YRITYSTEN KOULUTUSTARVESELVITYS JA KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN 12/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSTEN KOULUTUSTARVESELVITYS JA KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN 12/2007"

Transkriptio

1 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI YRITYSTEN KOULUTUSTARVESELVITYS JA KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN 12/2007 Laura Rajaniemi

2 Tekijä Laura Rajaniemi Muu projektihenkilöstö: Suunnittelija Tomi Jylkkä Projektisihteeri: Sanna Viirelä Projekti Yritysten koulutustarveselvitys ja koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Julkaisuaika Joulukuu 2007 Laji Loppuraportti tutkimustuloksista Toimeksiantaja Oulun yliopisto / Oulun Eteläisen instituutti Tavoiteohjelmat Pohjois-Suomen tavoite 1-ohjelma / Pohjois-Pohjanmaa (ESR) Toimintalinja / toimenpidekokonaisuus 3.2. Tavoite 3-ohjelma (ESR) Toimintalinja / toimenpidekokonaisuus 4.2. Rahoittajat Julkaisun nimi EU: Euroopan sosiaalirahasto, Oulun lääninhallitus, Nivala-Haapajärven seutukunta, Siikalatvan seutukunta, Ylivieskan seutukunta Yritysten koulutustarveselvitys ja koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista osaamista tarvitaan Oulun Eteläisen alueen pk-yrityksissä ja millaista koulutusta yritykset kokevat tarvitsevansa oman osaamisensa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Näkökulmia yritysten kokemaan koulutustarpeeseen oli kaksi, johdon ja henkilöstön. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella tavoitteena oli laatia lisäksi alueen elinkeinoelämää palveleva koulutusmalli. Tutkimuksen primaariaineistona olivat alueen 20 pk-yrityksen johdon haastattelut sekä henkilöstölle otoksena toteutetut kyselylomakkeet. Vertailuaineistoa saatiin seitsemästä asiantuntijahaastattelusta, alueen väestölle kohdistetusta sähköisestä koulutustarvekyselystä sekä valtakunnallisista yrityskoulutustutkimuksista. Haastattelut analysoitiin kvalitatiivisesti ja kyselyjen vastaukset kvantitatiivisesti SPSS- ja Excel-ohjelmilla. Tutkimustulosten mukaan yrityksen koulutustarpeet huomataan usein vasta yrityksen kasvaessa. Yritysjohdon koulutustarpeet liittyivät johtamiseen, talousosaamiseen sekä tuotannon suunnitteluun ja ohjaukseen. Johtamiseen pätevöittävää tutkintoa pidettiin tärkeänä. Yritysjohto piti oman ammattialan osaamista ja ydinosaamista yrityksissä hyvin hallussa. Koulutustarpeita koettiin sen sijaan strategisen osaamisen osalta talouteen, johtamiseen, juridiikkaan ja markkinointiin liittyen. Yhteistyö- ja viestintätaitojen osalta kehittämistarpeita nähtiin etenkin kielitaitoon, kirjalliseen viestintään ja esiintymistaitoon liittyen. Yritysten henkilöstö suhtautui yrityksen osaamiseen johtoa kriittisemmin, vaikka pitikin sitä keskimäärin omalle toimialalle tyypillisenä. Kehittämistarpeita koettiin henkilöstön mielestä yleisimmin kieliin, neuvottelutaitoihin ja atk-taitoihin liittyen. Palvelualan yrityksissä korostuivat neuvottelutaidot, atk-taidot, asiakaspalvelu ja markkinointi; tuotantoalan yrityksissä korostettiin kieliä, työmenetelmien ja materiaalien tuntemusta sekä neuvottelutaitoja. Henkilöstö olisi kiinnostunut kouluttautumaan etenkin tuotannon ohjaukseen ja suunnitteluun, kieliin sekä viestintään liittyen. Kiinnostus oman osaamisen kehittämiseen oli suurta: 85 % vastanneista oli joko melko tai erittäin kiinnostunut kehittämään omaa osaamistaan. Yleisimmin kouluttautumiseen motivoi oman ammattitaidon kehittäminen. Tutkinnon suorittamista ei pidetty merkittävänä motivaatiotekijänä. Koulutuksen toteutus riippui yritysjohdon ja asiantuntijoiden mukaan koulutuksen tavoitteesta, alasta sekä itse yrityksestä. Henkilöstö suorittaisi koulutusta mieluiten työn ohessa tai monimuoto-opintoina. Kannatusta löytyi yleisimmin yrityksen tarpeisiin räätälöidylle sekä lyhytkestoiselle koulutukselle. Sähköisen koulutustarvekyselyn mukaan koulutusta haluttaisiin suorittaa lähellä kotipaikkakuntaa sekä osaksi verkko- osaksi lähiopetuksena. Asiantuntijoiden mukaan koulutuksen tarjoajien rooli tulee korostumaan, vaikka vastavuoroisuutta koulutuksen tarjoajien ja kysyjien välillä korostettiinkin. Koulutusportaali voisi olla ratkaisu koulutustarpeiden välittämiseksi. 2

3 Tutkimustulokset olivat hyvin samansuuntaisia valtakunnallisten yrityskoulutustutkimusten kanssa. Asiantuntijahaastattelut tukivat yritysjohdon näkemyksiä koulutustarpeista. Asiantuntijat suhtautuivat kuitenkin tutkintoihin yritysjohtoa myönteisemmin. Asiantuntijat myös korostivat, ettei yritysten tulekaan osata kaikkea itse, vaan oppia entistä enemmän ulkoistamaan ja aliurakoimaan toimintojaan. Sähköisen koulutustarvekyselyn tulosten mukaan tutkintoa pidettiin tärkeänä koulutuksen motivaatiotekijänä. Koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämisessä korostui oikean kohderyhmän ja menetelmien valinta. Suosituimpina keinoina pidettiin harjoitteluita, yritysvierailuita ja yhteyshenkilöitä koulujen ja yritysten välillä. Yritysjohto mielsi merkittävimmiksi työelämäyhteyksien ongelmiksi sopivan koulutuksen ja siten osaavan työvoiman puuttumisen. Tilausta olisi etenkin teknikko-, rakennusmestari- ja metallialan koulutukselle. Tutkimustulosten perustalle rakennetun koulutusmallin osalta on tärkeää, että tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa korostetaan ammattialan osaamisen ohella myös ns. taustaosaamista sekä työelämätaitoja. Osavastuu näiden taitojen opettamisesta annetaan jo peruskouluille. Koulutusmallissa korostuu osaamisen kehittäminen lyhytkestoisempien kurssien avulla, vaikka myös tutkintojen asemaa etenkin pätevyyden tarjoajana pidettiin jatkossa tärkeänä. Tämän vuoksi koulutusmallissa korostuu ns. väyläajattelu, jonka mukaisesti yritysten palveluksessa suoritetuista koulutuksista ja yksittäisistä kursseista voisi rakentaa vaihe vaiheelta vaativampia ja laajempia opintokokonaisuuksia ja siten mahdollisen tutkinnon osia. Kokonaissivumäärä 96s. Kieli Suomi 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTAA TARVE KOULUTUKSELLE ALUEELLA ERI NÄKÖKULMISTA TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET KOULUTUKSELLA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN OSAAMINEN Yksilö ja osaaminen Yrityksen osaaminen Osaamisen kehittäminen KOULUTUS Koulutuksen haasteet Työhön liittyvä koulutus Yrityskoulutus Koulutukseen motivoivat tekijät Yrityskoulutuksen järjestäminen Yrityksen oppimisstrategiat Työhön liittymätön koulutus Koulutuksen vaikuttavuus TUTKIMUSKOHDE, AINEISTO JA MENETELMÄT TUTKIMUSKOHDE Yritykset Johto Henkilöstö Vertailuaineisto Asiantuntijat Sähköinen koulutustarvekysely AINEISTO JA MENELMÄT Haastattelu Kyselylomake Vertailuaineiston analyysi Asiantuntijahaastattelut Sähköinen koulutustarvekysely ARVIOINTIKOHTEET JA SKAALAT TUTKIMUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS TUTKIMUSTULOKSET YRITYSJOHDON KOKEMA KOULUTUSTARVE Yleistä Johtaminen Talousosaaminen Tuotannon suunnittelu ja ohjaus YRITYSTEN HENKILÖSTÖN KOULUTUSTARVE JOHDON NÄKÖKULMASTA Yleistä Oman ammattialan osaamiseen liittyvät taidot, koulutustarve ja arvioitu taso Strategiseen osaamiseen liittyvät taidot, koulutustarve ja arvioitu taso Yhteistyö- ja viestintätaitojen osaamiseen liittyvät taidot, koulutustarve ja arvioitu taso Ydinosaamiseen liittyvät taidot, koulutustarve ja arvioitu taso YRITYSTEN HENKILÖSTÖN KOULUTUSTARVE HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMASTA Yleistä Kiinnostus oman osaamisen kehittämiseen Kouluttautumiseen motivoivat tekijät Oman ammattialan osaamisen taso työpaikalla Kehittämistarpeita vaativat alat työpaikalla Koulutuksen kiinnostavuus eri aloilla Työhön liittymätön koulutus

5 4.4. KOULUTUSTARVE VERTAILUAINEISTON NÄKÖKULMASTA Asiantuntijat Sähköinen kyselylomake Ammattiopistotasoinen koulutus Ammattikorkeakoulutasoinen koulutus Yliopistotasoinen koulutus KOULUTUKSEN TOTEUTUS Yritysjohto Sekaryhmät vai yritykselle räätälöity koulutus Kurssi vai tutkinto Koko henkilöstö vai osa henkilöstöstä Työajalla vai omalla alalla Yrityksen sisäinen koulutus vai ulkopuolinen kouluttaja Mieluisin lisäkoulutuksen suorittamismuoto henkilöstön mielestä Koulutuksen toteutus vertailuaineiston näkökulmasta Asiantuntijat Sähköinen kyselylomake KOULUTUKSEN TYÖELÄMÄYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN Koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämiskeinoja Yleistä Säännöllinen kysely Oppilasharjoittelu, opinnäytetyöt, oppisopimus Opettajaharjoittelu Opiskelijavierailut yrityksessä Kouluissa yhteyshenkilö yrityksiin päin Yritysten osallistuminen koulujen rekrytointitilaisuuksiin Miten yritysten koulutustarpeet saataisiin parhaiten tiedoksi kouluttajille asiantuntijalähteiden mukaan Ongelmia koulutuksen työelämäyhteyksien luomisessa Sopivan koulutuksen puuttuminen Rekrytointivaikeudet Liian koulutettu työvoima Opiskelu liian teoreettista KOULUTUSMALLI TIIVISTELMÄ TULOKSISTA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITE 1: JOHDON HAASTATTELURUNKO LIITE 2: HENKILÖSTÖN KYSELYLOMAKE LIITE 3: ASIANTUNTIJOIDEN HAASTATTELURUNKO LÄHTEET

6 KUVIOT Kuva 1: Osaamispyramidi Kuva 2: Kurssikoulutustuntien jakautuminen koulutusaloittain Kuva 3: Kurssikoulutustuntien keskimääräinen jakautuminen koulutusaloittain Kuva 4: Erilaisten koulutusten keskimääräinen järjestämisprosentti Kuva 5: Yritykset toimialoittain Kuva 6: Johdon ikäjakauma Kuva 7: Johdon koulutustausta Kuva 8: Henkilöstön sukupuoli Kuva 9: Henkilöstön ikäjakauma Kuva 10: Henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain Kuva 11: Henkilöstön koulutustausta Kuva 12: Henkilöstön koulutustausta sukupuolittain Kuva 13: Vastaajien koulutustausta Kuva 14: Henkilöstön toimialatausta Kuva 15: Henkilöstön asema yrityksessä Kuva 16: Kauanko vastaajat ovat olleet mukana työelämässä Kuva 17: Vastaajien organisaation toimiala Kuva 18: Osaamisen alat keskiarvoittain Kuva 19: Oman ammattialan osaamisen arvostelu Kuva 20: Strategisen osaamisen osa-alueiden keskiarvot Kuva 21: Strategisen osaamisen osa-alueiden arvioiminen Kuva 22: Yhteistyö- ja viestintätaitojen osaaminen Kuva 23: Yhteistyö- ja viestintätaitojen osaamisen keskiarvot Kuva 24: Ydinosaamisen eri osa-alueiden keskiarvot Kuva 25: Ydinosaamisen osa-alueiden tasot Kuva 26: Henkilöstön kiinnostus oman osaamisen kehittämiseen Kuva 27: Kiinnostus oman osaamisen kehittämiseen aseman mukaan Kuva 28: Kiinnostus oman osaamisen kehittämiseen iän mukaan Kuva 29: Kiinnostus oman osaamisen kehittämiseen koulutustaustan mukaan Kuva 30: Henkilöstön kouluttautumiseen motivoivat tekijät (absoluuttiset osuudet) Kuva 31: Henkilöstön kouluttautumiseen motivoivat tekijät (suhteelliset osuudet) Kuva 32: Henkilöstön oman ammattialan osaaminen työpaikalla Kuva 33: Oman ammattialan osaaminen työpaikalla toimialan mukaan Kuva 34: Oman ammattialan osaaminen yrityksessä Kuva 35: Henkilöstön mielestä kehittämistarpeita vaativat alat työpaikalla (suhteelliset osuudet) Kuva 36: Henkilöstön mielestä kehittämistarpeita vaativat alat työpaikalla (absoluuttiset osuudet) Kuva 37: Kehittämistarpeita vaativat alat työpaikalla: palveluala ja teollisuusala Kuva 38: Koulutuksen kiinnostavuus eri aloilla keskimäärin Kuva 39: Koulutuksen kiinnostavuus eri aloilla Kuva 40: Ammattiopisto: Motivaatio hakeutua ammatilliseen koulutukseen Kuva 41: AMK: Motivaatio hakeutua amk-koulutukseen Kuva 42: Yliopisto: Motivaatio hakeutua yliopistolliseen koulutukseen Kuva 43: Kiinnostus opiskella yliopistollisessa koulutuksessa Oulun Eteläisen alueella Kuva 44: Mieluisin koulutuksen suorittamismuoto henkilöstön mielestä (suhteelliset luvut) Kuva 45: Mieluisin koulutuksen suorittamismuoto (absoluuttisen luvut) Kuva 46: Henkilöstön työssä jatkossa tarvittavan koulutuksen taso (suhteelliset osuudet) Kuva 47: Henkilöstön työssä jatkossa tarvittavan koulutuksen taso (absoluuttiset osuudet) Kuva 48: Ammattiopisto: Mieluisin koulutuksen suorittamismuoto Kuva 49: AMK: Mieluisin opintojen suorittamismuoto Kuva 50: Yliopisto: Mieluisin opintojen suorittamismuoto Kuva 51: Yliopisto: Kuinka kauas ollaan valmiita matkustamaan opintojen suorittamiseksi Kuva 52: Koulutusmalli-kuvio: mitä, miksi, miten, kuka ja kenelle? Kuva 53: Koulutusmalli: kenelle? Kuva 54: Koulutusmalli: miksi? Kuva 55: Koulutusmalli: mitä? Kuva 56: Koulutusmalli: miten? Kuva 57: Koulutusmalli: kuka?

7 TAULUKOT Taulukko 1: Yrityksen osaamisalat Taulukko 2: Yritykset kokoluokittain Taulukko 3: Oman ammattialan osaamiseen liittyvät taidot Taulukko 4: Strategiseen osaamiseen liittyvät taidot Taulukko 5: Yhteistyö- ja viestintätaitojen osaamiseen liittyvät taidot Taulukko 6: Ydinosaamiseen liittyvät taidot Taulukko 7: Kiinnostuksen kohteet vapaa-ajan koulutuksen osalta

8 1. JOHDANTO 1.1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA Tulisiko järjestää työtä edellyttävää koulutusta vai koulutusta edellyttävää työtä? Yksi nykypäivän koulutushaasteista pohtii sitä, millaista työvoimaa koulutusorganisaatiot kouluttavat jatkossa elinkeinoelämän käyttöön. Pääministeri Matti Vanhasen (2007) mukaan kyse on näkökulman valitsemisesta. Siitä, koulutetaanko työvoimaa, jota tarjotaan sitten yrityksille vai mennäänkö ensin yrityksiin katsomaan, millaista työvoimaa ne tarvitsevat ja järjestetään koulutus sen mukaan (Vanhanen 2007). On ilmeistä, ettei kumpikaan näkökulma menesty yksinään vaan tulevaisuudessa tarvitaan erilaisia osaajia. Koulutusta ei voida järjestää tyhjiössä vaan koulutuksella halutaan vastata entistä paremmin työelämän haasteisiin ja tarpeisiin. Samalla kun koulutusorganisaatioille on esitetty haasteita työelämäyhteyksien kehittämisestä, myös elinkeinoelämän koulutustarpeet ovat kasvaneet: teknologian nopeasta kehittymisestä ja työntekijöiden monipuolisuusvaatimuksista on seurannut myös jo työssä olevien ahkera osaamisen ja tieto-taitojen päivittäminen ja kehittäminen. Oppimista ja koulutusta ei enää nähdä ajallisesti rajattuna suorituksena vaan läpi yksilön elämän kulkevana prosessina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata osaltaan edellä esitettyyn haasteeseen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista osaamista Oulun Eteläisen alueen yrityksissä tarvitaan ja millaista koulutusta yritykset kokevat tarvitsevansa oman osaamisensa ja kilpailukykynsä ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Näkökulmia selvitykseen on kaksi: kokonaisvaltaisten ja yrityksen tulevaisuuden tarpeisiin liittyvän koulutustarpeen selvittämiseksi tutkimuksen kohteeksi valittiin yritysjohto ja koulutuksen kiinnostavuuden ja motivaatiotekijöiden selvittämiseksi tutkimukseen osallistui myös yrityksen henkilöstö. Varsinaisen primaariaineiston ohella koulutustarpeita analysoidaan ja verrataan tässä tutkimuksessa valtakunnallisten koulutustutkimusten, alueen asiantuntijahaastatteluiden sekä sähköisen koulutustarvekyselyn tulosten avulla. Valtakunnalliset tulokset tuovat tutkimukseen mukaan vertailukelpoisuutta. Haastatelluilla asiantuntijoilla on puolestaan paljon sellaista hiljaista tietoa yritysten koulutustarpeista ja osaamisesta, joka on kertynyt ajan kuluessa yritysyhteistyössä. Sähköinen koulutustarvekysely muodostaa oman selvityksensä 1, mutta on sopivilta kohdin osa tätä tutkimusta. Se tarjoaa lisätukea etenkin henkilöstön vastauksille. Tutkimustulosten avulla saadaan tietoa siitä, minkälaista koulutusta alueella tulisi tarjota elinkeinoelämän näkökulmasta. Tämä tieto palvelee sekä alueen yrityksiä että koulutusorganisaatioita. Koulutusorganisaatiot voivat parantaa tutkintojen ja koulutuksen työelämäyhteyksiä ja työelämävastaavuutta; yritykset puolestaan voivat saada osaavaa työvoimaa juuri työelämän tarpeita vastaavilta ammattialoilta ja täydennyskoulutuksia oman osaamisensa kehittämiseen. Yleisesti tutkimuksen tarkoituksena on paikallistaa niitä tekijöitä, jotka syventävät kuilua työelämän ja tutkintojen välillä. Oulun Eteläisen alueella on selvitetty aikaisemmin kaupallisen alan ja yrittäjyyden koulutustarvetta ammatti- ja korkeakouluopiskelijoiden osalta (Ahonen 2006). Eri projekteissa on myös kartoitettu yrityskohtaisia koulutustarpeita tai järjestetty täsmäkoulutuksia yritysten tarpeisiin 2. Alueelta on kuitenkin puuttunut koko alueen kattava selvitys, joka huomioisi sekä 1 Oulun Eteläisen alueen koulutustarveselvitys (2007). 2 Esim. Innovatiivinen metallikoulutus, Yritysvalmennus- ja koulutushanke. 8

9 yritysjohdon että yritysten henkilöstön koulutustarpeet ja pohtisi samalla koulutuksen työelämäyhteyksiä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata tuohon tarpeeseen. Tämä tutkimus alkaa koulutuksen merkityksen ja tarpeen pohtimisella eri näkökulmista ja tutkimuskysymysten ja tutkimuksen tavoitteiden esittämisellä. Työn teoreettinen tausta on kerätty lukuun kaksi. Siinä omat alalukunsa muodostavat koulutuksen ja osaamisen tarkasteleminen. Tutkimuskohde, menetelmä, aineisto, arviointikohteet ja skaalat sekä tutkimuksen luotettavuuspohdinta esitellään luvussa kolme. Luku neljä on omistettu tutkimustuloksille. Luku on jaettu osiin siten, että yritysjohdon kokema koulutustarve, yritysten henkilöstön koulutustarve johdon näkökulmasta, henkilöstön oma koulutustarve ja vertailuaineiston esiintuoma koulutustarve on eriytetty omiksi kohdikseen. Tämän jälkeen luvussa tarkastellaan koulutuksen toteuttamista sekä johdon, henkilöstön että vertailuaineiston näkökulmasta ja pohditaan koulutuksen työelämäyhteyksien ongelmia ja kehittämiskohteita. Luvussa viisi esitellään tiivistetysti johtopäätösten avulla muodostettu koulutusmalli. Lukuun kuusi on kerätty tiivistelmät tutkimuksen tuloksista. Luvussa seitsemän tutkimuksen ympyrä sulkeutuu, kun tutkimuksen teoreettisen ja empiirisen osan perusteella muodostetaan tutkimuksen johtopäätökset ja suositukset. Selvityksen loppuun on kerätty liitteiksi tutkimuksen keräämiseen käytetyt haastattelurungot ja kyselylomake. Sähköinen kyselylomake löytyy Oulun Eteläisen instituutin kotisivuilta (www.oulu.fi/oeinst/kysely) TARVE KOULUTUKSELLE ALUEELLA ERI NÄKÖKULMISTA Koulutuksen edistäminen yrityksissä tukee osaltaan Oulun Eteläisen alueella ja valtakunnallisella tasolla esitettyjä tavoitteita. Alueellisella tasolla selvitys tukee Oulun Eteläisen aluekeskusohjelmaa ja korkeakoulustrategiaa, jonka mukaisesti elinkeinoelämän ja alueella tarjottavan koulutuksen tulisi tiivistää yhteistyötään. Strategian mukaisesti koulutusta tulee järjestää alueella etenkin elinkeinoelämän tarpeisiin. Siten tuetaan alueen työllisyyttä ja alueen väestön mahdollisuuksia löytää työpaikka omalta kotiseudulta. (Hankesuunnitelma.) Selvitys tukee opetusministeriön alueelliselle koulutukselle asettamaa ensisijaisesti täydennyskoulutukseen tähtäävän koulutuksen tukemista. Koulutuksen ja elinkeinoelämän välisen yhteystyön tiivistäminen toteuttaa myös elinkeinoelämän keskusliiton asettamia tavoitteita siitä, että yrityksillä tulisi olla käytössään riittävä määrä oikean koulutuksen saanutta ja osaavaa työvoimaa alueella. (Hankesuunnitelma.) Yrityksille henkilöstön kouluttaminen tarjoaa mahdollisen kilpailuedun nopeasti globalisoituvassa ja kehittyvässä maailmassa. Yrityksen tarpeita vastaavalla koulutuksella henkilöstö voi kehittämistyön avulla parantaa yrityksen tuottavuutta ja siten kilpailuasemaa markkinoilla. Toisaalta koulutus tarjoaa yrityksille myös räätälöidympää ammattitaitoa ja osaamista, ajankohtaisinta tietoa koulutettujen työntekijöidensä kautta ja siten juuri yrityksen ydinosaamiselle tarpeellista tieto-taitoa. (Hankesuunnitelma.) Koulutusorganisaatioille koulutuksen tuottaminen ensisijaisesti työelämän tarpeita varten tarjoaa entistä tiiviimmät yhteydet elinkeinoelämään ja toisaalta koulutuksen entistä parempaa vastaavuutta työelämää varten. Suunnittelemalla koulutusohjelmat vastaamaan entistä paremmin työelämässä tarvittavia taitoja ja valmiuksia, parannetaan koulutuksen työelämäyhteyksiä. 9

10 Yksilöille koulutus tarjoaa mahdollisuuden oman osaamisen päivittämiseen ja kasvattamiseen. Jatkokoulutuksen avulla henkilöstön on mahdollista rakentaa työuraansa ja parantaa työelämäosaamistaan. Koulutuksen on usein todettu myös lisäävän henkilöstön työmotivaatiota ja viihtyisyyttä työssään. Tällä on usein positiivisia vaikutuksia henkilöstön työtehoon TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää alueen pienten ja keskisuurten yritysten koulutustarpeita ja toisaalta kartoittaa koulutuksen työelämäyhteyksiä yrityksiin päin. Tutkimuksen tavoitteet voidaan jakaa seuraavasti: Tavoite 1: Selvittää yritysjohdon koulutustarve Millaiseksi yritysjohto kokee oman osaamisensa ja millaisia koulutustarpeita johdolla on? Tavoite 2: Selvittää yritysten henkilöstön koulutustarve johdon näkökulmasta Millainen on henkilöstön koulutustarve johdon mielestä neljällä eri osaamisen alalla: oman ammattialan osaaminen, strateginen osaaminen, yhteistyö- ja viestintätaitojen osaaminen ja ydinosaaminen? Lisäksi halutaan tietää, miten toteutettuna koulutus sopisi yritykselle parhaiten? Tavoite 3: Selvittää yritysten henkilöstön koulutustarve henkilöstön näkökulmasta Kuinka kiinnostuneita työntekijät ovat kehittämään omaa osaamistaan, mikä motivoisi heitä siihen parhaiten ja millä aloilla kehittämistarpeita koetaan? Miten työntekijät suorittaisivat koulutusta mieluiten? Millaiseksi työntekijät kokevat yrityksen osaamisen eri aloilla? Mitä he olisivat kiinnostuneita opiskelemaan vapaa-ajallaan? Tavoite 4: Kehittää koulutuksen työelämäyhteyksiä Miten yritysten koulutustarpeet saataisiin parhaiten tiedoksi alueen koulutusorganisaatioille yritysten mielestä? Millaisia ongelmia on työelämäyhteyksien luomisessa ja miten yhteyksiä voitaisiin kehittää? Tavoite 5: Kehittää työelämälähtöinen koulutusmalli Millainen koulutustarjonta palvelisi aluetta parhaiten alueen yritysten näkökulmasta? Tutkimuksen välillisiksi, pitemmän tähtäimen tavoitteiksi voidaan nimetä seuraavat asiat: Yritysten ja koulutusorganisaatioiden välille syntyy pitkäkestoisempaa yhteistyötä Yritykset saavat koulutettua työvoimaa tulevaisuuden tarpeisiin Koulutuksen työelämäläheisyys lisääntyy Koulutukseen osallistuvien henkilöiden asema työmarkkinoilla paranee Työntekijöiden työtyytyväisyys paranee ja yritysten tehokkuus kasvaa Työntekijöiden voimavarat toimia työelämässä lisääntyvät. 10

11 2. KOULUTUKSELLA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN 2.1. OSAAMINEN Yksilö ja osaaminen Nykypäivänä on puhe osaamisesta. Yritykset etsivät ensisijaisesti osaajia ja koulutusorganisaatiot lupaavat kouluttaa sellaisia. (Lehtonen 2002, 13.) Osaamisesta on tullut yksi yritysten tärkeimmistä kilpailuvalteista samalla kun liiketoiminnan muuttuminen yhä tietointensiivisemmäksi on korostanut henkisen pääoman 3 merkitystä. Henkisen pääoman ytimessä on juuri osaaminen, joka koostuu yksilöiden tiedoista, taidoista ja tahdosta. (Viitala 1996, 97 98, 105.) Yksilön osaamista voidaan kuvata osaamispyramidin avulla (kuva 1). Pyramidin eri tasot kuvaavat niitä taitoja, valmiuksia ja osaamisia, joista yksilön ammattitaito rakentuu. Siinä pyramidin perustan, ensimmäisen laatikon, muodostavat erilaiset henkilön persoonallisiin ominaisuuksiin liittyvät valmiudet kuten paineensietokyky ja itseluottamus. Ominaisuudet liittyvät vahvimmin työelämässä tarvittaviin yleisiin taitoihin ja työtehtävissä menestymiseen. (Viitala 2006, 116.) Pyramidin toiseksi alimmainen laatikko kuvaa yksilön luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Niitä taitoja, joiden avulla ihmiset toimivat yhdessä ja tuottavat yksittäisten henkilöiden osaamisen ylittävää tieto-taitoa. Osaamisen perustan muodostavat tuolloin etenkin fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä oikeanlainen toimintaympäristö. Kolmas laatikko pitää sisällään yksilön sosiaaliset taidot ja siten työelämässä tarvittavat vuorovaikutustaidot. Niiden osaaminen on noussut hyvinkin ratkaiseviksi erilaisissa työtehtävissä, sillä harva työ on enää muista riippumatonta. (Viitala 2006, 99, 105, , 116.) Tämän tutkimuksen tuloksissa näitä pyramidin kolmea ensimmäistä tasoa pidettiin yhtenä tärkeimpänä osaamisen muodostavana alueena. Toteamus, työ kyllä opettaa, kunhan työssä on oikean asenteen omaava henkilö, kuvaa hyvin näiden kolmen tason ominaisuuksien merkitystä osaamisen kivijalkana. Neljännessä laatikossa sijaitsevat yksilön organisaatio-osaamiseen liittyvät taidot. Sellaisina voidaan pitää niitä tietoja ja taitoja, joita edellytetään tietyssä yrityksessä työskentelemiseen. Ne ovat osaamista, jotka ovat syntyneet hiljaisena tietona ja kumuloituneet yrityksen strategiseksi osaamiseksi. Niitä voidaan pitää siten etenkin yrityksissä toimimisen ja yrityksen järjestämän koulutuksen yhteistuloksena. Viidennessä, pyramidin huipulla olevassa laatikossa ovat yksilön oman ammattialan osaamiseen liittyvät taidot. Ne liittyvät kaikista läheisimmin suoritettavassa työtehtävässä edellytettyihin taitoihin. (Viitala 2006, 105, 116.) Ne ovat usein seurausta koulutuksesta ja alalle pätevöittävästä tutkinnosta; ne voivat olla myös pitkällisen työkokemuksen tulosta. Tämän tutkimuksen tuloksena kerätyt osaamisvaatimukset on koottu eri osaamisalojen yhteyteen. 3 Pääoma on usein jaettu aineelliseen (taloudellinen ja fyysinen) ja aineettomaan pääomaan. Aineettomassa pääomassa korostuu tiedon merkitys. Siksi aineettomasta pääomasta voidaan puhua myös näkymättöminä voimavaroina, älyllisenä pääomana tai tietopääomana. (Viitala 2006, 97.) 11

12 Osaaminen liittyy suoritettavaan työtehtävään OMAN OMAN AMMATTI- AMMATTI- ALAN ALAN OSAAMINEN OSAAMINEN ORGANISAATIO- ORGANISAATIO- OSAAMINEN OSAAMINEN SOSIAALISET TAIDOT SOSIAALISET TAIDOT LUOVUUS JA LUOVUUS JA ONGELMANRATKAISUKYKY ONGELMANRATKAISUKYKY Osaaminen liittyy työelämässä tarvittaviin ominaisuuksiin, ihmisen persoonallisuuteen ja ihmisenä kehittymiseen PERSOONALLISET PERSOONALLISET VALMIUDET VALMIUDET Kuva 1: Osaamispyramidi (mukailtu Viitala 2006, 116). Millaisia osaajia ja osaamista yritykset sitten etsivät? Vuonna 1999 toteutetun, yritysten lehdissä ilmoittamiin työpaikkailmoituksiin perustuvan tutkimuksen 4 mukaan työnantajat korostivat etenkin työkokemuksen merkitystä, kielitaitoa, yhteistyö- ja tiimityötaitoja, aloitteellisuutta, asiakaspalvelua ja tietotekniikan perushallintaa. Osaamisissa korostui siis ns. taustaosaaminen, jolla voidaan nähdä olevan välillinen vaikutus työtehtävien hoitamisessa. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen menestystä perustelee se, että yhä useammassa työssä korostuu tiimissä toimiminen ja yhteydenpito muihin. Johtavassa asemassa olevilta odotettiin kansainvälisyyttä, ohjelmointi-taitoja, muodollista pätevyyttä, taloustietoa, tuloksellisuutta ja johtamistaitoa. Asiantuntija-aloilla korostuivat pitkälti samat tieto-taito-ominaisuudet kuin johdollakin, lisäksi asiantuntijoilta edellytettiin oppimistaitoja ja projekteihin liittyvää osaamista. Palvelualoilla esille nostettiin etenkin asiakaspalvelu. Muilla aloilla pidettiin tärkeinä etenkin taloustietoa, aktiivisuutta, joustavuutta, pätevyyttä ja oppimiskykyä. Muita enemmän näihin muihin aloihin liitettiin myös ahkeruus ja oppimistaidot. (Stenberg 2000, 51, 54, 56, 58.) Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää vain suuntaa-antavina, sillä usein yritysten työpaikkailmoitukset arvioivat haettavat osaamiset yläkanttiin. Mielenkiintoista tutkimuksessa kuitenkin on, että monia taitoja pidettiin niin itsestäänselvyyksinä, ettei niille varattu ilmoituksissa palstatilaa. Tällaisina pidettiin esimerkiksi muutosvalmiutta ja hyvää stressin sietokykyä. Toisaalta tutkimuksessa sivuutettiin myös yksi hyvin tärkeä työntekijän ominaisuus: työntekijän sopivuus juuri kyseiseen työhön. (Stenberg 2000, 52, 60.) Yrityksen osaaminen Yksilöt ovat organisaation oppijoita, mutta organisaation oppiminen on enemmän kuin yksilöiden oppimisen summa 4 Tutkimuksessa tarkasteltiin työpaikkailmoituksia Helsingin Sanomissa, Kauppalehdessä ja Tietoviikossa kuukauden ajan vuonna 1999 (Stenberg 2000). 12

13 Edellisen toteamuksen mukaisesti yksilöiden osaaminen kumuloituu yrityksen tarvitsemaksi osaamiseksi (Viitala 2006, 105). Se pitää siten sisällään työntekijöiden hallussa olevaa tietoa ja osaamista sekä yrityksen rakenteisiin ja toimintatapoihin siirtynyttä yhteistä osaamista (Jylhä & Viitala 2007, 285). Osaamisesta voidaan tehdä kilpailuvaltti usein kuitenkin vasta sitten, kun se osataan ja hallitaan muita paremmin. Tuon kilpailuedun saavuttamiseksi yrityksen onkin osattava keskittyä olennaisimpaan ja löydettävä juuri yrityksen omat vahvuusalueet, ns. ydinkompetenssit (Aaltonen & Wilenius 2002, 27). Moni pieni ja keskisuuri yritys on alun perin syntynyt vahvan oman ammattialan osaamisen ympärille. Yrityksen kasvaessa ja toimintojen kehittyessä myös muut osaamisen alat korostuvat. Mitä kaikkea yrityksessä sitten pitäisi osata? Seuraavaan taulukkoon (taulukko 1) on kerätty asiantuntijahaastatteluiden ja yrittäjän ammattitutkintovaatimusten (2007) perusteella yrityksissä tarvittavia eri osaamisen aloja. Taulukko 1: Yrityksen osaamisalat Osaaminen Liiketoimintasuunnitelmaosaaminen Talouden suunnittelu Markkinointi ja myynti Henkilöstöjohtaminen ja - suunnittelu Lainopillinen osaaminen Strateginen osaaminen Yhteistyö- ja viestintätaitojen osaaminen Sisältö Liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja kehittäminen; yritysmuoto Tilinpäätösten tulkinta; kustannustehokkuus; rahan käytön ja lähteiden seuranta ja suunnittelu; investoinnit Asiakkuuden hallinta; jakelu; markkinoiden tuntemus; kysyntä ja tarjonta; tiedottaminen; median hallinta Erilaisten työntekijöiden käsittely; henkisen pääoman johtaminen; työntekijöiden motivointi Sopimukset; työsuhdeasiat Yrityksen toiminnan suunnittelu ja arvioiminen; kehittämisprojektit; koulutus; osaamisen ennakoiminen; tavoitteiden asettaminen Kirjallinen ja suullinen viestintä; esiintymistaito; neuvottelutaidot; kielitaito Osaamisen kehittäminen Tulevaisuudessa yhä suurempi osa yrityksen ydinosaamisesta perustuu osaamisen kehittämisen suuntaamiseen (Aaltonen & Wilenius 2002, 10). Yritysten osalta kyse on siitä, millaista osaamista yritys tarvitsee ydinosaamisensa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä millaista osaamista yritys kokee tulevaisuudessa tarvitsevansa. Osaamisen kehittäminen alkaa usein jo olemassa olevien osaamisten kartoittamisella (eli mitä osataan nyt) (Opetusministeriö 2007, 42). Siitä edetään koulutustarvekartoitukseen, jonka tehtävä on selvittää, millaista osaamista ja koulutusta työntekijä vielä tarvitsee selviytyäkseen tehtävistään paremmin (Opetusministeriö 2007, 42). Kehittäminen tulisi keskittää etenkin niihin osa-alueisiin, joilla on merkitystä pyrittäessä yrityksen tavoitteisiin ja visioihin (Opetusministeriö 2007, 44). 13

14 Oppiva yritys ei synny kuitenkaan hetkessä. Osaamisen kehittäminen edellyttää koko yrityksen huomioimista, oppimiselle suotuisan ympäristön luomista (esim. riittävästi aikaa, sopiva ilmapiiri) ja henkilöstöltä oppimisen valmiuksia. (Strömmer 1999, 191.) Osaamisen kehittämiskeinoja on monia. Osaamista voidaan kehittää järjestelmällisellä ongelmanratkaisulla, jossa hyödynnetään teoreettisia malleja ja kerättyä tietoa. Kokeilutoiminnassa opitaan harjoittelun ja virheidenkin kautta. Aiempiin kokemuksiin perustuva oppiminen korostaa onnistumisten ja epäonnistumisten kautta syntynyttä tieto-taitoa ja niiden kautta syntyviä oivalluksia. Toisilta oppiminen voi olla hyödyllistä, kun halutaan kehittää työn tekemistä ja toiminnan järjestelyjä. Tiedon levittämisen avulla hankittu osaaminen siirtyy yrityksessä pieneltä piiriltä koko yrityksen kattavaksi osaamiseksi ja informaatiojärjestelmien välityksellä tuo tieto ja osaaminen ovat helposti saatavissa ja omaksuttavissa. (Strömmer 1999, ). Työ itsessään tarjoaa valtaosalle työntekijöistä mahdollisuuden hyödyntää aikaisemmin opittuja tietoja ja taitoja sekä kehittää omaa osaamistaan. Tilastokeskuksen vuonna 2000 tekemän tutkimuksen mukaan ainoastaan 14 % työntekijöistä koki tarvitsevansa lisäkoulutusta. Sen sijaan, työelämän ongelmatilanteista selvittiin yleisimmin hakemalla apua työkavereilta ja työpaikan asiantuntijoilta. Vain puolet ongelmatilanteista oli ratkaistu työpaikan ulkopuolisten asiantuntijoiden, koulutuksen tai ammattikirjallisuuden avulla. (Tilastokeskus 2000.) Koulutusta voidaankin pitää siksi vain yhtenä oppimisen muotona. Osaamista voidaan kehittää myös uusien työtehtävien, työkierron, kokemuksista oppimisen, itsenäisen opiskelun ja tekemällä oppimisen kautta. (Moilanen 2001, 95; Viitala 2006, 262, 271.) 2.2. KOULUTUS Koulutuksen haasteet Koulutus on monessa mielessä uusien haasteiden edessä alkaneella vuosituhannella. Teknologian kehitys ja osaamisvaatimusten muutokset vaativat huippuosaajia, monitaitoisuutta, vahvaa perusosaamista, elinikäisen oppimisen taitoja ja jatkuvasti kehittyviä uusia taitoja. Kansainvälistyminen ja globalisaatio edellyttävät kustannustehokkuutta ja kovempaa kilpailua markkinoista, mutta tarjoavat myös uusia mahdollisuuksia. Ikärakenteen muutos ja yrittäjyyden merkityksen kasvu puolestaan ovat muuttaneet työvoiman rakennetta ja luonnetta. (Esim. Opetusministeriö 2007; Tuomisto 1998, 14.) Koulutus on joutunut joustamaan ja mukautumaan muuttuvien elinkeinoelämän tarpeisiin. Nämä muutokset ovat osaltaan johtaneet siihen, että työelämä on otettu yhä kiinteämmäksi osaksi koulutusta ja oppimisprosesseja. Toisaalta oppilaitokset yhdessä työelämän edustajien kanssa ovat entistä enemmän yhdessä vastuussa opintosuunnitelmien laatimisesta ja ajanmukaistamisesta (Helakorpi 1993, 134). Toisaalta oppiminen on siirtynyt myös koulutusorganisaatioista työpaikoille, joista on tullut entistä tärkeämpi oppimisympäristö (Opetusministeriö 2007): työ muodostaa ihmisen luonnollisen oppimisympäristön ja toisaalta muutospaineet liittyvät juuri työssä tapahtuviin muutoksiin (Moilanen 2001, 96). Yritysten vastuu henkilöstönsä kouluttamisesta on kasvanut, koska työelämän tieto-taitotarpeet välittyvät vasta useamman vuoden viiveellä opetukseen (Heinonen & Järvinen 1997, 150; Kankaanpää 1997, 126). Yksi ratkaisu koulutuksen työelämälähtöisyyden varmistamiseksi on nähty täsmäkoulutuksessa. Se syntyi yritysten tarpeesta paikata työvoimavajetta ja saada nopeasti ammattitaitoista työvoimaa juuri yrityksen oman ydinosaamisen alalta. (Varpukari-Anttila 2007.) Perusteluita täsmäkoulutuksen järjestämiseen on etsitty myös kehityksen vauhdista. Nopeasti toimivien 14

15 toimialojen yritykset eivät enää voi olettaa, että julkinen sektori ja sen koulutusorganisaatiot tarjoaisivat kaikki työelämään siirtymiseen tarvittavat ajanmukaiset tieto-taidot. Koulutusorganisaatioiden opiskelijoilleen tuottama yleissivistys voi auttaa omaksumaan uusia asioita, mutta ei useinkaan takaa opiskelijoilleen juuri työelämän edellyttämää osaamista. (Varpukari- Anttila 2007.) Täsmäkoulutuksen ideaa voidaan soveltaa myös yritysmaailman ulkopuolella, julkisissa koulutusorganisaatioissa hyödyntämällä täsmäkoulutuksen perusajatusta koulutuksen osuvuudesta juuri työelämän tarpeisiin. Koulutusohjelmia voidaan suunnitella yhdessä yritysten kanssa, niissä voidaan painottaa juuri toimialalla tarvittavaa osaamista ja valmiuksia tai suunnitella yrityslähtöisten valmiuksien koulutusta tai harjoittelua osana koulutusohjelmaa Työhön liittyvä koulutus Yrityskoulutus Yritystoiminnan kehittämiseen liittyvää koulutusta voidaan kuvata useilla eri käsitteillä: yrityskoulutus, yrittäjäkoulutus ja yritysjohdon koulutus. Yrityskoulutus on niistä kuitenkin laaja-alaisin, sillä sen kohdejoukkona on yrityksen johdon ohella myös yrityksen henkilöstö, koko yritys. (Viitala 2006, 271.) Yrityskoulutus on usein nähty synonyymina myös yritysten kehittämiselle. Siten koulutuksesta on tehty osa yrityksen tilan ja kehitystarpeiden arvioimiskeinoja. (Vaherva 1995, 183.) Suomalaisyrityksissä koulutuksia järjestetään ahkerasti. Tilastokeskuksen vuonna 1999 toteuttaman tutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista yrityksistä oli järjestänyt vuonna 1999 kurssimuotoista koulutusta työntekijöilleen. Luku nousi 82 prosenttiin, kun mukaan laskettiin myös muut koulutusmuodot (esim. konferenssit, itseopiskelu). Palvelualan yritykset (86,7 %) järjestivät koulutuksia hieman teollisuusalan yrityksiä (76,5 %) enemmän. (Kuva 4; Tilastokeskus 2004.) Tutkimuksen mukaan koulutuksiin osallistui naisia (53,5 %) vähän miehiä (47,9 %) enemmän mutta tuntimääräisesti miehet osallistuivat naisia vähän pitempiin koulutuksiin (ero 1 tunti). Koulutuksia järjestettiin pääasiassa tietotekniikkaan, työelämän henkilökohtaisiin taitoihin ja tuotantoon ja tekniikkaan liittyen. Palvelualan koulutuksissa korostui myynti ja markkinointi sekä tietotekniikka; teollisuudenalalla koulutuksia järjestettiin eniten suunnitteluun, tuotantoon, tekniikkaan ja työelämän henkilökohtaisiin taitoihin liittyen. (Kuva 2; kuva 3; Tilastokeskus 2004.) Eurooppalaisessa vertailussa Suomi menestyi hyvin. Koulutukseen yrityksistä osallistuneiden osuudella Suomi sijoittui kolmanneksi Ruotsin ja Tanskan jälkeen ja neljänneksi koulutusta järjestäneiden yritysten osuudella. (Tilastokeskus 2004.) 15

16 Kurssikoulutustuntien jakautuminen koulutusaloittain Muut palvelut Rahoitusta ja vakuutusta palveleva toiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Posti- ja teleliikenne Kuljetus, varastointi, tietoliikenne Majoitus ja ravitsemustoiminta Vähittäiskauppa Tukkukauppa Moottoriajoneuvojen ym. kauppa Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Puutavaran, huonekalujen valmistus Kulkuneuvojen valmistus Tietojen käsittely, tietokoneen käyttötaito Henkilökohtaiset työelämän taidot Tuotanto, tekniikka Myynti, markkinointi Johtaminen, hallinto Kielet Koneiden ja laitteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Polttoaineiden ja kemiallisten tuotteiden valmistus Massan, paperituotteiden valmistus Tekstiilien ja vaatteiden valmistus Elintarvikkeiden valmistus Mineraalien kaivu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 2: Kurssikoulutustuntien jakautuminen koulutusaloittain Kurssikoulutustuntien jakautuminen koulutusaloittain Muu koulutusaihe 12,3 Toimistotyö Henkilökohtaiset palvelut 2,5 3 Ympäristö, terveys Kirjanpito, laskenta Kielet 4,4 4,6 5,3 Johtaminen, hallinto 11 Myynti, markkinointi 11,8 Tuotanto, tekniikka Henkilökohtaiset työelämän taidot Tietojen käsittely, tietokoneen käyttötaito 14,4 15,2 15, Kuva 3: Kurssikoulutustuntien keskimääräinen jakautuminen koulutusaloittain (mukailtu Tilastokeskus 2004 taulukosta). h 16

17 Koulutusten keskimääräinen järjestämisprosentti Järjestänyt muuta koulutusta 71,6 Järjestänyt kurssikoulutusta 74,6 Järjestänyt jotakin koulutusta 82, Kuva 4: Erilaisten koulutusten keskimääräinen järjestämisprosentti (mukailtu Tilastokeskuksen 2004 taulukosta). % Koulutukseen motivoivat tekijät Työnantajille kouluttaminen on keino parantaa yrityksen kannattavuutta, se voi olla myös kilpailukyvyn tavoittelua tai koulutetun työvoiman riittävyyden ja laadun varmistamista. Koulutus usein parantaa yrityksen joustavuutta ja toimintavarmuutta sekä pidentää toiminnan aikajännettä. (Moilanen 2001, 17.) Työntekijälle hänen oppimiseensa panostaminen viestii arvostuksesta. Siitä, että hänen luotetaan ja häntä pidetään yritykselle tärkeänä. Koulutus parantaa yksilön osaamista ja työssä selviämistä ja vaikuttaa rutiinien vähentymisen ja työn vaihtelevuuden välityksellä myös työssä jaksamiseen. (Moilanen 2001, 17.) Koulutukseen motivoivat tekijät voivat olla joko sisäisiä tai ulkoisia. Ulkoisena motivaationa toimii usein raha tai jokin muu palkkio. Sisäistä motivaatiota pidetään kuitenkin usein ulkoista tärkeämpänä: sisäisen motivaatio korostaa oppimisprosesseja tulosten sijaan ja siksi sitouttaa ja kehittää työntekijöitä ulkoisia motivaatiotekijöitä paremmin. Sisäinen motivaatio voi löytyä onnistumisen tai pätevyyden tunteesta, kyvystä oppia uutta, osaamisen hyödyntämisestä myös muissa yhteyksissä (esim. kielitaidosta hyötyä myös lomamatkalla) tai työuran kehittämisestä. (Moilanen 2001, 15, 127). Myös osallistuvuudella on todettu olevan kouluttautumiseen motivoiva vaikutus: kun henkilöstö voi olla henkilökohtaisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa koulutusta, heidän oppimismotivaationsa on korkeampi (Heinonen & Järvinen 1997, 149). Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan koulutukseen motivoivina tekijöinä pidettiin yleisimmin itsensä kehittämistä, ammattitaidon kehittämistä ja ylläpitämistä, parempia ansioita, vaihtelunhalua ja pääsyä vaativampiin tehtäviin. Työnantajan kustantamaan koulutuksen osallistumista haittasivat yleisimmin työkiireet, koulutuksen tavoitettavuus ja se, ettei työnantaja järjestänyt koulutusta. (Tilastokeskus 1995.) Koulutuksen voidaan kuitenkin sanoa menettäneen jonkin verran kannatusta nuorten keskuudessa uudella vuosituhannella. Vuoden 2007 nuorisobarometri, joka tutki suomalaisten nuorten asenteita koulutukseen ja työelämään, kertoo, että vain vähän reilu enemmistö

18 vuotiaista nuorista luottaa koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksiaan. Koulutusta ja tutkintoja enemmän nuoret uskoivat ammattitaidon, kielitaidon ja yhteistyötaitojen auttavan työpaikan saamisessa. Ylikoulutusta saatettiin pitää jopa uhkana työllistymiselle ja toisaalta myös usko jatkuvaan työelämässä kouluttautumiseen oli vähentynyt. Myönteisimmin koulutukseen ja tutkintoihin suhtautuivat kaikkein nuorimmat. (Tulonen 2007.) Yrityskoulutuksen järjestäminen Yrityskoulutuksessa on kuljettu pitkä matka eri koulutusmuotojen ja trendien välillä. Pääpaino yrityskoulutuksessa vielä lukujen taitteessa oli yrityksen ulkopuolisen kouluttajan järjestämässä, mahdollisimman kaukana työpaikoilta järjestetyssä, yleisten aihepiirien ja yleistiedon merkitystä korostavissa koulutuksissa. Ne sivusivat vain heikosti yritysten omia asioita. Nykyvaatimusten mukaan koulutuksen pitää palvella mahdollisimman hyvin yritystä ja sen tarpeita. Omat vaatimukset koulutuksille asettavat myös ne tosiasiat, että asiakkaat ovat hyvin kustannustietoisia, työntekijät eivät voi irtautua työtehtävistään enää yhtä helposti, koulutuksen toteutukselta vaaditaan joustavuutta ja kouluttajina toimivat alansa parhaat asiantuntijat. (Heinonen & Järvinen 1997, 149.) Koulutus voi tapahtua joko työssä tai työn ja työyhteisön ulkopuolella. Koulutuksen järjestämistä työn ulkopuolella puoltavat lähinnä koulutuksen järjestämiseen liittyvät seikat: työntekijän on irtauduttava tehtävistään koulutuksen ajaksi. Usein se ei ole kuitenkaan mahdollista, koska työn ulkopuolella järjestettävä koulutus voi olla kallista tai vaikeasti järjestettävää. Toisinaan se ei myöskään tuota tarpeeksi nopeasti oppimistuloksia nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Koulutuksen jakamisessa työajan ja työn ulkopuolella toteutettavaksi tulisikin noudattaa 20/80-sääntöä. Sen mukaan 80 % yrityksessä toteutettavista koulutuksista tulisi järjestää työpaikalla tai työn äärellä ja loput 20 % työn ja työyhteisön ulkopuolella. (Viitala 2006, 271.) Koulutus voidaan järjestää erimittaisina ajanjaksoina koulutuksen kehittämistavoitteista riippuen. Lyhyempien koulutusjaksojen (esim. luento, päivän koulutus) tarkoituksena on usein päivittää yrityksen tietoja tai opastaa tiettyjen konkreettisten taitojen käyttämisessä (esim. tietokoneohjelma). Lyhytkestoiset koulutukset sopivatkin siksi parhaiten rutiiniasioiden päivittämiseen ja harjoittelemiseen. Pitempikestoisten koulutusten tarkoitus on sen sijaan vahvistaa ammattitaidon kehittämistä syvällisemmin. Siksi ne sopivat parhaiten juuri tietyn osaamisen taitojen hankkimiseen ja syventämiseen. (Viitala 2006, 272.) Tutkintoon johtava koulutus on usein tarpeellista tietyn pätevyyden hankkimiseksi. Koulutus voidaan toteuttaa joko yrityksen omin voimin tai ulkopuolisen kouluttajan avulla. Sisäisesti järjestetyn koulutuksen vahvuuksiin kuuluu, että koulutus voidaan liittää paremmin osaksi yrityksen omia kehittämistoimia ja strategisia tavoitteita ja sisäisen koulutuksen avulla on mahdollista saada esille yrityksen sisäiset kehittämisideat. Koulutustarpeet kumpuavat käytännöstä ja niiden soveltaminen nopeutuu. Koulutus vastaa tällöin paremmin yrityksen tarpeita ja kohdistuu juuri niihin taitoihin ja osaamisiin, joita yritys toiminnassaan tarvitsee. Ongelmana voidaan kuitenkin pitää pitäytymistä yrityksen vakiintuneissa toimintatavoissa ja koulutuksen rajoittumista arkikokemusten jakamiseen. Koulutuksen suunnittelu voi myös vaatia liikaa resursseja (etenkin aikaa) eikä työpaikalla ole välttämättä riittävän kyvykkäitä opettajia tai tarvittavia opetustiloja ja välineitä. Haittana voidaan pitää myös työn läheisyyttä, jolloin työtehtävistä voi olla vaikea irtautua koulutuksen ajaksi. (Heinonen & Järvinen 1997, ; Moilanen 2001, 96; Strömmer 1999, 205; Viitala 2006, ) 18

19 Ulkopuolisen koulutuksen hyöty konkretisoituu lähinnä vuorovaikutuksen ja uusien näkökulmien mukanaan tuomiin etuihin. Ulkopuolisten asiantuntijoiden tarjoama tieto-taito ja toisaalta muiden koulutettavien kokemukset voivat tarjota uusia näkemyksiä ja kehittämissuuntia omalle toimialalle, kouluttajat ovat usein alansa asiantuntijoita ja koulutuksen suunnittelu vie heiltä valmiiden mallien vuoksi vähemmän aikaa. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua koulutuksen heikko vastaavuus juuri tietyn yrityksen tarpeisiin, kustannukset etenkin mikroyrityksille ja koulutuksessa saatavan tiedon jääminen vain koulutettavan tietoon. (Heinonen & Järvinen 1997, ; Strömmer 1999, 205; Viitala 2006, 273.) Koulutus voidaan järjestää pelkästään oman yrityksen työntekijöille tai ottaa koulutukseen laajemmin mukaan myös muiden yrityksen työntekijöitä. Yrityksen rajojen avaaminen ja ajatustenvaihto usein kannustavat oppimiseen: yritys saa uusia ja tuoreita ideoita, kun koulutuksessa on mukana ihmisiä eri tasoilta ja toimintaketjuista. (Strömmer 1999, ) Usein koulutuksen toteuttamisessa keskitytään ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Ne voidaan opettaa helposti ja niiden tulokset ovat suhteellisen helposti todettavissa. Työpaikoilla tarvitaan kuitenkin myös yleis- ja virikekoulutusta (esim. työkykyä ylläpitävä toiminta), joka liittyy asenneilmaston, tiimityöskentelyn ja organisaation toimivuuden parantamiseen. Niiden vaikutukset voivat olla mittavia, vaikka niiden tulokset näkyvätkin usein vasta pitemmällä aikavälillä. (Heinonen & Järvinen 1997,149, 152.) Yrityksen oppimisstrategiat Erilaiset yritykset oppivat eri tavoin. Woolner (1992) on jakanut nämä erilaiset oppijat kolmeen eri ryhmään. Ensimmäinen ryhmä perustaa oppimisprosessina kokemuksiin. Ne voivat olla toimintaympäristöstä hyväksi havaittuja toimintamalleja kuten kilpailijoihin tai asiakkaisiin liittyviä kokemuksia tai aikaisempaan oppimiseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Toinen ryhmä oppii sopeutumisen kautta. Erilaisten toimintaprosessien oppiminen kehittyy toiminnan aikana ja oppiminen liittyy siten vahvasti nykyhetkeen. Kolmas ryhmä hyödyntää oppimisessaan ennakointia. Siinä yritys havainnoi ympäristöstä tulevia signaaleja ja rakentaa oppimisensa senhetkisten kykyjensä ja tulevaisuuden mahdollisuuksien arvioimiselle. Oppiakseen tehokkaasti, yrityksen tulisi Woolnerin mukaan soveltaa näitä kaikkia oppimisen muotoja. (Woolner 1992 Strömmerin 1999, mukaan.) Erilaisten oppimisryhmien ohella yritysten oppiminen noudattaa Woolnerin mukaan viisiportaista prosessia. Hän kuvaa sitä evoluutiomalliksi, koska oppimisprosessin aikana yritys parantaa osaamistaan ja oppimiskykyään. (Woolner 1992 Strömmerin 1999, mukaan.) Ensimmäisessä vaiheessa yrityksellä ei vielä ole tietoista osaamisen kehittämistä. Yritys oppii ennen kaikkea yrityksen ja erehdyksen kautta ja sopeutuu siten uusiin olosuhteisiin. Tilanne on tyypillinen etenkin yritystoiminnan alkuvaiheelle, jolloin yrityksen taloudelliset ja ajalliset resurssit ovat niukat. Yrityksen päähuomio on tuotannossa ja siten pitkälti toiminnalle välttämättömien prosessien hoitamisessa. Toisaalta vaiheen perusteluna voi olla myös yrityksen toimintaympäristö, joka ei luo paineita oppimiselle (esim. yritys, joka hyödyntää paljon asiantuntijoita tai konsultteja). (Woolner 1992 Strömmerin 1999, 188 mukaan.) Toisen vaiheen yritykset ovat usein tilanteessa, jossa yritykselle on tarve luoda muodollisempia ja hallinnollisia rakenteita. Teknisten taitojen osaajat ovat siirtyneet johtotehtäviin ja yrityksessä on tarvetta uudelle osaamiselle (esim. johtaminen). Sysäyksen uudelle vaiheelle on 19

20 antanut kasvu, kriisi tai kiristynyt kilpailu ja oppimisesta on tullut yritykselle uusi kulutushyödyke. Yrityksessä turvaudutaan etenkin ulkopuolisiin koulutuksiin (lähetetään työntekijöitä koulutuksiin), koska ne on helppo suunnitella ja budjetoida, ne ovat tuttuja oppimiskeinoja ja herättävät asiantuntijoina luottamusta. Malli ei kuitenkaan onnistu yhdistämään yksilön oppimista ja yrityksen omaa toimintaa vaan koulutuksesta saatava hyöty on jäänyt yrityksen osalta vähäiseksi. (Woolner 1992 Strömmerin 1999, mukaan.) Kolmannessa vaiheessa oppiminen on tuotu yritysten sisälle, koska koulutettavien joukko on kasvanut ja toisaalta taitovaatimukset eri tehtävissä eriytyneet. Yritykselle on laadittu täsmäkoulutusta ja kehittämisohjelmia mutta ne eivät kuitenkaan vielä onnistu paikkaamaan yrityksen pitempijänteisiä kehittämistarpeita. Vaikka koulutettavien joukko onkin kasvanut, koulutustarpeet nimetään lähinnä yritysjohdon taholta. (Woolner 1992 Strömmerin 1999, 189 mukaan.) Kolmen ensimmäisen vaiheen oppiminen noudattelee pitkälle palokuntamallia. Sillä tarkoitetaan nopeaa ja kertaluontoista ensiapua yrityksen osaamis- ja koulutustarpeisiin. Vahervan mukaan (1995, 183) toimintatapa on yleinen etenkin monessa pienyrityksessä. Niiltä puuttuu Vahervan mukaan usein suunnitelmallinen henkilöstön kehittämis- ja koulutustoiminta. (Vaherva 1995, 183.) Moni tähän tutkimukseen osallistuneista yrityksistä sijoittui näihin kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen: vaikka koulutuksia järjestettiin ja niihin osallistuttiin, yritysten nuoruus ja pienuus teki koulutuksesta pitkälti kolmen ensimmäisen vaiheen mukaista. Neljännessä vaiheessa yritykseen on jo laadittu omia oppimis- ja koulutussuunnitelmia. Koulutustarve on yhdistetty yrityksen strategioihin ja oppimisesta on tehty yhtenäistä ja jatkuvaa. Työntekijöitä kannustetaan kouluttautumiseen myös yrityksen ulkopuolisissa koulutuksissa. Oppimisesta ei ole tullut kuitenkaan vielä linjajohdon vastuu-alue vaan sitä hoitaa usein erillinen koulutus- ja kehittämisyksikkö. (Woolner 1992 Strömmerin 1999, mukaan.) Viidennessä vaiheessa yritys on onnistunut yhdistämään työn ja siinä oppimisen. Oppiminen on viety eri työtehtäviin ja se tapahtuu reaaliajassa työprojektin kanssa. Yritys on myös määritellyt ne ydintaidot, jotka työntekijöiden täytyy hallita työtehtävissä menestyäkseen. Näitä taitoja vahvistamalla yritys voi parantaa työntekijöidensä oppimista ja menestymistä työtehtävissään. (Woolner 1992 Strömmerin 1999, 190 mukaan.) Neljännen ja viidennen vaiheen oppijat toteuttavat kestävämpää osaamisen kehittämistä. Niissä koulutus on integroitu yrityksen toimintatapoihin ja tehtäviin. Koulutus on jatkuvaa ja suunnitelmallista eikä sillä palokuntamallin mukaan vastata reaktiivisesti koulutustarpeisiin Työhön liittymätön koulutus Tilastokeskuksen (2006) tekemän tutkimuksen mukaan joka kuudes vuotiaista suomalaisista osallistui vuonna 2006 työelämään liittymättömään koulutukseen. Osallistujista oli naisia jopa kaksi kolmasosaa. Osallistuminen ei vaihdellut eri ikäluokkien tai asuinpaikkakuntien mukaan. Eroja osallistumiseen löytyi sen sijaan koulutustaustasta: korkean pohjakoulutuksen saaneet ja toimihenkilöammateissa olevat osallistuivat muita aktiivisemmin harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyviin koulutuksiin. (Tilastokeskus 2006.) Tilastokeskuksen vuoden 2000 tutkimuksen mukaan työn ulkopuoliseen koulutukseen osallistumista hankaloitti yleisimmin väsymys, taloudelliset syyt sekä hankalat ja epäsäännölliset työajat. Vapaa-ajalla suo- 20

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen

Työnhakuvalmennus 10.2.2011. Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Työnhakuvalmennus 10.2.2011 Oman osaamisen ja vahvuuksien kartoittaminen Tunnetko itsesi, hahmotatko osaamisesi? Urasuunnittelun ja työnhaun onnistuminen perustuu hyvään itsetuntemukseen Työnhaku on osaamisesi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä

Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä Osaavan työvoiman turvaaminen aikuisohjausta kehittämällä Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavaraksi - verkostoyhteistyöseminaari Hämeenlinna 27.3.2009 Esittelijä: projektipäällikkö

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Kokkolassa 1.9.2014 31.5.2016 Koulutus Aikuisopiskelijoille tarkoitettu tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistava koulutus. Tutkintonimikkeenä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot