Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu Seurantajulkaisut SE 2013:2 ISSN

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki, Talous- ja strategiapalvelu Seurantajulkaisut SE 2013:2 ISSN SEURANTARAPORTTI ALKUVUOSI 2013

2

3 SISÄLLYSLUETTELO SIVU Toimintaympäristö 5 Talouden seuranta ja ennuste Käyttötalouden seuranta Yhteenveto Kuopion kaupungin tuottavuusohjelman tavoitteiden seurannasta 26 Vetovoimaisuuden palvelualua 27 Kaupunkiympäristön palvelualue 32 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 42 Kasvun ja oppimisen palvelualue 54 Perusturvan palvelualue 64 Terveydenhuollon palvelualue 74 Isäntäkuntapalvelut 84 Tarkastuslautakunta 86 Konsernipalvelu 87 Tilakeskus 92 Investoinnit 99 Konserniyhteisöille asetetut tavoitteet 110 Liikelaitosten tilannekatsaukset 124 Kuopion Energia Liikelaitos 125 Kuopion Vesi Liikelaitos 131 Kallaveden Työterveys Liikelaitos 138 Kuntatekniikkaliikelaitos 142 Taseyksiköiden tilannekatsaukset 146 Pohjois-Savon pelastuslaitos 147 Konserniyhtiöiden tilannekatsaukset 154 Konserniyhteisöjen kehitys tammi-huhtikuu Kevama Oy 158 Kiinteistö-Kys Oy 165 Kuhilas Oy 171 Kuopion Energia Oy 176 Kuopio Innovation Oy 185 Kuopion Matkailupalvelu Oy 192 Kuopion Opiskelija-asunnot Oy 198 Niiralan Kulma Oy 203 Kuopion Pysäköinti Oy 208 Kiinteistö Oy Kuopion Luukas 212 Kiinteistö Oy Kuopion koulutilat 217 Itä-Suomen huoltopalvelut lky 221 Istekki Oy 229

4

5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kuopion ennakkoväkiluku vuoden 2013 huhtikuun lopulla oli henkilöä, jossa oli vähennystä vuoden alkuun 21 henkilön verran. Huhtikuun loppuun mennessä syntyi 347 lasta ja kuoli 362 henkilöä. Luonnollisen väestönmuutos määrä oli 15 henkilöä negatiivinen ja kuntien välisen muuttotappion määrä oli 49 henkilöä. Nettosiirtolaisuus ulkomailta oli tammi-huhtikuun ajalta 43 henkilöä. Kuopion väestökehitys ei yllä vuoden 2012 huippulukuihin, mutta on samaa tasoa vuosien muutosten kanssa, jolloin koko vuoden väestönlisäys oli henkilöä. Keväällä Kuopion väestönmuutokset ovat vielä tyypillisesti miinuksella, mutta syksyn positiivinen kuntien välinen muuttoliike muuttaa tilanteen muutaman kuukauden aikana. Kuopion seudun väestönmuutos tammi-huhtikuulta oli 11 henkilöä. Väestönmuutokset seudun muissa kunnissa olivat: Maaningan väestömuutos -26 henkeä ja Siilinjärven 58 henkilöä. Seudun väestökehitys on ollut normaalilla tasolla. Huhtikuun lopun ennakkoväkiluku Kuopion seudulla oli henkilöä. Kuopiossa valmistui tammi-huhtikuun aikana yhteensä 150 rakennusta ja 219 asuntoa. Keskustan Maljalahteen ja Haapaniemelle valmistui 125 kerrostaloasuntoa ja pientaloihin valmistui 94 asuntoa Lehtoniemeen ja eri puolille maaseutua. Rakentaminen on ollut sekä asuntojen määrällä, että kerrosalana mitaten hieman voimakkaampaa kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan, osin sen vuoksi, että viime vuonna myönnettiin poikkeuksellisen paljon rakennuslupia. Tänä vuonna tammi-huhtikuussa on myönnetty rakennuslupia noin kolmannes vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kuopiossa oli huhtikuun 2013 lopulla 5255 työtöntä, joka on 10,5 prosenttia työvoimasta. Koko maan työttömyysaste oli 10,7 prosenttia. Työttömänä oli pari sataa henkeä vähemmän kuin maaliskuussa ja 420 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Edelliseen huhtikuuhun verrattuna työttömyys kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä, jonkin verran koko maan tilannetta vähemmän. Työttömyyskehitys on ollut pitemmän aikaa koko maan kehitystä myönteisempää ja maalis-huhtikuussa Kuopion työttömyysaste oli koko maan työttömyysastetta alempana. Lomautettujen määrä on laskenut alkuvuoden noin 500 lomautetusta alle 400 lomautettuun. Nuorisotyöttömien määrä on vähentynyt tammi-huhtikuun aikana noin 150 työttömällä. Kuopion seudun työttömyysaste oli 10,0 prosenttia ja seudulla oli työttömänä 6179 henkilöä. 14 vertailukaupungin joukossa Kuopion työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Vaasan jälkeen viidenneksi pienin. 5

6 Talousarvion seuranta ja ennuste 2013 Ydinkaupungin toteuma 4 / 2013 Ydinkaupungin talouden seurantatietojen suora vertailukelpoisuus edellisen vuoden vastaaviin tietoihin on heikko johtuen pääosin kuntaliitoksesta Nilsiän kanssa. Mikäli Kuopion vuoden 2012 talouden seurantatietoja oikaistaisiin kuukausiraportoinnissa Nilsiän vastaavilla tiedoilla, muodostuisi vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi tarvittava työmäärä kohtuuttomaksi saavutettavaan hyötyyn nähden. Tilanne on seurausta mm. Nilsiän viimevuotisen toiminnan jakautumisesta v ydinkaupungin ohella Kuopion eri liikelaitoksiin ja taseyksiköihin, yhdistyneiden kuntien kirjaus ja seurantakäytäntöjen eroista sekä siitä, että Nilsiä hankki viime vuonna sosiaali ja terveyspalvelut liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskukselta. Liikelaitos järjesti Siilinjärven, Nilsiän ja Maaningan muodostaman yhteistoiminta alueen sosiaali ja terveyspalvelut vuosina Ydinkaupungin v toteumaan sisältyy myös jonkin verran muita sellaisia uusia kuntien yhteistoimintana järjestettyjen palveluiden (ympäristönsuojelu, kirjasto ja kansalaisopisto) menoja ja tuloja, joita ei vuoden 2012 toteumassa ole. Niiden vaikutus ei kuitenkaan ole kaupunkikokonaisuuden kannalta merkittävä. Tulos ja rahoituslaskelman osalta vertailutaulukoissa vuoden 2012 toteutumislukuina on käytetty edellisessä kappaleessa mainituilla perusteilla Kuopion kaupungin toteumalukuja. Seurantateksteissä ja vero valtionosuustaulukoissa on käytetty Kuopion ja Nilsiän yhteenlaskettuja lukuja, kun ne ovat olleet selvitettävissä kohtuullisella työpanoksella. Seurantatekstit sisältävät lisäksi arvioita siitä, miltä osin menojen ja tulojen kasvu on seurausta kuntaliitoksesta. Toteumatietojen vertailukelpoisuutta vähentävät myös erot konsernin sisäisen laskutuksen ajantasaisuudessa sekä tilinpäätösjaksotuksiin tehdyt muutokset. Keskeiset tulot Verohallinto on tammi huhtikuussa tilittänyt veroennakoita ja jäännösveroja 125,2 milj. euroa. Verokertymä on 5,4 milj. euroa ja 4,5 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi verokertymä, mutta 0,6 milj. euroa ja 0,5 % pienempi kuin Kuopion ja Nilsiän yhteenlaskettu verokertymä vuoden 2012 ensimmäisellä vuosikolmanneksella. Verotulojen kertymä huhtikuun lopussa on 33,7 % talousarvion verotuloista. Valtionosuuksia on Kuopiolle maksettu milj. euroa. Tämä on 33,2 % talousarviosta. Valtionosuudet ovat 4,8 milj. euroa ja 10,3 % suuremmat kuin Kuopion vuotta aiemmat valtionosuudet. Tammi huhtikuun valtionosuudet jäävät kuitenkin noin 0,3 milj. euroa pienemmiksi kuin Kuopion ja Nilsiän yhteenlasketut valtionosuudet vuotta aiemmin. Verotulojen ja valtionosuuksien muodostama verorahoitus yhteensä on noin yksi milj. euroa ja puoli prosenttia pienempi kuin Kuopion ja Nilsiän yhteenlaskettu verorahoitus viime vuoden ensimmäisellä vuosikolmanneksella. Toimintatulot vuoden 2013 neljältä ensimmäiseltä kuukaudelta ovat noin 29,1 milj. euroa. Toimintatulojen kokonaismäärä on samaa suuruusluokkaa kuin Kuopion kaupungin toimintatulot vastaavana aikana edellisenä vuonna. Arvio kuntaliitoksen ydinkaupungin tavanomaisia toimintatuloja kasvattavasta vaikutuksesta on vuositasolla noin 6,7 milj. euroa ja kuukausitasolla keskimäärin 0,5 0,6 milj. euroa. Näin ollen ensimmäisen vuosikolmanneksen toimintatulojen kertymä on reaalisesti viime vuotta pienempi. Toimintatuloja on huhtikuun loppuun mennessä kirjattu vain 25,8 % budjetoidusta määrästä. 6

7 Palvelutoiminnan menot Ydinkaupungin tammi huhtikuun toimintamenot ovat 211,2 milj. euroa. Menojen määrä on liki 21 milj. euroa ja 11 % suurempi kuin Kuopion vuotta aiempi menokertymä. Kuntaliitoksen arvioidaan lisäävän toimintamenoja viime vuoden Kuopion toimintaan verrattuna vuositasolla noin 43 milj. euroa ja 7 %. Edellä sanotun perusteella vanhan Kuopion toimintamenojen kolmen ensimmäisen kuukauden kasvuvauhti on ollut vuodesta 2012 vuoteen 2013 noin 4 prosenttia. Alkuvuoden toteumaan vaikuttavat merkittävästi sekä konsernin että kaupungin keskinäisen laskutuksen edellisestä vuodesta poikkeavat aikataulut, tilinpäätökseen tehtyjen menojaksotusten purkamisen ajoittuminen sekä satunnaiset tekijät. Toimintakulujen toteuma ensimmäisellä vuosikolmanneksella on 32,1 % talousarviosta. Vuoden 2013 neljän ensimmäisen kuukauden henkilöstömenot ovat 75,2 milj. euroa. Toteuma on 31,1 % talousarviosta. Henkilöstömenot ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 3,9 milj. euroa ja 5,4 prosenttia. Henkilöstömenoja ovat kasvattaneet erityisesti kuntaliitoksen aiheuttamat henkilöstölisäykset sekä sopimusten mukaiset palkankorotukset. Palkkamenojen ja henkilötyövuosien kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. Palvelujen ostoihin on ensimmäisellä vuosikolmanneksella käytetty 94,5 milj. euroa. Tämä on 32,8 % talousarviosta. Menolajin kulut ovat kasvaneet liki 15 milj. euroa ja 18,7 % viime vuoden tammi huhtikuun toimintamenoista. Pääosa po. menoista kertyy erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostoista sairaanhoitopiiriltä. Rahoitustoiminnan netto ilman liikelaitosten peruspääoman tuottoja on huhtikuun lopussa 0,1 milj. euroa kun korko ja muita rahoitustuloja on kirjattu noin 1,4 milj. euroa ja korko ja muita rahoituskuluja noin 1,5 milj. euroa. Vuosikate tammi huhtikuulta on 1,8 milj. euroa. Vuotta aiempi vuosikate oli 13 milj. euroa. Poistoja on kirjattu 5,5 milj. euroa ja satunnaisia tuloja 1,8 milj. euroa alatorin pysäköintipaikkojen lunastussopimuksista. Ydinkaupungin tilikauden tulos tammi huhtikuulta on 1,9 milj. euroa. Tulos on 10,7 milj. euroa heikompi kuin vuotta aiemman vuosikolmanneksen tulos. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Kuopion väkiluku oli maaliskuun 2013 lopun ennakkotiedon mukaan henkeä. Tammimaaliskuun kokonaismuutos oli nollassa. Tulos ei yllä vuoden 2012 lukuihin, mutta muutokset ovat samaa tasoa vuosien muutosten kanssa, jolloin vuoden kokonaismuutos oli noin 600 henkeä. Kevätkuukausina Kuopion väestömuutokset ovat tyypillisesti miinuksella. Kuopion työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 10,9 prosenttia ja työttömiä oli henkilöä. Edellisenä vuonna vastaavaan aikaan työttömyysaste oli 10,2 prosenttia ja työttömiä Koko maan työttömyys oli maaliskuussa aiemmasta poiketen korkeammalla kuin Kuopiossa. Koko maan työttömyysaste oli 11,0 prosenttia. 7

8 Vuoden 2013 ennuste Palvelualueiden yhteenlasketut ennusteet toimintamenojen määrästä päätyvät 677 milj. euroon. Menoarvio on yli 2 milj. euroa suurempi kuin edellisen kuukauden ennusteessa ja 20 milj. euroa ja 3 % suurempi kuin talousarviossa. Toiminnan menot kasvaisivat ennusteen mukaan vuoden 2012 tilinpäätöksestä liki 70 milj. euroa ja 11,5 %. Kun arvio kuntaliitoksen menovaikutuksista on noin 43 milj. euroa, nousevat vertailukelpoiset menot ennusteen mukaan nimellisesti noin 27 milj. euroa ja noin 4 % viime vuodesta. Nimellinen menokehitys on jäämässä ennusteen mukaan edellistä vuotta vähäisemmäksi johtuen pääosin palkka ja hintatason nousun hidastumisesta. Palvelualueet ennustavat vuoden 2013 toimintatulojen yhteismääräksi 114,0 milj. euroa. Tämä on 0,8 milj. euroa edellisen kuukauden tuloennustetta vähemmän. Toimintatuloja kertyy kuitenkin ennusteen mukaan 13,6 milj. euroa ja 13,5 % enemmän kuin Kuopion v tilinpäätöksessä ja 1,4 milj. euroa ja 1,3 % enemmän kuin talousarviossa. Kuntaliitoksen arvioidaan lisäävän toimintatuloja liitosavustuksena ja valtionosuusmenetysten kompensaationa 3,1 milj. euroa ja muina toimintatuloina 6,7 milj. euroa. Vertailukelpoiseksi toimintatulojen kasvuksi muodostuu vajaa 4 milj. euroa ja 4 %. Verotulo ja valtionosuusennusteet ovat liki talousarvion mukaiset. Arvio perustuu verotulojen osalta Kuntaliiton huhtikuun lopulla päivittämään valtakunnalliseen ennusteeseen ja verohallinnon maaliskuussa julkistamiin ennakkotietoihin kiinteistöveron maksuunpanosta sekä vuoden 2012 ansiotulokehityksestä kunnittain. Valtionosuusarvio perustuu ministeriöiden viime vuodenvaihteen valtionosuuspäätöksiin sekä lukiotoiminnan osalta tammikuun oppilasmäärälaskentaan sekä tulevan syyskuun oppilasmääräennusteeseen. Vero ja valtionosuusarvion perusteista sekä alkuvuoden verotilitysten kehityksestä on tarkemmin kerrottu toisaalla raportissa. Korko ja muiden rahoituskulujen arvioidaan tässä vaiheessa toteutuvan talousarvion mukaisina ja noin 7 milj. euron suuruisina. Budjetoitujen lainojen osalta korkokulut jäävät alle talousarvion, mutta erittäin kireän rahoitustilanteen vuoksi on päätöksentekoon valmisteilla lisälainanottoa. Lisälainatarve on enintään 32 milj. euroa. Korko ja muita rahoitustuloja arvioidaan myös tässä vaiheessa kertyvän talousarvion mukaan noin 6,4 milj. euroa. Lisävaloa asiaan saadaan ennen lomakautta, kun mm. osinkotulot ovat selvillä. Talousarvioon sisältyi odotus 4 milj. euron tuloerästä liittyen alatorin pysäköintijärjestelyihin liittyvästä yhteisöjen velvoitepysäköintipaikkojen lunastuksesta. Vuoden 2013 tulot nousevat vähintään 6 milj. euroon jo solmittujen sopimusten perusteella. Mikäli sopimuksia asiassa syntyy lisää, satunnaiset tulot nousevat ennustettua suuremmiksi. Ydinkaupungin tilikauden 2013 tulokseksi muodostuu ennusteen mukaan 26,2 milj. euroa. Tämä on 13,2 milj. euroa heikompi tulos kuin vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Liikelaitokset ja muut taseyksiköt ennustavat yhteenlasketun ylijäämänsä suuruudeksi 1,1 milj. euroa. Ennustettu ylijäämä on noin yksi milj. euroa pienempi kuin talousarviossa Tilakeskuksen talousarviota pienemmästä ylijäämäennusteesta johtuen. Ennuste koko kaupungin vuoden 2013 alijäämäksi on 25,1 milj. euroa. Alijäämäarvio on 3 milj. euroa suurempi kuin edellisen kuukauden ennuste. 8

9 Talouden tasapainottaminen ja tuottavuustoimenpiteet Palvelualueet valmistelevat kuluvalle vuodelle talouden tasapainottamis ja tuottavuustoimenpiteitä, joiden vaikutus on noin 8 10 milj. euroa. Osa toimenpiteistä sisältyy huhtikuun ennusteeseen. Toimenpiteet tulevat kaupunginhallituksen käsittelyyn Erikoissairaanhoidon kustannuskehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Saamamme tiedot kuluvan vuoden kehityksestä ovat olleet ristiriitaisia. Ylitysennuste budjettiin nähden on tällä hetkellä 10 milj. euroa. Sairaanhoitopiiriltä edellytetään tuottavuuden kehittämistä samoin periaattein kuin kaupungin omalta organisaatiolta. Kaupunki tukee yhdessä muiden jäsenkuntien kanssa sairaanhoitopiiriä tuottavuutta lisäävän toiminnan kehittämisessä. Sairaanhoitopiiriltä on pyydetty selvitys kuluvan vuoden talouden ja tuottavuuden kehityksestä. 9

10 TULOSLASKELMA / YDINKAUPUNKI TP TA TPE Muutos % Muutos % TOT TOT Muutos % TA:N TPE 13/ TA 13/ Tot 13/ Tot % TP 12 TPE Tot 12 Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. TOIMINTATUOTOT 100,4 112,6 114,0 13,5 % 1,3 % 29,2 29,1 0,3 % 25,8 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 168,3 182,2 181,8 8,0 % 0,3 % 53,7 56,2 4,6 % 30,9 % Henkilösivukulut Eläkekulut 44,5 47,6 48,5 9,1 % 1,9 % 14,2 15,5 8,7 % 32,5 % Muut henkilösivukulut 9,7 11,6 10,4 7,8 % 10,3 % 3,3 3,4 2,8 % 29,5 % Henkilöstökulut yhteensä 222,4 241,5 240,7 8,2 % 0,3 % 71,3 75,2 5,4 % 31,1 % Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot 187,2 201,4 216,5 15,6 % 7,5 % 56,6 68,8 21,4 % 34,1 % Muiden palvelujen ostot 76,6 87,0 89,5 16,8 % 2,9 % 23,0 25,7 11,9 % 29,6 % Palvelujen ostot yhteensä 263,8 288,4 305,9 16,0 % 6,1 % 79,6 94,5 18,7 % 32,8 % Muut toimintakulut yhteensä 120,9 127,2 130,4 7,8 % 2,5 % 39,4 41,6 5,4 % 32,7 % TOIMINTAKULUT 607,2 657,0 677,0 11,5 % 3,0 % 190,4 211,2 10,9 % 32,1 % TOIMINTAKATE 506,8 544,5 563,1 11,1 % 3,4 % 161,2 182,1 13,0 % 33,5 % Verotulot 331,5 371,0 371,0 11,9 % 0,0 % 119,8 125,2 4,5 % 33,7 % Valtionosuudet 136,1 153,6 153,4 12,7 % 0,1 % 46,2 51,0 10,3 % 33,2 % Rahoitustuotot ja kulut 2,7 0,7 0,7 125,7 % 0,0 % 0,2 0,2 175,4 % 23,1 % Liikelaitosten peruspääoman tuotot 24,3 23,8 23,8 1,9 % 0,0 % 8,1 7,9 1,9 % 33,3 % VUOSIKATE 12,2 3,3 15,5 27,6 % 575,2 % 13,1 1,8 86,2 % 55,2 % Suunn.mukaiset poistot 14,6 16,8 16,7 14,6 % 0,6 % 5,1 5,5 7,5 % 32,7 % Satunnaiset tuotot 1,6 4,0 6,0 282,7 % 50,0 % 0,8 1,8 44,0 % TILIKAUDEN TULOS 25,2 9,5 26,2 4,2 % 175,0 % 8,8 1,9 122,0 % 20,3 % Poistoeron lis. ( ) tai väh (+) 0,1 Rahastojen muutos 12,1 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 13,0 9,5 26,2 101,3 % 175,0 % 8,8 1,9 122,0 % 20,3 % 10

11 KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMINTAKATE Toteutuminen palvelualueittain TA TPE Toteuma 04 Ta:n tot % Toteuma 04 Muutos % / milj. milj. milj. milj Vetovoimaisuuden palvelualue 5,8 5,5 1,8 30,4 2,0 12,7 Kaupunkiympäristön palvelualue 0,7 1,0 4,3 630,2 3,1 40,5 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 33,3 33,1 9,7 29,1 8,9 8,2 Kasvun ja oppimisen palvelualue 161,8 163,5 51,0 31,5 45,9 11,1 Perusturvan palvelualue 125,3 133,4 39,6 31,6 35,0 13,3 Terveydenhuollon palvelualue 193,3 204,1 65,8 34,0 56,0 17,5 Muu kaupunki 25,7 24,4 10,0 39,1 10,3 0,0 Vaalit 0,0 0,0 0,0 15,5 0,4 99,4 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,1 23,7 0,1 13,4 Konsernipalvelu 7,6 7,1 2,3 30,2 2,0 11,3 Yleishallinto 17,8 16,9 7,6 42,9 7,8 2,2 KAUPUNKI YHTEENSÄ 544,5 563,0 182,1 33,5 161,2 13,0 TOIMINTAKATE TOTEUMAENNUSTE 2013 TA TPE TPE ERO Ylitys TA/ TPE HUHTIK. milj. milj. milj. milj. milj. Vetovoimaisuuden palvelualue 5,8 5,7 5,5 0,2 0,3 Kaupunkiympäristön palvelualue 0,7 0,7 1,0 0,3 0,3 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 33,3 33,3 33,1 0,1 0,1 Kasvun ja oppimisen palvelualue 161,8 163,5 163,5 0,0 1,7 Perusturvan palvelualue 125,3 133,6 133,4 0,2 8,0 Terveydenhuollon palvelualue 193,3 199,7 204,1 4,5 10,9 Tarkastustoimi 0,3 0,3 0,3 0,0 0,0 Konsernipalvelu 7,6 7,4 7,1 0,3 0,5 Yleishallinto 17,8 17,1 16,9 0,2 0,8 KAUPUNKI YHTEENSÄ 544,5 560,0 563,0 3,0 18,6 11

12 HENKILÖTYÖVUOSIEN, PALKKAKULUJEN JA OSTOPALVELUIDEN SEURANTA HENKILÖTYÖVUOSIEN SEURANTA 12

13 Koko kaupungin henkilötyövuosikertymä on 102 henkilötyövuotta suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna Nilsiän kuntaliitoksen ja isäntäkuntamallien vaikutus henkilötyövuosikertymään arvioidaan olevan neljässä kuukaudessa 149 henkilötyövuotta. Hajautetun laitoshuollon henkilöstöä, välinehuoltajia, ammattimiehiä ym. on siirtynyt vaiheittain tammi huhtikuun 2013 aikana liikelaitoskuntayhtymä Servican palvelukseen 96 henkilöä. Siirtyneen henkilöstön henkilötyövuosikertymän vähennys on tarkasteluajanjakson aikana 19 henkilötyövuotta. Kun kuntaliitoksen ja isäntäkuntamallien sekä Servicaan siirron vaikutus eliminoidaan, niin henkilötyövuosien arvioitu alenema on 28 htv vuoden 2012 huhtikuuhun verrattuna (84 htv/v). Työllistämisvaroin palkattujen henkilötyövuosikertymä tammi huhtikuussa on 30,6 htv (91,8 htv/v). Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kertymä pieneni 9,5 htv (28,5 htv/v). Työllistämisvaroin palkatuista 40 % sijoittuu kasvun ja oppimisen palvelualueelle, 28 % perusturvan, 21 % hyvinvoinnin edistämisen ja 6 % kuntatekniikka liikelaitokseen. Tammi huhtikuun tukityöllistämisen kulut ovat 413 t ja tuotot ovat 47 t. Lukuihin ei sisälly oppisopimuskoulutuksessa oleva henkilöstö. SAIRAUS JA TAPATURMAPOISSAOLOT Ydinkaupungin sairaus ja tapaturmapoissaolot ovat vähentyneet 1,9 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden. Vuoden 2013 tammi huhtikuun aikana sairaus ja tapaturmapoissaolojen määrä on laskenut 1793 kalenteripäivää eli 4,9 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolojen määrät ovat suurimmat perusturvan palvelualueella sekä kasvun ja oppimisen palvelualueella. 13

14 PALKKAKULUJEN SEURANTA (ILMAN HENKILÖSIVUKULUJA) 14

15 Ydinkaupungin palkkakustannusten kasvu on 6 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, joka pääsääntöisesti vastaa henkilöstömäärän kasvua. Palkkakustannusten kasvuun vaikuttaa Nilsiän kuntaliitos ja isäntäkuntamallilla käynnistyneet kirjaston, kansalaisopiston, ympäristönsuojelun ja Maaningan perusturvan ja terveydenhuollon yhteistoiminta alueet. Palkkoja korotettiin kaikilla sopimusaloilla 1,3 1,46 prosentin yleiskorotuksella sekä 0,3 0,6 prosentin järjestelyerällä. Kuopion Energian palkkakustannusten alenema johtuu osittain asennusliiketoiminnan 28 henkilön siirtymisestä Kuntatekniikka liikelaitoksen palvelukseen Pohjois Savon pelastuslaitoksen palkkakustannusten kasvu on suurempi verrattuna henkilöstömäärän kasvuun. 15

16 OSTOPALVELUJEN SEURANTA (ILMAN ERIKOISSAIRAANHOIDON KULUJA) Ostopalvelukulujen kasvuun vaikuttaa Nilsiän kuntaliitos ja isäntäkuntamallilla käynnistyneet kirjaston, kansalaisopiston, ympäristönsuojelun ja Maaningan perusturvan ja terveydenhuollon yhteistoiminta alueet. Vuoden 2013 alussa on ostolaskujen kirjauskäytäntöä muutettu siten, että palveluiden ostosta aiheutuvien kulujen toteumatiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia. 16

17 HENKILÖTYÖVUOSIEN, PALKKAKULUJEN JA OSTOPALVELUIDEN MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN t HENKILÖTYÖVUOSIEN, PALKKAKULUJEN JA OSTOPALVELUIDEN MUUTOS EDELLISEEN VUOTEEN % 17

18 Verotulot 2013 Talousarvion 371 milj. euron verotulokohdan toteutumisen edellytyksenä on noin 21 milj. euron ja 6 prosentin kasvu vuoden 2012 Kuopion ja Nilsiän yhteenlaskettuihin verotuloihin. Kasvuodotuksesta noin kolmannes perustuu kiinteistöveroprosenttien korotuksiin ja verotusarvojen nousuun. Kunnallis ja yhteisöveron yhteenlasketun kasvun tulisi olla hieman yli 4 % talousarvion verotuloihin yltämiseksi. Ensimmäisen vuosikolmanneksen verotilitykset eivät tue kasvuodotuksia. Tammi huhtikuun verotilitysten yhteismäärä on 125,2 milj. euroa. Se on 0,6 milj. euroa ja 0,5 % vähemmän kuin Kuopion ja Nilsiän yhteenlasketut verotulot vuotta aiemmin. Verotulojen supistuminen johtuu pääosin helmikuussa tilitettyjen edellisen vuoden veroennakkojen täydennysmaksujen putoamisesta noin 2,5 milj. euroa. Täydennysmaksuja maksetaan pääosin valtion hyväksi verotettavista pääomatuloista. Niiden putoaminen vähentää kunnan tuloveroa väliaikaisesti. Vähennysvaikutus poistuu marraskuussa kun viime vuodelta toimitettava verotus on valmistunut. Kuntaliitto on päivittänyt huhtikuun lopussa verotuloennusteen kuntasektorille. Se perustuu valtiovarainministeriön kehysriihen yhteydessä tarkistamiin talousennusteisiin vuodelle Kuntaliiton huhtikuun lopun arvion mukaan kunnallisveron tuotto kasvaa kuluvana vuonna 3,9 % ja yhteisöveron tuotto 4,8 %. Kunnallisveron tuoton ennakoitu kasvusta perustuu pääosin ansiotulojen kasvuun. Vajaa kolmannes kasvusta liittyy verovähennysjärjestelmän muutoksiin, kunnallisveroprosenttien korotuksiin ja arvioon veronpalautusten vähentymisestä viime vuodesta. Huhtikuun seurantaraporttiin Kuopion verotulojen kokonaismäärä on merkitty Kuntaliiton ennusteen ja seuraavassa kappaleessa esitettyjen ennakkotietojen perusteella talousarvion mukaisiksi. Arvio on optimistinen alkuvuoden kertymään nähden ja myös siinä suhteessa, että se nojaa mm. kansantalouden palkkasumman kehityksen osalta noin kahden prosentin kasvuun. Palkkasumman muutos on jäänyt viimeisellä tiedossa olevalla vuosineljänneksellä (tammimaaliskuu) 1,1 prosenttiin. Vaisua palkkasumman muutosta selittää työttömyyden kasvun ohella vertailupohjaa korottava vuoden 2012 alussa maksettu kertaerä. Myönteisiä merkkejä verotuloarvion toteutumisen kannalta ovat puolestaan verohallinnon maaliskuussa julkaisemat kuntakohtaiset ennakkotiedot vuoden 2012 tulokehityksestä sekä kiinteistöveron maksuunpanosta, joka perustuu tilanteeseen ennen verovelvollisten kuulemista. Kuopiolaisten palkkatulot ovat etuuksien maksajilta kerättyjen ennakkotietojen mukaan nousseet vuodesta 2011 vuoteen 2012 noin 4,6 % ja ansiotulot yhteensä 5,2 %. Koko maan vastaavat luvut ovat 3,7 % ja 4,7 %. Näiden ennakkotietojen ja viime vuonna toteutuneen väestönkasvun perusteella Kuopion osuus vuoden 2013 ennakonpidätyksistä tulee nousemaan kuluvan vuoden joulukuussa takautuvasti noin yhden prosenttiyksikön verran. Kiinteistöveron alustavien maksuunpanotietojen mukaan kiinteistöveron tuotto nousee 0,5 1 milj. euroa talousarviota suuremmaksi. 18

19 VEROTULOENNUSTE 2013 TA TPE Ero Milj. % Kunnallisveron ennakot (2013) 302,6 299,0 3,6 1,2 % Edellisen vuoden ennakot 37,9 35,0 2,9 7,7 % Maksuunpanotilitys, marraskuu 28,5 21,5 7,0 24,6 % Kunnallisvero, vanhat vuodet 11,4 11,0 0,4 3,5 % Kunnallisvero 323,4 323,5 0,1 0,0 % Yhteisövero 16,8 16,0 0,8 4,8 % Kiinteistövero 30,8 31,5 0,7 2,3 % Yhteensä 371,0 371,0 0,0 0,0 % VEROTULOJEN MUUTOS TP TPE Ero Milj. % Kunnallisveron ennakot (2013) 289,4 299,0 9,6 3,3 % Edellisen vuoden ennakot 38,5 35,0 3,5 9,1 % Maksuunpanotilitys, marraskuu 28,3 21,5 6,8 24,0 % Kunnallisvero, vanhat vuodet 10,8 11,0 0,2 1,9 % Kunnallisvero 310,4 323,5 13,1 4,2 % Yhteisövero 15,6 16,0 0,4 2,6 % Kiinteistövero 23,7 31,5 7,8 32,9 % Yhteensä 349,7 371,0 21,3 6,1 % 19

20 VEROTILITYSTEN MUUTOS Tammi huhtikuu Muutos % Kunnallisveron ennakot (2013) 75,79 77,07 1,7 % Edellisen vuoden ennakot 36,26 33,60 7,3 % Maksuunpanotilitys, marraskuu 0,00 0,00 Kunnallisvero, vanhat vuodet 9,12 9,56 4,8 % Kunnallisvero 121,17 120,23 0,8 % Yhteisövero 4,33 4,28 1,2 % Kiinteistövero 0,24 0,65 170,8 % Yhteensä 125,74 125,16 0,5 % Vuoden 2012 tietoihin sisältyy Nilsiä. 20

21 Valtionosuudet Kuopion kaupungille maksetaan v ministeriöiden vuoden vaihteen päätösten mukaan peruspalvelujen valtionosuutta ja opetus ja kulttuuritoimen muuta valtionosuutta yhteensä noin 153 milj. euroa. Tämä on 0,6 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Kuukausiraportin valtionosuusarvioksi on kuitenkin merkitty 153,4 milj. euroa, koska lukiokoulutuksen tammikuun 2013 oppilasmäärälaskennan ja syksyn oppilasmääräennusteen perusteella ministeriön tulevan joulukuun valtionosuustarkistus on tuomassa liki 0,4 milj. euron lisäyksen opetus ja kulttuuritoimen muuhun valtionosuuteen. Kuopion ja Nilsiän valtionosuudet olivat vuonna 2012 yhteensä 153,9 milj. euroa. Kuluvan vuoden valtionosuudet ovat jäämässä noin 0,5 milj. euroa viime vuoden yhteenlaskettuja valtionosuuksia pienemmiksi valtionosuusleikkauksista ja valtionosuusjärjestelmään sisältyvän kuntien välisen verotulotasauksen muutoksesta johtuen. Kuntaliitoksesta koituva valtion yhdistymisavustus ja valtionosuusmenetyksen korvaus käsitellään toimintatuloihin sisältyvinä erinä (liittymisavustus 0,8 milj. euroa ja arvio valtionosuusmenetyksen korvauksesta 2,3 milj. euroa) eikä tämän otsikon alla käsiteltyinä varsinaisina valtionosuuksina. VALTIONOSUUSENNUSTE 2013 TA TPE Ero Milj. % Peruspalvelujen valtionosuus 163,1 162,7 0,4 0,2 % Verotulotasaus 0,5 0,5 0,0 2,0 % Muut opetus ja kulttuuritoimen vo 10,0 9,9 0,2 1,5 % Yhteensä 153,6 153,4 0,2 0,1 % VALTIONOSUUKSIEN MUUTOS TP TPE Ero 2012 *) 2013 Milj. % Peruspalvelujen valtionosuus 160,5 162,7 2,2 1,4 % Verotulotasaus 3,7 0,5 3,2 86,2 % Muut opetus ja kulttuuritoimen vo 10,3 9,9 0,5 4,4 % Yhteensä 153,9 153,4 0,5 0,3 % *) sisältää sekä Kuopion että Nilsiän valtionosuudet 21

22 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 2013 TA TPE Ero Milj. % Lisäys 51,7 51,7 0,0 0,0 % Vähennys 23,2 23,2 0,0 0,0 % Lainakannan muutos 28,5 28,5 0,0 0,0 % PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS TP TPE Ero Milj. % Lainakanta ,9 187,3 15,4 8,9 % Lisäys 46,6 51,7 5,1 10,9 % Vähennys 31,2 23,2 8,0 25,7 % Lainakanta ,3 215,8 28,5 15,2 % /as /asukas ,1 % 22

23 TULOSENNUSTE 2013 (sisältää sisäiset erät) Ydinkaupunki Tilakeskus Isäntäkunta Pohjois Savon Kuopion Kuopion Kallaveden Kuopion TOT.ENN. TP Muutos % palvelut pelastuslaitos Energia Vesi työterveys kuntatekniikka TPE 13/ Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos TP 12 Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. TOIMINTATUOTOT 114,0 70,8 11,1 24,1 67,9 19,4 3,9 30,8 342,1 308,5 10,9 TOIMINTAKULUT 677,1 42,4 11,1 23,0 56,8 9,0 3,7 29,8 852,9 758,3 12,5 TOIMINTAKATE 563,1 28,4 0,0 1,1 11,0 10,4 0,2 1,0 510,9 449,7 13,6 Verotulot 371,0 371,0 331,5 11,9 Valtionosuudet 153,4 153,4 136,1 12,7 Rahoitustuotot ja kulut: Korkotulot 4,5 0,1 0,0 4,6 4,5 2,2 Muut rahoitustulot 1,9 0,0 1,9 2,8 32,1 Korkomenot 7,0 0,3 7,3 4,8 51,9 0,1 0,0 1143,9 Muut rahoitusmenot 0,1 Liikelaitosten ja taseyksiköiden peruspääomatuotot 23,8 14,2 5,9 3,4 0,1 0,2 0,0 0,0 VUOSIKATE 15,5 14,3 0,0 1,1 5,2 6,8 0,1 0,8 12,8 20,5 37,7 23 Poistot 16,7 12,3 0,8 7,3 6,2 0,1 0,8 44,1 40,8 8,0 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 6,0 6,0 1,6 282,7 Satunnaiset kulut 0,3 TILIKAUDEN TULOS 26,2 2,0 0,0 0,4 2,1 0,6 0,0 0,0 25,3 19,0 33,1 Poistoeron lisäys ( ) tai vähennys (+) 0,1 0,0 0,1 0,4 79,1 Varausten lisäys ( ) tai vähennys (+) 0,1 0,1 0,0 Rahastojen lisäys ( ) tai vähennys (+) 0,0 12,1 TILIKAUDEN YLI /ALIJÄÄMÄ 26,2 2,0 0,0 0,5 2,1 0,6 0,0 0,0 25,1 6,5 285,0

24 RAHOITUSLASKELMAENNUSTE 2013 (sisältää sisäiset erät) Ydinkaupunki Tilakeskus Isäntäkunta Pohjois Savon Kuopion Kuopion Kallaveden Kuopion TOT.ENN. TP Muutos % palvelut pelastuslaitos Energia Vesi työterveys kuntatekniikka TPE 13/ Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos Liikelaitos TP 12 Toiminnan rahavirta Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Milj. Vuosikate 15,5 14,3 0,0 1,1 5,2 6,8 0,1 0,8 12,8 20,5 37,7 Satunnaiset erät 6,0 6,0 1,3 355,3 Tulorahoituksen korjauserät 7,1 0,8 0,0 7,9 2,1 279,7 TOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 16,6 13,5 0,0 1,1 5,2 6,8 0,1 0,8 10,9 19,7 44,9 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit 23,0 24,5 0,8 10,4 17,0 0,7 76,4 76,6 0,4 Rahoitusosuudet 1,0 3,8 0,1 0,4 5,4 2,0 173,4 Käyttöomaisuusmyynnit 8,1 1,5 0,0 9,6 3,9 145,1 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 13,9 19,2 0,0 0,6 10,4 16,6 0,0 0,7 61,4 70,7 13,3 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHA VIRTA 30,5 5,6 0,0 0,5 5,2 9,8 0,1 0,1 50,5 51,0 1,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lis. 12,0 12,0 1,7 620,6 Antolainasaamisten väh. 20,5 20,5 2,0 920,5 24 Antolainauksen muutokset 8,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 8,5 0,3 2374,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lis. 51,7 51,7 46,6 10,9 Pitkäaikaisten lainojen väh. 23,2 0,4 23,6 31,6 25,4 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1,8 Lainakannan muutokset 28,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,4 0,0 0,0 28,1 16,8 67,6 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset 0,0 4,8 100,0 Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0,0 0,0 Toimeksiantojen varojen muutokset 0,0 0,0 100,0 Vaihto omaisuuden muutos 0,0 0,5 100,0 Saamisten muutos 0,1 0,4 0,5 0,3 77,3 Korottomien velkojen muutos 0,4 1,2 1,2 1,9 4,5 56,7 Muut maksuvalmiuden muutokset 0,0 0,0 0,0 0,5 1,2 0,8 0,0 0,0 1,4 4,7 70,6 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 37,0 0,0 0,0 0,5 1,2 0,4 0,0 0,0 38,0 17,0 123,2 RAHAVAROJEN MUUTOS 6,5 5,6 0,0 0,0 4,1 9,4 0,1 0,1 12,5 34,0 63,3

25 KÄYTTÖTALOUS 25

26 Yhteenveto Kuopion kaupungin tuottavuusohjelman toiminnallisten tavoitteiden seurannasta ydinkaupungin osalta Kuopion kaupungin tuottavuusohjelman kolme keskeisintä painopistettä ydinkaupungin osalta ovat 1) tuottavuutta parantavien toimenpiteiden kehittämisessä ja toteuttamisessa, 2) ennakoivassa henkilöstösuunnittelussa ja 3) johtamisen kehittämisessä. Tuottavuuden muutosta on kommentoitu niukalti palvelualueiden katsauksissa. Katsauksista on kuitenkin pääteltävissä, että 75 % talousarviokirjaan kirjatuista tuottavuusohjelmien toimenpiteistä etenee suunnitellusti. Toisaalta asiakkuudet ja asiakkuuksiin liittyvät toimenpiteet ovat joiltain osin lisääntyneet, mikä luo vastaavasti paineita tuottavuuden parantamiselle. Tuottavuusohjelman seuranta olisi selkeämpää, mikäli palvelualue analysoisi tuottavuuskehitystä myös tuottavuusmittareittensa avulla. Valtakunnallisia tuottavuusmittareita on määritelty mm. perusopetuksen ja kotihoidon osalta. Tuottavuuden muutoksen tuotos/panos -peruslaskentamalli on samanlainen kaikille palveluille. Palvelulleen sopivan tuottavuusmittarin ja erityisesti seurattavan tuotoksen määritteleminen tuottavuusnäkökulmasta on vastaavasti haasteellista. Esimerkiksi kontaktien kustannuksiin perustuva seuranta ei ole välttämättä oikeaa tuottavuusseurantaa kaikkien palvelujen osalta. Tuottavuusmittareiden kehitystyö on vielä Kuopion kaupungilla kesken; pisimmällä kehitystyössä on vanhuspalvelut ja vuoden 2013 puolella kehitystyö jatkuu muissa sosiaalihuollon palveluissa. 26

27 Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunginjohtaja Petteri Parosen katsaus ajalla TOIMINTA Kuntarakenteiden ja palveluyhteistyön eri prosesseja on koordinoitu sidosryhmä- ja edunvalvontapalveluiden kautta. Itse selvityksistä ovat vastanneet palveluista vastaavat palvelualueet. Nilsiän kaupungin yhdistyminen tapahtui Maaningan kunnan kanssa on jatkettu valmistautumista tulevaan yhdistymiseen, josta on tehty valtuustojen päätökset vuoden 2012 loppupuolella. Juankosken kanssa on tehty periaatepäätös käynnistää selvitys ja valmistella yksityiskohtaisempi selvitysprosessi päätettäväksi elokuussa Kaupungin kannalta tärkeiden edunvalvonnallisten asioiden osalta on pystytty vastaamaan esille tulleisiin asioihin kokoamalla niihin kaupungin kannalta keskeiset näkökulmat ja tiedottamalla niistä eri sidosryhmille. Tulevan innovaatiokeskittymäohjelma INKAn (Innovatiiviset kaupungit -ohjelma ) valmisteluun on osallistuttu kansallisella tasolla ja valmisteltu yksilöidympi Kuopion kehittämissuunnitelma. Asiakaspalvelun osalta tarkastellaan laajennetun asiakaspalvelun osalta kokonaisuutta, jonka asiakkuuksia ovat tapahtumajärjestäjät, asukkaat ja matkailijat samassa kokonaisuudessa. Järjestelyt käynnistetään loppuvuoden aikana. Samalla pohditaan teatterin ja musiikkikeskuksen lipunmyynnin osalta keskitettyä ratkaisua. Asiakaspalvelussa kyse on mahdollisimman asiakaslähtöisestä kokonaisuudesta, neuvonnasta ja ohjauksesta kaupungin palveluihin ja kaupungin kokonaistarjoomaan. Maakunnallinen markkinointiohjelma työstää markkinointisuunnitelmia, jotka käynnistyvät syksyllä eri kohderyhmien ja toimialojen osalta. Vuonna 2012 Kuopion kaupungin yritysten kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 2,9 %. Vastaavalla ajanjaksolla alueen palkkasumma kasvoi 3,2 %. Koko maassa liikevaihto kasvoi 1,6 % ja palkkasumma 3,4 %. Alkuvuoden 2013 tilastot tulevat syksyllä Yritystonttikysyntä on jatkunut hyvänä. Toimitilainvestointeja on käynnissä mm. Matkuksessa, Leväsellä, Pienessä Neulamäessä, Kumpusaaressa, Viestikadulla sekä keskustassa. Julkisista hankkeista suurimpia on KYS:n alueella ja teatteritalon peruskorjaus ja laajennus keskustassa. Yrityspalvelu on ollut mukana Nilsiän kuntaliitosprosessissa, alueen yritys- ja matkailuhankkeissa ja toimintaympäristön kehittämisen suunnittelussa. TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupunkitasoisen talouden tilanteen vuoksi vetovoimaisuuden palvelualue tekee lisäsäästöjä omassa toiminnassaan kuluvana vuonna. Palvelualueen ostopalveluissa syntyy säästöä ja markkinointi, viestintä ja asiakaspalveluyksikössä poistuu vuoden aikana 2 htv:tta. Näiden osalta on tehty tehtävien osalta uudelleenjärjestämistä. SISÄINEN VALVONTA Vetovoimaisuuden palvelualueen sisäisen valvonnan painopisteet vuonna 2013 ovat: - Asian- ja dokumentinhallintajärjestelmän käyttöönoton laajentaminen - Kaupungille tulevien maksujen valvonta ja perintä - Konsernivalvonta (raportointi, riskienhallinta) - Tuottavuus- ja henkilöstöohjelman toteuttaminen Sisäisen valvonnan painopisteiden osalta työ etenee suunnitellun mukaisesti. 27

28 Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu Kriittiset me- Innovaatio- ja nestystekijät Arviointi- Houkuttele- kriteerii Tavoite Yhteistyö opiskeli- Toimenpiteet Ylläpidetään Seuranta Ohjelma Kasvuohjelma opiskelukau- vuus opis- jajärjestöjen kanssa opiskelija-asioiden Opiskelija-asioidenn neuvotte- (etenee suunnitellusti) punki kelupaikka- aktiivista. neuvottelukun- lukunnan toiminta on ollut on säännöllistä ja kuntanaa nan toimintaa suunnitellun mukaista. Toimin-- reagoida sekä reagoidaan nan kautta on voitu esille tuleviin nopeasti toimiin, joilla kaupunki yhteistyötä ja on voinut kustannuksia lisää- suutta lisääviin kannalta tärkeidenn asioiden vetovoimai- västi edistää e opiskelijoiden avauksiin. toteutumista. Kuopio-kuva Kasvuaa ja Kuopio-kuvaa tukeva markkinointi ja viestintä. Kuopion vetovoi- aktiivisen Kuo- maa parannetaan pio-kuvan kehittäja Kuopio misen vetoisen maakun- markki- nallisen nointihankkeen avulla.. Erilaistavaa brändistrategia on luotu ja jal- kautettu orga- nisaatioon. Brändistrategia ottaa kantaa osaamisen, tapahtumien sekä matkailun markkinointiin. Kasvuohjelma (etenee suunnitellusti) Brändistrategia onn valmistunutt ja visuaalisen ilmeen suunnit- jalkauttaminen sisäisesti orga-- nisaatioihin on aloitettu. Opera- tiiviset toimenpiteet alkavat telu aloitettu. Brändistrategian syksyllä Vahva ja mo- Kuopio Inn- Kuopion Innovationn Palveluiden Kasvuohjelma nipuolinen vation Oy:n Oy toimii vahvasti tehostaminen (etenee suunnitellusti) elinkeinoelämä. toiminnan yritystoiminnan sekä hakeminen Kuopio Innovationn Oy:n koor- Kuopion kehittäminen kehittämisessä uuteen kansal- dinoimana valmistui painottuen tiede- osaamisenn tiokeskitty- INKA-ohjelmaan. Yhtiön toi- liseen innovaa- yhteinen esitys kansalliseen puiston hyödyntämiseen mä-ohjelmaan. minta on ollut suunnitellun mu- sekä toimenpiteisiin Laajentuneen kaistaa ja valmistautuminen Kuopion innovaa- vah- mukaisten toi- omistuspohjan uusienn toimintojenn ja tavoittei- käynnissä. vistamiseksi. menpiteiden määrittäminen ja tiokeskittymän den valmisteluun on niiden toteutta- misen aloitta- minen. Vahva ja mo- Saavutetta- nipuolinen vuus ja lo- elinkeinoelämä. gistiikka Ylläpidetään aktiiedunvalvonta aamm. Viitostie (etenee suunnitellusti) keskeisten liiken- ry:n, Pro Ysitien Osallistuttu ja vaikutettu suun-- neyhteyksien pa- ja Nopeiden nitellulla tavalla. Osallistutaan vista rantamiseksi ja Itäratojen toi- Kuopion saavutet- lisäämi- vaikutetaan seksi. suoraan tarpeel- lisiin tahoihin. mintaan sekä tavuuden Kasvuohjelma Vahva ja mo- Yritystoi- ke- nipuolinen minnann elinkeinoelämä. hittämisen välineet ja Yritysvaikutuksen arviointi vakiinnu- tetaan tarkoituk- senmukaiseen (etenee suunnitellusti) Yritysvaikutusten arviointi on - 28

29 Kriittiset me- nestystekijät Arviointi- resurssit kriteerii Tavoite laajuuteen. Toimenpiteet Seuranta Ohjelma käytössä kaikilla palvelualueilla. Kuopion yrittäjät on laatinut uudenn lomakkeen, joka on otettu testikäyttöönn kaupun- ensimmäisenä asemakaavojen laadinnassa. kiympäristön palvelualueella Vahva ja mo- Yritystoi- ke- nipuolinen minnann elinkeinoelämä. hittämisen välineet ja resurssit Yritystoiminnan kehittämisen re- surssitt turvataan. Tontti- ja toimi- kilpailukykyi- syydestä ja kaupungin kas- tilaresurssien vusta huolehti- minen. Kasvuohjelma (etenee suunnitellusti) Yritystonttikysyntää on jatkunut hyvänä. Pienen Neulamäen alueelle toimitilojen rakentami-- alueen kaavan muutosehdotuss asetetaan nähtäväksi touko- nen jatkuu. Linja-autoaseman kuussa. Sorsasalon kaavoitus käynnissä. Savilahden alueen maakauppaneuvottelut kesken. Vahva ja mo- Vetovoi- nipuolinen mainenn yri- elinkeinoelämä. tyskaupunki Kaupungin kasvu- toteut- strategian taminen esimerkil-- lisellä yrityspalve- lulla ja yrityshan- kinnalla. Yrityspalvelu palvelee Kuopi- (etenee suunnitellusti) ossa toimivia Yrityspalvelu on mukana kuo- kehittämis-- pioon sijoittuvia ja investointihankkeissa sekä yrityksiä ja Kuo- piolaisten yritystenn yrityksiä kau- sidosryhmien yritysten koulu- valikoimaaa ja pungin palvelu- tus- jaa kehittämishankkeissa. Yrityshankintaa suoritetaan muiden yritys- jatkuvasti. Nilsiän alueen yri- ja palveluorgani- tystenn toimintaympäristön saatioiden pal- Tahkon alueen kehittäminen veluja hyödyn- tysyhteyksien palvelut on saavutettavissa yrityspalvelun sekä yritys- y ja yrittäjäyhdis- täen. Kaupungin kautta. Kasvuohjelma Yhteistyö ja verkostot. Aktiivinen Kuntien välinen Toimitaan aktii- vaikuttami- yhteistyö syvenee visesti kuntara- (etenee suunnitellusti) nen kaupun- tarkastelut mahdol- sessa ja rea- tunut aktiivisesti kuntaraken- toissa ja listuvat. goidaan Kuopi- teista käytävää keskusteluun pelinraken- on kaupungin sekä osaltaan o valmistautunut tajana kun- kannalta tärkei- niidenn mahdollisesti edellyttä- ja kuntarakenne- kenneuudistuk- Kuopio on seurannut ja osallis- kiverkos- takentässä. siin toiminnalli- miin toimenpiteisiin. siin ja rakenteel- lisiin avauksiin. Kasvuohjelma Yhteistyö ja verkostot. Aktiivinen Osallistutaan kan- kaupunki- vaikuttami- sallisen nen kaupun- miseen. toissa ja pelinraken- tajana kun- politiikan toteutta- kiverkos- takentässä. Luodaan edel- lytykset ja sisäl- löt neuvottelu- sekä muille kaupunkipolitii- kan toteuttami- sen toimenpimenettelylle (etenee suunnitellusti) Neuvottelumenettelyn edelly- kas- tyksenä oleva Kuopion vuohjelma valmistunut. Toimittu aktiivisesti kansallisissa kau- punkipoliittisissa ryhmissä. Kasvuohjelma 29

30 Kriittiset me- nestystekijät Arviointi- kriteerii Tavoite Toimenpiteet teille ja ollaan aktiivisesti mu- avauksien te- kana uusien kemisessä. Seuranta Ohjelma Resurssit, johtaminen ja henkilöstö Kriittiset me- Kannustavaa johtaminen ja nestystekijät Arviointikri- teeri Henkilöstö- suunnittelun Tavoite Tarkoituksenmu- kainen henkilös- henkilöstöpoli- tiikka. toteuttaminen törakenne ja määrä Henkilöstökus- hallintaa tannusten Toimenpiteet Päivitetään hen- kilöstösuunni- telma. Seuranta (etenee suunnitellusti) Henkilöstösuunnitelma päivi- tetty Ohjelma Henkilöstöoh- jelma Kannustavaa johtaminen ja henkilöstöpoli- tiikka. Rekrytointi, sisäisen liik- kehittäminen sekä työvoi- man saata- vuuden var- kuvuuden mistaminen Henkilöstön sijoit-- ja han- löstön yhteis- kinta organisaation käyttöä Lisätään henki- tuminen tehtäviin tapahtuuu suunnitelmallisesti siten, että henki- löstön osaaminen, määrä, rakenne jaa sijoittelu vastaavat määriteltyä palve-- ennakoi- lutasoa, tuja palvelutarve ja toimintatapamuu-- toksia. Henkilöstöoh- jelma Osaavan työvoisaatavuuden n man varmistaminen Kannustavaa johtaminen ja henkilöstöpoli- tiikka. Kannustavaa johtaminen ja henkilöstöpoli- tiikka. Henkilöstön suunnitelmal- linen kehittä- minen Kannustavan palkkauksen kehittäminen Joutuisa ja asian-- sisäinen ja tunteva ulkoinen rekrytointi Henkilöstön Tehdään osaa- osaaminen vastaaa miskartoitukset asiakas- ja palve-- kehityskeskus- lutarpeita telujen yhtey- dessä ja kehite- tään osaamista Palkkausjärjes- Työtehtävien telmää käytetään vaativuuden johdonmukaisesti muuttuessa päi- johtamisen väli- vitetään henki- neenä kaupungin löstön tehtävä- strategisten ta- ja kuvaukset saavut-- voitteiden määritellään tamiseksi, työhy- palkkataso vas- vinvoinnin edistä-- taamaan tehtä- (etenee hitaasti tai osittain) Kehityskeskustelut on aloitettu (etenee hitaasti tai osittain) Kaupunginhallituss päätti kannustavien palk- valmistelu- kausjärjestelmienn työn käynnistymisestä. Henkilöstö-ohjelma Henkilöstö-ohjelma 30

31 Kriittiset me- Kannustavaa johta-minenn ja nestystekijät henkilös-töpolitiikka Arviointikri- teeri Työhyvin- voinnin jat- kuva paran- tumi-nen Tavoite Toimenpiteet Seuranta miseksi ja työmo-- paranta-- Määritellään miseksi palkitsemisperi- aatteet kaupun- gin yhteisten periaatteiden pohjalta. vien vaativuutta. tivaation Palvelupäällikkö Kehitetään yhtei- terveyshuolto, Toteutetaan CAF vastaa palvelu- työ-ve-rikäytäntöjä. siä pala- (etenee suunnitellusti) prosessiensa työhyvinvointi- ja itsearvioinnin ja työturval- unnitelmann ke- työ-hyvinvointisu li-suuskäytännöistt ä. Lä-hiesimietoteuttaa aktiivi- piteitä hittämistoimen- sesti työyksik- kehittä- kön-sä missuunnitel-maa. Henkilöstö osal- aktiivisesti lis-tuuu työyhtei-sön ke- työ- hittämiseen, paikkakokouksiin,, Ohjelma Henkilöstö-ohjelma 31

32 Kaupunkiympäristön palvelualue Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhosen katsaus ajalta TOIMINTA Kaupunkiympäristön palvelualueen toiminta on alkuvuonna ollut pääosin tavoitteiden mukaista. Suunnittelun ja rakentamisen tärkeimpiä kohteita ovat kävelykeskustan toteuttaminen, uusien asuntotonttien tuotanto mm. Saaristokaupungin alueella, täydennysrakentamisalueilla Puijonlaaksossa ja Rypysuolla sekä linja-autoaseman ja Kuntolaakson alueiden kehittäminen. Toteutuneen Nilsiän kuntaliitoksen ohella käynnistyi Suonenjoen ja Kuopion yhteisen alueellisen ympäristönsuojelupalveluiden toiminta. Myös ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontapalveluiden myynti Rautavaaralle merkitsee toiminta-alueen laajenemista. Vuoden alussa aloitti toimintansa yhdistetty ympäristö- ja rakennuslautakunta. Asuntotuotanto on saatu nostettua strategian tavoitteiden mukaiselle tasolle, mutta tason säilyttäminen lähivuosina vaatii resurssien suuntaamista maanhankintaan sekä lisäystä investointipanokseen. Rivi- ja kerrostalotonttien määrälliset luovutustavoitteet näyttävät toteutuvan ja alkava asuntotuotanto pysynee tavoitteen mukaisen noin 800 asunnon tasolla. Kaupungin tonttivaranto on kuitenkin hupenemassa kolmessa vuodessa lähes kokonaan ilman satsausta tonttituotantoon ja maanhankintaan. Kunnossapitoluokituksen muutoksilla parannettiin mm. talvipyöräilymahdollisuuksia ja liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuuksia. Keväthiekan poisto aloitettiin aiemmin kuin muina vuosina ja katupölyä vähennettiin mm. sitomalla pölyä suolaliuoksella hyvin tuloksin. Alkuvuonna on Savo-Pielisen jätelautakunnan toimesta tehty selvitystä saostus- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmästä, lautakunta tekee asiasta päätöksen kuluvan vuoden aikana. Toimintavuoden tavoitteet tullaan tämän hetkisen käsityksen mukaan pääosin saavuttamaan. Valmisteilla olevat säästötoimenpiteet vaikuttavat palvelujen laatuun ja toimitusaikaan. Jo meneillään olevilla ja käynnistettävillä tuottavuustoimenpiteillä pystyttäneen kuitenkin jatkamaan keskeisten suunnitelmien ja hankkeiden toteuttamista. TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin talouden alijäämäisyyden jatkuessa on käynnistetty talouden tasapainottaminen myös kaupunkiympäristön palvelualueella. Palvelualueen talousarvio talouden lisäsopeutuksineen toteutunee, vaikkakin talousarvioon sisältyy lähes miljoonan euron ylityspaine. Kuntatekniikkaliikelaitoksen sopimus ylittää budjetoidun noin :lla sillä sopimusneuvottelut saatiin päätökseen vasta talousarvion hyväksymisen jälkeen. Myös Nilsiän budjetoima :n maankäyttö- ja kehittämiskorvaus jää saamatta ja Nilsiän osalta eläinlääkärien vastaanottotilan vuokrat puuttuvat talousarviosta. Nämä pyritään kattamaan taksojen korotuksilla, kulujen säästöillä ja maaomaisuuden muilla tuloilla. Näiden lisäksi tämän hetkisen tasapainottamistoimenpiteiden valmistelun pohjalta voidaan arvioida, että kaupunkiympäristönpalvelualueella joudutaan hakemaan noin :n lisäsäästö pääosin henkilöstömenoista ja ostopalveluista. Vuodenvaihteessa järjestetyssä Maljalahden kerrostalotonttien tarjouskilpailussa saatiin hyväksyttävät tarjoukset kolmesta tontista. Kaupunki on tehnyt tonttien esirakentamisen ja tonttien rakennesuunnittelu on käynnistynyt. Tonteista on tehty kiinteistökaupan esisopimukset ja lopulliset tonttikaupat tehtäneen syksyllä, kun rakennussuunnittelu on valmis. Tonteista saatava myyntivoitto noin 5 M sekä mahdollinen onnistuminen Pirttiniemen omakotitonttien ja Kärängän rivitalotonttien myynneissä tuo yhteensä tavoitteen mukaisen 7 M :n myyntivoiton. 32

33 SISÄINEN VALVONTAA Sisäisen valvonnan suunnitelmaa on toteutettu painopisteiden mukaisesti. Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja seuranta Sähköisten palvelujen osalta on tehty kaupunkitasoinen päätös palautejärjestelmän hankkimisesta, josta on parhaillaan käynnissä tarjouskilpailu. Myös rakennusvalvonnassa on käynnistetty sähköisten palvelujen kepalvelujen hittämishanke. Tuottavuustavoitteita tarkastellaan taloustoteutumisen ja mittareiden avulla. Eläinlääkintähuollon tuotteistaminen suureläinpraktiikan osalta on käynnissä ja joukkoliikenteen kilpailuttaminen etenee. Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain vastuualueilla sekä palvelualueenn johtoryhmässä ja poikkeamiin reagoidaan välittömästi. Erityistä huomiota kiinnitetään palkkamenojen jaa ostopalvelujen meno- ja maa- kehitykseen, laskutuksessa korostetaan ajantasaisuutta. Riskien tunnistaminen, analysointi ja hallinta Lähivuosien toiminnan ja talouden hallinnan parantamiseksi on palvelualueella tehty riskikartoituss omaisuuden tuottoennuste lähivuosille markkinanäkymien perusteella. Palvelualueella on tehty CAF- laatuon tehty järjestelmän mukaiset arvioinnit noudattaen kaupunkitasoistaa ohjeistusta. Arviointien perusteella kehittämissuunnitelmat ja toiminnan kehittäminen on aloitettu. Tilaajaosaaminen Tilaajaosaamista on kehitetty mm. koulutuksen avulla. Rakentamisen palvelut on osallistunut valtakunnalli- Matkakeskusalueen toteuttaminen on ollut yhtenä TUKEFIN-kohteena. seen TUKEFIN- tuottamisohjelmaan, jossa tavoitellaan konkreettisia toimia tuottavuuden parantamiseksi. Toimenpiteet Seuranta Harjoittelupaik- koja ja oppiso- (etene ee suunnitellusti) Opiskelijaryhmiä on käynyt pimuskoulutusta lisätään tutustumiskäynneillä ja kesäksi on rekrytoitu harjoittelijoita. Ohjelma Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu Kriittiset me- Vahva ja mo- nipuolinen nestystekijät Arviointi- Osaavan työvoiman kriteerii Tavoite Toteutetaan nuor- ten yhteiskuntata- elinkeinoelämä. saatavuus yhteistyössää kuuta työvoimaviran- omaisen, elinkei- noelämän, oppilai-- tosten kanssa. Vahva ja mo- Tonttitar- nipuolinen jonnan riit- ja elinkeinoelämä. tävyys monipuoli- suus Kasvuohjelmaa Monipuolinen edistävä maanhan- asunto- ja yri- (etenee hitaasti tai osittain) kinta, kaavoitus ja tystonttien kaa- etenevät aikataulun mukaisesi maanhankinta ja rakentaminen on käynnissä Pääsääntöisesti kaavatyöt rakentaminen voitus, aktiivinen kasvualueilla suunnitellusti. Kerros- ja rivita-pienentynyt, sekä uusien lotonttivaranto on alueiden raken- kaavoitettu yritystonttivaranto taminen. on hyvä. Henkilöstöoh- jelma Kasvuohjelma Vahva ja mo- Tonttitar- nipuolinen jonnan riit- ja elinkeinoelämä. tävyys monipuoli- suus Asemakaavoitettuja Lähiöiden täy- täydennysrakenta-- on tar- tamisen ja ym- dennysraken- misalueita jolla usealla alu- päristön paran- eella. tamisen suun- nittelua jatke- taan. Olemassa olevia (etenee hitaasti tai osittain) Puijonlaakson etelärinteen asemakaavan aikataulu on viivästynyt. Muut täydennysra-- aika-- taulunn mukaisesti. kentamiskaavat etenevät. Kasvuohjelma 33

34 Kriittiset me- nestystekijät Arviointi- kriteerii Tavoite Toimenpiteet Seuranta taajamia kehi- olevan infran ja tetään olemassa palvelutarjonnan hyödyntämisek- si. Ohjelma Vahva ja mo- Tonttitar- nipuolinen jonnan riit- ja elinkeinoelämä. tävyys monipuoli- suus Matkailu- ja virkis- kehit- tysalueiden täminen Tahkon ja Puijon alueiden kehit- (etenee suunnitellusti) täminen Tahkon alueen selvitys on käynnissä, Puijon alueen selvi- tyksiä ei ole vielä aloitettu. Kasvuohjelma Innovaatio- ja opiskelukau- punki Yhteistyö ja verkostot. Aktiivinen vaikuttami- Kuopioo toimii aktii-- visesti toiminnalli- Yhteistyön ke- hittäminen mui- nen kaupun- sen kaupunkiseu- den suurten kiverkos- dun kuntien kanssaa kaupunkien toissa ja pelinraken- taja kunta- kentässä yhteistyön syven- tämiseksi ja kunta-- rajojen poistami- seksi kanssa sekä yhteistyön sy- seudun muiden ventäminen kuntien kanssa (etenee suunnitellusti) Maaliskuussa järjestettiin Kuo-- maan- piossaa valtakunnalliset mittauspäivät ja valmistellaan Metsä- ja viherpäiviä. On osal-- toimin- listuttuu Kehto-foorumin taan sekä s UF-hankkeeseen. Kuopio hoitaa Suonenjoen kiinteistönmuodostuksen toimi- tustuotannon. - Yhteistyö ja verkostot. Aktiivinen vaikuttami- Kuopioo toimii aktii-suurten visesti Yhteistyö kes- tävään kehityk- nen kaupun- kaupunkien ver- seen ja ilmas- toissa ja pelinraken- taja kunta- kentässä kiverkos- kostossa toon liittyvissä hankkeissaa (etenee suunnitellusti) Yhteistyötä mm. kuntien ilmas- tokampanjan kautta Tuottavuusoh- jelma Kampus-kärkihanvan valmistelu alueen selvi- (etenee hitaasti tai osittain) Uuden asemakaa-- Savilahden Kasvuohjelma ke tykset ja ase- voitusta ja liikenneselvityksiä ei käynnistäminen ole aloitettu koskaa maanhan- Savilahden alueenn asemakaa makaavoituksen kinta alueella a on kesken. Asukkaat ja palvelut Kriittiset me- kriteeri Arviointi- nestystekijät Tulevaisuuteen Keskus- suunnattu ja ta-alueen kestävä kau- elinvoiman punkirakenne. ja rakenta- mistehok- kuuden li- sääminen Tavoite Toimenpiteet Seuranta Ohjelma Keskusta-alueen Kävelykeskustan Kasvuohjelma strategisten hank- toteuttaminen, (etenee suunnitellusti) keiden edistäminenn linja-autoaseman Kävelykeskustan toteuttami- ase- suunnitelman mu- minen matka- ja-autoaseman alueen alueen kehittä- nen etenee. e Lin- kaisesti keskukseksi ja makaava-ehdotuss on tulossa työpaikka-alueeksi, käsittelyyn toukokuussa, Kuntolaakson Puutarhakadun jaa lin- kaupunkirakennelautakunnann alueen kehittä- Väi- ja-autokentän suunnitelmat minen sekä ovat valmiit ja urakka on ra- 34