Seurantaraportti I/2013. Kaupunginhallitus Strategia ja talous -yksikkö

Transkriptio

1 Seurantaraportti I/ Kaupunginhallitus Strategia ja talous -yksikkö

2 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/ Sisällysluettelo 1 JOHDON YHTEENVETO Kaupunginjohtajan katsaus Toimintaympäristö 2 2 ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5 3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN Talous, tulosennuste Henkilöstö Verorahoitus Rahoitus Rahastot Talousarviomuutokset 19 4 VUODEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Tilakeskus-liikelaitos Suurpellon taseyksikkö Tapiolan taseyksikkö Palveluliiketoimi Espoo Talouspalvelut -liikelaitos Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos Espoo Logistiikka -liikelaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos Espoo Catering -liikelaitos Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 77 5 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Peruskaupungin investoinnit Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet 85 6 TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISET LASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase LIITTEET 89 1 Espoo-strategia Tulostavoitteiden toteutuminen 2 Talousarviomuutokset 3 Talonrakennushankkeiden ajoitusseuranta 1/ 2 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet. Hankkeiden toteutumistilanne 5 Kaivomestarin kiinteistön (Kuninkaantien lukio, Keski-Espoon uimahalli ja työväenopisto) seurantaraportti 6 Harmaan talouden torjunta

3 ESPOON KAUPUNKI 1 Seurantaraportti I/ 1 JOHDON YHTEENVETO 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Espoon kaupungin alkuvuoden tulos oli 30 milj. euroa alijäämäinen, vaikka verotuloarviot kehittyivät parempaan suuntaan alkuvuoden ennusteista. Kansalliset kokonaistalouden ennusteet ovat kuitenkin edelleen heikentyneet alkukevään arvioista ja Suomen tilanne on edelleen erittäin haastava. Haasteet heijastuvat myös Espoon talouteen ja toimintaan, mikä näkyy verotulojen kasvun hiipumisena, työttömyyden kasvuna ja kerrannaisvaikutuksina kaupungin kasvaviin palvelutarpeisiin. Espoon kaupunki kasvaa nopeimmin maamme suurimmista kaupungeista ja toukokuun loppuun mennessä asukasmäärämme on kasvanut hengellä. Erityisesti lasten, maahanmuuttajien ja vanhusten määrä kasvaa kaupungissamme. Kasvava kaupunki tarkoittaakin palvelutarpeiden lisääntymistä sekä kaupungin panostuksia rakentamiseen ja investointeihin. Kaupungin vuosikate tulee ennusteen mukaan jäämään noin 76 milj. euroon eli lähes 35 milj. euroa alhaisemmalle tasolle kuin talousarviota laadittaessa uskottiin päästävän. Taso on noin 100 milj. euroa liian matala nykyiseen investointitasoon nähden. Lisäksi kaupungilla ja sen tytäryhtiöillä on lähivuosille mittava investointiohjelma, joka on jo suurelta osin käynnistetty. Nykyisellä vuosikatetasolla lainakannan kasvu saavuttaa kriittisen rajan. Kaupungin saama verorahoitus on kasvanut alkuvuonna vain noin 3 milj. euroa kun vastaavasti ulkoiset kulumme ovat kasvaneet noin 46 milj. euroa. Kun kaupunkimme tulot eivät kehity yhtä voimakkaasti kuin palveluihin käytettävät menot ja investointitarpeisiimme tarvittava rahoitus, on kaupunkimme suurien haasteiden edessä. Helpotusta verotulojen runsaammasta kasvusta ei myöskään ole näköpiirissä, joten meidän on jatkossa tuotettava vähemmällä enemmän. Tämä tarkoittaa toimintamme jatkuvaa parantamista ja tuottavuuden kasvua, jotta voimme tarjota yhä kasvavalle väestölle kustannusvaikuttavia ja laadukkaita palveluja. Tuottavuuden lisäksi tarvitsemme myös entistä tiukempaa kulujen hallintaa. Talousarviossa on tällä hetkellä ylityspaineita, joista osa tuodaan määrärahan korotusesityksinä valtuuston käsittelyyn. Osa ylityspaineista täytyy sopeuttaa palvelutoimintojen sisällä menokehityksen hillitsemiseksi ja investointeihin käytettävän rahoituksen turvaamiseksi. Haasteet palvelujen järjestämisessä, investointien rahoittamisessa sekä elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn turvaamisessa ovat siis suuret. Yhdessä tekemämme ja valtuuston kesäkuussa hyväksymä Espoo-tarina toimii jatkossa karttanamme siinä mihin olemme ja haluamme olla menossa. Olen täysin vakuuttunut, että haasteista huolimatta onnistumme tässä tehtävässä. Espoolla ja erityisesti kaupungin osaavalla henkilöstöllä on omissa käsissään kaikki edellytykset ja valmiudet onnistua. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

4 ESPOON KAUPUNKI 2 Seurantaraportti I/ 1.2 Toimintaympäristö Yleinen taloustilanne Suomen, Euroopan ja myös muiden suurten talousalueiden taloustilanne on harvinaisen suuren epävarmuuden tilassa. Suomen koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen 9.8. päivitetyn tiedon mukaan vuoden kesäkuussa 5,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkuussa. Vuoden alkupuoliskolla työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 5,2 prosenttia vuoden takaisesta. Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa kesäkuussa julkistamassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,2 prosenttia ensi vuonna ja 1,9 prosenttia vuonna Tämän vuoden kuluessa suhdannenäkymät ovat euroalueen ongelmien ja maailmantalouden yleisen heikon kehityksen seurauksena heikentyneet viime talven arvioista. Aivan viimepäivinä on saatu Euroopan osalta myös varovaisia myönteisiä viestejä mutta Suomen tilanne on samalla nähty Euroopan maista heikoimpana. Maailmankaupan kasvun painopiste on siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan erittäin haasteellisena. Väestökehitys Espoon väkiluku toukokuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Kasvua vuoden tammi - toukokuussa oli asukasta, mikä on vuoden 2012 vastaavan ajankohdan väestönkasvua (1 420 asukasta) 320 asukasta enemmän. Kuntien välinen muuttoliike kasvoi edellisvuodesta 190 asukkaalla ja Espoo sai kuntien välistä muuttovoittoa tänä vuonna tammi - toukokuussa 340 asukkaan verran. Muutto ulkomailta Espooseen lisääntyi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta espoolaisten muutto ulkomaille väheni. Tammi - toukokuussa Espoolle tuli ulkomaista muuttovoittoa 550 asukasta. Espoon tammi - toukokuun väestönkasvusta 49 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä. Maahanmuuton tuoma väestönlisäys oli 32 prosenttia ja kuntien välisessä muuttoliikkeessä Espoon muuttovoitto oli 19 prosenttia. Työssäkäynti ja työttömyys Työttömyysaste on valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan 8,3 prosenttia tänä vuonna ja 8,1 prosenttia ensi vuonna. Työttömyyden nousun taustalla on työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa varsinkin viennin heikko kehitys. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 prosenttia vuonna 2014 ja 2 prosenttia vuonna Espoossa oli vuoden toisella neljänneksellä noin työpaikkaa. Määrä väheni parilla tuhannella vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista 18 % on tukku- ja vähittäiskaupassa, 14 % ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, 11 % teollisuudessa, 10 % terveys- ja sosiaalipalveluissa, 10 % informaatio- ja viestintäalalla ja 7 % rakennusalalla. Vuodentakaiseen verrattuna työpaikkojen vähentyminen verotti pahiten seuraavia toimialoja: kiinteistöalan toiminta, koulutus, taiteet, viihde ja virkistys, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä kuljetus ja varastointi. Määrällisesti eniten työpaikkoja menetettiin koulutusalalla ( tp), terveys- ja sosiaalipalveluissa ( tp) ja teollisuudessa ( tp). Työpaikkojen määrä kasvoi eniten rakennusalalla ( tp) sekä muun palvelutoiminnan toimialalla ( tp). Teollisuudessa työpaikkoja katosi eniten tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksesta, toisaalta öljytuotteiden, kemiallisten tuotteiden ja lääkeaineitten valmistuksessa työpaikat lisääntyivät. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla työpaikkojen määrä pieneni merkittävästi tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä ja kasvoi merkittävästi arkkitehti- ja insinööripalveluissa.

5 ESPOON KAUPUNKI 3 Seurantaraportti I/ Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15-74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin 1 000, keskivirhe on muutama tuhat henkeä. Siksi luvut ovat lähinnä suuntaaantavia. Työpaikkojen määrä Espoossa neljännesvuosittain Tilastokeskus, työvoimatutkimus Valtionvarainministeriön mukaan työllisyyskehitys jatkuu synkkänä koko loppuvuoden. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vielä ensi vuonna vaimeahkot, sillä työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä. Lisäksi yritysten oletetaan, etenkin teollisuudessa, pyrkivän hakemaan kasvua ensisijaisesti tuottavuuden kautta, sillä tuottavuuskehitys on ollut viime vuosina poikkeuksellisen huonoa. Vasta vuonna 2015 taloudellisen aktiviteetin ennakoidaan heijastuvan enenevässä määrin myös työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Suomessa oli kesäkuun lopulla työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 11,6 prosenttia. Espoossa oli vuoden kesäkuussa työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 32,6 prosenttia (2 690 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 2 prosenttiyksikköä korkeampi. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 47,5 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 38,5 prosenttia vuodentakaista enemmän. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla avointa työpaikkaa. Määrä oli 12,8 prosenttia vuodentakaista suurempi. Työttömyys on Espoossa kasvanut maaliskuusta 2012 lähtien ja kasvu jatkui edelleen voimakkaana kesäkuussa. Etenkin nuorisotyöttömyys on kasvanut voimakkaasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu jatkuu edelleen. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla työttömien määrän kasvu oli pääkaupunkiseudun kunnista voimakkainta Espoossa. Tosin Espoon työttömyysaste on edelleen pysynyt selvästi alhaisempana kuin Helsingissä ja Vantaalla. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon, joka on rekisteripohjainen ja perustuu työvoimatoimistoissa asiointiin.

6 ESPOON KAUPUNKI 4 Seurantaraportti I/ Espoon työttömyyslukuja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto 2012 Muutos kesäkuu kesäkuu kesäkuu Työttömyysaste, % 6,2 8,2 2,0 %-yksikköä vuotiaat 7,0 10,3 3,3 %-yksikköä vuotiaat 5,3 7,3 2,0 %-yksikköä vuotiaat 8,0 9,6 1,6 %-yksikköä Työttömät työnhakijat ,6 % vuotiaat ,5 % vuotiaat ,6 % vuotiaat ,3 % Yli vuoden työttömänä ,5 % osuus työttömistä, % 18,9 19,7 0,8 %-yksikköä Avoimet työpaikat ,8 % Rakentaminen Uusia asuntoja valmistui vuoden ensimmäisellä puoliskolla vajaa eli suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan kokonaiskerrosalaa valmistui vuodentakaista vähemmän. Tammi - kesäkuussa Espooseen valmistui kerrospinta-alaa yhteensä noin k-m 2, mikä oli k-m 2 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennustöiden aloituksia oli m 2, mikä oli k-m 2 vuodentakaista enemmän. Ensimmäisen puolen vuoden aikana aloitettiin reilun uuden asunnon rakentaminen, mikä oli yli 400 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitetuista oli valtion tukemia vuokra-asuntoja 102 ja asumisoikeusasuntoja 41. Uusia rakennuslupia myönnettiin noin kerrosneliömetrille ja 850 asunnolle. Myönnetyissä rakennusluvissa oli vähennystä vuodentakaisesta noin k-m 2 ja asuntoa. Rakennustuotanto Espoossa EROTUS vuoden alusta vuoden alusta vuoden alusta vuoden alusta % VALMISTUNEET RAKENNUKSET -Kerrosala (k-m2) Asuntojen lkm ALOITETUT RAKENNUKSET -Kerrosala (k-m2) Asuntojen lkm MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT -Kerrosala (k-m2) Asuntojen lkm Ei sisällä vanhojen rakennusten laajennuksia. Luvut perustuvat 2.7. mennessä rakennusvalvonnan rekisteriin vietyyn aineistoon ja ovat siten ennakkotietoja. Lähde: TeklaGis-kuntatietojärjestelmä.

7 ESPOON KAUPUNKI 5 Seurantaraportti I/ 2 ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Espoo-strategiassa on vuodelle asetettu yhteensä 72 tulostavoitetta, joista osa toistuu kaupunkiyhteisinä tulostavoitteena kaikkien toimialojen korteissa. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat ovat asettaneet tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta niiden toteutumisen eteneminen raportoidaan lauta- ja johtokunnille. Osassa tulostavoitteita toteutumisen arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta myöhemmin seurantavuoden aikana tai tilinpäätöksen yhteydessä. Yhdeksän tulostavoitteen osalta arvioidaan, ettei tavoitteeseen tulla täysin pääsemään loppuvuoden aikana. Ennusteen mukaan toteutumatta jäävät tulostavoitteet koskevat lähinnä tuottavuuden, toimintamenojen, toimintakatteen ja yksikkökustannusten kehitystä. Tavoiteaikataulustaan myöhästyy joitakin sähköiseen asiointiin liittyviä projekteja sekä kaupungin omistuksiin liittyvä arviointi. Myös kiireettömään hoitoon pääsemiseen liittyvä tulostavoite on tämän hetken tilanteen perusteella jäämässä tavoitteestaan. Valtuuston hyväksyttäväksi tuodaan myöhemmin sellaiset tulostavoitteiden toteutumisten poikkeamat, joita voidaan pitää olennaisina. Jos useasta tavoitteen toteutumiskriteeristä joku toteutuu vain osittain, on tapauskohtaisesti arvioitu jääkö tavoite tämän vuoksi toteutumatta. Tulostavoitteiden tarkempi toteutuminen on esitetty liitteessä. Talous Espoon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös oli kokonaisuutena parempi kuin vuoden talousarvion pohjaksi tehdyt ennusteet. Käyttötalouden toimintakate oli noin 17 milj. euroa parempi kuin muutettu talousarvio. Tilinpäätös antoi kokonaisuutena hyvän lähtökohdan tämän vuoden talousarvion toteuttamiselle. Edellisen valtuustokauden tavoitteet investointien tulorahoitusprosentin ja kaupungin sekä konsernin lainakannan kehityksen osalta toteutuivat. Tuottavuuskehitys heikkeni valtuustokauden loppua kohti ja sitä koskevat tavoitteet eivät toteutuneet. Tuottavuuden mittaamiskäytäntöjä koko kaupungin tasolla tai palvelukokonaisuuksien osalta on kehitetty yhteistyössä suurten kaupunkien, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa, mutta työ on vielä kesken. Erityistä haastetta mittaamiseen Espoossa on aiheuttanut se, että kaupungin toimintaorganisaatiota on muutettu vuosittain, joten vertailukelpoista kehitystietoa ei ole ollut helposti saatavissa. Tammi - heinäkuun seurannan perusteella taloutta koskevat keskeiset tavoitteet jäävät tänä vuonna toteutumatta lukuun ottamatta lainamäärän kehitystä koskevaa tulostavoitetta. Tulostavoitteet jäivät tavoitteistaan huolimatta siitä, että toimialojen määrärahojen olisi tilinpäätöksen pohjalta pitänyt riittää, ja että jo alkuvuoden aikana käynnistettiin toimenpiteitä talouden sopeuttamiseksi hidastuvaan talouskehitykseen ja verorahoituksen näkyvissä olevaan vajaukseen. Elokuun alussa tehdyn arvion mukaan verotuloarvio tulee jäämään yli 15 milj. euroa alle talousarvion huolimatta siitä, että valtion toteuttamien verotilitysjärjestelmän muutoksien takia tänä vuonna kaupunki saa noin 13 milj. euron ylimääräiset tilitykset. Verorahoitus kasvaa kokonaisuutena tänä vuonna noin 30 milj. euroa kun kaupungin toimintakulujen ennustetaan kasvavan noin 100 milj. euroa. Kun otetaan huomioon vuosina käyttöön otettavien suurten palveluhankkeiden (metro, Espoon sairaala, Matinkylän tori, Opinmäki) mukanaan tuomat merkittävät kynnyskustannukset, on rahoitustasapainon saavuttaminen erittäin suurten haasteiden edessä. Henkilöstö Johtamisen ja esimiestyön osalta on asetettu tulostavoitteeksi seuraava: Espoolainen johtaminen on kehittynyt, johtamisen arviointiin on toimivat mittarit ja ensimmäinen mittaus on suoritettu. Espoolaisen johtamisen kehittämisen esitutkimusvaihe on päättynyt Loppuraportti on saatu Johtamisen kehittämisen koko valtuustokauden kestävän projektin valmistelu on alkanut. Projektin sisältöjä ovat mm. johtamisen kehittämisen menetelmien ja valmennusten sekä johtamisen arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Mittaamista ehdittäneen pilotoimaan, mutta laajaa käyttöönottoa ei

8 ESPOON KAUPUNKI 6 Seurantaraportti I/ vuoden kuluessa ehdittäne toteuttaa. Tulostavoitteen toteutuminen voidaan arvioida vasta vuoden lopuksi. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osalta tulostavoitteena on ollut, että heidän osuutensa henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Kaupunkitasolla maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus on kasvanut 4,75 prosenttiin. Vuoden 2012 vastaavaan aikaan eli heidän osuutensa oli 4,51 prosenttia. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Palvelujen järjestäminen Perhehoidon osuus lastensuojelun sijoituksista on kasvanut 3 prosenttia edellisestä vuodesta ollen nyt 32 prosenttia. Avohoidon osuus ikäihmisten palveluissa on kasvanut ja yli 75- vuotiaista avopalveluja on käyttänyt 88 prosenttia. Lasten ja nuorten kasvua tukevaa kasvatuskumppanuutta on edistetty monin eri toimenpitein. Sähköisen asioinnin kehittäminen etenee lähes tavoitteen mukaisesti. Suunnitelluista 21 projektista 19 on käynnissä ja etenee suunnitellusti. Palvelusetelin käyttö on edelleen laajentunut. Esteettömyysohjelmaluonnos on tehty ja toimialat toteuttavat sitä erityisesti uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. Uusittu toimitilaprosessi on käytössä. Investointiohjelman yhteydessä on huomioitu kaupungin palvelujen tehostaminen ja energiansäästötavoitteet. Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit huomioidaan palveluita tuotettaessa. Kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet hieman tavoiteuraa vähemmän. Yhteisien keskeisten palvelujen taloudellisuus-, tuottavuus-, laatu- ja asiakastyytyväisyysmittaustapojen kehittämistä on jatkettu. Palvelujen mittaamisessa hyödynnetään muun muassa Kuntaliiton vertailutietokantojen mittareita ja vertailutietoja sekä kuusikkovertailuja. Palvelutuotannon harmaan talouden nykytila on selvitetty ja uusittu toimintamalli on käytössä. Asiakas ja kaupunkilainen Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille tarjottiin lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta tulostavoitteen mukaisesti yhteistyössä Omnian, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa ja etsivän nuorisotyön avulla. Tarjolla oli perusopetuksen lisäopetus (10. luokka), ammattistartti, starttipaja sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Terveysasemilla on purettu jonoja lisäämällä vuokratyövoimaa ja käyttämällä harkitusti ostopalveluja, jotta kiireettömään hoitoon pääsy terveyspalveluissa nopeutuu. Lääkäreiden rekrytointiin on lisätty resurssia. Hoitoon pääsyä odottavien jono on saatu purettua kaikilla asemilla. Toukokuussa aloitti toimintansa yksityinen ostopalveluterveysasema Asuinalueiden kehittämissuunnitelman mukaiset vuoden kehittämistoimenpiteet on käynnistetty ja joukkoliikenteen palvelutaso on säilynyt vähintään edellisen vuoden tasossa. Palveluja koskeva asukkaiden tyytyväisyyskysely toteutetaan syyskuussa. Tulokset ovat käytettävissä marraskuussa. Monikulttuurisuusohjelman laatiminen kytkeytyy poikkihallinnollisten kehitysohjelmien valmisteluun ja valmistuu talven 2014 aikana. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Kaupunki on toiminut aktiivisesti Otaniemen innovaatioympäristön kehittämiseksi tekemällä yhteistyötä yliopiston ja muiden keskeisten alueen toimijoiden kanssa alueen kehittämiseksi, yritystoiminnan syntymisen ja kehittymisen edellytysten parantamiseksi sekä tutkimusyhteistyön ja opiskelijoiden yhteistoiminnan lisäämiseksi. Keskeisiä kumppaneita ja toimijoita tässä yhteistyössä ovat Aalto-yliopisto, VTT, eri tutkimushankkeet sekä alueen yrittäjyyttä kehittävät organisaatiot. Vuoden alussa on käynnistetty InnoEspoo -kehittämisohjelma, jolla tavoitellaan eri koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Kaupunki on tukenut Urban Mill -yhteistoimintatilan syntymistä Otaniemeen.

9 ESPOON KAUPUNKI 7 Seurantaraportti I/ Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat irtisanomiset ovat jatkuneet myös Espoossa. Korkeasti koulutettujen, nuorten ja vieraskielisten työttömyysluvut ovat kasvaneet huolestuttavasti. Toisaalta uusia työpaikkoja on syntynyt merkittävässä määrin etenkin uusiin, Nokia-klusterista vapautunutta osaamista hyödyntäviin yrityksiin ja Espooseen sijoittuneisiin, korkean osaamisen kansainvälisiin yrityksiin (mm. Samsung ja Intel). Kansainvälisten yritysten Espooseen houkuttelemisessa hyödynnetään Otaniemen Kehitys Oy:n, Greater Helsinki Promotion Oy:n ja Kaato ry:n yhteistyötä ja osaamista. Pääkaupunkiseudun rakennemuutosryhmä on toiminut tiiviisti ja tuloksekkaasti irtisanottujen uusien urapolkujen löytämiseksi. TalentMatch -toiminta on vakiintunut keskeiseksi työkaluksi Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamisessa. Toiminnan edistämiseen ja rahoitukseen ovat sitoutuneet Espoon lisäksi myös muut pääkaupunkiseudun kunnat, valtio, Uuden maan ELY ja yksityiset toimijat. Raportointijaksolla on määritelty poikkihallinnollisten kehitysohjelmien tavoitteet valtuustokaudelle. Kehittämistavoitteet ovat johdettu valtuuston kesäkuussa hyväksymän Espoon tarinan pohjalta. Tulostavoitteisiin liittyvät keskeisimmät riskit ja riskien hallinta Toimialatasoisten tuloskorttien seurannan yhteydessä toimialojen esikunnat koostavat yhteenvedon kyseiseen näkökulmaan liittyvistä keskeisimmistä riskeistä, eli sellaista asioista jotka voivat vaarantaa toimialan tavoitteiden saavuttamisen kyseisessä näkökulmassa. Toimialat kuvasivat riskiyhteenvedoissaan myös riskiensä nykyistä hallintaa ja tulevia toimenpiteitä. Kaupungin riskienhallintapolitiikan (KH ) mukaan toimialat vastaavat itse riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta esikunnissaan ja yksiköissään. Kaupunkitasolla vuoden tulostavoitteiden saavuttamista uhkaa edelleen epävarma ja laskusuhdanteinen taloudellinen toimintaympäristö. Työllisyystilanteen epäsuotuisa kehittyminen on kaupunkitasoinen ja keskeinen riski joka yhtä lailla voi vaarantaa kaupungin elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn liittyviä tavoitteita tuloskaudella. Yritysten irtisanomiset ja ostovoiman lasku aiheuttavat kasvavaa palvelukysyntää ja ennakoimattomasti nousevia kustannuksia. Samalla myös verotulot laskevat. Heikkenevässä kansantaloudessa riskeinä nähdään myös mm. nousevat korot ja - marginaalit sekä laskevat sijoitusten tuotot. Tilanteen parantamiseksi on kaupunki jo aiemmin ryhtynyt toimenpiteisiin. Tuottavuutta seurataan yhä tarkemmin. Sidosryhmäyhteistyötä tehdään useiden tahojen kanssa, ja uusien irtisanomisten myötä työllisyyshankkeiden tahtia kiihdytetään. Kaupunki seuraa ja analysoi riskitilannettaan ja markkinoita jatkuvasti. Taloudellisia riskejä pyritään ennakoimaan ja hallitsemaan äärimmäisen tarkalla kokonaistalouden kehyksen ja määrärahojen suunnittelulla ja seurannalla. Tämä mahdollistaa korjaustoimenpiteisiin ryhtymisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi kuluvan vuoden kaupunkitasoisia tavoitteita mahdollisesti uhkaavaksi riskiksi nähdään edelleen se, ettei henkilöstöä onnistuta sitouttamaan eikä ammattitaitoista henkilöstöä saada eläköityvien ja poistuvien tilalle. Kaupunki kehittääkin rekrytointiprosessiaan ja pyrkii rekrytoimaan ennakoivasti, sekä tekee tiivistä yhteistyötä mm. oppilaitosten kanssa. Lisäksi kaupunki pyrkii usein eri kehitysohjelmin kouluttamaan ja kehittämään henkilöstöään, sekä luomaan yhä myönteisempää työnantajakuvaa työmarkkinoilla. Kaupunkitason riskeiksi nähdään myös poikkeukselliset sääolosuhteet, esim. vaikea lumimyrsky joka tuo mukanaan laajoja sähkökatkoksia. Tiukassa taloustilanteessa toimintamenot ylittyvät herkästi odottamattomien lisätöiden vuoksi. Kaupungin vesi- ja jätevesihuolto, energiahuolto ja joukkoliikenne toimivat pääkaupunkiseudun kuntayhtymien ja kumppanuuksien kautta, mikä asettaa myös erityisvaatimuksia itse tilanteen hallinnalle ja tiedottamiselle. Sekä kaupunkitasolla että toimialoilla valmiussuunnitelmien päivittäminen on työn alla. Suunnitelmat keskittyvät etenkin eri osapuolten yhteistoimintaan ja tiedottamiseen. Tämän seurantaraportin myötä koottuja ja muuten seurannassa olevia riskejä, sekä niiden hallinnan tilannetta, päivitetään seuraavaksi toimialoilla ja kaupunkitasoisesti loppuvuodesta. Vuoden 2014 alusta voimaan astuva kuntalain muutos sekä toimintaympäristön haasteet ovat tuoneet mukanaan tarpeen ryhdistää ja kehittää kaupunkikonsernin riskienhallinnan käytäntöjä edelleen etenkin ennakoivasta näkökulmasta.

10 ESPOON KAUPUNKI 8 Seurantaraportti I/ 3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN 3.1 Talous, tulosennuste 9999 ESPOON KAUPUNKI (1 000 euroa) Muutettu TA Ennuste Poikkeama tot-% Kasvu% Kasvu% Myyntituotot, ulkoiset ,5 18,6 13,3 Maksutuotot, ulkoiset ,4 24,7 0,5 Tuet ja avustukset, ulkoiset ,9 25,3 8,8 Vuokratuotot, ulkoiset ,7 6,6 8,5 Muut tuotot, ulkoiset ,7-47,0 62,8 TUOTOT YHTEENSÄ ,2-1,0 15,7 Valmistus omaan käyttöön ,5 12,0 25,4 Henkilöstökulut ,7 4,2 4,0 Palvelujen ostot, ulkoiset ,8 8,4 5,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,3-3,1 11,0 Avustukset, ulkoiset ,9 8,8 8,0 Vuokrat, ulkoiset ,1 14,5 5,0 Muut kulut, ulkoiset ,8 29,8 10,5 KULUT YHTEENSÄ ,2 6,4 5,4 Toimintatuotot, sisäiset ,0 29,1 5,3 Toimintakulut, sisäiset ,7 39,8 5,4 Tulot yhteensä ,7 16,4 9,0 Menot yhteensä ,7 12,0 5,4 TOIMINTAKATE Verotulot ,5 4,0 0,3 Valtionosuudet ,2 72,2-16,1 KÄYTTÖKATE ,1-9,3-26,3 Korkotuotot ,4-2,7-4,6 Muut rahoitustuotot ,6-7,7 19,5 Korkokulut, ulkoiset ,4 44,5-19,8 Muut rahoituskulut ,4-81,0 164,6 VUOSIKATE ,2-8,7-20,2 Arvonalentumiset Suunnitelmapoistot ,1 9,7 6,6 Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS ,3-23,5-51,5 Kaupungin tulos tammi - heinäkuulta oli merkittävästi heikompi kuin vuosi sitten. Ennustettu vuosikate 75,9 milj. euroa alittaa talousarvion 34,7 milj. eurolla. Koko vuoden ennuste vuosikatteeksi on 69,6 milj. euroa vuoden 2012 toteutunutta vuosikatetta pienempi. Tilikauden suunnitelmapoistojen ennustetaan alittavan talousarvion 4,8 milj. eurolla. Espoon kaupungin ulkoisten kulujen kasvu on edelleen huolestuttavalla kehitysuralla. Kulut kasvoivat alkuvuonna 47,7 milj. euroa, eli 5,4 prosenttia. Suurimmat yksittäiset kulukasvut olivat ulkoisissa palveluiden ostoissa (20 milj. euroa). Alkuvuonna henkilöstökulut nousivat 14,1 milj. euroa eli 4 prosenttia Verotulojen kasvu jäi seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana vain 2,7 milj. euroon ja koko vuoden ennusteen mukaan verotulot tulevat jäämään 15,3 milj. euroa talousarviosta Myynti- ja maksutuotot, tuet ja avustukset, vuokratuotot sekä muut tuotot tulevat toteutumaan lähes talousarvion mukaisina. Tase-eristä aineellisten hyödykkeiden kasvu oli 54,2 milj. euroa johtuen investointiohjelmista. Taseen kokonaisrakenne kehittyi positiiviseen suuntaan: oma pääoma kasvoi ja vieras pääoma väheni. Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun lopussa on yhteensä 85,9,3 milj. euroa, jossa on kasvua 7,7 milj. euroa verrattuna edellisvuoteen.

11 ESPOON KAUPUNKI 9 Seurantaraportti I/ Espoolla on meneillään laajoja pääomia sitovia hankkeita. Verotulokertymän hyvästä kertymästä johtuen vuosikatteen saamista pitemmällä tähtäimellä minimissään talouden kannalta kestävälle 180 milj. euron tasolle täytyy pitää tavoitteena. Nykyisellä kassavirta- ja investointitasolla Espoota uhkaa ennakoitua voimakkaampi velkaantuminen lähivuosina. Jo hyväksytyt ja valtuustolle esitettävät talousarviomuutokset on esitetty kohdassa Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa Määrä kasvoi vuoden aikana 259:llä. Vuoden aikana vakinaisten määrä kasvoi 177 henkilöllä ja määräaikaisten määrä 82 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu on painottunut erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen, mutta myös muilla toimialoilla on havaittavissa kasvua. Kasvuluvussa näkyy se, että vuoden talousarvion yhteydessä lisäresursointia kohdennettiin erityisesti vanhusten palveluihin sekä perhe- ja sosiaalipalveluihin. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstömäärää lisättiin. Lisäksi tänä vuonna on vakinaistettu pitkään määräaikaisena olleita, mikä osaltaan on kasvattanut vakinaisen henkilöstön määrää. Heikentynyt yleinen taloustilanne on toisaalta helpottanut joidenkin alojen rekrytointivaikeuksia, joten avoimena olleita tehtäviä on saatu edellisvuotta paremmin täytettyä, etenkin teknisessä ja ympäristötoimessa. Henkilöstömenojen kasvu oli tammi - heinäkuussa 4 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavan ajankohdan kertymään. Vuokratyövoiman käytön kustannukset kohosivat 3,8 prosenttia, mikä on huomattavasti maltillisempaa kasvua kuin vastaavana ajankohtana edellisvuotena. Yhteenlaskettuna henkilöstömenojen ja vuokratyövoimakustannusten kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 4 prosenttia eli vuokratyön kustannukset eivät nostaneet kokonaiskasvua. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä on edelleen kasvanut. Heinäkuun lopulla maahanmuuttajataustaisia työtekijöitä oli 4,75 prosenttia henkilöstöstä (4,5 prosenttia v heinäkuussa). Henkilöstön terveysperusteisten poissaolojen määrä on laskenut selvästi edellisvuodesta tammi-kesäkuun välisenä aikana. Poissaolojen määrä on laskenut jo kolmena peräkkäisenä vuotena.

12 ESPOON KAUPUNKI 10 Seurantaraportti I/ H l ö m ä ä r ä Henkilömäärän ja vuokratyövoimakustannusten kehitys kk-tasolla alkaen vuodesta Hlölkm t V u o k r a t v K u s t T Palvelussuhteiden määrä toimialoittain heinäkuussa vuosina sekä ajankohtien väliset muutokset Toimiala Muutos Muutos Muutos Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimen toimiala Yhteensä Sivistystoimen aula- ja turvallisuuspalveluhenkilöstö (43 työntekijää) siirtyi palveluliiketoimeen alkaen. Muutoksia alkaen: suuri osa konsernipalveluista (n. 370 työntekijää) siirtyi keskushallinnosta palveluliiketoimeen. Toimialoilta siirtyi 43 taloushallinnon henkilöä palveluliiketoimeen. Muutoksia alkaen: 61 vahtimestaripalvelujen ja logistiikan työntekijää siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon, tekninen ja ympäristötoimi jakautui kahdeksi eri toimialaksi (perustettiin palveluliiketoimi). Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien, noin 260 henkilöä, palkkaus siirtyi Seuren kautta tapahtuvaksi elo-syyskuussa Henkilöstömäärät ja palkat sisältävät myös liikelaitosten henkilöstön. Henkilöstömäärissä ovat mukana yli 50 %:n työaikaa tekevät. Raportin sisältämistä palkkatiedoista on poistettu työllistettyjen palkkamenojen vaikutus.

13 ESPOON KAUPUNKI 11 Seurantaraportti I/ 3.3 Verorahoitus Verorahoitus sisältää kunnan verotulot sekä käyttötalouden valtionosuudet. Verotuloja arvioidaan vuonna kertyvän kaikkiaan noin 1 286,4 milj. euroa. Verotuloarvio on parantunut toukokuun ennusteesta. Verotuloarvion paranemiseen vaikuttaa se, että verontilityslakia on muutettu siten, että kiinteistöverotuksen ensimmäisen eräpäivän tilitykset siirtyvät tilitettäväksi lokakuulta syyskuulle. Tämä lisää syyskuun ja vastaavasti vähentää lokakuun tilityksiä. Lisäksi henkilöverotuksen jäännösverojen ensimmäisen eräpäivän tilitykset siirtyvät ensi vuoden tammikuulta joulukuulle, joka lisää tämän vuoden tilityksiä noin 13 milj. eurolla. Päätösten mukaiset valtionosuudet vuonna ovat kaikkiaan noin 40,7 milj. euroa. Verotulon kertymä Verotulon kumulatiivinen kehitys ja muutos% edelliseen vuoteen verrattuna Maksukuukausi m muutos% m muutos% m muutos% m muutos% m muutos% Tammi 99,8-6,1 95,8-4,0 108,7 13,4 113,3 4,2 113,8 0,5 Helmi 204,6-2,9 185,1-9,6 213,9 15,6 228,7 6,9 221,2-3,3 Maalis 311,8-1,3 291,8-6,4 321,8 10,3 343,6 6,8 337,7-1,7 Huhti 400,1-1,2 387,8-3,1 423,3 9,2 448,2 5,9 442,3-1,3 Touko 510,8-2,7 509,1-0,3 539,8 6,0 572,6 6,1 571,8-0,1 Kesä 604,6-1,3 593,8-1,8 649,7 9,4 670,3 3,2 669,8-0,1 Heinä 704,6-1,0 699,1-0,8 754,3 7,9 784,7 4,0 787,3 0,3 Elo 798,9-0,9 797,2-0,2 857,9 7,6 891,0 3,9 Syys 884,9-1,1 889,0 0,5 958,1 7,8 990,0 3,3 Loka 993,6-1, ,4 1, ,8 7, ,9 2,8 Marras 1 030,5-1, ,4 3, ,6 5, ,8 1,2 Joulu 1 126,1-1, ,8 5, ,4 4, ,3 1,5

14 ESPOON KAUPUNKI 12 Seurantaraportti I/ Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty kaikkiaan 787,3 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna on +2,6 milj. euroa (+0,3 %). Heinäkuun loppuun mennessä on kirjattu ansiotulojen kunnallisveroa 719,6 milj. euroa, joka on 9,4 milj. euroa (1,3 %) enemmän kuin edellisvuonna. Verovuoden 2012 verotuksen valmistuttua marraskuussa oikaistaan verovuoden 2012 jako-osuudet ja tilitykset sekä tarkistetaan joulukuussa verovuoden ennakoiden jako-osuudet. Yhteisöveroa on kirjattu 65,2 milj. euroa. Tämä on 7,5 milj. euroa (-10,4 %) vähemmän kuin vuonna Kiinteistöveroa on maksuunpantu verovuodelle noin 68,8 milj. euroa, joka on 2,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2012 maksuunpano. Tilitykset saadaan tilitysaikataulun muutoksen johdosta pääosin syys- ja marraskuussa. 81 Verot ja tulonsiirrot 1000 euroa Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/ / / % Tulot Menot Netto Rahoitus 82 Rahoitustulot ja -menot 1000 euroa Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/ / / % Tulot Menot Netto Rahoitustulot koostuvat mm. antolainojen koroista, kassavarojen ja rahastojen sijoittamisesta saaduista korko- ja muista rahoitustuotoista, verontilityskoroista, osinkotuotoista, kurssivoitoista, sekä liikelaitosten ja kuntayhtymien maksamista sijoitetun pääoman koroista. Rahoitusmenot koostuvat talousarviolainoista johtuvista korkomenoista sekä verotilityskoroista, kurssitappioista sekä muista lainhoitoon liittyvistä menoista. Merkittävimmät budjetoidut tuloerät ovat Tilakeskusliikelaitoksen peruspääoman korko 16,4 milj. euroa, sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän maksama lainankorko 6,9 milj. euroa. 87 Antolainat 1000 euroa Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/ / / % Tulot Menot Netto

15 ESPOON KAUPUNKI 13 Seurantaraportti I/ 88 Talousarviolainat 1000 euroa Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/ / / % Tulot Menot Netto Talousarvioon merkitystä 116,8 milj. euron lainanottovaltuudesta on nostettu talousarviolainaa 70 milj. euroa. Tämän hetken arvion mukaan pitkäaikaista lainaa tullaa nostamaan elokuussa noin 45 milj. euroa, jonka lisäksi pieniä rahoitusvajeita varten voidaan nostaa lyhytaikaista kassalainaa. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 212,5 milj. euroa. Suurin osa lainoista on sidottu vaihtuvakorkoiseen viitekorkoon. Myöhemmin osa lainoista on suojattu koron nousuilta koronvaihtosopimuksilla. Lainojen keskikorko korkosuojaukset huomioiden on 1,18 prosenttia ja keskikorkosidonnaisuusaika 2,15 vuotta. Kaupungin lainojen korkosidonnaisuuden jakautuminen ilman koronvaihtosopimuksia sekä koronvaihtosopimukset huomioiden Kiinteän koron osuus koko lainamassasta on annettu laskea 31 %:iin koronvaihtosopimukset huomioon ottaen ja täten on voitu hyötyä alhaisesta korkokannasta. Kiinteän koron osuutta tullaan nostamaan mm alkavalla 15 milj. euron koronvaihtosopimuksella, jolla halutaan suojautua korkojen nousulta. Syksyn aikana tullaan tekemään sopimus myös uudesta vuoden tai kahden päästä alkavasta koronvaihtosopimuksesta. Kaupungin lainojen painotettu keskimääräinen jäljelläoloaika on 6,84 vuotta. Ilman painotusta lainojen jäljelläoloajan keskiarvo on 24,84 vuotta. Tätä nostaa kolme Valtiokonttorin pitkäaikaista lainaa, joiden yhteismäärä on alle 2 milj. euroa. Ilman Valtiokonttorin lainoja jäljelläoloajan keskiarvo on 7,53 vuotta.

16 ESPOON KAUPUNKI 14 Seurantaraportti I/ Kaupungin lainojen erääntymisprofiili vuoteen 2043, tilanne Kassatilanne

17 ESPOON KAUPUNKI 15 Seurantaraportti I/ Alkuvuonna keskimääräiset kassamenot olivat 148,5 milj. euroa ja kassatulot 153,5 milj. euroa kuukaudessa. Lyhytaikaisia kassalainoja nostettiin tammikuussa, maaliskuussa sekä heinäkuussa yhteensä 82 milj. euron edestä ja ne olivat keskimäärin 10 päivän pituisia. Talousarviolainaa on nostettu 70 milj. euroa ja Peruspalvelujen kehittämisrahastosta on purettu 33 milj. euroa. Loppuvuoden ennustettu kassavaje johtuu osittain yhteensä 36 milj. euron talousarviolainan erääntymisestä syyskuussa sekä arvioitua pienemmistä verotuloista. Tämä vaje tullaan kattamaan nostamalla talousarviolainaa vielä talousarvion lainan-ottovaltuuden mukaan sekä tarvittaessa lyhytaikaisilla kassalainoilla. 3.5 Rahastot Alkuvuosi on ollut markkinoilla kaksijakoinen. Vuoden ensimmäinen neljännes oli riskinoton aikaa, kun mittavat keskuspankkioperaatiot ja runsas likviditeetti tarjosivat markkinoille vahvan selkänojan. Koroissa turvaava valtionlainariski ei tarjonnut rahamarkkinoita parempaa tuottoa ja varoja allokoitiinkin riskillisempiin omaisuusluokkiin. Vuoden toisella vuosineljänneksellä markkinat saivat herätyksen, kun keskustelu Yhdysvaltain keskuspankin arvopaperiostojen keventämisestä avattiin toukokuun alussa. Korkotaso korjasi ylöspäin, volatiliteetti alkoi nousta, osakkeet ajautuivat sivuttaisliikkeeseen ja kehittyvien talouksien korkomarkkinoilla nähtiin mittavampi korjaus. Loppuvuonna korot todennäköisesti jatkavat nousuaan ja korkokäyrät jyrkkenevät. Osakemarkkinoilla on edessään aiempaa volatiilimpi periodi, vaikka elvytysoperaatioiden alasajo tuleekin osakesijoittajan kannalta oikeista syistä eli kasvun elpymisestä. Heinäkuun lopussa Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 23,1 %. Alkuvuoden osalta rahaston tuotto oli 4,2 % vuoden alusta heinäkuun loppuun verrattuna. Peruspalvelujen kehittämisrahaston tuotto heinäkuun lopussa rahaston perustamisesta alkaen oli 50,1 %. Vuoden alusta heinäkuun loppuun verrattuna rahaston tuotto oli 1,3 % Rahastojen tulos- ja rahoituslaskelma sisältää ne rahastot, jotka ovat kirjanpidossa eriytetty erillisiksi taseyksiköiksi. Näitä ovat Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, Peruspalvelujen kehittämisrahasto, Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, Vahinkorahasto sekä Sosiaalisen luototuksen rahasto. Rahastojen osalta suurin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. Tästä johtuen esimerkiksi sijoitusten tuotot eivät vuosittain kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon ja voidaankin todeta, ettei kirjanpito anna oikeaa kuvaa rahastojen sijoitusten kehittymisestä. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti sijoitusten arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Arvonalentumisten palautumiset tehdään hankintahintaan asti. Arvonnousuja ei kirjata ennen niiden realisoitumista.

18 ESPOON KAUPUNKI 16 Seurantaraportti I/ RAHASTOT Tuloslaskelma 1000 Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/ / / tot-% K% Liikevaihto ,0 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot ,7 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Varastojen lisäys/vähennys Palvelujen ostot ,8 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset ,0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut ,3 Avustukset ,0 Vuokrat Muut kulut ,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) ,7 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 Korkotuotot ,9 Muut rahoitustuotot ,4 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut ,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,3 Poistoeron lisäys (+) tai vähennys (-) Vapaaehtoisten varausten muutos (+/-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,3 Rahastoja seurataan kuukausittain kirjanpidollisen tuloksen lisäksi myös markkina-arvostettuna. Tällöin sijoitusten kunkin raportointiajankohdan markkinaarvon perusteella lasketaan ja analysoidaan sijoitusten kehitystä.

19 ESPOON KAUPUNKI 17 Seurantaraportti I/ ESPOON KAUPUNKI RAHASTOJEN SIJOITUKSET JA KASSAVARAT, MARKKINA-ARVOSTETTUNA PER PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Milj.Eur Salkku, Eur Rahastojen purku/ Tuotto, Milj.Eur Tuotto % Rahastojen lisäys Salkku/ Alfred Berg , ,27 % Salkku/ SEB Gyllenberg , ,69 % Salkku/ Evli , ,73 % Salkku/ Danske , ,93 % Salkku/ Indeksirahasto , ,98 % Salkku/ Oma varainhoito , ,64 % Rahasto yhteensä , ,17 % PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku, Eur Rahastojen purku/ Tuotto, Milj.Eur Tuotto % Rahastojen lisäys Salkku/ Alfred Berg ,42 % Salkku/ SEB Gyllenberg ,17 % Salkku/ Oma varainhoito ,47 % Salkku/ Danske ,15 % Rahasto yhteensä ,19 % VAHINKORAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Ei sisällä pysyviä vastaavia Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset INVESTOINTIRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset KASSAVARAT JA TALLETUKSET Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku/ Talletukset ja käteinen Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset Yhteensä - RAHASTOT YHTEENSÄ KASSAVARAT - KAIKKI YHTEENSÄ

20 ESPOON KAUPUNKI 18 Seurantaraportti I/

21 ESPOON KAUPUNKI 19 Seurantaraportti I/ 3.6 Talousarviomuutokset Talousarvioon on tehty alkuvuoden aikana muutoksia. Muutokset ovat kaupungin sisäisiä määrärahojen siirtoja, eivätkä näin vaikuta maksuvalmiuteen. Määrärahoja on siirretty sekä toimialojen sisällä että toimialojen välillä. Toimialojen väliset muutokset ovat olleet ICTinvestointeihin liittyviä siirtoja. Sosiaali- ja terveystoimessa tehtiin perusturvajohtajan päätöksellä (6.3.) esikunnan organisaatiomuutoksen johdosta määrärahojen siirtoja. Muutosten lisäksi talousarvioon on tehty korotuksia. Valtuusto korotti talousarviolainojen ottovaltuutta 6,8 milj. euroa. Investointien korotukset liittyivät mm. vuodelta 2012 keskeneräisiksi jääneisiin talonrakennushankkeisiin, sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen/rakennuttamiseen, jotka siirrettiin vuodelle (valtuusto 29.4.). Kunnallistekniikan jatkuville hankkeille siirtyi yhteensä 13,1 milj. euroa ja talonrakennushankkeille 16,7 milj. euroa. Kaupunginhallitus lisäsi kunnallistekniikan sopimusrakentamisen määrärahaa, koska tulot ylittyvät vastaavasti. Määrärahaa lisättiin 9 milj. euroa toimintasuunnitelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseen. Investointien talousarviomuutokset ovat liittyneet talousarvion menojen ja tulojen oikeaan kohdistamiseen. Näitä ovat olleet mm. tietohallinnon määrärahojen siirto keskushallinnosta toimialoille (kaupunginhallitus 25.3, ja 17.6.). Seurantaraportin liitteenä on luettelo talousarvioon tehdyistä määrärahojen ja tuloarvioiden korotuksista ja muutoksista. Talousarviomuutokset Menot Alkuperäinen TA Korotukset Muutokset Menot yhteensä Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimen toimiala TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimen toimiala TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA

22 ESPOON KAUPUNKI 20 Seurantaraportti I/ Liikelaitokset Talousarviomuutokset Menot Alkuperäinen TA Korotukset Muutokset Menot yhteensä LUP Espoo Logistiikka-liikelaitos Espoo Catering-liikelaitos Tilakeskus-liikelaitos Espoo Kiinteistöpalvelut-liikelaitos Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos Espoo Talouspalvelu-liikelaitos Espoo Henkilöstöpalvelut-liikelaitos Taseyksiköt Talousarviomuutokset Menot Alkuperäinen TA Korotukset Muutokset Menot yhteensä Suurpelto Tapiola

23 ESPOON KAUPUNKI 21 Seurantaraportti I/ 4 VUODEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN K KÄYTTÖTALOUSOSA (1 000 euroa) Muutettu TA Ennuste Poikkeama tot-% Kasvu% Kasvu% Myyntituotot, ulkoiset ,2 17,0-8,2 Maksutuotot, ulkoiset ,0 6,6 2,7 Tuet ja avustukset, ulkoiset ,2 27,3 9,7 Vuokratuotot, ulkoiset ,5 11,3 13,1 Muut tuotot, ulkoiset ,2-13,8 122,3 TUOTOT YHTEENSÄ ,3 7,3 23,3 Valmistus omaan käyttöön ,1 1323,7 25,9 Henkilöstökulut ,6 4,4 3,9 Palvelujen ostot, ulkoiset ,4 9,8 3,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,9-18,2 11,3 Avustukset, ulkoiset ,9 9,5 8,2 Vuokrat, ulkoiset ,2 16,1 1,6 Muut kulut, ulkoiset ,1 45,6 4,3 KULUT YHTEENSÄ ,0 7,0 4,4 Toimintatuotot, sisäiset ,7 316,5 9,3 Toimintakulut, sisäiset ,0 34,8 7,6 Tulot yhteensä ,2 37,7 20,8 Menot yhteensä ,2 11,7 5,1 TOIMINTAKATE ,3 8,4 2,5 4.1 Yleishallinto 1 YLEISHALLINTO (1 000 euroa) Muutettu TA Ennuste Poikkeama tot-% Kasvu% Kasvu% Myyntituotot, ulkoiset ,6 189,8-36,2 Maksutuotot, ulkoiset Tuet ja avustukset, ulkoiset ,6 1282,8-85,2 Vuokratuotot, ulkoiset Muut tuotot, ulkoiset ,6-97,8 49,0 TUOTOT YHTEENSÄ ,5 86,9-78,5 Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut ,5 80,2-10,1 Palvelujen ostot, ulkoiset ,5 11,6-9,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,7 209,1-22,9 Avustukset, ulkoiset ,3 356,5 462,3 Vuokrat, ulkoiset ,0-88,8-74,1 Muut kulut, ulkoiset ,2 92,6 8,3 KULUT YHTEENSÄ ,6 34,2-2,6 Toimintatuotot, sisäiset ,7 68,1-66,3 Toimintakulut, sisäiset ,9 20,3 150,8 Tulot yhteensä ,2 86,9-78,5 Menot yhteensä ,8 33,1 8,4 TOIMINTAKATE ,5 31,7 11,8 Tulot Yleishallinnolle on kertynyt tuloja euroa eli 160,5 prosenttia. Summasta euroa on muilta kunnilta saatua korvausta Espoon yhteisesti maksamista asvalttikartellin oikeudenkäyntikuluista, Reilun kaupan edistämisyhdistykseltä on saatu euroa ja euroa on valtion maksamaa avustusta liikunnan ja kansanterveyden edistämiseen tähtäävälle KKIhankkeelle (Kunnossa kaiken ikää), jota koordinoidaan konserniesikunnasta. Henkilöstöneuvosto on saanut tuloja vuokramökeistä.