Seurantaraportti I/2013. Valtuusto Strategia ja talous -yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seurantaraportti I/2013. Valtuusto 9.9.2013. Strategia ja talous -yksikkö"

Transkriptio

1 Seurantaraportti I/ Valtuusto 9.9. Strategia ja talous -yksikkö

2 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/ Sisällysluettelo 1 JOHDON YHTEENVETO Kaupunginjohtajan katsaus Toimintaympäristö 2 2 ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5 3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN Talous, tulosennuste Henkilöstö Verorahoitus Rahoitus Rahastot Talousarviomuutokset 19 4 VUODEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Tilakeskus-liikelaitos Suurpellon taseyksikkö Tapiolan taseyksikkö Palveluliiketoimi Espoo Talouspalvelut -liikelaitos Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos Espoo Logistiikka -liikelaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos Espoo Catering -liikelaitos Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 77 5 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Peruskaupungin investoinnit Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet 85 6 TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISET LASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase LIITTEET 89 1 Espoo-strategia Tulostavoitteiden toteutuminen 2 Talousarviomuutokset 3 Talonrakennushankkeiden ajoitusseuranta 1/ 2 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet. Hankkeiden toteutumistilanne 5 Kaivomestarin kiinteistön (Kuninkaantien lukio, Keski-Espoon uimahalli ja työväenopisto) seurantaraportti 6 Harmaan talouden torjunta

3 ESPOON KAUPUNKI 1 Seurantaraportti I/ 1 JOHDON YHTEENVETO 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Espoon kaupungin alkuvuoden tulos oli 30 milj. euroa alijäämäinen, vaikka verotuloarviot kehittyivät parempaan suuntaan alkuvuoden ennusteista. Kansalliset kokonaistalouden ennusteet ovat kuitenkin edelleen heikentyneet alkukevään arvioista ja Suomen tilanne on edelleen erittäin haastava. Haasteet heijastuvat myös Espoon talouteen ja toimintaan, mikä näkyy verotulojen kasvun hiipumisena, työttömyyden kasvuna ja kerrannaisvaikutuksina kaupungin kasvaviin palvelutarpeisiin. Espoon kaupunki kasvaa nopeimmin maamme suurimmista kaupungeista ja toukokuun loppuun mennessä asukasmäärämme on kasvanut hengellä. Erityisesti lasten, maahanmuuttajien ja vanhusten määrä kasvaa kaupungissamme. Kasvava kaupunki tarkoittaakin palvelutarpeiden lisääntymistä sekä kaupungin panostuksia rakentamiseen ja investointeihin. Kaupungin vuosikate tulee ennusteen mukaan jäämään noin 76 milj. euroon eli lähes 35 milj. euroa alhaisemmalle tasolle kuin talousarviota laadittaessa uskottiin päästävän. Taso on noin 100 milj. euroa liian matala nykyiseen investointitasoon nähden. Lisäksi kaupungilla ja sen tytäryhtiöillä on lähivuosille mittava investointiohjelma, joka on jo suurelta osin käynnistetty. Nykyisellä vuosikatetasolla lainakannan kasvu saavuttaa kriittisen rajan. Kaupungin saama verorahoitus on kasvanut alkuvuonna vain noin 3 milj. euroa kun vastaavasti ulkoiset kulumme ovat kasvaneet noin 46 milj. euroa. Kun kaupunkimme tulot eivät kehity yhtä voimakkaasti kuin palveluihin käytettävät menot ja investointitarpeisiimme tarvittava rahoitus, on kaupunkimme suurien haasteiden edessä. Helpotusta verotulojen runsaammasta kasvusta ei myöskään ole näköpiirissä, joten meidän on jatkossa tuotettava vähemmällä enemmän. Tämä tarkoittaa toimintamme jatkuvaa parantamista ja tuottavuuden kasvua, jotta voimme tarjota yhä kasvavalle väestölle kustannusvaikuttavia ja laadukkaita palveluja. Tuottavuuden lisäksi tarvitsemme myös entistä tiukempaa kulujen hallintaa. Talousarviossa on tällä hetkellä ylityspaineita, joista osa tuodaan määrärahan korotusesityksinä valtuuston käsittelyyn. Osa ylityspaineista täytyy sopeuttaa palvelutoimintojen sisällä menokehityksen hillitsemiseksi ja investointeihin käytettävän rahoituksen turvaamiseksi. Haasteet palvelujen järjestämisessä, investointien rahoittamisessa sekä elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn turvaamisessa ovat siis suuret. Yhdessä tekemämme ja valtuuston kesäkuussa hyväksymä Espoo-tarina toimii jatkossa karttanamme siinä mihin olemme ja haluamme olla menossa. Olen täysin vakuuttunut, että haasteista huolimatta onnistumme tässä tehtävässä. Espoolla ja erityisesti kaupungin osaavalla henkilöstöllä on omissa käsissään kaikki edellytykset ja valmiudet onnistua. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

4 ESPOON KAUPUNKI 2 Seurantaraportti I/ 1.2 Toimintaympäristö Yleinen taloustilanne Suomen, Euroopan ja myös muiden suurten talousalueiden taloustilanne on harvinaisen suuren epävarmuuden tilassa. Suomen koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen 9.8. päivitetyn tiedon mukaan vuoden kesäkuussa 5,7 prosenttia pienempi kuin vuoden 2012 kesäkuussa. Vuoden alkupuoliskolla työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 5,2 prosenttia vuoden takaisesta. Suomen bruttokansantuote väheni 0,2 prosenttia vuonna Kansantaloutemme oli jo viime vuonna taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymi supistui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna parisen prosenttia. Valtiovarainministeriö ennustaa kesäkuussa julkistamassa suhdannekatsauksessaan kokonaistuotannon supistuvan kuluvana vuonna noin puolisen prosenttia. Myös muut kokonaistaloudellisia ennusteita laativat tahot kuten Suomen Pankki ja Nordea ovat alentaneet kokonaistuotannon kasvuarvioita viime keväänä laatimistaan ennusteista. Valtiovarainministeriön arvion mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,2 prosenttia ensi vuonna ja 1,9 prosenttia vuonna Tämän vuoden kuluessa suhdannenäkymät ovat euroalueen ongelmien ja maailmantalouden yleisen heikon kehityksen seurauksena heikentyneet viime talven arvioista. Aivan viimepäivinä on saatu Euroopan osalta myös varovaisia myönteisiä viestejä mutta Suomen tilanne on samalla nähty Euroopan maista heikoimpana. Maailmankaupan kasvun painopiste on siirtymässä yhä enemmän Aasian ja kehittyvien maiden väliseksi. Kotimaisen vientiteollisuuden tilanne tulee jatkumaan erittäin haasteellisena. Väestökehitys Espoon väkiluku toukokuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Kasvua vuoden tammi - toukokuussa oli asukasta, mikä on vuoden 2012 vastaavan ajankohdan väestönkasvua (1 420 asukasta) 320 asukasta enemmän. Kuntien välinen muuttoliike kasvoi edellisvuodesta 190 asukkaalla ja Espoo sai kuntien välistä muuttovoittoa tänä vuonna tammi - toukokuussa 340 asukkaan verran. Muutto ulkomailta Espooseen lisääntyi viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta espoolaisten muutto ulkomaille väheni. Tammi - toukokuussa Espoolle tuli ulkomaista muuttovoittoa 550 asukasta. Espoon tammi - toukokuun väestönkasvusta 49 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä. Maahanmuuton tuoma väestönlisäys oli 32 prosenttia ja kuntien välisessä muuttoliikkeessä Espoon muuttovoitto oli 19 prosenttia. Työssäkäynti ja työttömyys Työttömyysaste on valtiovarainministeriön kesäkuun ennusteen mukaan 8,3 prosenttia tänä vuonna ja 8,1 prosenttia ensi vuonna. Työttömyyden nousun taustalla on työvoiman suhteellisen vaimeana pysyvä kysyntä sekä tuotannossa varsinkin viennin heikko kehitys. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoamisen hidastuvan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttiin. Talouskasvun arvioitu nopeutuminen vuonna 2014 merkinnee kuluttajahintojen kohoamista. Kuluttajahintaindeksin kehitykseen vaikuttavat lisäksi palkkaratkaisu, valmisteverojen korotukset sekä korkotason muutokset. Valtiovarainministeriön tämän hetkinen inflaatioennuste on 2,1 prosenttia vuonna 2014 ja 2 prosenttia vuonna Espoossa oli vuoden toisella neljänneksellä noin työpaikkaa. Määrä väheni parilla tuhannella vuodentakaisesta tilanteesta. Työpaikoista 18 % on tukku- ja vähittäiskaupassa, 14 % ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, 11 % teollisuudessa, 10 % terveys- ja sosiaalipalveluissa, 10 % informaatio- ja viestintäalalla ja 7 % rakennusalalla. Vuodentakaiseen verrattuna työpaikkojen vähentyminen verotti pahiten seuraavia toimialoja: kiinteistöalan toiminta, koulutus, taiteet, viihde ja virkistys, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä kuljetus ja varastointi. Määrällisesti eniten työpaikkoja menetettiin koulutusalalla ( tp), terveys- ja sosiaalipalveluissa ( tp) ja teollisuudessa ( tp). Työpaikkojen määrä kasvoi eniten rakennusalalla ( tp) sekä muun palvelutoiminnan toimialalla ( tp). Teollisuudessa työpaikkoja katosi eniten tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksesta, toisaalta öljytuotteiden, kemiallisten tuotteiden ja lääkeaineitten valmistuksessa työpaikat lisääntyivät. Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla työpaikkojen määrä pieneni merkittävästi tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä ja kasvoi merkittävästi arkkitehti- ja insinööripalveluissa.

5 ESPOON KAUPUNKI 3 Seurantaraportti I/ Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, johon tiedot kerätään haastattelemalla kuukausittain valtakunnallisesti työikäistä (15-74-v.) henkilöä. Espoolaisia otoksessa on noin 1 000, keskivirhe on muutama tuhat henkeä. Siksi luvut ovat lähinnä suuntaaantavia. Työpaikkojen määrä Espoossa neljännesvuosittain Tilastokeskus, työvoimatutkimus Valtionvarainministeriön mukaan työllisyyskehitys jatkuu synkkänä koko loppuvuoden. Työllisyyden kasvunäkymät ovat vielä ensi vuonna vaimeahkot, sillä työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat heikentävät talouskasvun työllistävyyttä. Lisäksi yritysten oletetaan, etenkin teollisuudessa, pyrkivän hakemaan kasvua ensisijaisesti tuottavuuden kautta, sillä tuottavuuskehitys on ollut viime vuosina poikkeuksellisen huonoa. Vasta vuonna 2015 taloudellisen aktiviteetin ennakoidaan heijastuvan enenevässä määrin myös työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Suomessa oli kesäkuun lopulla työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 11,6 prosenttia. Espoossa oli vuoden kesäkuussa työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 32,6 prosenttia (2 690 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 2 prosenttiyksikköä korkeampi. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 47,5 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä oli 38,5 prosenttia vuodentakaista enemmän. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla avointa työpaikkaa. Määrä oli 12,8 prosenttia vuodentakaista suurempi. Työttömyys on Espoossa kasvanut maaliskuusta 2012 lähtien ja kasvu jatkui edelleen voimakkaana kesäkuussa. Etenkin nuorisotyöttömyys on kasvanut voimakkaasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi nousuun vuoden 2012 kesäkuussa ja kasvu jatkuu edelleen. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla työttömien määrän kasvu oli pääkaupunkiseudun kunnista voimakkainta Espoossa. Tosin Espoon työttömyysaste on edelleen pysynyt selvästi alhaisempana kuin Helsingissä ja Vantaalla. Työttömyysluvuissa on huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon, joka on rekisteripohjainen ja perustuu työvoimatoimistoissa asiointiin.

6 ESPOON KAUPUNKI 4 Seurantaraportti I/ Espoon työttömyyslukuja Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto 2012 Muutos kesäkuu kesäkuu kesäkuu Työttömyysaste, % 6,2 8,2 2,0 %-yksikköä vuotiaat 7,0 10,3 3,3 %-yksikköä vuotiaat 5,3 7,3 2,0 %-yksikköä vuotiaat 8,0 9,6 1,6 %-yksikköä Työttömät työnhakijat ,6 % vuotiaat ,5 % vuotiaat ,6 % vuotiaat ,3 % Yli vuoden työttömänä ,5 % osuus työttömistä, % 18,9 19,7 0,8 %-yksikköä Avoimet työpaikat ,8 % Rakentaminen Uusia asuntoja valmistui vuoden ensimmäisellä puoliskolla vajaa eli suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan kokonaiskerrosalaa valmistui vuodentakaista vähemmän. Tammi - kesäkuussa Espooseen valmistui kerrospinta-alaa yhteensä noin k-m 2, mikä oli k-m 2 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennustöiden aloituksia oli m 2, mikä oli k-m 2 vuodentakaista enemmän. Ensimmäisen puolen vuoden aikana aloitettiin reilun uuden asunnon rakentaminen, mikä oli yli 400 asuntoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitetuista oli valtion tukemia vuokra-asuntoja 102 ja asumisoikeusasuntoja 41. Uusia rakennuslupia myönnettiin noin kerrosneliömetrille ja 850 asunnolle. Myönnetyissä rakennusluvissa oli vähennystä vuodentakaisesta noin k-m 2 ja asuntoa. Rakennustuotanto Espoossa EROTUS vuoden alusta vuoden alusta vuoden alusta vuoden alusta % VALMISTUNEET RAKENNUKSET -Kerrosala (k-m2) Asuntojen lkm ALOITETUT RAKENNUKSET -Kerrosala (k-m2) Asuntojen lkm MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT -Kerrosala (k-m2) Asuntojen lkm Ei sisällä vanhojen rakennusten laajennuksia. Luvut perustuvat 2.7. mennessä rakennusvalvonnan rekisteriin vietyyn aineistoon ja ovat siten ennakkotietoja. Lähde: TeklaGis-kuntatietojärjestelmä.

7 ESPOON KAUPUNKI 5 Seurantaraportti I/ 2 ESPOO-STRATEGIAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Espoo-strategiassa on vuodelle asetettu yhteensä 72 tulostavoitetta, joista osa toistuu kaupunkiyhteisinä tulostavoitteena kaikkien toimialojen korteissa. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat ovat asettaneet tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta niiden toteutumisen eteneminen raportoidaan lauta- ja johtokunnille. Osassa tulostavoitteita toteutumisen arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta myöhemmin seurantavuoden aikana tai tilinpäätöksen yhteydessä. Yhdeksän tulostavoitteen osalta arvioidaan, ettei tavoitteeseen tulla täysin pääsemään loppuvuoden aikana. Ennusteen mukaan toteutumatta jäävät tulostavoitteet koskevat lähinnä tuottavuuden, toimintamenojen, toimintakatteen ja yksikkökustannusten kehitystä. Tavoiteaikataulustaan myöhästyy joitakin sähköiseen asiointiin liittyviä projekteja sekä kaupungin omistuksiin liittyvä arviointi. Myös kiireettömään hoitoon pääsemiseen liittyvä tulostavoite on tämän hetken tilanteen perusteella jäämässä tavoitteestaan. Valtuuston hyväksyttäväksi tuodaan myöhemmin sellaiset tulostavoitteiden toteutumisten poikkeamat, joita voidaan pitää olennaisina. Jos useasta tavoitteen toteutumiskriteeristä joku toteutuu vain osittain, on tapauskohtaisesti arvioitu jääkö tavoite tämän vuoksi toteutumatta. Tulostavoitteiden tarkempi toteutuminen on esitetty liitteessä. Talous Espoon kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös oli kokonaisuutena parempi kuin vuoden talousarvion pohjaksi tehdyt ennusteet. Käyttötalouden toimintakate oli noin 17 milj. euroa parempi kuin muutettu talousarvio. Tilinpäätös antoi kokonaisuutena hyvän lähtökohdan tämän vuoden talousarvion toteuttamiselle. Edellisen valtuustokauden tavoitteet investointien tulorahoitusprosentin ja kaupungin sekä konsernin lainakannan kehityksen osalta toteutuivat. Tuottavuuskehitys heikkeni valtuustokauden loppua kohti ja sitä koskevat tavoitteet eivät toteutuneet. Tuottavuuden mittaamiskäytäntöjä koko kaupungin tasolla tai palvelukokonaisuuksien osalta on kehitetty yhteistyössä suurten kaupunkien, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa, mutta työ on vielä kesken. Erityistä haastetta mittaamiseen Espoossa on aiheuttanut se, että kaupungin toimintaorganisaatiota on muutettu vuosittain, joten vertailukelpoista kehitystietoa ei ole ollut helposti saatavissa. Tammi - heinäkuun seurannan perusteella taloutta koskevat keskeiset tavoitteet jäävät tänä vuonna toteutumatta lukuun ottamatta lainamäärän kehitystä koskevaa tulostavoitetta. Tulostavoitteet jäivät tavoitteistaan huolimatta siitä, että toimialojen määrärahojen olisi tilinpäätöksen pohjalta pitänyt riittää, ja että jo alkuvuoden aikana käynnistettiin toimenpiteitä talouden sopeuttamiseksi hidastuvaan talouskehitykseen ja verorahoituksen näkyvissä olevaan vajaukseen. Elokuun alussa tehdyn arvion mukaan verotuloarvio tulee jäämään yli 15 milj. euroa alle talousarvion huolimatta siitä, että valtion toteuttamien verotilitysjärjestelmän muutoksien takia tänä vuonna kaupunki saa noin 13 milj. euron ylimääräiset tilitykset. Verorahoitus kasvaa kokonaisuutena tänä vuonna noin 30 milj. euroa kun kaupungin toimintakulujen ennustetaan kasvavan noin 100 milj. euroa. Kun otetaan huomioon vuosina käyttöön otettavien suurten palveluhankkeiden (metro, Espoon sairaala, Matinkylän tori, Opinmäki) mukanaan tuomat merkittävät kynnyskustannukset, on rahoitustasapainon saavuttaminen erittäin suurten haasteiden edessä. Henkilöstö Johtamisen ja esimiestyön osalta on asetettu tulostavoitteeksi seuraava: Espoolainen johtaminen on kehittynyt, johtamisen arviointiin on toimivat mittarit ja ensimmäinen mittaus on suoritettu. Espoolaisen johtamisen kehittämisen esitutkimusvaihe on päättynyt Loppuraportti on saatu Johtamisen kehittämisen koko valtuustokauden kestävän projektin valmistelu on alkanut. Projektin sisältöjä ovat mm. johtamisen kehittämisen menetelmien ja valmennusten sekä johtamisen arviointimenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Mittaamista ehdittäneen pilotoimaan, mutta laajaa käyttöönottoa ei

8 ESPOON KAUPUNKI 6 Seurantaraportti I/ vuoden kuluessa ehdittäne toteuttaa. Tulostavoitteen toteutuminen voidaan arvioida vasta vuoden lopuksi. Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osalta tulostavoitteena on ollut, että heidän osuutensa henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Kaupunkitasolla maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuus on kasvanut 4,75 prosenttiin. Vuoden 2012 vastaavaan aikaan eli heidän osuutensa oli 4,51 prosenttia. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Palvelujen järjestäminen Perhehoidon osuus lastensuojelun sijoituksista on kasvanut 3 prosenttia edellisestä vuodesta ollen nyt 32 prosenttia. Avohoidon osuus ikäihmisten palveluissa on kasvanut ja yli 75- vuotiaista avopalveluja on käyttänyt 88 prosenttia. Lasten ja nuorten kasvua tukevaa kasvatuskumppanuutta on edistetty monin eri toimenpitein. Sähköisen asioinnin kehittäminen etenee lähes tavoitteen mukaisesti. Suunnitelluista 21 projektista 19 on käynnissä ja etenee suunnitellusti. Palvelusetelin käyttö on edelleen laajentunut. Esteettömyysohjelmaluonnos on tehty ja toimialat toteuttavat sitä erityisesti uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa. Uusittu toimitilaprosessi on käytössä. Investointiohjelman yhteydessä on huomioitu kaupungin palvelujen tehostaminen ja energiansäästötavoitteet. Kestävä kehitys ja ympäristökriteerit huomioidaan palveluita tuotettaessa. Kasvihuonepäästöt ovat vähentyneet hieman tavoiteuraa vähemmän. Yhteisien keskeisten palvelujen taloudellisuus-, tuottavuus-, laatu- ja asiakastyytyväisyysmittaustapojen kehittämistä on jatkettu. Palvelujen mittaamisessa hyödynnetään muun muassa Kuntaliiton vertailutietokantojen mittareita ja vertailutietoja sekä kuusikkovertailuja. Palvelutuotannon harmaan talouden nykytila on selvitetty ja uusittu toimintamalli on käytössä. Asiakas ja kaupunkilainen Kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille tarjottiin lisäopetuspaikkaa tai muuta koulutusta tulostavoitteen mukaisesti yhteistyössä Omnian, Kirkkonummen ja Kauniaisten kanssa ja etsivän nuorisotyön avulla. Tarjolla oli perusopetuksen lisäopetus (10. luokka), ammattistartti, starttipaja sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, kotitalousopetus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Terveysasemilla on purettu jonoja lisäämällä vuokratyövoimaa ja käyttämällä harkitusti ostopalveluja, jotta kiireettömään hoitoon pääsy terveyspalveluissa nopeutuu. Lääkäreiden rekrytointiin on lisätty resurssia. Hoitoon pääsyä odottavien jono on saatu purettua kaikilla asemilla. Toukokuussa aloitti toimintansa yksityinen ostopalveluterveysasema Asuinalueiden kehittämissuunnitelman mukaiset vuoden kehittämistoimenpiteet on käynnistetty ja joukkoliikenteen palvelutaso on säilynyt vähintään edellisen vuoden tasossa. Palveluja koskeva asukkaiden tyytyväisyyskysely toteutetaan syyskuussa. Tulokset ovat käytettävissä marraskuussa. Monikulttuurisuusohjelman laatiminen kytkeytyy poikkihallinnollisten kehitysohjelmien valmisteluun ja valmistuu talven 2014 aikana. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kestävän kehityksen kaupunki Kaupunki on toiminut aktiivisesti Otaniemen innovaatioympäristön kehittämiseksi tekemällä yhteistyötä yliopiston ja muiden keskeisten alueen toimijoiden kanssa alueen kehittämiseksi, yritystoiminnan syntymisen ja kehittymisen edellytysten parantamiseksi sekä tutkimusyhteistyön ja opiskelijoiden yhteistoiminnan lisäämiseksi. Keskeisiä kumppaneita ja toimijoita tässä yhteistyössä ovat Aalto-yliopisto, VTT, eri tutkimushankkeet sekä alueen yrittäjyyttä kehittävät organisaatiot. Vuoden alussa on käynnistetty InnoEspoo -kehittämisohjelma, jolla tavoitellaan eri koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Kaupunki on tukenut Urban Mill -yhteistoimintatilan syntymistä Otaniemeen.

9 ESPOON KAUPUNKI 7 Seurantaraportti I/ Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat irtisanomiset ovat jatkuneet myös Espoossa. Korkeasti koulutettujen, nuorten ja vieraskielisten työttömyysluvut ovat kasvaneet huolestuttavasti. Toisaalta uusia työpaikkoja on syntynyt merkittävässä määrin etenkin uusiin, Nokia-klusterista vapautunutta osaamista hyödyntäviin yrityksiin ja Espooseen sijoittuneisiin, korkean osaamisen kansainvälisiin yrityksiin (mm. Samsung ja Intel). Kansainvälisten yritysten Espooseen houkuttelemisessa hyödynnetään Otaniemen Kehitys Oy:n, Greater Helsinki Promotion Oy:n ja Kaato ry:n yhteistyötä ja osaamista. Pääkaupunkiseudun rakennemuutosryhmä on toiminut tiiviisti ja tuloksekkaasti irtisanottujen uusien urapolkujen löytämiseksi. TalentMatch -toiminta on vakiintunut keskeiseksi työkaluksi Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien ja yritysten kohtaamisessa. Toiminnan edistämiseen ja rahoitukseen ovat sitoutuneet Espoon lisäksi myös muut pääkaupunkiseudun kunnat, valtio, Uuden maan ELY ja yksityiset toimijat. Raportointijaksolla on määritelty poikkihallinnollisten kehitysohjelmien tavoitteet valtuustokaudelle. Kehittämistavoitteet ovat johdettu valtuuston kesäkuussa hyväksymän Espoon tarinan pohjalta. Tulostavoitteisiin liittyvät keskeisimmät riskit ja riskien hallinta Toimialatasoisten tuloskorttien seurannan yhteydessä toimialojen esikunnat koostavat yhteenvedon kyseiseen näkökulmaan liittyvistä keskeisimmistä riskeistä, eli sellaista asioista jotka voivat vaarantaa toimialan tavoitteiden saavuttamisen kyseisessä näkökulmassa. Toimialat kuvasivat riskiyhteenvedoissaan myös riskiensä nykyistä hallintaa ja tulevia toimenpiteitä. Kaupungin riskienhallintapolitiikan (KH ) mukaan toimialat vastaavat itse riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta esikunnissaan ja yksiköissään. Kaupunkitasolla vuoden tulostavoitteiden saavuttamista uhkaa edelleen epävarma ja laskusuhdanteinen taloudellinen toimintaympäristö. Työllisyystilanteen epäsuotuisa kehittyminen on kaupunkitasoinen ja keskeinen riski joka yhtä lailla voi vaarantaa kaupungin elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn liittyviä tavoitteita tuloskaudella. Yritysten irtisanomiset ja ostovoiman lasku aiheuttavat kasvavaa palvelukysyntää ja ennakoimattomasti nousevia kustannuksia. Samalla myös verotulot laskevat. Heikkenevässä kansantaloudessa riskeinä nähdään myös mm. nousevat korot ja - marginaalit sekä laskevat sijoitusten tuotot. Tilanteen parantamiseksi on kaupunki jo aiemmin ryhtynyt toimenpiteisiin. Tuottavuutta seurataan yhä tarkemmin. Sidosryhmäyhteistyötä tehdään useiden tahojen kanssa, ja uusien irtisanomisten myötä työllisyyshankkeiden tahtia kiihdytetään. Kaupunki seuraa ja analysoi riskitilannettaan ja markkinoita jatkuvasti. Taloudellisia riskejä pyritään ennakoimaan ja hallitsemaan äärimmäisen tarkalla kokonaistalouden kehyksen ja määrärahojen suunnittelulla ja seurannalla. Tämä mahdollistaa korjaustoimenpiteisiin ryhtymisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lisäksi kuluvan vuoden kaupunkitasoisia tavoitteita mahdollisesti uhkaavaksi riskiksi nähdään edelleen se, ettei henkilöstöä onnistuta sitouttamaan eikä ammattitaitoista henkilöstöä saada eläköityvien ja poistuvien tilalle. Kaupunki kehittääkin rekrytointiprosessiaan ja pyrkii rekrytoimaan ennakoivasti, sekä tekee tiivistä yhteistyötä mm. oppilaitosten kanssa. Lisäksi kaupunki pyrkii usein eri kehitysohjelmin kouluttamaan ja kehittämään henkilöstöään, sekä luomaan yhä myönteisempää työnantajakuvaa työmarkkinoilla. Kaupunkitason riskeiksi nähdään myös poikkeukselliset sääolosuhteet, esim. vaikea lumimyrsky joka tuo mukanaan laajoja sähkökatkoksia. Tiukassa taloustilanteessa toimintamenot ylittyvät herkästi odottamattomien lisätöiden vuoksi. Kaupungin vesi- ja jätevesihuolto, energiahuolto ja joukkoliikenne toimivat pääkaupunkiseudun kuntayhtymien ja kumppanuuksien kautta, mikä asettaa myös erityisvaatimuksia itse tilanteen hallinnalle ja tiedottamiselle. Sekä kaupunkitasolla että toimialoilla valmiussuunnitelmien päivittäminen on työn alla. Suunnitelmat keskittyvät etenkin eri osapuolten yhteistoimintaan ja tiedottamiseen. Tämän seurantaraportin myötä koottuja ja muuten seurannassa olevia riskejä, sekä niiden hallinnan tilannetta, päivitetään seuraavaksi toimialoilla ja kaupunkitasoisesti loppuvuodesta. Vuoden 2014 alusta voimaan astuva kuntalain muutos sekä toimintaympäristön haasteet ovat tuoneet mukanaan tarpeen ryhdistää ja kehittää kaupunkikonsernin riskienhallinnan käytäntöjä edelleen etenkin ennakoivasta näkökulmasta.

10 ESPOON KAUPUNKI 8 Seurantaraportti I/ 3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN 3.1 Talous, tulosennuste 9999 ESPOON KAUPUNKI (1 000 euroa) Muutettu TA Ennuste Poikkeama tot-% Kasvu% Kasvu% Myyntituotot, ulkoiset ,5 18,6 13,3 Maksutuotot, ulkoiset ,4 24,7 0,5 Tuet ja avustukset, ulkoiset ,9 25,3 8,8 Vuokratuotot, ulkoiset ,7 6,6 8,5 Muut tuotot, ulkoiset ,7-47,0 62,8 TUOTOT YHTEENSÄ ,2-1,0 15,7 Valmistus omaan käyttöön ,5 12,0 25,4 Henkilöstökulut ,7 4,2 4,0 Palvelujen ostot, ulkoiset ,8 8,4 5,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,3-3,1 11,0 Avustukset, ulkoiset ,9 8,8 8,0 Vuokrat, ulkoiset ,1 14,5 5,0 Muut kulut, ulkoiset ,8 29,8 10,5 KULUT YHTEENSÄ ,2 6,4 5,4 Toimintatuotot, sisäiset ,0 29,1 5,3 Toimintakulut, sisäiset ,7 39,8 5,4 Tulot yhteensä ,7 16,4 9,0 Menot yhteensä ,7 12,0 5,4 TOIMINTAKATE Verotulot ,5 4,0 0,3 Valtionosuudet ,2 72,2-16,1 KÄYTTÖKATE ,1-9,3-26,3 Korkotuotot ,4-2,7-4,6 Muut rahoitustuotot ,6-7,7 19,5 Korkokulut, ulkoiset ,4 44,5-19,8 Muut rahoituskulut ,4-81,0 164,6 VUOSIKATE ,2-8,7-20,2 Arvonalentumiset Suunnitelmapoistot ,1 9,7 6,6 Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS ,3-23,5-51,5 Kaupungin tulos tammi - heinäkuulta oli merkittävästi heikompi kuin vuosi sitten. Ennustettu vuosikate 75,9 milj. euroa alittaa talousarvion 34,7 milj. eurolla. Koko vuoden ennuste vuosikatteeksi on 69,6 milj. euroa vuoden 2012 toteutunutta vuosikatetta pienempi. Tilikauden suunnitelmapoistojen ennustetaan alittavan talousarvion 4,8 milj. eurolla. Espoon kaupungin ulkoisten kulujen kasvu on edelleen huolestuttavalla kehitysuralla. Kulut kasvoivat alkuvuonna 47,7 milj. euroa, eli 5,4 prosenttia. Suurimmat yksittäiset kulukasvut olivat ulkoisissa palveluiden ostoissa (20 milj. euroa). Alkuvuonna henkilöstökulut nousivat 14,1 milj. euroa eli 4 prosenttia Verotulojen kasvu jäi seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana vain 2,7 milj. euroon ja koko vuoden ennusteen mukaan verotulot tulevat jäämään 15,3 milj. euroa talousarviosta Myynti- ja maksutuotot, tuet ja avustukset, vuokratuotot sekä muut tuotot tulevat toteutumaan lähes talousarvion mukaisina. Tase-eristä aineellisten hyödykkeiden kasvu oli 54,2 milj. euroa johtuen investointiohjelmista. Taseen kokonaisrakenne kehittyi positiiviseen suuntaan: oma pääoma kasvoi ja vieras pääoma väheni. Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun lopussa on yhteensä 85,9,3 milj. euroa, jossa on kasvua 7,7 milj. euroa verrattuna edellisvuoteen.

11 ESPOON KAUPUNKI 9 Seurantaraportti I/ Espoolla on meneillään laajoja pääomia sitovia hankkeita. Verotulokertymän hyvästä kertymästä johtuen vuosikatteen saamista pitemmällä tähtäimellä minimissään talouden kannalta kestävälle 180 milj. euron tasolle täytyy pitää tavoitteena. Nykyisellä kassavirta- ja investointitasolla Espoota uhkaa ennakoitua voimakkaampi velkaantuminen lähivuosina. 3.2 Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli heinäkuun lopussa Määrä kasvoi vuoden aikana 259:llä. Vuoden aikana vakinaisten määrä kasvoi 177 henkilöllä ja määräaikaisten määrä 82 henkilöllä. Henkilöstömäärän kasvu on painottunut erityisesti sosiaali- ja terveystoimeen, mutta myös muilla toimialoilla on havaittavissa kasvua. Kasvuluvussa näkyy se, että vuoden talousarvion yhteydessä lisäresursointia kohdennettiin erityisesti vanhusten palveluihin sekä perhe- ja sosiaalipalveluihin. Myös varhaiskasvatuksen henkilöstömäärää lisättiin. Lisäksi tänä vuonna on vakinaistettu pitkään määräaikaisena olleita, mikä osaltaan on kasvattanut vakinaisen henkilöstön määrää. Heikentynyt yleinen taloustilanne on toisaalta helpottanut joidenkin alojen rekrytointivaikeuksia, joten avoimena olleita tehtäviä on saatu edellisvuotta paremmin täytettyä, etenkin teknisessä ja ympäristötoimessa. Henkilöstömenojen kasvu oli tammi - heinäkuussa 4 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavan ajankohdan kertymään. Vuokratyövoiman käytön kustannukset kohosivat 3,8 prosenttia, mikä on huomattavasti maltillisempaa kasvua kuin vastaavana ajankohtana edellisvuotena. Yhteenlaskettuna henkilöstömenojen ja vuokratyövoimakustannusten kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 4 prosenttia eli vuokratyön kustannukset eivät nostaneet kokonaiskasvua. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus kaupungin henkilöstöstä on edelleen kasvanut. Heinäkuun lopulla maahanmuuttajataustaisia työtekijöitä oli 4,75 prosenttia henkilöstöstä (4,5 prosenttia v heinäkuussa). Henkilöstön terveysperusteisten poissaolojen määrä on laskenut selvästi edellisvuodesta tammi-kesäkuun välisenä aikana. Poissaolojen määrä on laskenut jo kolmena peräkkäisenä vuotena.

12 ESPOON KAUPUNKI 10 Seurantaraportti I/ H l ö m ä ä r ä Henkilömäärän ja vuokratyövoimakustannusten kehitys kk-tasolla alkaen vuodesta Hlölkm t V u o k r a t v K u s t T Palvelussuhteiden määrä toimialoittain heinäkuussa vuosina sekä ajankohtien väliset muutokset Toimiala Muutos Muutos Muutos Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimen toimiala Yhteensä Sivistystoimen aula- ja turvallisuuspalveluhenkilöstö (43 työntekijää) siirtyi palveluliiketoimeen alkaen. Muutoksia alkaen: suuri osa konsernipalveluista (n. 370 työntekijää) siirtyi keskushallinnosta palveluliiketoimeen. Toimialoilta siirtyi 43 taloushallinnon henkilöä palveluliiketoimeen. Muutoksia alkaen: 61 vahtimestaripalvelujen ja logistiikan työntekijää siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta keskushallintoon, tekninen ja ympäristötoimi jakautui kahdeksi eri toimialaksi (perustettiin palveluliiketoimi). Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien, noin 260 henkilöä, palkkaus siirtyi Seuren kautta tapahtuvaksi elo-syyskuussa Henkilöstömäärät ja palkat sisältävät myös liikelaitosten henkilöstön. Henkilöstömäärissä ovat mukana yli 50 %:n työaikaa tekevät. Raportin sisältämistä palkkatiedoista on poistettu työllistettyjen palkkamenojen vaikutus.

13 ESPOON KAUPUNKI 11 Seurantaraportti I/ 3.3 Verorahoitus Verorahoitus sisältää kunnan verotulot sekä käyttötalouden valtionosuudet. Verotuloja arvioidaan vuonna kertyvän kaikkiaan noin 1 286,4 milj. euroa. Verotuloarvio on parantunut toukokuun ennusteesta. Verotuloarvion paranemiseen vaikuttaa se, että verontilityslakia on muutettu siten, että kiinteistöverotuksen ensimmäisen eräpäivän tilitykset siirtyvät tilitettäväksi lokakuulta syyskuulle. Tämä lisää syyskuun ja vastaavasti vähentää lokakuun tilityksiä. Lisäksi henkilöverotuksen jäännösverojen ensimmäisen eräpäivän tilitykset siirtyvät ensi vuoden tammikuulta joulukuulle, joka lisää tämän vuoden tilityksiä noin 13 milj. eurolla. Päätösten mukaiset valtionosuudet vuonna ovat kaikkiaan noin 40,7 milj. euroa. Verotulon kertymä Verotulon kumulatiivinen kehitys ja muutos% edelliseen vuoteen verrattuna Maksukuukausi m muutos% m muutos% m muutos% m muutos% m muutos% Tammi 99,8-6,1 95,8-4,0 108,7 13,4 113,3 4,2 113,8 0,5 Helmi 204,6-2,9 185,1-9,6 213,9 15,6 228,7 6,9 221,2-3,3 Maalis 311,8-1,3 291,8-6,4 321,8 10,3 343,6 6,8 337,7-1,7 Huhti 400,1-1,2 387,8-3,1 423,3 9,2 448,2 5,9 442,3-1,3 Touko 510,8-2,7 509,1-0,3 539,8 6,0 572,6 6,1 571,8-0,1 Kesä 604,6-1,3 593,8-1,8 649,7 9,4 670,3 3,2 669,8-0,1 Heinä 704,6-1,0 699,1-0,8 754,3 7,9 784,7 4,0 787,3 0,3 Elo 798,9-0,9 797,2-0,2 857,9 7,6 891,0 3,9 Syys 884,9-1,1 889,0 0,5 958,1 7,8 990,0 3,3 Loka 993,6-1, ,4 1, ,8 7, ,9 2,8 Marras 1 030,5-1, ,4 3, ,6 5, ,8 1,2 Joulu 1 126,1-1, ,8 5, ,4 4, ,3 1,5

14 ESPOON KAUPUNKI 12 Seurantaraportti I/ Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty kaikkiaan 787,3 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna on +2,6 milj. euroa (+0,3 %). Heinäkuun loppuun mennessä on kirjattu ansiotulojen kunnallisveroa 719,6 milj. euroa, joka on 9,4 milj. euroa (1,3 %) enemmän kuin edellisvuonna. Verovuoden 2012 verotuksen valmistuttua marraskuussa oikaistaan verovuoden 2012 jako-osuudet ja tilitykset sekä tarkistetaan joulukuussa verovuoden ennakoiden jako-osuudet. Yhteisöveroa on kirjattu 65,2 milj. euroa. Tämä on 7,5 milj. euroa (-10,4 %) vähemmän kuin vuonna Kiinteistöveroa on maksuunpantu verovuodelle noin 68,8 milj. euroa, joka on 2,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2012 maksuunpano. Tilitykset saadaan tilitysaikataulun muutoksen johdosta pääosin syys- ja marraskuussa. 81 Verot ja tulonsiirrot 1000 euroa Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/ / / % Tulot Menot Netto Rahoitus 82 Rahoitustulot ja -menot 1000 euroa Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/ / / % Tulot Menot Netto Rahoitustulot koostuvat mm. antolainojen koroista, kassavarojen ja rahastojen sijoittamisesta saaduista korko- ja muista rahoitustuotoista, verontilityskoroista, osinkotuotoista, kurssivoitoista, sekä liikelaitosten ja kuntayhtymien maksamista sijoitetun pääoman koroista. Rahoitusmenot koostuvat talousarviolainoista johtuvista korkomenoista sekä verotilityskoroista, kurssitappioista sekä muista lainhoitoon liittyvistä menoista. Merkittävimmät budjetoidut tuloerät ovat Tilakeskusliikelaitoksen peruspääoman korko 16,4 milj. euroa, sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän maksama lainankorko 6,9 milj. euroa. 87 Antolainat 1000 euroa Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/ / / % Tulot Menot Netto

15 ESPOON KAUPUNKI 13 Seurantaraportti I/ 88 Talousarviolainat 1000 euroa Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/ / / % Tulot Menot Netto Talousarvioon merkitystä 116,8 milj. euron lainanottovaltuudesta on nostettu talousarviolainaa 70 milj. euroa. Tämän hetken arvion mukaan pitkäaikaista lainaa tullaa nostamaan elokuussa noin 45 milj. euroa, jonka lisäksi pieniä rahoitusvajeita varten voidaan nostaa lyhytaikaista kassalainaa. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 212,5 milj. euroa. Suurin osa lainoista on sidottu vaihtuvakorkoiseen viitekorkoon. Myöhemmin osa lainoista on suojattu koron nousuilta koronvaihtosopimuksilla. Lainojen keskikorko korkosuojaukset huomioiden on 1,18 prosenttia ja keskikorkosidonnaisuusaika 2,15 vuotta. Kaupungin lainojen korkosidonnaisuuden jakautuminen ilman koronvaihtosopimuksia sekä koronvaihtosopimukset huomioiden Kiinteän koron osuus koko lainamassasta on annettu laskea 31 %:iin koronvaihtosopimukset huomioon ottaen ja täten on voitu hyötyä alhaisesta korkokannasta. Kiinteän koron osuutta tullaan nostamaan mm alkavalla 15 milj. euron koronvaihtosopimuksella, jolla halutaan suojautua korkojen nousulta. Syksyn aikana tullaan tekemään sopimus myös uudesta vuoden tai kahden päästä alkavasta koronvaihtosopimuksesta. Kaupungin lainojen painotettu keskimääräinen jäljelläoloaika on 6,84 vuotta. Ilman painotusta lainojen jäljelläoloajan keskiarvo on 24,84 vuotta. Tätä nostaa kolme Valtiokonttorin pitkäaikaista lainaa, joiden yhteismäärä on alle 2 milj. euroa. Ilman Valtiokonttorin lainoja jäljelläoloajan keskiarvo on 7,53 vuotta.

16 ESPOON KAUPUNKI 14 Seurantaraportti I/ Kaupungin lainojen erääntymisprofiili vuoteen 2043, tilanne Kassatilanne

17 ESPOON KAUPUNKI 15 Seurantaraportti I/ Alkuvuonna keskimääräiset kassamenot olivat 148,5 milj. euroa ja kassatulot 153,5 milj. euroa kuukaudessa. Lyhytaikaisia kassalainoja nostettiin tammikuussa, maaliskuussa sekä heinäkuussa yhteensä 82 milj. euron edestä ja ne olivat keskimäärin 10 päivän pituisia. Talousarviolainaa on nostettu 70 milj. euroa ja Peruspalvelujen kehittämisrahastosta on purettu 33 milj. euroa. Loppuvuoden ennustettu kassavaje johtuu osittain yhteensä 36 milj. euron talousarviolainan erääntymisestä syyskuussa sekä arvioitua pienemmistä verotuloista. Tämä vaje tullaan kattamaan nostamalla talousarviolainaa vielä talousarvion lainan-ottovaltuuden mukaan sekä tarvittaessa lyhytaikaisilla kassalainoilla. 3.5 Rahastot Alkuvuosi on ollut markkinoilla kaksijakoinen. Vuoden ensimmäinen neljännes oli riskinoton aikaa, kun mittavat keskuspankkioperaatiot ja runsas likviditeetti tarjosivat markkinoille vahvan selkänojan. Koroissa turvaava valtionlainariski ei tarjonnut rahamarkkinoita parempaa tuottoa ja varoja allokoitiinkin riskillisempiin omaisuusluokkiin. Vuoden toisella vuosineljänneksellä markkinat saivat herätyksen, kun keskustelu Yhdysvaltain keskuspankin arvopaperiostojen keventämisestä avattiin toukokuun alussa. Korkotaso korjasi ylöspäin, volatiliteetti alkoi nousta, osakkeet ajautuivat sivuttaisliikkeeseen ja kehittyvien talouksien korkomarkkinoilla nähtiin mittavampi korjaus. Loppuvuonna korot todennäköisesti jatkavat nousuaan ja korkokäyrät jyrkkenevät. Osakemarkkinoilla on edessään aiempaa volatiilimpi periodi, vaikka elvytysoperaatioiden alasajo tuleekin osakesijoittajan kannalta oikeista syistä eli kasvun elpymisestä. Heinäkuun lopussa Peruspalveluiden ja maanhankinnan investointirahaston tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 23,1 %. Alkuvuoden osalta rahaston tuotto oli 4,2 % vuoden alusta heinäkuun loppuun verrattuna. Peruspalvelujen kehittämisrahaston tuotto heinäkuun lopussa rahaston perustamisesta alkaen oli 50,1 %. Vuoden alusta heinäkuun loppuun verrattuna rahaston tuotto oli 1,3 % Rahastojen tulos- ja rahoituslaskelma sisältää ne rahastot, jotka ovat kirjanpidossa eriytetty erillisiksi taseyksiköiksi. Näitä ovat Espoon kaupungin peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, Peruspalvelujen kehittämisrahasto, Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, Vahinkorahasto sekä Sosiaalisen luototuksen rahasto. Rahastojen osalta suurin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. Tästä johtuen esimerkiksi sijoitusten tuotot eivät vuosittain kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon ja voidaankin todeta, ettei kirjanpito anna oikeaa kuvaa rahastojen sijoitusten kehittymisestä. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti sijoitusten arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Arvonalentumisten palautumiset tehdään hankintahintaan asti. Arvonnousuja ei kirjata ennen niiden realisoitumista.

18 ESPOON KAUPUNKI 16 Seurantaraportti I/ RAHASTOT Tuloslaskelma 1000 Muutettu TA Ennuste Poikkeama 07/ / / tot-% K% Liikevaihto ,0 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot ,7 Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Varastojen lisäys/vähennys Palvelujen ostot ,8 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset ,0 Suunnitelman mukaiset poistot ,0 Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut ,3 Avustukset ,0 Vuokrat Muut kulut ,0 Liikeylijäämä (-alijäämä) ,7 Rahoitustuotot ja -kulut ,0 Korkotuotot ,9 Muut rahoitustuotot ,4 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut ,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,3 Poistoeron lisäys (+) tai vähennys (-) Vapaaehtoisten varausten muutos (+/-) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,3 Rahastoja seurataan kuukausittain kirjanpidollisen tuloksen lisäksi myös markkina-arvostettuna. Tällöin sijoitusten kunkin raportointiajankohdan markkinaarvon perusteella lasketaan ja analysoidaan sijoitusten kehitystä.

19 ESPOON KAUPUNKI 17 Seurantaraportti I/ ESPOON KAUPUNKI RAHASTOJEN SIJOITUKSET JA KASSAVARAT, MARKKINA-ARVOSTETTUNA PER PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Milj.Eur Salkku, Eur Rahastojen purku/ Tuotto, Milj.Eur Tuotto % Rahastojen lisäys Salkku/ Alfred Berg , ,27 % Salkku/ SEB Gyllenberg , ,69 % Salkku/ Evli , ,73 % Salkku/ Danske , ,93 % Salkku/ Indeksirahasto , ,98 % Salkku/ Oma varainhoito , ,64 % Rahasto yhteensä , ,17 % PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku, Eur Rahastojen purku/ Tuotto, Milj.Eur Tuotto % Rahastojen lisäys Salkku/ Alfred Berg ,42 % Salkku/ SEB Gyllenberg ,17 % Salkku/ Oma varainhoito ,47 % Salkku/ Danske ,15 % Rahasto yhteensä ,19 % VAHINKORAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Ei sisällä pysyviä vastaavia Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset INVESTOINTIRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset KASSAVARAT JA TALLETUKSET Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur Salkku/ Talletukset ja käteinen Salkku/ Oma varainhoito/rahastosijoitukset Yhteensä - RAHASTOT YHTEENSÄ KASSAVARAT - KAIKKI YHTEENSÄ

20 ESPOON KAUPUNKI 18 Seurantaraportti I/

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 31.7.216 Väestömäärä kesäkuussa 75 422 Joensuun väestömäärä oli kesäkuun lopussa 75 422. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden kesäkuuhun nähden 481 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.05.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 99 21.3.2016 69 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilinpäätös

Vuoden 2015 tilinpäätös Vuoden 215 tilinpäätös Konserniesikunta, Strategia ja talous, Konserniohjaus Toimintaympäristö Väestökasvu yli 4 2 henkilöä (1,6 %), Asukasluku 215/216 oli. 269 82 Taloudellinen toimintaympäristö haasteellinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 324. Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 324. Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 324 Vuoden 2014 lokakuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2016 Lahden kaupunki Talous ja henkilöstö Henkilöstön määrä vähentynyt vuoden takaisesta Toimialojen ennuste talousarvioon nähden Toimintatulot talousarvion mukaiset

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Tammi-huhtikuun tulos 2016

Tammi-huhtikuun tulos 2016 Tammi-huhtikuun tulos 2016 Eksote Tammi-huhtikuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-huhtikuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 150,1 150,3-0,1

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus 23.9. Eksote yhteensä tammi-elokuu EKSOTE 1000 EUR Muutos Tammi-elokuu Koko vuosi TP 2014 E vs. TP 2014 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Toteuma EUR

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013, ennakkotietoja Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma** Poikkeama ja muutokset Toimintatuotot 9 879 218 10 097 10 960 863 Toimintakulut -81 672-1

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tammi-syyskuun tulos 2016

Tammi-syyskuun tulos 2016 Tammi-syyskuun tulos Eksote Tammi-syyskuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-syyskuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 338,4 338,1 0,2 451,1 450,8 0,3 Nettotoimintamenot

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI LOKAKUU 215 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-lokakuussa 215 on kirjattu henkilöstökuluja n. 1,5 milj. euroa (1,2 %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos 2016

Tammi-elokuun tulos 2016 Tammi-elokuun tulos 2016 Eksote Tammi-elokuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-elokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 300,8 300,6 0,2 451,1

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot