HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 KESKIMÄÄRÄINEN RANKING-SIJOITUS

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN KESKIMÄÄRÄINEN RANKING-SIJOITUS

2 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN SAATTEEKSI Katsaus vuoteen 2014 on yliopiston vuosiraportti, joka on tarkoitettu sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön. Sen tehtävänä on viestiä yliopiston toiminnan tuloksista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2014 katsaus keskittyy strategian ja tavoiteohjelman tavoitteiden toteutumisesta raportointiin. Vuosikatsaus pohjautuu vuosiraportointiin, BDO Audiatorin tiedekunnista ja erillisistä laitoksista keräämään aineistoon strategian toteutumisesta sekä tietojärjestelmistä koottuun indikaattoritietoon. Katsauksen laadinnasta on vastannut vuosiraportointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii laatupäällikkö Aimo Virtanen (Suunnittelu ja laadunvarmistus) ja jäseninä hallintopäällikkö Kaisa Ala (Tila- ja kiinteistökeskus), projektisuunnittelija Sanni Holm (Opetuksen toimiala), kehittämispäällikkö Kari Huittinen (Yleishallinto), pääsuunnittelija Markku Javanainen (Suunnittelu ja laadunvarmistus), alumnikoordinaattori Tuomo Kauha (Viestintä ja yhteiskuntasuhteet), tiedottaja Tiina Palomäki (Viestintä ja yhteiskuntasuhteet), suunnittelija Antti Moilanen (Suunnittelu ja laadunvarmistus), suunnittelija Annamari Puhakka (Suunnittelu ja laadunvarmistus), tiedottaja Kati Salmivaara (Kvestuuri), tutkimushallinnon päällikkö Sipo Vanhanen (Tutkimuksen toimiala) ja henkilöstöasiantuntija Jussi Vasanen (Henkilöstö- ja lakiasiat). Vuosikatsauksen lisäksi Helsingin yliopisto julkaisee toiminnastaan virallisen tilinpäätöksen sekä Helsingin yliopiston rahastojen tilinpäätöksen. Tiedekunnat ja laitokset julkaisevat omia vuosikertomuksia. Näihin voi tutustua osoitteessa Rehtorin kansliassa Vuosiraportointiryhmä

3 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN SISÄLLYS MAAILMAN PARHAAKSI STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KUULUU MAAILMAN 50 PARHAAN YLIOPISTON JOUKKOON RANKINGIT LAADUNHALLINTA JA LAATUJÄRJESTELMÄN AUDITOINTI Laboratorioiden laatuhanke KANSAINVÄLISEN TASON TUTKIMUS- JA OPETUSINFRASTRUKTUURI HUIPPUTUTKIMUKSEN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN Tutkimuksen painoalat Panostukset strategisiin alueisiin Täydentävä tutkimusrahoitus Keskeiset julkaisutulokset Tutkimusjulkaisujen kansainvälisen vaikuttavuuden arviointi KANSAINVÄLISYYS JA MONIKIELISYYS NÄKYVÄKSI JA KUULUVAKSI Kansainvälinen henkilöstö Kansainväliset opiskelijat Kaksikielisyyden vahvistaminen matkalla toimivaan monikielisyyteen Kansainväliseen vaihtoon kannustaminen AKTIIVINEN REKRYTOINTI PARHAAT OPISKELIJAT JA TYÖNTEKIJÄT Uni på väg TOHTORIKOULUTUKSEN UUSI ORGANISAATIO TUTKINTOJEN JA OPETUKSEN LAATU SEKÄ SITOUTUNEET OPISKELIJAT Kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinto-ohjelmien uudistaminen Opetusfilosofia ja eettiset periaatteet Parantaa opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa 55 opintopistettä Digitaalinen opetus- ja oppimisympäristö Kandipalaute vakiinnutti paikkansa yliopiston palautteen keruuvälineenä KANTAA VASTUUNSA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA TUTKIMUSTULOKSET JA OSAAMINEN YHTEISKUNNAN KÄYTTÖÖN Tulosten hyödyntämisen tehostaminen

4 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN Osaamisen siirrolle uudet toimintamallit Helsingin yliopisto näkyväksi kansainväliseksi vaikuttajaksi OSALLISTAVA TOIMIJA VUOROVAIKUTUKSELLA RATKAISUIHIN Monitieteisten kohtaamisten edistäminen Opiskelijoiden valmentaminen työelämään TÄRKEÄT YHTEISTYÖTAHOT YLIOPISTON VAIKUTUSPIIRIIN Tunnistaa kansainväliset strategiset kumppaninsa Tulokselliset kumppanuudet Aktiiviset alumnit ON INNOSTAVA JA HYVINVOIVA YHTEISÖ VUOROVAIKUTTEINEN JA YHTEISÖLLISYYTTÄ TUKEVA JOHTAMINEN Uudistunut opintoasiainneuvosto Kannustava johtaminen ja vuorovaikutuksen käytännöt Työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvointi TOIMIVAT RAKENTEET JA SELKEÄT TOIMINTATAVAT Tiedontuotanto Tiedekunta- ja erillislaitosrakenteen kehittäminen HUOLELLINEN HENKILÖSTÖSUUNNITTELU RAKENTAA TALOUTENSA KESTÄVÄLLE POHJALLE JULKAISUTOIMINTA JULKAISUT OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISULUOKISSA JA SEURANTAKOHTEISSA Julkaisutulos yksiköittäin OKM:n seurantakohteissa YHTEISJULKAISEMINEN JULKAISUFOORUMILUOKITUKSET PÄÄTIETEENALOJEN KÄRKILEHDET JULKAISUJEN KIELET OPEN ACCESS -JULKAISEMINEN HENKILÖSTÖKATSAUS HENKILÖSTÖRAKENTEEN KEHITYS MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN SAIRAUSPOISSAOLOT, TYÖTAPATURMAT JA TYÖTERVEYSHUOLTO ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN PALKKAKEHITYS JA TASA-ARVO TILAT TOIMITILOJEN OMISTUSSUHTEET TILAT JA TILANKÄYTTÖ HUONEISTOALA KAMPUKSITTAIN TILAKUSTANNUKSET RAKENTAMINEN, PERUSKORJAUS JA VARUSTAMINEN

5 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN MAAILMAN PARHAAKSI Rakennamme parempaa maailmaa ottamalla entistä merkittävämmän roolin globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Monitieteinen opetuksemme ja tutkimuksemme tuottavat uutta osaamista koko yhteiskunnan hyödyksi. Tuore ajattelu ja luova vuorovaikutus auttavat meitä tavoitteessamme nousta maailman 50:n parhaan yliopiston joukkoon. (Helsingin yliopiston strategia ) Yliopiston keskeinen arvo on pyrkimys totuuteen. Totuuden ja uuden tiedon etsintä on tutkimuksen ja opetuksen lähtökohta. Tieto on arvo sinänsä. Kriittisyys on tutkimusta harjoittavan, opettavan ja opiskelevan yliopistolaisen perusasenne ja perustana on vapaus, eli yliopiston autonomia. Muut arvot ovat luovuus, autonomia, sivistys ja hyvinvointi.

6 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KUULUU MAAILMAN 50 PARHAAN YLIOPISTON JOUKKOON RANKINGIT Yleiskuva Helsingin yliopiston sijoituksesta maailman noin yliopiston joukossa muodostuu eri menetelmiä ja arviointikriteerejä käyttävien rankingien avulla. Yliopiston asema maailman sadan parhaan tutkimusyliopiston joukossa on vakaa. Tutkimustoiminnan laajuuden ja vaikuttavuuden bibliometriseen analyysiin perustuvissa listauksissa yliopiston sijoitukset vuonna 2014 Taiwan 68. ja Shanghai 73. osoittavat, että yliopiston tutkimus on korkeaa kansainvälistä tasoa. QS- ja Times-listauksissa käytetään julkaisuanalyysien lisäksi subjektiivisia, tutkijoille ja asiantunti- Helsingin yliopiston sijoitukset kansainvälisissä rankingeissa Taiwan Sijoitus , Shanghai Keskiarvo 78 80,0 79, , ,8 QS Times Higher E Shanghai (ARWU) QS Times Higher E. (THE) Taiwan Keskiarvo 74,0 80,0 79,0 77,3 77,8

7 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN joille tehtäviä mainekyselyjä. Näissäkin yliopiston sijoitukset ovat hyviä QS 67. ja Times 103. Kaikkien neljän rankingin vuosikeskiarvo on parantunut kahtena viime vuonna. Vuonna 2014 keskiarvo oli 77. Maailman ei-englanninkielisten yliopistojen joukossa Helsingin yliopiston sijoitus oli 22. Koko Euroopassa sijoitus oli 25. Pohjoismaisista yliopistoista Helsingin yliopisto sijoittui vuonna 2014 Shanghain listalla sijalle 5, QS:ssa sijalle 3, Timesissa sijalle 4 ja Taiwanin listalla sijalle 4. Tarkasteltaessa rankingeja tarkemmin voidaan todeta useiden tieteenalojen yltävän maailmanlaajuisessa vertailussa selkeästi viidenkymmenen parhaan joukkoon. Puutteistaan huolimatta rankingit tulevat kansainvälisesti yhä tärkeämmiksi ja niitä käytetään nykyisin moniin sellaisiin asioihin, joihin niitä ei alun perin ole tarkoitettu. Yhteistyökumppaniksi valituksi tuleminen, eri maiden apurahaohjelmiin mukaan pääseminen ja tutkintojen suora tunnustaminen ovat esimerkkejä hyödyistä, joita yliopiston nykyiset hyvät sijoitukset sille antavat. LAADUNHALLINTA JA LAATUJÄRJESTELMÄN AUDITOINTI Yliopiston laatujärjestelmää terävöitettiin samalla, kun valmistautuminen kansainväliseen auditointiin eteni. Laatujärjestelmän kuvauksessa ja arvioinnissa keskeinen dokumentti on itsearviointiraportti, joka laadittiin suomeksi ja englanniksi. Yliopiston, tiedekuntien, laitosten ja erillisten laitosten toimintakäsikirjat toteutettiin osana yliopiston intranetiä Flammaa. Auditointiryhmän vierailu oli lokakuussa, jolloin ryhmä haastatteli lähes 200 yliopistolaista. Koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) Korkeakoulujen arviointijaos päätti , että Helsingin yliopisto läpäisee auditoinnin. Auditointi on voimassa kuusi vuotta. Auditointiraportti julkistettiin maaliskuussa Raportti sisältää runsaasti käyttökelpoista palautetta, niin vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä kuin kehittämiskohteitakin. LABORATORIOIDEN LAATUHANKE Yliopistossa aloitettiin laboratorioiden laadunhallinnan ja turvallisuuden kehittämishanke, jonka tavoitteena on kartoittaa, miten laboratorioiden toiminta ja niiden laadunhallinta on kuvattu. Tavoitteena on laatia keskeisille toiminnoille yhteiset ohjeet. Samassa yhteydessä käydään läpi laboratorioiden viranomaisluvat ja toiminnan vastaavuus lupavaatimuksiin. Hankkeen on määrä päättyä kesällä YLIOPISTOLAISTA VASTASI AUDITOIJIEN KYSYMYKSIIN KANSAINVÄLISEN TASON TUTKIMUS- JA OPETUSINFRASTRUKTUURI Yliopiston infrastruktuurien kehittämistä jatkettiin tutkimusinfrastruktuuriohjelman mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Akatemian organisoima uusi kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta valmistui. Tiekartalle valituista 35 hankkeesta 21 on Helsingin yliopiston koordinoimia tai sellaisia, jossa se on kumppanina. Tutkimustietojärjestelmä TUHATin osaksi luotiin portaali, jonka avulla voi hakea yliopiston tutkimusinfrastruktuurit. Yliopisto menestyi hyvin Suomen Akatemian FIRI tutkimusinfrastruktuurihaussa. Yliopisto on mukana yhdeksässä hankkeessa, joiden yhteinen rahoitus on 8 miljoonaa yhteensä 15 miljoonasta eurosta. HY:n osuus on 4 miljoonaa euroa. Syyskuussa järjestettiin ensimmäinen Helsingin yliopiston kansainvälisten ESFRI -tutkimusinfrastruktuurin (European Strategy Forum of Research Infrastructures) seminaari. Vuoden aikana laadittiin tutkimusdatapolitiikka, joka sisältää tutkimusdatan keräämistä, tallentamista, käyttöä ja hallintaa koskevat periaatteet. Tutkimusdatan hallintaan liittyviä prosesseja ja palveluita kehitetään yhdessä Helsingin yliopiston kirjaston, tietotekniikkakeskuksen ja keskushallinnon kanssa. HUIPPUTUTKIMUKSEN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN TUTKIMUKSEN PAINOALAT Tutkimuksen painoalojen uudistamistyö alkoi syksyllä. Harvemmilla ja fokusoidummilla painoaloilla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli toiminnan ohjauksessa ja resurssien jakamisessa. Hallitus päättää yliopiston uudet painoalat keväällä 2015.

8 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN PANOSTUKSET STRATEGISIIN ALUEISIIN Suomen Akatemian 29 huippuyksiköstä Helsingin yliopistossa koordinoidaan 15:tä yksikköä, lisäksi yliopisto on mukana viidessä muualla koordinoitavassa huippuyksikössä. Vuonna 2012 aloittaneet huippuyksiköt neuvottelivat syksyllä 2014 Suomen Akatemian kanssa toisesta 3-vuotiskaudestaan. Akatemian rahoituksen ja yliopiston omarahoitusosuuden lisäksi laitokset ja tiedekunnat tukevat huippuyksikköjään yhteensä neljällä miljoonalla eurolla. Rehtorin strateginen tuki tulee olemaan kokonaisuudessaan 5,1 miljoonaa kolmeksi vuodeksi, mikä merkitsee miljoonan euron lisäystä ensimmäiseen kolmivuotiskauteen verrattuna. Kaikilla yliopiston kampuksilla järjestettiin työpajoja ERC Starting Grant -hakijoille yliopiston menestyksen parantamiseksi kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen hauissa. Työpajoissa hakijat saivat tukea hakemusprosessiin kokeneemmilta tutkijoilta, toisiltaan ja tutkimusrahoituksen asiantuntijoilta. Marie Sklodowska-Curie -hakuneuvontaan panostettiin resursseja lisäämällä. TÄYDENTÄVÄ TUTKIMUSRAHOITUS Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot olivat noin 184 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2013 oli 5 prosenttia. Suurista rahoittajista eniten kasvoi EU:n puiteohjelmarahoitus, 11 prosenttia. Suomen Akatemian rahoitus kasvoi 9 prosenttia ja Tekes-rahoitus pieneni yhden prosentin. Viimeiset Euroopan unionin tutkimuksen 7. puiteohjelman hakutulokset saatiin vuonna Seitsenvuotisessa ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 233 Helsingin yliopiston hanketta ja siitä saadut tuotot olivat yhteensä lähes 125 miljoonaa euroa. Yliopiston tutkijat osallistuivat aktiivisesti Euroopan unionin uuden tutkimuksen ja innovaatioiden tutkimusohjelman Horisontti hakuihin. Hakemuksia lähetettiin 266, joista 30 hankkeelle on tähän mennessä myönnetty rahoitusta. Euroopan kiristyneestä taloustilanteesta ja puiteohjelmarahoituksen vähenemisestä johtuen Horisontti ohjelman keskimääräiset onnistumisprosentit tulevat olemaan ainakin kahtena tulevana vuonna ennätyksellisen alhaisia. Tekes myönsi niin sanotun ison strategisen avauksen ympäristötieteiden laitoksen hankkeelle ADELE, autoimmune defence and living environment. Tekes nimitti Helsingin yliopistoon yhden FiDiProprosessorin (Peter Dendooven, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) ja Suomen Akatemia kaksi (Lorenza Mondada, humanistinen tiedekunta ja Hans Micklitz, oikeustieteellinen tiedekunta). Helsingin yliopiston menestyksestä Tekesin rahoitushauissa sekä Tekes-palveluista tehtiin analyysi vuosilta Sen perusteella lähes puolet hylkäävistä rahoituspäätöksistä johtuu tavalla tai toisella puutteellisesta tutkimuksen hyödyntämisosiosta. Myös Horisontti koordinaatiohakemuksissa on havaittu sama ongelma. KESKEISET JULKAISUTULOKSET Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat julkaisua vuonna 2014 (tilanne ). Julkaisumäärä on lähes vastaava kuin edellisen vuoden maaliskuussa, jolloin julkaisuja oli Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot Rahoituslähde Muutos-% Suomen Akatemia Tekes Ministeriöt Kunnat ja kuntaliitot, muu julkinen Kotimaiset rahastot ja säätiöt (ml. HYR ja kotitaloudet) Kotimaiset yritykset EU-puiteohjelma EU-rakennerahastot Muu EU-rahoitus EU-maat, muu rahoitus Ulkomaiset rahastot ja säätiöt Ulkomainen yritysrahoitus Muut ulkomaat, muu rahoitus Yhteensä

9 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN Julkaisutiedot täydentyvät kuitenkin takautuvasti. Esimerkiksi vuoden 2013 lopullinen julkaisumäärä täydentyi 2014 aikana lähes julkaisulla. Tämä merkitsee sitä, että lopullinen julkaisutulos 2013 on lähes julkaisua, joka vastaa viime vuosien keskiarvoa. Strategian toteutumista seurataan julkaisujen osalta kahdella indikaattorilla: kansainvälisten vertaisarvioitujen artikkeleiden ja monografioiden 2 sekä kansainvälisten yhteisjulkaisujen 3 määrällä. Kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2014 kansainvälisiä julkaisuja oli 5 854, ja näin ollen määrä ylittää jo nyt vuodelle 2016 asetetun tavoitteen (5 200 kv. julkaisua). Myös kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2014 kansainvälisiä yhteisjulkaisuja oli Vuodelle 2016 asetettu tavoite, kansainvälistä yhteisjulkaisua, ylitettiin ensimmäistä kertaa vuonna Määrä on enemmän kuin vuonna 2013, jolloin yhteisjulkaisuja oli Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrän kasvu selittyy osin lähtöaineistojen kattavuuden parantumisella. Yhä useammasta julkaisutietueesta löytyy TUHATtutkimustietojärjestelmästä ulkopuolisten tekijöiden maa- ja organisaatiotiedot. Julkaisutoimintaa seurataan yliopistotasolla myös muilla indikaattoreilla, kuten julkaisufoorumin tasolle 3 sijoittuvien julkaisujen määrällä ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin seurantakohteilla. Vuonna 2014 julkaisufoorumin tasolle kolme sijoittui julkaisua, mikä vastaa vuodelle 2016 asetettua tavoitetta (1 250 julkaisua). Vuonna 2015 OKM:n rahoitusmallin seurantakohteet ja laskentaperusteet muuttuivat julkaisujen osalta siten, että kahdesta kiintiöstä (kansainväliset referee julkaisut 9 % ja muut tieteelliset julkaisut 4 %) siirryttiin yhteen 13 % kiintiöön, jossa julkaisut saavat ns. julkaisupisteitä julkaisutyypin ja julkaisufoorumin tasoluokan mukaan 4. Julkaisutuloksia käsitellään yksityiskohtaisesti luvussa julkaisutoiminta, josta löytyvät vuoden 2014 tuloksen ohella aikasarjat keskeisissä seurantakohteissa. Lukuun sisältyvät myös tiedekuntien, erillisten laitosten ja muiden yksiköiden eritellyt julkaisutiedot. TUTKIMUSJULKAISUJEN KANSAINVÄLISEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Helsingin yliopiston kirjasto tuotti yhteistyössä Leidenin yliopistossa toimivan tieteen- ja teknologiantutkimuksen yksikön (CWTS) kanssa bibliometrisen raportin 5 HY:n tutkimuksen vaikuttavuudesta /2013. Se on toistaiseksi laajin Helsingin yliopiston tuottama selvitys oman tutkimuksensa kansainvälisestä vaikuttavuudesta 6. Raportin 7 mukaan Helsingin yliopiston tutkimuksen vaikuttavuus on keskitasoa korkeampi. Helsingin yliopiston vahvimmat alat ovat biotieteet, luonnontieteet ja lääketiede. Tutkimustulosten luotettavuuden arvioinnin kannalta keskeinen sisäinen kattavuus eli kuinka suuri osuus julkaisujen lähdeviittauksista viittaa aineistoon, joka sisältyy käytettyyn tietokantaan (Web of Science) oli myös vahvinta näillä aloilla. Ihmistieteiden osalta sisäinen kattavuus vaihteli heikosta (humanistiset tieteet) keskitasoon (valtiotieteet). Näiden alojen arviointi raportin pohjalta on siksi haasteellista. Tieteenalojen välillä esiintyy myös merkittäviä julkaisukulttuureista aiheutuvia eroja. Kansainvälinen yhteistyö lisää selvästi tutkimuksen vaikuttavuutta 8. Tulos on samansuuntainen kuin tuoreessa Suomen Akatemian Tieteen tila raportissa 9. Kotimaisen yhteistyön ei havaittu lisäävän merkittävästi julkaisun vaikuttavuutta. Lisäksi raportissa nostetaan esiin Helsingin yliopiston julkaisujen korkea vaikuttavuus monitieteisissä lehdissä. Merkittävänä syynä tähän on lisääntynyt julkaiseminen arvostetussa PLoS One Open Access -lehdessä. 1 Sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuluokat A-E. 2 Sisältää julkaisutyypit A1-A4 ja C1-C2. 3 Sisältää julkaisuluokat A ja C. 4 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta, alkup/2014/ CWTS Bibliometric Report: Research performance analysis for the University of Helsinki /13, net/10138/ Helsingin yliopiston kirjasto on laatinut raporttia tukevia täydentäviä lisäanalyysejä kuten VOSviewer -visualisointeja ja tiedekuntatason julkaisufoorumipistelaskelmia. Lisätietoa: CWTS Report Results and Data, CWTS2014/CWTS+report+results+and+data 7 Laskentatapa on osittamaton eli jokainen käsitelty yhteisjulkaisu arvioidaan samalla painoarvolla riippumatta HY:n tutkijoiden osuudesta julkaisussa. Luokittelu on tehty lehtien mukaan tieteenaloittain. Käytetty tieteenalajako ei ole suoraan verrannollinen Helsingin yliopiston tiedekuntajakoon, sillä kunkin tieteenalan julkaisut jakautuvat yleensä useiden eri tiedekuntien kesken. 8 Ks. myös OKM:n raportti Suomen kansainvälinen yhteisjulkaiseminen, Julkaisut/2012/liitteet/okm04.pdf 9 Tieteen tila 2014, vaikutukset/tieteen-tila/tieteen-tila-2014/yhteenveto--- tieteen-tila-2014

10 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN KANSAINVÄLISYYS JA MONIKIELISYYS NÄKYVÄKSI JA KUULUVAKSI 22 % OPETTAJISTA JA TUTKIJOISTA MUUALTA KUIN SUOMESTA KANSAINVÄLINEN HENKILÖSTÖ Kansainvälisen henkilöstön osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä (1 4. tutkijauraportailla) on noussut 22 prosenttiin, kun strategiassa tavoitteeksi on asetettu 15 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Koko yliopiston henkilöstöstä muun kuin Suomen kansalaisia oli 14 %. Kansalaisuustiedon tilastoimistavasta johtuen muualta kuin Suomesta tulleita työntekijöitä on tosiasiallisesti vieläkin enemmän, sillä useat muualta yliopistoon töihin tulleet ovat saaneet myöhemmin Suomen kansalaisuuden. Yliopistolla järjestettiin kaksi englanninkielistä Leadership Program for Academic Staff -ohjelmaa. Ohjelma on edistänyt ei-suomalaisten esimiesten integroitumista yliopistoon johtamisosaamisen kehittymisen lisäksi. Kansainvälisen henkilöstön osuus eri henkilöstöryhmissä 25 % kv-henkilöstö yht porras yht Muu henkilöstö yht Hallintohenkilöstö 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q

11 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN Henkilöstön äidinkielen jakauma % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2 % 22 % 7 % 73 % 91 % 5 % 10 % 7 % 83 % 5 % 93 % 3 % 19 % 5 % 76 % Alempi, N=18732 Ylempi, N=9608 Tohtori, N=4735 Opetus- ja tutkimushenkilöstö, N=4636 Muu henkilöstö, N=3525 muu muu ruotsi ruotsi suomi suomi Opiskelijoiden äidinkielen jakauma % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2 % 2 % 100 % 7 % 10 % 7 % 10 % 19 % 90 % 7 % 19 % 7 % 80 % 5 % 5 % 70 % 60 % 50 % 91 % 91 % 40 % 83 % 83 % 76 % 76 % 30 % 20 % 10 % 0 % Alempi, N=18732 Ylempi, N=9608 Tohtori, N=4735 Alempi, N=18732 Ylempi, N=9608 Tohtori, N=4735 muu muu ruotsi ruotsi suomi suomi

12 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä tiedekunnittain vuonna 2014 Tiedekunta Ylempi Tavoite Toteuma Tohtori Tavoite Toteuma 2016 (%) 2016 (%) Bio- ja ympäristötieteellinen % % Eläinlääketieteellinen % % Farmasian % % Humanistinen % % Käyttäytymistieteellinen % % Lääketieteellinen % % Maatalous-metsätieteellinen % % Matemaattis-luonnontieteellinen % % Oikeustieteellinen % % Teologinen % % Valtiotieteellinen % % Koko yliopisto % % Lähde: Oodi KANSAINVÄLISET OPISKELIJAT Ulkomaalaisia ylempää korkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita oli 890, mikä on 64 prosenttia tavoitteesta. Ulkomaalaisia tohtoriopiskelijoita oli 885 eli 89 % tavoitteesta. Ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen ja tohtorin tutkintojen määrä on noussut, mutta suoritettujen tutkintojen määrät ovat huomattavasti opiskelijamäärää pienemmät. KAKSIKIELISYYDEN VAHVISTAMINEN MATKALLA TOIMIVAAN MONIKIELISYYTEEN Yliopiston kieliperiaatteet uudistettiin. Periaatteet rohkaisevat yliopistoyhteisöä keskustelemaan ja päättämään kielten käytöstä erilaisissa viestintätilanteissa. Kielipalvelut järjesti henkilöstölle 18 kielikurssia, joihin osallistui 228 yliopiston työntekijää. Suosituin kieli oli englanti, mutta kielikursseja järjestettiin myös ruotsista, ranskasta ja suomesta. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja heidän suorittamiensa tutkintojen määrän kehitys Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat Tohtorin tutkintoa suorittavat opiskelijat Ylempi korkeakoulutukinto Tohtorin tutkinto

13 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuosina Lähteneet Saapuneet Yhteensä Tavoite Suomi vieraana kielenä -kursseille osallistui 375 yliopiston työntekijää ja jatko-opiskelijaa. Tutkijakouluissa järjestettiin 30 englannin kurssia, joihin osallistujia oli 431. Yliopiston muut yksiköt tilasivat yhteensä 13 englannin, suomen ja ruotsin kielen kurssia, joihin osallistui 97 henkilöä. Suhteellisesti eniten muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä on tohtoriopiskelijoiden joukossa ja vähiten kandidaatin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden joukossa. Vuoteen 2012 verrattuna englannin kielellä suoritettujen opintopisteiden osuus on noussut huomattavasti tohtoriopiskelijoiden joukossa ja hieman myös ylempää tutkintoa suorittavien joukossa. KANSAINVÄLISEEN VAIHTOON KANNUSTAMINEN Opiskelijavaihto Erasmus+ -ohjelmakausi käynnistyi ja yliopisto sai ensimmäiselle lukuvuodelle hankerahoitusta Erasmus-liikkuvuuteen yli euroa. Rahoituksella katetaan arviolta noin 600 liikkujan apurahat ja ohjelman hallinnollisia kuluja. Uuden ohjelmakauden myötä opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuudet lisääntyivät kaikilla tutkintotasoilla, mikä mahdollistaa jatkossa useamman vaihto- tai harjoittelujakson opintojen aikana. Samanaikaisesti opintojen ennakkosuunnittelua ja hyväksi lukua tehdään entistä tarkemmin. Ohjelma laajenee lähivuosina kaikissa toiminnoissaan kattamaan myös Euroopan ulkopuoliset kumppanimaat. Yliopistotason kahdenvälisiä liikkuvuussopimuksia uusittiin ja uusia kumppanuuksia neuvoteltiin tavoitteena liikkuvuuden lisääntyminen. Yksiköiden omien kahdenvälisten liikkuvuussopimusten määrä Euroopan ulkopuolisten yliopistojen kanssa on tasaisessa nousussa. Saapuneiden ja lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä on laskussa. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa, käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa ja Svenska social- och kommunalhögskolanissa vaihtoopiskelijoiden yhteismäärä on noussut viime vuoteen verrattuna. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2014 (opiskelijavaihdon tai harjoittelun kesto vähintään 3 kk) Lähteneet Saapuneet 2014 Yhteensä Tavoite Toteuma Toteuma Tiedekunta * Teologinen % 25 % Oikeustieteellinen % 95 % Lääketieteellinen % 72 % Humanistinen % 77 % Matemaattis-luonnontieteellinen % 75 % Farmasian % 75 % Bio- ja ympäristötieteellinen % 83 % Käyttäytymistieteellinen % 89 % Valtiotieteellinen** % 104 % Svenska social- och kommunalhögskolan % 95 % Maatalous-metsätieteellinen % 81 % Eläinlääketieteellinen % 80 % Koko yliopisto % 84 % * Tiedekuntien tavoitteet ovat tiedekuntien tavoiteohjelmista. Tiedekuntien tavoitteiden summa ei vastaa koko yli-opiston tavoitetta, joka on päätetty ennen tiedekuntien tavoitteita. Lähde: Mobility Online

14 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN International staff exchange week (ISEW) Erasmus-ohjelman kansainvälisiä hallintohenkilökunnan vaihtoviikkoja (ISEW) on järjestetty vuodesta 2009 alkaen. Hakijoita yliopiston kolmelle vaihtoviikolle oli yli 300. Valitut 56 osallistujaa tulivat 20 eri maasta ja he sijoittuvat keskushallinnon kaikille toimialoille sekä kirjastoon ja tietotekniikkakeskukseen. Vaihtoviikon toteuttava tiimi, osallistujat ja sisältö edustavat aina useita toimialoja, mikä on linjassa yliopiston valtavirtaistetun kansainvälisyyden kanssa. ISEW-konseptia ovat hyödyntäneet myös muun muassa kirjasto ja opetuksen toimiala toteuttamalla omia teemapohjaisia vaihtoviikkojaan. Näissä yhdistyvät uudella tavalla yliopiston oman henkilöstön kansainvälistyminen sekä aito ammatillinen kehittyminen. AKTIIVINEN REKRYTOINTI PARHAAT OPISKELIJAT JA TYÖNTEKIJÄT Kansainvälistä rekrytointia edistettiin ja tiedekuntiin perustettiin hakukomiteat. Keväällä otettiin käyttöön uusien kansainvälisten professorien starttipaketti. Kaikille ulkomailta pysyvään kokoaikaiseen työsuhteeseen rekrytoiduille professoreille osoitetaan keskitetystä rahoituksesta kolmen vuoden ajaksi yhteensä euroa. Rahoitus on tarkoitettu post doc -vaiheessa olevan tutkijatohtorin palkkaamiseen. Yksikkö maksaa omista varoistaan tarvittavan muun lisätuen. Vierailevan professorin kutsumisen käytännöt uudistettiin. Yliopistossa oli 43 apulaisprofessoria (2013: 36), joista 13 oli siirtynyt niin sanottuun vakinaistamispolun 2. vaiheeseen. Kaikista apulaisprofessoreista 17 eli 40 % oli muun kuin Suomen kansalaisia. 300 HAKIJAA HALLINTO- HENKILÖSTÖN KANSAINVÄLISILLE VAIHTOVIIKOILLE Vuoden 2014 päävalinnassa 10 Helsingin yliopistoon haki lähes opiskelijaa, joista kirjoittautui opiskelemaan. Hakijamäärät ovat nousseet eniten teologisessa ja farmasian tiedekunnassa ja laskeneet Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Maisterivalinnassa haki yhteensä henkilöä, joista 658 otti opiskelupaikan vastaan. Englanninkielisiin maisteriohjelmiin haki yhteensä henkilöä. Tutkinnon suoritusoikeus myönnettiin 419 hakijalle, joista 227 otti opiskelupaikan vastaan. Eniten hakemuksia kansainvälisiin maisteriohjelmiin lähettivät kiinalaiset, suomalaiset ja pakistanilaiset. 10 Päävalinnassa haetaan opinto-oikeutta sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, lääketieteessä ylempään korkeakoulututkintoon tai farmasiassa ja lastentarhanopettajan koulutuksessa alempaan korkeakoulututkintoon. Hakijoiden lukumäärä, muutos edelliseen vuoteen, valintakokeeseen osallistuneiden osuus kaikista hakijoista sekä hyväksyttyjen, opiskelupaikan vastaanottaneiden ja kirjoittautuneiden lukumäärät vuonna 2014 Tiedekunta Hakeneet Muutos edell. vuoteen (+/-%) Hakijat aloituspaikkaa kohden Valintakokeeseen osallistuneiden osuus hakijoista (%) Hyväksytyt Paikan vastaanottaneet Kirjoittautuneet Teologinen 857 9,7 % 5 51 % Oikeustieteellinen ,2 % % Lääketieteellinen ,1 % % Humanistinen ,8 % 9 43 % Matemaattis-luonnontieteellinen ,8 % 6 37 % Farmasian ,9 % 6 57 % Bio- ja ympäristötieteellinen ,9 % % Käyttäytymistieteellinen ,8 % % Valtiotieteellinen ,5 % % Svenska social- och kommunalhögskolan ,5 % 4 46 % Maatalous-metsätieteellinen ,1 % 8 50 % Eläinlääketieteellinen 776-3,4 % % Koko yliopisto ,3 % 7 58 % Lähde: Harek

15 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN UNI PÅ VÄG Ruotsinkielisen Uni på väg -opiskelijarekrytointikonseptin kehittämistä jatkettiin. Perusajatus on ottaa lukioiden opetus haltuun päivän ajaksi ja tutustuttaa lukiolaiset yliopiston opintoihin ja ruotsinkieliseen koulutustarjontaan esimerkkiluentojen kautta. Luennoitsijoina toimivat yliopiston omat opiskelijat, ja luentojen teemat vaihtelivat ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä fysiikan lakeihin. Yhteensä kahdeksan ruotsinkielistä lukiota Etelä-Suomessa, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla avasivat ovensa Uni på väg -päiville, joilla tavoitettiin yhteensä ruotsinkielistä koululaista. TOHTORIKOULUTUKSEN UUSI ORGANISAATIO Uusi neljän tutkijakoulun muodostama tohtorikoulutusorganisaatio aloitti toimintansa. Vuodesta 2014 lähtien kaikki tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden saaneet on valittu johonkin yliopiston 32 tohtoriohjelmasta. Myös ennen vuotta 2014 tohtorin tutkinnon aloittaneet siirtyvät tohtoriohjelmien opiskelijoiksi. Uuden järjestelmän toimintatapoja, viestintää, indikaattoreita ja tiedontuotantoa on edelleen kehitetty. Myös tohtorikoulutettavien palveluiden kehittäminen käynnistyi. Alustavia kokeiluja tehtiin myös sähköisten järjestelmien hyödyntämiseksi hakuprosesseissa. Tohtorikoulutettavien pää- tai sivutoimisuuden kirjaamisesta käynnistettiin päätösvalmistelu. Tieto helpottaisi tohtorikoulutuksen ohjaus- ja opetusresurssien suunnittelua ja valmistuvien tutkintomäärien ennustamista. Tohtorintutkinnot ja opiskelijat tohtoriohjelmittain ja tutkijakouluittain vuonna 2014 Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkijakoulu Luonnontieteellinen tutkijakoulu Terveyden tutkimuksen tutkijakoulu Ympäristö-, elintarvike- ja biotieteellinen tutkijakoulu Muu Yhteensä Tohtoriohjelma / tutkijakoulu yhteensä Tutkinnot Opiskelijat Teologian tohtoriohjelma Oikeustieteen tohtoriohjelma Filosofian, taiteiden ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelma Historian ja kulttuuriperinnon tohtoriohjelma Kielentutkimuksen tohtoriohjelma Sukupuoli, kulttuuri ja yhteiskunta -tohtoriohjelma 0 46 Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma Poliittisten, yhteiskuntatieteellisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma Kansantaloustieteen tohtoriohjelma 2 43 Koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelma (SEDUCE) Psykologia, oppiminen ja kommunikaatio, tohtoriohjelma (PsyCo) Yhteensä Alkeishiukkasfysiikan ja maailmankaikkeuden tutkimuksen tohtoriohjelma (PAPU) 7 53 Geotieteiden tohtoriohjelma (GeoDoc) 3 52 Ilmakehätieteiden tohtoriohjelma (ATM-DP) Kemian ja molekyylitieteiden tohtoriohjelma (CHEMS) 6 73 Matematiikan ja tilastotieteen tohtoriohjelma (Domast) 5 68 Materiaalitutkimuksen ja nanotieteiden tohtoriohjelma (MATRENA) Tietojenkäsittelytieteiden tohtoriohjelma (DoCS) 4 40 Yhteensä Biolääketieteellinen tohtoriohjelma Kliininen tohtoriohjelma Väestön terveyden tohtoriohjelma Suun terveystieteen tohtoriohjelma 3 25 Lääketutkimuksen tohtoriohjelma (DRDP) Integroivien biotieteiden tohtoriohjelma Aivot ja mieli tohtoriohjelma 3 62 Kliinisen ja translationaalisen eläinlääketieteen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tohtoriohjelma (ANIWEL) 5 69 Yhteensä Luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelma (LUOVA) 8 76 Kasvitieteen tohtoriohjelma (DPPS) 3 52 Ympäristöalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma (DENVI) 5 96 Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelma (AGFOREE) Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelma Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelma 5 72 Yhteensä Lähde: Helsingin yliopiston tietovarasto / RAPO 1/28/2015, Oodi Taulukossa muilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka eivät ole siirtyneet uusiin tohtoriohjelmiin ja joiden tohtoriohjelma on vanhan rakenteen mukainen.

16 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN TUTKINTOJEN JA OPETUKSEN LAATU SEKÄ SITOUTUNEET OPISKELIJAT Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Tohtorin tutkintojen määrä on noussut kolmena viime vuotena. Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin 2 719, ylempiä korkeakoulututkintoja ja tohtorin tutkintoja 480. Alempien ja ylempien tutkintojen osalta tavoitteesta saavutettiin hieman yli 90 prosenttia. Tohtorin tutkintojen osalta tavoite ylitettiin. Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä on laskenut hieman vuoden 2010 jälkeen. Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittavien määrä on laskenut hieman kahtena edellisenä vuonna. Vuonna 2014 Helsingin yliopistossa opiskeli lähes opiskelijaa. Tutkintomäärien kehitys vuosina Ylempi tutkinto Tohtorin tutkinto Suoritetut tutkinnot tiedekunnittain ja koulutusaloittain 2014 Tiedekunta Alemmat tutkinnot Ylemmät tutkinnot Tohtorin tutkinnot Tutkinnot Tavoite Toteuma Tutkinnot Tavoite Toteuma Tutkinnot Tavoite Toteuma Teologinen % % % Oikeustieteellinen % % % Lääketieteellinen % % Lääketieteellinen ala % % Hammaslääketieteellinen ala % % Luonnontieteellinen ala % Humanistinen % % % Matemaattis-luonnontieteellinen % % % Farmasian % % % Bio- ja ympäristötieteellinen % % % Käyttäytymistieteellinen % % % Psykologian ala % % Kasvatustieteellinen ala % % Humanistinen ala % % Valtiotieteellinen % % % Svenska social- och kommunalhögskolan % Maataloustieteellinen % % % Eläinlääketieteellinen % % % Koko yliopisto % % % Lähde: Helsingin yliopiston tietovarasto / RAPO 2/9/2015

17 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN Opiskelijamäärän kehitys vuosina Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittavat Opiskelijamäärät tiedekunnittain ja koulutusaloittain vuonna 2014 Tiedekunta Opintoaste Yhteensä Alempi Ylempi Lisensiaatti Tohtori Muu* Bio- ja ympäristötieteellinen Eläinlääketieteellinen Farmasian Humanistinen Käyttäytymistieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Matemaattis-luonnontieteellinen Oikeustieteellinen Svenska social- och kommunalhögskolan Teologinen Valtiotieteellinen Koko yliopisto * Erikoiseläinlääkärin, erikoishammaslääkärin tai erikoislääkärin tutkinto Lähde: Oodi, tilanne KANDIDAATIN, MAISTERIN JA TOHTORIN TUTKINTO-OHJELMIEN UUDISTAMINEN Uudet kandidaatin tutkinto-ohjelmat Viikin kampuksella suunniteltiin kaksi tiedekuntien yhteistä kandidaatin tutkinto-ohjelmaa molekyylibiotieteissä ja ympäristötieteissä. Uudet tutkinto-ohjelmat sujuvoittavat opintoja ja takaavat maisteriopintoihin siirtyville laaja-alaisen ja monipuolisen perustan. Opetusta rationalisoitaessa myös henkilöstön opetuskuorma vähenee, mikä tuo lisää aikaa tutkimukselle. Samalla syntyy uudenlainen, keveämpi hallintomalli, jota voidaan hyödyntää muidenkin yhteistyönä tehtävien tutkinto-ohjelmien kohdalla. Ohjelmat käynnistyvät syksyllä Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta uudistaa myös muita kandidaatin tutkintoon johtavia koulutuksiaan. Tiedekunnan koulutusaloille on jo suurimmaksi osaksi rakennettu laaja-alaiset kandidaatin tutkinnot. Tohtorin tutkinto-ohjelmien uudistaminen Tohtorikoulutettavien pää- tai sivutoimisuuden kirjaamisesta käynnistettiin päätösvalmistelu syksyllä Tieto pää- tai sivutoimisuudesta helpottaa tohtorikoulutuksen ohjaus- ja opetusresurssien suunnittelua. Lisäksi yliopistossa voidaan jatkossa ennakoida valmistuvien tutkintojen määrää entistä paremmin. Tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden ja yliopiston rahoittamien tohtorikoulutettavan tehtävien hakuprosesseja analysoitiin ja jäsennettiin tiedekuntien ja tutkijakoulujen toimijoiden yhteistyönä. Alustavia keskusteluja käytiin ja kokeiluja tehtiin myös sähköisten järjestelmien hyödyntämiseksi hakuprosesseissa. Myös tohtorikoulutettavien palvelujen kehittäminen käynnistyi.

18 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN OPETUSFILOSOFIA JA EETTISET PERIAATTEET Opettajien akatemia työsti opetusfilosofian tavoitteenaan koota yliopiston opetustehtävän pysyväisluonteiset arvo- ja laatulähtökohdat yhdeksi kokonaisuudeksi. Opetusfilosofia sisältää kolme teema-aluetta: opetus perustuu tutkimukseen, yliopisto on korkeatasoinen oppimisyhteisö ja -ympäristö sekä opetus tähtää oppimiseen. Opetusfilosofiaan kiteytettiin arvot ja lähtökohdat, joihin yliopisto yhteisönä sitoutuu. Opetusfilosofia on osa opetusta ja opintoja koskevaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös yliopiston opetuksen ja opintojen eettiset periaatteet sekä yliopistossa käytettävät opetustaidon arvioimisen kriteerit. PARANTAA OPISKELIJOIDEN MAHDOLLISUUTTA SUORITTAA 55 OPINTOPISTETTÄ Tiedekunnat ovat panostaneet opintojen sujuvuutta ja 55 opintopisteen suorittaneiden määrän kasvattamista edistäviin toimenpiteisiin uudistamalla opintojen rakenteita, suunnittelemalla ja järjestämällä opintoja paremmin sekä tehostamalla ohjauskäytäntöjä 11. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus on kasvanut yliopistossa hieman. DIGITAALINEN OPETUS- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Digitaalisen opetus- ja oppimisympäristön uudistaminen käynnistyi. Tavoitteena on luoda entistä yhtenäisempi, avoimempi ja selkeämpi kurssien hallintarakenne opiskelijoille ja opettajille. Jokaiselle opetustapahtumalle luodaan digitaalinen työtila (kurssisivu), 11 Esimerkkejä toimenpiteistä löytyy täältä. Edellisenä lukuvuonna vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista vuosina tiedekunnittain 2014* Tiedekunta * 55 op Opiskelijat suorittaneet yhteensä % Teologinen 19 % 23 % 21 % 22 % 20 % % Oikeustieteellinen 24 % 25 % 25 % 28 % 28 % % Lääketieteellinen 36 % 40 % 36 % 39 % 44 % % Humanistinen 17 % 17 % 19 % 19 % 23 % % Matemaattis-luonnontieteellinen 16 % 17 % 19 % 17 % 20 % % Farmasian 25 % 22 % 27 % 25 % 21 % % Bio- ja ympäristötieteellinen 24 % 19 % 24 % 24 % 24 % % Käyttäytymistieteellinen 22 % 24 % 25 % 28 % 30 % % Valtiotieteellinen 20 % 19 % 17 % 18 % 21 % % Svenska social- och kommunalhögskolan 11 % 13 % 16 % 15 % 21 % % Maatalous-metsätieteellinen 23 % 23 % 23 % 28 % 27 % % Eläinlääketieteellinen 48 % 53 % 47 % 49 % 47 % % Koko yliopisto 21 % 21 % 22 % 23 % 25 % % * Mukana sekä suoritetut että hyväksiluetut opintopisteet. Lähde: Oodi Vuosina alemman, ylemmän tai tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus työvoimaan kuuluvista seuraavan vuoden lopussa* Tiedekunta Teologinen 94 % 94 % 91 % Oikeustieteellinen 97 % 98 % 97 % Lääketieteellinen 100 % 100 % 100 % Humanistinen 95 % 93 % 94 % Matemaattis-luonnontieteellinen 98 % 96 % 96 % Farmasian tiedekunta 99 % 100 % 99 % Bio- ja ympäristötieteellinen 98 % 95 % 93 % Käyttäytymistieteellinen 98 % 98 % 97 % Valtiotieteellinen 96 % 98 % 97 % Maatalous-metsätieteellinen 94 % 94 % 94 % Eläinlääketieteellinen 100 % 100 % 99 % Koko yliopisto 97 % 96 % 96 % Lähde: Tilastokeskus * Työvoimaan kuuluminen tarkoittaa, että henkilö on joko työllinen (vuoden viimeisellä viikolla voimassaoleva työsuhde) tai työtön työnhakija. Työn ohessa tutkintoa opiskelevat sisältyvät työllisiin. Opiskelijat, varusmiehet ja ulkomaille muuttaneet jne. eivät kuulu työvoimaan.

19 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN joka kokoaa kaikki opetukseen liittyvät välineet ja materiaalit yhteen paikkaan. Kurssisivun konsepti ja demoversio valmistuivat. Opetustarjonnan esittämiseen tuotettiin kaksi palvelua, Genetiikkaopetuksen haku Viikin kampuksen tarpeisiin sekä Avoimen yliopiston kurssitarjonnan esittely ja haku. Molemmat palvelut on integroitu Oodiin. Sähköistä tenttimistä varten avattiin 16-paikkainen tenttiakvaariotila Porthaniassa. Vuoden aikana akvaariossa suoritettiin noin 800 tenttiä. KANDIPALAUTE VAKIINNUTTI PAIKKANSA YLIOPISTON PALAUTTEEN KERUUVÄLINEENÄ Kaksi vuotta käytössä ollut valtakunnallinen Kandipalaute on vakiinnuttanut paikkansa. Palautteella selvitetään kandidaatin tutkinnon suorittaneiden tyytyväisyyttä yliopistoonsa, opetukseen sekä heidän kokemuksiaan opintojen sujumisesta. Kandipalautteen tulokset tiedekunnittain 2013 valmistuneet on koottu vuosiraportiksi. Yliopiston oman uusitun Learn-opiskelijapalautejärjestelmän käyttöönoton toinen vaihe käynnistyi. Learn-järjestelmään on sisällytetty valmistumisvaiheen kysely, jossa kartoitetaan opiskeluaikaista työelämäkokemusta ja tutkinnon antamia työelämätaitoja. Palautteen perusteella yliopisto saa tietoa opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä, opintojen kuormittavuudesta, oppimisympäristön käytännöistä sekä opintoja edistävistä tekijöistä ja opiskelijoiden oppimisesta eri tieteenaloilla. Tiedekunnittain on sovittu ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opetustapahtuma, johon kysely kiinnitetään. Tavoitteena on Learnin kattava käyttöönotto vuoden 2015 aikana. Ruotsinkielisten asioiden yksikkö toteutti Unis studentbarometer 2014 kyselyn, joka suunnattiin kaikille yliopiston ruotsinkielisestä opetuksesta kiinnostuneille opiskelijoille. Kyselyn tulokset julkaistaan keväällä KANTAA VASTUUNSA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlan ja siihen keskittyvien tapahtumien suunnittelu aloitettiin. Juhlallisuuksiin kuuluvat muun muassa kansainvälinen tiedekilpailu Helsinki Challenge sekä Thinkfestkaupunkifestivaalin toteuttaminen. Joulukuussa julkistettiin Helsinki Insight 375 -varainhankintakampanja. Kampanjan tavoitteena on kerätä 25 miljoonaa euroa vuosina , vahvistaa yliopiston kumppanuussuhteita erityisesti elinkeinoelämän kanssa sekä aktivoida alumneja yliopiston toimintaan ja lahjoittajiksi. Helsingin yliopisto mainittiin suomenkielisessä mediassa kertaa. Ahkerimmin yliopistosta kirjoittivat Helsingin Sanomat, Yle ja Turun Sanomat. Ruotsinkielisessä mediassa osumia oli Lukuihin eivät sisälly radio- ja tv-osumat. Lehdistötiedotteita lähetettiin noin 600. Tiedeteemoista nostettiin esille aivoja, hyvinvointiyhteiskuntaa ja suomalaisia koulutusinnovaatioita. Yliopisto toimi aiempaa aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen toimintatavan ja some-läsnäolon tueksi luotiin sidosryhmähaastatteluihin perustuvat toimintatavoitteet tutkimuksella dialogiin, opiskelijaelämää opiskelijoiden itsensä kertomana ja ajatuksia kaupunkiin. Virallisten Facebook- ja Twitter-seuraajien/tykkääjien määrä nousi :een. LinkedInin kautta yliopisto tavoittaa seuraajaa ja/tai alumnia. Yliopiston YouTube-videoita oli katsottu vuoden lopussa kertaa. Sosiaalisen median kanavien yleisö tuplaantui vuoden aikana suomenkielistä Facebookia lukuun ottamatta. Etenkin tutkijat löysivät sosiaalisen median hyödyt tutkimuksen, dialogin, kumppanuuksien ja verkostojen rakentamiseen: somessa aktiivisia Helsingin yliopiston tutkijoita on jo satoja. Julkisilla verkkosivuilla oli 6,3 miljoonaa kävijää. Yliopiston digitaaliselle jalanjäljelle määriteltiin strategiset mittarit, joilla tullaan seuraamaan uusien kohderyhmien tavoittamista, kansainvälistä vaikuttavuutta ja verkkosivuston merkitystä opiskelija- ja henkilörekrytoinnissa. TUTKIMUSTULOKSET JA OSAAMINEN YHTEISKUNNAN KÄYTTÖÖN Keksintöilmoitusten ja tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen on keskitetty Helsingin Innovaatiopalvelut Oy:hyn (HIS). HISin toiminta on jaettu kolmeen osioon: bio- ja lääketieteet, luonnontieteet sekä humanistiset- ja yhteiskuntatieteet. Tekesin TUTL (Tutkimuksesta Uutta Tietoa ja Liiketoimintaa) -rahoitusta saaneita hankkeita oli käynnissä kahdeksan. Näiden Tekesin rahoitusosuus oli yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Syksyn haussa rahoitus myönnettiin neljälle uudelle kaupallistamishankkeelle, joiden ulkopuolisen rahoituksen määrä oli yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa. Nämä hankkeet käynnistyivät vuoden 2015 alussa. Helsingin yliopisto suojaa immateriaalioikeuksia vain, jos keksintö on myös kaupallisesti hyödynnettävissä. Uusien patenttihakemusten määrä kasvoi vuoden 2013 kuudesta uudesta prioriteettihakemuksesta neljääntoista, kasvattaen yliopiston portfolion koon

20 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN patenttiperheeseen. Patenttihakemusten määrällä Helsingin yliopisto sijoittui suurimpien suomalaisten patentoijien listalle. Helsingin yliopisto osallistui ensimmäistä kertaa Slush tapahtumaan. Slushissa esiteltiin Helsingin yliopiston tutkimuksessa syntyneitä keksintöjä ja muita innovaatioita, joita ollaan kaupallistamassa muun muassa yllämainitun TUTL-rahoituksen avulla. Viestinnällinen tavoite oli kertoa, että Helsingin yliopisto on aktiivinen toimija kaupallistamisessa ja että yliopistosta syntyy paljon kaupallistettavia innovaatioita. Media otti tämän viestin hyvin vastaan ja viestiä saatiin välitettyä paitsi lehdistön, myös radion ja television kautta. Rehtori nimitti keväällä Innovaatiotoimikunnan. Kaupallistamisen periaatteet valmistuivat joulukuussa. TULOSTEN HYÖDYNTÄMISEN TEHOSTAMINEN Kansainvälisen Helsinki Challenge -tiedekilpailun tavoitteeksi määriteltiin luoda ratkaisuja tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamiseen. Kilpailun teemoiksi nousivat ympäristönmuutos, terveys ja hyvinvointi, uusi maailmankuva, globaali Helsinki sekä tulevaisuuden oppiminen. Kilpailussa ongelmia ratkotaan monitieteisissä joukkueissa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Helsinki Challengen kilpailun palkintosumma on euroa, joka on tarkoitettu voittavan idean toteuttamiseen. Kilpailun voittaja julkistetaan marraskuussa Think Company laajeni Viikin kampukselle. Kesällä perustettiin Helsinki Think Company ry, joka on osa kansallista opiskelijavetoisten entrepreneurship society -yhteisöjen verkostoa. Yhdistyksen perustaminen oli askel kohti ruohonjuuritason toiminnan vakiinnuttamista. Think Companyn toimintaan kuului muun muassa yliopistolaisen yrittäjyyden CRM:n rakentaminen, projektikurssiverkoston luominen, Pop Science -tapahtumien järjestäminen sekä yhdessä MiniChallengetyöpajojen järjestäminen Avanto Helsingin kanssa. Lisäksi kannustettiin myös omaehtoiseen toimintaan, johon Think Company voi tarjota tiloja ja muuta järjestämisapua. Vuorikadulla tapahtumia organisoitiin noin ja Viikissä yli 40. OSAAMISEN SIIRROLLE UUDET TOIMINTAMALLIT Urapalvelut Urapalvelut teki työelämäorientaation 10-vuotistaipaleen kunniaksi selvityksen, miten työelämään orientoituminen on sisällytetty tutkintoihin yliopistossa. Selvitykseen koottiin työelämäorientaation mallit tiedekunnittain ja tutkintotasoittain. Urapalvelut osallistui 60 työelämäorientaatiokurssin suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä laitosten ja tiedekuntien kanssa. Kursseille osallistui 2000 opiskelijaa. Koulutusten tavoitteena on antaa opiskelijoille välineitä suunnitella omaa tulevaisuuttaan ja uraansa sekä edistää työllistyvyyttä. Kursseilla on yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ulottuvuutensa työpaikkavierailujen ja alumnien haastatteluiden muodossa. Urapalvelut käynnisti neljännen kerran suositun ryhmämentorointiohjelman, johon osallistuu vuosina yhteensä 26 mentoria, 100 opiskelijaa ja tiedekuntien koordinaattoreita. Ohjelmassa on mukana neljä tiedekuntaa sekä Lahden ympäristötieteiden laitos. Yksi ryhmä koostuu tohtorikoulutettavista. Urapalvelut oli mukana alumnitoimijoiden kanssa jatkokehittämässä Coach Cafe -mentorointia. Projektikurssiverkoston toiminta käynnistyi. Yhteistyökumppaneiden antamien haasteiden tai toimeksiantojen työstämiseen tarkoitetuilla kursseilla korostuu yhdessä tekeminen, monitieteisten ratkaisujen löytäminen ja erilainen tapa oppia. Kurssien ideologian ytimessä on myös vuorovaikutus työelämän kanssa sekä yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan edistäminen yliopiston sisällä. Verkosto tekee tiivistä yhteistyötä Think Companyn kanssa. Helsingin yliopiston urapalvelut oli mukana HERIEC-hankkeen (Helsinki Region Immigrant Employment Council) toteuttamisessa. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen kansainvälisten osaajien työllistymistä. Vuoden 2014 aikana HERIEC-hanke tarjosi mentorointia ja muita verkostoitumismahdollisuuksia pääkaupunkiseudun kansainvälisille opiskelijoille. HELSINGIN YLIOPISTO NÄKYVÄKSI KANSAINVÄLISEKSI VAIKUTTAJAKSI Yliopiston verkkosivuja uudistettiin ja kehitystyö jatkuu koko vuoden 2015 ajan. Uudistuksen tavoite on tukea yliopiston huipulle ja yhteiskuntaan -visiota. Verkkosivuilla vieraili 1,4 miljoonaa kansainvälistä kävijää. Tavoitteena on 40 %:n kasvu vuonna Helsingin yliopisto menestyi hienosti verkkojulkaisemisen avoimuutta mittavassa Webometrics -rankingissa: sijoitus eurooppalaisten yliopistojen listalla oli 6. ja maailmanlistalla 45. Yliopisto näkyi kansainvälisessä mediassa: englanninkielisiä mediaosumia oli ja muilla kielillä Yliopistolla vieraili 140 kansainvälistä toimittajaa 21 maasta. Eniten toimittajia tuli Kiinasta, Isosta- Britanniasta ja Venäjältä. Toimittajien kiinnostuksen kohteista tärkein oli jälleen suomalainen koulutusjärjestelmä, etenkin opettajankoulutus. Vuonna 2014 aloitettiin yhteistyö useita kansainvälisiä toimittajaryhmiä vuosittain Suomeen tuovan Finnfactsin kanssa.

21 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN Yliopisto esittäytyi Pure Finland-tapahtumasarjassa Pekingin yliopiston kampuksella Science in Dialogueseminaarissa. Helsingin yliopiston teemat olivat puhdas ilma, tulevaisuuden oppiminen ja oikeuskäytäntö. Science in Dialogue -tapahtumassa yliopiston tavoitteena oli kehittää tutkimusyhteistyötä Pekingin yliopiston kanssa sekä tukea yliopiston kansainvälistä opiskelijarekrytointia ja vahvistaa sen tunnettuutta Kiinassa ja erityisesti Pekingissä. Tapahtuman yhteydessä allekirjoitettiin myös päivitetty kahdenvälinen yhteistyösopimus Pekingin yliopiston kanssa. Pekingin yliopisto on yksi Helsingin yliopiston strategisista kumppaneista. Tapahtuman yhteyteen järjestettiin myös alumnitapahtuma Suomen Kiinan suurlähettilään residenssissä yli 140 hengelle ja käynnistettiin alumniyhteistyö Kiinaan liittyen CSSA-UH:n (Chinese Students and Scholars Association University of Helsinki) kanssa. Yliopisto osallistui laajalti muun muassa LERU (League of European Research University)- ja CASE (Council for Advancement and Support of Education) -verkostojen tilaisuuksiin. OSALLISTAVA TOIMIJA VUOROVAIKUTUKSELLA RATKAISUIHIN MONITIETEISTEN KOHTAAMISTEN EDISTÄMINEN Tiedekulman toiminta Porthaniassa jatkui laajempien tiedeteemojen ja -viikkojen sekä yksittäisten ohjelmien parissa. Uusinta tieteellistä tutkimusta ja ajankohtaisia aiheita esiteltiin kaupunkilaisille eri näkökulmista sekä Porthaniassa että suorien videolähetysten avulla. Laajana monitieteisenä tiedeteemana oli helmihuhtikuussa järjestetty Aivot, jonka tilaisuudet vetivät Tiedekulman täyteen yleisöä. Yhteiskumppanina teemassa oli Heureka. Ohjelmakokonaisuuksista ajankohtaisiin haasteisiin ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkymiin tarttui erityisesti Hyvä yhteiskunta teema, jonka tilaisuuksissa esiintyjinä nähtiin sekä yliopistolaisia että ulkopuolisia asiantuntijoita. Maailmanpoliittisiin teemoihin ja Venäjän tilanteeseen keskityttiin Aleksanteriinstituutin Sotshi ja RussiaHUB Helsinki -viikoilla. Euroopan tulevaisuutta taas tarkasteltiin Euroopan uusjako -viikolla, jonka Aleksanteri-instituutti toteutti yhdessä valtiotieteellisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien yhteinen Vox Helsinki -sarja jatkoi puheenvuoroja hyvästä elämästä. Helmikuussa järjestettiin Helsinki Design Weekin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä yhdeksän illan aikana pecha kucha -tyyppisiä luentosessioita. OPISKELIJOIDEN VALMENTAMINEN TYÖELÄMÄÄN Urapalvelut pilotoi henkilöstöosaston kanssa tohtorikoulutettaville suunnatun urakurssin ja tuotti Viikin PhD to business -kurssikokonaisuuteen kaksi PhD Career Coaching -kurssia. Uutena toimintamallina urapalvelut tarjosi opiskelijoille yksilöllistä uraohjausta ajanvarauksella ja ohjauksessa kävi noin 200 opiskelijaa. Lisäksi 370 opiskelijaa hyödynsi ilman ajanvarausta tarjolla olevaa työnhaun neuvontaa. Urapalvelut loi koko yliopistolle yhteisen alustan tuettujen harjoittelupaikkojen ilmoittamiseen ja kokosi yhteen opiskelijoiden ohjeistuksen harjoittelun suhteen. Uuden järjestelmän kautta välitettiin yli 500 opintoihin liittyvää harjoittelupaikkaa, joihin toivottiin yliopiston tukea. Kaiken kaikkiaan tuetun harjoittelujärjestelmän piirissä harjoitteli 700 opiskelijaa. TÄRKEÄT YHTEISTYÖTAHOT YLIOPISTON VAIKUTUSPIIRIIN TUNNISTAA KANSAINVÄLISET STRATEGISET KUMPPANINSA Helsingin yliopisto aloitti kiinteämmän yhteistyön Tukholman yliopiston ja uutena yhteistyön Pekingin yliopiston kanssa. Yhteistyön tavoitteena on yhdessä tehtävä korkeatasoinen tutkimus valituilla aloilla sekä yhteistyö tohtorikoulutuksessa. Tukholman yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö keskittyy Itämeritutkimukseen, opettajankoulutukseen sekä kielten ja lingvistiikan tutkimukseen. Pekingin yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö keskittyy aivot ja oppiminen, ilman laatu ja vertaileva oikeustiede -aloille. Pekingin yliopiston kanssa käydään vielä neuvotteluja yhteistyöstä lääketieteen alalla. University of Cape Townin kanssa yhteistyöneuvotteluita jatketaan vuonna TULOKSELLISET KUMPPANUUDET Yliopiston päättäjäsuhteita tiivistettiin ja yhteiskunnallista roolia vahvistettiin. Yliopiston johto määritteli yliopiston tavoiteagendan. Vaikuttamistyö käynnistettiin muun muassa tapaamalla poliittisia päättäjiä Suomi Areena -tapahtumassa. Yliopiston tutkijoita osallistui Suomi Areenaan politiikan, filosofian, ympäristön, kielipolitiikan, lastensuojelun, konfliktienhallinnan, kaupunki- ja aluesuunnittelun, vanhustenhoidon ja demokratiakehitykseen liittyvien keskustelujen alueilla. Yliopisto osallistuu Suomi Areenaan myös vuonna Yliopisto osallistui Helsingin kirjamessuille järjestämällä keskustelutilaisuuksia Tiedetorille. Yliopiston tutkijoita osallistui myös muihin tapahtuman tilaisuuksiin.

22 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN Tavoitetut alumnit tiedekunnittain Tiedekunta Tilanne Tilanne Tilanne Tavoite Tavoite Tavoite Bio- ja ympäristötieteellinen Eläinlääketieteellinen Farmasia Humanistinen Käyttäytymistieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Matemaattis-luonnontieteellinen Oikeustieteellinen Social- och kommunalhögskolan Teologinen Valtiotieteellinen Yhteensä (sis. myös ne, joilla ei ole koulutustietoa merkittynä) AKTIIVISET ALUMNIT Tavoitettuja alumneja on yli ja tavoite vuodelle 2016 on alumnia. Tavoitetuiksi alumneiksi lasketaan Alumnikampus-verkkopalveluun rekisteröityneet ja/tai Helsingin yliopiston alumniyhdistykseen liittyneet henkilöt. Alumneja ja yhteistyötahoja aktivoidaan osallistumaan yliopiston toimintaan, vahvistamaan työelämäyhteyksiä sekä tukemaan osaltaan yliopiston varainhankintaa. Merkittävin alumnitoiminnan tapahtumakokonaisuus oli ajattelun ja tieteen Thinkfest-kaupunkifestivaali. Thinkfest juhli tiedettä, oppimista ja ajattelua. Vuoden teemana oli tulevaisuuden oppiminen. Toimintaan sai osallistua muun muassa Tee-se-itse -yliopiston, tiedesaunan tai seminaarin muodossa. Tapahtuman aikana yleisöä kannustettiin sisältöjen jakamiseen muun muassa sosiaalisessa mediassa. Kaisa-kirjastoon avattiin alumnitila, joka on yliopiston alumnien vapaassa käytössä arki-iltaisin. Tila on tarkoitettu kohtaamispaikaksi, ryhmätyötilaksi ja keskusteluihin. Yksi menestyksellisimmistä alumniyhteistyön muodoista oli Heurekan arkeologiset yleisökaivaukset Vantaan Jokiniemessä. Kaivauksiin osallistui 80 alumnia. Jokiniemen arkeologisilta kaivauksilta viime kesänä tehdyt löydöt olivat esillä Heurekassa tammikuulle 2015 saakka. Tapahtuma toteutetaan myös vuonna ON INNOSTAVA JA HYVINVOIVA YHTEISÖ VUOROVAIKUTTEINEN JA YHTEISÖLLISYYTTÄ TUKEVA JOHTAMINEN UUDISTUNUT OPINTOASIAINNEUVOSTO Opintoasiainneuvoston (ONE) kokoonpano ja asema yliopiston johtamisjärjestelmässä uudistettiin. ONEn puheenjohtaja on opetuksesta vastaava vararehtori ja jäsenet ovat opetuksesta vastaavat varadekaanit, ylioppilaskunnan nimeämät opiskelijat sekä Avoimen yliopiston ja opetuksen toimialan johtajat. ONEn toimikausi on neljä vuotta. ONE päätti käsitellä ja hyväksyä jatkossa opiskelijarekrytoinnin markkinointisuunnitelman. Syksyllä ONE järjesti työpajan, jossa linjattiin ja pohjustettiin digitaalisen opetus- ja oppimisympäristön etenemistä. ONE käynnisti keskustelun yliopiston tutkintokoulutuksen muutostarpeista ja nimesi hankkeen Isoksi Pyöräksi. Lähtökohtana on varmistaa, että yliopiston tutkinnot ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja valmistavat opiskelijat tulevaisuuden tehtäviin. KANNUSTAVA JOHTAMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN KÄYTÄNNÖT Vuorovaikutteista johtamista on tuettu nelipäiväisillä johtamistaitojen kehittämisohjelmilla ja lyhyemmillä koulutuksilla, joissa on käsitelty kehityskeskusteluja,

23 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN osaamisen johtamista, palautteen antamista, varhaisen tuen mallia sekä moninaisen työyhteisön ja poikkeustilanteiden johtamista. Johtoryhmille on ollut tarjolla kilpailutettuja asiantuntijoita johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen. Uusille professoreille ja johtajille on suunnattu omat mentorointiohjelmat ja lisäksi uusille professoreille järjestettiin jälleen professorin työhön liittyvä perehdytystilaisuus. TYÖ- JA OPISKELUYHTEISÖN HYVINVOINTI Henkilöstön hyvinvointi Varhaisen tuen toimintamallin vakiinnuttamista jatkettiin käymällä kaikkien tiedekuntien ja erillisten laitosten johtajien kanssa työterveyshuollon vuositapaamiset, joissa teemoina olivat varhainen tuki, sairauspoissaolotilastot, päihdeohjelma ja toiminta haastavissa työyhteisötilanteissa. Kaikilla kampuksilla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla toimipaikoilla järjestettiin koulutukset uuden työterveyshuollon sisällöstä. Samassa yhteydessä käytiin läpi myös varhaisen tuen toimintamallia. Vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn tuloksia käsiteltiin yksiköiden kanssa keväällä ja niihin liittyviä jatkotoimenpiteitä toteutettiin. Yliopisto otti käyttöön työyhteisösovittelun yhtenä konfliktien ratkaisumenetelmänä yliopiston työyhteisöissä. Opiskelijoiden hyvinvointi Opiskelijoiden hyvinvointi- ja kriisiopas julkaistiin Flammassa. Yhteistyötä opiskelijoiden terveydentilan seuraamiseksi, YTHS:n toiminnan ja oppilaitosselvitysten kehittämiseksi samoin kuin työterveyshuollon työpaikkaselvitysten hyödyntämiseksi YTHS:n oppilaitosselvityksissä jatkettiin YTHS:n ja HYYn kanssa. UniSport panosti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin palveluihin lisäämällä tarjontaansa hyvinvointimittauksia ja tukea henkiseen hyvinvointiin. Opiskelijoita aktivoitiin liikkumaan matalan kynnyksen palveluilla ja tarjoamalla maksutonta ohjausta vähän liikkuville (Liiku niin voit -palvelu). UniSport ylläpiti VARPUmallia mahdollisiin syömishäiriötä sairastaviin asiakkaisiin YTHS:n kanssa. Yliopisto uudisti erityisjärjestelyjä koskevat linjauksensa ja perusti erityisjärjestelyjen asiantuntijaryhmän. Ryhmän tehtävä on opiskelijan ja erityisjärjestelyjä toteuttavan tahon tukeminen ja auttaminen antamalla lausuntoja suositeltavista toimenpiteistä. TOIMIVAT RAKENTEET JA SELKEÄT TOIMINTATAVAT Keväällä otettiin käyttöön SAP HR -järjestelmään sisältyvä sähköinen asiointi henkilöstöhallinnon lomakkeiden käsittelyssä. Vuoden aikana valmisteltiin keväällä 2015 käyttöön otettavaa sähköistä rekrytointijärjestelmää ja henkilöstön kansainvälistä liikkuvuutta helpottavia sähköisiä prosesseja. Prosessit tukevat sekä kansainvälisen henkilöstön asettautumista Helsingin yliopistoon että yliopiston henkilöstön ulkomailla työskentelyä. Tekesin ja yliopiston yhteisrahoittamassa Tutkijan palvelut -projektissa tavoiteltiin lisää aikaa tutkimukselle ja käyttäjälähtöisesti toteutettuja tukipalveluita. Projektin toteuttamisessa kumppanina oli palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc. Projekti tuotti tietoa tutkijoiden palvelutarpeista sekä käyttäjälähtöisen palvelun toteuttamismallista, sen edellytyksistä ja mahdollisuuksista. Pilottiyksiköinä toimivat Biotieteiden laitos ja Opettajankoulutuslaitos. Lisäksi edistettiin tutkijan sähköisiä palveluita Flammassa. Työ jatkuu vuoden 2015 ajan. Syksyllä tehtiin kokonaisarkkitehtuuriarvio neljästä kohteesta: Tuhat-Aava (Tuhatissa olevan CV- ja julkaisutiedon hyödyntäminen), koulutustarjonta, sidosryhmärekisteri sekä tutkimustilastojen aineistot -projekti. Näiden lisäksi arvioitiin viiden SAP-projektiesityksen ja kahdeksan muun esityksen kokonaisarkkitehtuuriyhteensopivuus. TIEDONTUOTANTO Tiedontuotannon kehittämistä jatkettiin organisoimalla sitä uudelleen keskushallinnon toimialojen ja kirjaston yhteistyötiiminä. Tiedontuotantotiimin tehtävänä on tarjota yliopiston johdolle riittävät, luotettavat ja ajantasaiset tiedot yliopiston toiminnasta päätöksenteon pohjaksi. Tiimin jäsenet osallistuvat tiedontuotannon kehittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen, välittävät tietoa tietopyynnöistä ja delegoivat tehtäviä eteenpäin omilla toimialoillaan. Tiimi kehitteli uusia toimintatapoja kuten yhteisen wiki-pohjaisen työskentelyalustan ja Connect Pro -etäkokoukset. TIEDEKUNTA- JA ERILLISLAITOSRAKENTEEN KEHITTÄMINEN Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa yliopiston laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Erillislaitosten rakenteita kehitettiin. Tutkimuspainotteisten erillislaitosten johtokuntien puheenjohtajiksi nimitettiin tiedekuntien dekaanit. Rehtorin vierailut toteutettiin yhdistetysti tiedekuntaan ja erilliseen laitokseen. Jatkossa myös tavoiteneuvottelu rehtorin kanssa on yhteinen. Ruralia-instituutti liitettiin maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Toiminnallinen yhdistyminen tapahtuu vuosien 2015 ja 2016 aikana. Myös valtio on tarkastellut tutkimuslaitosrakennettaan. Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekun-

24 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN taan liitettiin alkaen Kuluttajatutkimuskeskus (KTK) ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitos (Optula). KTK liitettiin politiikan ja talouden tutkimuksen laitokseen ja Optula sosiaalitieteiden laitokseen. Yhdistyminen lisää yliopiston henkilöstömäärää 51 henkilöllä ja puiterahoitusta (valtakunnallisen tehtävän hoitoon) yhteensä lähes neljä miljoonaa euroa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian talouden tasapainottamista ja sen toiminnan suuntaamista jatkettiin. Käytyjen yt-neuvottelujen perusteella henkilöstömäärää vähennettiin 60:lla, joista irtisanottuja oli 30. Organisaation uudistamisen myötä alueyksiköt Hyvinkäällä, Kotkassa, Kouvolassa ja Lahdessa lakkautettiin ja korvattiin uusilla sisältöyksiköillä, jotka tuottavat vastuutiedekuntiensa tieteenaloihin liittyviä palveluita. Lahden toiminnot organisoitiin tutkimus- ja opetusverkostoksi, jolla on yhteinen toiminnan ja talouden suunnitelma. Yliopisto sopi Lahden kaupungin kanssa kaupungin rahoitusosuuden säilyttämisestä. Helsingin yliopiston kirjaston jaosta kampuskirjastoihin luovuttiin. Tilalle luotiin uusi toimintopohjainen organisaatio, joka koostuu kolmesta palvelukokonaisuudesta. UniSportissa siirryttiin prosessipohjaiseen organisaatioon. Yliopistomuseo siirrettiin viestinnän toimialalle. Yliopistossa selvitettiin mahdollisuuksia luoda ja ottaa käyttöön koko hallintohenkilöstön kattava yhteinen osaamisen johtamisen, hallinnan ja kehittämisen malli sekä samalla suuremmat hallintoyksiköt. Kampuksilla ja tiedekunnissa jatkettiin rakenteellista kehittämistä. Lääketieteellisen tiedekunta aloitti laitoksettomana tiedekuntana. Viikin kampuksella toteutettiin opetusjärjestelyt, jotka koskivat kahta bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yhteistä kandidaattiohjelmaa sekä henkilöstösuunnittelua, sekä koko kampuksen tilankäyttöä ja tutkimusinfrastruktuureja. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta lakkautti fonetiikan puheviestinnän tutkintoon johtavan koulutuksen. Tiedekunta vastaa edelleen tiedekunnan tutkintoopiskelijoiden yleisopintoihin kuuluvasta puheviestinnän opetuksesta. Valtakunnallisella tasolla yliopisto osallistui Suomen yliopistot UNIFI ry:n viiteen eri alojen rakenteellisen kehittämisen selvitysten valmisteluun. Selvityksillä tavoitellaan yliopistojen profiloitumista ja mahdollisesti aloittaisia poisvalintoja. HUOLELLINEN HENKILÖSTÖSUUNNITTELU Henkilöstökoulutuksessa aloitettiin uutena kokonaisuutena tutkijoille suunnattu urakurssi, jonka tavoitteena on tukea nuoria tutkijoita urasuunnittelussa ja työnhaussa. Kurssilaisille suunnattiin myös omat coaching-ryhmät, joissa käsiteltiin henkilökohtaisen urasuunnittelun lisäksi osallistujien hyvinvointia ja jaksamista. Yliopistossa on vuodesta 2012 ollut muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnissa käytössä lupamenettely. Vuoden aikana käsiteltiin ja myönnettiin lähes tuhat rekrytointilupaa, joista suurimmassa osassa lupaa haettiin määräaikaisen työsuhteen jatkamiseen. Luvat myönnettiin ensisijaisesti yliopiston sisäiseen hakuun, koska henkilöstölle halutaan antaa mahdollisuus uralla etenemiseen tai urakiertoon. Rekrytointilupamenettelyn yhteydessä jatkettiin myös pitkään määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleiden projektien tukihenkilöiden työsuhteiden vakinaistamista. Kahtena viime vuonna on yhteensä 98 henkilön työsuhde muutettu määräaikaisesta työsuhteesta toistaiseksi voimassa olevaksi.

25 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN RAKENTAA TALOUTENSA KESTÄVÄLLE POHJALLE Helsingin yliopisto jatkoi taloutensa sopeuttamista. Tavoitteena on hankkia kahden kolmen kuukauden toiminnan kuluja vastaava taloudellinen puskuri, joka osaltaan mahdollistaisi toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Yliopistouudistuksen alusta vuoteen 2013 asti yliopiston oma toiminta oli kumulatiivisesti laskien alijäämäistä. Pitkäjänteisesti toimimalla talous on saatu kestävälle pohjalle. Yksi osa talouden tasapainottamista on vuonna 2012 käyttöön otettu rekrytointilupamenettely, minkä seurauksena henkilöstö on vähentynyt noin 500 hengellä. Tuotot ja kulut 2014 TUOTOT 715 MILJ. HY:n sijoitustoiminnan tuotot 19 milj. Täydentävä rahoitus 257 milj. 86 % kotimaisista lähteistä. Suomen Akatemia on suurin yksittäinen rahoittaja. 3 % 36 % miljoonaa euroa, KULUT 680 MILJ. + YLIJÄÄMÄ 35 MILJ. 21 % 2 % 13 % YLIJÄÄMÄ 35 milj. Muut kulut 145 milj. Poistot 11 milj. Tilavuokrat 87 milj. Ylijäämän jakautuminen 2014 Sijoitustoiminta 16 milj. Yliopiston ylijäämät 19 milj. Ylijäämän osuus vastaa 5 % yliopiston kuluista. Vastaavalla summalla voisi rahoittaa yliopiston toimintaa 19 päivän ajan. Valtion perusrahoitus 439 milj. 61 % % Henkilöstökulut 437 milj Henkilöstön palkkakulut 354 milj. Ylijäämän muodostuminen , milj. e Yliopisto Sijoitustoiminta Rahastot ,9 29, ,8 1, Viiden vuoden kumulatiivisesta ylijäämästä 33 miljoonaa euroa on tullut yliopiston omasta toiminnasta ja 55 miljoonaa euroa sijoitustoiminnan tuotoista. Sijoitustoiminnan tuottojen vuosivaihtelu voi olla suurta ja siihen tulee varautua.

26 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN Ylijäämä prosentteina kokonaiskuluista (1.000 e) Yliopiston tulos 35 miljoonaa euroa on 5 % yliopiston kokonaiskuluista. Ylijäämä suhteutettuna kuluihin (1000 e) Yliopiston kulut viikon kulu Ylijäämä Tulos % kokonaiskuluista 1,20 % 0,30 % 2,00 % 4,40 % 5,10 % Tulos vastaa x päivää Vuonna 2014 Helsingin yliopiston tuotot olivat 715 miljoonaa euroa ja kulut 680 miljoonaa euroa, ylijäämä 35 miljoonaa euroa. Ylijäämästä lähes puolet eli 16 miljoonaa euroa tuli sijoitustoiminnan tuotoista ja 19 miljoonaa euroa yliopiston omasta toiminnasta. Ylijäämä vastaa noin viittä prosenttia kokonaiskuluista ja sillä voisi rahoittaa yliopiston toimintaa 19 päivän ajan. Helsingin yliopiston merkittävin taloudellinen riski on kokonaisrahoituksen supistuminen, sillä 61 prosenttia yliopiston toimintamenoista katetaan valtion perusrahoituksella, 36 prosenttia täydentävällä rahoituksella ja kolme prosenttia sijoitustoiminnan tuotoilla. Vuonna 2014 valtion perusrahoitus oli 439 miljoonaa euroa ja täydentävän rahoituksen tuotot 257 miljoonaa euroa. Suomen valtion taloudellinen tila vaikuttaa merkittävästi yliopiston toimintaan, sillä perusrahoituksen lisäksi suuri osa täydentävästä rahoituksesta tulee valtion yksiköiltä, mm. Suomen Akatemialta. Yliopiston suurimmat menoerät ovat henkilöstöja vuokrakulut, joita on vaikea nopealla aikataululla sopeuttaa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista on 64 % ja vuokrakulujen osuus 13 %, yhteensä 524 miljoonaa euroa.