TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI. Henkilöstö mukaan toimintamallia ideoimaan. Sisäisen postin jakelu väheni

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Henkilöstö mukaan toimintamallia ideoimaan 3 Sisäisen postin jakelu väheni 4 10 Sähköpyörä vauhdittaa Annen matkaa asiakkaiden luo VILKKU

2 NÄIN SEN NÄIN Muutoksen tuulia HANNA LEPPÄNEN Organisaatioissa tapahtuvat muutokset ovat tulleet osaksi työn arkipäivää kiihtyvää tahtia, myös Tampereen kaupunkiorganisaatiossa. Toki muutoksia on aina ollut, mutta muutosten määrä on lisääntynyt ja aika muutosten vakiinnuttamiseen on lyhentynyt. Hankalimmillaan edelliseen organisaatiomuutokseen liittyvät käytänteet ja työtavat eivät ole edes kunnolla vakiintuneet, kun seuraavaa muutosta aletaan jo valmistella. Sanotaan, että työntekijöiden on sisäistettävä työtavakseen toimia alati muuttuvassa työympäristössä. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Ihminen tietoa käsittelevänä, toimivana ja myös tuntevana olentona ei ole paljon vuosikymmenten aikana muuttunut. Me tarvitsemme edelleen rutiineja, turvallisuuden tunnetta, vakautta ja aikaa oppia asioita. Huonosti toteutetut muutokset aiheuttavat monenlaista uhkaa työhyvinvoinnille ja työntekijöiden työkyvylle. Pahimmillaan muutoksesta saadut toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt menetetään, mikäli työhyvinvointi heikkenee. Olen usein sanonut, että varsinkin isoja muutoksia kannattaa tehdä vain, mikäli hyödyt ovat merkittäviä tai muutos on aivan pakollinen. Tehdään muutokset hyvin ja huolella. Huolehditaan yhdessä osaamisen jatkuvuudesta. Tiedotetaan hyvin ja oikea-aikaisesti ja kuunnellaan toisiamme. Johdetaan oikeudenmukaisesti ja jäntevästi. Annetaan tilaa myös niille puheille, joissa kritisoidaan ja tuodaan esille pettymystä. Älkäämme kuitatko tätä puolta pelkkänä muutosvastarintana. Tänä syksynä katsotaan myös, onko suutarin lapsella kenkiä. Suuret muutoksen tuulet puhaltavat myös Tullinkulman työterveydessä. Pitkälle suunniteltu työterveyden siirtyminen kaupungin omasta toiminnasta osakeyhtiömuotoon ei ole aivan pieni muutos. Yritämme senkin muutoksen tehdä yhdessä toisiamme ja asiakkaitamme kuunnellen. Harri Lauren Johtava työterveyspsykologi Tullinkulman työterveys SISÄLTÖ 8 KUVAT: HANNA LEPPÄNEN Liikunnanohjaajien työnkuva laajeni 5 Palomies Vertti valmentaa tv:ssä Kenkämuseon tarina päättyy 14 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kau punki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen tai tuuli.oinonen@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ /vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEU RAAVA VILKKU ilmestyy lokakuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 30. syyskuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Kotihoidon lähihoitaja Anne Ohralahti ajaa asiakkaiden luokse nopeasti sähköpyörällä. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle. 2 VILKKU

3 TAPETILLA TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Hanna Leppänen Liikuntaetuus käytössä syksyn Uudessa toimintamallissa palvelut jakaantuvat kolmelle alueelle Toimintamallin uudistuksen sparrausryhmä kokoontui elokuun lopussa Monitoimitalo 13:ssa miettimään, miten kaupungin töitä tulisi kehittää. Kaupungin toimintamallin uudistaminen etenee tämän syksyn aikana tiiviissä aikataulussa. Ensi vuoden alussa tulee voimaan konsernihallinnon uusi rakenne. Muu kaupungin organisaatio siirtynee uuteen toimintamalliin vuoden 2017 alusta. Uudet poliittiset toimielimet aloittavat seuraavien kuntavaalien jälkeen Strategiajohtaja Reija Linnamaan mukaan syksyllä valmistellaan erityisesti neljää kokonaisuutta. Syksyn aikana tehdään valmistelutyötä ja esityksiä siitä, minkälainen poliittinen johtamisjärjestelmä meillä tulevaisuudessa on, miten konsernihallinnon ja tuotannon rakenteet uudistetaan, minkälainen ohjausmalli otetaan sisäisen tilaaja tuottaja-mallin tilalle sekä miten vahvistetaan asiakaslähtöisyyttä ja kuntalaisten vaikuttamista, Linnamaa sanoo. Uutta toimintamallia on nyt valmisteltu siten, että kaupungin palvelut tuotetaan kolmella palvelualueella. Myös konsernihallinnon rakenne tulee vastaamaan tätä jakoa, eli konsernihallintoon tulee hyvinvoinnin, elinvoiman ja yhdyskuntarakenteen palvelualueet. Palvelualueiden toimintaa tuetaan konsernija tukiprosesseilla. Nykyisestä konsernihallinnon tilaajaryhmästä hyvinvoinnin palvelualueelle kuuluisivat lasten ja nuorten kasvun tukeminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen palveluiden sijoittuminen on vielä pohdittavana. Yhdyskuntarakenteen palvelualue muodostuisi nykyisen kaupunkiympäristön kehittämisen perustalle. Elinvoiman palvelualue muodostuisi pääosin nykyisestä kaupunkikehitysryh mästä. Pohdittavana on esimerkik si yleis piirteisen maankäytön ja aluekehitysohjelmien sijoittuminen näiden palvelualueiden kesken. Palvelualueiden tehtäväjakoa ja johtajien nimittämistä käsitellään muun muassa kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 28. syyskuuta. Henkilöstö mukaan ideoimaan Reija Linnamaa kertoo, että toimintamallia viedään eteenpäin yhdessä tekemällä. Olemme järjestäneet sekä kuntalaisille että henkilöstölle aiheeseen liittyviä kyselyitä internetissä ja Loorassa. Syksyn aikana on myös useita työpajo ja, joihin toivotaan henkilöstöltä mahdollisimman laajaa ja aktiivista osallistumista. Henkilöstöllä on arvokasta näkemystä siitä, miten kaupungin töitä ja palveluita tulisi kehittää, Linnamaa sanoo. Syys- ja lokakuun aikana järjestetään työpajoja konsernihallinnon henkilöstölle. 25. elokuuta starttasi toimintamallin uudistuksen ns. sparrausryhmä, jossa keskustellaan ja tuodaan esiin uusia näkökulmia yli yksikkörajojen ja asemavaltuutusten. Ryhmään saa osallistua kuka tahansa eri puolilta organisaatiota. TAMPEREEN kaupunki tar joaa 100 euron arvoisen Tyky-Online-liikuntaetuuden kaikille, jotka ovat vuonna 2015 työskennelleet vähintään kuusi kuukautta kaupungilla ja työsuhdetta on jäljellä vähintään kuukausi. Myös vuorottelu-, opinto- ja perhevapaalla olevat saavat tuen. Arvoseteli on tarkoitettu vain liikunnan tukemiseen, eikä sillä voi maksaa kulttuuripalveluita. Henkilö kohtainen seteli on voimassa asti. Tukeen oikeutetut työntekijät ovat saaneet arvo setelin käyttöönotosta viestin sähköpostiinsa. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta käyttää tampere.fi-sähköposti-osoitetta, Halon asiantuntijat auttavat edun käyttöönotossa. Halon Tyky-Onlinetukeen on tullut runsaasti yhteydenottoja käyttöönoton alussa. Tästä syystä jokaiseen viestiin ja puheluun ei pystytä vastamaan välittömästi, mutta autamme kaikkia mahdollisimman nopeasti, kertovat tukipalvelun työntekijät. Liikuntaetuus käy myös Sampolan työväenopiston tanssi-, terveysliikunta-, jooga- ja itämaiset harjoitukset -kursseihin. Opiston kurssilaskun voi maksaa kaupungin kassapalveluiden Puutarhakadun toimipisteeseen. Mukaan kannattaa ottaa lasku, henkilöstökortti tai viimeisin palkkalaskelma ja Tyky- Online-arvoseteli. Loora > Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut > Liikuntakortti Halon asiantuntijat arkisin klo 9 15 Strategia ja kehittäminen > Toimintamallin kehittäminen VILKKU

4 Uusi ap TAPETILLA TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen postin käsittelyyn, kehottaa Kalle Palonen. Sisäisen postin reittijakelua vähennettiin Kaupungin sisäiset postireitit vähentyivät kesällä. Sisäinen postinjakelu jatkuu enää suurimpien kiinteistöjen ja terveysasemien välillä. Sisäiset viestit täytyy välittää lähinnä sähköisesti hyödyntäen sähköisiä työtiloja, arkistointijärjestelmä Donnaa, verkkolevyjä, sähköpostia ja skannausta tai Looraa. Paperipostin reittijakeluun kuuluvat kiinteistöt voivat käyttää edelleen keskenään sisäisen postin kuoria, sanoo Hallintopalvelukeskuksen henkilöstöasiantuntija Kalle Palonen, joka toimii sähköisen viestinvälityksen kehittämishankkeen projektipäällikkönä. Niistä kiinteistöistä, jotka eivät kuulu reittijakelun piiriin, lähetetään paperiposti valtion postin jakelussa käyttäen valmiiksi maksettuja postikuoria tai frankeerausta, jos yksikkö käyttää Tampereen Logistiikan frankeerauspalvelua. Postikuoria hanki taan Logistiikasta, neuvoo Palonen. Esimerkiksi pelkästään viivakoodilla ja vaakunalla merkitty kuori ei ole valmiiksi maksettu, vaan kuoressa pitää olla maininta postimaksu maksettu Suomessa tai postimaksu maksettu ulkomaille. Jakelureittiin kuuluvien kiinteistöjen aulapalveluiden kautta on myös mahdollista jättää lähetyksiä kuljetettavaksi muihin reitin kiinteistöihin. Eri puolilla kaupunkia mietitty postitusta Eri puolilla kaupunkia on jouduttu miettimään sisäistä postinkulkua uudella tavoin. Esimerkiksi neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Viestintäsihteeri Anna-Maria Rauhala viestintäyksiköstä katsoo, että kaupungin palvelupisteisiin lähtee sopiva määrä Tamperelehtiä jaettavaksi. Aiemmin lehtiniput on toimitettu eteenpäin sisäisellä postilla, tästä lähtien osa palvelusta ostetaan Logistiikalta. Tampere-lehti on jaettavana myös kaupungin palvelupisteissä, kirjastoissa ja terveysasemilla, joihin lehtiniput on lähetetty sisäisellä postilla. Suurimpien terveysasemien, kirjastojen ja palvelupisteiden postitus hoidetaan edelleen sisäisellä postilla, mutta muu postitus ostetaan Logistiikalta. Sellaiset yksiköt, joista lähtee runsaas ti ulkoista postia asiakkaille ja kun talaisille, voivat käyttää Postin vaihtopalvelua. Vaihtopalvelussa postinkantaja tuo postin yksik köön ja samalla käynnillä ottaa lähtevän postin. Jos kiinteistössä tai yksikössä ei ole vaihtopalvelua, lähtevä posti pitää huolehtia postilaatikkoon tai postitoimipaikkaan. Kiinteistöissä, joissa toimii useita yksiköitä, täytyy sopia postin toimituksesta niin, etteivät useat henkilöt käytä työaikaa Logistiikka kuljettaa suuria lähetyksiä Pakettien, esineiden ja muiden suurikokoisten lähetysten kuljetuksissa käytetään tarvittaessa Tampereen Logistiikan tavarakuljetuspalveluita. Kudos- ja laboratorionäytekuljetusten sekä instrumenttien kuljetustarpeen vuoksi suurimmat terveysasemat ovat edelleen päivittäisen reittikuljetuksen piirissä. Näytekuljetusten tulevaisuuden toimitustapaa selvitetään. Logistiikasta tilatut varastotavaratoimitukset ja pyykkikuljetukset jatkuvat ennallaan. Loora > yhteystiedot, tilat ja tukipalvelut > Sähköisen viestinvälityksen kehittäminen Kalle Palonen Tampereen Logistiikan kuljetuspalvelut Päivittäiseen reittijakeluun kuuluvat kiinteistöt: Keskusvirastotalo (sisältää myös lähikiinteistöjen eli Frenckellin, asuntotoimen talon, Pantin kiinteistön, Raatihuoneen, Vakuutuskassan ja pääluottamusmiesten toimiston postikuljetukset) Tietotalo (Kipala ja Halo) Hatanpään sairaala (sairaalan sisäinen jakelu jatkuu ennallaan) Kaupin sairaala Koukkuniemen alue (alueen sisäinen jakelu jatkuu ennallaan) Sarvis (kiinteistön sisäinen jakelu jatkuu ennallaan) Tipotie (kiinteistön sisäinen jakelu jatkuu ennallaan) Tays (sairaalan sisäinen jakelu jatkuu ennallaan) Atalan, Hervannan, Kaukajärven, Linnainmaan ja Tesoman terveysasemat Lielahtikeskus Tammelakeskus Tullinkulma (työterveys ja keskitetty opiskelijaterveydenhuolto) Eteläinen sosiaaliasema Hervannassa Sosiaaliasema Satama Sosiaalipäivystys Sorinkadulla Vapriikki ja Amurin työläismuseokortteli 4 VILKKU

5 ormestari tarttui heti töihin an innainmaan tekemään, mutsanota, Leinolan sanoo nuo- Ka- päioitilat jäävät päivärjaston, käyttöön. Atalan tern Takahuhdin palveluiden entimataloritään takaamaan sekä joi- saa- alveluja sten suun lähitoreileeuvolan lähitori toimipis- alueelle tervey- mmenniemeen not siirtyvät Lin- kiretuksen ja nuorivinvointikeskuktoimintojteyteen. Kämmenarveysasemalta. ja terveysasema- Kämetääntarpeen Leinolan ja Linrisokeskustetikeskus- tai lähi- ti- mu- eppänen a uuteen käyttöön, niemen aadaan uusia lähitorin tilontikeskuksesta alkaa elo- et- isoja kokonaisuuksia, joihin tulee nnittelu isa ttamalla merkiksi Heinämäki Linnainkeskuksesta mukaan perehtyä,kuten työllisyydenhoitoon ja koulutukseen liittyvät ky- yhdistysten ereen kaupungin lisäk- saa- ulaispormestari. symykset ja kehittämistarpeet. Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden tsi toukokuussa einämäen (vihr) kysymykset ovat tutumpia, koska nkeinopalveluisolin viime valtuustokaudella tämän lautakunnan jäsen. Luotta- otaan - ja elämänlaatutaavaksi apulais- palveluita ssa Tehtävää ja aiem- lähitor mustoimet eilla kaupunginvaltuu tettuna ja myös kaupunginhallituk- OSAAMIS- Olli-Poika Parviaiiin eduskuntaan. sen jäsenenä ovat antaneet toki KESKUKSEEN hyvää kokonaiskuvaa kaupungin taa myös Tampevaltuustoryhmää. HENKILÖÄ SIIRTYY 300 eri toiminnoista. kertoo t ja millaisista suunnitteko apulaispormestarin Mikä sinua kiinnostaa ä tulit Hiltunen apulaisriksi? HIN perustettavaan tilaan myös KONSERNIP ALVELUI- 4 tehtävissäsi? Mitkä ovat vahvuutesi? inen tamperelaiojan Nurmian Työ haastavien asiakokonaisuuk- uuteen osaamiskeskukseen siirtyy 300 lähitori. äiti. Olen Li säkuunnittelesien parissa on mielekästä. Innos- tehn työurani poliisiiisin Lamveluita, kaupun gin työntekijää tun asioista ja pidän vaihtelusta ja eri joita tehtävisat ra ja - lähinnä Hallintopalvelukeskuksesta, n siten hakeudun luontaisesti tehtäviin, joissa näitä elementtejä joustavasti ulottuneet käyta palvelumallia on tarjolla. Vahvuuteni on myös poa sisäministeriön Taloushallinnon Poliisitutkinnon pimmäiseksi helppo lähestyttävyys. Olen tot- palvelukeskuksesta ja eiskunta- ja koilliutta myöhemmin halmaisteri. konsernihallinnosta. tunut toimimaan hyvin erilaisten Myös jateustieteiden Keskus aloittaa toimintansa ensi vuoden ihmisten kanssa aiemmissa työtehtävissäni ja nähnyt ihmisten tään samalla malntampereella. tohn alla, mutta apun Täetaan alussa. elämää melko monelta kantilta. pesti keskustan vie nyt varilta ja Uudessa osaamiskeskuksessa toimii viisi kehittämissuunistelu. Syksylläal- Mikä on mielipaikkasi asioilta. ryhmää: talous-, henkilöstö-, myös tieto-, kesätyöntekijöi- hallinto- ja mielipuuhaasi töitä a kaakkoisen ja alunnittelut. 5 KAUPUNGIN Tampereella? oppaasta. Opas tarjoaa kesätyöntekijöille yksissä kansissa tieden, perehdyttäminen ja ict-palvelut. K eskuk- työtehjöiden, sinulla on Mielipaikkani on oma kotini Tampereen Onkiniemessä sekä Tam- PALVELUKSESSA toa palvelussuhteeseen kuuluvista seikoista, kuten työajasta, sen avuksi on tehty uusi opas, AHKEROI pereen lukuisat YLI järvenrannat 500 Heli Hirvelä. täviin on sen tärkeää. johtajana Perehdytyk- aloittaa uu monta laajaa ja kuten toisen asseen ja työllisyy- KESÄTYÖNTEKIJÄÄ suudesta sekä kaupungin organidyntää. nimeksi tulee Koppari. vapaista, eduista ja työturvalli- jota esimiesten Osaamiskeskuksen kannattaa hyö- metsät, joihin voi mennä perheen kanssa retkeilemään. ä kulttuuri- ja liiin liittyvät asiat. TAMPEREEN kaupungilla työs- Esimiehet voivat tilata op- projektin ohjausryhmä nä saatiorakenteesta ja strategiasta. Nimen valitsi Koppa - Millaisia terveisiä lähetät aljon yhteistyötä kentelee yli 500 kesätyöntekijää: harjoittelijoita, koululaisia, gin virastotalon virastopalve- Henkilöstöasiat hallinnon > Palvelussuhteen johtoryhmä 6 Olen tosi iloinen mahdollipaan paperiversioita kaupun- toimiva konserni - henkilöstölle? en kanssa. Synkkä lanne tekee työseellisen ja samal- ja kausityöntekijöitä. rit@tampere.fi. ja Kesätyöntekijän Looran kautta opas) järjestet- opiskelijoita, vuosilomasijaisia luista osoitteesta virastomesta- alkaminen nimikilpailun (Perehdyttämisopas avulla. suudesta olla osa tätä Tampereen kaupungin työyhteisöä ja haluan kuunnella näkemyksiänne. luista, joiden enä vaikutus ongeltekijöille löytyy Kesätyöntekijän saatiin 100 nimiehdo- Ohjeita ja neuvoja kesätyön- Kaikkien uusien työntekityyn nimikilpailuun Olettehan oman työnne parhaita asiantuntijoita. Minuun voi olisen näkökulmasä. Näiden tekijöi- nimeä. Kopparia tusta ja 77 erilaista la tarvittaessa yhteydessä matalalla kynnyksellä. ttaminen on hanmalta osaltani teen kaksi kertaa. nimeksi ehdotettiin Nimen perusteluissa todettiin, että osaa- hin tartuit ja simmäisenä? miskeskuksen henkilökunta toimii kopparina n jo valmiita verlaajennan tietämistani tapaamalsaan vastaan eri palve- vastatessaan eli ottaesnkin näin alussa lualojen tehtäviä. höni kuuluu myös Organisaatio ja johtaminen > Hallinnon kehitt ä- minen > Koppa-projekti Linnainmaan terveysaseman osastonhoitaja Tuula Urvikko ja sairaanhoitaja Sanna Ahonen toivovat, että terveysasemalla säilyy henkilöstöravintola muutosten jälkeen. TEKSTI Ilana Pantzar KUVAT Hanna Leppänen Uudistunut uintikeskus tarjoaa työntekijällekin uutta Liikunnanohjaajat Tommi Uudistuneen Liimatta ja Lari Haromo ovat olleet tyytyväisiä uudistuneeseen uintikeskukseen Kalevassa. Syksyllä ohjaajien työnkuva on monipuolistunut entisestään. Syksystä lähtien Lari Haromo on päässyt ohjaamaan asiakkaita myös kuntosalilla. Tampereen uinti keskuksen täyttää auringonvalo. Remontin yhteydessä ensimmäiseen kerrokseen siirtyneen kahvilan pöydässä istuu kaksi uimahallin työntekijää: Tommi Liimatta ja Lari Haromo. Kaksi vuotta kestäneen remontin jälkeen uusissa tiloissa on polskuteltu jo kesäkuun alusta asti. Valoisuutta on tullut lisää ja tekniikka on täysin uusittu. Tykkään tilan avaruudesta ja valoisuudesta, sanoo Liimatta. Liimatta työskenteli remontin ajan Kalevassa. Remontin keskellä työskentely oli mahdollista, koska osa altaista oli koko ajan käytössä. Tein töitä laajennusosan puolella ja vedin siellä koululaisuinteja. Meillä oli parakkipukuhuoneet, joissa kaikissa oli myös suihkut. Tulimme oikein hyvin toimeen niissäkin olosuhteissa, kertoo Liimatta remontin aikaisista tiloista. Monet uintikeskuksen työntekijöistä siirtyivät remontin tieltä muualle töihin. Työskentelin remontin ajan Pyynikin uimahallissa. Työtehtäväni olivat samanlaisia kuin Kale van uintikeskuksessa, kertoo Haromo. Viileä sää ei täyttänyt altaita Vaikka kesä- ja heinäkuun säät eivät suosineet lomailijoita, eivät viileät järvivedet ruuhkauttaneet uintikeskuksen altaita. Ajattelimme, että ihmisiä olisi ollut enemmän, mutta hyvin täällä mahtui uimaan koko kesän. Ehkä melko moni uimari ajatteli, että uudistuneet tilat houkuttelevat niin paljon muita uimareita, ettei sekaan mahdu, sanoo Tommi Liimatta. Remontin myötä uimareilla on nyt enemmän tilaa uida, mutta sen lisäksi liikuntaa voi harrastaa esimerkiksi kahvilan entiselle paikalle tulleella uutuuttaan kiiltävällä kuntosalilla. Syksyksi me liikunnanohjaajat olemme saaneet uusia hommia ja yksi niistä on kuntosaliohjaus. Salilla pääsee siis nykyään treenaamaan myös ohjaajan avustuksella, Lari Haromo kertoo. Uuteen totutteleminen kestää aikansa Kumilenkkiavaimet ja perinteiset lukot ovat historiaa ja niiden tilalle ovat tulleet älylukot, jotka avautuvat sähköisillä rannekkeilla. Ensimmäiset kaksi viikkoa aulassa oli opastaja, joka antoi neuvoja rannekkeen käyttöön. Rannekkeen käyttöönotto oli sellainen muutos, joka olisi ilman opastusta saattanut aiheut taa hämmennystä asiakkaissa, kertoo Tommi Liimatta. Myös työntekijöillä on totuttelemista uuteen halliin. Koska tänne on tullut lisää tekniikkaa, joudun välillä miettimään, mistä minkäkin laitteen saa laitettua päälle, Liimatta kertoo. Kun kaikki on niin automatisoitua, aiheuttaa se välillä ongelmia. Aina ei tiedä, miten esimerkiksi mikäkin valo toimii. Onneksi on huollon numero, johon voi aina soittaa, lisää Lari Haromo. Uimahallin tilat ovat pysyneet kahvilaa ja kuntosalia lukuun ottamatta melko samassa järjestyksessä, joten eksymään keskuksessa ei pääse. Muutamia uudistuksia työntekijänkin on vaikea muistaa. Valvomossa työskennellessäni unohdan usein, että sinne on tullut vesipiste. Lähden edelleen automaattisesti hakemaan vettä jostain muualta, Liimatta sanoo ja naurahtaa. VILKKU

6 TAPETILLA Esimiehen luvalla viisi päivää sairauslomaa ESIMIEHELLÄ on nyt oikeus myöntää sairauslomaa äkillisesti sairastuneelle työntekijälle viisi kalenteripäivää aiemman kolmen päivän sijasta. Muutos tuli voimaan syyskuun alussa. Esimiehen ei ole yleensä syytä myöntää sairauslomaa yhdellä kertaa, vaan jaksoissa siten, että ensin myönnetään 1 2 kalenteripäivää ja sen jälkeen tehdään uusi päätös jatkosta. Vastuu sairaudesta ja sairauden itsehoidosta on ainoastaan työntekijällä itsellään. Esimiehellä on oikeus sallia poissaolo, mutta vastuuta sairaanhoidosta hänelle ei synny. Työntekijällä on mahdollisuus hakeutua nor maa liin tapaan esimiehen myöntämän sairauslomajakson aikana työterveyshuoltoon työterveyshoitajan tai -lääkärin vastaanotolle. Pelkkä ilmoitus poissaolosta ei oikeuta palkalliseen sairaus lomaan, vaan poissaoloon tarvi taan esimiehen lupa. Lupakäytäntö perustuu esimiehen ja työntekijän väliseen luottamuk seen. Perustelluista syistä esimies voi jättää luvan myöntämättä, jolloin hänen täytyy sopia työntekijän kanssa varhaisen tuen toimenpiteistä. Työtapaturmien ja työmatkatapaturmien yhteydessä esimiehen lupaan perustuvaa sairauslomakäytäntöä ei voida käyttää. Loora > Ohjeet ja lomakkeet > Henkilöstöhallinnon ohjeet ja lomakkeet / sairastuminen Henkilöstösuunnittelija Satu Kuivasto , satu.kuivasto@tampere.fi TEKSTI JA KUVAT Ilana Pantzar Oppia ja innostusta viherpihasta Monitoimitalo 13:n piha vihertää. Pihaan istutetut yrtit, tomaatit ja mansikat tuovat tuoksahduksen jostain muualta ja vievät hetkeksi pois keskustan kiireestä. Värikkään pihan keskellä on mukava nauttia kuppi kahvia tai vain ihmetellä ja maistella pihan antimia. Ilman viherpihaprojektia pihaa värittäisivät vain auringonsäteet. Hankkeen takana on askartelunohjaaja Merja Lehto nen. Lehtonen kertoo idean syntyneen kevään kävijämääriä miettiessä. Meillä on usein keväällä hiljaisempaa. Nuoret ja lapset tykkäävät olla silloin ulkona, joten miksi meidänkin toimintaamme ei voisi siirtää ulos. Monitoimitalo 13:n viherpiha on aiemmin ollut vain henkilökunnan käytössä. Lehtosen mukaan piha näytti ankealta. Niinpä siitä päätettiin tehdä nuorten kävijöiden ja henkilökunnan yhteistyöllä Suomen kaunein sisäpiha. Nuorten kädenjälki näkyy viherpihassa Projektin tarkoituksena on saada Monitoimitalo 13:ssa käyvät nuoret innostumaan luonnon monimuotoisuudesta sekä siitä, miten hyöty- ja koristekasveja voi kasvattaa itse pienellä budjetilla keskeisilläkin paikoilla. Samalla nuoret oppivat uusia taitoja ja kärsivällisyyttä. Tänä vuonna pihan suunnitteluun ja rakentamiseen ovat osallistuneet Pajaston taidepajan nuoret. Muun muassa pihan graffitit ja värikkäät jakkarat ovat taidepajalaisten maalaamia. Kun nuoret ovat itse suunnitelleet pihan, se palvelee parhaiten myös sen käyttäjiä eli nuoria, Merja Lehtonen sanoo. Vaikka viherpiha on melko keskeisellä paikalla, sitä ei ole sotkettu eivätkä jakkarat ole lentäneet läheiseen lampeen, vaikka ensin niin pelättiin. Kysyin eräältä nuorelta, osaako hän sanoa, miksi piha on saanut olla rauhassa. Hän vastasi, että eiväthän he nyt omia nurkkiaan halua sotkea. Pihaa voi käyttää kuka tahansa Viherpiha on herättänyt kiinnostusta myös Monitoimitalo 13:n muissa kävijöissä. Lehto- 6 VILKKU

7 nen kertoo erään talossa kokoustaneen ryhmän kysyneen viherpihan vuokrausta ko kouskäyttöön. Mietin, että miksipä ei. Tämähän voisi olla tila, jota voi hyödyntää moneen eri tarkoitukseen. Lehtonen toivoo, että tulevaisuudessa toimintaan saataisiin mukaan sponsoreita, jotka voisivat lahjoittaa esimerkiksi rakennustarvikkeita tai taimia. Merja Lehtosen mukaan viherpihassa on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia. Ensi keväänä meidän täytyy markkinoida tätä pihaa vielä paremmin. Nuorten pitää ensin tietää, mistä tässä on kysymys. Eiväthän he muuten uskalla tulla tänne ja esimerkiksi maistella pihan antimia. Monitoimitalon viherpihasta on tullut värikäs koko talon yhteinen kohtauspaikka. Merja Lehtosen kehittelemä viher - pihaprojekti oli yksi Tampereen kaupungin henkilöstön kehittäjäpalkinnon saaneista ideoista. VILKKU

8 TYKYTYSTÄ TEKSTI Ilana Pantzar KUVA Hanna Leppänen Monipuolisesta urheilutaustasta on hyötyä palomiehen ammatissa. Vertti Harjuniemi on saanut SM-mitaleita muun muassa painista ja taistelulajeista. Super-Vertti auttaa aina tarvittaessa Vertti Harjuniemi on personal trainer, fitness-urheilun SMvoittaja ja tuore tv-tähti, mutta sen lisäksi hän on myös palomies. Ammattimaisen treenaamisen, muiden treenien suunnittelun ja palomiehen työn yhdistäminen saattaa kuulostaa mahdottomalta yhdistelmäl tä, mutta moneen paikkaan ehtivä Harjuniemi vakuuttaa sen olevan mahdollista. Usean asian tekeminen samaan aikaan ei haittaa, jos se tekeminen on mukavaa. Palomiesten työajat ovat erikoiset. Arki koostuu 24 tunnin työvuoroista ja niitä seuraavista kolmen päivän vapaista. Toimistotyöläisessä kauhistusta herättävä rytmi ei kuitenkaan haittaa Harjuniemen päämäärätietoista harjoittelua. Treenaan vapaapäivinä aina kaksi kertaa päivässä ja palokunnassakin on varattu aikaa kunnon ylläpitoon. Lisäksi aerobista treeniä tulee esimerkiksi työmatkapyöräilystä. Tiukkaan kisakauteen valmistautuminen ei kuitenkaan häiritse koskaan työntekoa. Vaikka syön usein, niin mikäli tilanne sitä vaatii, kestää syöminen maksimissaan minuutin, eli se ei haittaa töitä. Olen myös kiitollinen siitä, että työkaverit ovat olleet todella kannustavia ja innokkaita lähtemään mukaan salille. Vertti Harjuniemi työskentelee Hervannan paloasemalla. Pitkäaikainen haave palomiehen ammatista vaati ponnisteluja. Yksistään pelastusopistoon hakeminen oli monen vuoden projekti. Lukio jäi aikoinaan kesken, joten kävin armeijan jälkeen ammattikoulun saadakseni tarvittavat paperit pelastusopistoa varten. Lisäksi jouduin harjoittelemaan kestävyyttä vaativia lajeja, sillä en ole koskaan ollut mikään kestävyysurheilija. Päämäärätietoisuus ja tavoitteiden saavuttaminen aukaisivat ovet myös television maailmaan. Ennen ideaa tv-sarjasta Harjuniemi kiersi luennoimassa Jutta Gustafsbergin kanssa. Luennoilla hän kertoi motivaatiosta sekä tavoitteiden asettamisesta ja niiden saavuttamisesta. Koska Gustafsbergilla oli jo ai- emmin ollut tv-sarjoja, he alkoivat luentosarjan jälkeen kehitellä uudenlaista ohjelmaa. Kun yhtälöön lisättiin vielä tuotantoyhtiö, syntyi Jutan ja Vertin Supersinkkudieetit. Ohjelman mukanaan tuomaan julkisuuteen Harjuniemi suhtautuu rauhallisesti. Kuvaukset menivät hyvin ja onnistuin olemaan kameran edes- Kaikki KUNTA 10 -tutkimustuloksia käsi- työntekijät halutaan teltiin työpaikoilla mukaan yhdessä henkilöstön kanssa keväällä. Sen jälkeen toimialueet muodostivat omat kehittämiskohteensa työyhteisöissä sovittujen, parannusta tarvitsevien asioiden perusteella. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on parantaa työntekijöiden osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä kehittämisessä. Työyhteisöjä pitää kannustaa yhteisöllisyyden kehittämiseen sekä innovoimaan uusia ja laadukkaita tapoja työskennellä. Lisäksi työstä aiheutuvan paineen ja työn hallinnan kokemuksen täytyy olla tasapainossa. Kaupungin toimenpiteet Uutta Tampere toimintamallia suunnitellaan yhdessä henkilöstön kanssa. Mallin kehittämistyössä henkilöstön osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja luottamuksen vahvistuminen on keskeisessä roolissa. Johdolle asetetaan tavoitteet vuodelle 2016 henkilöstön osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi. Tämän toteutumista mitataan seuraavan Kunta 10 -tutkimuksen tuloksissa, jotka saadaan helmikuussa Johtamisen osaamista vahvistetaan. Tampereelle kehitetään uudenlainen johtamisen kulttuuri, jossa painotetaan muutoksen johtamista ja hallintaa, henkilöstön osallistumista sekä innovointia ja palkitsemista. Johtamisen kehittämiseen edellytetään kaupungin jokaisen esimiehen osallistumista. Vaikutusmahdollisuuksien vahvistuminen liitetään osaksi kaupungin työhyvinvointimatriisia, 8 VILKKU

9 sä oma itseni. Jos ihmiset eivät jostain syystä tykkääkään persoonastani, sille ei voi mitään, koska persoonaa ei voi muuttaa ja esittää ei kannata. Uusi ura ei muuta vanhaa arkea Tähän mennessä ohjelmasta on tullut palautetta melko runsaasti ja se on ollut ainakin toistaiseksi positiivista. Se on lämmittänyt mieltä, Vertti Harjuniemi kertoo. Hän ei usko ohjelman vaikuttavan arkeen palolaitoksella. Koska elämme täällä 24 tuntia yhdessä ja teemme kaiken yhdessä, olemme myös toistemme hyviä kavereita. En usko, että kenenkään suhtautuminen minua kohtaan muuttuu sarjan myötä. Edes työtehtävissä tavattavien ihmisten reaktiot eivät jännitä Harjuniemeä. Voi olla, että joku tunnistaakin, mutta olen kuitenkin esillä positiivisessa mielessä. Autan ohjelmassa ihmisiä parempaan kuntoon. Lehdissä Vertti Harjuniemeä on jo ehditty verrata toiseen entiseen rovaniemeläiseen, Antti Tuiskuun. Harjuniemi suhtautuu vanhaan luokkakaveriinsa vertaamiseen huumorilla. Vaikka yhdennäköisyyttä ei huomaisikaan, miehiä yhdistää tietynlainen positiivisuus. Ehkä se on se, kun viimein pääsee pois kaamoksesta ja tänne valoon, ei viitsi kamalasti enää synkistellä, Harjuniemi toteaa ja naurahtaa. jolla kaupungissa seurataan työhyvinvoinnin kehitystä. Kunta 10 -tutkimuksesta nostetut kehittämiskohteet ovat keskeinen osa kehityskeskusteluja ja työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteita. Tavoitteena on työpaineiden ja työn hallinnan kokemuksen parempi tasapaino. Työyhteisökohtaisesti Kunta 10 -tulosten perusteella määritellyt Vertin supervinkit Kaikkihan tietävät, miten pääsee parempaan kuntoon syö terveellisesti ja liikkuu. Se vain vaatii selkärankaa, sanoo Vertti Harjuniemi. Harjuniemen mukaan istumatyötä tekevät voivat aktivoida kehoaan ja piristää työpäivää lyhyillä harjoituksilla. Oma paino riittää hyvin vastukseksi esimerkiksi askelkyykkyjä tehdessä. Tämä ei kuitenkaan yksistään riitä. Liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään kolme kertaa viikossa tunnin ajan. Ensimmäinen askel terveempään ruokavalioon tapahtuu tuoteselosteita lukemalla. Ruokakaupassa kan nattaa valita vain tuottei ta, joissa on alle 10 prosenttia rasvaa. Kaikkia muutoksia ei kannata tehdä yhdellä ker taa. Liikkeelle voi lähteä pienin askelin. Kun on tottunut vähärasvaisempiin tuotteisiin, seuraavaksi huomion voi kiinnittää sokerin määrään. Harjuniemi korostaa, että elintapoja muuttaessa on tärkeää edetä hitaasti, jotta muutokset olisivat pysyviä. kehittämiskohteet ovat ensiarvoisen tärkeitä arjessa ja niiden toteuttamiseen on keskityttävä. Toimenpiteiden läpivienti yhdessä henkilöstön kanssa on kunkin yksikön johdon vastuulla. Työhyvinvointipäällikkö Sami Uusitalo Naisensihoitajat tekivät kalenterin vapaaehtoisten hyväksi PEERO LAKANEN PIRKANMAAN pelastuslaitoksen naisensihoi tajat ovat tehneet hyväntekeväisyyskalenterin vuo delle Tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Vapaaehtoiselle pelastuspalvelulle. Varat kohdennetaan kadonneiden etsintään ja laitehankintoihin. Tamperelainen ensihoitaja Kirsi Kaivonen sai idean lähteä toteuttamaan erilaista kalenteria perinteisen palomieskalenterin rinnalle. Kiinnostusta kalenterin työstämiseen kysyttiin kaikilta pelastuslaitoksen ensihoidossa työskenteleviltä naisilta, joista tiivistyi lopulta seitsemän naisen porukka. Kalenterin teema ja yhteinen päämäärä on alusta saakka ollut selvillä: tyylikäs, mutta iloinen ja me-henkeä edustava. Projektiin innostettiin mukaan tamperelaiskuvaaja Peero Lakanen, jonka kädenjälki näkyy myös vahvasti kuvissa. Päivänvalon kalenteri näki viime perjantain julkaisutilaisuudessa. Juhlahumuun naiset eivät kuitenkaan tuudittautuneet, vaan myyntityöt alkoivat välittömästi viikonloppuna turvallisuusmessuilla. Oman kalenterin voi ostaa esimerkiksi Tampereen päivänä keskustan tai Hervan nan paloasemalta. facebook.com/naisensihoitajat naisensihoitajat.fi Tullinkulman Työterveys muuttuu osakeyhtiöksi Kalenteria ovat tehneet Johanna Lähteinen (edessä), Kirsi Laakso, Katja Kaivo-oja, Ulla Heino, Kirsi Kaivonen, Sanna Kauppinen ja Elina Holstikko. TULLINKULMAN Työterveys Liikelaitos muuttuu syksyn aikana Tullinkulman Työterveys Oy:ksi kaupunginvaltuuston elokuussa tekemän päätöksen mukaisesti. Kaikki nykyiset Tullinkulman Työterveyden 125 työntekijää siirtyvät perustettavan yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työterveyshuolto liittyy suunnatulla osakeannilla osaksi yhteistä Tullinkulman Työterveys Oy:tä vuodenvaihteessa. Yhteistyöllä pyritään sosiaali- ja terveyspalvelujen sujuvampaan toimintaan niin asiakkaiden kuin organisaatioidenkin näkökulmasta. Yhdistymisen ansiosta pystymme palvelemaan asiakkaitamme useamman toimipisteen kautta: kaupungin keskustan tilojen lisäksi muun muassa Taysin ja Nokian alueella, sanoo Tullinkulman Työterveyden toimitusjohtaja Eija Railanmaa. Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen VILKKU

10 LÄHIKUVASSA Sähköpyörä helpottaa kotihoidon väen liikkumista TEKSTI Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen Kaupungin kotihoidon työntekijät ovat toivoneet sähköpyöriä eri alueille. Tällä hetkellä Härmälän lähipalvelualueella on koekäytössä yksi sähköpyörä. Koekäytön kokemusten perusteella päätetään, hankitaanko sähköpyöriä lisää, kertoo johtava kotihoidon esimies Sirkku Savolainen. Lähihoitaja Anne Ohralahden menoa sähköpyörä on helpottanut. Työvuoron aikana saattaa kertyä ajettavaa kilometrin verran. Lähtöpaikka ja taukotila ovat siirtyneet Hatanpään huvilaan, ja sieltä on alueen toiselle reunalle Perä-Härmälään melkoinen matka. Sähköpyörällä ajaminen on ihan yksinkertaista, vain kevyempää kuin tavallisella pyörällä. Helppoa kuin heinänteko, hän sanoo ja polkaisee vauhtiin. TEKSTI Ilana Pantzar KUVAT Hanna Leppänen Asiakkaiden luona ei enää hengästytä Anne Ohralahti ehti ennen ensimmäistä koeajoaan miettiä, lähteekö pyörä kulkemaan itsekseen avuste päällä. Eipä lähtenyt, hän nauraa. Mäkiajossa pyörästä saa eniten irti. Enää en myöskään läähätä mennessäni asiakkaiden luo. Joskus perääni on jääty katsomaan, mikä supernainen se siinä polkikaan. Joku voisi tosin ajatella, että supernainen Anne Ohralahti on. Hyvällä säällä hän ajaa Nokialta Hatanpäälle omalla tavallisella pyörällään työmatkansa, josta kertyy ajokilometrejä 42 työajojen lisäksi. Ohralahti pitää sähköpyörää loistavana apuna. Pyörä sopii etenkin sellaisille, joilla on selkäkipuja tai muita vaivoja. Anne Ohralahti polkee kevyesti ja nopeasti kotihoidon asiakkaalta toisen luo. Sähköpyörä helpottaa menoa. Käyttökokemukset ratkaisevat jatkon Tampereen Infra vastaa sähköpyörien huollosta. Infra kerää kokemuksia akun kestosta ja pyörän käytöstä eri olosuhteissa samoin kuin pyörän huollettavuudesta. Talvikäytössäkin pyörää aiotaan käyttää, ja silloin selviää, miten akku reagoi pakkaseen. Kustannusten kannalta olisi tietysti hyvä, jos sähköpyörää voisi käyttää myös talvella, Sirkku Savolainen toteaa. Pyörän akku latautuu nopeasti, eikä sitä tarvitse ladata usein. Sähköpyörä on tukeva, joten sillä uskaltanee lähteä hyvin liikkeelle liukkaallakin kelillä, lisäksi turvana ovat nastarenkaat, Anne Ohralahti lisää. Kotihoidossa on käytössä leasingautoja ja tavallisia polkupyöriä. Työntekijät käyttävät työpäivän aikana liikkumiseen myös omia autoja ja pyöriä. Infra hankki kaupungin työntekijöiden kokeiltavaksi kesällä myös toisen sähköpyörän. Sillä ovat ajaneet keskustan ja lännen viheralueiden hoitajat. Sähköa Kun sähköauto hurauttaa viereen, sitä ei välttämättä huomaa. Sähköauto on hiljainen ja ekologinen työkaveri. Tilakeskuksen kiinteistöteknisen tuotannon huollossa on käytössä täysin sähköllä toimiva pakettiauto, jonka ratin takaa löytyy huoltomies Juha Visala. Auto tuli käyttööni maaliskuussa. Olen ehtinyt tutustua hyvin sen toimintaan ja opetella ajamaan sillä. Aiemmin kaupungilla on ollut käytössä hybridiautoja, jotka toimivat vain osin sähköllä, mutta 10 VILKKU

11 Kaupungilla on yhteensä kolme sähköautoa. Autot ovat Tilakeskuksella, Sähkölaitoksella ja Infrassa, kertoo Juha Visala. Pakettiautomalliseen sähköautoon mahtuvat hyvin mukaan kaikki huoltotöissä tarvittavat työkalut. uto on hiljainen työkaveri nyt käyttöön on saatu myös kolme täysin sähköllä toimivaa autoa, jotka kaikki ovat eri yksiköiden käytössä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kun sähkö loppuu, matkantekokin loppuu. Toistaiseksi auto ei kuitenkaan ole jättänyt Juha Visalaa tienposkeen. Yöksi auto laitetaan lataukseen ja aamulla ladatulla autolla pitäisi pystyä ajamaan noin 130 kilometriä. Lataus riittää kaupunkialueella varsin hyvin ja sinne työtehtäväni melko pitkälti sijoittuvatkin. Talvesta vielä vähän kokemuksia Auton akun lataaminen täyteen kestää noin 4 tuntia. Yleensä Ju ha Visala lataa autoa myös lounastauol laan. Kun tulen lounaalle ja hoitamaan asioita, lataan autoa samaan aikaan. Kyllä siihen äkkiä saa 50 kilometrille lisää latausta. Koska auto on ollut käytössä vasta maaliskuusta, kokemuksia talviajosta on vielä vähän. On sanottu, että talvipakkasilla kilometrimäärä saattaa jopa puolittua. Pakkasen lisäksi talvella latauk sen kestoa syö lämmitys. Lämpimämmälläkin säällä lämmityksen päälle laittaminen voi vähentää latausta 30 kilometrillä. Talvi saattaa tuoda mukanaan haasteita, mutta muuten autossa ei ole toistaiseksi ilmennyt minkäänlaisia ongelmia. Ainoa huono puoli on, että ihmiset eivät välttämättä tajua, että vieressä liikkuu auto, koska siitä ei kuulu oikeastaan mitään ääntä. Onneksi autossa on varoittava äänimerkki jalankulkijoille. Ei vielä omaan käyttöön Juha Visalan työpäivä alkaa Nekalan toimipisteeltä, jossa tarkistetaan vikailmoitukset. Kun ilmoitukset on tarkistettu, on aika lähteä liikkeelle. Hiljaisena päivänä autolla ajetaan kilometriä ja kiireisempänä enemmän. Pidemmälle keikalle lähtiessä on ensin mietittävä, kuinka pitkälle latausta riittää. Autolla ei kannata lähteä Teiskon perälle keikalle, jos sieltä ei löydy sopivaa latauspaikkaa. Hätätapauksissa käyttöön voi kuitenkin ottaa toisen auton. Vaikka sähköauto on palvellut Visalaa hyvin työajossa, hän ei silti vielä ostaisi sellaista itselleen. En uskaltaisi hankkia vielä sähköautoa, koska latauspisteitä on vähän ja ajan niin pitkiä matkoja. Kauppakassiksikin se on toistaiseksi hieman liian kallis. VILKKU

12 TEKSTI Ilana Pantzar KUVA Hanna Leppänen Aikaa palvella asiakkaita Kolme vuotta palveluliikenneautossa Palvelubussin avustaja työskennelleestä Kalle Mäkelän työstä Kalle Mäkelästä huokuu rauhallisuus. Se suuri osa on asiakaspalvelua. Ritva Aaltonen on tyytyväinen on valttia, kun kyyditettävänä on paljon saamaansa apuun. iäkkäitä ihmisiä. Mäkelä päätyi töihin palvelu bussiin työvoimatoimiston kautta. Olin ollut jonkin aikaa työttömänä ja työvoimatoimistosta ehdotettiin, että osallistuisin palveluavustajakurssille. Kurssin jälkeen tulin tänne töihin. Kurssiin kuuluvan työssäoppimisjakson jälkeen Mäkelä teki puolen vuoden ajan satunnaisia vuoroja palvelubussin avustajana. Lopulta hänet vakinaistettiin. Työvoimatoimisto ohjasi Mäkelää oikeaan suuntaan, sillä hän on viihtynyt hyvin työssään. Tämä on kivaa hommaa. Asiakkaamme ovat mukavia ja tyytyväisiä. Heitä on ilo palvella. Rakenne samanlainen, sisältö erilainen Kalle Mäkelän päivä alkaa yhdeksältä, kun kuski nappaa hänet keskustasta kyytiin. Sen jälkeen he tarkastavat koneelta keskuksen kautta tulleet tilaukset ja lähtevät hakemaan ensimmäisiä asiakkaita. Aiemmin asiakkaat saattoivat tilata kyydin suoraan palvelubussin henkilökunnalta, mutta nykyään kaikki tilaukset tulevat keskuksen kautta. Tämä muutos on helpottanut auton henkilökunnan työtä. Enää ei tarvitse ottaa puheluita vastaan ja kirjata osoitteita muiden töiden ohessa. Päivän päätteeksi palvelubussi kaartaa hakemaan päiväkeskuslaiset palvelukoti Koivupirtistä ja vie heidät koteihinsa. Työpäivät muistuttavat rakenteeltaan toisiaan. Koska kyytiläiset vaihtuvat, sisällöltään kahta samanlaista päivää ei kuitenkaan ole. Työssä kuulee paljon sellaista, mitä en olisi muuten kuullut. Meille on kerrottu Tampereen historiasta ja Tammelan kenkätehtaista. Lisäksi kaikenlaisia vinkkejä on tullut runsaasti. Koska kyydittävänä on ikäihmisiä, on varauduttava myös yllättäviin tilanteisiin. Viime viikolla eräs asiakas epäili saavansa aivoinfarktin. Tarkkailimme tilannetta ja tarjouduimme viemään hänet Acutaan. Mäkelä toteaa palvelu bussin hyväksi puoleksi sen, että tehtäviä voidaan priorisoida. Asiakas voidaan lähteä viemään Acutaan, jos tilanne sitä vaatii. Hyvästä työstä palkittiin Tampereen Logistiikka palkitsi toukokuussa työntekijöitään. Pal - kittuja kiitettiin erinomaisesta asiakaspalvelusta ja asiakkaiden arjen sujuvuuden turvaamisesta. Kalle Mäkelä oli yksi palkituista. Hän suhtautuu asiaan rauhalliseen tapaansa. Ainahan se hyvältä tuntuu, kun muistetaan ja palkitaan. Vaikka Kalle Mäkelä viihtyy työssään, hän on silti pitänyt tulevaisuudensuunnitelmat auki. Tässä tulee ainakin pari vuotta tehtyä töitä, mutta täytyy seurata, kuinka työtilanne kehittyy koko Suomessa. Eihän sitä tiedä, vaikka kouluttautuisi ihan uudelle alalle. VILKKU 50 vuotta KIRJAILIJA Seppo Jokinen kertoo ensimmäisestä dekkaristaan Vilkun vuoden 1996 numerossa 7. Tuolloin Jokinen työskenteli vielä kaupungin T ietotekniikkakeskuksen pääoperaattorina. ESIKOISTEOKSEN syntymiseen kului kahdeksan kuukautta. Itse kirjan kirjoittaminen oli melko helppoa, mutta viimeistelyvaihe oli tuskallinen. Monet kohtaukset, jopa henkilöhahmotkin menivät uusiksi. Mutta hiominen kannatti. Kustantaja hyväksyi käsikirjoituksen sellaisenaan ilman pienimpiäkään muutoksia. Jos kaikki sujuu hyvin, on Koskiseen mieltyneille luvassa jatkoa. Sepon tietokoneen näyttöruudulla rikosylikonstaapeli Sakari Koskinen ratkoo jo uusia visaisia rikoksia. 12 VILKKU

13 TEKSTI Ilana Pantzar KUVA Hanna Leppänen PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT Helena Mäkisen kirja hyllys sä mapit on järjestetty siisteihin riveihin. Olen vielä sitä ikäluokkaa, että haluan säilyttää tärkeistä asia kirjoista paperisen version sähköisen lisäksi. Kauppaopistosta valmistunut Helena Mäkinen muutti vuonna 1975 Valkeakoskelta Tampereelle. Töitä ei ollut, mutta niitä oli saatava. Niinpä hän marssi kaupungin virasto ta lolle. Sieltä hänet ohjattiin rahatoimistoon. Rahatoimistossa minua haastateltiin. Parin viikon päästä soi puhelin ja pääsin paikkaamaan sairauslomaa. Sijaisuus jatkui ja lopulta Mäkinen vakinaistettiin. Vuonna 1979 oli edessä muutto Jyväskylään miehen työn vuoksi. Työt Tampereella piti jättää. Jouduin irtisanoutumaan virasta ja se tuntui todella pahalta. Jyväskylässä Mäkinen aloitti työnhaun alusta ja marssi jälleen rahatoimistoon. Töitä löytyi ja nuo ri pari viihtyi Jyväskylässä muu taman vuoden. Lopulta tie vei takaisin Tampereelle. Palatessani olin aivan varma, etten koskaan saa vakituista virkaa. Töitä kuitenkin löytyi. Helena Mäkinen työskenteli muun muassa kouluvirastos sa ja rahatoimiston kirjanpidossa eri tehtävissä. Lopulta vuonna 1998 avautui paikka Tampereen työväenopiston toimistopäällikkönä. Työväenopistosta löytyi työ, jossa Mäkinen on viihtynyt nyt 17 vuotta. Yksi hyvä tyytyväisyyden mittari on se, että minusta on mukava tulla joka aamu töihin. Tätä nykyä Tampereen seudun työväenopisto sijaitsee fyysisesti kolmessa eri paikassa: Tampereella Sampolassa ja Tammelan koululla sijaitsevas sa Sara Hildén -akatemiassa sekä Ylöjärven Koulutuskeskus Valossa. Vakituisia työntekijöitä on 31, joiden lisäksi tunti opettajia ja luennoitsijoita on yhteensä 370. Työväenopistossa Helena Mäkisen tehtäviin kuuluvat muun muassa taloushallinnon asiat, henkilöstöhallinto ja esimiestehtävät. Mäkinen kuvaa työtänsä monipuoliseksi ja vaihtelevaksi. Jos vertaa alkuvuosiin, niin sähköpostin käyttö on tuonut paljon muutoksia työhön. Se määrää nykyään entistä enemmän päivän kulkua. En nen asiat hoidettiin puheli mit se, nykyään puhelin soi harvemmin. Sähköpostien lisäksi moni muu asia hoituu nykyään sähköisesti. Paperisten ilmoittautumisten tilalle on tullut sähköinen ilmoittautuminen ja laskutkin maksetaan nykyään verkossa. Mäkinen kertoo sen helpottaneen toimiston töitä, koska arkistoitavaa materiaalia on vähemmän. Sampolassa toimistopäällikkö nä työskentelevän Helena Mäkisen mielestä harrastukset tuovat tasapainoa ihmisten arkeen. Harrastusten ja työn tasapaino Harrastan kulttuuria monipuolisesti ja sen vuoksi vapaan sivistystyön parissa työskentely on tuntunut kiinnostavalta ja tärkeältä, Helena Mäkinen kertoo. Hän uskoo, että vapaalle sivistystyölle on paikkansa myös digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Uskon, että ihmiset kaipaavat ruudun tuijottamisen lisäksi yhdessäoloa, monipuolista kulttuuria, käsillä tekemistä ja liikuntaa. Vastapainona työlle Mäkinen harrastaa muun muassa vesijumppaa ja puutarhanhoitoa. Lisäksi hän kuuluu kuoroon. Olen laulanut Sampolan laulajissa jo 17 vuotta. Harjoitukset ovat mukavia ja rentouttavia, mutta silti haasteellisia. Myös työ itsessään antaa paljon ja siksi Mäkinen pohtii jo nyt reilun kahden vuoden päästä koittavia eläkepäiviään. Koska olen muutaman vuoden sisällä jäämässä eläkkeelle, olen miettinyt, mitä jään kaipaamaan tässä työssä eniten. Itse työn lisäksi kaipaan varmasti myös näitä ihmisiä. Digitalisoituminen muutosten takana Suurin yksittäinen muutos 17 vuoden aikana on ollut Tampereen ja Ylöjärven työväenopistojen yhdistyminen vuonna 2013 Tampereen seudun työväenopistoksi. Samalla Helena Mäkisen työyhteisö levittäytyi laajemmalle alueelle ja esimiestehtävät lisääntyivät. Toimistotöitä 40 vuoden kokemuksella VILKKU

14 YKSI MEISTÄ TEKSTI Ilana Pantzar KUVA Hanna Leppänen Tutut Nokian saappaat, 50-luku, 60-luku sekä ihastuttavia ja vihastuttavia muistoja menneisyydestä. Vapriikin kenkämuseossa pystyi 12 vuoden ajan palaamaan kenkien kautta menneisyyteen. Kun oman kengän pohja menee rikki yhdessä kesässä, ei voi kuin hämmästellä, kuinka hyvin säilyneitä aarteita on tallessa. Kenkien hyvinvoinnista pitää huolen Arja Koskinen, joka on työskennellyt Tampereen museoiden konservaattorina 15 vuotta. Hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa kaupungin museoiden kokoelmista huolehtiminen ja näyttelyprojekteihin osallistuminen. Konservointi on poikkitieteellinen ala. Pitää olla oman alansa asiantuntija, mutta myös kiinnostunut muun muassa lvi-tekniikasta varastoinnin erityisvaatimusten takia. Koskinen toteaakin konservoinnin olevan sekoitus insinööritieteitä ja humanistisia tieteitä. Tampereen kumikokoelman suojelija Sattuman kautta kumikokoelman pariin Arja Koskinen on erikoistunut kumiin ja sen elämänkaareen. Hän teki konservoinnin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön kumiesineiden säilytyksestä ja jatkotutkimuksena gradun yksittäisten kumimateriaalien hajoamisesta. Kumiesineiden pariin Koskinen päätyi sattumalta. Jonkun piti ottaa Tampereen museoiden kumikokoelma haltuun. Lupasin katsoa sitä ja nyt olen sitten katsonut kokoelmaa 10 vuotta. Tampereen museoilla on harvinaisen laaja kumiesineiden kokoelma. Kenkien lisäksi kokoelmaan kuuluu paljon Nokian tehtailta perittyjä kumiesineitä, kuten autonrenkaita. Monet kyselevät, miksi te keräätte tuollaisia. Kumi on kuitenkin esimerkiksi Nokian tehtaiden kautta osa Tampereenkin historiaa. Muualta maailmasta löytyy kumijalkine- ja kumilelukokoelmia, mutta Tampereen kokoelma erottuu muista, koska siihen kuuluu erityisen paljon erilaisia teknisiä materiaaleja. Ulkomaiset kollegat ovat usein hämmästelleet kokoelman laajuutta. Tamperelaisten pitää olla siitä ylpeitä. Näin laajaa kokoelmaa täytyy suojella hyvin. Siksi Tampereen museoilla on erityinen varasto kumiesineille. Varaston lämpötila on laskettu 15 asteeseen, jotta herkät kumiesineet kestäisivät mahdollisimman pitkään. Kumiahan ei ole tehty kestämään. Se on herkkä materiaali, joka hajoaa helposti, mutta näin voimme pidentää sen elinkaarta. Kumin hajoamista ei voi estää millään. Kenkien kohdalla tilanne on erityisen hankala. Jos kengässä on esimerkiksi nahkapinta, nahka säilyy oikein hyvin, mutta kumipohja ei, Koskinen kertoo. Koskisen mukaan 70-luvun kengät ovat hyviä esimerkkejä tästä. Kengänpohjassa olevan kumin voi nähdä halkeilleen, vaikka kenkä näyttää muuten hyvin huolletulta. Koskinen toteaa, että ahkerien kirpputoreilla kävijöiden kannattaa kiinnittää huomiota vintage-aarteisiin. Vanhat kengät voivat näyttää kauniilta, mutta pitkää ikää niille ei voi luvata. Kumi tarjoaa tutkijalle haasteita Kumi on teollisen tuotannon materiaali. Teollisuuden pitää tuottaa koko ajan uutta. Esimerkiksi autonrenkaat ovat hyvä esimerkki massatuotannosta. Tampereen kenkämuseon kokoelmissa on monenlaista kumiesinettä tiivisteistä ja tulpista autonrenkaisiin. Kaikkea, mitä Nokialla on tehty, kertoo Arja Koskinen. Vaikka teollisuuden rattaat pyörivät yhä tehokkaammin, on kumille keksitty myös uusiokäyttöä esimerkiksi tienpohjana. Koskisen mukaan uusiokäyttökään ei ole täysin ongelmatonta. Hän myöntää, että kumi on tutkimuksen kohteena juuri sen takia mielenkiintoinen, että se tarjoaa tutkijalle haasteita. Otsoni on esimerkiksi yksi pahimpia kumin hajoamisprosessin edistäjiä. Ilman otsonia kumia on kuitenkin mahdotonta säilöä, koska tilan pitäisi olla täysin hapeton ja valoton. Silloin me emme näkisi esinettä. Tietäisimme vain, että se on siellä jossain. Tampereen kenkämuseo sulki ovensa 6. syyskuuta. 14 VILKKU

15 Vanhuuseläkehakemukset tehdään itse SYYSKUUN alusta alkaen työntekijät ovat tehneet vanhuuseläkehakemuksensa itse Kevalle. Eläkeasioista sekä hakemusten tekemisestä järjestetään koulutuksia lähellä eläkeikää oleville muutaman kerran vuodessa. Seuraavat koulutukset ovat marraskuussa ja niistä kerrotaan Looran etusivun tapahtumapalstalla. Sähköinen eläkehakemus pitää tehdä noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle siirtymistä. Tarvittaessa apua hakemuksen tekemiseen saa hallintopalvelukeskus Halon asiantuntijoilta. Puhelinneuvontaa annetaan virka-aikana numerossa Varsinainen vanhuuseläkehakemusten eläkepalvelu on loppunut. Tietoa, ohjeita ja tukimateriaalia löytyy myös Loorasta. Eläkkeelle jääviä kurssitetaan Sähköisen hakemuksen lisäksi hakemuksen voi tehdä edelleen myös paperilomakkeella. Vanhuuseläkehakemuksia voi tulostaa Kevan sivuilta kohdasta Lomakkeet tai niitä voi noutaa Kelan toimistoista sekä keskusvirastotalon ja Tietotalon asiakaspalvelupistee stä. Työkyvyttömyyseläke-, kuntoutustuki-, osa-aikaeläke-, osakuntoutustuki- ja osatyökyvyttömyyseläkehakemusten tekeminen ja näiden eläkkeiden henkilökohtainen neuvonta on edelleen Halossa. Ajanvarausnumero on Loora > Henkilöstöasiat > Palvelussuhteen päättyminen > Eläkkeet Tampereen pankki vaihtuu KAUPUNKIKONSERNIN pääpankki vaihtuu 24. syyskuuta. Uudeksi pääpankiksi on kilpailutuksen perusteella valittu Nordea-p ankki. Yksiköiden on pitänyt jo pyytää kaikki saapuvat rahasuoritukset Nordean tilille, esimerkiksi erilaiset tuet ja avustukset, tilitykset, Kela-korvaukset ja projektirahoitukset. Tietojärjestelmien pääkäyttäjät ovat myös vaihtaneet Nordean pankkitilitiedon asiakkaille lähetettäville laskulomakkeille, kertoo palvelupäällikkö Olli Nurminen Taloushallinnon palvelukeskuksesta. Maksutauon aikana 23. syyskuuta mitään maksuja ei makseta Danske Bankin eikä Nordean tileiltä. Samana päivänä Taloushallinnon palvelukeskus siirtää kaupunkikonsernin varat Nordeaan. Kaikki Tampereen kaupungin rahaliikenne ohjataan 24. syyskuuta alkaen Nordean kautta, koska nykyinen sopimus palvelumaksuista Danske Bankin kanssa loppuu ja palveluiden hinnat nousevat lokakuusta alkaen. Nykyinen Danske Bankin pankkitili jää toistaiseksi voimaan ja sille maksetut suoritukset ohjautuvat perille kuten tähänkin asti. Palvelupäällikkö Olli Nurminen JOS olet siirtymässä parin seuraavan vuoden aikana eläkkeelle ja mietit, mitä uusi elämänvaihe tuo tullessaan, voit osallistua syksyn aikana järjestettävälle eläkkeelle siirtyvien kurssille. Tarkoituksena on tukea uuteen elämänvaiheeseen siirtymis tä jäsentämällä elettyä elämää muistellen ja keskustellen muun muassa valokuvia ja näyttelyitä apuna käyttäen. Kurssi auttaa suuntaamaan aja- Kiitokset Jäädessämme eläkkeelle kiitämme lämpimästi kaikkia työkavereita yhteisistä vuosista ja muistamisista. Kaarina Kanerva Pirjo Kivelä tuksia uutta elämänvaihetta kohti. Sen aikana kootaan omat muistorasiat. Kurssi järjestetään Vapriikissa torstaisin klo Syksyn aikana järjestetään myös Työelämän voimavara -kurssi henkilöille, jotka ovat vielä noin 5 7 vuotta mukana työelämässä. Kurssilla käydään läpi elettyä elämää sekä etsitään valokuvien, valokuvaamisen ja näyttelyiden avulla voimavaroja työvuosia varten. Kurssi järjestetään tiistaisin kello Vapriikissa. Molemmille kursseille osallistuminen on maksutonta ja kursseille otetaan 8 10 osallistujaa. Kurssin järjestää Tampereen kaupungin museopalveluihin kuuluva kulttuurikasvatusyksikkö Taite. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kursseille mennessä pilvi.tuomainen@tampere.fi tai Tyky-jumppaa tarjolla NAISTEN tyky-jumpparyhmä jatkaa Ratinan Stadionin voimistelusali 1:ssä keskiviikkoisin kello Ohjaajana toimii liikunnanohjaaja Mari Salminen. Osallistumismaksu syyskaudelta on 20 euroa. Tervetuloa uudet ja vanhat jumpparit! VILKKU

16 VILKKUVAT Katjan päivä Avopalvelujen sairaanhoitaja KATJA ROIVAS työskentelee Hervannan terveysasemalla. Hänen työhönsä kuuluu sairaanhoitajan vastaanoton pitäminen, hoidon tarpeen arviointi ja toimenpiteissä avustaminen. Hän on aiemmalta koulutukseltaan perushoitaja ja toiminut hoitotyössä vuodesta Kello soi yleensä viideltä, mutta lähes aina heräilen jo ennen sitä. Kahvi tippumaan ja puuro tulille. Eväät teen jo edellisiltana valmiiksi Aamulenkki Chili-villakoiran kanssa. Joka aamu pelkäämme, tuleeko lehdenjakaja nurkan takaa. Kun lehti on haettu, voikin sitten jo vapaammin tepastella ja nuuskutella nurkkia Asun Hyhkyssä rivitalossa. Illalla käyn vielä kävelyllä ja syön iltapalaa. Yleensä pujahdan peiton alle kello ja luen aina hetken kirjaa. Nyt on menossa Robert Harrisin Haamukirjoittaja Työpaikalla aamu aloitetaan yhteisellä kahvihetkellä, jolloin sovitaan päivän työkuviot. Meillä on uskomattoman hyvä yhteishenki ja nauru raikaa ajoittaisesta kiireestä huolimatta Olen hurahtanut liikuntaan ja käyn salilla neljä kertaa viikossa. Liikunta on hyvä keino tasapainottaa istumatyötä. Salilla tai kävelyllä työhuolet unohtuvat tehokkaasti. Salilla viihdyn noin tunnin verran, sitten voinkin hyvällä omallatunnolla löhöillä loppuillan, vaikka harvoin vain löhöilen. 16 VILKKU Tänään teen sekä kirjallisia töitä että hoitotyötä: pidän vastaanottoa, tyhjennän päivystysjonoa ja jaan lääkkeitä. Asiakas saa rokotuksen Tällä viikolla sijaistan osastonhoitajaa ja oman työn lisäksi riittää muutakin puuhaa, kuten työvuorolistojen tekoa, remonttipalaveri ja kaikkea pientä säätöä. Remontti tuo omat haasteensa, mutta lokakuussa pääsemme uusiin tiloihin ja remontti jatkuu vanhalla puolella.