Kansainvälistyvää osaamista aikuisille - joustavuutta opinpolkuihin - opas aikuisopiskelijan liikkuvuuden tukemiseen

Transkriptio

1 Kansainvälistyvää osaamista aikuisille - joustavuutta opinpolkuihin - opas aikuisopiskelijan liikkuvuuden tukemiseen

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Miksi ihmeessä aikuisena vaihtoon? 4 3. Ja millä rahalla? 5 4. Toimivaa tiedotusta 6 5. Kuka vastaa 7 6. Tuumasta toimeen: onnistunut liikkuvuusjakso Esteet on tehty voitettavaksi, haasteet ratkaistavaksi Lopuksi: onnistumisen kokemuksia 19 2

3 1. Johdanto Tämän opaskirjasen tarkoituksena on avata niitä henkilökohtaistamisen ja muun tukitoiminnan hyviä käytäntöjä, joiden avulla oppilaitokset, yritykset ja viranomaiset voivat motivoida, auttaa ja tukea aikuisopiskelijoita liikkuvuusjakson toteuttamisessa valmistavan koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen aikana. Oppaan synnyn ja sen tuottamista rahoittaneen Joustavat Opinpolut- hankkeen taustalla on selvitys tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja kansainvälistymisen tukitarpeista. Selvitys käynnistettiin Opetushallituksen toimeksiantona keväällä Selvityksen yhtenä tavoitteena oli saada lisätietoa ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen tilasta, esteistä ja tukitarpeista, joiden kehittämiseen voitaisiin suunnata myös mahdollisia valtionavustuksia. Huhtikuussa 2012 julkaistu selvitys ( ) nosti esille kehittämisehdotuksia aikuisopiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksien edistämiseksi. Selvityksen tuloksista keskusteltiin järjestetyssä Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisseminaarissa Helsingissä ja koulutuksen järjestäjän näkökulmasta korostui tällöin kaksi kehittämisehdotusta: Työelämän tarpeiden huomioiminen oppilaitosten kansainvälisyystoiminnassa ja aikuisopiskelijoiden kansanvälisyyden ja erityisesti liikkuvuuden tukeminen. Tässä oppaassa keskitytään jälkimmäiseen teemalla Joustavat opinpolut aikuisopiskelijoiden kansainvälistymisen mahdollistajana. Opaskirjan sisältö perustuu onnistuneesti toteutuneisiin aikuisopiskelijoiden liikkuvuusjaksojen case- kuvauksiin, joista on poimittu parhaita menetelmiä, toimintatapoja ja malleja aikuisopiskelijan liikkuvuusjakson eri vaiheiden tukemiseen. Tämä opaskirja on laadittu Opetushallituksen rahoittamassa Joustavat Opinpolut Aikuisopiskelijan Kansainvälistymiseen- hankkeessa, ja hankkeen koordinaattorina on ollut Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ja osatoteuttajina Tampereen Seudun Ammattiopisto TREDU/ Pirkanmaan Oppisopimuskeskus sekä Jyväskylän Aikuisopisto JAO. Hankkeen case- kuvauksia on saatu lisäksi Koulutuskeskus Salpauksesta, TTS- Työtehoseuralta, Edupolista sekä Ammattiopisto Lappiasta kiitokset kaikille työssä mukana olleille. Tampereella 28. lokakuuta 2013 Päivi Puutio Kansainvälistyvää osaamista 3

4 2. Miksi ihmeessä aikuisena vaihtoon? Koulutuksensa aikana liikkuvuusjaksolle osallistuneiden aikuisopiskelijoiden määrä Suomessa ei ole päätähuimaava. Osallistumiselleen aikuisella on usein erilaisia esteitä tai hidasteita voitettavanaan kuin nuorella: työ voi olla sitovaa, puoliso, lapset ja lemmikit ovat vakiintuneet osaksi elämää ja lainan lyhennys on maksettava kerran kuussa. Hyvällä tahdolla haasteellisenkin kotirintaman järjestelyt kuitenkin onnistuvat ja aikuisopiskelijoiden ulkomaanjaksoja on toteutettu onnistuneesti. Mikä sitten saa aikuisen opiskelijan ylittämään esteet ja motivoitumaan työssäoppimisjaksolle vieraaseen maahan? Aikuisopiskelijat itse nostivat esille perusteina omalle motivoitumiselleen mm.: - ammatillisen osaamisen vahvistamisen - kansainvälisten verkostojen luomisen ja laajentamisen sekä yritystoiminnan kehittämisen (tätä korostivat erityisesti yrittäjänä toimivat, JET- opiskelijat sekä oppisopimusopiskelijat) - kielitaidon vahvistamisen ja kulttuurituntemuksen kasvattamisen - itsensä haastamisen ja oman itsetunnon vahvistamisen - vaihtelunhalun, seikkailunhalun - kansainvälisen osaamisen vahvistamisen, koska kansainvälisyys on osa työelämää Liikkuvuusjakso voi palvella monenlaisia tavoitteita aikuisopiskelijan elämässä ja ammatillisessa kehittymisessä. Jollekin on voitto todeta, että pystyy hoitamaan käytännön asioita vieraalla kielellä vieraassa kulttuurissa, toinen taas hakee puhtaasti alaan liittyviä ammatillisia eväitä. Näitä argumentteja kannattaa käyttää kun haastaa omia opiskelijoitaan osallistumaan! Kokemuksesta on hyötyä ammatillisesti ja itseluottamus kasvaa. On rohkeutta lähteä ulkomaille myös tulevaisuudessa. Minulle tarjottiin heti työssäoppimisjakson jälkeen työpaikkaa Saksasta. Olisin saanut jäädä sinne töihin saman tien. Case Lappia 4

5 3. Ja millä rahalla? Suurinta osaa aikuisopiskelijoiden liikkuvuusjaksojen toteuttamista tukee jonkinlainen hankerahoitus mm. Leonardo da Vinci-, Grundtvig- ja Nordplus- ohjelmien tai OPH:n tuen kautta. Hankerahoituksista lisätietoa löytyy Cimon sivuilta osoitteesta Koska hankerahoitus harvoin kattaa kaikkia kuluja, liikkuvuusjaksojen toteuttamiseen kuluu useimmiten myös joko oppilaitoksen, työnantajan (oppisopimusopiskelijat) tai opiskelijan omaa rahaa. Tämä asia on syytä tehdä selväksi jo liikkuvuusjaksoja suunniteltaessa on varmistettava miten hankerahoituksen yli jäävät kulut katetaan. Oppilaitos voi esim. pitää liikkuvuustoimintaa strategisesti niin merkittävänä, että tukee toimintaa omista varoistaan. Liikkuvuusjaksoja voidaan toteuttaa myös osana työvoimapoliittista koulutusta, mutta tällöin jakso oppimistavoitteineen, sisältöineen ja kustannuksineen tulee olla sisällytettynä koulutuksesta tehtävään tarjoukseen, jotta se saadaan sisällytettyä myös koulutuksen hankintasopimukseen. Joka tapauksessa liikkuvuuteen liittyvät taloudelliset järjestelyt vaihtelevat koulutuksen rahoitusmuodon mukaan. Olennaista on, että kaikki asiaan liittyvät osapuolet ovat mukana järjestelyssä ja asiat on selkeästi yhteistyössä sovittu. Esa oli työtön, mutta koulutus oli hänen osaltaan sittenkin omaehtoista, eli lopulta tetoimiston kanta koski vain työttömyysetuuksien maksamista harjoitteluajalta. Yhteistyö TEtoimiston kanssa tässä kuitenkin tehtiin, ja TE-toimiston johtaja teki poikkeuspäätöksen, kun näkivät mahdollisuuden miesten ammatilliselle kehitykselle. Myös KELAn kanssa tehtiin selvityksiä, että saatiin ruokaraha korotettuna, etukäteen sovittuna. Case Lappia Kansainvälistyvää osaamista 5

6 4. Toimivaa tiedotusta Jotta aikuisopiskelijoiden liikkuvuuden volyymit saadaan tavoitteiden mukaisesti kasvuun, tulee oppilaitosten panostaa vaihtomahdollisuuksista tiedottamiseen ja markkinointiin. Koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa, että aikuisopiskelijat (oppisopimusten kohdalla myös työnantajat) saavat jo opintojensa alkuvaiheessa tietää ulkomaanvaihdon mahdollisuudesta. Tällöin mahdollinen vaihtojakso voidaan suunnitelmallisesti kytkeä osaksi opiskelijan henkilökohtaistettua opintopolkua alusta alkaen. Tiedottamisen tulee tavoittaa kaikki aikuisopiskelijat, paitsi silloin jos liikkuvuushanke on kohdennettu koskemaan valikoituja koulutusaloja ja tutkintoja tai vaihtoon muista syistä haetaan alakohtaisia painotuksia. Aikuisten liikkuvuusmahdollisuuksista tiedottaminen ja markkinointi ovat tuloksellisia, kun ne saadaan kytketyksi osaksi oppilaitosten arkea. Tiedottamiseen tulee kohdentaa resursseja mahdollisuuksien mukaan. Kvkoordinaattorin rooli on tässä tärkeä mutta keskeisintä on kouluttajien, koulutussuunnittelijoiden, koulutustarkastajien jne. tietoisuuden lisääminen kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista. Tällöin jokainen oppilaitoksen henkilöstöön kuuluva osaa kertoa liikkuvuusmahdollisuuksista ja voi vuorostaan omassa toiminnassaan kannustaa opiskelijoita kansainvälisyyteen. Toimivan tiedotuksen keinoja ovat esim. erilliset infotilaisuudet opiskelijoille heti kouutuksen alussa, henkilökohtaiset keskustelut, opiskelijoiden verkko-oppimisalustat ja opiskelijoiden perehdytysmateriaalit. Kohdennetun tiedottamisen ja markkinoinnin lisäksi kannattaa koulutuksen järjestäjien hyödyntää myös teknologian ja sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Jokaisen oppilaitoksen kotisivuilta tulisi löytyä perusinfopaketti kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden mahdollisuuksista. Sosiaalisen median eri yhteisöt Facebook, Twitter ja blogit ovat toimivia välineitä asiasta vihkiytyneiden yhteen saattamiseksi, hyvien käytänteiden levittämiseksi, matka-päiväkirjojen julkaisemiseksi jne. Ja onnistu-neiden kokemusten jakaminen uusille opis-kelijoille on mitä parhainta markkinointia! Aikuisopiskelijoiden liikkuvuudesta tiedotettaessa tärkeimmäksi viestiksi nousee kuitenkin asenneilmapiiri, jossa tiedottamista ja markkinointia tehdään. Mikäli innostuneisuus ja uteliaisuus kansainvälistymistä kohtaan saadaan iskostettua niin oppilaitosten henkilöstön kuin itse opiskelijoidenkin (oppisopimusten kohdalla myös työnantajat) mieleen, ei opiskelijavaihtojen toteutumista voi estää mikään. Meillä Koulutuskeskus Salpaus / Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut / Hyvinvointipalvelut yksikössä kv-yhteysopettajat esittelevät kaikille aloittaville ryhmille kv- liikkuvuusmahdollisuudet. Esittelimme myös aiemmin kyseissä kohdepaikassa olleiden opiskelijoiden tekemät videot ja Power Point esitykset. - Case Salpaus 6

7 5. Kuka vastaa Aikuisopiskelija Ennen liikkuvuusjaksoa ilmaisee kiinnostuksensa ulkomaan työssäoppimisjaksoon vastuukouluttajalleen ja oppilaitoksen KVkoordinaattorille (oppisopimustarkastajalle) oppisopimusopiskelija sopii alustavasti ulkomaan työssä oppimisjaksosta työnantajansa kanssa laatii henkilökohtaisen oppimissuunnitelmansa ja osallistuu oppimistavoitteiden asettamiseen yhdessä vastuukouluttajan kanssa selvittelee ja kertoo tiedossaan olevista mahdollisista ulkomaisista työssäoppimispaikoista laatii ja toimittaa vastuukouluttajalle / KV-koordinaattorille ulkomaan työssä oppimiseen hakeutumiseen liittyvät dokumentit (hakemus, englanninkielinen CV, motivaatiokirje) huolehtii passinsa voimassaolosta, mahdollisen viisumin hankkimisesta sekä mahdollisesti tarvittavista rokotuksista. selvittää matkustustaikataulut ja varaa lentoliput kun saa siihen luvan (ellei oppilaitos vastaa tästä) selvittää majoitusvaihtoehtoja ja järjestää majoituksensa kohdemaassa mikäli lähettävä tai vastaanottava organisaatio ei vastaa tästä hyödyntää oppilaitoksen tarjoamaa kieli- ja kulttuurivalmennusta, perehtyy etukäteen kohdemaan työ- ja tapakulttuuriin sitoutuu prosessiin ja velvoitteisiin alusta alkaen, noudattaa sovittuja aikatauluja ja toimintatapoja Liikkuvuusjakson aikana on aktiivinen oman oppimisensa edistämisessä, hakeutuu työpaikalla sellaisiin tehtäviin, jotka edistävät oppimista käyttäytyy kohteliaasti ja asiallisesti koko työssä oppimisen ajan kirjoittaa oppimispäiväkirjaa tai blogia, mikäli näin on sovittu varmistaa työnantajalta, että saa jaksosta työtodistuksen Liikkuvuusjakson jälkeen toimittaa sovitussa aikataulussa raportit rahoittajalle sekä lähettävälle oppilaitokselle toimittaa välittömästi jakson päätyttyä tositteet matka- ja majoituskulusta sekä kopion työtodistuksesta lähettävälle oppilaitokselle, mikäli oppilaitos/rahoittaja niitä vaatii lähettää kotimaahan palattuaan kiitosviestin työssä oppimispaikkaan (ja majoitukseen) osallistuu jakson palautekeskusteluun vastuukouluttajan/kv- koordinaattorin kanssa arvioi omia oppimistuloksiaan ja hyödyntää jatkossa uutta osaamistaan jakaa kokemuksiaan muille opiskelijoille, kouluttajille ja työpaikalleen sovitulla tavalla Kansainvälistyvää osaamista 7

8 Vastuukouluttaja Ennen liikkuvuusjaksoa käy opiskelijan kanssa henkilökohtaistamiskeskustelun, motivoi ja kannustaa arvioi ovatko opiskelijan opinnot ja perustaidot sillä tasolla, että hänen on mielekästä lähteä kehittämään osaamistaan ulkomaille arvioi onko opiskelijalla sellaiset vuorovaikutustaidot, että hänet voi lähettää maailmalle edustamaan itseään, alaansa ja lähettävää oppilaitosta arvioi kykeneekö opiskelija pitämään kiinni sovituista aikatauluista ja menettelytavoista laatii yhdessä opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, johon liikkuvuusjakso on sisällytetty suunnittelee liikkuvuusjakson ammatillisen sisällön ja asettaa ammatilliset oppimistavoitteet yhdessä opiskelijan kanssa vastaa siitä, että työssäoppimissopimukseen kirjatut tehtävänkuvaukset vastaavat opiskelijan oppimistavoitteita sopii jakson arvioinnin ja kriteerit yhdessä vastaanottavan työpaikan kanssa antaa mahdolliset oppimistehtävät Liikkuvuusjakson aikana pitää soveltuvalla tavalla (esim. sähköpostitse) yhteyttä opiskelijaan vaihdon aikana ohjaa opiskelijaa ja vastaanottavaa työpaikkaa tarpeen mukaan Liikkuvuusjakson jälkeen palautekeskustelussa purkaa ja referoi opiskelijan ammatillisia kokemuksia ja oppimistuloksia vaihdon jälkeen sekä ohjaa opiskelijaa opitun hyödyntämisessä jatkossa kirjaa työssä oppimisen suoritetuksi huom! oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa kouluttajan rooli suppeampi 8

9 Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa koulutustarkastaja (yhdessä työpaikkakouluttajan kanssa) Ennen liikkuvuusjaksoa ottaa liikkuvuusjakson puheeksi henkilökohtaistamiskeskustelussa (huom! oma kohta heko-lomakkeissa!) selvittää opiskelijan kanssa liikkuvuusjaksoon liittyvät käytännön asiat ja raportoinnin avaa liikkuvuuden velvoitteet opiskelijalle huolehtii, että vastaanottava työnantaja tietää oppimistavoitteena olevan tutkinnon osan ja oppimistavoitteen sekä mahdolliset arviointikriteerit vastaa siitä, että työssäoppimissopimukseen kirjatut tehtävänkuvaukset vastaavat opiskelijan oppimistavoitteita laatii sopimukset työnantajan kanssa sekä sopimukset suomalaisen työnantajan kanssa (huom! vakuutusasiat) Liikkuvuusjakson jälkeen lisää jakson tiedot opiskelijarekisterijärjestelmään ja oppisopimuskoulutuksen osallistumistodistukseen osallistuu palautekeskusteluun Kansainvälistyvää osaamista 9

10 Kv-koordinaattori (tms. oppilaitoksen kv-toiminnan henkilöstö) Ennen liikkuvuusjaksoa vastaa ja koordinoi liikkuvuusmahdollisuuksista tiedottamisesta selvittää ja järjestää mahdollisia opiskelijaliikkuvuutta tukevia rahoituksia auttaa ulkomaan vastaanottavien organisaatioiden ja työssäoppimispaikkojen löytämisessä ja pitää yhteyttä vastuuhenkilöihin auttaa tarvittaessa matkustamisen ja majoituksen suunnittelemisessa ja järjestämisessä laatii tai muilla tavoin huolehtii tarvittavat sopimukset (puitesopimus, rahoitussopimus, työssä oppimissopimus) huolehtii tarvittavista vastuu- tapaturmaja sairauskuluvakuutuksista sekä siitä, että vaihtoon lähtevä opiskelija on näistä tietoinen ja saa niihin liittyvät dokumentit mukaansa arvioi yhdessä ammatillisen kouluttajan kanssa opiskelijan soveltuvuutta ulkomaan työssä oppimisjaksolle huolehtii siitä, että vaihtoon lähtevä opiskelija saa tarvittavan kieli- ja kulttuurivalmennuksen huolehtii siitä, että vaihtoon lähtevä opiskelija saa muun tarvittavan perehdytyksen sekä on koko ajan tietoinen vaihtoon liittyvistä velvoitteistaan Liikkuvuusjakson aikana auttaa tarvittaessa käytäntöön liittyvissä asioissa, erityisesti ongelmatilanteissa Liikkuvuusjakson jälkeen raportoi rahoittajalle toteutuneista liikkuvuusjaksoista ja laatii laskutukseen liittyvät dokumentit osallistuu tarvittaessa palautekeskusteluun yhdessä opiskelijan ja kouluttajan kanssa vastaa osaltaan liikkuvuusjakson tulosten tiedottamisesta niin oppilaitoksessa kuin mediassa 10

11 Vastaanottava (välittävä) organisaatio Ennen liikkuvuusjaksoa auttaa työssäoppimispaikan löytämisessä allekirjoittaa mahdollisen puitesopimuksen Liikkuvuusjakson aikana auttaa paikallisissa järjestelyissä (mm. majoitus, paikallisliikenne) järjestää tarvittaessa valmentavan jakson välittää tarvittaessa sopimukset allekirjoitettavaksi paikalliselle työnantajalle pitää yhteyttä opiskelijaan jakson aikana, auttaa hätätilanteissa voi myös auttaa työpaikkaa arvioinnissa Liikkuvuusjakson jälkeen osallistuu hankkeen arviointiin Vastaanottava työnantaja (oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa sopimukset solmitaan suoraan työnantajan kanssa) Ennen liikkuvuusjaksoa allekirjoittaa mahdollisen puitesopimuksen sekä työssäoppimissopimuksen nimeää työpaikalta vastuuhenkilön, paikallisen työpaikkakouluttajan tutustuu ennalta opiskelijan oppimistavoitteisiin ja järjestää opiskelijalle työtehtävät, jotka mahdollisuuksien mukaan edistävät suunniteltuja työssäoppimisen tavoitteita Liikkuvuusjakson aikana huolehtii työturvallisuudesta paikan päällä arvioi opiskelijan työskentelyä ottaa opiskelijan mukaan työpaikan sosiaalisiin tapahtumiin Liikkuvuusjakson jälkeen antaa todistuksen työssä oppimisesta voi myös osallistua hankkeen arviointiin Onnistuneen liikkuvuusjakson taustalla häärii edellä mainittujen lisäksi myös oppilaitoksen koko henkilöstö, jolla oma asenne kansainvälisyyteen on kunnossa ja jolla on myös tarpeellinen määrä osaamista asian toteuttamiseen. Osaavia, sitoutuneita ja aiheesta innostuneita kouluttajia, sihteereitä, oppisopimustarkastajia, kv- koordinaattoreita jne. tarvitaan jotta mahdolliset haasteet saadaan ratkottua ja käytännöt sujuviksi. Kansainvälistyvää osaamista 11

12 6. Tuumasta toimeen: onnistunut liikkuvuusjakso Lähtijöiden motivointi ja valinta Onnistuneen liikkuvuusjakson ensimmäinen edellytys on se, että opiskelijoilla on tietoa ja että heitä kannustetaan osallistumaan liikkuvuusjaksoon aikuisten osallistumista rajoittavista esteistä huolimatta. Myös aikuinen opiskelija tarvitsee ohjausta ja tukea päätöksentekoonsa. Hakuprosessin hakukriteereineen tulee olla avoin ja läpinäkyvä, niin että jos halukkaita lähtijöitä ilmaantuu enemmän kuin paikkoja on tarjolla, kv- koordinaattorin ja kouluttajien on helppo avata valintojen perusteet. Keskusteluihin ja haastatteluihin on viisasta varata runsaasti aikaa, sillä rivien välistä paljastuu vapaasti keskusteltaessa usein sellaista tietoa, joka auttaa valinnan tekemisessä. Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa liikkuvuusjaksoille ei ole varsinaista hakua, vaan neuvottelut opiskelijan ulkomailla tapahtuvasta työssäoppimisjaksosta käydään työnantajan, opiskelijan, oppisopimuksen järjestäjän ja vastaanottavan työpaikan kesken yksilöllisesti. Vaihtoon lähtijä tarvitsee riittävän kielitaidon, jolla kohdemaassa ja työssäoppimispaikassa selviää. Hakeutumisvaiheessa vaihtoa suunnittelevan opiskelijan kielitaitoa on hyvä testata esim. teettämällä hänellä sekä CV englannin tai kohdemaan kielellä että motivaatiokirje (Letter of Motivation), jossa hän esittelee itsensä sekä perustelee halukkuutensa hakeutua työssäoppimaan kohdemaahan. Jo vaativan hakuprosessin aikana usein paljastuu lähtijäkandidaatin aito sitoutuneisuus sekä se, minkälaiset vuorovaikutustaidot hänellä on. Sosiaalisten taitojen merkitystä maailmalla ei kannata vähätellä, ovathan lähtijät niin itsensä, oppilaitoksensa kuin Suomen edustajia Haastattelin S:n oman haastattelulomakkeen avulla ja katsoimme yhdessä hänen työssäoppi-misensa tavoitteet ja opintoviikot, jotka hän suorittaisi työssäoppimisen aikana. Varmistin nämä asiat vielä ryhmänohjaajalta. Pyysin S:n täyttämään vielä englanninkielisen Europassansioluettelon, jonka lähetin Maltan työssäoppimispaikan yhteyshenkilölle. Heillä on harjoittelun yhteyshenkilö, joka varmistaa perehdytyksen ja työssäoppimisen sujumisen. He haluavat haastatella myös itse työssäoppijat, joten S. soitti Skypen välityksellä haastattelupuhelun ja sai varmistuksen pääsystä työssäoppimiseen. Case TTS 12

13 kohdemaassaan. Ja, suunnitellaanpa ulkomaan työssäoppimisjakso miten huolella tahansa, aina tapahtuu jotakin odottamatonta: näissä tilanteissa maltillisesti toimivat, hyvät sosiaaliset taidot ja rakentavan asenteen omaavat ihmiset pärjäävät parhaiten jättäen kohdemaahan hyvän kuvan itsestään. Joskus myös vastaanottavan työpaikan edustaja on halukas osallistumaan työssä-oppijoidensa valintaan, ja haastattelut voi-daan hoitaa esm. Skypen avulla tähänkin opiskelijoiden kannattaa olla valmistautunut. Olimme opiskelijan tukena kyseisen kv-jakson suunnittelemisessa osana kuntoutumisen tukemisen tutkinnon osaa ja jakson tavoitteiden laatimisessa. Opiskelijaa autettiin Europassin hankkimisessa ja LdVliikkuvuusrahan saamisessa. Case Salpaus Henkilökohtaistaminen Aikuisoppilaitosten henkilöstö on kokenutta konkarikaartia tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisessa, johon velvoittaa jo lakikin. Liikkuvuusjaksojen toteutuksen kannalta olennaisin vaihe tällöin on henkilökohtaistaminen tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa: kun kouluttaja keskustelee opiskelijansa kanssa tämän henkilökohtaisista oppimisjärjestelyistä, ulkomaan työssäoppimisjakso yhtenä oppimisvaihtoehtona pitää tuoda esille. Näin liikkuvuusjakso saadaan alusta asti ja joustavasti tavoitteelliseksi osaksi opiskelijat opinpolkua, silloin kun se puoltaa paikkaansa oppimiskokonaisuudessa. Myös itse liikkuvuusjaksot kestoineen, kohteineen, oppimistavoitteineen ja muine järjestelyineen pitää pystyä henkilökohtaistamaan eli järjestämään joustavasti aikuis-opiskelijan yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteiden mukaan. Toiselle riittää kaksi viikkoa tutustumista uuteen kulttuuriin kohdemaassa ja työpaikalla, toinen taas on valmis syventämään osaamistaan uudessa yrityksessä ja kohdemaassa pidempäänkin. Yksilöllisesti toteutuvat siis myös jaksoilta kertyvät opintosuoritteet. Kansainvälistyvää osaamista 13

14 Valmennukset Aikuisopiskelijan valmennus liikkuvuusjaksolle perustuu sekin henkilökohtaistamiseen; valmiudet asioiden omatoimiseen huolehtimiseen vaihtelevat aikuisillakin, joten käytännön neuvonta ja ohjaus on sovitettava tarpeen mukaisesti; joku ei ole koskaan ostanut lentolippuja internetistä, kun toinen on hoitanut majoitusasiansakin itsenäisesti kuntoon ennen kuin apua edes tarjotaan. Myös lähtijän kielitaitotaso vaikuttaa tarvittavan kielivalmennuksen määrään. Valmennuksen perimmäinen tarkoitus on perehdyttää lähtijä kohdemaan kulttuurin perusasioihin, työelämän toiminta- ja käytöstapoihin, kielen alkeisiin sekä yleisiin turvallisuusnäkökohtiin. Oiva keino valmennuksen toteuttamisessa on kytkeä prosessiin oppilaitoksen omia maahanmuuttajaopiskelijoita, jos heistä sattuu juuri kyseisen kohdemaan edustajia löytymään. Samaten liikkuvuusjaksoihin aiemmin osallistuneet opiskelijat kannattaa ottaa mukaan valmennukseen. Kulttuurivalmennuksessa huomioitavaa on, että toimintatavat eri maissa voivat todella poiketa toisistaan. Näitä eroavuuksia on syytä opiskelijoilla avata, jotta he pystyvät niihin ennalta varautumaan. Esim. eteläisessä Euroopassa suomalainen vetäytyvä ja kuten itse luulemme muita kunnioittava tapa toimia saatetaan tulkita tylyydeksi, piittaamattomuudeksi ja epäkohteliaisuudeksi. Joskus myös perisuomalaiset arvot, suoruus ja rehellisyys, herättävät hämmennystä. Esimerkiksi italialainen, useita opiskelijavaihtoja järjestänyt koordinaattori lähetti kahdesta suomalaisesta, työpaikallaan erinomaiset ammatilliset arvioinnit saaneesta aikuisopiskelijasta palautteen: They don t do rude things on purpose, but they really have a different way of living; they don t cook, they don t eat in the common room with the others and they always stay in their room. They don t participate in common dinners, they normally do not tell anything about their daily life even when asked (How are you? Fine thanks. Nothing else). So if you, as hosting person, are interested in having a dialogue, you will be unsatisfied. I think Finnish students don t realise that sharing a house means sharing life together with the others. They may be good workers but if they participate in international exchanges they also have to be prepared to intercultural contacts. Valmennukseen kuuluu myös liikkuvuusjakson käytännön järjestelyissä auttaminen sekä opastaminen kaiken sen dokumentaation hallintaan, joka on opiskelijan vastuulla jakson aikana (mm. allekirjoitukset sopimuksiin, Europassiin tai muuhun työtodistukseen). Hyvänä apuna on esimerkiksi erillinen valmennuksen tarkistuslista, jossa lähtijä allekirjoituksellaan kuittaa saaneensa perehdytystä erikseen luetelluista asioista. Vastaava tarkistuslista voidaan laatia myös työssaoppimispaikan perehdytyksen tueksi. S. sai paikan varmistuttua minulta kieli- ja kulttuurivalmennuksen tehtävät, joiden avulla hän itse orientoitui kohdemaahan ja sen kulttuuriin sekä kieleen. Kävimme yhdessä myös läpi opiskelijan muistilistan, jossa luetellaan muistettavat asiat ennen matkaa mm. matkustuskäytäntöihin, vakuutuksiin, sairastumisiin ym. käytäntöihin liittyen sekä sopimuksen tekoasiat, apurahan maksu- ja raportointiasiat. Teimme kirjalliset sopimukset ja kokosin opiskelijan kansioon tarvittavat paperit. Opiskelija sopi itse työssäoppimispaikan kanssa saapumisajankohtansa sekä hankki heidän suosituksestaan majoituksen ja varasi matkalippunsa. Case TTS 14

15 Paperisotaa Rahoitusmuodosta, oppilaitoksen käytännöistä, työpaikasta ja kohdemaasta riippuen liikkuvuusjakso toteutukseen tarvittavien dokumenttien määrä vaihtelee. Tarvittavia papereita ovat mm. rahoitussopimus, mikäli liikkuvuutta tukee esim. CIMOn rahoittama liikkuvuushanke vastaanottavan kumppanioppilaitoksen kanssa tehtävä yhteistyösopimus (LOI) sopimus vastaanottavan työnantajan kanssa apurahan saajan sopimus opiskelijan oppimistavoitteet/-suunnitelma työssäoppimisjaksolle = Learning agreement todistus opiskelijan sairaus- ja tapaturmavakuutuksesta todistus oppilaitoksen vastuuvakuutuksesta työssä oppimisjaksoon liittyen Europass tai muu liikkuvuustodistus todistus annetusta ja vastaanotetusta kieli- ja kulttuurivalmennuksesta Oppisopimuskoulutus: suomalaisen työnantajan ja opiskelijan allekirjoittama sitoumussopimus, varmistetaan, että suomalainen työnantaja on tietoinen vakuutusvastuista Varmasti hyvä käytäntö tässäkin kohdassa on oppilaitoskohtainen tarkastuslista, jotta kaikki tarvittava dokumentaatio tulee aina huolehdittua ja tarpeen mukaan myös arkistoitua. Kansainvälistyvää osaamista 15

16 Ulkomaanjakson aikana Jos asiat sujuvat suunnitellusti, ei aikuisopiskelijalla välttämättä ole merkittävää tarvetta kiinteään yhteydenpitoon Suomeen päin liikkuvuusjaksonsa aikana - itseohjautuvat aikuiset osaavat huolehtia asioistaan myös ulkomailla. Useimmiten on kuitenkin hyvä, että lähettävän oppilaitoksen edustaja jossain määrin pitää yhteyttä opiskelijaan varmistaakseen että kaikki sujuu hyvin. Tähän yhteydenpitoon toimivia välineitä ovat niin perinteinen puhelin kuin erityisesti sähköposti, skype ja jopa facebook. Olennaisinta lienee se, että jos ja kun kaikki ei sujukaan suunnitelmien mukaisesti, tietää opiskelija keneen ja kuinka Suomeen yhteyden saa. Liikkuvuusjakson aikana opiskelijalla on hyvä olla myös vastaanottavan tahon puolelta nimetty yhteyshenkilö, joka auttaa ja opastaa paikan päällä tarpeen mukaan. Selvästi onnistuneen liikkuvuusjakson taustalla on usein lähettävän ja vastaanottavan organisaation pitkät yhteistyösuhteet ja niiden kautta syntynyt luottamus. Kahden opiskelijan majoitus oli sovittu kohdemaassa ja -kaupungissa tietyn hintaiseksi. Perillä kuitenkin ilmeni, että majoittavalta oppilaitokselta puuttui heidän rehtorinsa allekirjoitus paperista, jolla majoitus oltaisiin voitu järjestää sovittuun hintaan. Kustannus uhkasi nousta kolmatta sataa euroa suuremmaksi, mikä olisi ylittänyt pahasti opiskelijoiden budjetin. Suomalainen KV-koordinaattori antoi sähköpostitse ja puhelimitse taustatukea opiskelijoille heidän selvittäessään asiaa ja neuvotellessaan kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun tilanteeseen. Case JAO Jos jokin menee pieleen Vaikka hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, maailmalla kaikki ei kuitenkaan aina mene suunnitelmien mukaan. Jatkuva tuki ja yhteydenpito sekä jakson suunnitteluvaiheessa että jakson aikana on tärkeää varsinkin silloin, jos jotain ongelmia ilmenee. Opiskelijaa pitää myös valmistaa kulttuurieroihin ja siihen, että hän osaa selviytyä itsenäisesti yllättävissäkin tilanteissa. Ja vielä kerran, on hyvä että opiskelijalla on selkeä tieto siitä, keneen ottaa yhteyttä joko Suomessa tai kohdemaassaan silloin kuin yllätyksiä tapahtuu. Vakuutukset ovat osa varautumista siihen, että vastoinkäymisiä tulee. Lähtijällä tulee olla tapaturma- ja sairauskuluvakuutus joko omasta tai lähettävän oppilaitoksen puolesta. Oppilaitoksen vastuuvakuutus kattaa työssä oppimisessa aiheutuneista vahingoista aiheutuneita kustannuksia. Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa opiskelija on vakuutettuna ulkomaisella työpaikalla suomalaisen työnantajan toimesta, mikäli vaihtojakso on palkallinen (esim. vuosiloman aikana). Lähettävällä oppilaitoksella tulee olla myös suunnitelma sen varalle, että yhteyksiä pitää nopeasti saada ulkomaan työssä oppijaan, hänen omaisiinsa tai viranomaisiin eri maissa. Suurlähetystön osoite kannattaa olla nopeasti löydettävissä kaikilla prosessiin osallistuvilla toimijoilla. 16

17 Raportit kuntoon Opiskelijan kannalta olennainen dokumentti liikkuvuusjaksostaan on työtodistus, joka opiskelijan on syytä muistaa pyytää työnantajaltaan ennen kotiutumistaan, sillä jälkeenpäin sellaisen saaminen saattaa olla mutkikasta. Moni oppilaitos käyttää Europassliikkuvuustodistusta ( europa.eu/fi/about), johon työnantaja voi liittää omia arvioitaan opiskelijan tekemistä työtehtävistä sekä niiden suorittamisesta. Toki työtodistus voi olla vapaamuotoinenkin. Mikäli opiskelijan liikkuvuusjaksoa tuetaan hanke tms. rahoituksella, jo rahoitussopimukseen on syytä kirjata aikatauluineen se, minkälaisia virallisia raportteja opiskelija on velvollinen laatimaan. Vapaamuotoisissa, enemmän ammatillisiin asioihin keskittyvissä oppimispäiväkirjoissa ja raporteissa voidaan sitten keskittyä enemmän työssä koetun ja opitun reflektointiin. Blogit ovat yleistymässä: moni opiskelija on niiden tekemisestä innostunut ja haluaa reaaliajassa kertoa kuulumisiaan. Etukäteen kannattaa kuitenkin sopia siitä, missä blogi julkaistaan ja keille se on suunnattu. Mikäli oppilaitoksen tai hankerahaa on käytetty liikkuvuusjaksoon, opiskelijan on hyvä tallentaa tositteet kaikista jaksoon liittyvistä matka- ja majoituskustannuksista, sillä usein oppilaitos maksaa opiskelijalle lopulliset kulut vasta näitä tositteita vastaan. Varsinaisen liikkuvuushankkeen kokonaisraportoinnista rahoittajalle vastaa useimmiten oppilaitoksen kv- koordinaattori, apunaan hankkeen toteuttamisessa mukana olleet vastuukouluttajat. Mahdollisia ongelmia, joihin olisi hyvä valmistaa opiskelijaa jo suunnitteluvaiheessa voivat olla mm. työssäoppimispaikan puutteelliset perehdytyskäytännöt, alkaen siitä, ettei ketään ole vastassa opiskelijan saapuessa työssäoppimispaikkaan. Majoituksen kanssa voi olla ongelmia, joihin on hyvä ainakin henkisesti varautua. Opiskelijoiden kertomia haasteita ovat olleet mm. oman oven lukituksen puute, puutteellinen lämmitys, kylmäsäilytystilan puute, majoittaminen tuntemattomien huonekavereiden kanssa (tavaroita on hävinnyt). Työaikojen suhteen voi myös tulla yllätyksiä. Case TTS Kansainvälistyvää osaamista 17

18 Jakson jälkeen Kunhan kotimaahan on palattu ja liikkuvuusjakson rasituksesta hengähdetty, oppilaitoksen KVvastaavan ja työssä oppimisesta vastaavan kouluttajan on hyvä sopia tapaaminen maailmalta palaajan kanssa. Tähän tapaamiseen on hyvä pyytää otettavaksi mukaan kaikki dokumentit, joita opiskelijalle on matkalla kertynyt, sekä tässä viimeistään huolehtia että kaikki lopullinen raportointi ja dokumentointi saadaan kuntoon. Olennaisempaa on kuitenkin käydä palautekeskustelu opiskelijan kanssa niin jakson sisällöllisestä toteutumisesta ja oppimistavotteiden saavuttamisesta kuin jakson käytännöllisestä onnistumisesta. Jakson aikana opitun tunnistaminen ja tunnustaminen on yhteistyötä työssäoppimispaikan tarjonneen organisaation ja lähettävän oppilaitoksen välillä, ja suoritusmerkinnät on kirjattava kuntoon. Samaten oppilaitoksen oman toiminnan kannalta opiskelijoiden, kouluttajien sekä vastaanottavien partnereiden ja työpaikkojen palaute sekä sen huomioiminen toiminnan kehittämisessä on osa oppilaitoksen toiminnan laadunvarmistusta. On myös hyvä muistaa, että kiitos viimeisestä - viesti sekä vastaanottaneelle oppilaitokselle että työssäoppimispaikan tarjonneelle organisaatiolle kuuluu hyviin tapohin, osoittaa arvostusta, jättää hyvän kuvan opiskelijasta ja valmistaa tietä muillekin suomalaisille työssä oppijoille. Matkan jälkeen on lisäksi hyvä sopia opiskelijan kanssa vielä siitä, kuinka hän jakaa kokemuksensa muille samassa koulutuksessa oleville sekä mahdollisesti muillekin opiskelijoille sekä oppilaitoksen henkilöstöllekin; onko esim. Moodlessa paikka, jossa kokemukset on helppo kirjallisesti jakaa!? Hienoa on, jos opiskelija on valmis kertomaan jaksostaan myös uusille aloittaville ryhmille ja kannustaa heitä osallistumaan vaihtoon omilla opinpoluillaan. 28-vuotias miesopiskelija oli palannut kuuden viikon työssä oppimisjaksolta. Hakeutumisvaiheessa häntä sai ohjata käytännön asioissa kädestä pitäen. Jakson aikana sikäläinen KV-koordinaattori viestitti, että mahtaako tämä opiskelija saada mitään irti kokemuksestaan kun ei työpäivän jälkeen juuri missään liiku Kuitenkin kun jälkeen päin keskusteltiin opiskelijan kanssa jakson onnistumisesta ja merkityksestä, kaikki oli yhtä superlatiiviä: Upea jakso elämässä, ensi kesänä sinne uudestaan vapaa-aikana, isäntäperhe oli kerta kaikkiaan suurenmoinen Kokemus oli ollut mullistava opiskelijan motivaation ja itsetunnon kannalta, maailma avautui ja omat mahdollisuudet kirkastuivat. Myöhemmin hän hakeutuikin uudestaan ulkomaille töihin. KV-koordinaattori nöyränä mietti, että onko meillä ulkopuolisilla todellakaan resursseja arvioida, mikä merkitys elämässä ulkomaan työssä oppimiskokemuksilla itse kullekin on. Case JAO 18

19 7. Esteet on tehty voitettavaksi, haasteet voitettavaksi Kuten kaikki hankkeen aikana keräämämme case-esimerkit aikuisopiskelijoiden liikkuvuusjaksoista osoittavat, ulkomailla eletty ja koettu työssäoppimisjakso on monella tavalla antoisa lisä aikuisen opiskelijan ammatilliseen koulutukseen. Jakson aikana vahvistuvat niin opiskelijan ammatillinen osaaminen kuin ehkä vielä enemmän ja laajemmin sellaiset yleiset tiedot, taidot ja asenteet, joita työelämässä näinä päivinä tarvitaan. Tukemalla ja mahdollistamalla aikuisopiskelijoiden ulkomailla tapahtuvia työssäoppimisjaksoja varmistamme oppilaitoksissa yhä paremmin sen, että opiskelijat saavat opintojensa aikana hankittua juuri niitä valmiuksia, joita tulevaisuuden työelämässä pärjääminen edellyttää. Haasteita on niin nuorten kuin aikuisten maailmalle lähtemisessä ja lähtemisessä, mutta yhteisellä tiedottamisella, kannustamisella, neuvonnalla ja henkilökohtaistamalla esteet kyllä saadaan voitettua. Ja tähän yhteiseen aktivointiin tarvitaan kaikkia; niin työelämän edustajia, joiden tarpeisiin koulutuskokonaisuuksilla tähdätään, koulutuksen rahoittajia, joiden joustavuutta toiminnan toteutuksessa punnitaan kuin oppisopimuskeskusten ja oppilaitosten koko henkilöstöä kansainvälisesti positiivisine asenteineen. Ja varmasti vielä pitkään tarvitaan myös niitä innokkaita oppilaitosten kansainvälisyysaktiiveja, joille kansainvälistymisen merkitys on itsestään selvyys ja jotka intohimolla ajavat asiaa oppilaitoksissa niin opiskelijaliikkuvuuden kuin muun kv- toiminnan suhteen. Kansainvälistyvää osaamista 19

20 8. Lopuksi: onnistumisen kokemuksia Niina pintakäsittelyalalta Niina oli vaihtoon lähtiessään 36-vuotias, perheellinen nainen. Niina toimi suomalaisessa organisaatiossa vuosikorjaajana ja suoritti oppilaitoksessa pintakäsittelyalan perustutkintoa. Kansainvälinen liikkuvuusvaihto suuntautui Ranskaan, Hesdigneuliin, lokakuussa Vaihtoon lähti samalla kertaa useampi opiskelija ja vastaan ottava organisaatio oli mukana oppisopimuksen hallinnoimassa Leonardohankkeessa, joten isäntäorganisaatiolla oli perustietämys suomalaisesta oppisopimusjärjestelmästä. Ennen vaihtoa Niina osallistui info-tilaisuuteen, jossa käytiin läpi vaihtoon liittyviä yksityiskohtia. Lisäksi tarjolla oli myös kielivalmennusta, mikäli opiskelija sen koki tarpeelliseksi. Ammatillisten aineiden opettaja antoi Niinalle matkaan etätehtäviä, jolloin vaihto saatiin sidottua osaksi opiskelijan opintojen sen hetkistä tilaa. Matkajärjestelyt oli hoidettu asiallisesti. Vaihtoon lähtiessään Niina asetti itselleen tavoitteita ennen kaikkea kulttuurin ja työkulttuurin osalta. Niina koki vaihdon mahdollisuutena, johon ei voinut olla tarttumatta. Niinalla oli pientä jännitystä kielen suhteen, sillä ranskan kielen opinnoista oli jo aikaa. Pienellä tehokertauksella opiskelija sai kuitenkin palautettua mieleensä perussanastoa ja usko englannin kielen riittävyyteen oli vahva. Melko pian vaihdon käynnistyttyä Niina joutui kuitenkin toteamaan ranskalaisten englannin kielen osaamisen melko olemattomaksi ja kommunikointi hoituikin yhdistelmällä ranskaa, englantia ja elekieltä. Työpaikka täytti odotukset ja vastaanotto oli lämmin. Niina työskenteli 7 hengen rakennusja remonttifirmassa. Työtehtävät painottuivat omakotitalotyömaan sisäpintojen työstämiseen. Työtehtävät erosivat normaaleista työtehtävistä jonkin verran, mutta tämä oli lähinnä positiivinen asia. Niina työskenteli lähes koko vaihdon saman työparin kanssa ja kommunikointi keskittyi lähinnä välttämättömiin asioihin. Ranskan kielen osaamisesta olisi ollut hyötyä vapaamuotoista rupattelua ajatellen. Ranskalaisten työtarkkuus oli myös huomion arvoista! Työtahti yllätti Niinan kovuudellaan. Päivään sisältyi vain yksi tauko ja päivällä saattoi olla mittaa jopa 11 tuntia. Ranskalaisten työtarkkuus oli myös huomion arvoista ja Niina koki, että hänen työsuoritteensa olivat välillä erityistarkastelun alla. Työskentely oli järjestelmällistä, ohjeistettua ja oma-aloitteisuus kannatti pitää aisoissa. Niina koki myös lieviä ennakkoluuloja itseään 20

21 kohtaan, sillä Ranskassa ei rakennusalalla ole kovinkaan paljoa naisia ja oppisopimusopiskelijat ovat pääsääntöisesti hyvin nuoria. Niina käänsi ennakkoluulot edukseen ja todisti osaamisellaan olevansa rakennusalan ammattilainen. Asuminen oli olosuhteisiin nähden ihan ok, joskin sisäoppilaitos oli aikuiselle naiselle uusi kokemus. Säännöt tulivat tutuiksi kokeilemalla ja sympaattinen henkilökunta teki asumisesta kodikkaampaa. Ruoan suhteen oli joitakin ongelmia, sillä erityisruokavalioihin vastaaminen ei mennyt täysin kivuttomasti, vaikka toiveista olikin etukäteen isäntiä tiedotettu. Viesti vaan ei ollut ikinä päätynyt keittiöön asti. Nälässä ei vaihtoa kuitenkaan joutunut läpi viemään, aina löytyi jotain syötävää ja paikalliset ravintolat tulivat myös tutuiksi. Työpäivien jälkeen ja viikonloppuisin oli jonkin verran vapaa-aikaakin ja isäntäorganisaatio oli järjestänyt erillistä ohjelmaa (mm. Pariisin vierailu) sekä auton käyttöön, joten aika kului rattoisasti. Kokonaisuudessa vaihto oli onnistunut ja ranskalaisen työnantajan lupaus työpaikasta jatkossakin lämmitti Niinan mieltä. Matka antoi rutkasti itseluottamusta ja rohkeutta. Niinalle jäi kipinä elämään ja jonain päivänä työskentely ulkomailla voi hyvinkin tulla eteen. Kansainvälistyvää osaamista 21

22 Opiskelu ulkomailla oli positiivinen kokemus Hitsaaja-Esa Esa oli perheetön 38-vuotias pitkän linjan hitsaaja, joka oli jäänyt työttömäksi työskenneltyään useita vuosia samalla työnantajalla. Esa hakeutui omaehtoisena opiskelijana aikuiskoulutuskeskukseen työvoimapoliittiseen koulutukseen, tavoitteena suorittaa hitsaajan ammattitutkinto. Oppilaitos oli juuri lähtenyt mukaan Leonardo da Vinci-rahoitteiseen opiskelijaliikkuvuushankkeeseen, ja oppilaitoksen kv- koordinaattori oli aktiivisesti tiedottanut hankkeen tarjoamista liikkuvuusmahdollisuuksista eri ammattialojen kouluttajille. Metallipuolen opiskelijoiden joukkoon sattui samalla hetkellä yksi ulkomaan työharjoittelusta innostunut opiskelija, joka omalla innostuksellaan veti hankkeeseen mukaan myös muita opiskelijoita, Esa mukaan lukien. Ja keskusteltuaan vielä oman vastuukouluttajansa kanssa Esa päätti heittäytyä mukaan vaihtoon, joka oppilaitoksen puolesta päätettiin toteuttaa pareittain. Esan ja opiskelijatoverinsa ensimmäinen toive kohdemaasta oli Englanti, mutta vastaanottavaa alan työpaikkaa oli melkoisen hankala löytää. Toisen hankkeen kautta oppilaitoksella oli kuitenkin Saksassa pitkäaikainen ja jo luotettavaksi osoittautunut oppilaitoskumppani, joka haki vastaanottavan työpaikan omista verkostoistaan. Lähettävä oppilaitos vastasi kaikista liikkuvuusjaksoon liittyneistä käytännön järjestelyistä ja järjesti opiskelijoille kaksi valmennustilaisuutta, jossa käytiin läpi harjoittelua, saksalaista kulttuuria sekä työkulttuuria, saksalaiselta työnantajalta saadut työohjeet, turvallisuus ja varusteet. Erillistä kielivalmennusta ei järjestetty, sillä yhdessä sovittiin että englannin kielellä elekieli apuna pitää pärjätä! Ennen vaihtoon lähtöä saksalaiselle partnerille viestittiin mitä Esa opiskelee, ja mitkä ovat tutkinnon oppimistavoitteet. Yritykseen lähetettiin myös lähtijöiden CV:t + certificat supplement, ja lisäksi he pyysivät opiskelijoiden hitsauksen luokkatodistukset, ja suunnittelivat näiden pohjalta opiskelijoiden työohjelman. Käytännössä neljän viikon työssäoppimisjakso toteutettiin niin, että Esa kavereineen työskenteli ensin kaksi viikkoa partnerioppilaitoksen verstaalla harjoitellen mm. CNC- työstöä ja kaasuhitsausta, ja sitten kaksi viikkoa yrityksessä eri materiaalien hitsausta (mm. lääketeollisuus, ydinvoimalat). Oppilaitoksen kvkoordinaattori piti jakson aikana Esaan yhteyttä sähköpostilla. Saksan työssäoppimisjaksolta Esa sai todistuksen, jossa näkyivät hänen yksityiskohtaiset suorituksensa ja hitsausluokat. Esan oman arvion mukaan ammatillinen osaaminen vahvistui, mutta vielä keskeisempänä olivat muut vahvuudet; uusi tieto yrityselämästä, kulttuuri, itseluottamus, rohkeus lähteä ulkomaille myös tulevaisuudessa - opiskelu ulkomailla oli positiivinen kokemus. Paras mittari jakson tuloksellisuudesta oli se, että Esalle oli tarjottu yrityksestä pysyvää työpaikkaa, johon hän ei kuitenkaan jäänyt saksan kielen haasteellisuuden vuoksi. Oppilaitoksen edustajan mielestä Esan työssäoppimisjakson mainion onnistumisen takasi se, että vastassa oli luotettava kumppani, ja että myös rahoitusasiat saatiin heti lähtövaiheessa neuvoteltua kuntoon TE-tomiston, Kelan ja oppilaitoksen kesken. Opiskelijoiden valmennuksessa täytyy myös heti aluksi selvittä opiskelijoiden motivaatio sekä tuoda esille mahdolliset riskit; nyt liikkeelle saatiin oikean rohkean asenteen omaavat lähtijät. Esa kumppaneineen piti jaksonsa jälkeen metallialan opiskelijoille ja henkilökunnalle infotilaisuuden, ja hänen kokemuksensa innostavat jatkossa seuraavia lähtijöitä. Onnistuneet liikkuvuusjaksot ovat oppilaitokselle myös mitä parhainta referenssiä; Esankin liikkuvuusjakso pääsi esille sekä paikallislehdessä että oppilaitoksen omilla nettisivuilla. 22

23 twenty years from now you will be more disappointed by the things that you didn t do than by the ones you did do. so throw off the bowlines. sail away from the safe harbour. catch the trade winds in your sails. explore. dream. discover. mark twain Kansainvälistyvää osaamista 23

24 Lisätiedot TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Päivi Puutio puh Jyväskylän aikuisopisto Auli Bister puh Tredu Tampereen seudun ammattiopisto Jani Nieminen puh