PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2004"

Transkriptio

1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta PRO-TUKIPISTEEN TOIMINTA-AJATUS Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja ihmisoikeudellinen työ Matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen Asiantuntijuus ja koulutuspalvelut sekä kansainvälinen yhteistyö 2 2. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN 3 3. MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT Etsivä sosiaali- ja terveystyö Vilhonkadun palveluyksikkö 5 4. PROJEKTIT JA KEHITTÄMINEN Asuttamisprojekti AURA-AYPA projekti HUUTA-projekti 9 5. KOULUTUS, KONSULTAATIO JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ KANSAINVÄLINEN TOIMINTA HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT Hallinto ja talous Henkilöstö Toimitilat 14

2 1. PRO-TUKIPISTEEN TOIMINTA-AJATUS 1.1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja ihmisoikeudellinen työ Pro-tukipiste ry on yhdistys, joka seuraa sekä kansallista että kansainvälistä prostituutiopolitiikkaa sekä ottaa kantaa ja antaa lausuntoja seksityöntekijöiden asemaan ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen lähtökohta on ihmisoikeudellinen. Ihmisoikeudellinen näkökulma tarkoittaa käytännössä sitä, että Pro-tukipiste - seuraa, saavatko prostituutiossa mukana olevat ihmiset tasavertaisen kohtelun perus-, kansalais- ja ihmisoikeuskysymyksissä ja - ottaa kantaa laki- ym. yhteiskunnallisiin muutoksiin siten, että niissä huomioidaan myös prostituoitujen perus-, kansalais- ja ihmisoikeudet Matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen Yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäksi yhdistys tuottaa sekundaaripreventiivisiä 1 matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja o joita muut palvelujen tarjoajat eivät tuota palvelujen erityisluonteen vuoksi (tarkoituksenmukaisuus), o jotka selkeästi hyödyttävät kohderyhmäämme ja joilla on vaikutusta heidän omaehtoisen pärjäämisen tukemisessa (vaikuttavuus), o seksityössä mukana oleville ihmisille, joilla ei ole mahdollista saada palveluja mistään muualta (saavutettavuus). Pro-tukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksessä mukana oleville ihmisille tarkoitettu matalan kynnyksen periaatteella toimiva sosiaali- ja terveysalan palvelupiste. Pro-tukipiste tarjoaa maksuttomia ja nimettömiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä suomalaisille että ulkomaalaisille ja sekä naisille että miehille. Toimintaa ja palvelujen tuottamista ohjaavat voimaannuttaminen (empowerment) ja vastuuttaminen. Voimaannuttamisella tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta saada tietoa omista oikeuksistaan sillä tavalla ja sillä kielellä esitettynä, että hän on myös kykenevä näitä oikeuksiaan käytännössä toteuttamaan. Jokaisella ihmisellä tulee olla myös oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja voimaannuttamistyön tavoite on sekä ylläpitää että lisätä yksilöllisiä ja rakenteellisia valinnanmahdollisuuksia. Vastuuttamisella tarkoitetaan asiakkaan omaa sitoutumista oman muutosprosessinsa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä vastuun ottamista valinnoistaan Asiantuntijuus ja koulutuspalvelut sekä kansainvälinen yhteistyö Yhdistys toimii oman erityisalansa valtakunnallisena asiantuntijana ja tarjoaa konsultaatio- ja koulutuspalveluja muille palvelujen tuottajille ja viranomaisille. Pro-tukipisteen tavoitteena on saada yhdistykselle kertynyttä asiantuntemusta jaettua myös yhdistyksen ulkopuoliseen käyttöön. Jotta yhdistyksen toiminnan kautta kertyvä tieto ja taito olisivat mahdollisimman julkisia, yhdistys arvioi toimintansa ja palvelujensa vaikuttavuutta sekä luo työskentelymalleja, jotka 1 Palvelut kohdennetaan jo prostituutiossa tai muunlaisessa seksityössä mukana oleviin ihmisiin. Prostituution ehkäisemiseen tähtäävään primaaripreventioon yhdistyksen resurssit eivät riitä. 2

3 ovat yleistettävissä ja otettavissa käyttöön myös muissa palveluyksiköissä. Prostituutioilmiön kansainvälisyyden ja toiminnan kehittämisen vuoksi yhdistys toimii aktiivisesti myös kansainvälisissä verkostoissa. 2. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Haastatteluja eri tiedotusvälineille annettiin yhteensä yksitoista, joista kolme televisiohaastattelua, kolme radiohaastattelua ja viisi lehtihaastattelua. Eniten mielenkiintoa herättivät edelleenkin prostituution asiakkuuden mahdollinen kriminalisointi, ulkomaalaislaki ja sen seuraukset ulkomaalaisille prostituoiduille, järjestäytynyt rikollisuus ja kansainvälinen naiskauppa. Yhdistys oli helmikuussa eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavana siitä, millä tavoin ulkomaalaislain muutokset yhdistyksen mielestä vaikuttavat prostituoitujen asemaan (HE 28/2003 vp ulkomaalaislaiksi). Yhdistys otti keväällä kantaa eduskunnan lakivaliokunnassa myös rikoslain muuttamiseen, jonka yhteydessä rikoslakiin tuli uudet säännökset ihmiskaupasta ja paritukseen ja toisen prostituutiosta hyötymiseen sekä näihin liittyvien rikosten tutkintakeinoihin tuli muutoksia. ( Hallituksen esitys HE/2004 vp laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi). Kannanotoissaan yhdistys painotti lakiesitysten vaikutuksia prostituutiossa mukana olevien ihmisten elämään ja oikeuksiin. Eduskunnalle 31. maaliskuuta 2004 antamassaan ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa valtioneuvosto sitoutui laatimaan kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman. Elokuussa 2004 ulkoasiainministeriö asetti työryhmän, jonka tavoitteena oli laatia valtioneuvostolle luonnos kansalliseksi ihmiskaupan vastaiseksi toimintasuunnitelmaksi. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella elokuussa 2004 voimaan tulleen ihmiskauppaan liittyvän lainsäädännön pohjalta olemassa olevia sekä tulevaisuudessa tarvittavia toimenpiteitä, jotta voitaisiin paremmin ja tehokkaammin ehkäistä ihmiskauppaa, suojella ja auttaa uhreja, turvata ihmiskauppaan syyllistyneiden syytteeseen asettaminen sekä vastustaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Työryhmän tavoitteena oli tarkastella ihmiskaupan koko ketjua uhrien rekrytoinnista heidän turvalliseen paluuseensa ja lähtö- tai kohdemaan yhteiskuntaan sopeutumiseensa saakka. Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja kutsuttiin työryhmän jäseneksi edustamaan kolmannen sektorin ammatillisia toimijoita. Toimintasuunnitelma julkaistaan alkuvuodesta

4 3. MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT Pro-tukipiste on yhdistyksen ylläpitämä matalan kynnyksen asiakastyön yksikkö. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarjotaan sekä yhdistyksen kiinteissä yksiköissä (keskusta, Kallio) että etsivän työn keinoin katuprostituutioalueilla ja baareissa Helsingissä. Vuonna 2003 kasvaneiden asiakasmäärien vuoksi yhdistyksen Vilhonkadun päivystystiloja remontoitiin vuodenvaihteessa siten, että saatiin lisätilaa asiakasvastaanotoille sekä vuokrattiin lisätilaa hallinnolle ja projekteille. Etsivä työ sai tukikohdan katuprostituutioalueen lähettyville Aura-projektin toimitiloista. 3.1 Etsivä sosiaali- ja terveystyö Etsivä työ oli edelleen tärkeä työmuoto Pro-tukipisteellä. Yleisellä tasolla Pro-tukipisteen etsivässä työssä on tavoitteena kartoittaa seksityössä mukana olevien ihmisten tilannetta ja avun tarpeita. Työ on informoimista, motivointia, muutoksen mahdollisuuden ja vaihtoehtojen tarjoamista, terveyden edistämistä ja haittojen minimointia sekä palveluohjausta. Etsivässä työssä palvelut viedään asiakkaiden arkiympäristöön. Pro-tukipiste tekee etsivää työtä Helsingin katuprostituutioalueilla sekä eri ravintoloissa ja yökerhoissa. Etsivän työn organisoinnissa tapahtui monia muutoksia vuonna Tammi- ja helmikuussa toimittiin vielä vuoden 2003 mallilla, eli kentällä partioitiin yhden työparin voimin viikoittain. Kerran kuukaudessa kenttätyötä tehostettiin ns. liikkuvalla yksiköllä eli vuokrattiin matkailuauto, joka mahdollisti sairaanhoitajan/terveydenhoitajan sekä lääkärin palvelujen viemisen katualueelle. Yhdessä A-klinikkasäätön kanssa toteutettavan Aura-projektin alkamisen myötä etsivään työhön saatiin lisää resursseja. Aura-projektin erityinen kohderyhmä on pääkaupunkiseudulla olevat venäjänkieliset, joilla on päihdeongelma. Hallinnollisesti Pro-tukipisteen sisällä Auraprojekti sisältyy etsivään työhön. Katukentät Maaliskuussa otettiin käyttöön Kallion toimitila, joka sai nimekseen Mesta. Se toimii sekä etsivän työn että Aura-projektin tukikohtana. Syyskuun alusta lähtien etsivän työn iltoina työskentelee kaksi työparia, joista toinen on tavattavissa Mestassa ja toinen kiertää katualueella. Mestassa pidetään myös etsivän työn te toja, jotka aiemmin toteutettiin liikkuvassa yksikössä. Terveyspalveluiltoina Mestassa päivystävät lääkäri ja sairaanhoitaja ja asiakkaille on näinä iltoina tarjolla lähes samat terveydenhoitopalvelut kuin Vilhonkadun palveluyksikössäkin. Mestassa terveyspalvelut ovat hyvin lähellä katuprostituutioaluetta ja siten helposti asiakkaiden tavoitettavissa. Kenttätyön tekemiseen on osallistunut etsivän työn vastaava, Aura-projektin kaksi projektityöntekijää, asuttamisprojektin sosiaalityöntekijä, Helsingin erityisnuorisotyön keskuksen Snellun työntekijä sekä tuntiperusteisia työntekijöitä. Lisäksi Aura- projektin projektikoordinaattori A-klinikkasäätiöltä on osallistunut kenttätyöhön kuukausittain. 4

5 Etsivän työn kautta solmittujen kontaktien määrä nousi hieman vuoteen 2003 verrattuna. Kadulla tavattiin aiempiin vuosiin verrattuna vähemmän huumeita käyttäviä asiakkaita. Tähän saattaa olla osasyynä korvaushoitoon pääsyn lisääntyminen: naisten ei enää tarvitse olla kadulla hankkiakseen rahaan huumeisiin. Etsivää työtä tehtiin kadulla vuoden aikana kaikkiaan 70 kertaa. Toukokuussa ja lokakuussa toteutettiin etsivän työn tehoviikot, jolloin kentällä oltiin viikon aikana neljä kertaa. Kontakteja asiakkaisiin kadulla oli yhteensä 510. Kontakteja suomalaisiin tai suomalaisiin maahanmuuttajiin sekä turisteina maassa oleskeleviin oli suurin piirtein saman verran: suomalaisiin oli 273 kontaktia ja turisteihin 237 kontaktia. Aivan uusia henkilöitä joukosta oli 20; suomalaisia kymmenen ja ulkomaalaisia kymmenen. Pro-tukipisteen etsivään työhön kadulla kävi tutustumassa vuoden aikana mm. Terveysneuvontapiste Vinkin virolaisia yhteistyökumppaneita, Seksityöntekijöiden liiton Sallin edustaja sekä Norjan Pro- sentretin edustajia Oslosta ja edustaja Videns- og Formidlingscenter for Socialt Udsatte yksiköstä Kööpenhaminasta. 2 Baarit ja ravintolat Baareissa ja ravintoloissa tehtiin vuonna 2004 etsivää työtä kuukausittain. Myös baareissa tehtävän etsivän työn vastuu siirtyi perehdytyksen jälkeen Aura- projektin työntekijöille. Kontakteja naisiin oli vuoden aikana eri baareissa yhteensä 482. Baarikenttien aikana kontaktien määrä vaihteli 35 ja 71 kontaktin välillä käyntikertaa kohden. Baareissa ja ravintoloissa työskentelevät naiset olivat pääosin ulkomaalaisia. Thai-hieromalaitokset Vuonna 2003 toteutettiin thai- projekti, jossa hieromalaitoksissa työskenteleville vietiin tietoutta Suomessa elämisestä. Tämän projektin pohjalta muutamat thai-naiset olivat yhteydessä Protukipisteeseen vielä vuonna 2004 ja yksi keskeisistä ongelmista oli ristiriitainen tietous hiv:stä. Näiden yhteydenottojen innoittamina tukipisteen sairaanhoitaja ja thai- kielen tulkki tekivät uuden kierroksen hieromalaitoksissa. Syksyllä järjestettiin Mestassa myös päivystysvastaanotto thainkielisille. Etsivän työn kontakteja oli kertomusvuoden aikana 84. Thai- väestölle ei ole Suomessa erityispalveluita, ja heidän on puutteellisen kielitaitonsa vuoksia usein lähes mahdotonta ottaa selvää omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Suomessa. Vuoden aikana työntekijöitä konsultoitiin lakiasioissa, kuten avioeroasioissa, lähestymiskieltoasioissa, rikosilmoituksen tekemisessä sekä huoltajuusasioissa. Loppuvuodesta tuotettiin thai- kielinen hiv- esite, jonka jakaminen aloitetaan vuonna Vuoden aikana syntyi myös suunnitelma thainkielisen puhelinpäivystyksen aloittamisesta. Myös etsivälle työlle thai- väestön keskuudessa on edelleen suuri tarve. 3.2 Vilhonkadun palveluyksikkö Pro-tukipisteen Vilhonkadun yksikössä tehdään asiakastyötä sekä päivystysaikoina että sovittuina ajanvaraustapaamisina. Yleispäivystys on maanantaisin ja torstaisin kello Tukipisteelle voi näinä aikoina tulla ilman ajanvarausta sosiaalityöntekijän tai terveydenhoitajan vas- 2 Danish Centre for Research on Social Vulnerability 5

6 taanotolle. Torstaisin paikalla on lisäksi lääkäri. Päivystysaikana on myös mahdollisuus ruokailla, lukea lehtiä ja käyttää internetiä. Päivystyksessä kävijöistä suurin osa on ollut ulkomaalaisia naisia. Yleisin käyttökieli on venäjä. Kertomusvuoden aikana päivystyksen käytännöt ovat muuttuneet. Päivystyshenkilökuntaan kuuluu nyt myös vastaanottohoitaja/aulaemäntä, joka ottaa asiakkaat vastaan ja huolehtii yleisesti päivystyksen sujuvuudesta. Päivystyksessä työskentelevät lisäksi Aura- projektin työntekijät. He tekevät periaatteessa etsivää työtä organisaation sisällä, ohjaten drop in- tiloista asiakkaita tarvittaessa terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän tai muiden erityistyöntekijöiden vastaanotoille. Aura-projektin työntekijöiden tehtävänä päivystyksessä on myös ottaa puheeksi päihteidenkäyttöä ja rohkaista naisia puhumaan päihteidenkäytöstään mahdollisissa ongelmatilanteissa. Pro-tukipisteen täysipäiväinen lääkäri lopetti työnsä Pro-tukipisteellä huhtikuussa, joten lääkäripalvelut organisoitiin uudelleen. Lääkäripalvelujen tarve on ensisijaisesti päivystyksessä ja etsivässä työssä tehostettuina iltoina. Pro-tukipiste osti yleislääkäritasoiset lääkäripalvelut yksityiseltä lääkäriasemalta. Luottamuksen saavuttamisen ja säilyttämisen kannalta on ollut tärkeää, että palveluista vastaa aina yksi ja sama lääkäri sekä päivystyksissä että kenttätyössä. Toukokuusta eteenpäin lääkärin päivystysvastaanotto on ollut tiistaisin. Tiistaille on voinut myös varata lääkäriajan etukäteen. Päivystävän sosiaalityöntekijän vastaanotoilla on vuoden aikana haettu yhä useammin apua ja tukea ongelmallisiin perhesuhteisiin ja avioerotilanteisiin. Lisäksi haetaan tietoutta ja apua viisumiasioissa. Asiakkaita ohjataan myös konkreettisesti virastoissa asioinnissa ns. jalkautuvana sosiaalityönä: menemällä mukaan virastoon sekä tulkiksi että virastojen käytäntöjä selostamaan. Päivystävän sosiaalityöntekijän vastaanotolla on vuoden aikana näkynyt erityisesti sekä maahanmuuttajien että turistiviisumilla maassa oleskelevien lisääntynyt kiinnostus koulutukseen, etenkin kielikursseille hakeutumiseen. Myös kansainvälisen yhteistyön tarve käytännön asiakastyössä on lisääntynyt. Sosiaalityöntekijä on tehnyt yhteistyötä etenkin virolaisen Eluliinkriisikeskuksen kanssa. Terveydenhoitajan työ sisältää sekä ehkäisevää terveysvalistusta että sairaanhoitotyötä. Terveydenhoitaja ottaa lisäksi raskaus- ja sukupuolitautitestejä sekä antaa rokotuksia. Ennalta ehkäisevässä työssä on edelleen korostettu erityisesti turvaseksin sekä itsestään huolehtimisen tärkeyttä. Sekä sosiaalityöntekijän että terveydenhoitajan vastaanotolla on näkynyt asiakkaiden päihteiden, etenkin alkoholin käyttö, yhä enemmän. Asiakkaat myös puhuvat alkoholinkäytöstään entistä enemmän. Ulkomaalaisten asiakkaiden kohdalla huumeiden käytöstä puhuminen on sen sijaan hankalampaa. Vuonna 2004 päivystys jatkui ensimmäistä kertaa läpi koko vuoden, ilman heinäkuun taukoa. Kokeilu osoitti sen, että heinäkuu ei ole merkittävästi hiljaisempi kuukausi. Päivystyksen käyntimäärät kokonaisuudessaan ovat hieman laskeneet vuoden 2003 lukemista, jolloin päivystyksessä kävi vuoden aikana yhteensä 6012 henkilöä (keskimäärin 70 kävijää/päivystys). Vuonna 2004 käyntejä oli yhteensä Päivystyspäivinä tukipisteellä kävi päivystystä kohden keskimäärin 48 naista. 6

7 Yleispäivystysten lisäksi keskiviikkoisin on päivystys akupunktiohoitoa varten: kello naisille ja miehille. Viiden pisteen korva-akupunktiota käytetään rentoutumiseen sekä vieroitusoireiden lieventämiseen. Miehille tarkoitettu päivystystoiminta aloitettiin toukokuussa. Miespäivystys toteutetaan yhteistyössä Aids- tukikeskuksen Miesten kesken turvallisesti - projektin kanssa. Päivystyksessä ovat työskennelleet kaksi Aids- tukikeskuksen työntekijää sekä Pro-tukipisteen sairaanhoitaja. Seksityötä tekevät miehet eivät ole vielä uskaltautuneet fyysisesti päivystysvastaanotolle, vaikka muutama onkin ottanut päivystykseen yhteyttä puhelimitse. Kuitenkin päivystysaikojen ulkopuolella muutama mies on käynyt Pro-tukipisteellä terveydenhoitajan vastaanotolla. Päivystysaikoina on tehty myös etsivää työtä internetissä, jonka kautta on saatu kontakti noin kolmeenkymmeneen mieheen. 4. PROJEKTIT JA KEHITTÄMINEN Pro-tukipiste jatkoi edellisenä vuonna yhteistyössä Helsingin sosiaaliviraston kanssa aloitettua asuttamisprojektia ja aloitti yhdessä A-klinikkasäätiön kanssa kumppanuusprojektin, joka sai nimekseen Aura-Aypa projekti. Aura-projektin kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat ja olevat venäjänkieliset ihmiset, joilla on päihdeongelma. Pro-tukipisteen erityiskohderyhmänä ovat venäjänkieliset päihdeongelmaiset, jotka ovat mukana prostituutiossa. Protukipiste aloitti myös Helsingin sosiaaliviraston ostopalveluna Tallinnan ja Helsingin välillä toimivassa huumeiden ja tartuntatautien ehkäisyyn liittyvässä HUUTA-projektissa. Protukipisteen vastuualueena on seksityöntekijöille suunnattujen palvelujen kehittäminen Helsingissä ja Tallinnassa. Toiminnan mittaaminen ja sisäinen arviointi on toiminnan kehittämisen kannalta välttämätöntä. Kertomusvuotena oli suunnitteilla aloittaa toiminnan mittareiden kehittäminen syksyllä Kehittäminen voitiin kuitenkin aloittaa vasta joulukuussa, jolloin yhdistykseen palkattiin suunnittelija. 4.1 Asuttamisprojekti Raha-automaattiyhdistys myönsi avustusta yhdessä Helsingin sosiaaliviraston kanssa toteutettavaan tukiasuttamisen kolmevuotiseen projektiin. Yhteistyöprojektin vastuualueiksi sovittiin, että Helsingin kaupungin sosiaalivirasto antaa Pro-tukipisteen käyttöön kuusi tukiasuntopaikkaa. Pro-tukipisteelle palkattava sosiaalityöntekijä vastaa käytännön tukiasuttamisesta eli asukkaiden valinnasta sekä käytännön tuesta projektin aikana. Sosiaalivirastolla on kuitenkin viimekädessä vastuu siitä, että projektin kautta järjestetty tukiasuminen vastaa kaupungin tukiasumiselle asetettuja kriteereitä. Projektin sosiaalityöntekijä on kiinteässä yhteistyössä kaupungin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Projektin sosiaalityöntekijä osallistuu rajoitetusti myös kadulla tehtävään etsivään sosiaali- ja terveystyöhön. Raha- automaattiyhdistyksen rahoituksella toteutettava kolmivuotinen asuttamisprojekti aloitettiin vuoden 2003 alussa. Projektin käytännön toteutuksesta vastaa Pro-tukipisteellä työskentelevä projektikoordinaattori. Projektin tarkoituksena on järjestää Pro-tukipisteen työryhmän valitsemille asiakkaille asunto ja organisoida asutettaville heidän asumiseensa tarvitsema tuki sekä suunnitella ja osittain toteuttaa kunkin tarvitsemaa kuntoutusta. 7

8 Projekti kohdentuu helsinkiläisiin, laaja-alaisesti oirehtiviin prostituutiossa mukana oleviin (tai olleisiin) naisiin, jolla on vaikeuksia itsenäisessä asumisessa ja joiden sijoittuminen asuntomarkkinoille on muutoinkin vaikeaa. Vuonna 2003 asutettiin neljä naista ja yksi pariskunta ja vuoden 2004 alussa vielä yksi nainen. Yhden naisen kanssa tukiasuttamissopimus voitiin purkaa jo ensimmäisen puolivuotisjakson jälkeen, koska hän ei enää tarvinnut erityistä tukea asumisessaan. Hän kuitenkin käyttää edelleen satunnaisesti muita Pro-tukipisteen palveluita. Kukaan asutettavista ei ole menettänyt asuntoaan vaan he ovat selviytyneet arjesta ja pystyneet asumaan sääntöjen mukaisesti aktiivisen tuen avulla. Lähes kaikkien kanssa kontakti on ollut alun epävarmuuksien jälkeen säännöllisempää ja kiinteämpää. Yhteyttä on pidetty puhelimitse ja tapaamisia on ollut sekä tukipisteellä että asiakkaiden kotona. Asutettujen ja projektin sosiaalityöntekijän välinen suhde on ollut toimiva: asutettavat ovat hakeneet myös aktiivisesti apua ja tukea arkeensa. Yhden asiakkaan elämäntilanteen takia projektin sosiaalityöntekijä on saanut häneen kontaktin parhaiten kaduilla tehtävän etsivän työn kautta. Projektin sosiaalityöntekijä on mukana etsivässä työssä myös itse noin kerran kuukaudessa. Kaikki asutettavat ovat olleet kiinnostuneita päihdehoidon aloittamisen mahdollisuudesta. Yksi asutettavista puolisoineen onkin aloittanut hoidon. Kolme asutettavaa on ohjattu sosiaaliviraston eläkeprojektiin ja he ovat myös saaneet asiassa päätökset. Lähes kaikki ovat myös kiinnittyneet projektin aikana rakennettuihin palveluverkostoihin ja asiakkaat käyttävät siis muidenkin tahojen kuin Pro-tukipisteen palveluita. Vuoden aikana verkostoyhteistyö onkin sekä laajentunut että syventynyt. Yhteistyökumppaneita on nyt enemmän ja etenkin Eston ja päihdehoitotahojen kuten Pyhäntä-yhteisön ja Itäkeskuksen A- klinikan sekä Vinkin kanssa asiakaslähtöinen räätälöity yhteistyö on toiminut hyvin. Parantuneen verkostoyhteistyön myötä asiakastyön vaihtoehdot ovat lisääntyneet: projektin sosiaalityöntekijä on voinut yhdessä asiakkaan kanssa suunnitella jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti sopivimman hoitopolun ja - suunnitelman, jonka kulkemiseen asiakas on kykenevä ja halukas. Asuttamisprojektin asiakkaat ovat kuitenkin eri vaiheissa poluillaan. Monien ongelmat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja toisenlaisen elämän miettiminen - saatikka aloittaminen - ei onnistu hetkessä. Asunnon saaminen ja asumaan opetteleminen on vasta tämän prosessin alkupiste. Asuttamisprojektin asiakkaaksi pääsyä ja asuntoa jonottaa edelleen kolme henkilöä. Vuoden 2005 aikana heistä asutetaan ainakin yksi. Projekti on mukana ympäristöministeriön tuetun asumisen toimintamallien arviointihankkeessa, jossa tarkastellaan asunnottomille tarkoitettuja toimintakäytäntöjä. Hankkeeseen liittyen ympäristöministeriö ja Pro-tukipiste palkkasivat yhteistyössä tutkijan kartoittamaan Protukipisteen asuttamishanketta ja kirjoittamaan projektiarvioinnin osaraportin. Osaraportti sisältyy hankkeesta alkuvuodesta 2005 julkaistavaan raporttiin. 4.2 AURA-AYPA projekti Pro-tukipiste aloitti kumppanuushankkeena A-klinikkasäätiön kanssa venäjänkielisten huumeidenkäyttäjien vertaistyö- ja päihdepalveluprojektin. Hankkeen päämääränä on etsivän työn ja vertaistyön keinoin tavoittaa venäjänkielisiä pääkaupunkiseudulla asuvia ihmisiä, joilla on päihteidenkäyttöön liittyviä ongelmia. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa mahdollisia päihde- 8

9 palveluiden käyttöön liittyviä sisäisiä ja ulkoisia esteitä sekä löytää keinoja näiden esteiden poistamiseen tai ainakin vähentämiseen. Pro-tukipisteen erityisenä kohderyhmänä tässä projektissa ovat venäjänkieliset prostituutiossa mukana olevat ihmiset, joilla on ongelmia päihteiden käytössään. Pro-tukipisteen venäjänkieliset asiakkaat ovat kertoneet hyvin vähän omasta päihteidenkäytöstään. Kumppanuushankkeella A-klinikkasäätiön kanssa Pro-tukipiste haluaa kartoittaa venäjänkielisten asiakkaidensa päihteidenkäyttöön liittyviä ongelmia ja riskejä sekä luoda olemassa olevien päihdepalvelujen käyttöä helpottavia työmenetelmiä ja verkostoja. Toimivien verkostojen luominen edellyttää myös yhteyksien luomista Venäjällä, erityisesti Pietarissa toimiviin palveluihin ja järjestöihin. Projekti nimettiin Aura-projektiksi, jonka nimessä käytetään sekä suomen- että venäjänkielistä kirjoitusasua Aura-Aypa projekti. Pro-tukipisteelle palkattiin etsivään työhön kaksi projektityöntekijää ja edellytyksenä oli, että projektin työntekijät puhuvat äidinkielenään venäjää ja että he tuntevat venäläistä kulttuuria ja toimintatapoja. Toinen Auran projektityöntekijöistä aloitti työskentelyn tukipisteellä maaliskuussa ja toinen kesäkuussa. Projektin alkuvaiheessa Pro-tukipisteen vanhat työntekijät perehdyttivät heidät etsivän työn metodiin ja tutustuttivat etsivän työn kenttiin. Projektin työntekijät tekevät etsivää työtä päivystyksessä sekä katualueella että ravintoloissa ja baareissa. Hankkeeseen liittyy myös tarvekartoitus, joka toteutetaan haastattelemalla asiakkaita heidän päihteiden käytöstään, nykyisten palvelujen käytöstä sekä palvelujen kehittämistarpeista. Ensimmäinen kyselyvaihe toteutettiin joulukuussa Toinen kyselyvaihe toteutetaan keväällä Vertaistyön tavoitteet ja sisältö on profiloitu ensisijaisesti päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä tartuntatautien ehkäisyyn. Vertaistyön tavoitteiden ja sisällön määrittely on tapahtunut yhteistyössä Aura-projektin, Pro-tukipisteen ja terveysneuvontapiste Vinkin yhteistyönä. Vertaistyön kehittämismahdollisuuksia on arvioitu myös SWOT-analyysin avulla. Vertaistyön kehittäminen ja koulutus toteutetaan Aura-projektin, Pro-tukipisteen ja Vinkin yhteistyönä. Aura-projektin ensimmäinen toimintavuosi Pro-tukipisteellä on ollut tuloksekas. Projektityöntekijät ovat saaneet hyvän kontaktin venäjänkielisiin asiakkaisiin. Projekti on myös nostanut päihdeteemaa aikaisempaa enemmän esiin ja lisännyt näin venäjänkielisten asiakkaidemme rohkeutta puhua tarvittaessa myös päihteisiin liittyvistä riskeistä ja ongelmista. Projektin aikana yhteistyö A-klinikkasäätiön ja Vinkin kanssa on entisestään tiivistynyt. Aura-projekti on toiminut eräänlaisena Pro-tukipisteen ja Vinkin välisenä linkittävänä foorumina, jossa on käyty keskusteluja matalan kynnyksen palveluiden ja haittojen vähentämiseen perustuvien palveluiden haasteista ja kehittämistarpeista. 4.3 HUUTA-projekti HUUTA-projekti eli Huumeiden käytön ja tartuntatautien ehkäisy Helsingissä ja Tallinnassa projekti on EU-rahoitteinen usean eri toimijan yhteishanke Helsingin ja Tallinnan välillä. HUUTA hanke 3 koostuu viidestä toimenpidekokonaisuudesta, joista yksi kohdentuu seksityöntekijöihin. Tämän toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on matalan kynnyksen sosiaali- ja 3 Lisätietoja HUUTA-hankkeesta löytyy osoitteesta 9

10 terveyspalvelujen kehittäminen seksipalveluja tarjoaville sekä etsivän ja vertaistyön kehittäminen Helsingissä ja Tallinnassa. HUUTA-projektin toteuttaminen aloitettiin heti suunnitelmavuoden alussa. Pro-tukipisteen henkilökunnasta valittiin projektin yhteyshenkilöt ja edustajat projektin ohjaus- ja projektiryhmiin. Helmikuun kehittämispäivillä hahmoteltiin HUUTA-projektin merkitystä Pro-tukipisteen toiminnan kannalta ja arvioitiin projektin vaatiman työn sisältöä ja sen toteuttamiseen vaadittavaa työmäärää. Samoin kehittämispäivänä hahmoteltiin Pro-tukipisteen tavoitteet sekä suunnitelmavuodelle että koko projektin keston ajan. Yksityiskohtaisia suunnitelmia ei ole voitu tehdä, koska virolainen vastinpari ei ole ollut selvillä. Terveydenhoitaja Maire Henno ja lääkäri Raija Laisi tekivät maaliskuun alussa Tallinnaan kartoituskäynnin, jonka aikana he tutustuivat Tallinnan tilanteeseen ja sikäläisiin toimijoihin. Samoin he tutustuivat Pro-tukipisteen todennäköisen vastinparin Eluliinin työntekijöihin ja toimintaan. Vastavuoroisesti Eluliinin edustajat kävivät tutustumassa Pro-tukipisteen toimintaan. Pro-tukipisteellä oli valmius aloittaa konkreettinen kahdenvälinen työskentely Tallinnan kanssa, mutta rahoitustilanne oli Tallinnassa epäselvä koko kertomusvuoden ajan. Pro-tukipisteellä on kuitenkin aloitettu ohjaamaan asiakkaita Eluliiniin, joka on osoitettu Pro-tukipisteen vastinpariksi. Kertomusvuoden aikana Eluliiniin on ohjattu kymmenisen Pro-tukipisteen tallinnalaista asiakasta, joista yksi on venäjänkielinen ja loput vironkielisiä. Elokuussa selvisi myös toisen EU-rahoitteisen projektin jatko. Tampep-verkosto 4 sai jatkorahoituksen ja myös Viro tuli uutena EU-maana mukaan verkostoon. Suomi on ollut verkostossa mukana vuodesta Tampep kehittää informaatiomateriaalia ja työmenetelmiä, jotka soveltuvat erityisesti seksityön liikkuvaan väestöön eli prostituoituihin, jotka matkustavat maasta toiseen. Viron Tampep-edustaja on Aidsi Tugikeskus, jonka kanssa Pro-tukipisteellä on ollut aiempaakin yhteistyötä. Syksyllä käytiin keskustelua Huuta-projektin ja Tampep-projektin yhteistyöpinnoista sekä Huuta-projektin että Tampep-projektin koordinaattorien kanssa. Todettiin yhteistyön olevan sekä toivottavaa että toiminnan kannalta järkevää. Etsivän työn ja matalan kynnyksen palvelupisteiden kehittäminen nousi prioriteetiksi, joten koulutuksen osalta suunnitteluyhteistyötä tiivistettiin A-klinikkasäätiön (Vinkki) ja Protukipisteen välillä. Lisäksi hahmoteltiin sitä, millä tavoin A-klinikkasäätiön ja Pro-tukipisteen yhteinen venäläisväestöön suuntautuva päihdehuollon projekti on linkitettävissä myös Huutaan. Pro-tukipisteen terveydenhoitaja osallistui yhteistyössä Vinkin kanssa Tallinnassa pidettyyn koulutuspäivää lokakuussa Huuta-projektiin kuuluu myös opiskelijoiden opinnäytetyöt ja yksi opinnäyte keskittyy prostituutiotyöhön Tallinnassa. Pro-tukipiste on antanut tukea ja ohjausta opiskelijoille opinnäytetyön tutkimussuunnitelman teossa ja rajauksessa. Pro-tukipiste on antanut koulutusta Huuta-projektissa syyskuussa (Prostituutio Helsinki - Tallinna) ja marraskuussa (Puhelinneuvonta käytännössä). Lisäksi Pro-tukipisteen henkilökuntaa on osallistunut Huuta-koulutuksen päihdetyön jaksoon, jossa kerrottiin sosiaaliturvasta Virossa. Kahdenvälisiä vierailuja jatkettiin siten, että Virosta kävi työntekijöitä tutustumassa Protukipisteen työhön (työntekijöitä Tallinnasta, Kohtla-Järveltä ja Paidesta). Suunnitelmissa ollut turvaseksioppaan päivittäminen muutettiin erillisten esitteiden tuottamiseksi, koska lisääntyneet ratsiat ja poliisin aktivoituminen johtivat siihen, että prostituoidut ei- 4 TAMPEP Transnational AIDS/STD Prevention Among Migrant Prostitutes in Europe 10

11 vät uskalla pitää mukanaan prostituutioon viittaavaa materiaalia. Päätettiin oppaan sijaan painattaa esitteitä, joista informaatio on helposti omaksuttavissa ja jotka voi luettuaan heittää pois. Esitteissä hyödynnettiin Tampep-verkoston jo olemassa olevaa materiaalia eli käännätettiin viisi Tampepin esitettä suomeksi ja viroksi. Venäjänkielinen versio oli jo valmiina. Tampepverkoston koordinaattori antoi suostumuksensa että Tampep-materiaalin voi muuttaa ulkoasultaan siten, että ne muodostavat tunnistettavan Huuta-esitesarjan. Esitteiden teemat ovat: - Hiv ja aids - Hepatiitit A,B,C,D ja E - Ehkäisy ja raskaus - Jos kondomi luiskahtaa pois tai rikkoutuu - Seksiteitse tarttuvat taudit Kaikkia esitteitä on painatettu: - venäjäksi 5000 kpl - viroksi 3000 kpl - suomeksi 2000 kpl Lisäksi esitekampanjaa täydentää Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella tehty seksityöntekijöille kohdennettu kondomiesite (yleisesite), joka on käännetty myös viroksi (5000 kpl) ja venäjäksi (8000 kpl). Kaikki esitteet soveltuvat jaettavaksi sekä Suomessa että virossa. 5. KOULUTUS, KONSULTAATIO JA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ Koulutuksia ja seminaariesityksiä on annettu kertomusvuoden aikana yhteensä yhdeksäntoista kertaa ja näihin tilaisuuksiin osallistui noin 1060 ihmistä. Näiden lisäksi Pro-tukipiste on pitänyt puheenvuoron kahdessa kansainvälisessä tilaisuudessa: Kellokoskella pidetyssä WHO:n Mental Health Counterparts kokouksessa, jossa olivat läsnä johtavat mielenterveysalan viranomaisedustajat Maailman terveysjärjestön Euroopan alueelta 5 ja OSCE/ODIHRin ja Suomen ulkoministeriön järjestämässä konferenssissa Ensuring Human Rights Protection in Countries of Destination: Breaking the Cycle of Trafficking 6. Koulutuksen lisäksi annettiin suoria asiakaskonsultaatioita lastensuojelun, päihdehuollon ja avohuollon sosiaalityön työntekijöille. Ehkäisevä terveystyö kohdentuu tarttuvien tautien ehkäisyyn ja yleiseen terveysneuvontaan. Kondomien, liukasteiden, testausten ja rokotusten lisäksi jaettiin terveysneuvontamateriaalia ja Pro-tukipisteen omia terveysneuvontakortteja. Joulukuussa tuotettiin seksityöntekijöille kondomiesite kolmella kielellä: suomeksi, viroksi ja venäjäksi. Thai-kielellä julkaistiin pääasiassa kuviin perustuva hiv-esite. Esitteiden ja kotisivujen turvaseksimateriaalin tuottamiseen saatiin erityismääräraha sosiaali- ja terveysministeriöstä. Yhdistyksen kotisivut uusittiin kertomusvuoden aikana. 5 Aihe: Out reach to marginalised groups: Prostitute Support Service 6 Aihe: Gaps in human rights protection of victims of trafficking in countries of destination 11

12 6. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TAMPEP projekti (Transnational AIDS/STD Prevention among Migrant Prostitutes in Europe) on vuonna 1993 alkanut EU-rahoitteinen projekti, jonka verkosto käsitti kertomusvuonna jo 25 toimijaa. Projektin kohderyhmänä on liikkuva prostituutio ja sen tavoitteena on tukea, kehittää ja laajentaa seksiteitse tarttuvien tautien ehkäisymenetelmiä sekä edistää terveyspoliittisin toimenpitein seksityössä mukana olevien ulkomaalaisten oikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja. TAMPEP- projektin käytännön toiminta tapahtuu kolmessa alueellisessa työryhmässä. Suomi on mukana pohjoisessa aluetyöryhmässä ja muut työryhmän jäsenet ovat Norja, Tanska, Saksa ja Iso-Britannia (Skotlanti). Tampep-verkoston yleiskokous pidettiin maaliskuussa Roomassa Italiassa. Pro-tukipiste teki helmikuussa verkoston rahoituksella opintomatkan Modenaan Italiaan, jossa oli kaksipäiväinen koulutus vertaistyöstä seksityöntekijöiden keskuudessa. Tampep-verkoston sisällä on kehitetty uusi vertaistyön malli Fenarete, joka mahdollistaisi vertaistyöntekijöiden työskentelyn erilaisissa projekteissa palkallisina työntekijöinä. Fenarete on vaativa ja sitoutumista edellyttävä vertaistyön menetelmä, josta saa lisäinformaatiota osoitteesta Opintomatkalla tutustuimme myös lähialueen (Modena ja Bologna) seksityöntekijöille ja maahanmuuttajille tarkoitettuihin matalan kynnyksen palveluihin. Pro-tukipiste jatkoi vuonna 2001 aloitetussa Euroopan Unionin DAPHNE-ohjelmaan kuuluvassa projektissa nimeltä FemMigration Legal Agenda for Migrant Prostitutes and Trafficked Women on The Internet. Projektin tarkoituksena on tuottaa päivitettyä tietoa seksityöntekijöiden ja maahanmuuttajien asemasta ja eri maiden lainsäädännöstä. Suomen lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä koskevan osuuden päivityksen teki tehtävään palkattu juristi. Tietojen hankkimisessa ja aineiston työstämisessä tehtiin laajaa yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Projektin kotisivut löytyvät osoitteesta Suomen lisäksi projektissa on ollut mukana edustajat Itävallasta, Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Espanjasta ja Hollannista. Projekti ei saanut jatkorahoitusta, joten toistaiseksi vuosi 2004 oli verkoston viimeinen aktiivinen toimintavuosi. Pohjoismainen prostituutiotyön verkosto ei kokoontunut kertomusvuonna. Pohjoismaiset prostituoitujen ja seksityöntekijöiden omat etujärjestöt kokoontuivat yhdessä ensimmäistä kertaa lokakuussa Oslossa. Kokoontumiseen liittyi kutsuseminaari, jossa tarkasteltiin seksityöntekijöiden asemaa eri Pohjoismaissa. Pro-tukipisteeltä seminaariin osallistui kolme henkilöä. Samalla matkalla pidettiin teemapäivä paikallisen palvelujentuottajan Pro-Sentretin edustajien kanssa ihmiskaupasta, lähialueiden tilanteesta ja prostituutiokentän muutoksista Helsingissä ja Oslossa. Norden i Fokus og feministisk forum järjesti syyskuussa Kööpenhaminassa seminaarin Are Danes horny and Swedes boring?- a challenging seminar about the different views on prostitution in the Nordic debate. Seminaarissa juhlistettiin samalla pohjoismaisen antologian Femkamp julkistamista. Pro-tukipisteen edustaja oli kutsuttu puhumaan Suomen prostituutiotilanteesta ja suomalaisesta prostituutiokeskustelusta. 12

13 7. HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 7.1. Hallinto ja talous Yhdistyksen hallitus kokoontui kertomusvuonna kaikkiaan seitsemän kertaa. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset eli kevätkokous pidettiin toukokuussa ja syyskokous marraskuussa. Kertomusvuonna 2004 hallituksen kokoonpano oli: - Puheenjohtaja Jussi Merikallio, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto - varapuheenjohtaja Timo Ylönen, Päihdeasiaintoimisto, Yhteispalvelukeskus, Helsingin kaupunki - Paula Hakala, Helsingin kaupungin terveyskeskus - Kirsti Rinta-Panttila, Helsingin Diakonissalaitos - Jussi Nissinen, SETA ry Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustui avustuksiin. Avustusten kokonaissumma oli ,16 euroa, joka oli hieman alle euroa suurempi kuin edellisenä vuotena. Rahaautomaattiyhdistyksen osuus avustuksista oli yli puolet eli 57,82 prosenttia. Rahaautomaattiyhdistyksen kohdennettu toiminta-avustus kertomusvuodelle oli euroa, projektiavustus asuttamisprojektiin euroa ja Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan järjestöavustus euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö myönsi terveyspalveluihin ja Meritähden toimintaan sekä tarttuvien tautien leviämisen ehkäisyyn avustuksia yhteensä ,16 euroa. EU-rahoitteisten projektin rahoitusosuus kertomusvuoden aikana oli hyvin pientä, koska monet projekteista päättyivät kertomusvuoden aikana. Helsingin seurakuntayhtymän osuus on vuositasolla noin 5100 euroa, joka ei ole suora rahallinen avustus vaan kenttätyöntekijän viikoittainen työpanos Pro-tukipisteen etsivään työhön. Omat tuotot olivat 7136,02 euroa ja ne koostuvat lähinnä koulutus- ja työnohjaustuotoista. Tilikauden ylijäämä oli ,29 euroa. Ylijäämää selittävät henkilöstövaihdokset kertomusvuoden kuluessa ja toiminnan arviointiin ja raportointiin liittyvien suunnitelmien siirtäminen seuraavalle vuodelle sekä esitteiden uusimisen ja päivittämisen siirtäminen vuoteen Henkilöstö Kertomusvuoden lopussa Pro-tukipisteellä työskenteli kaksitoista täysipäiväistä ja kaksi osaaikaista työntekijää: - toiminnanjohtaja - yksikön vastaava (sairaanhoitaja) - etsivän työn vastaava (sosiaalityöntekijä) - sosiaalityöntekijä - terveydenhoitaja - vastaanottohoitaja - projektikoordinaattori (asuttamis-projekti) - kaksi projektityöntekijää (Aura-Aypa projekti) - suunnittelija (joulukuun alusta lukien) - toimistotyöntekijä - siivooja - lääkäri täysipäiväisesti huhtikuun loppuun saakka, tuntiperusteinen toukokuusta lähtien - kenttätyöntekijä (Hgin srk-yhtymän/snellun työntekijä, 8 tuntia/viikko) 13

14 - seitsemän tuntityöntekijää Keskeisimpiä kouluttautumisteemoja ovat olleet ihmiskauppa, maahanmuuttajien asemaan liittyvät ja monikulttuurisuuskysymykset, päihteet ja äitiys, seksuaalinen väkivalta, sosiaalityön uudistuvat käytännöt sekä huumeet ja tartuntataudit. Toimistotyöntekijä osallistui talous- ja palkkahallinnon koulutuksiin. Henkilökunnan yhteisiä suunnittelu- ja kehittämispäiviä pidettiin kuusi kertaa. Työnohjausrakenne pidettiin edelleenkin tukevana työn erityisluonne huomioiden. Kertomusvuoden aikana järjestettiin ryhmätyönohjaus koko työryhmälle ja sen lisäksi kaikilla oli mahdollisuus säännölliseen yksilötyönohjaukseen. Uutena työnohjausrakenteena otettiin käyttöön johtoryhmän työnohjaus Toimitilat Pro-tukipisteellä ja Meritähdellä on yhteensä 184,5 neliömetrin tilat osoitteessa Vilhonkatu 4 B 20. Marraskuussa 2003 järjesteltiin tiloja siten, että luovuttiin osoitteessa Vilhonkatu 4 C 28:ssa olleista 61 neliön tiloista ja vuokrattiin Vilhonkatu 4 B 19 suuremmat, 124 neliön tilat. Näin kokonaistilaa saatiin lisää 63 neliötä enemmän aikaisempaan verrattuna. Uusilla tilajärjestelyillä voitiin rauhoittaa 4 B 20 kokonaan asiakastyön tilaksi. Tilat remontoitiin siten, että saatiin terveydenhoitajalle ja sosiaalityöntekijälle omat huoneet päivystysvastaanotolla. Tällä tavalla tehostettiin asiakasvastaanottoa ja vähennettiin jonotusaikoja erityistyöntekijöille. Kumppanuusprojekti Aura-Aypa vuokrasi toimitilat Helsingin Kalliosta. Tila toimii myös katukenttien aikana pistäytymispaikkana ja korvaa täten aiemmin käytetyn matkailuauton. 14

15 Kontaktit työmuodoittain kontaktien lkm Puhelut käynnit etsivä työ Yhteensä vuodet

Toimintakertomus vuodelta 2001

Toimintakertomus vuodelta 2001 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2001 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2005

Toimintakertomus vuodelta 2005 Toimintakertomus vuodelta 2005 SISÄLTÖ: 1. PRO-TUKIPISTEEN TOIMINTA-AJATUS...2 1.1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja ihmisoikeudellinen työ...2 1.2. Matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen...2 1.3.

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2002

Toimintakertomus vuodelta 2002 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2002 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden

Lisätiedot

PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2003 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS

PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2003 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2003 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n Toimintakertomus vuodelta 1997 1. YLEISTÄ

Pro-tukipiste ry:n Toimintakertomus vuodelta 1997 1. YLEISTÄ Pro-tukipiste ry:n Toimintakertomus vuodelta 1997 1. YLEISTÄ Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 Pro-tukipiste ry

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 Pro-tukipiste ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 Pro-tukipiste ry Yhteiskunnallinen työ ja palvelut Sääntöjensä ja tavoitteidensa mukaisesti Pro-tukipiste osallistui aktiivisesti sekä prostituutioon että ihmiskauppaan liittyvään

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2000

Toimintakertomus vuodelta 2000 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2000 1. YLEISTÄ Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

1. PRO-TUKIPISTE RY. Yhdistyksen projektit. 1.1. Ihmiskauppa eli IKU-Pro projekti

1. PRO-TUKIPISTE RY. Yhdistyksen projektit. 1.1. Ihmiskauppa eli IKU-Pro projekti VUOSIKERTOMUS 2007 1. PRO-TUKIPISTE RY Sääntöjensä ja tavoitteidensa mukaisesti Pro-tukipiste osallistui aktiivisesti sekä prostituutioon että ihmiskauppaan liittyvään keskusteluun tuomalla keskusteluissa

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n Toimintakertomus vuodelta 1998 1. YLEISTÄ

Pro-tukipiste ry:n Toimintakertomus vuodelta 1998 1. YLEISTÄ Pro-tukipiste ry:n Toimintakertomus vuodelta 1998 1. YLEISTÄ Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015 Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina Etsivän työn verkoston päivät 2015 11.6.2015 Selvittää hiv- ja hepatiitti C-infektioiden esiintyvyyttä sekä taustatekijöitä

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n toimintakertomus vuodelta 1999 1. YLEISTÄ 2. YHDISTYSTOIMINTA

Pro-tukipiste ry:n toimintakertomus vuodelta 1999 1. YLEISTÄ 2. YHDISTYSTOIMINTA Pro-tukipiste ry:n toimintakertomus vuodelta 1999 1. YLEISTÄ Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) 289 Käytetyille huumeruiskuille tarkoitettujen erilliskeräysastioiden vakiinnuttaminen Helsingin yleisillä alueilla HEL 2015-006459 T 10 05 03 Päätös päätti,

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Keskeisiä teemoja Völjy- hankkeen puheenvuorossa Haittoja vähentävä, asiakkaan yksilöllisiä kykyjä ja tavoitteita

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA

VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA MALLI ON TARKOITETTU VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA RYn KAUTTA Y-SÄÄTIÖN ASUNTOKANTAAN ASUTETTAVILLE ASUNNOTTOMILLE IHMISILLE. KYSEESSÄ ON KEVYEN

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti: Paivakeskus@luukku.com

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti: Paivakeskus@luukku.com PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 8.10.2004 Yksikön tiedot Rovaniemen Päiväkeskus ry Katuosoite: Kairatie 23 Postinumero: 96100

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

1 (7) 16.9.2015/tl. Talousarvio 2016. Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava 2 015 2016. Varsinainen toiminta. Ay avustus

1 (7) 16.9.2015/tl. Talousarvio 2016. Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava 2 015 2016. Varsinainen toiminta. Ay avustus 1 (7) 16.9.2015/tl Talousarvio 2016 Varsinainen toiminta Talousarvio Talousarvio Tarkennettu alustava Ay avustus Ray avustukset 795 000 860 000 Palkat 440 000 479 000 Palkkiot, hallitus 6 000 6 000 Eläkekulut

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. VIA VIS väkivaltatyö Kodin ulkopuolista väkivaltaa vähentävä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot