Toimintakertomus vuodelta 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus vuodelta 2005"

Transkriptio

1 Toimintakertomus vuodelta 2005 SISÄLTÖ: 1. PRO-TUKIPISTEEN TOIMINTA-AJATUS Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja ihmisoikeudellinen työ Matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen Asiantuntijuus ja koulutuspalvelut sekä kansainvälinen yhteistyö YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN JA YHDISTYSTOIMINTA VILHONKADUN PALVELUYKSIKKÖ ETSIVÄN TYÖN YKSIKKÖ PROJEKTIT JA KEHITTÄMINEN Asuttamisprojekti AURA-AYPA projekti HUUTA-projekti Miesten parissa tehtävän etsivän työn projekti eli MEET - projekti KOULUTUS, KONSULTAATIO JA ENNALTA-EHKÄISEVÄ TYÖ KANSAINVÄLINEN TOIMINTA HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT Hallinto ja talous Henkilöstö Toimitilat...14 Liite1. Kontaktit työmuodoittain vuosina

2 1. PRO-TUKIPISTEEN TOIMINTA-AJATUS 1.1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja ihmisoikeudellinen työ Pro-tukipiste ry on yhdistys, joka seuraa sekä kansallista että kansainvälistä prostituutiopolitiikkaa sekä ottaa kantaa ja antaa lausuntoja seksityöntekijöiden asemaan ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen lähtökohta on ihmisoikeudellinen. Ihmisoikeudellinen näkökulma tarkoittaa käytännössä sitä, että Protukipiste - seuraa, saavatko prostituutiossa mukana olevat ihmiset tasavertaisen kohtelun perus-, kansalais- ja ihmisoikeuskysymyksissä ja - ottaa kantaa laki- ym. yhteiskunnallisiin muutoksiin siten, että niissä huomioidaan myös prostituoitujen perus-, kansalais- ja ihmisoikeudet Matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen Yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäksi yhdistys tuottaa sekundaaripreventiivisiä 1 matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja o joita muut palvelujen tarjoajat eivät tuota palvelujen erityisluonteen vuoksi (tarkoituksenmukaisuus), o jotka selkeästi hyödyttävät kohderyhmäämme ja joilla on vaikutusta heidän omaehtoisen pärjäämisen tukemisessa (vaikuttavuus), o seksityössä mukana oleville ihmisille, joilla ei ole mahdollista saada palveluja mistään muualta (saavutettavuus). Pro-tukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksessä mukana oleville ihmisille tarkoitettu matalan kynnyksen periaatteella toimiva sosiaali- ja terveysalan palvelupiste. Pro-tukipiste tarjoaa asiakkaalle maksuttomia ja nimettömiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja prostituutiossa tai muunlaisessa seksityössä toimiville suomalaisille ja ulkomaalaisille naisille ja miehille. Toimintaa ja palvelujen tuottamista ohjaavat voimaannuttaminen (empowerment) ja vastuuttaminen. Voimaannuttamisella tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta saada tietoa omista oikeuksistaan sillä tavalla ja sillä kielellä esitettynä, että hän on myös kykenevä näitä oikeuksiaan käytännössä toteuttamaan. Jokaisella ihmisellä tulee olla myös oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja voimaannuttamistyön tavoite on sekä ylläpitää että lisätä yksilöllisiä ja rakenteellisia valinnanmahdollisuuksia. Vastuuttamisella tarkoitetaan asiakkaan omaa sitoutumista oman muutosprosessinsa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä vastuun ottamista valinnoistaan. 1 Palvelut kohdennetaan jo prostituutiossa tai muunlaisessa seksityössä mukana oleviin ihmisiin. Prostituution ehkäisemiseen tähtäävään primaaripreventioon yhdistyksen resurssit eivät riitä. 2

3 1.3. Asiantuntijuus ja koulutuspalvelut sekä kansainvälinen yhteistyö Yhdistys toimii oman erityisalansa valtakunnallisena asiantuntijana ja tarjoaa konsultaatio- ja koulutuspalveluja muille palvelujen tuottajille ja viranomaisille. Pro-tukipisteen tavoitteena on saada yhdistykselle kertynyttä asiantuntemusta jaettua myös yhdistyksen ulkopuoliseen käyttöön. Jotta yhdistyksen toiminnan kautta kertyvä tieto ja taito olisivat mahdollisimman julkisia, yhdistys arvioi toimintansa ja palvelujensa vaikuttavuutta sekä luo työskentelymalleja, jotka ovat yleistettävissä ja otettavissa käyttöön myös muissa palveluyksiköissä. Prostituutioilmiön kansainvälisyyden ja toiminnan kehittämisen vuoksi yhdistys toimii aktiivisesti myös kansainvälisissä verkostoissa. 2. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN JA YHDISTYSTOIMINTA Pro-tukipiste täytti kertomusvuotena 15 vuotta. Keväällä 2005 oli suunnitelmissa järjestää seminaari, johon kutsuttaisiin sekä kansallisia että kansainvälisiä yhteistyötahoja. Aika- ja resurssipulan vuoksi luovuttiin sekä juhlan että seminaarin järjestämisestä. Juhlavuotta vietettiin pienimuotoisesti henkilökunnan ja aiemmin Pro-tukipisteellä aktiivisesti toimineiden ihmisten kesken. Prostituutioon ja kansainväliseen ihmiskauppaan liittyvän keskustelun arveltiin jatkuvan vilkkaana. Suomen hallitus teki esityksen eduskunnalle seksipalveluiden ostamisen kriminalisoimisesta aivan vuoden lopussa. Sääntöjensä ja tavoitteidensa mukaisesti Pro-tukipiste osallistui aktiivisesti sekä prostituutioon että ihmiskauppaan liittyvään keskusteluun tuomalla keskusteluissa ja kannanotoissa esiin oman kohderyhmänsä kannalta oleellisia näkökulmia. Eduskunnalle 31. maaliskuuta 2004 antamassaan ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa valtioneuvosto sitoutui laatimaan kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman. Elokuussa 2004 ulkoasiainministeriö asetti työryhmän, jonka tavoitteena oli laatia valtioneuvostolle luonnos kansalliseksi ihmiskaupan vastaiseksi toimintasuunnitelmaksi. Työryhmän tehtävänä oli tarkastella elokuussa 2004 voimaan tulleen ihmiskauppaan liittyvän lainsäädännön pohjalta olemassa olevia sekä tulevaisuudessa tarvittavia toimenpiteitä, jotta voitaisiin paremmin ja tehokkaammin ehkäistä ihmiskauppaa, suojella ja auttaa uhreja, turvata ihmiskauppaan syyllistyneiden syytteeseen asettaminen sekä vastustaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Työryhmän tavoitteena oli tarkastella ihmiskaupan koko ketjua uhrien rekrytoinnista heidän turvalliseen paluuseensa ja lähtö- tai kohdemaan yhteiskuntaan sopeutumiseensa saakka. Pro-tukipisteen toiminnanjohtaja kutsuttiin työryhmän jäseneksi edustamaan kolmannen sektorin ammatillisia toimijoita. Työryhmä sai työnsä valmiiksi keväällä 2005 ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvostossa elokuussa Yhtenä toimintasuunnitelman keskeisenä ehdotuksena on luoda toimiva palvelujärjestelmä ihmiskaupan uhreille. Palvelujärjestelmien luomiseksi työministeriö asetti syyskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä ehdotus ihmiskaupan uhrien auttamiseen Suomessa liittyvien toimenpiteiden järjestämiseksi ja lainsäädännön kehittämiseksi. Työryhmään kutsuttiin myös Pro-tukipisteen edustus. 3

4 Yhdistyksen organisaatiota muutettiin lokakuun alusta lukien siten, että se jakautuu kolmeen yksikköön: yhdistystoiminta, Vilhonkadun palveluyksikkö ja etsivän työn yksikkö. Yksiköiden toiminnasta vastaavat yksiköiden johtajat. Kehittämisprojektit sisällytetään yksiköihin toimialansa ja sisältönsä mukaan. 3. VILHONKADUN PALVELUYKSIKKÖ Vilhonkadun palveluyksikössä yleispäivystyksiä oli entiseen tapaan kaksi kertaa viikossa. Yleispäivystyksessä käyntejä oli Yleispäivystyksessä on saatavilla sekä sosiaali- että terveydenhuollon päivystysluonteiset palvelut sekä päivystyksen aikana on mahdollista ruokailla. Päivystyksessä kävijöistä suurin osa on ollut ulkomaalaisia naisia. Yleisin käyttökieli on venäjä. Ajanvaraus- ja kuntoutusasiakkaita kävi 342 ja puhelinkontakteja oli 427. Miespäivystyksessä kävijöitä oli vain muutama. Päivystyksen aikana tehtiin etsivää työtä internetissä ottamalla yhteyttä erilaisilla keskustelulinjoilla seksiä myyviin miehiin. Miespäivystys oli joka toinen viikko ja se toteutettiin yhdessä Aids-tukikeskuksen kanssa osana Miesten kesken turvallisesti projektia. Yleispäivystyksissä henkilöstö vahvuuteen kuuluu vastaanottotyötekijä, aulatyöntekijä, päivystävä sosiaalityöntekijä ja päivystävä terveydenhoitaja/sairaanhoitaja sekä torstaisin lääkäri. Vastaanottotyöntekijä ottaa asiakkaat vastaan ja huolehtii yleisesti päivystyksen sujuvuudesta. Aulatyöntekijä työskentelee päivystyksessä etsivän työn työotteella ja ohjaa drop in- tiloista asiakkaita tarvittaessa terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän tai muiden erityistyöntekijöiden vastaanotoille. Suuri osa aulatyön sisällöstä on myös informoida asiakkaita sosiaali-, terveys- ja yleisistä kysymyksistä. Päivystävän sosiaalityöntekijän vastaanotolla on vuoden aikana näkynyt erityisesti asumisongelmat, työnhaku ja opiskeluasiat. Sekä maahanmuuttajien että turistiviisumilla maassa oleskelevien kiinnostus koulutukseen, etenkin kielikursseille hakeutumiseen on lisääntynyt. Erilaisten lomakkeiden ja kirjeiden sisällön tulkitseminen ulkomaalaisille asiakkaille on edelleenkin merkittävä osa sosiaalityöntekijän toimenkuvaa. Lisäksi sosiaalityöntekijä myös auttaa asioimisessa eri virastoissa joko puhelimitse tai menemällä asiakkaan mukaan tapaamisiin. Palveluohjaus ja tuki palveluiden käytössä tähtäävät asiakkaiden toimintakyvyn ja itsenäisen pärjäämisen tukemiseen. Myös kansainvälisen yhteistyön tarve käytännön asiakastyössä on edelleenkin olennainen osa sosiaalityötä. Sosiaalityöntekijä on tehnyt yhteistyötä etenkin virolaisen Eluliin-kriisikeskuksen kanssa. Osa sosiaalityön kysymyksistä vaatii pitempää selvittelyä, joten päivystysten lisäksi tarjolla on myös ajanvarausaikoja. Säännöllinen sosiaalityö tuottaa myös paljon kysymyksiä, joihin on tarvittu juridista konsultaatiota. Erityisesti väkivalta-, avioero- ja maahanmuuttoon sekä oleskeluun liittyvät asiat ovat edellyttäneet juridista tietotaitoa. Yhdistys on ostanut asiakastyön tueksi työntekijöille annettavaa juridista konsultaatiota (lakiasiaintoimisto Fredman & Månsson). Terveystyön lähtökohta on holistinen, ihmisen kokonaishyvinvointia korostava. Holistisuuden ylläpitäminen ja käytännön toteuttaminen edellyttää jatkuvaa oman työn arviointia ja 4

5 kehittämistä. Terveystyötä tehdään sekä päivystyksenä että ajanvaraukseen perustuvana toimintana. Pro-tukipiste osti yleislääkäritasoiset lääkäripalvelut yksityiseltä palveluntuottajalta (MedOne). Luottamuksen saavuttamisen ja säilyttämisen kannalta on ollut tärkeää, että palveluista vastaa aina yksi ja sama lääkäri sekä päivystyksissä että kenttätyössä. Lääkärin vastaanotolla kävi 129 henkilöä. Terveydenhoitajan työ sisältää sekä ehkäisevää terveysvalistusta että sairaanhoitotyötä. Terveydenhoitaja ottaa lisäksi raskaus- ja sukupuolitautitestejä sekä antaa rokotuksia. Ennalta ehkäisevässä työssä on edelleen korostettu erityisesti turvaseksin sekä itsestään huolehtimisen tärkeyttä. Gynekologisten vaivojen lisäksi mielenterveys, päihteet, väkivallan fyysiset ja psyykkiset traumat työllistivät terveydenhuoltoa. Vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita on ohjattu julkisista palveluista Pro-tukipisteelle ilman selkeätä suunnitelmaa työnjaosta ja tavoitteista. Lisäksi erilaiset perussairaudet kuten kohonnut verenpaine, ihottumat ja tulehdukset olivat yleisiä syitä hakea terveyspalveluita. B-hepatiittirokotuksiin kiinnitettiin erityistä huomiota kertomusvuonna. Turvaseksitietous on hyvällä tasolla jatkuvan preventiotyön ansiosta: yhtään uutta hiv-tartuntaa ei ollut ja muitakin seksiteitse tarttuvia tauteja oli vain muutama (4 klamydiaa ja kaksi tippuria; 130 testiä). Näyttääkin siltä, että turvaseksi ja suojautuminen ovat hyvin tiedossa ja tieto on muuttunut käytännön toiminnaksi. Samaan aikaan voidaan kuitenkin todeta, että yleinen tietous terveydestä yleensä on vähäistä ja erilaisiin vääriin uskomuksiin perustuvaa. Lääkkeiden, erityisesti antibioottien ennaltaehkäisevä käyttö on yleistä ja peruskäsitys terveydestä on ylipäätään heikko. Yleispäivystysten lisäksi keskiviikkoisin on vain naisille tarkoitettu kahden tunnin päivystys akupunktiohoitoa varten. Akupunktiopäivystys vakiintui osaksi Vilhonkadun palveluita syksyllä. Viiden pisteen korva-akupunktiota käytetään rentoutumiseen sekä vieroitusoireiden lieventämiseen. Akupunktiopäivystyksessä on ollut yhteensä 160 käyntiä. Thai-väestölle suunnattua hiv-esitettä postitettiin yhteistyökumppaneille ja ajanvarauksella kävi muutamia thai-asiakkaita. 4. ETSIVÄN TYÖN YKSIKKÖ Etsivä työ oli edelleen tärkeä työmuoto Pro-tukipisteellä. Yleisellä tasolla Pro-tukipisteen etsivässä työssä on tavoitteena kartoittaa seksityössä mukana olevien ihmisten tilannetta ja avun tarpeita. Työ on informoimista, motivointia, muutoksen mahdollisuuden ja vaihtoehtojen tarjoamista, terveyden edistämistä ja haittojen minimointia sekä palveluohjausta. Etsivässä työssä palvelut viedään asiakkaiden arkiympäristöön. Pro-tukipiste tekee etsivää työtä Helsingin katuprostituutioalueilla sekä eri ravintoloissa ja yökerhoissa. Kenttätyön tekemiseen on osallistunut yksikön johtaja, Aura-projektin kaksi projektityöntekijää, asuttamisprojektin työntekijä, Helsingin diakoniatyöntekijä Helsingin seurakuntayhtymän eristyisdiakoniasta sekä tuntiperusteisia työntekijöitä. Lisäksi Auraprojektin projektikoordinaattori A-klinikkasäätiöltä on osallistunut kenttätyöhön. Kadulla tehtävää etsivää työtä toteutettiin 84 kertaa (päivällä 16 kertaa, illalla ja yöllä 68 kertaa). Kenttäkäyntien yhteydessä solmittuja kontakteja oli yhteensä 528. Arviolta noin 65 5

6 prosenttia kadulla toimivista naisista on suomalaisia tai Suomessa pysyvästi asuvia, noin 15 prosenttia on Virosta ja noin 20 prosenttia on Venäjältä. Yleisimpiä keskustelujen aiheita katutyössä olivat yleinen terveys ja hyvinvointi sekä seksityö ja turvaseksi. Yleisissä asioissa avustaminen, sosiaalityö ja juridiset asiat olivat terveystyön rinnalla yleisimpiä työn sisällöllisiä kysymyksiä. Päihteet ja väkivalta nousevat katutyössä esille omina erityisteemoinaan. Baareissa tehtävää etsivää työtä toteutettiin viidessä eri ravintolassa kymmenen kertaa ja kontakteja näillä käynneillä oli yhteensä 543. Valtaosa baareissa toimivista naisista on Venäjältä. Työskentelyn fyysisestä ympäristöstä johtuen baareissa työn sisältö painottuu terveyskysymyksiin, turvaseksiin ja seksityöhön, joskin myös juridiset ja sosiaaliset kysymykset nousevat jonkin verran esille. Päihteet ovat yleinen puheenaihe baareissa, sillä riski päihteiden liialliseen käyttöön on baariympäristössä suuri. Pro-tukipiste osallistui aktiivisesti valtakunnalliseen etsivän työn seminaariin. Etsivän työn päivät pidettiin helmikuussa Tampereella. Tampereella luotiin suuntaviivat etsivän työn valtakunnallisen työn kehittämiseksi. Kertomusvuoden aikana on osallistuttu valtakunnallisen etsivän työn verkoston kehittämiseen ja osallistuttu ensimmäistä kertaa järjestettyyn etsivän työn esimiesten yhteistapaamiseen Tampereella. 5. PROJEKTIT JA KEHITTÄMINEN Pro-tukipiste jatkoi vuonna 2003 yhteistyössä Helsingin sosiaaliviraston kanssa aloitettua asuttamisprojektia. A-klinikkasäätiön kanssa toteutettava kumppanuusprojektia Aura-Aypa projektia jatkettiin edellisvuoden linjausten mukaisesti. Aura-projektin kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat ja olevat venäjänkieliset ihmiset, joilla on päihdeongelma. Protukipisteen erityiskohderyhmänä ovat venäjänkieliset päihdeongelmaiset, jotka ovat mukana prostituutiossa. Pro-tukipiste jatkoi myös Helsingin sosiaaliviraston ostopalveluna Tallinnan ja Helsingin välillä toimivassa huumeiden ja tartuntatautien ehkäisyyn liittyvässä HUUTAprojektissa. Pro-tukipisteen vastuualueena on seksityöntekijöille suunnattujen palvelujen kehittäminen Helsingissä ja Tallinnassa. Pro-tukipisteen toiminnan mittaamisen ja sisäisen arvioinnin kehittäminen aloitettiin edellisvuoden lopussa. Mittareita ja arviointimenetelmiä suunniteltiin ja erilaisia malleja kokeiltiin koko kertomusvuoden ajan. Tuloksena oli työn tilastointikaavake, jota kaikki työntekijät käyttävät ja jonka perusteella saadaan tietoa kaikille työmuodoille tyypillisiä työn sisältöjä. Työn mittaamisessa on kuitenkin pidetty huolta siitä, ettei tiedonkeruu vaaranna työn luottamuksellisuutta. Asiakkaista ei edelleenkään pidetä rekisteriä ja kenenkään yksittäisen asiakkaan tietoja ei voida kaavakkeisiin kerätyistä tiedoista saada selville. 5.1 Asuttamisprojekti Raha-automaattiyhdistys myönsi avustusta yhdessä Helsingin sosiaaliviraston kanssa toteutettavaan tukiasuttamisen kolmevuotiseen projektiin. Yhteistyöprojektin vastuualueiksi sovittiin, että Helsingin kaupungin sosiaalivirasto antaa Pro-tukipisteen käyttöön kuusi tukiasuntopaikkaa. Pro-tukipisteelle palkattava sosiaalityöntekijä vastaa käytännön tukiasuttamisesta eli asukkaiden valinnasta sekä käytännön tuesta projektin aikana. Sosiaalivirastolla on kuitenkin viimekädessä vastuu siitä, että projektin kautta järjestetty 6

7 tukiasuminen vastaa kaupungin tukiasumiselle asetettuja kriteereitä. Projektin koordinaattori on kiinteässä yhteistyössä kaupungin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Työntekijä osallistui rajoitetusti myös kadulla tehtävään etsivään sosiaali- ja terveystyöhön. Raha- automaattiyhdistyksen rahoituksella toteutettava kolmivuotinen asuttamisprojekti aloitettiin vuoden 2003 alussa. Projektin käytännön toteutuksesta vastaa Pro-tukipisteellä työskentelevä projektikoordinaattori. Projektin tarkoituksena on järjestää Pro-tukipisteen työryhmän valitsemille asiakkaille asunto ja organisoida asutettaville heidän asumiseensa tarvitsema tuki sekä suunnitella ja osittain toteuttaa kunkin tarvitsemaa kuntoutusta. Projekti kohdentuu helsinkiläisiin, laaja-alaisesti oirehtiviin prostituutiossa mukana oleviin (tai olleisiin) naisiin, jolla on vaikeuksia itsenäisessä asumisessa ja joiden sijoittuminen asuntomarkkinoille on muutoinkin vaikeaa. Vuonna 2003 asutettiin neljä naista ja yksi pariskunta ja vuoden 2004 alussa vielä yksi nainen. Yhden naisen kanssa tukiasuttamissopimus voitiin purkaa jo ensimmäisen puolivuotisjakson jälkeen, koska hän ei tarvinnut erityistä tukea asumisessaan. Hän on edelleen satunnaisesti Protukipisteen palvelujen piirissä. Kukaan asutettavista ei ole menettänyt asuntoaan vaan he ovat selviytyneet arjesta ja pystyneet asumaan taloyhtiöiden järjestyssääntöjen mukaisesti aktiivisen tuen avulla. Vuonna 2005 on tehty kaksi asunnonvaihtoa ja yksi uusi asiakas asutettu. Yhteyttä on pidetty puhelimitse ja tapaamisia on ollut sekä tukipisteillä että asiakkaiden kotona. Asutettavat ovat hakeneet myös aktiivisesti apua ja tukea arkeensa. Projektin sosiaalityöntekijä on mukana etsivässä työssä noin kerran kuukaudessa, jolloin vaikeimmin tavoitettavat asiakkaat on tavattu. Vuoden aikana verkostoyhteistyö on keskittynyt ja syventynyt. Lähin yhteistyökumppani on Helsingin kaupungin asunnottomien sosiaalipalvelutoimisto (Asso), jonka työntekijöihin on oltu yhteydessä aina tarvittaessa, tämän lisäksi on järjestetty yhteisiä neuvotteluja kaksi kertaa vuodessa. Asiakkaat ovat kiinnittyneet projektin aikana rakennettuihin palveluverkostoihin ja käyttävät muidenkin tahojen kuin Pro-tukipisteen palveluita. Näitä verkostoja ovat Helsingin kaupungin eläkeselvitysyksikkö, kiinteistö- ja palvelukeskus, Helsingin työvoiman palvelukeskus (Palke), A-klinikat, Auroran sairaalan infektiotautien osasto, Päihdepsykiatrian poliklinikka ja vinkki. Syventyneen ja toimivan verkostoyhteistyön myötä asiakaslähtöisen työn vaihtoehdot ovat lisääntyneet: projektin sosiaalityöntekijä on voinut yhdessä asiakkaan kanssa suunnitella asutetuille yksilöllisesti sopivimman hoitopolun ja - suunnitelman, jonka kulkemiseen asiakas on kykenevä ja halukas. Asuttamisprojektin asiakkaat ovat eri vaiheissa poluillaan. Monien ongelmat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja toisenlaisen elämän miettiminen - saatikka aloittaminen - ei onnistu hetkessä. Asunnon saaminen ja asumaan opetteleminen on tämän prosessin alkupiste, jossa osa asutetuista vieläkin on. Asuttamisprojektin asiakkaaksi pääsyä ja asuntoa jonottaa edelleen kolme henkilöä. Asuttamisprojektia on esitelty erilaisissa yhteistyöneuvotteluissa, koulutuksissa ja tapaamisissa Toiminnasta on kerrottu Pääkaupunkiseudun asunnottomuustyöryhmän seminaarissa, jossa tavattiin työntekijöitä Espoon kaupungin vaikeasti asutettavien Vasu-projektista. Heidän kanssaan on tavattu ja kehitetty matalankynnyksen palveluja ja asuttamista vaikeasti asutettaville. Kaksi opiskelijaa Helsingin diakonia ammattikorkeakoulusta aloittivat lopputyönsä tekemisen vuoden 2005 loppupuolella asuttamisprojektin työmenetelmistä. 7

8 Vuoden 2005 aikana haastateltiin asutettavat ja aloitettiin loppuraportin valmistelu. Loppuraportti julkaistaan huhtikuussa AURA-AYPA projekti Yhdessä A-klinikkasäätiön kanssa toteutettavassa Aura-projektissa oli vilkas toimintavuosi. Pro-tukipisteellä Aura-Aypa-projektin työntekijöiden toiminta vakiintui osaksi Pro-tukipisteen yksilö- ja etsivää työtä. Pro-tukipisteellä saatettiin loppuun syksyllä 2004 Aura-Aypa-projektin toimesta käynnistynyt kartoitustyö venäjänkielisten asiakkaiden elämäntilanteesta ja päihteiden käytöstä. Haastateltuja asiakkaita oli yhteensä 30. Haastattelujen tuloksena ilmeni, että päihdetyön kehittämistarpeet liittyvät erityisesti alkoholin ja lääkkeiden käyttöön Protukipisteen asiakaskunnassa. Perusasiakastyö jatkui entiseen tapaan kuitenkin siten, että venäjänkielisten asiakkaiden päihdeproblematiikkaan kiinnitettiin entistä enemmän huomiota sekä suorassa asiakastyössä että Pro-tukipisteen toiminnassa yleensä. Sekä sosiaalityöntekijän että terveydenhoitajan vastaanotolla on näkynyt asiakkaiden päihteiden, etenkin alkoholin käyttö, yhä enemmän. Asiakkaat myös puhuvat alkoholinkäytöstään entistä enemmän. Ulkomaalaisten asiakkaiden kohdalla huumeiden käytöstä puhuminen on sen sijaan ollut vähäistä. Sekä A-klinikkasäätiön että Pro-tukipisteen Aura-projektin työntekijät tutustuivat erilaisiin päihdehuollon hoitopaikkoihin sekä prostituutiotyöhön Pietarissa. Vierailukohteita olivat: prostituutiotyötä tekevä Stellit järjestö, päihde- ja vertaistyötä tekevä Vozvratscheniye-säätiö, Pietarin kaupungin asunnottomille tarkoitettu matalan kynnyksen yksikkö, Leningradin alueen päihdekeskus, Pietarin kaupungin Aids-keskuksen sairaala ja suomalais-venäläisen yhteistyöverkoston toimisto. Huhtikuun alussa järjestettiin Ikkunoita vertaistyöhön seminaari, jossa vertaistyön käsitteitä ja toimintamalleja käsiteltiin sekä luennoissa että työryhmätyöskentelyssä. Kouluttajina ja työryhmien vetäjinä toimivat Licia Brussa ja Hanka Mongard TAMPEP Foundation Internationalista ja Franz Trautman Trimbos-instituutista. Seminaarikielet olivat suomi ja englanti (tulkkaus). Seminaariin kutsuttiin omien työntekijöiden lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita sekä Suomesta, Virosta että Venäjältä. Osallistujia oli 60. Projektin työntekijät osallistuivat Vinkin monikulttuuriseen vertaistyön projektin seurantaan. Tämän pohjalta aloitettiin oman vertaiskoulutuksen suunnittelu ja koulutusaineiston keruu. Koska vertaistyön koulutusta ei voida toteuttaa aivan samoin kuin huumeidenkäyttäjien parissa toteutetut koulutukset, ensimmäisen vertaiskoulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen päätettiin varata kunnolla valmistautumisaikaa. Aura-projektin työntekijät kävivät akupunktiokoulutuksen ja aloittivat oman ryhmänsä joulukuussa. Akupunktio tarjoaa päihteettömän vaihtoehdon rentoutumiseen. Aura-projektiin sisältyvän empowerment - työn yhtenä konkreettisena osoituksena on, että kolme Pro-tukipisteen ulkomaalaisista asiakkaista on rohkaistunut osallistumaan vertaisten järjestämään konferenssiin Brysselissä lokakuussa Yleisesti ottaen kumppanuus Pro-tukipisteen ja A-klinikkasäätiön välillä alkoi saada konkreettisempia muotoja. Välillä toimijoiden kesken käytiin varsin perusteellista keskustelua siitä, mitä on kumppanuus ja millä tavoin kumpikin osapuoli kumppanuuden sisällön ja sitoutumisen määrittelee. Avoimuus ja kipeidenkin asioiden ottaminen esille säännöllisissä 8

9 tapaamisissa osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä yhteinen määrittelypohja ja tavoitteet alkoivat löytyä ja selkiytyä kertomusvuoden aikana. 5.3 HUUTA-projekti HUUTA-projekti eli Huumeiden käytön ja tartuntatautien ehkäisy Helsingissä ja Tallinnassa projekti on EU-rahoitteinen usean eri toimijan yhteishanke Helsingin ja Tallinnan välillä. HUUTA hanke 2 koostuu viidestä toimenpidekokonaisuudesta, joista yksi kohdentuu seksityöntekijöihin. Tämän toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen seksipalveluja tarjoaville sekä etsivän ja vertaistyön kehittäminen Helsingissä ja Tallinnassa. Rajat ylittävän yhteistoiminnan aloittamista haittasi tallinnalaisen vastinparin puuttuminen. Vastinpariksi oli kaavailtu Eluliin järjestöä, mutta rahoituksen varmistuminen vei aikaa ja yhteistyön täysipainoinen aloittaminen ei ollut mahdollista ennen kesää. Vastinparin puuttumisen vuoksi projektia vietiin eteenpäin keskittymällä materiaalin tuottamiseen ja levittämiseen sekä palveluverkostojen rakentamiseen Tallinnassa. Vastinpari varmentui kesäkuussa Equal-rahoituksen varmennuttua ja Eluliinin edustajat kertoivat avaavansa Atoll - nimisen keskuksen Tallinnan keskustassa elokuussa. Käytännön asiakastyö jatkui samalla tavalla kuin aikaisemminkin eli Pro-tukipisteen asiakkaita ohjattiin käyttämään tarvitsemiaan palveluita Virossa niissä paikoissa, joiden toiminnasta Protukipisteellä oli tietoa. Alkusyksystä lähtien asiakkaita ohjattiin myös Eluliinin ylläpitämään keskukseen Atolliin. Huuta-projektiin liitettiin terveysneuvontamateriaalin tekeminen sekä venäjän- että vironkielillä. TAMPEP- verkostolla oli jo valmis venäjänkielinen materiaali, joka päivitettiin Suomen oloja vastaavaksi ja käännettiin aineisto venäjän lisäksi myös suomeksi ja viroksi. Materiaalin sisältö tarkistutettiin sekä Kansanterveyslaitoksella että Aids-tukikeskuksessa ennen julkaisemista. Esitemateriaalia jaettiin sekä asiakkaille Pro-tukipisteellä että yhteistyökumppaneille Suomessa, Virossa ja Venäjällä (Pietarissa). Helmikuussa 2005 osallistuttiin Huuta - päiville Tallinnassa. Päivien yhteydessä tavattiin sikäläinen vastinpari ja neuvoteltiin käytännön yhteistyön ja työntekijävaihdon aloittamisesta. Toiminnanjohtaja esitteli Pro-tukipisteen toimintaa sekä esitteli Pro-tukipisteellä mietittyjä linjauksia rajat ylittävät yhteistyön mahdollisuuksista ja työn käytännön toteuttamisesta. Koska osa Aura-projektin ja HUUTA-projektin asiakkaista on samoja (Suomessa käyvät Viron venäjänkieliset) oli syytä luoda myös yhteistyötä näiden kahden projektin välille. Yhteistyötä kehitettiin sekä koulutuksen, tiedotuksen ja palveluohjauksen osalta. Keväällä 2005 Viro liittyi Euroopan Unioniin ja tätä kautta myös saatiin uusia mahdollisuuksia sekä verkostoitumiselle että myös kahdenväliselle yhteistyölle. Viron tuleminen osaksi TAMPEP -verkostoa toi myös uusia haasteita: HUUTA-projektin vastinpari ja TAMPEPverkoston virolainen toimija (AIDSi Tugikeskus)ovat eri organisaatioita, joilla ei ole juurikaan paikallistason yhteistyötä. AIDSi Tugikeskus tekee haittojen vähentämiseen tähtäävää ja matalan kynnyksen toimintaideologiaan perustuvaa työtä ja on näin ollen lähellä Protukipisteen toimintaideologiaa. Pro-tukipisteellä on kuitenkin toimiva kontakti molempiin 2 Lisätietoja HUUTA - hankkeesta löytyy osoitteesta 9

10 organisaatioihin ja nämä kontaktit on myös haluttu säilyttää jatkossakin. HUUTA-projekti nousi esiin myös TAMPEP-verkoston yleiskokouksessa Budapestissa. Verkostoon ja sen toimintaan liittyi paljon väärinkäsityksiä ja ymmärryksiä, joita pystyttiin oikaisemaan yleiskokouksen Pohjoisen aluetyöryhmän kokoontumisessa. HUUTA - yhteistyötahot kutsuttiin mukaan huhtikuussa järjestettyyn vertaistyön koulutukseen Ikkunoita vertaistyöhön. HUUTA-projektin toiminnasta on järjestetty koulutuspäiviä Helsingin kaupungin ja muiden yhteistyötahojen työntekijöille. Huuta-projektiin liittyvän opinnäytetyön tekijät rekrytoivat haastateltavia keväällä Protukipisteen kahtena päivystyskertana. Opiskelijat vastasivat itse tutkimussuunnitelmansa ja opinnäytetyönsä esittelystä mahdollisille haastateltaville. Pro-tukipisteen tallinnalaisen vastinparin eli Eluliinin henkilökuntaa kävi vaihtovierailulla kesäkuussa. Vaihtovierailun aikana Eluliinin työntekijät osallistuivat Pro-tukipisteen työhön sekä päivystyksessä että etsivään työhön katualueella. Koko Pro-tukipisteen henkilökunta vieraili marraskuun alussa Tallinnassa sekä Atollissa että AIDSi Tugikeskuksessa. Pro-tukipisteen terveydenhoitaja työskenteli viikon Atollissa marraskuussa ja konsultoi Atollin työntekijöitä päivystystyön organisoinnissa ja etsivässä työssä Miesten parissa tehtävän etsivän työn projekti eli MEET - projekti Aids-tukikeskuksen ja Pro-tukipisteen yhteistyönä toteutettiin etsivän työn projekti miesseksityöntekijöiden tavoittamiseksi ja turvaseksitietouden lisäämiseksi miesten välisessä seksissä. Projektin rahoitti Sosiaali- ja terveysministeriö ja se toteutettiin toukokuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. (Projektille haettiin jatkoaikaa vuoden 2005 lopusta maaliskuulle 2006.) Projekti käynnistyi etsivän työn kohdealueiden kartoituksella. Projektin alussa tehtiin opintokäynti Saksaan, josta haettiin tietoa ja toimivia malleja. Kenttätyö aloitettiin ulkotapaamispaikoissa, joissa tiedettiin harjoitettavan miestenvälistä anonyymia seksiä. Havaintokäyntien jälkeen projektityöntekijät kiertelivät tapaamisalueilla 11 iltana ottaen kontakteja tapaamiinsa miehiin. Kontakteissa informoitiin projektista, jaettiin MeeT - pakkauksia, joissa oli kondomeja, liukuvoiteita ja projektin esite. Henkilökohtaisia kontakteja kertyi 60. Keskustelujen sisällöt liittyivät mm. turvaseksiin, seksiteitse tarttuviin tauteihin, seksuaali-identiteettiin, yleiseen terveyteen, väkivaltatilanteisiin, maassaoleskeluun ja sosiaalisiin suhteisiin. Toisessa vaiheessa siirryttiin sisätapaamispaikkohin. Havaintojakson jälkeen valittiin neljä ydinkeskustassa sijaitsevaa paikkaa, joissa osa asiakkaista on miehiä joilla on seksiä miesten kanssa (msm). Kenttätyötä tehtiin yhteensä 16 iltana. Yhden illan aikana käytiin 2-3 kohteessa. MeeT -pakkauksiin lisättiin projektia varten suunniteltu pimeässä heijastava Safe tonight -tarra, jota pitämällä henkilö voi viestittää toiselle harjoittavansa turvallisempaa seksiä. Pakkauksia jaettiin sisätiloissa 1697 kappaletta. Paketteja jaettiin henkilökohtaisesti, ja niitä oli jaossa myös mm. baaritiskeillä ja wc-tiloissa. Jakamisen yhteydessä käytiin keskusteluita mm. organisaatioiden tarjoamista palveluista ja turvaseksiin liittyvistä asioista. Lisäksi käytiin julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä 10

11 asiakaskeskusteluita. Osana projektia toteutettiin haastattelukysely yritysten (ravintolat, internet-portaalit ja muut palvelupaikat) työntekijöille. Tavoitteena oli kartoittaa tietämystä miesten välisestä maksullisesta seksistä sekä yhteistyöhalukkuudesta turvaseksikampanjoiden järjestämiseksi. Haastatteluita tehtiin 7. Kenttätyöllä ja kyselytutkimuksella saatiin arvokasta tietoa miesseksityöstä ja tietoa organisaatioiden toiminnan kehittämiseksi. Kyselystä ilmeni, että miesseksityö on yleinen ilmiö. Havannoista ja käydyistä asiakaskeskusteluista ilmeni, että tarvetta projektin tuottamille palveluille ja tiedolle on. Tärkeimpänä vaikutuksena voidaan pitää aiemmin piilossa olleen ilmiön näkyväksi tekemistä. Tämä luo myös edellytyksen työn suunnitelulle ja suuntaamiselle jatkossa. 6. KOULUTUS, KONSULTAATIO JA ENNALTA- EHKÄISEVÄ TYÖ Koulutuksia ja seminaariesityksiä on annettu kertomusvuoden aikana yhteensä kuusitoista kertaa ja näihin tilaisuuksiin osallistui noin 470 ihmistä. Koulutuksen ja konsultaation aiheina olivat sekä prostituutio että ihmiskauppa. Koulutuksen lisäksi annettiin suoria asiakaskonsultaatioita lastensuojelun, päihdehuollon ja avohuollon sosiaalityön työntekijöille. Samoin etsivän työn menetelmällistä konsultaatiota annettiin kahdelle yhteistyöorganisaatiolle. Helsingin sosiaaliviraston lastensuojelun tukiasuttamisen työryhmä sekä tukihenkilöt (omat erilliset ryhmät) osallistuivat kevään aikana puolen vuoden ajan kuukausittain järjestettyyn koulutus- ja konsultaatiojaksoon. Samanlainen koulutusjakso järjestettiin Helsingin sosiaaliviraston lastensuojelun asumisharjoittelun ohjaajille syksyllä. Hallinnon henkilöstö osallistui talous- ja henkilöstöhallintoon liittyviin koulutuksiin. Muihin kuin kansainväliseen verkostotoimintaan liittyviin kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin osallistuttiin kertomusvuoden aikana valikoivasti. Yksiköiden johtajat osallistuivat Belfastissa pidettyyn International Harm Reduction Associationin (IHRA) järjestämään vuosittaiseen seminaariin maaliskuussa. Seminaarin anti liittyi erityisesti matalan kynnyksen palveluperiaatteen erilaisiin soveltamisvaihtoehtoihin ja niiden käyttökelpoisuuteen Pro-tukipisteen kannalta. Toiminnanjohtaja osallistui kolmen Pro-tukipisteen asiakkaan kanssa Brysselissä pidettyyn seminaariin European Conference on Sex Work, Human Rights, Labour and Migration. Pro-tukipisteellä on käynyt tutustumassa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla työskenteleviä että opiskelijoita. Kertomusvuoden aikana vierailijoita ja tutustujia kävi 16 eri yksiköstä. Ulkomaalaisia tutustujia kävi Virosta, Tanskasta, Norjasta ja Hollannista. Ehkäisevä terveystyö kohdentuu tarttuvien tautien ehkäisyyn ja yleiseen terveysneuvontaan. Kondomien, liukasteiden, testausten ja rokotusten lisäksi jaettiin terveysneuvontamateriaalia ja Pro-tukipisteen omia terveysneuvontakortteja. Edellisen kertomusvuoden aikana työstetty terveysneuvontamateriaali viimeisteltiin kertomusvuoden alussa. Materiaalia jaettiin osana asiakastyötä ja materiaalia lähetettiin asiakastyössä käytettäväksi yhteistyökumppaneille 11

12 Suomessa ja lähialueilla. Suomeksi ja Viroksi käännetty materiaali on jaossa Euroopan laajuisesti myös TAMPEPin materiaalipankissa. 7. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA TAMPEP projekti (Transnational AIDS/STD Prevention among Migrant Prostitutes in Europe) on vuonna 1993 alkanut EU-rahoitteinen projekti, jonka verkosto käsitti kertomusvuonna jo 25 toimijaa. Uusi kahden vuoden toimintajakso TAMPEP 7 alkoi Projektin kohderyhmänä on liikkuva prostituutio ja sen tavoitteena on tukea, kehittää ja laajentaa seksiteitse tarttuvien tautien ehkäisymenetelmiä sekä edistää terveyspoliittisin toimenpitein seksityössä mukana olevien ulkomaalaisten oikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja. TAMPEP- projektin käytännön toiminta tapahtuu kolmessa alueellisessa työryhmässä. Suomi on mukana pohjoisessa aluetyöryhmässä ja muut työryhmän jäsenet ovat Norja, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Saksa ja Iso-Britannia (Skotlanti). Tampep-verkoston yleiskokous pidettiin huhtikuussa Budapestissa Unkarissa. TAMPEP-verkoston koordinaattorit ovat jakaneet kaikille aluetyöryhmille painopistealueet liikkuvuuden arvioinnissa. Pohjoisen aluetyöryhmän tehtävänä on seurata erityisesti liikkuvuutta Baltian maiden, Venäjän ja Valko-Venäjän osalta. Lisäksi aluetyöryhmän erityisenä kohderyhmänä on seurata ja raportoida Aasiasta tulevien ja seksityöhön sijoittuvien ihmisten tilannetta. Pro-tukipiste lähetti osana TAMPEP - toimintaa kyselyn, jolla selvitetään prostituution rakennetta eri paikkakunnilla. Kyselyjä lähetettiin palveluorganisaatioille sekä poliisille eri puolille Suomea. Kyselylomakkeita lähetettiin 15, joista seitsemän palautui täytettyinä. Kyselyjen pohjalta on tehty yhteenveto. Pro-tukipiste sai kutsun liittyä uuteen Correlation verkostoon, jossa on jäseniä 60 eri organisaatiosta (23 EU-maata ja viisi EU:n ulkopuolista maata). Verkoston tehtävänä on luoda tutkimus- ja verkostotoiminnan avulla toiminta- ja työmalleja erilaisten vaikeasti tavoitettavien ihmisryhmien syrjäytymisen ehkäisemiseen. Suomesta verkostossa toimii aktiivisesti myös A- klinikkasäätiö. Pro-tukipisteellä on edustaja etsivää työtä tutkivassa ja kehittävässä työryhmässä. Verkostolla oli syyskuussa kokous Hollannissa Egmond am Zeessä. 8. HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 8.1. Hallinto ja talous Yhdistyksen hallitus kokoontui kertomusvuonna kaikkiaan seitsemän kertaa. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset eli kevätkokous pidettiin toukokuussa ja syyskokous marraskuussa. Kertomusvuonna 2004 hallituksen kokoonpano oli: - Puheenjohtaja Jussi Merikallio, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto - varapuheenjohtaja Timo Ylönen, Päihdeasiaintoimisto, Yhteispalvelukeskus, Helsingin kaupunki 12

13 - Paula Hakala, Helsingin kaupungin terveyskeskus - Jussi Nissinen, SEXPO-säätiö Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustui avustuksiin. Avustusten kokonaissumma oli euroa. Raha-automaattiyhdistyksen osuus avustuksista oli 65 prosenttia. Rahaautomaattiyhdistyksen kohdennettu toiminta-avustus kertomusvuodelle oli euroa, projektiavustus asuttamisprojektiin euroa ja aura-projektiin euroa. Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan järjestöavustus euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö myönsi terveyspalveluihin ja Meritähden toimintaan sekä miestyön aloittamiseen avustuksia yhteensä euroa. Helsingin seurakuntayhtymän osuus on vuositasolla noin 5000 euroa, joka ei ole suora rahallinen avustus vaan kenttätyöntekijän viikoittainen työpanos Pro-tukipisteen etsivään työhön. Tilikausi oli 17276,80 euroa alijäämäinen. Edellisten vuosien ylijäämää käytettiin palkkaamalla suunnittelija, jonka tehtävänä oli luoda tilastointi- ja seurantajärjestelmä, joka mahdollistaa aikaisempaa paremmin toiminnan kuvaamisen, kehittämisen ja arvioinnin. Samoin kesän aukiolo turvattiin palkkaamalla kesätyöntekijä. Atk-kulut nousivat budjetoitua suuremmiksi, sillä aikaisempi palvelimen ylläpitäjä sanoi taloyhtiössä sopimuksen irti kesäkuussa. Korvaavaa palveluntarjoajaa ei tullut tilalle, vaan yhdistyksen oli hankittava uusi palvelin omiin tiloihinsa ja ostaa ylläpito uudelta toimittajalta (Nebula Oy). Sekä palvelimen hankinta että välttämättömät asennustyöt olivat ylimääräisiä kuluja, joihin ei tiedetty varautua talousarviota laadittaessa. Juhlavuoden kunniaksi suunniteltua Pro-tukipisteen toimintaa esittelevää seminaaria ei pidetty, mutta sen sijaan kehitettiin kotisivuja ja niiden sisältöä. Kotisivut käännettiin loppuvuodesta myös englanniksi, viroksi ja venäjäksi. Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämiin avustuksiin Meritähti-toimintaan ja miesten parissa tehtävään etsivään työhön tehtiin muutos, jonka mukaan 20 prosenttia avustuksesta voidaan käyttää vuoden 2006 puolella. Aura-projektin vertaiskoulutuksen toteuttaminen siirtyi keväälle 2006, joten siihen varattua rahaa jäi kertomusvuoden aikana käyttämättä Henkilöstö Pro-tukipisteellä työskenteli vuoden lopussa 12 kuukausipalkkaista työntekijää, joista yhdeksän tekee suoraa asiakastyötä. Kuukausipalkkaisten lisäksi päivystyksissä ja etsivässä työssä sekä miestyössä on ollut tuntiperusteisia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä yhteensä seitsemän. Myös osa työnohjaajista on ollut palkkioperusteisina. Kertomusvuoden lopussa Pro-tukipisteellä työskenteli : - toiminnanjohtaja - yksikön johtaja, Vilhonkadun palveluyksikkö - yksikön johtaja, etsivän työn yksikkö - sosiaalityöntekijä - terveydenhoitaja - sairaanhoitaja - projektikoordinaattori (asuttamis-projekti) - kaksi projektityöntekijää (Aura - Aypa projekti) - suunnittelija - toimistotyöntekijä 13

14 - siivooja - kenttätyöntekijä (Hgin srk-yhtymän työntekijä, 8 tuntia/viikko) - seitsemän tuntityöntekijää Henkilökunnan yhteisiä suunnittelu- ja kehittämispäiviä pidettiin viisi kertaa. Työnohjausrakenne pidettiin edelleenkin tukevana työn erityisluonne huomioiden. Kertomusvuoden aikana järjestettiin ryhmätyönohjaus koko työryhmälle ja sen lisäksi kaikilla oli mahdollisuus säännölliseen yksilötyönohjaukseen. Johtoryhmä on käynyt omassa työnohjauksessa. Yksikön johtajat ovat osallistuneet oman yksikkönsä ryhmätyönohjauksiin Toimitilat Pro-tukipisteellä on 120,5:n neliömetrin tilat osoitteessa Vilhonkatu 4 B 20 ja 124:n neliömetrin tilat osoitteessa Vilhonkatu 4 B 19. Aura-Aypa projektilla on toimitilat Helsingin Kalliossa. Tila toimii myös katukenttien aikana pistäytymispaikkana ja korvaa täten aiemmin käytetyn matkailuauton. 14

15 Liite1. Kontaktit työmuodoittain vuosina Kontaktimäärät työmuodoittain kontaktien m äärä Puhelut käynnit etsivä työ Yhteensä vuodet

Toimintakertomus vuodelta 2001

Toimintakertomus vuodelta 2001 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2001 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden

Lisätiedot

PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2004

PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2004 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2004 1. PRO-TUKIPISTEEN TOIMINTA-AJATUS 1 1.1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja ihmisoikeudellinen työ 2 1.2. Matalan kynnyksen palvelujen tuottaminen 2 1.3.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 Pro-tukipiste ry

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 Pro-tukipiste ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 Pro-tukipiste ry Yhteiskunnallinen työ ja palvelut Sääntöjensä ja tavoitteidensa mukaisesti Pro-tukipiste osallistui aktiivisesti sekä prostituutioon että ihmiskauppaan liittyvään

Lisätiedot

PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2003 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS

PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2003 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2003 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2002

Toimintakertomus vuodelta 2002 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2002 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden

Lisätiedot

1. PRO-TUKIPISTE RY. Yhdistyksen projektit. 1.1. Ihmiskauppa eli IKU-Pro projekti

1. PRO-TUKIPISTE RY. Yhdistyksen projektit. 1.1. Ihmiskauppa eli IKU-Pro projekti VUOSIKERTOMUS 2007 1. PRO-TUKIPISTE RY Sääntöjensä ja tavoitteidensa mukaisesti Pro-tukipiste osallistui aktiivisesti sekä prostituutioon että ihmiskauppaan liittyvään keskusteluun tuomalla keskusteluissa

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n Toimintakertomus vuodelta 1997 1. YLEISTÄ

Pro-tukipiste ry:n Toimintakertomus vuodelta 1997 1. YLEISTÄ Pro-tukipiste ry:n Toimintakertomus vuodelta 1997 1. YLEISTÄ Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015

Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina. Etsivän työn verkoston päivät 2015 Kokemuksia vertaisten toimimisesta kentällä vapaaehtoisina tutkimusavustajina Etsivän työn verkoston päivät 2015 11.6.2015 Selvittää hiv- ja hepatiitti C-infektioiden esiintyvyyttä sekä taustatekijöitä

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Nuorisolain uudistusta valmistellaan

Nuorisolain uudistusta valmistellaan Katsaus toimialaan Nuorisolain uudistusta valmistellaan Valmistelussa hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, edetään teemoittain, hyödynnetään avoimia nettikyselyjä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015

TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 TYYn avustukset alayhdistyksille 11.03.2015 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 201 Paikallistoimikunta Paikallistoimikunnan kokouksia oli vuonna 201 kaksi: kevätkokous (11.2.) ja syyskokous (13.11.).

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla?

Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Monitoimijuutta ja kumppanuutta kuntoutusyhteistyön eri tasoilla? Erikoistutkija, VTT, KM Minna Mattila-Aalto minna.mattila-aalto@kuntoutussaatio.fi Kuntoutusakatemia 12.12.2013 Messukeskus, Helsinki 13.12.2013

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 9 LAUSUNTO ALOITTEESTA AIDS-TUKIKESKUKSEN HIV- TESTAUKSEN JA KRIISIAVUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Terke 2009-2637 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Pro-tukipiste ry

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Pro-tukipiste ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Pro-tukipiste ry Kertomusvuosi 2011 oli merkittävä yhdistyksen toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden selkiyttämisen kannalta. Yhdistyksen kokouksessa päivitettiin yhdistyksen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2000

Toimintakertomus vuodelta 2000 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2000 1. YLEISTÄ Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja

Lisätiedot

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella 16.4.2014, Pirkanmaan ELY -keskus Raimo Pakkanen, ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen, ohjelmapäällikkö Mitä, kenelle,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot