Toimintakertomus vuodelta 2000

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus vuodelta 2000"

Transkriptio

1 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta YLEISTÄ Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistys pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään seksityöhön liittyviä ongelmia ja haittoja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää tuki- ja palveluyksikköä nimeltään Pro-tukipiste. Protukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksessä mukana oleville ihmisille tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan palvelupiste. Vuosina Pro-tukipiste toimi Helsingin Diakonissalaitoksen yhtenä diakoniaprojektina. Käytännön asiakastyön lisäksi yhdistys toimii prostituutiokysymyksissä valtakunnallisena konsultaatio- ja asiantuntijatahona. Yhdistys seuraa aktiivisesti alan kehitystä Suomessa ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun seksityöhön, seksibisnekseen ja kansainväliseen ihmiskauppaan liittyvissä kysymyksissä. Kansallisen toiminnan lisäksi yhdistys seuraa ja osallistuu kansainväliseen prostituutiopoliittiseen keskusteluun sekä on mukana oman toiminnan kehittämisen kannalta tärkeissä kansainvälisissä projekteissa. 2. YHDISTYSTOIMINTA Kertomusvuonna Pro-tukipiste täytti kymmenen vuotta. Juhlat pidettiin helmikuussa ravintola Uunisaaressa. Juhlallisuuksiin osallistui yli sata vierasta. Alkuperäiseen juhlasuunnitelmaan sisältyi myös yksipäiväinen seminaari, mutta ajatuksesta luovuttiin aikapulan vuoksi. Yhdistys otti kantaa prostituutiopolitiikkaan osallistumalla mediassa käytyyn prostituutiokeskusteluun. Pro-tukipisteen työntekijät antoivat kertomusvuoden aikana kolme haastattelua televisioon, kahdeksan radioon ja seitsemän lehtihaastattelua. Kolme yleisintä teemaa olivat: 1) kansainvälinen naiskauppa ja prostituutio, 2) lainsäädännön sekä Helsingin ja Vantaan järjestyssääntöjen vaikutukset prostituutiotilanteeseen ja 3) prostituutiopalveluiden ostamisen kriminalisointi Ruotsissa. Lisäksi lähes kaikissa haastatteluissa esiteltiin Pro-tukipisteen toimintaa. Yhdistys teki loppuvuodesta 1999 kantelun Julkisen sanan neuvostolle TV Nelosen Rikosraportti-ohjelmasta. Ohjelman yksi osa käsitteli Helsingin katuprostituutiotilannetta. Toimittajat olivat kuvanneet salaa kadulla toimivia naisia ja tekeytyivät palvelujen hintaa tiedusteleviksi asiakkaiksi. Suuri osa kuvatuista naisista oli selkeästi tunnistettavissa kuvista. Osa ohjelmassa kuvatuksi tulleista naisista pyysi Pro-tukipiste ry:tä tekemään valituksen ko. ohjelmasta. Neuvosto julkisti langettavan päätöksensä Julkisen sanan neuvosto katsoi Ruutunelosen rikkoneen tässä asiassa hyvää journalistista tapaa ja antoi sille huomautuksen. Neuvosto katsoi, että naisten ja heidän lähipiirinsä kannalta arkaluontoisen aiheen vuoksi kuvamateriaalia olisi pitänyt käsitellä siten, ettei naisia olisi kyetty tunnistamaan. Kertomusvuoden aikana annettiin lausunto järjestyslakityöryhmän mietinnöstä. Järjestyslakiehdotukseen sisältyy häiritsevän prostituution kieltäminen julkisissa tiloissa.

2 Sekä alueellinen että valtakunnallinen yhteistyö ja verkostoituminen on ollut vilkasta toimintavuoden aikana. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita pääkaupunkiseudulla ovat Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön keskus Snellu, Helsingin Diakonissalaitoksen Meritähti-projekti, suonensisäisiä huumeita käyttäville tarkoitettu terveysneuvontapiste Vinkki, A-klinikkasäätiö, AIDS-tukikeskus, HIV-linkki, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, Auroran sairaalan infektiopoliklinikka ja Kansanterveyslaitos. Lisäksi Pro-tukipisteellä on edustajansa Stakesin Prostituution ehkäisyprojektin työryhmässä. Valtakunnallisella tasolla on tehty yhteistyötä erityisesti terveysneuvontapisteiden Nervin (Tampere) ja Millin (Turku) kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä jatkettiin osallistumalla Pohjoismaisen prostituutioverkoston toimintaan ja jatkamalla Europap- ja TAMPEP projekteissa. Lokakuuhun 1999 asti Europap/TAMPEP projekti oli yhdistetty, mutta kertomusvuoden aikana edellä mainitut projektit jatkoivat toimintaansa kahtena erillisenä projektina. Pro-tukipiste on ollut mukana myös kansallisessa Aids and Mobility verkostossa. Uutena kansainvälisenä hankkeena oli liittyminen eurooppalaiseen miesprostituutioverkostoon European Network Male Prostitution PRO-TUKIPISTE Pro-tukipiste on yhdistyksen ylläpitämä asiakastyön yksikkö, joka tarjoaa psykososiaalista tukea ja terveyspalveluja ja -neuvontaa seksityöntekijöille ja heidän läheisilleen sekä tekee etsivää työtä katuprostituutioalueilla. Pro-tukipiste on valtakunnallinen yksikkö, jonka pääasiallisin kohderyhmä on pääkaupunkiseudulla toimivat seksityöntekijät. Asiakaskontakteja oli vuoden aikana kaikkiaan Edelliseen vuoteen verrattuna asiakaskontaktien kokonaislukumäärä nousi noin sadalla. Etsivän työn kautta saatujen kontaktien määrä väheni noin kahdella sadalla huolimatta siitä, että etsivää työtä tehtiin määrällisesti yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Kehitykseen vaikuttivat sekä ulkomaalaislain muutos, jonka mukaan seksipalveluilla rahan hankkiminen on maasta käännyttämisen peruste että Helsingin ja Vantaan järjestyssäännöt, joilla kiellettiin julkisissa tiloissa tapahtuva prostituutio. Kontaktit prostituoituihin toimintamuodoittain Puhelut Käynnit Kenttätyö YHTEENSÄ Yhteensä

3 Kertomusvuoden aikana tehostettiin entisestään yhteistyötä Meritähti-projektin kanssa. Koko kertomusvuoden ajan pidettiin säännöllisesti yhdistymiseen liittyviä palavereita (yhteensä 15), joissa arvioitiin yhdistymisprosessin etenemistä ja käytiin läpi konkreettisia ongelmia ja onnistumisia. Kertomusvuoden tammikuussa pidettiin työntekijöiden yhteinen koulutuspäivä, jossa käsiteltiin asiakastyötä ja työntekijöiden jaksamista. Etsivää työtä tekevien työntekijöiden yhteinen työnohjaus jatkui edellisen vuoden tapaan. Yhteistyö tiivistyi ja konkretisoitui heinäkuussa, jolloin muutettiin yhteisiin tiloihin Helsingin Kaisaniemeen. Kertomusvuoden aikana pidettyjen kehittämispäivien tuloksena kehitettiin Protukipisteen toiminnan prosessikuvaus, jossa luovuttiin aikaisemmasta palvelujen jakamisesta sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin. Toimintaa haluttiin kuvata palveluprosessina, jossa lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja tavoitteina ovat yksilölliset kapasiteetit huomioon ottava vastuuttaminen ja päämääränä elämänhallintakykyjen lisääminen. Protukipisteen työ muodostaa seuraavanlaisen palveluprosessin: ENNALTA- ETSIVÄ SOSI- MATALAN MUIHIN PAL- EHKÄISEVÄ => AALI- JA TER- => KYNNYKSEN => VELUIHIN OH- => TYÖ VEYSTYÖ YKSIKKÖ JAAMINEN 3 TEHOSTETTU PÄRJÄÄMISEN => TUKEMINEN ITSENÄINEN PÄRJÄÄMINEN Pro-tukipisteen henkilöstörakenne muuttui aikaisemmasta kertomusvuoden aikana. Protukipisteen pitkäaikainen työntekijä psykiatrinen sairaanhoitaja Taru Kaivola lopetti toukokuun lopussa tuntityönsä Pro-tukipisteellä. Lääkäri Raija Laisi oli pakotettu luopumaan Pro-tukipisteellä ja Meritähdessä tekemästään päivystystyöstä vuoden lopussa, koska lääkärin palkkaukseen ei saatu rahoitusta Ennaltaehkäisevä työ Pro-tukipisteen ennaltaehkäisevä työ jakautuu kohteen pääalueeseen: 1) prostituutioon rekrytoitumisen ehkäisemiseen ja 2) tarttuvien tautien ennaltaehkäisy ja yleinen terveysneuvonta. Prostituutioon rekrytoitumisen ehkäisemiseksi on annettu informaatiota prostituutioon liittyvistä haitoista ja riskitekijöistä. Koulutuksen avulla on jaettu tietoa prostituutioon rekrytoitumisen dynamiikasta ja kiinnitetty huomiota myös prostituutioon rekrytoitumista edistäviin yhteiskunnallisiin rakenteisiin kuten köyhyyteen, peruspalvelujen puutteisiin jne. Myös puhelinpäivystykseen soittaville, prostituution aloittamista harkitseville on kerrottu realistisesti prostituution arkipäivästä ja siihen sisältyvistä riskeistä. Ehkäisevän terveystyön tavoitteena on terveysneuvonta, haittojen minimointi ja riskikäyttäytymisen muutos. Ennaltaehkäisevällä terveystyöllä on sekä yksilöllinen terveyttä edistävä tavoite että myös merkittävä epidemiologinen vaikutus Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen työ koostuu henkilökohtaisista tapaamisista, puhelinneuvonnasta ja tukipisteen asiakkaiden ohjaamisesta muiden tarvittavien palvelujen piiriin. Psykososiaali-

4 4 sen työn lähtökohtana on ehkäisevän työn lisäksi asiakkaan esittämä tuen tarve ja tavoitteena on löytää kunkin yksilön kannalta toimivin ja realistisin ratkaisu ongelmien vähentämiseksi tai poistamiseksi. Kertomusvuonna oli henkilökohtaisia tapaamisia ja puhelinsoittoja prostituoiduilta ja muilta seksityötä tekeviltä yhteensä 863 (edellisenä vuotena 520). Käyntejä näistä oli 435 ja soittoja 428. Naisten osuus käynneistä oli 71 prosenttia, miesten 13 prosenttia ja transseksuaalien 16 prosenttia. Puhelinsoitoista vastaavat osuudet olivat: naisia 72 prosenttia, miehiä 22 prosenttia ja transseksuaaleja viisi prosenttia. Tapaamiset sovittiin yleensä etukäteen ajanvarauksena ja tapaamisen kesto oli yleisimmin yksi tunti. Erityisestä puhelinpäivystysajasta luovuttiin kokonaan, sillä puhelinsoittoja tuli tasaisesti kaikkina aukioloaikoina. Suuri osa henkilökohtaisista tapaamisista oli joko terapeuttisia keskusteluja tai sosiaalisen tilanteen arviointia. Tapaamisten sisältöinä ovat mielenterveysongelmat, tuen hakeminen oman kaoottisen elämäntilanteen hallintaan, tuen hakeminen prostituution lopettamiseen, yksinäisyys, päihteet, yleinen terveysneuvonta, seksuaalisuus, sosiaalisen tilanteen selvittely ja ohjaus tarvittaviin palveluihin (päihdehuolto, sosiaalitoimistot, mielenterveystoimistot jne.). Lisääntyneen työmäärän ja henkilöstön vähyyden vuoksi erityistä järjestettyä drop-in toimintaa ei voitu järjestää. Tukipiste on kuitenkin haluttu pitää ns. matalan kynnyksen palvelupisteenä, joten sinne on voinut tulla myös ilman ajanvarausta. Ilman ajanvarausta tapahtuvien käyntien kesto vaihteli muutamasta minuutista jopa kuuteen tuntiin. Osalla käyntien sisältö muodostui usein lähes päiväkeskustoimintaa muistuttavaksi eli Protukipisteellä oli mahdollisuus nukkua, syödä, peseytyä jne. Psyykkisen tuen lisäksi tukipiste tarjosi sosiaalisen tilanteen arviointiin, selvittelyyn ja hoitamiseen liittyviä palveluja. Helsingin sosiaaliviraston kanssa tehtiin aktiivisesti yhteistyötä ja kertomusvuonna aloitettiin yhteinen palvelun ohjaus kokeilu, jossa Protukipisteen sosiaalityöntekijällä oli kartoittamis- ja koordinointivastuu siitä, mitä palveluja asiakas tarvitsee ja mistä hän voi ne saada. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kanssa käytiin keskusteluja perustaa yhteistyössä ryhmä prostituoiduille, joilla on raiskauskokemuksia. Ryhmään ei kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa löytynyt osallistujia, mutta ajatus päätettiin pitää kuitenkin mielessä mahdollisesti myöhemmin toteutettavana hankkeena Turvallisuuden ja terveyden edistäminen Päätavoitteina ovat yleinen hyvinvointi, fyysisestä ja psyykkisestä turvallisuudesta huolehtiminen, terveysneuvonta, infektioiden torjuntatyö ja terveyshaittojen minimointi. Neuvonta ja tiedotus sisältyivät puhelintyöhön, lääkäripalveluihin, henkilökohtaisiin käynteihin ja etsivään kenttätyöhön. Tapaamisten (tukipisteellä ja kentällä) yhteydessä jaettiin kondomeja, liukasteita, turvaseksiesitteitä ja tietoa Pro-tukipisteen ja Meritähtiprojektin palveluista sekä muista julkisista ja järjestöjen palveluista. Kaiken turvaseksimateriaalin ja -neuvonnan tausta-ajatuksena on omasta hyvinvoinnista huolehtimisen ja itsearvostuksen lisääminen sekä rajojen asettamisen tärkeyden korostaminen. Lääkäripalvelut olivat käytännössä seksitautien seulomista ja hoitamista. Yhdessä asiakkaan kanssa on pyritty tartuntaketjun katkaisemiseen. Lisäksi käynteihin liittyi myös yleistä terveysneuvontaa. Lääkäripalveluista vastasi Helsingin kaupungin sukupuolitau-

5 tien poliklinikan erikoislääkäri Raija Laisi. Vastaanotto oli keskiviikkoisin iltapäivällä kolme ja puoli tuntia. Tukipisteen lääkäri päivysti maanantaisin Meritähdessä. Lääkärissä käyntejä oli kertomusvuotena Pro-tukipisteellä 32 ja Meritähdessä 116 eli yhteensä lääkärissäkäyntejä oli 148. Lääkäripalveluja on tarjottu kerran viikossa Pro-tukipisteen tiloissa ja kerran viikossa Meritähden tiloissa. Elokuun alusta Pro-tukipiste ja Meritähti saivat yhteiset tilat, joten myös lääkäripäivystykset yhdistettiin. Erikoissairaanhoitajan vastaanotto on sekä päivystysaikoina että ajanvarauksella myös muina aikoina. Pro-tukipisteeltä saa pikatesteinä hiv, kuppa ja tartuttava B- hepatiittitutkimukset. Kertomusvuoden aikana tehtiin 268 hiv-testiä (yksi positiivinen löydös), 181 kuppa-testiä (ei yhtään positiivista löydöstä) ja 153 B-hepatiitti-testiä (ei yhtään positiivista löydöstä). B-hepatiittirokotuksia annettiin 12, joista kolme sai kolmen rokotuksen sarjan Etsivä sosiaali- ja terveystyö Edellisenä vuotena etsivän sosiaalityö -termin korvannut etsivä sosiaali- ja terveystyö sai käytännön työn kautta vahvistusta nimikemuutoksen tarpeellisuudelle. Etsivässä työssä ei voida erottaa sosiaalityötä ja terveystyötä toisistaan. Etsivä työ edellyttää työotetta, jossa pyritään ymmärtämään ihmisen elämää kokonaisvaltaisesti ja löytämään muutoksen mahdollisuudet siitä elämäntilanteesta käsin, jota kukin yksilö sillä hetkellä elää. Tärkeintä etsivässä työssä on ollut viedä sosiaali- ja terveyspalveluja kohderyhmän keskuuteen. Etsivä työ ei ole pelkästään palveluita tarvitsevien ihmisten "etsimistä" vaan etsivän työn kautta tavataan ihmisiä, joilla ei itsellään ole selkeää kuvaa siitä, mitä palveluja he tarvitsisivat. Etsivää työtä tekevien on täytynyt kehittää ammattitaitoaan ja pitää yllä herkkyyttään kuulla palvelujen tarve tapaamiensa ihmisten ja heidän kertomiensa tarinoiden kautta. Konkreettisten, helposti hahmotettavien palveluiden vieminen kentälle on paitsi seksityössä mukana olevien ihmisten hyvinvoinnin edistämistä niin myös keino ylipäätään päästä kontaktiin heidän kanssaan. Niinpä ohjaus ja neuvonta turvaseksistä, kondomien ja liukasteiden jakaminen ovat olennainen osa kenttätyötä. Lisäksi kenttätyöhön kuuluu tiedottaminen Pro-tukipisteen ja Meritähti-projektin palveluista, tiedottaminen sosiaali- ja terveys- ym. palveluista sekä ohjaaminen tarvittavien palvelujen käyttöön. Turvaseksimateriaali on suomen, viron, venäjän ja thain kielistä. Lisäksi saatavilla oli muiden sosiaalija terveyspalvelu- sekä päihdehuollon yksiköiden materiaalia ja esitteitä. Etsivän sosiaali- ja terveystyön käytännön toteutuksesta kadulla vastasivat sosiaalityöntekijä Minna Huovinen ja Sirpa Zotow (erityisnuorisotyön ohjaaja Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön keskuksesta Snellusta). Etsivää työtä tekivät myös sairaanhoitaja Sirpa Jääski-Rämö ja liikkuvan yksikön mukana lääkäri Raija Laisi. Etsivää työtä tehtiin eri viikonpäivinä ja eri kellonaikoina keskittyen kuitenkin arkiiltoihin ja -öihin. Etsivä työ keskittyi tunnetulle katuprostituutioalueelle Kalliossa sekä käyntejä ulotettiin myös Vantaalle ja Espooseen. Vantaan uusi järjestyssääntö, joka kieltää prostituution julkisilla paikoilla, tuli voimaan Etsivän työn kautta tavoitettiin aikaisempaa enemmän hyvin vaikeissa elämäntilanteissa olevia ja monella eri tapaa yhteiskunnasta syrjäytyneitä ihmisiä. Voidaankin todeta, että

6 vaikka määrällisesti etsivän työn kautta tavoitettiin vähemmän ihmisiä, niin työn vaativuusaste nousi huomattavasti. 6 Resurssien vähyyden vuoksi pääkaupunkiseudun ulkopuolella tapahtuvan prostituution kartoittaminen jäi vähäiseksi. Pro-tukipiste ja Meritähti kävivät yhdessä kolme kertaa toimintavuoden aikana Kotkassa ja itäisellä Uudellamaalla. Etsivä työ kaduilla ja ravintoloissa Kertomusvuotena etsivää sosiaali- ja terveystyötä tehtiin kaduilla ja ravintoloissa 49 kertaa, joista neljä oli ns. liikkuvan yksikön käyntejä katuprostituutioalueella. Liikkuva yksikkö tarkoittaa sitä, että työntekijät menevät kentälle pikkubussilla ja kadulla työskentelevillä naisilla on mahdollisuus testeihin, terveysneuvontaan, pidempään jutteluun ja kahvinjuontiin bussissa. Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön keskus Snellu on lainannut pikkubussiaan liikkuvan yksikön kenttätyöhön. Kaduilla tehtävän etsivän työn lisäksi käyntejä seksibaareissa ja ravintoloissa oli 11 (lukuun sisältyvät havainnointikierrokset Tampereen seksiravintoloissa). Käyntejä majoitusliikkeissä (motellit, matkustajakodit) oli yhteensä kuusi kertaa. Lisäksi kertomusvuonna käytiin myös Helsingin Kallion alueen kuudessa thai-hierontapaikassa 17 kertaa (tästä tarkemmin luvussa 4.2.). Varsinaisen etsivän työn kontakteja oli kertomusvuonna yhteensä 380 ja Vinkin kautta alkuvuodesta(tammikuu-toukokuu) solmittuja kontakteja 26. Varsinaisen etsivän työn kontakteista 151 oli uusia kontakteja. Suomalaisia tavattiin yhteensä 132 ja näistä uusia kontakteja oli 12. Muiden kansalaisuudesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta jonkinlaista kuvaa antaa se, mitä kieltä he käyttivät tai kertoivat käyttävänsä: venäjänkielisten kanssa kontakteja oli 204 (uusia 116), vironkielisten kanssa kontakteja oli kaksi ja muunkielisiä oli yhteensä 42 (uusia 23). Yhteistyö terveysneuvontapisteiden Vinkin kanssa Sairaanhoitaja Sirpa Jääski-Rämö työskenteli viikoittain muutaman tunnin terveysneuvontapiste Vinkissä toukokuun loppuun asti. Tänä aikana tilastoituja kontakteja prostituutiossa mukana oleviin narkomaaneihin oli yhteensä 26. Lääkäri Raija Laisin aloitti työn myös terveysneuvontapiste Vinkin lääkärinä kertomusvuoden keväällä. Tässä vaiheessa sairaanhoitaja jäi pois Vinkistä, sillä yhden ns. yhteyshenkilön Vinkin ja Protukipisteen välillä katsottiin riittävän. Pro-tukipiste ja Vinkki tekivät huumeita käyttävien parissa toteutettavan etsivän työn tarvekartoituksen. Kartoituksella selvitettiin, mitkä tahot tekevät systemaattista etsivää työtä pääkaupunkiseudulla. Kartoituksen loppuraportti valmistui Kartoituksen tulokset esiteltiin etsivän työn suunnittelukokouksessa, jossa olivat läsnä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastojen edustajat, A-klinikkasäätiön edustajat ja Vinkin sekä Pro-tukipisteen edustajat. Tampereen ja Turun alueverkostot Alueverkostojen toiminta jatkui siten, että Pro-tukipiste toimi kouluttajana ja konsultoivana tahona Tampereen ja Turun alueverkostoille. Tampereella järjestettiin Protukipisteen työntekijöiden opastuksella etsivän työn kokeilu tammikuussa tamperelaisissa seksiravintoloissa ja yökerhoissa. Pro-tukipisteen työntekijät kävivät kouluttamassa Turun alueverkostoa tammikuussa ja huhtikuussa. Etsivän työn osalta turkulaiset työntekijät

7 kävivät Helsingissä tutustumassa Pro-tukipisteen etsivään työhön toukokuussa ja vastavuoroisesti tukipisteen työntekijät tutustuivat Turussa tehtävään etsivään työhön lokakuussa Koulutus-, työnohjaus- ja konsultaatiopalvelut Asiakastyön lisäksi Pro-tukipiste on tarjonnut resurssien mukaan koulutus-, työnohjausja konsultaatiopalveluja. Opiskelijakäyntejä on ollut yhteensä 14 kertaa, koulutusta annettu kahdeksan ja konsultaatioita neljä kertaa. 4. PROJEKTIT 4.1. Pääkaupunkiseudun prostituutiotilanteen peruskartoitus-projekti Peruskartoitus pääkaupunkiseudun prostituutiotilanteesta ja palvelujen kehittämistarpeesta valmistui kertomusvuoden kesäkuussa. Projektin rahoitus perustui Sosiaali- ja terveysministeriöltä vuonna 1999 saatuun avustukseen. Pro-tukipiste teki vuosina peruskartoituksen asiakaskunnastaan haastattelemalla 40 prostituoitua. Haastattelutulosten perusteella sosiaaliset ja terveydelliset riskit kasaantuvat suonensisäisesti huumeita käyttäville prostituoiduille siitä huolimatta, että he käyttävät varsin aktiivisesti yhteiskunnan tarjoamia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kartoituksen tulokset julkaistiin elokuussa Kartoitus on tilattavissa Pro-tukipisteeltä ja se löytyy myös yhdistyksen kotisivuilta Projektin tarkoituksena on tuottaa tietoa, jolla voitaisiin ehkäistä prostituoitujen ja muiden seksityöntekijöiden syrjäytymistä ja edistää heidän omaa elämänhallintaansa. Kartoitus oli osa Europap -projektin kansallista ohjelmaa. Pro-tukipiste teki vuosina peruskartoituksen asiakaskunnastaan haastattelemalla 40 prostituoitua. Haastattelutulosten perusteella sosiaaliset ja terveydelliset riskit kasaantuvat suonensisäisesti huumeita käyttäville prostituoiduille siitä huolimatta, että he käyttävät varsin aktiivisesti yhteiskunnan tarjoamia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämä tulos asettaa haasteita uusien työmuotojen kehittämiselle Thai-projekti Kertomusvuonna toteutettiin pitkäaikainen suunnitelma kartoittaa helsinkiläisissä thaihierontapaikoissa työskentelevien naisten palvelujen tarvetta ja asemaa. Projektiin saatiin rahoitus Sosiaali- ja terveysministeriöltä. Projektiin käytännön toteuttamisesta vastasivat Pro-tukipisteen sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja ja thai-kielen tulkki. Käyntejä tehtiin seitsemään eri hierontapaikkaan Kallion alueella ja käyntejä oli yhteensä seitsemäntoista. Yhdessä paikassa käytiin neljä kertaa, kahdessa kolme kertaa, kolmessa kaksi kertaa ja yhdessä paikassa yhden kerran. Projektin työntekijät tapasivat vierailuilla kaksikymmentäyksi eri naista, joista useita he tapasivat monta kertaa (kontakteja yhteensä 37 kpl). Projektista julkaistaan keväällä 2001 raportti, joka on tilattavissa Pro-tukipisteeltä Terveysneuvontakortti-projekti Toinen Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama projekti oli terveysneuvonta-aineiston tuottaminen suonensisäisiä huumeita käyttäville prostituoiduille. Projektin aikana kerättiin suonensisäisesti huumeita käyttävien keskuudessa kiertäviä huhuja ja uskomuksia,

8 jotka lisäsivät terveysriskejä. Näiden uskomusten pohjalta tuotettiin sisällöltään 16 erilaista korttia, joissa on lyhyesti kentällä liikkuvia vääriä uskomuksia kumoavaa informaatiota. Kortteja jaetaan Pro-tukipisteen kautta suoraan asiakkaille sekä niitä toimitetaan myös terveysneuvontapisteisiin ja muille yhteistyökumppaneille edelleen jaettaviksi KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 5.1. Europap -projekti Pro-tukipisteen kansainvälinen toiminta jatkui kertomusvuonna samoilla linjauksilla kuin aikaisemminkin eli jäsenyydet eri verkostoissa punnittiin sen perusteella, miten verkostoa voidaan hyödyntää käytännön työssä myös kansallisella tasolla. Pro-tukipiste on ollut aikaisemmin mukana Europap/TAMPEP projektissa ja pohjoismaisessa verkostossa. Kertomusvuonna Europap- ja TAMPEP projektit eriytyivät ja jatkoivat kahtena erillisenä projektina. Miesprostituutioon liittyvän ammattitaidon ja tietämyksen kohentamiseksi Pro-tukipiste liittyi EU-rahoitteiseen European Network Male Prostitution verkostoon. Pro-tukipiste jatkoi toimintaansa Euroopan Unionin rahoittamassa EUROPAPprojektissa (EUROPAP: European Intervention Projects AIDS Prevention for Prostitution). Europap projektin yleisenä tavoitteena on tukea ja kehittää interventio-ohjelmia hiv:n, seksitautien ja muiden tarttuvien tautien ennaltaehkäisemiseksi prostituutiossa. Europap -verkostoon kuuluu 14 EU-maata ja näiden lisäksi Norja ja Bulgaria. Mukana on valtiollisia organisaatioita, järjestöjä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja prostituoitujen omia järjestöjä. Europap 2000/2001 projektin kesto on 18 kuukautta; projekti alkoi ja päättyy Varsinainen työskentely on jaettu kolmeen tehtäväalueiden mukaiseen ryhmään: 1) infektioriskien kartoitus (infection risks group), 2) prostituutiopolitiikan kartoittaminen (policy group) ja 3) koulutuksen ja toiminnan arviointimenetelmien kehittäminen (training and evaluation group). Suomi on mukana prostituutiopolitiikka työryhmässä joka on jakautunut alueellisiin työryhmiin. Pohjoiseen työryhmään (Nordic policy group) kuuluu Suomen lisäksi Norja ja Ruotsi sekä projektin keskustoimiston edustaja. Työryhmän tavoitteena on käsitellä prostituutioon liittyvän lainsäädännön vaikutusta prostituoitujen terveyteen ja asemaan yleensä TAMPEP -PROJEKTI TAMPEP projektin (Transnational AIDS/STD Prevention among Migrant Protitutes in Europe) toimikausi on sama kuin Europap projektillakin eli Projektin kohderyhmänä on liikkuva prostituutio ja tavoitteena on tukea, kehittää ja laajentaa seksiteitse tarttuvien tautien ehkäisymenetelmiä sekä edistää terveyspoliittisin toimenpitein seksityössä mukana olevien ulkomaalaisten oikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja. TAMPEP- projektin käytännön toiminta tapahtuu kolmessa alueellisessa työryhmässä. Suomi on mukana pohjoisessa aluetyöryhmässä ja muut työryhmän jäsenet ovat Norja, Tanska, Saksa ja Iso-Britannia (Skotlanti). Työryhmien tavoitteena on kartoittaa kansallista lainsäädäntöä ja prostituutiotilannetta lähialueillaan ja löytää keinoja kehittää palveluja, jotka soveltuvat liikkuvan prostituution parissa työskentelevien käytännön palvelujen tuottajien tarpeisiin. Tarkoitus on myös kehittää yhteisiä toimintamalleja ja erikielistä informaatioaineistoa.

9 Pohjoismainen prostituutiotyön verkosto Pro-tukipiste ry on mukana vuonna 1997 perustetussa pohjoismaisessa prostituutioverkostostossa (Nordisk Prostitutionsnetværk), joka on eri pohjoismaissa toimivien prostituutiotyötä tekevien yksikköjen ja projektien yhteistyöverkosto. Verkoston kokoukset pidettiin toukokuussa Oslossa ja joulukuussa Kööpenhaminassa. Toukokuun kokouksen aiheena oli lainsäädäntö, erityisesti Ruotsin uusi laki. Oslon kokoukseen osallistuivat Jaana Kauppinen ja Minna Huovinen. Kööpenhaminan kokoukseen osallistui kolme työntekijää. Kokouksen erityisteemana oli Alaikäiset prostituutiossa. Työryhmätyöskentelyssä Pro-tukipisteen työntekijät osallistuivat kansainvälistä ihmiskauppaa käsittelevään työryhmään (Jaana Kauppinen), etsivän työn työryhmään (Minna Huovinen) ja uuteen, ensimmäistä kertaa kokoontuneeseen terveyspalveluiden työryhmään (Sirpa Jääski-Rämö) Eurooppalainen miesprostituutio verkosto Pro-tukipiste liittyi miesprostituutiotyön verkostoon miesprostituoitujen parissa tehtävän työn tueksi. Pro-tukipisteen asiakaskunnassa on tälläkin hetkellä miehiä ja toiveena on voida aloittaa erillinen miesprojekti lähivuosina. Verkoston toimikausi alkoi syyskuussa 2000 ja kertomusvuoden aikana Pro-tukipiste uutena jäsenenä osallistui lähinnä verkostoon liittymiseen koskeviin neuvotteluihin. Varsinainen verkostotyö alkaa vasta vuonna HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 6.1. Hallinto ja talous Yhdistyksen hallitus kokoontui kertomusvuonna kaikkiaan viisi kertaa. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset eli kevätkokous pidettiin toukokuussa ja syyskokous marraskuussa. Kertomusvuonna hallituksen kokoonpano oli: - Puheenjohtaja Markku Leijo, apulaisosastopäällikkö, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, asuntoasiainosasto - Varapuheenjohtaja Marja-Leena Nousiainen, Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston päihdehuollon yhteispalvelujen johtaja - Arja Lankinen, toiminnanjohtaja, Kodittomien tuki ry, Eeva-Maria koti - Henna Korte, koulutussuunnittelija, Suomen Punainen Risti - Raija Laisi, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, Helsingin kaupungin sukupuolitautien poliklinikka, Pro-tukipiste Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustui avustuksiin. Avustusten kokonaissumma oli markkaa, josta Raha-automaattiyhdistyksen osuus oli 64 prosenttia. Rahaautomaattiyhdistyksen avustus kertomusvuodelle oli markkaa ja Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan järjestöavustus markkaa. Vantaan kaupungin järjestöavustus oli markkaa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö myönsi kahta erillisprojektia varten yhteensä markan avustuksen. Europap- ja TAMPEP -projektien rahoitusosuus kertomusvuoden aikana oli markkaa. Helsingin seurakuntayhtymän osuus on vuositasolla noin markkaa, joka ei ole suora rahallinen avustus vaan kenttätyöntekijän viikoittainen työpanos Pro-tukipisteen etsivään työhön.

10 5.2. Henkilöstö 5.3. Toimitilat Tilikauden alijäämä oli ,97 markkaa. Tappiollinen vuosi selittyy toisaalta sillä, että avustuksia saatiin noin sata tuhatta markkaa vähemmän kuin edellisenä vuotena ja toisaalta uusiin tiloihin muuttamisesta johtuvasta vuokramenojen kasvusta. Alijäämä pystyttiin kuitenkin kattamaan aikaisempien vuosien ylijäämällä. Kulurakenne on järjestöille tyypillinen eli henkilöstökulujen osuus oli noin 68 prosenttia. Kertomusvuoden aikana onnistuttiin toteuttamaan suunnitellut hankkeet toimintasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi pystyttiin toteuttamaan thai-hierontapaikkojen kartoitusprojekti, joka ei sisältynyt toimintasuunnitelmaan. Hanke on ollut esillä kuitenkin aikaisemmissa toimintasuunnitelmissa. Pro-tukipisteen henkilöstörakenne on muuttunut vuoden 2000 aikana siten, että tuntiperusteinen asiakastyön koordinaattori lopetti toukokuun lopussa ja lääkäri joulukuussa. Heinäkuussa tukipisteelle palkattiin tuntiperusteinen viikkosiivooja. Kertomusvuoden lopussa palkattuun henkilökuntaan kuuluivat toiminnanjohtaja, sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, kenttätyöntekijä ja siivooja. Kenttätyöntekijää sisällyttää Protukipisteellä tehtävän työn Snellun (Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön yksikkö) alaisuudessa olevaan työaikaansa. Yhdistys ja Pro-tukipiste toimi kertomusvuonna heinäkuun loppuun asti 94 neliön tiloissa Helsingissä osoitteessa Mäkelänkatu 45. Tilat olivat toimintaan nähden hieman puutteelliset ja ahtaat, joten kertomusvuoden alussa aloitettiin uusien ja tarkoituksenmukaisten tilojen etsintä. Yhdistys löysi uudet, toimivat tilat Meritähti-projektin naapurista Vilhonkadulta. Toimitilojen saaminen Meritähden naapurista aikaisti toimintojen yhdistämisen jo elokuun alkuun. Pro-tukipisteellä ja Meritähdellä on yhteensä 184,5 neliömetrin tilat osoitteessa Vilhonkatu 4 B