PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2003 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS"

Transkriptio

1 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistys pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään seksityöhön liittyviä ongelmia ja haittoja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää tuki- ja palveluyksikköä nimeltään Protukipiste. Ennen itsenäistymistään omaksi yhdistyksekseen Pro-tukipiste toimi vuosina Helsingin Diakonissalaitoksen yhtenä diakoniaprojektina. Pro-tukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksessä mukana oleville ihmisille tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan palvelupiste. Pro-tukipiste tarjoaa maksuttomia ja nimettömiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä suomalaisille että ulkomaalaisille ja sekä naisille että miehille. Toimintaa ja palvelujen tuottamista ohjaavat voimaannuttaminen ja vastuuttaminen. Voimaannuttamisella tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta saada tietoa omista oikeuksistaan sillä tavalla ja sillä kielellä esitettynä, että hän on myös kykenevä näitä oikeuksiaan käytännössä toteuttamaan. Jokaisella ihmisellä tulee olla myös oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja voimaannuttamistyön tavoite on sekä ylläpitää että lisätä yksilöllisiä ja rakenteellisia valinnanmahdollisuuksia. Vastuuttamisella tarkoitetaan asiakkaan omaa sitoutumista oman muutosprosessinsa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä vastuun ottamista valinnoistaan. Yhdistys järjesti elokuussa 2002 jäsenistön, hallituksen ja työntekijöiden yhteisen toiminnan suunnittelu- ja kehittämispäivän Vuosaaressa. Tuolloin määriteltiin Protukipisteen keskeiseksi toimintalinjaksi tuottaa matalan kynnyksen ammatillisia sosiaalija terveydenhuollollisia palveluja prostituutiossa mukana oleville tai olleille ihmisille sekä prostituutiosta irti haluaville ihmisille. Lisäksi Pro-tukipisteen yksi tärkeimmistä tehtävistä on informoida prostituutiossa mukana olevia ihmisiä heidän oikeuksistaan sekä tukea heitä siten, että nämä oikeudet voivat myös käytännössä toteutua. 2. YHDISTYSTOIMINTA Yhdistyksen hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana kuusi kertaa. Haastatteluja eri tiedotusvälineille annettiin yhteensä 21, joista kuusi televisiohaastattelua (yksi Ruotsin TV-kanavalle ja yksi Venäjän TV-kanavalle), kahdeksan radiohaastattelua ja seitsemän lehtihaastattelua. Eniten mielenkiintoa herättivät edelleenkin prostituution asiakkuuden mahdollinen kriminalisointi, ulkomaalaislaki ja sen seuraukset ulkomaalaisille prostituoiduille, järjestäytynyt rikollisuus ja kansainvälinen naiskauppa.

2 Yhdistys on ottanut kantaa Oikeusministeriön työryhmän lausuntoon seksuaalipalvelujen ostamisen tai myymisen kriminalisoinnista ja hallituksen esitykseen HE 28/2003 vp ulkomaalaislaiksi. Kannanotoissaan yhdistys painotti lakiesitysten vaikutuksia prostituutiossa mukana olevien ihmisten elämään ja oikeuksiin. 2 Vuoden 2002 loppuvuodesta Pro-tukisteelle otti yhteyttä kaksi nuorta naista Anu Koskinen ja Susanna Laaksonen, jotka halusivat keskustelun sijasta tehdä jotakin konkreettista prostituutiossa mukana olevien ihmisten hyväksi. He ehdottivat tukikonsertin järjestämistä ja konsertin keräyskohteeksi sovittiin matkailuauton hankinta etsivään työhön. Tukikonsertti sai nimekseen PROCK! ja siellä esiintyivät Bull Durham, Marita Kuula, Mariska, Kitkerät Neitsyet, Maya Paakkari & Band ja Branded Women. Konsertti pidettiin Tavastialla Tiistai-illasta huolimatta Tavastia oli lähes täynnä. Ilta oli muutenkin onnistunut, vaikkei järjestäjien asettama rahallinen tavoite toteutunutkaan. 3. PRO-TUKIPISTE Pro-tukipiste on yhdistyksen ylläpitämä asiakastyön yksikkö, joka tarjoaa psykososiaalista tukea ja terveyspalveluja ja neuvontaa seksityöntekijöille ja heidän läheisilleen sekä tekee etsivää työtä katuprostituutioalueilla ja ravintoloissa sekä yökerhoissa Helsingissä. Kertomusvuoden aikana asiakaskontaktien kokonaismäärä oli 7982, joista 1153 oli etsivän työn kontakteja. Asiakasmäärät ovat olleet vuosi vuodelta nousussa ja kertomusvuoden kontaktien määrä nousi 1993:lla edellisvuoteen verrattuna. (Asiakaskontaktien määrä työmuodoittain, liite 1.) Koulutus ja ennaltaehkäisevä työ Koulutuksia ja seminaariesityksiä on annettu kertomusvuoden aikana yhteensä kahdeksan kertaa ja näihin tilaisuuksiin osallistui noin 670 ihmistä. Koulutuksen lisäksi annettiin suoria asiakaskonsultaatioita lastensuojelun, päihdehuollon ja avohuollon sosiaalityön työntekijöille. Suoria konsultaatioita on annettu kertomusvuoden aikana 47 kertaa 21 eri taholle. Pro-tukipisteen toimintaan on käynyt tutustumassa 94 ihmistä, joista yhdeksän oli ulkomaalaisia prostituutiotyöstä kiinnostuneita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Ehkäisevä terveystyö kohdentuu tarttuvien tautien ehkäisyyn ja yleiseen terveysneuvontaan. Kondomien, liukasteiden, testausten ja rokotusten lisäksi jaettiin terveysneuvontamateriaalia ja Pro-tukipisteen omia terveysneuvontakortteja. Pro-tukipiste oli järjestämässä yhdessä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston koulutus- ja kehittämisyksikön sekä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa valtakunnallista etsivän työn seminaaria. Etsivän työn seminaari järjestettiin Helsingissä Seminaarin lähtökohtina olivat: 1. Esitellä ammatillisen etsivän työn lähtökohtia (mitä tehdään, miksi tehdään, mistä ideologiasta käsin, minkälaisin metodein) ja etsivää työtä tekeviä yhteisöjä. 2. Hahmotella etsivälle sosiaalityölle kestäviä eettisiä periaatteita. 3. Hahmotella etsivän työn ammattilaisuuden kriteerejä/orientaatiopohjaa/ identiteettiä.

3 4. Luoda etsivän työn valtakunnallinen verkosto 3 Seminaariin osallistui yli sata etsivää työtä tekevää tai sen aloittamista suunnittelevaa ammattilaista eri ammattiryhmistä eri puolilta Suomea. Vaikka varsinaista etsivän työn verkostoa ei saatu seminaaripäivien aikana luotua, sovittiin jatkuvuuden turvaamiseksi että seuraava etsivän työn seminaari pidetään Tampereella vuonna Etsivä sosiaali- ja terveystyö Etsivän työn avulla tavoitetaan syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia, vaikeasti tavoitettavia prostituutiossa mukana olevia ryhmiä kuten: 1) suonensisäisiä huumeita käyttävät, 2) nuoret, alle 20-vuotiaat ja 3) ulkomaalaiset. Pro-tukipiste tekee etsivää sosiaali- ja terveystyötä Helsingin katuprostituutioalueilla ja eri ravintoloissa ja yökerhoissa. Varsinaisten kenttäkäyntien yhteydessä solmittiin 519 kontaktia katuprostituutioalueilla ja 634 kontaktia ravintoloissa eli yhteensä Uusia tavattiin 90; kadulla 46 ja seksibaareissa 44. Etsivän työn kontaktien lukumäärä kadulla nousi edellisvuoteen verrattuna 345:lla. Helsingin erityisnuorisotyön keskuksen Snellun kanssa jatkettiin yhteistyötä siten, että Snellun yhden työntekijän työaikaan sisältyy yksi päivä viikossa Pro-tukipisteen kanssa tehtävää etsivää työtä. Snellun työntekijä on työparina kadulla tehtävässä etsivässä työssä sekä tapaa myös vankilatyössään prostituutiossa mukana olevia naisia, sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Kertomusvuonna katutyötä pystyttiin toteuttamaan viikoittain Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön keskus Snellun lainaamalla pikkubussilla, jolloin mahdollisuus rauhallisiin keskusteluihin lämpimän juoman ääressä toteutui myös muulloin kuin ns. liikkuvan yksikön iltoina. Kenttätyötä toteutettiin kertomusvuoden aikana 16 kertaa ns. liikkuvalla yksiköllä eli kenttätyöparin lisäksi mukana olivat sairaanhoitaja/terveydenhoitaja ja lääkäri. Vaikka rahoitusta oman matkailuauton hankkimiseksi ei saatu, pystyttiin useimmilla kerroilla kuukausittain tapahtuviin liikkuvan yksikön iltoihin vuokraamaan matkailuauto. Matkailuautossa voitiin kadulla toimiville seksityöntekijöille tarjota mahdollisuus testeihin, terveysneuvontaan, pidempään jutteluun ja pienimuotoiseen ruokailuun sekä kahvinjuontiin sisätiloissa. Matkailuautolla toteutettiin myös tehostetut katutyön viikot toukokuuta. ja lokakuuta. Katutyö keskittyi tunnetulle katuprostituutioalueelle Kalliossa, lisäksi tehtiin havainnointikäyntejä mm. Itäkeskuksessa sekä osallistuttiin Asunnottomien yön tapahtumiin. Liikkuvalla yksiköllä valitsimme teemat, joista erityisesti informoimme tapaamiamme ihmisiä. Teemoja kertomusvuonna olivat mm. rentoutuminen (tarjolla korvaakupunktiota), turvaseksi, liukasteiden käyttö, terveellinen ruokavalio, raskauden ehkäisy, jälkiehkäisy, prostituutiota koskevat lakimuutokset. Lääkärin kokopäiväistäminen toi lisäresursseja kadulla tehtävään etsivään työhön. Etenkin syyskaudella katutyötä tehtiin myös päivisin, jotta pystyttäisiin lisäämään etsivän työn kattavuutta sekä tavoittamaan myös iltatyöaikojen ulkopuolella työskenteleviä seksityöntekijöitä. Päiväkenttäkäyntejä toteutettiin kertomusvuonna kahdeksan kertaa ja lisäksi päiväaikoja käytettiin muutamia kertoja myös kotikäynteihin asiakkaiden luona.

4 Lääkärin toimen kokopäiväistäminen mahdollisti myös ns. satelliittityön 1 aloittamisen Diakonissalaitoksen ylläpitämässä Munkkisaaren palvelukeskuksessa. Yhteistyö käynnistettiin helmikuussa Käytännössä tämä tarkoitti iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärin ja sosiaalityöntekijän työskentelyä palvelukeskuksessa kerran viikossa kaksi tuntia. Kevätkaudella palvelukeskuksessa oltiin tiistaisin aamupäivällä, syyskaudella ajankohta vaihdettiin perjantai-iltapäivään. Yhteistyön tavoitteena oli luoda ja ylläpitää kontakteja palvelukeskuksessa Pro-tukipisteen kohderyhmään kuuluviin asiakkaisiin kadulla ja ravintoloissa tehtävän etsivän työn lisäksi. Tätä toteutettiin tarjoamalla heille kondomeja ja liukasteita, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärin sekä sosiaalityöntekijän palveluita. Pyrkimyksenä oli myös jakaa palvelukeskuksen henkilökunnan kanssa kummankin yksikön asiantuntijuutta. Yhteistyö Munkkisaaren palvelukeskuksen kanssa osoittautui hedelmälliseksi niin kontaktien luomisen asiakkaisiin kuin eri yksiköiden työntekijöiden välisen yhteistyön kehittämisen kannalta. Käyntejä kertyi yhteensä 22. Pro-tukipisteen etsivän kenttätyön malliin kävi kertomusvuoden aikana tutustumassa (olemalla mukana kentällä) Terveysneuvontapiste Vinkin etsivän työn yksikkö Viitta, opiskelija Diakonia-ammattikorkeakoulusta, kaksi opiskelijaa Laureaammattikorkeakoulusta, työntekijä Munkkisaaren palvelukeskuksesta, Tanskan Pro- Centretin työntekijä ja Stellit-projektin työntekijä Pietarista Matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö Pro-tukipisteellä tehtävä asiakastyö jakaantuu päivystyksinä tehtävään työhön ja ajanvaraustapaamisiin. Päivystysajat ovat maanantaisin ja torstaisin kello Yleispäivystysten lisäksi oli keskiviikkoisin päivystys akupunktiohoitoja varten. Kertomusvuoden aikana tukipisteellä kävijöiden määrä nousi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Käyntejä Pro-tukipisteellä oli 6340, joista päivystyskäyntejä oli 6012 (95 %). Puhelinsoittoja oli 489. Uusia kävijöitä oli kertomusvuoden aikana 281. Lääkäripalvelujen käyttökertoja oli 494. Kaiken kaikkiaan käynti- ja puhelinkontakteja oli kertomusvuoden aikana yhteensä 6829, joista arviolta prosenttia on ulkomaalaisia tai maahanmuuttajia. Kertomusvuoden aikana tavattiin arviolta eri ihmistä. Tarkkaa lukua on mahdotonta sanoa, koska palvelut ovat nimettömiä. Myös asiakaskäyntien sisältö muuttui entistä vaativammaksi erityisesti ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien osalta. Keskeisimpiä aiheita olivat henkinen hyvinvointi, akuutteihin kriisitilanteisiin vastaaminen, terveyspalvelut ja tartuntataudit, turvaseksistä informointi, ei-toivotut raskaudet, laiton oleskelu maassa, rikollisuus ja turvattomuus sekä väkivalta. Lakimuutosten aiheuttama pelko ja väärinymmärrykset työllistivät kertomusvuonna erityisesti päivystysaikoina. Päivystyksessä kävijöistä valtaosa on ulkomaalaisia, joko turistiviisumilla maassa olevia tai maahanmuuttajia. Yleisin käyttökieli on venäjä. Pro-tukipisteellä on terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä, jotka puhuvat sekä venäjää että viroa. Ulkomaalaisten parissa tehtävä työ laajentui ja syventyi kertomusvuoden aikana huomattavasti. Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat ovat nousseet aiempaa enemmän esille, samoin itsemurhaajatukset sekä vakavien syömishäiriöiden tuomat riskit. Asiakkuudet ovat muuttuneet 1 Etsivää työtä, jota tehdään jonkun muun sellaisen palveluntuottajan tiloissa, joissa ajatellaan käyvän myös omaa kohderyhmää.

5 pitkäaikaisemmiksi kuin aiemmin. Koska maahanmuuttajilla on oikeus saada palveluja myös muualta, verkostotyön osuus on lisääntynyt. Maahanmuuttajien kanssa on tehty sosiaalityötä erityisesti asumiseen, suomen kielen opiskeluun, kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Myös tuen hakeminen prostituutiosta irtaantumiseen on lisääntynyt. 5 Marraskuussa 2003 ennätyskävijämäärä päivystyksessä neljän tunnin aikana oli 110 henkilöä. Miehiä tavoitettiin resurssipulan vuoksi niukasti, samoin thaimaalaisiin kohdistuvaa työtä ei voitu täysipainoisesti jatkaa. Päihtyneiden ja huonokuntoisten asiakkaiden lukumäärä kasvoi toimintavuoden aikana. Tämän vuoksi vastaava sairaanhoitaja aloitti päihdetyön ammatilliset opinnot, jotka lisäsivät tietoa lääkkeiden ja muiden päihdyttävien aineiden sekakäytön monimuotoisuudesta. ADHD oireyhtymän tuomiin ongelmiin kiinnitettiin myös tarkemmin huomiota. Holistinen terveyskäsitys Päivystystoimintaa kehitettiin erityisesti asiakkaiden tarpeiden kokonaisvaltaisuuden huomioon ottaen. Päivystyksen aikana tarjottavan ruoan suunnittelussa otettiin huomioon aiempaa tarkemmin ravinto-opilliset tekijät. Tämä näkökulma ulotettiin myös kenttätyön yhteydessä tarjottavaan ruokaan. Holistisen terveys- ja hyvinvointikäsityksen mukaisten palvelujen suunnittelua ja käyttöönottoa vahvisti päivystystoiminnasta vastaavan sairaanhoitajan aloittamat refleksologian opinnot Verkostotyö Kertomusvuoden aikana jatkettiin aktiivista verkostotyötä sekä viranomaisten että eri järjestöjen kanssa. Yhteistyötahoja ovat olleet mm. Helsingin seurakuntayhtymä/snellu, Terveysneuvontapisteet Vinkki (Helsinki) ja etsivän työn yksikkö Viitta, Nervi (Tampere), Milli (Turku), Vantaan Vinkki, Helsingin Aids-tukikeskus, Turun Aidstukikeskus, Helsingin Diakonissalaitos, Erityissosiaalitoimisto, Keskinen sosiaalikeskus, Munkkisaaren palvelukeskus, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Ensi- ja turvakotien liitto, Pääkaupungin turvakoti, Rikosuhripäivystys, Naisasialiitto Unioni, Pääkaupunkiseudun puhelinauttajat, Hämeenlinnan vankila, Helsingin tutkintavankila (nykyisin Vantaan vankila), Maailman Aids-päivän toimikunta, Positiiviset ry., Huumevierotusyksikkö HUS, MAP, Luotsi ja Kansanterveyslaitos. Kertomusvuoden aikana jatkettiin osallistumista kuukausittain kokoontuvaan ammatilliseen yhteistyöverkostoon, jossa on mukana Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Rikosuhripäivystys, Pääkaupungin turvakoti ja Ensi- ja turvakotien liitto. Verkostoyhteistyö viranomaisten ja eri järjestöjen kanssa jatkui myös ulkomaalaisten (erityisesti maahanmuuttajien) parissa tehtävässä työssä. Keskeisiä yhteistyötahoja olivat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimisto, terveysasemat, Kela, työvoimatoimistot, Ulkomaalaisvirasto, Kotiin Helsinkiin projekti, Eeva Maria-koti, Helsingin Diakonissalaitoksen Selviydy Suomessa projekti ja työvoimaviranomaiset. Lähialueyhteistyön kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat Naisten kriisikeskus ja katuprostituution parissa etsivää työtä tekevä Stellit järjestö Pietarissa, IOM (International Organisation of Migration) ja Aidsi Tugikeskus Tallinnassa.

6 Pro-tukipisteen sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet epäviralliseen MASO -verkostoon eli marginaalisosiaalityön verkostoon. Verkostossa pohditaan kolmannen sektorin sosiaalityötä yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisten parissa. 4. TUKIASUTTAMISPROJEKTI 6 Raha-automaattiyhdistys myönsi avustusta yhdessä Helsingin sosiaaliviraston kanssa toteutettavaan tukiasuttamisen kolmevuotiseen projektiin. Yhteistyöprojektin vastuualueiksi sovittiin, että Helsingin kaupungin sosiaalivirasto antaa Pro-tukipisteen käyttöön kuusi tukiasuntopaikkaa. Pro-tukipisteelle palkattava sosiaalityöntekijä vastaa käytännön tukiasuttamisesta eli asukkaiden valinnasta sekä käytännön tuesta projektin aikana. Sosiaalivirastolla on kuitenkin viimekädessä vastuu siitä, että projektin kautta järjestetty tukiasuminen vastaa kaupungin tukiasumiselle asetettuja kriteereitä. Projektin sosiaalityöntekijä on kiinteässä yhteistyössä kaupungin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Projektin sosiaalityöntekijä osallistuu rajoitetusti myös kadulla tehtävään etsivään sosiaali- ja terveystyöhön. Projekti kohdentuu helsinkiläisiin, laaja-alaisesti oirehtiviin prostituutiossa oleviin naisiin, joilla on vaikeuksia itsenäisessä asumisessa ja joiden sijoittuminen asuntomarkkinoille ilman tehostettuja tukitoimia on muutoinkin vaikeaa. Vastuuttamisen ideologian mukaisesti asutettavan on pitänyt sitoutua projektiin liittyviin tukitoimiin ja yhdessä luotuihin tavoitteisiin. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto luovutti kertomusvuonna Pro-tukipisteen käyttöön viisi asuntoa, joihin on asutettu neljä naista ja yksi pariskunta. Asutettavista kaksi on ulkomaalaistaustaisia. Projektiin palkattu sosiaalityöntekijä on yhdessä työryhmän kanssa valinnut asutettavat sekä haastattelemalla arvioinut heidän asunnontarpeensa ja kykynsä itsenäiseen asumiseen. Asuttamisprojekti on suunniteltu etsivän työn jatkoksi ja täydentäjäksi ja useimmat asutetuista onkin tavoitettu alun perin etsivän työn kautta. Projektin sosiaalityöntekijä on osallistunut edelleen etsivään työhön kadulla. Projekti alkoi huhtikuun alusta ja käynnistyi nopeasti. Ensimmäinen vuokrasopimus allekirjoitettiin Projektin toimintatapoja ja puitteita on kehitetty asuttamistyön ohessa. Asuttamistyöryhmä, johon on kuulunut projektityöntekijä ja kahdesta kolmeen Pro-tukipisteen työntekijää on kokoontunut viikoittain. Asuttamistyöryhmän tavoitteena on ollut päättää asutettavista ja tehdä realistisia arviointeja, jotka tukevat asumisen onnistumista ja asutettavan tarpeita. Projektin ensimmäisenä vuotena tavoitteena on ollut tarjota asumismahdollisuus ja sitä kautta mahdollisuus muutokseen sekä asutettavan elämänhallinnan lisääminen. Toisena tavoitteena on ollut turvata asuminen erilaisin keinoin sekä luoda asumiseen jonkinasteinen rutiini. Osa asutetuista on ollut Pro-tukipisteen asiakkaana useita vuosia. Näissä tapauksissa asuttaminen on toteutettu parityönä Pro-tukipisteen tutun työntekijän kanssa. Jokaisen asutettavan tuen ja kuntoutuksen tarve on kartoitettu, samoin on kartoitettu asiakkaan toiveet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Asutettavaa on pyritty tapaamaan kerran viikossa. Tämä ei ole kaikkien päihdekierteessä olevien asutettavien kohdalla toteutunut. Joidenkin kanssa asioita on hoidettu pääasiassa puhelimitse ja etsivän työn menetelmin. Yhteydenpito on vaihdellut eri asiakkaiden kohdalla: joidenkin kanssa on tavattu kolme kertaa viikossa ja joidenkin kanssa kerran kolmessa viikossa. Yhtä onnistunutta tapaamista kohden on useita tapaamisen yrityksiä ja yhteydenottoja puhelimitse.

7 Asuttaminen tapahtuu yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimiston (Esto) ja sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöpalvelukeskuksen (Kiinto) työntekijöiden kanssa. Yhteistyötä on tehty asiakkaan tarpeen mukaan myös paikallisten sosiaalipalvelutoimistojen kanssa. Verkostopalavereita on järjestetty terveysneuvontapiste Vinkin ja Kurvin ja Pellaksen huumehoitopaikkojen työntekijöiden kanssa. Kaikkien asutettavien kohdalla on myös kartoitettu kuntoutumistarve ja kolme asutettua on jonossa Helsingin kaupungin eläkeprojektiin. Verkostoyhteistyön laajuus käy ilmi liitteestä 2. Asuttamisen myötä asutettavat ovat kiinnostuneet muutoksiin omassa elämässään: päihdehoitoon, fyysisen ja psyykkisen terveydentilan parantamiseen ja integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan (esimerkiksi kielikurssit ja työharjoittelumahdollisuudet). Työntekijät ovat motivoineet sekä etsineet yhdessä asutettavan kanssa päihdehoitopaikkoja, erilaisia kursseja ja vapaa-ajan toimintaa. Tukiasuttamisprojekti on hyväksytty osaksi ympäristöministeriön asunnottomuusohjelmaa ja osa projektin evaluoinnista saadaan teetettyä yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa. Tutkimusosuuden toteutus on alkanut loppuvuodesta, jolloin yhdessä tutkijan kanssa on suunniteltu arvioinnin tavoitteita ja haastateltu osa asutetuista. Projektikoordinaattori ja Pro-tukipisteen sosiaalityöntekijä kävivät tutustumassa Barcelonassa RAUXA Assosacionin kehittämiin ja toteuttamiin päihdeongelmaisille tarkoitettuihin asumis- ja kuntoutuspalveluihin. 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Pro-tukipiste jatkoi toimintaansa Euroopan Unionin rahoittamassa EUROPAPprojektissa (EUROPAP: European Intervention Projects AIDS Prevention for Prostitution). Europap projektin yleisenä tavoitteena on tukea ja kehittää interventioohjelmia hiv:n, seksitautien ja muiden tarttuvien tautien ennaltaehkäisemiseksi prostituutiossa. Europap -verkostoon kuuluu 14 EU-maata ja näiden lisäksi Norja ja Bulgaria. Mukana on valtiollisia organisaatioita, järjestöjä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja prostituoitujen omia järjestöjä. Pro-tukipiste osallistui vuonna 2002 toteutettuun infektioriskien kartoitustutkimukseen aloittamalla sadalle prostituoidulle suunnatun kyselyn. Kysely jatkui vuoden 2003 puolella. Tutkimuksesta vastaa Europap -projektin koordinointikeskus Saint Mary s Hospital Lontoossa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin teoksessa Sex work, mobility and health in Europe (Sophie Day and Helen Ward, Kegan Paul Intenational Ltd, 2003). Europap projekti päättyi Projektin loppuvaiheessa organisaatiorakenne muuttui siten, että projektin olemassa olon aikana kerättyä informaatiota ja käytäntöjä sovelletaan yleiseurooppalaisella tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansallisen toiminnan osuus poistui ja työskentely tapahtui verkostotapaamisissa. Projektilla oli ohjaus- ja johtoryhmä joka vastasi projektin tulosten analyysistä ja informaation keräämisestä sekä julkaisemista. Ohjausryhmän työskentely oli jaettu neljään aihealueeseen: 1. terveyskartoitus (infektioriskikartoitus), 2. koulutus (vaihtoohjelmat ja koulutusmateriaali), 3. terveystyö (suositeltavia työkäytäntöjä) ja 4. politiikka (tietopohja erilaisista prostituutiopoliittisista linjauksista). Pro-tukipisteen roolina on toimia muiden verkoston jäsenten tapaan kansallisena yhteystahona. 7

8 TAMPEP projekti (Transnational AIDS/STD Prevention among Migrant Prostitutes in Europe) jatkui koko kertomusvuoden ajan. Projektin kohderyhmänä on liikkuva prostituutio ja sen tavoitteena on tukea, kehittää ja laajentaa seksiteitse tarttuvien tautien ehkäisymenetelmiä sekä edistää terveyspoliittisin toimenpitein seksityössä mukana olevien ulkomaalaisten oikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja. TAMPEP- projektin käytännön toiminta tapahtuu kolmessa alueellisessa työryhmässä. Suomi on mukana pohjoisessa aluetyöryhmässä ja muut työryhmän jäsenet ovat Norja, Tanska, Saksa ja Iso-Britannia (Skotlanti). Tampep-projektin kokous pidettiin maaliskuussa Venetsiassa Italiassa. TAMPEP julkaisi CD-ROM informaatiopaketin, jossa on prostituutiotyöhön liittyvää materiaalia usealla kielellä. Pro-tukipiste on jakanut CD-ROM levykettä sekä suomalaisille että lähialueiden yhteistyökumppaneille. Pro-tukipiste jatkoi toimintaansa miesprostituutiotyön verkostossa European Network Male Prostitution (ENMP). Verkoston ensimmäinen vuosikokous pidettiin tammikuussa Hollannissa Amsterdamissa ja toinen lokakuussa Lissabonissa Portugalissa. Pro-tukipiste on mukana pohjoisessa työryhmässä, jossa on edustajia Tanskasta, Englannista, Norjasta, Irlannista ja Ruotsista. Pohjoisen työryhmän kokous pidettiin toukokuussa Tukholmassa ja tuolloin järjestettiin myös pohjoisen työryhmän valmistelema seminaari HIDDEN STORIES Male Sex Work in Nothern Europe ( ). Projektiin sisältyvä vaihtovierailu tehtiin Amsterdamiin, jossa Protukipisteen työntekijät tutustuivat AMOC-säätiön toimintaan ja osallistuivat sikäläiseen kansalliseen miestyön verkoston kokoukseen. Projekti ei ole saanut jatkorahoitusta eli verkosto ei jatka toimintaansa sellaisenaan, mutta Lissabonin yleiskokouksessa päätettiin kuitenkin jatkaa verkoston toimintaa epävirallisena toimijana ja kartoittaa rahoitusmahdollisuuksia jatkossa. Pro-tukipiste jatkoi vuonna 2001 aloitettussa Euroopan Unionin DAPHNE-ohjelmaan kuuluvassa projektissa nimeltä FemMigration Legal Agenda for Migrant Prostitutes and Trafficked Women on The Internet. Projektin tarkoituksena on tuottaa päivitettyä tietoa seksityöntekijöiden ja maahanmuuttajien asemasta ja eri maiden lainsäädännöstä. Suomen lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä koskevan osuuden päivityksen teki tehtävään palkattu juristi. Tietojen hankkimisessa ja aineiston työstämisessä tehtiin laajaa yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Projektin kotisivut löytyvät osoitteesta Suomen lisäksi projektissa on ollut mukana edustajat Itävallasta, Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Espanjasta ja Hollannista. Pohjoismainen prostituutiotyön verkosto tapasi Kööpenhaminassa helmikuussa. Kokouksessa keskusteltiin verkoston tulevaisuudesta ja tarpeesta organisoida verkoston toiminta nykyistä toimintaympäristöä vastaavaksi. Kokouksessa keskusteltiin verkoston laajentamisesta kattamaan myös Baltian maat. Tanska ja Ruotsi eivät olleet ainakaan vielä tässä vaiheessa valmiita verkoston laajentamiseen. Kokouksen yhteydessä järjestettiin myös konferenssi Traffickin in Women, Nordisk prostitutionskonference i Köpenhavn Tässä konferenssissa esiteltiin myös ulkomaalaisten seksityöntekijöiden parissa tehtävää työtä Helsingissä. Konferenssin alustukset on julkaistu kirjana. Kertomusvuoden aikana osallistuttiin myös Pohjoismaisen ministerineuvoston järjestämiin naiskauppaa käsitteleviin seminaareihin Tallinnassa ja Vilnassa. Pro-tukipisteen edustaja osallistui norjalaisen sisar-järjestön Pro-sentretin 20- vuotisjuhliin Oslossa. Vuosijuhlan yhteydessä järjestettiin seminaari aiheesta 8

9 Globalisation, control and prostitution. Seminaarin alustukset on julkaistu Pro-sentretin kotisivuilla. 9 Yhdysvaltain hallitus järjesti maailmanlaajuisen konferenssin Washingtonissa, johon oli kutsuttu ja kustannettu osallistujia yli 400 eri järjestöstä eri puolilta maailmaa. Pathbreaking Strategies in the Global Fight Against Sex Trafficking / Prevention, Protection, Prosecution -konferenssin tarkoituksena oli saada aikaan eräänlainen työkalupakki, jossa olisi käyttökelpoisia työtapoja taistella ihmiskauppaa vastaan. Pro-tukipisteen lääkäri ja sairaanhoitaja kävivät tammikuussa tutustumismatkalla Dublinissa. Vierailukohteina olivat kodittomille päihteiden käyttäjille tarkoitettu MQI, Open Heart House, hiv-positiivisten päivätoimintakeskus sekä kunnallinen Women s health -projekti. Huhtikuussa lääkäri ja sairaanhoitaja osallistuivat International Harm Related Associationin järjestämään kongressiin Thaimaassa. Matka antoi paljon tietoa thaimaalaisten kasvavasta huume- ja hiv tilanteesta. Matkan aikana oli mahdollisuus tutustua myös seksibaareihin sekä vuoristokyliin, joista osa suomeen muuttaneista thainaisista on lähtöisin. Thaimaalainen hoito- ja lääkekulttuurin erilaisuus lisäsi myös ymmärrystä täällä asuvien thaimaalaisten toimintatavoista ja elämästä. 5. HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 5.1. Hallinto ja talous Yhdistyksen hallitus kokoontui kertomusvuonna kaikkiaan kuusi kertaa. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset eli kevätkokous pidettiin toukokuussa ja syyskokous marraskuussa. Kertomusvuonna 2003 hallituksen kokoonpano oli: - Puheenjohtaja Jussi Merikallio, osastopäällikkö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, erityissosiaalitoimisto - varapuheenjohtaja Timo Ylönen, projektikoordinaattori, Päihdeasiaintoimisto, Yhteispalvelukeskus, Helsingin kaupunki - Arja Lankinen, toiminnanjohtaja, Kodittomien tuki ry, Eeva-Maria koti * kevätkokouksessa A. Lankinen pyysi eroa hallituksen jäsenyydestä työkiireidensä vuoksi ja Lankisen tilalle valittiin Paula Hakala, Helsingin kaupungin terveysvirasto, johdon tukiyksikkö - Markku Niskanen, toimistopäällikkö, Helsingin Diakonissalaitos - Jussi Nissinen, pääsihteeri, SETA ry Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustui avustuksiin. Avustusten kokonaissumma oli ,76 euroa, josta Raha-automaattiyhdistyksen osuus oli yli puolet eli 55 prosenttia. Raha-automaattiyhdistyksen avustus kertomusvuodelle oli ,00 euroa ja Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan järjestöavustus ,00 euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö myönsi lääkäripalveluihin ja Meritähden toimintaan sekä tarttuvien tautien leviämisen ehkäisyyn avustuksia yhteensä ,11 euroa. EUrahoitteisten projektin rahoitusosuus kertomusvuoden aikana oli ,65 euroa. Helsingin seurakuntayhtymän osuus on vuositasolla noin 5045 euroa, joka ei ole suora rahallinen avustus vaan kenttätyöntekijän viikoittainen työpanos Pro-tukipisteen etsivään työhön.

10 Omat tuotot olivat ,20 euroa ja ne koostuvat lähinnä koulutus- ja työnohjaustuotoista Henkilöstö 5.3. Toimitilat Tilikauden ylijäämä oli ,84 euroa. Ylijäämää selittävät Sosiaali- ja terveysministeriöltä saatu lisämääräraha aivan vuoden lopulla, EUROPAP- projektin korvaus kansallisesta infektioriskien kartoitustyöstä ja asuttamisprojektin käynnistäminen vasta huhtikuussa suunnitellun helmikuun sijaan. Kertomusvuoden lopussa Pro-tukipisteellä työskenteli yhdeksän täysipäiväistä ja kaksi osa-aikaista työntekijää: - toiminnanjohtaja - kolme sosiaalityöntekijää, joista yksi asuttamisprojektin koordinaattori - sairaanhoitaja - terveydenhoitaja - toimistotyöntekijä - lääkäri - kenttätyöntekijä (Hgin srk-yhtymän/snellun työntekijä, 8 tuntia/viikko) - siivooja (tuntiperusteinen, syyskuusta lukien täysipäiväinen) - juristi (Legal Agenda projekti, tuntiperusteinen) Koulutuksiin osallistuttiin 19 kertaa ja keskeisimpiä kouluttautumisteemoja ovat olleet ihmiskauppa, maahanmuuttajien asemaan liittyvät ja monikulttuurisuuskysymykset, päihteet ja äitiys, sosiaalityön uudistuvat käytännöt sekä huumeet ja tartuntataudit. Loppuvuodesta 2002 yhdessä Terveysneuvontapiste Vinkin kanssa aloitettu asiakastyön henkilökunnalle suunnattu viiden pisteen akupunktiokoulutus vietiin loppuun alkuvuodesta Toimistotyöntekijä osallistui talous- ja palkkahallinnon koulutuksiin. Lisäksi syyskuun kehittämispäivien yhteydessä toteutettiin koulutuspäivä, jonka teemana oli häpeä ja pahuus. Kouluttajana toimi Martti Lindqvist. Henkilökunnan yhteisiä suunnittelu- ja kehittämispäiviä pidettiin seitsemän kertaa; yhden kerran vain päivän mittainen ja kolme kertaa kahden päivän suunnittelupäivät. Työnohjausrakenne pidettiin edelleenkin tukevana työn erityisluonne huomioiden. Kertomusvuoden aikana järjestettiin ryhmätyönohjaus koko työryhmälle ja sen lisäksi kaikilla oli mahdollisuus säännölliseen yksilötyönohjaukseen. Pro-tukipisteellä ja Meritähdellä on yhteensä 184,5 neliömetrin tilat osoitteessa Vilhonkatu 4 B 20. Marraskuussa 2003 järjesteltiin tiloja siten, että luovuttiin osoitteessa Vilhonkatu 4 C 28:ssa olleista 61 neliön tiloista ja vuokrattiin Vilhonkatu 4 B 19 suuremmat, 124 neliön tilat. Näin kokonaistilaa saatiin lisää 63 neliötä enemmän aikaisempaan verrattuna. Uusilla tilajärjestelyillä voitiin rauhoittaa 4 B 20 kokonaan asiakastyön tilaksi.

11 Liite Pro-tukipisteen asiakaskontaktien lkm työmuodoittain kontaktien lkm Puhelut käynnit etsivä työ Yhteensä vuosi

12 Liite ASUTTAMISPROJEKTIN VERKOSTOTYÖ VUONNA 2003

Pro-tukipiste ry:n Toimintakertomus vuodelta 1997 1. YLEISTÄ

Pro-tukipiste ry:n Toimintakertomus vuodelta 1997 1. YLEISTÄ Pro-tukipiste ry:n Toimintakertomus vuodelta 1997 1. YLEISTÄ Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2000

Toimintakertomus vuodelta 2000 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2000 1. YLEISTÄ Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 MISSIO Edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää tervettä kilpailua ja naisyrittäjien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/7 09.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) 289 Käytetyille huumeruiskuille tarkoitettujen erilliskeräysastioiden vakiinnuttaminen Helsingin yleisillä alueilla HEL 2015-006459 T 10 05 03 Päätös päätti,

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Street-hanke

Street-hanke Street-hanke 2016 3.11.2016 Street-hanke tarjoaa C-hepatiitti- ja hiv-pikatestausta sekä terveysneuvontaa Helsingin kaduilla 21.6. 31.8.2016. Työpari liikkuu kaduilla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko

Ohjaamot Etelä-Savossa. Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko Ohjaamot Etelä-Savossa Valtakunnallinen Ohjaamo-viikko 25. 31.1.2016 Mitä ovat Ohjaamot? Osa nuorisotakuuta: alle 30-vuotiaille 1) itsenäinen elämä 2) mahdollisuus työhön tai koulutukseen 3) ammattitaito

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 74 LAUSUNTO ALOITTEESTA NUORTEN PALVELUJEN KESKITTÄMISESTÄ YHDELTÄ LUUKULTA ANNETTAVIKSI Terke 2010-3082 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Финляндская Ассоциация Русскоязычных Обществ ФАРО р.о. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO ry

Финляндская Ассоциация Русскоязычных Обществ ФАРО р.о. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO ry Финляндская Ассоциация Русскоязычных Обществ ФАРО р.о. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO ry Hyväksytty kevätkokouksessa 20.4.2013 FARO ry:n Hallituksen vuosikertomus toimintakaudelta 1.1

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä

Normihanke. Seminaari lakiasiain johtaja Kari Prättälä Normihanke Seminaari 3.9.2009 lakiasiain johtaja Kari Prättälä Hallituksen politiikkariihi 24.2.2009 1. Valtio käynnistää yhteistyössä Kuntaliiton kanssa normitalkoot, joissa kartoitetaan ja pyritään poistamaan

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Hangon - Hangö JHL ry Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Suomen Internet-yhdistys - SIY ry. Yhdistysrekisteritunnus 169.671

Suomen Internet-yhdistys - SIY ry. Yhdistysrekisteritunnus 169.671 Suomen Internet-yhdistys - SIY ry Yhdistysrekisteritunnus 169.671 TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2008 Suomen Internet-yhdistys - SIY ry SISÄLLYSLUETTELO Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2008 Sivut TOIMINTAKERTOMUS 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Yhteistyöryhmä

Yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmä 17.11.201 1. Perusterveydenhuolto 2. Aikuissosiaalipalvelut 3. Palveluasuminen 4. Kotihoito. Hyvinvointineuvola & kouluasiat 6. Muut asiat Happy or not Pyhtää elokuu ja lokakuu 201 Potilasjono

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015

TEAM FINCHEVAL RY TOIMINTALINJA 2015 1 TEAM FINCHEVAL RY 2 JOHDANTO Toimintalinja on laadittu Suomen Ratsastajainliiton seurakehittämisohjelman mukaisesti vuodelle 2015. Toimintalinjasta käy ilmi asioita, jotka ovat seurallemme tärkeitä ja

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi

Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut Sinun suuntasi Matalan kynnyksen keskus, josta nuoret saavat tarvitsemansa asiakaslähtöiset, helposti saavutettavat, monialaiset ja poikkihallinnolliset palvelut alle 30-vuotiaat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke

Hyvä alku Länsirannikolla -hanke Hyvä alku Länsirannikolla -hanke 1.1.2016 31.8.2018 Hyvä alku Länsirannikolla kehittää alkuvaiheen palvelukokonaisuutta maahanmuuttajille Kohderyhmänä erityisesti ne kotoutujat, jotka jäävät nykyisten

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Kiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016

Kiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallisen tilan kuvaus Yhdistyksen jäsenmäärä 311 Jäsenten työpaikat Kiuruveden kaupunki, Iisalmen kaupunki, Seurakunta, Yksityiset hoivakodit, Fysikaaliset hoitolaitokset, Toimi-säätiö

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Oppilaiden osallisuustiimi. Lukuvuoden arviointi ja lukuvuoden tavoitteet

Oppilaiden osallisuustiimi. Lukuvuoden arviointi ja lukuvuoden tavoitteet Oppilaiden osallisuustiimi Lukuvuoden 2013-2014 arviointi ja lukuvuoden 2014-2015 tavoitteet Toiminnan tavoitteet Oppilaiden osallisuuden ryhmiä ovat oppilaskuntatoiminta, tukioppilastoiminta sekä välituntitoiminta.

Lisätiedot

Omaistukitoiminta keväällä 2016

Omaistukitoiminta keväällä 2016 Omaistukitoiminta keväällä 2016 Kevään aikana on mahdollisuus osallistua keskusteluryhmiin, teematapaamisiin jne. Toivotamme yhdessä eri toimijoiden kanssa teidät sydämellisesti tervetulleiksi ja toivomme,

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot