PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS

Transkriptio

1 1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistys pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään seksityöhön liittyviä ongelmia ja haittoja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää tuki- ja palveluyksikköä nimeltään Protukipiste. Ennen itsenäistymistään omaksi yhdistyksekseen Pro-tukipiste toimi vuosina Helsingin Diakonissalaitoksen yhtenä diakoniaprojektina. Pro-tukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksessä mukana oleville ihmisille tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan palvelupiste. Pro-tukipiste tarjoaa maksuttomia ja nimettömiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä suomalaisille että ulkomaalaisille ja sekä naisille että miehille. Toimintaa ja palvelujen tuottamista ohjaavat voimaannuttaminen ja vastuuttaminen. Voimaannuttamisella tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta saada tietoa omista oikeuksistaan sillä tavalla ja sillä kielellä esitettynä, että hän on myös kykenevä näitä oikeuksiaan käytännössä toteuttamaan. Jokaisella ihmisellä tulee olla myös oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja ja voimaannuttamistyön tavoite on sekä ylläpitää että lisätä yksilöllisiä ja rakenteellisia valinnanmahdollisuuksia. Vastuuttamisella tarkoitetaan asiakkaan omaa sitoutumista oman muutosprosessinsa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä vastuun ottamista valinnoistaan. Yhdistys järjesti elokuussa 2002 jäsenistön, hallituksen ja työntekijöiden yhteisen toiminnan suunnittelu- ja kehittämispäivän Vuosaaressa. Tuolloin määriteltiin Protukipisteen keskeiseksi toimintalinjaksi tuottaa matalan kynnyksen ammatillisia sosiaalija terveydenhuollollisia palveluja prostituutiossa mukana oleville tai olleille ihmisille sekä prostituutiosta irti haluaville ihmisille. Lisäksi Pro-tukipisteen yksi tärkeimmistä tehtävistä on informoida prostituutiossa mukana olevia ihmisiä heidän oikeuksistaan sekä tukea heitä siten, että nämä oikeudet voivat myös käytännössä toteutua. 2. YHDISTYSTOIMINTA Yhdistyksen hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana kuusi kertaa. Haastatteluja eri tiedotusvälineille annettiin yhteensä 21, joista kuusi televisiohaastattelua (yksi Ruotsin TV-kanavalle ja yksi Venäjän TV-kanavalle), kahdeksan radiohaastattelua ja seitsemän lehtihaastattelua. Eniten mielenkiintoa herättivät edelleenkin prostituution asiakkuuden mahdollinen kriminalisointi, ulkomaalaislaki ja sen seuraukset ulkomaalaisille prostituoiduille, järjestäytynyt rikollisuus ja kansainvälinen naiskauppa.

2 Yhdistys on ottanut kantaa Oikeusministeriön työryhmän lausuntoon seksuaalipalvelujen ostamisen tai myymisen kriminalisoinnista ja hallituksen esitykseen HE 28/2003 vp ulkomaalaislaiksi. Kannanotoissaan yhdistys painotti lakiesitysten vaikutuksia prostituutiossa mukana olevien ihmisten elämään ja oikeuksiin. 2 Vuoden 2002 loppuvuodesta Pro-tukisteelle otti yhteyttä kaksi nuorta naista Anu Koskinen ja Susanna Laaksonen, jotka halusivat keskustelun sijasta tehdä jotakin konkreettista prostituutiossa mukana olevien ihmisten hyväksi. He ehdottivat tukikonsertin järjestämistä ja konsertin keräyskohteeksi sovittiin matkailuauton hankinta etsivään työhön. Tukikonsertti sai nimekseen PROCK! ja siellä esiintyivät Bull Durham, Marita Kuula, Mariska, Kitkerät Neitsyet, Maya Paakkari & Band ja Branded Women. Konsertti pidettiin Tavastialla Tiistai-illasta huolimatta Tavastia oli lähes täynnä. Ilta oli muutenkin onnistunut, vaikkei järjestäjien asettama rahallinen tavoite toteutunutkaan. 3. PRO-TUKIPISTE Pro-tukipiste on yhdistyksen ylläpitämä asiakastyön yksikkö, joka tarjoaa psykososiaalista tukea ja terveyspalveluja ja neuvontaa seksityöntekijöille ja heidän läheisilleen sekä tekee etsivää työtä katuprostituutioalueilla ja ravintoloissa sekä yökerhoissa Helsingissä. Kertomusvuoden aikana asiakaskontaktien kokonaismäärä oli 7982, joista 1153 oli etsivän työn kontakteja. Asiakasmäärät ovat olleet vuosi vuodelta nousussa ja kertomusvuoden kontaktien määrä nousi 1993:lla edellisvuoteen verrattuna. (Asiakaskontaktien määrä työmuodoittain, liite 1.) Koulutus ja ennaltaehkäisevä työ Koulutuksia ja seminaariesityksiä on annettu kertomusvuoden aikana yhteensä kahdeksan kertaa ja näihin tilaisuuksiin osallistui noin 670 ihmistä. Koulutuksen lisäksi annettiin suoria asiakaskonsultaatioita lastensuojelun, päihdehuollon ja avohuollon sosiaalityön työntekijöille. Suoria konsultaatioita on annettu kertomusvuoden aikana 47 kertaa 21 eri taholle. Pro-tukipisteen toimintaan on käynyt tutustumassa 94 ihmistä, joista yhdeksän oli ulkomaalaisia prostituutiotyöstä kiinnostuneita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Ehkäisevä terveystyö kohdentuu tarttuvien tautien ehkäisyyn ja yleiseen terveysneuvontaan. Kondomien, liukasteiden, testausten ja rokotusten lisäksi jaettiin terveysneuvontamateriaalia ja Pro-tukipisteen omia terveysneuvontakortteja. Pro-tukipiste oli järjestämässä yhdessä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston koulutus- ja kehittämisyksikön sekä Nuorisoasiainkeskuksen kanssa valtakunnallista etsivän työn seminaaria. Etsivän työn seminaari järjestettiin Helsingissä Seminaarin lähtökohtina olivat: 1. Esitellä ammatillisen etsivän työn lähtökohtia (mitä tehdään, miksi tehdään, mistä ideologiasta käsin, minkälaisin metodein) ja etsivää työtä tekeviä yhteisöjä. 2. Hahmotella etsivälle sosiaalityölle kestäviä eettisiä periaatteita. 3. Hahmotella etsivän työn ammattilaisuuden kriteerejä/orientaatiopohjaa/ identiteettiä.

3 4. Luoda etsivän työn valtakunnallinen verkosto 3 Seminaariin osallistui yli sata etsivää työtä tekevää tai sen aloittamista suunnittelevaa ammattilaista eri ammattiryhmistä eri puolilta Suomea. Vaikka varsinaista etsivän työn verkostoa ei saatu seminaaripäivien aikana luotua, sovittiin jatkuvuuden turvaamiseksi että seuraava etsivän työn seminaari pidetään Tampereella vuonna Etsivä sosiaali- ja terveystyö Etsivän työn avulla tavoitetaan syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia, vaikeasti tavoitettavia prostituutiossa mukana olevia ryhmiä kuten: 1) suonensisäisiä huumeita käyttävät, 2) nuoret, alle 20-vuotiaat ja 3) ulkomaalaiset. Pro-tukipiste tekee etsivää sosiaali- ja terveystyötä Helsingin katuprostituutioalueilla ja eri ravintoloissa ja yökerhoissa. Varsinaisten kenttäkäyntien yhteydessä solmittiin 519 kontaktia katuprostituutioalueilla ja 634 kontaktia ravintoloissa eli yhteensä Uusia tavattiin 90; kadulla 46 ja seksibaareissa 44. Etsivän työn kontaktien lukumäärä kadulla nousi edellisvuoteen verrattuna 345:lla. Helsingin erityisnuorisotyön keskuksen Snellun kanssa jatkettiin yhteistyötä siten, että Snellun yhden työntekijän työaikaan sisältyy yksi päivä viikossa Pro-tukipisteen kanssa tehtävää etsivää työtä. Snellun työntekijä on työparina kadulla tehtävässä etsivässä työssä sekä tapaa myös vankilatyössään prostituutiossa mukana olevia naisia, sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Kertomusvuonna katutyötä pystyttiin toteuttamaan viikoittain Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön keskus Snellun lainaamalla pikkubussilla, jolloin mahdollisuus rauhallisiin keskusteluihin lämpimän juoman ääressä toteutui myös muulloin kuin ns. liikkuvan yksikön iltoina. Kenttätyötä toteutettiin kertomusvuoden aikana 16 kertaa ns. liikkuvalla yksiköllä eli kenttätyöparin lisäksi mukana olivat sairaanhoitaja/terveydenhoitaja ja lääkäri. Vaikka rahoitusta oman matkailuauton hankkimiseksi ei saatu, pystyttiin useimmilla kerroilla kuukausittain tapahtuviin liikkuvan yksikön iltoihin vuokraamaan matkailuauto. Matkailuautossa voitiin kadulla toimiville seksityöntekijöille tarjota mahdollisuus testeihin, terveysneuvontaan, pidempään jutteluun ja pienimuotoiseen ruokailuun sekä kahvinjuontiin sisätiloissa. Matkailuautolla toteutettiin myös tehostetut katutyön viikot toukokuuta. ja lokakuuta. Katutyö keskittyi tunnetulle katuprostituutioalueelle Kalliossa, lisäksi tehtiin havainnointikäyntejä mm. Itäkeskuksessa sekä osallistuttiin Asunnottomien yön tapahtumiin. Liikkuvalla yksiköllä valitsimme teemat, joista erityisesti informoimme tapaamiamme ihmisiä. Teemoja kertomusvuonna olivat mm. rentoutuminen (tarjolla korvaakupunktiota), turvaseksi, liukasteiden käyttö, terveellinen ruokavalio, raskauden ehkäisy, jälkiehkäisy, prostituutiota koskevat lakimuutokset. Lääkärin kokopäiväistäminen toi lisäresursseja kadulla tehtävään etsivään työhön. Etenkin syyskaudella katutyötä tehtiin myös päivisin, jotta pystyttäisiin lisäämään etsivän työn kattavuutta sekä tavoittamaan myös iltatyöaikojen ulkopuolella työskenteleviä seksityöntekijöitä. Päiväkenttäkäyntejä toteutettiin kertomusvuonna kahdeksan kertaa ja lisäksi päiväaikoja käytettiin muutamia kertoja myös kotikäynteihin asiakkaiden luona.

4 Lääkärin toimen kokopäiväistäminen mahdollisti myös ns. satelliittityön 1 aloittamisen Diakonissalaitoksen ylläpitämässä Munkkisaaren palvelukeskuksessa. Yhteistyö käynnistettiin helmikuussa Käytännössä tämä tarkoitti iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärin ja sosiaalityöntekijän työskentelyä palvelukeskuksessa kerran viikossa kaksi tuntia. Kevätkaudella palvelukeskuksessa oltiin tiistaisin aamupäivällä, syyskaudella ajankohta vaihdettiin perjantai-iltapäivään. Yhteistyön tavoitteena oli luoda ja ylläpitää kontakteja palvelukeskuksessa Pro-tukipisteen kohderyhmään kuuluviin asiakkaisiin kadulla ja ravintoloissa tehtävän etsivän työn lisäksi. Tätä toteutettiin tarjoamalla heille kondomeja ja liukasteita, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärin sekä sosiaalityöntekijän palveluita. Pyrkimyksenä oli myös jakaa palvelukeskuksen henkilökunnan kanssa kummankin yksikön asiantuntijuutta. Yhteistyö Munkkisaaren palvelukeskuksen kanssa osoittautui hedelmälliseksi niin kontaktien luomisen asiakkaisiin kuin eri yksiköiden työntekijöiden välisen yhteistyön kehittämisen kannalta. Käyntejä kertyi yhteensä 22. Pro-tukipisteen etsivän kenttätyön malliin kävi kertomusvuoden aikana tutustumassa (olemalla mukana kentällä) Terveysneuvontapiste Vinkin etsivän työn yksikkö Viitta, opiskelija Diakonia-ammattikorkeakoulusta, kaksi opiskelijaa Laureaammattikorkeakoulusta, työntekijä Munkkisaaren palvelukeskuksesta, Tanskan Pro- Centretin työntekijä ja Stellit-projektin työntekijä Pietarista Matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö Pro-tukipisteellä tehtävä asiakastyö jakaantuu päivystyksinä tehtävään työhön ja ajanvaraustapaamisiin. Päivystysajat ovat maanantaisin ja torstaisin kello Yleispäivystysten lisäksi oli keskiviikkoisin päivystys akupunktiohoitoja varten. Kertomusvuoden aikana tukipisteellä kävijöiden määrä nousi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Käyntejä Pro-tukipisteellä oli 6340, joista päivystyskäyntejä oli 6012 (95 %). Puhelinsoittoja oli 489. Uusia kävijöitä oli kertomusvuoden aikana 281. Lääkäripalvelujen käyttökertoja oli 494. Kaiken kaikkiaan käynti- ja puhelinkontakteja oli kertomusvuoden aikana yhteensä 6829, joista arviolta prosenttia on ulkomaalaisia tai maahanmuuttajia. Kertomusvuoden aikana tavattiin arviolta eri ihmistä. Tarkkaa lukua on mahdotonta sanoa, koska palvelut ovat nimettömiä. Myös asiakaskäyntien sisältö muuttui entistä vaativammaksi erityisesti ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien osalta. Keskeisimpiä aiheita olivat henkinen hyvinvointi, akuutteihin kriisitilanteisiin vastaaminen, terveyspalvelut ja tartuntataudit, turvaseksistä informointi, ei-toivotut raskaudet, laiton oleskelu maassa, rikollisuus ja turvattomuus sekä väkivalta. Lakimuutosten aiheuttama pelko ja väärinymmärrykset työllistivät kertomusvuonna erityisesti päivystysaikoina. Päivystyksessä kävijöistä valtaosa on ulkomaalaisia, joko turistiviisumilla maassa olevia tai maahanmuuttajia. Yleisin käyttökieli on venäjä. Pro-tukipisteellä on terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä, jotka puhuvat sekä venäjää että viroa. Ulkomaalaisten parissa tehtävä työ laajentui ja syventyi kertomusvuoden aikana huomattavasti. Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat ovat nousseet aiempaa enemmän esille, samoin itsemurhaajatukset sekä vakavien syömishäiriöiden tuomat riskit. Asiakkuudet ovat muuttuneet 1 Etsivää työtä, jota tehdään jonkun muun sellaisen palveluntuottajan tiloissa, joissa ajatellaan käyvän myös omaa kohderyhmää.

5 pitkäaikaisemmiksi kuin aiemmin. Koska maahanmuuttajilla on oikeus saada palveluja myös muualta, verkostotyön osuus on lisääntynyt. Maahanmuuttajien kanssa on tehty sosiaalityötä erityisesti asumiseen, suomen kielen opiskeluun, kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Myös tuen hakeminen prostituutiosta irtaantumiseen on lisääntynyt. 5 Marraskuussa 2003 ennätyskävijämäärä päivystyksessä neljän tunnin aikana oli 110 henkilöä. Miehiä tavoitettiin resurssipulan vuoksi niukasti, samoin thaimaalaisiin kohdistuvaa työtä ei voitu täysipainoisesti jatkaa. Päihtyneiden ja huonokuntoisten asiakkaiden lukumäärä kasvoi toimintavuoden aikana. Tämän vuoksi vastaava sairaanhoitaja aloitti päihdetyön ammatilliset opinnot, jotka lisäsivät tietoa lääkkeiden ja muiden päihdyttävien aineiden sekakäytön monimuotoisuudesta. ADHD oireyhtymän tuomiin ongelmiin kiinnitettiin myös tarkemmin huomiota. Holistinen terveyskäsitys Päivystystoimintaa kehitettiin erityisesti asiakkaiden tarpeiden kokonaisvaltaisuuden huomioon ottaen. Päivystyksen aikana tarjottavan ruoan suunnittelussa otettiin huomioon aiempaa tarkemmin ravinto-opilliset tekijät. Tämä näkökulma ulotettiin myös kenttätyön yhteydessä tarjottavaan ruokaan. Holistisen terveys- ja hyvinvointikäsityksen mukaisten palvelujen suunnittelua ja käyttöönottoa vahvisti päivystystoiminnasta vastaavan sairaanhoitajan aloittamat refleksologian opinnot Verkostotyö Kertomusvuoden aikana jatkettiin aktiivista verkostotyötä sekä viranomaisten että eri järjestöjen kanssa. Yhteistyötahoja ovat olleet mm. Helsingin seurakuntayhtymä/snellu, Terveysneuvontapisteet Vinkki (Helsinki) ja etsivän työn yksikkö Viitta, Nervi (Tampere), Milli (Turku), Vantaan Vinkki, Helsingin Aids-tukikeskus, Turun Aidstukikeskus, Helsingin Diakonissalaitos, Erityissosiaalitoimisto, Keskinen sosiaalikeskus, Munkkisaaren palvelukeskus, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Ensi- ja turvakotien liitto, Pääkaupungin turvakoti, Rikosuhripäivystys, Naisasialiitto Unioni, Pääkaupunkiseudun puhelinauttajat, Hämeenlinnan vankila, Helsingin tutkintavankila (nykyisin Vantaan vankila), Maailman Aids-päivän toimikunta, Positiiviset ry., Huumevierotusyksikkö HUS, MAP, Luotsi ja Kansanterveyslaitos. Kertomusvuoden aikana jatkettiin osallistumista kuukausittain kokoontuvaan ammatilliseen yhteistyöverkostoon, jossa on mukana Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Rikosuhripäivystys, Pääkaupungin turvakoti ja Ensi- ja turvakotien liitto. Verkostoyhteistyö viranomaisten ja eri järjestöjen kanssa jatkui myös ulkomaalaisten (erityisesti maahanmuuttajien) parissa tehtävässä työssä. Keskeisiä yhteistyötahoja olivat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimisto, terveysasemat, Kela, työvoimatoimistot, Ulkomaalaisvirasto, Kotiin Helsinkiin projekti, Eeva Maria-koti, Helsingin Diakonissalaitoksen Selviydy Suomessa projekti ja työvoimaviranomaiset. Lähialueyhteistyön kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat Naisten kriisikeskus ja katuprostituution parissa etsivää työtä tekevä Stellit järjestö Pietarissa, IOM (International Organisation of Migration) ja Aidsi Tugikeskus Tallinnassa.

6 Pro-tukipisteen sosiaalityöntekijät ovat osallistuneet epäviralliseen MASO -verkostoon eli marginaalisosiaalityön verkostoon. Verkostossa pohditaan kolmannen sektorin sosiaalityötä yhteiskunnan marginaalissa elävien ihmisten parissa. 4. TUKIASUTTAMISPROJEKTI 6 Raha-automaattiyhdistys myönsi avustusta yhdessä Helsingin sosiaaliviraston kanssa toteutettavaan tukiasuttamisen kolmevuotiseen projektiin. Yhteistyöprojektin vastuualueiksi sovittiin, että Helsingin kaupungin sosiaalivirasto antaa Pro-tukipisteen käyttöön kuusi tukiasuntopaikkaa. Pro-tukipisteelle palkattava sosiaalityöntekijä vastaa käytännön tukiasuttamisesta eli asukkaiden valinnasta sekä käytännön tuesta projektin aikana. Sosiaalivirastolla on kuitenkin viimekädessä vastuu siitä, että projektin kautta järjestetty tukiasuminen vastaa kaupungin tukiasumiselle asetettuja kriteereitä. Projektin sosiaalityöntekijä on kiinteässä yhteistyössä kaupungin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Projektin sosiaalityöntekijä osallistuu rajoitetusti myös kadulla tehtävään etsivään sosiaali- ja terveystyöhön. Projekti kohdentuu helsinkiläisiin, laaja-alaisesti oirehtiviin prostituutiossa oleviin naisiin, joilla on vaikeuksia itsenäisessä asumisessa ja joiden sijoittuminen asuntomarkkinoille ilman tehostettuja tukitoimia on muutoinkin vaikeaa. Vastuuttamisen ideologian mukaisesti asutettavan on pitänyt sitoutua projektiin liittyviin tukitoimiin ja yhdessä luotuihin tavoitteisiin. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto luovutti kertomusvuonna Pro-tukipisteen käyttöön viisi asuntoa, joihin on asutettu neljä naista ja yksi pariskunta. Asutettavista kaksi on ulkomaalaistaustaisia. Projektiin palkattu sosiaalityöntekijä on yhdessä työryhmän kanssa valinnut asutettavat sekä haastattelemalla arvioinut heidän asunnontarpeensa ja kykynsä itsenäiseen asumiseen. Asuttamisprojekti on suunniteltu etsivän työn jatkoksi ja täydentäjäksi ja useimmat asutetuista onkin tavoitettu alun perin etsivän työn kautta. Projektin sosiaalityöntekijä on osallistunut edelleen etsivään työhön kadulla. Projekti alkoi huhtikuun alusta ja käynnistyi nopeasti. Ensimmäinen vuokrasopimus allekirjoitettiin Projektin toimintatapoja ja puitteita on kehitetty asuttamistyön ohessa. Asuttamistyöryhmä, johon on kuulunut projektityöntekijä ja kahdesta kolmeen Pro-tukipisteen työntekijää on kokoontunut viikoittain. Asuttamistyöryhmän tavoitteena on ollut päättää asutettavista ja tehdä realistisia arviointeja, jotka tukevat asumisen onnistumista ja asutettavan tarpeita. Projektin ensimmäisenä vuotena tavoitteena on ollut tarjota asumismahdollisuus ja sitä kautta mahdollisuus muutokseen sekä asutettavan elämänhallinnan lisääminen. Toisena tavoitteena on ollut turvata asuminen erilaisin keinoin sekä luoda asumiseen jonkinasteinen rutiini. Osa asutetuista on ollut Pro-tukipisteen asiakkaana useita vuosia. Näissä tapauksissa asuttaminen on toteutettu parityönä Pro-tukipisteen tutun työntekijän kanssa. Jokaisen asutettavan tuen ja kuntoutuksen tarve on kartoitettu, samoin on kartoitettu asiakkaan toiveet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Asutettavaa on pyritty tapaamaan kerran viikossa. Tämä ei ole kaikkien päihdekierteessä olevien asutettavien kohdalla toteutunut. Joidenkin kanssa asioita on hoidettu pääasiassa puhelimitse ja etsivän työn menetelmin. Yhteydenpito on vaihdellut eri asiakkaiden kohdalla: joidenkin kanssa on tavattu kolme kertaa viikossa ja joidenkin kanssa kerran kolmessa viikossa. Yhtä onnistunutta tapaamista kohden on useita tapaamisen yrityksiä ja yhteydenottoja puhelimitse.

7 Asuttaminen tapahtuu yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimiston (Esto) ja sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöpalvelukeskuksen (Kiinto) työntekijöiden kanssa. Yhteistyötä on tehty asiakkaan tarpeen mukaan myös paikallisten sosiaalipalvelutoimistojen kanssa. Verkostopalavereita on järjestetty terveysneuvontapiste Vinkin ja Kurvin ja Pellaksen huumehoitopaikkojen työntekijöiden kanssa. Kaikkien asutettavien kohdalla on myös kartoitettu kuntoutumistarve ja kolme asutettua on jonossa Helsingin kaupungin eläkeprojektiin. Verkostoyhteistyön laajuus käy ilmi liitteestä 2. Asuttamisen myötä asutettavat ovat kiinnostuneet muutoksiin omassa elämässään: päihdehoitoon, fyysisen ja psyykkisen terveydentilan parantamiseen ja integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan (esimerkiksi kielikurssit ja työharjoittelumahdollisuudet). Työntekijät ovat motivoineet sekä etsineet yhdessä asutettavan kanssa päihdehoitopaikkoja, erilaisia kursseja ja vapaa-ajan toimintaa. Tukiasuttamisprojekti on hyväksytty osaksi ympäristöministeriön asunnottomuusohjelmaa ja osa projektin evaluoinnista saadaan teetettyä yhteistyössä Ympäristöministeriön kanssa. Tutkimusosuuden toteutus on alkanut loppuvuodesta, jolloin yhdessä tutkijan kanssa on suunniteltu arvioinnin tavoitteita ja haastateltu osa asutetuista. Projektikoordinaattori ja Pro-tukipisteen sosiaalityöntekijä kävivät tutustumassa Barcelonassa RAUXA Assosacionin kehittämiin ja toteuttamiin päihdeongelmaisille tarkoitettuihin asumis- ja kuntoutuspalveluihin. 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Pro-tukipiste jatkoi toimintaansa Euroopan Unionin rahoittamassa EUROPAPprojektissa (EUROPAP: European Intervention Projects AIDS Prevention for Prostitution). Europap projektin yleisenä tavoitteena on tukea ja kehittää interventioohjelmia hiv:n, seksitautien ja muiden tarttuvien tautien ennaltaehkäisemiseksi prostituutiossa. Europap -verkostoon kuuluu 14 EU-maata ja näiden lisäksi Norja ja Bulgaria. Mukana on valtiollisia organisaatioita, järjestöjä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja prostituoitujen omia järjestöjä. Pro-tukipiste osallistui vuonna 2002 toteutettuun infektioriskien kartoitustutkimukseen aloittamalla sadalle prostituoidulle suunnatun kyselyn. Kysely jatkui vuoden 2003 puolella. Tutkimuksesta vastaa Europap -projektin koordinointikeskus Saint Mary s Hospital Lontoossa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin teoksessa Sex work, mobility and health in Europe (Sophie Day and Helen Ward, Kegan Paul Intenational Ltd, 2003). Europap projekti päättyi Projektin loppuvaiheessa organisaatiorakenne muuttui siten, että projektin olemassa olon aikana kerättyä informaatiota ja käytäntöjä sovelletaan yleiseurooppalaisella tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansallisen toiminnan osuus poistui ja työskentely tapahtui verkostotapaamisissa. Projektilla oli ohjaus- ja johtoryhmä joka vastasi projektin tulosten analyysistä ja informaation keräämisestä sekä julkaisemista. Ohjausryhmän työskentely oli jaettu neljään aihealueeseen: 1. terveyskartoitus (infektioriskikartoitus), 2. koulutus (vaihtoohjelmat ja koulutusmateriaali), 3. terveystyö (suositeltavia työkäytäntöjä) ja 4. politiikka (tietopohja erilaisista prostituutiopoliittisista linjauksista). Pro-tukipisteen roolina on toimia muiden verkoston jäsenten tapaan kansallisena yhteystahona. 7

8 TAMPEP projekti (Transnational AIDS/STD Prevention among Migrant Prostitutes in Europe) jatkui koko kertomusvuoden ajan. Projektin kohderyhmänä on liikkuva prostituutio ja sen tavoitteena on tukea, kehittää ja laajentaa seksiteitse tarttuvien tautien ehkäisymenetelmiä sekä edistää terveyspoliittisin toimenpitein seksityössä mukana olevien ulkomaalaisten oikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja. TAMPEP- projektin käytännön toiminta tapahtuu kolmessa alueellisessa työryhmässä. Suomi on mukana pohjoisessa aluetyöryhmässä ja muut työryhmän jäsenet ovat Norja, Tanska, Saksa ja Iso-Britannia (Skotlanti). Tampep-projektin kokous pidettiin maaliskuussa Venetsiassa Italiassa. TAMPEP julkaisi CD-ROM informaatiopaketin, jossa on prostituutiotyöhön liittyvää materiaalia usealla kielellä. Pro-tukipiste on jakanut CD-ROM levykettä sekä suomalaisille että lähialueiden yhteistyökumppaneille. Pro-tukipiste jatkoi toimintaansa miesprostituutiotyön verkostossa European Network Male Prostitution (ENMP). Verkoston ensimmäinen vuosikokous pidettiin tammikuussa Hollannissa Amsterdamissa ja toinen lokakuussa Lissabonissa Portugalissa. Pro-tukipiste on mukana pohjoisessa työryhmässä, jossa on edustajia Tanskasta, Englannista, Norjasta, Irlannista ja Ruotsista. Pohjoisen työryhmän kokous pidettiin toukokuussa Tukholmassa ja tuolloin järjestettiin myös pohjoisen työryhmän valmistelema seminaari HIDDEN STORIES Male Sex Work in Nothern Europe ( ). Projektiin sisältyvä vaihtovierailu tehtiin Amsterdamiin, jossa Protukipisteen työntekijät tutustuivat AMOC-säätiön toimintaan ja osallistuivat sikäläiseen kansalliseen miestyön verkoston kokoukseen. Projekti ei ole saanut jatkorahoitusta eli verkosto ei jatka toimintaansa sellaisenaan, mutta Lissabonin yleiskokouksessa päätettiin kuitenkin jatkaa verkoston toimintaa epävirallisena toimijana ja kartoittaa rahoitusmahdollisuuksia jatkossa. Pro-tukipiste jatkoi vuonna 2001 aloitettussa Euroopan Unionin DAPHNE-ohjelmaan kuuluvassa projektissa nimeltä FemMigration Legal Agenda for Migrant Prostitutes and Trafficked Women on The Internet. Projektin tarkoituksena on tuottaa päivitettyä tietoa seksityöntekijöiden ja maahanmuuttajien asemasta ja eri maiden lainsäädännöstä. Suomen lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä koskevan osuuden päivityksen teki tehtävään palkattu juristi. Tietojen hankkimisessa ja aineiston työstämisessä tehtiin laajaa yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Projektin kotisivut löytyvät osoitteesta Suomen lisäksi projektissa on ollut mukana edustajat Itävallasta, Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Espanjasta ja Hollannista. Pohjoismainen prostituutiotyön verkosto tapasi Kööpenhaminassa helmikuussa. Kokouksessa keskusteltiin verkoston tulevaisuudesta ja tarpeesta organisoida verkoston toiminta nykyistä toimintaympäristöä vastaavaksi. Kokouksessa keskusteltiin verkoston laajentamisesta kattamaan myös Baltian maat. Tanska ja Ruotsi eivät olleet ainakaan vielä tässä vaiheessa valmiita verkoston laajentamiseen. Kokouksen yhteydessä järjestettiin myös konferenssi Traffickin in Women, Nordisk prostitutionskonference i Köpenhavn Tässä konferenssissa esiteltiin myös ulkomaalaisten seksityöntekijöiden parissa tehtävää työtä Helsingissä. Konferenssin alustukset on julkaistu kirjana. Kertomusvuoden aikana osallistuttiin myös Pohjoismaisen ministerineuvoston järjestämiin naiskauppaa käsitteleviin seminaareihin Tallinnassa ja Vilnassa. Pro-tukipisteen edustaja osallistui norjalaisen sisar-järjestön Pro-sentretin 20- vuotisjuhliin Oslossa. Vuosijuhlan yhteydessä järjestettiin seminaari aiheesta 8

9 Globalisation, control and prostitution. Seminaarin alustukset on julkaistu Pro-sentretin kotisivuilla. 9 Yhdysvaltain hallitus järjesti maailmanlaajuisen konferenssin Washingtonissa, johon oli kutsuttu ja kustannettu osallistujia yli 400 eri järjestöstä eri puolilta maailmaa. Pathbreaking Strategies in the Global Fight Against Sex Trafficking / Prevention, Protection, Prosecution -konferenssin tarkoituksena oli saada aikaan eräänlainen työkalupakki, jossa olisi käyttökelpoisia työtapoja taistella ihmiskauppaa vastaan. Pro-tukipisteen lääkäri ja sairaanhoitaja kävivät tammikuussa tutustumismatkalla Dublinissa. Vierailukohteina olivat kodittomille päihteiden käyttäjille tarkoitettu MQI, Open Heart House, hiv-positiivisten päivätoimintakeskus sekä kunnallinen Women s health -projekti. Huhtikuussa lääkäri ja sairaanhoitaja osallistuivat International Harm Related Associationin järjestämään kongressiin Thaimaassa. Matka antoi paljon tietoa thaimaalaisten kasvavasta huume- ja hiv tilanteesta. Matkan aikana oli mahdollisuus tutustua myös seksibaareihin sekä vuoristokyliin, joista osa suomeen muuttaneista thainaisista on lähtöisin. Thaimaalainen hoito- ja lääkekulttuurin erilaisuus lisäsi myös ymmärrystä täällä asuvien thaimaalaisten toimintatavoista ja elämästä. 5. HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 5.1. Hallinto ja talous Yhdistyksen hallitus kokoontui kertomusvuonna kaikkiaan kuusi kertaa. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset eli kevätkokous pidettiin toukokuussa ja syyskokous marraskuussa. Kertomusvuonna 2003 hallituksen kokoonpano oli: - Puheenjohtaja Jussi Merikallio, osastopäällikkö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, erityissosiaalitoimisto - varapuheenjohtaja Timo Ylönen, projektikoordinaattori, Päihdeasiaintoimisto, Yhteispalvelukeskus, Helsingin kaupunki - Arja Lankinen, toiminnanjohtaja, Kodittomien tuki ry, Eeva-Maria koti * kevätkokouksessa A. Lankinen pyysi eroa hallituksen jäsenyydestä työkiireidensä vuoksi ja Lankisen tilalle valittiin Paula Hakala, Helsingin kaupungin terveysvirasto, johdon tukiyksikkö - Markku Niskanen, toimistopäällikkö, Helsingin Diakonissalaitos - Jussi Nissinen, pääsihteeri, SETA ry Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustui avustuksiin. Avustusten kokonaissumma oli ,76 euroa, josta Raha-automaattiyhdistyksen osuus oli yli puolet eli 55 prosenttia. Raha-automaattiyhdistyksen avustus kertomusvuodelle oli ,00 euroa ja Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan järjestöavustus ,00 euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö myönsi lääkäripalveluihin ja Meritähden toimintaan sekä tarttuvien tautien leviämisen ehkäisyyn avustuksia yhteensä ,11 euroa. EUrahoitteisten projektin rahoitusosuus kertomusvuoden aikana oli ,65 euroa. Helsingin seurakuntayhtymän osuus on vuositasolla noin 5045 euroa, joka ei ole suora rahallinen avustus vaan kenttätyöntekijän viikoittainen työpanos Pro-tukipisteen etsivään työhön.

10 Omat tuotot olivat ,20 euroa ja ne koostuvat lähinnä koulutus- ja työnohjaustuotoista Henkilöstö 5.3. Toimitilat Tilikauden ylijäämä oli ,84 euroa. Ylijäämää selittävät Sosiaali- ja terveysministeriöltä saatu lisämääräraha aivan vuoden lopulla, EUROPAP- projektin korvaus kansallisesta infektioriskien kartoitustyöstä ja asuttamisprojektin käynnistäminen vasta huhtikuussa suunnitellun helmikuun sijaan. Kertomusvuoden lopussa Pro-tukipisteellä työskenteli yhdeksän täysipäiväistä ja kaksi osa-aikaista työntekijää: - toiminnanjohtaja - kolme sosiaalityöntekijää, joista yksi asuttamisprojektin koordinaattori - sairaanhoitaja - terveydenhoitaja - toimistotyöntekijä - lääkäri - kenttätyöntekijä (Hgin srk-yhtymän/snellun työntekijä, 8 tuntia/viikko) - siivooja (tuntiperusteinen, syyskuusta lukien täysipäiväinen) - juristi (Legal Agenda projekti, tuntiperusteinen) Koulutuksiin osallistuttiin 19 kertaa ja keskeisimpiä kouluttautumisteemoja ovat olleet ihmiskauppa, maahanmuuttajien asemaan liittyvät ja monikulttuurisuuskysymykset, päihteet ja äitiys, sosiaalityön uudistuvat käytännöt sekä huumeet ja tartuntataudit. Loppuvuodesta 2002 yhdessä Terveysneuvontapiste Vinkin kanssa aloitettu asiakastyön henkilökunnalle suunnattu viiden pisteen akupunktiokoulutus vietiin loppuun alkuvuodesta Toimistotyöntekijä osallistui talous- ja palkkahallinnon koulutuksiin. Lisäksi syyskuun kehittämispäivien yhteydessä toteutettiin koulutuspäivä, jonka teemana oli häpeä ja pahuus. Kouluttajana toimi Martti Lindqvist. Henkilökunnan yhteisiä suunnittelu- ja kehittämispäiviä pidettiin seitsemän kertaa; yhden kerran vain päivän mittainen ja kolme kertaa kahden päivän suunnittelupäivät. Työnohjausrakenne pidettiin edelleenkin tukevana työn erityisluonne huomioiden. Kertomusvuoden aikana järjestettiin ryhmätyönohjaus koko työryhmälle ja sen lisäksi kaikilla oli mahdollisuus säännölliseen yksilötyönohjaukseen. Pro-tukipisteellä ja Meritähdellä on yhteensä 184,5 neliömetrin tilat osoitteessa Vilhonkatu 4 B 20. Marraskuussa 2003 järjesteltiin tiloja siten, että luovuttiin osoitteessa Vilhonkatu 4 C 28:ssa olleista 61 neliön tiloista ja vuokrattiin Vilhonkatu 4 B 19 suuremmat, 124 neliön tilat. Näin kokonaistilaa saatiin lisää 63 neliötä enemmän aikaisempaan verrattuna. Uusilla tilajärjestelyillä voitiin rauhoittaa 4 B 20 kokonaan asiakastyön tilaksi.

11 Liite Pro-tukipisteen asiakaskontaktien lkm työmuodoittain kontaktien lkm Puhelut käynnit etsivä työ Yhteensä vuosi

12 Liite ASUTTAMISPROJEKTIN VERKOSTOTYÖ VUONNA 2003