PORKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 PORKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA [Saatettavaksi voimaan alkaen] Perustuu opetushallituksen määräykseen 33/11/2003, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, huomioiden määräysten 10/011/2009 ja 11/011/2009 edellyttämät muutokset. Käsiteltäväksi Kirkkonummen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnassa

2 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö 5 Sivu 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukiokoulutuksen tehtävä Arvoperusta 6 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö ja -menetelmät Toimintakulttuuri Toimintakulttuurin pääpiirteitä Opiskelijan asema ja opetustarjonta kahden opetuspisteen rakenteessa Porkkalan lukion tietostrategia Opintojen rakenne 12 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Ohjauksen järjestäminen Porkkalan lukiossa Opiskelijahuolto Opiskelijahuollon suunnitelma Porkkalan lukiossa Opiskelun erityinen tuki Erityisopetus Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 21 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Porkkalan lukio yleislukiona Lukion painotukset Lukiodiplomit Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli Ruotsi Vieraat kielet Matematiikka 65 II

3 5.7 Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Tietotekniikka Kotitalous MEDIA-kurssit OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 174 LIITE 1 Kielten opiskelun mahdollisuuksia kuvaava kaavio (s. 177) LIITE 2 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko (s. 178) LIITE 3 Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) (s. 188) LIITE 4 Opetushallituksen suositus lukiokoulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (s.195) LIITE 5 Porkkalan lukion suunnitelma opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi (s. 198) III

4 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetussuunnitelma laaditaan tähän asiakirjaan sisältyvien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon lukion toimintaympäristö, paikalliset arvovalinnat ja osaamisvahvuudet sekä erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, kieliolosuhteet, historia sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelman kunta- tai lukiokohtaisena. Siinä voi olla alueellisia sekä kunta- ja lukiokohtaisia osia. Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan perusteiden pohjalta. Lukion opetussuunnitelma laaditaan sidosryhmäyhteistyössä. Tällä pyritään varmistamaan lukiokoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikutteisuutta sekä lukion sisällä että suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.

5 Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opetussuunnitelman tulee sisältää kaikkien kurssien kuvaukset. Myös soveltavien kurssien tavoitteet ja sisällöt pitää määritellä opetussuunnitelmassa. Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa. 5

6 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. 2.2 Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa kautta. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. 6

7 Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin. 7

8 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. 3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä. Siitä päätetään opetussuunnitelmassa. Porkkalan lukiossa tarjotaan mahdollisuuksia kurssien suorittamiseen myös etäopiskeluna. Etäkursseilla käytetään koulun yhteistä sähköistä oppimisalustaa sekä mahdollisuuksien mukaan muita sähköisen kommunikaation välineitä. Kurssin tai sen osan itsenäisestä suorittamisesta sovitaan aineenopettajan kanssa etukäteen. 8

9 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintaja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilaskuntatoiminnan kautta. Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Toimintakulttuurin pääpiirteet tulee kuvata opetussuunnitelmassa Toimintakulttuurin pääpiirteitä Porkkalan lukio toimii alkaen toistaiseksi kahdessa opetuspisteessä, jotka ovat Kirkonkylän opetuspiste ja Masalan opetuspiste. Lukio siirtyy yhtenäiseen lukuvuoden jaksotukseen lukuvuodesta alkaen siten, että lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon. Oppilaitoksen toiminnassa korostetaan yhteistoiminnallisuutta opetuspisteiden kesken ja toiminnan kehittämisen yhtenä keskeisenä juonteena on oppilaitoksen yhtenäisyyden vahvistaminen. Opetuksessa ja arvioinnissa toteutetaan kattavasti yhtenäisiä käytäntöjä ja opetuksen järjestämistä ohjaa yhteinen opetussuunnitelma. Opetuspisteet voivat profiloitua esimerkiksi soveltavien kurssien ja oppilaitoksen painotuksiin liittyvällä tarjonnallaan. Porkkalan lukion toimintakulttuuri tukee laadukasta oppimista mm. edistämällä osallisuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Opetuksen toteutuksessa voidaan huomioida rajoitetusti opetusryhmään liittyviä tarpeita. Opiskeluun kannustava ja johdonmukainen vaatimustaso opinnoissa nähdään yhtenä korkeatasoisen lukiokoulutuksen takeena. Opiskelijoiden ohjausta ja tukea toteutetaan lukion perustehtävistä lähtien siten, että tavoitteena on varmistaa kaikille opiskelijoille hyviä oppimisen edellytyksiä. Lukion tehtävän mukaisesti ja laadukkaan oppimisen tueksi opiskelijoita kannustetaan aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen opinnoissaan ja kouluyhteisön jäsenenä. 9

10 Opiskelijan asema ja opetustarjonta kahden opetuspisteen rakenteessa Porkkalan lukion opiskelijat valitaan toisen asteen yhteisvalinnassa erillisiin hakukohteisiin, jotka vastaavat lukion opetuspisteitä. Jokainen lukion opiskelija on samalla jommankumman opetuspisteen opiskelija sen mukaisesti, mihin hakukohteeseen hänet on valittu. Aiemmin Porkkalan lukioon ja Masalan lukioon valitut opiskelijat siirretään vastaavasti Porkkalan lukion Kirkonkylän opetuspisteen ja Porkkalan lukion Masalan opetuspisteen opiskelijoiksi. Lukuvuoden alusta lähtien molempien opetuspisteiden kaikki opiskelijat, jotka saavat hyväksytysti suoritetuksi sekä lukio-oppimäärän että ylioppilastutkintonsa valmistuvat ylioppilaaksi Porkkalan lukiosta. Porkkalan lukion opetustarjonta suunnitellaan lukuvuosittain kokonaisuutena ja opetustarjonta toteutuu eri opetuspisteissä osittain erilaisena. Tämän mukaisesti lukion kurssitarjonta jaetaan opetuspistekohtaiseen ja ns. yhteiseen tarjontaan. Opiskelija valitsee kurssit ensisijaisesti joko oman opetuspisteensä tarjonnasta tai yhteisestä tarjonnasta, josta molempien opetuspisteiden opiskelijat voivat yhdenvertaisesti valita kursseja opinto-ohjelmaansa. Opetustarjonta suunnitellaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärän edellyttämät kurssit pääsääntöisesti oman opetuspisteensä tarjonnasta. Opiskelijan omista valinnoista riippuen voidaan kuitenkin edellyttää myös kurssien suorittamista toisessa opetuspisteessä. Toisaalta yksittäisten kurssien joustavat valinnat toisen opetuspisteen tarjonnasta ovat mahdollisia opinto-ohjauksen tuella myös silloin, kun valinnat ovat hyvin perusteltuja opintojen edistymisen näkökulmasta sekä opetuksen toteutuksen kannalta. Opetuspisteiden yhteistä kurssitarjontaa kehitetään teknisten ja muiden opetuksen järjestämiseen liittyvien käytännön mahdollisuuksien mukaan ja siinä määrin kuin tämä on pedagogisesti tarkoituksenmukaista. Opetuspisteiden tarjonnan osittain eriytyessä yhteisellä kurssitarjonnalla ja joustavilla kurssivalinnoilla edistetään valinnaisuutta ja joustavuutta lukio-opinnoissa. Vaihtoehtoisia opetuksen järjestämisen tapoja sovelletaan huomioiden käytäntöjen sujuvuus myös opiskelijan arjessa Porkkalan lukion tietostrategia YLEISTÄ Porkkalan lukio ottaa huomioon opetustoiminnassaan perustehtäviensä näkökulmasta tieto- ja viestintätekniikan laajenevan käytön yhteiskunnassa, tietoverkkojen kautta välittyvän informaation kasvun sekä näihin liittyvän kulttuurin yleisen medioitumisen. Porkkalan lukio osallistuu opetuksen järjestäjän tasolla toteutettavaan tieto- ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen kehittämiseen, jonka pohjalta tietostrategia tarvittaessa päivitetään. 10

11 Strategian päivittäminen on tarpeen tietoyhteiskunnan jatkuvasti kehittyessä sekä vaatimusten muuttuessa. Päivittämisessä tulee ottaa huomioon koko työyhteisön tarpeet. Tällä voidaan osaltaan parantaa työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja samalla saadaan kootuksi kaikki kehitystä tukevat ideat. Porkkalan lukio käyttää joustavasti, vastuullisesti ja vuorovaikutteisesti oppimisen tukena eri tietotekniikan mahdollisuuksia. Lukio tarjoaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. Porkkalan lukiossa arvioidaan tieto- ja viestintäteknisiä tarpeita sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPETTAJAN NÄKÖKULMASTA Opettajien perusosaamisen mittareina käytettävät kriteerit mittaavat enimmäkseen yksittäisten toimintojen tai ohjelmistojen hallintaa. Tärkeää on opettajan valmius soveltaa tietojaan ja taitojaan opetuskäyttöön. Tarkoituksena on saada tietotekniikasta hyötyä niin opettamiseen kuin oppimiseen. Opettajien tulee kyetä tuottamaan sähköistä materiaalia ja esittämään sitä itsenäisesti. Vuorovaikutusta opettajien kesken voidaan lisätä mm. ainekohtaisten opetusmateriaalien tuottamisessa. Opettajien rooli tieto- ja viestintäteknisestä näkökulmasta korostuu verkkokurssien laatimisessa sekä sähköisen oppimisalustan hyödyntämisessä. Lisäksi opettajan tulee hallita arviointiohjelmien sekä muiden opettajan tehtäviin keskeisesti liittyvien sähköisten ohjelmien käyttö. Opettajan tulee tarjota kursseillaan mahdollisuuksien mukaan opiskelijoille tilaisuuksia hyödyntää heidän tieto- ja viestintäteknistä osaamistaan. Erilaisilla työtapojen voidaan edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Oman tieto- ja taitotasonsa mukaisesti opettaja voi tarvittaessa toimia myös ohjaajana aihepiiriin liittyvissä asioissa. Lisäksi ne opettajat, joilla on hyvä tieto- ja taitotaso, voivat kehittää erilaisia toimintamalleja, joilla vahvistetaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä lukion opetuksessa. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA Lukiokoulutus Porkkalan lukiossa vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia käyttää verkkoa luontevasti hyödykseen opinnoissaan ja myöhemmin työelämässä. Verkkomateriaalin käyttö sekä tutkielmien ja esitelmien tekeminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen on tärkeää myös jatko-opintojen kannalta. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan lukion on huolehdittava, että jokaisella opiskelijalla on riittävät taidot jatko-opintojen suorittamiseen. Tämä tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan kohdalla mm. sitä, että opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia verkkokurssien suorittamiseen. Opiskelijoita tulee ohjata ja opastaa sähköisissä tiedonhankintamenetelmissä. Porkkalan lukio huolehtii myös siitä, että jokaisella opiskelijalla on tiedot ja 11

12 taidot omien kurssivalintojensa tekemiseen sekä omien opintojensa seuraamiseen sähköisessä ympäristössä. Lisäksi opetuksessa huomioidaan vuorovaikutus eri opiskelijoiden välillä erilaisia tietoteknisiä sovelluksia hyväksi käyttäen. MEDIAKASVATUS OPETTAJAN NÄKÖKULMASTA Mediakasvatusta toteutetaan Porkkalan lukion mediakursseilla, mahdollisuutena suorittaa median lukiodiplomi ja laajemmin eri oppiainerajat ylittävinä projekteina. Mediavälinetaidot on metataito, jonka tulee toteutua laajasti oppiainerajat ylittävinä mediakasvatuksen pedagogisina sovelluksina. Tavoitteena on myös kehittää uusia toimintamalleja, miten viestintää, mediaa ja taideilmaisua voidaan opiskella toiminnallisen mediakasvatuksen ja kriittisen mediakasvatuksen sekä sosiaalisen median painotuksia soveltaen. Perustana on opiskelijalähtöisyys ja yhteistoiminnallisuus. MEDIAKASVATUS OPISKELIJAN NÄKÖKULMASTA Mediakasvatuksen tavoitteena on, että jokainen opiskelija saa lukioaikanaan kokemuksen erilaisten mediavälinetaitojen soveltamisesta. Lukion verkkolehti on yksi tapa vakiinnuttaa toiminnallinen mediakasvatus osaksi opintoja ja opetusta. Tuottaessaan sisältöjä verkkolehteen juttujen, kuvien, elokuvien ja puheohjelmien muodossa nuoret voivat näkyä, kuulua ja vaikuttaa, mikä ohjaa opiskelijoita medialukutaitoisiksi, aktiivisiksi yhteiskunnan kansalaisiksi. Mediavälinetaitoja sovelletaan osana opintoja myös opiskelijan toimiessa sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi ning-yhteisön jäsenenä. 3.4 Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty luvussa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit tulee määritellä lukion opetussuunnitelmassa. Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa. 12

13 Kunkin oppiaineen oppimäärään sisältyvien kurssien suoritusjärjestys on oppiainekohtainen. Oppiaineen pakollisia kursseja tulee olla suoritettuna syventävän tai soveltavan kurssin sisällön omaksumisen kannalta riittävästi. Osallistuminen soveltavalle kurssille voi ennakkovaatimuksena lisäksi edellyttää, että opiskelija on suorittanut tarpeelliset oppiaineen syventävät kurssit. Kaikki Porkkalan lukion koulukohtaiset kurssit ovat soveltavia kursseja ja ne on kuvattu opetussuunnitelman oppiainekohtaisessa osassa, luvussa 5. Silloin kun muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen ei toteudu minkään tässä opetussuunnitelmassa nimenomaisesti kuvatun kurssin korvaavana suorituksena, se voidaan tehdä lukion oppimäärään kuuluvana muuna soveltavana kurssina edellyttäen, että opintosuoritus on laajuudeltaan, sisällöiltään ja vaativuudeltaan lukion koulutustehtävän mukainen. Tällainen kurssi voidaan hyväksi lukea oppilaitoksen ulkopuolisena, hyväksyttynä opintona (OUHO). Muita lukion koulutustehtävän mukaisia kursseja voidaan suorittaa myös oppilaitoksen sisäisinä muina opintoina (OSMO). Tällaisia kurssisuorituksia voi muodostua esimerkiksi opiskelijan aktiivisuudesta tutor-toiminnassa, säännöllisistä esiintymistä lukion tilaisuuksissa tai muusta lukioyhteisön toimintaan tiiviisti liittyvästä, aktiivisesta ja pitkäkestoisesta toiminnasta. 13

14 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä erityisesti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Porkkalan lukiossa yhteistyö huoltajien kanssa käynnistyy kun opiskelija tulee lukion opiskelijaksi. Yhdessä huoltajien kanssa koulu tukee opiskelijan mahdollisuuksia opiskeluun, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Yhteydenpidosta alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin sovitaan ensimmäisessä vanhempainillassa. Vanhempainilta järjestetään vuosittain, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus keskustella rehtorin, opinto-ohjaajan, erityisopettajan, ryhmänohjaajien, aineenopettajien sekä terveydenhoitajan kanssa. Vanhemmat saavat tietoa oppilaitoksen toiminnasta myös sähköisiä viestimiä käyttäen. Koulun verkkosivuilta löytyy opiskeluun liittyvää tietoa sekä oppilashuollon yhteystiedot. Yhteistyössä otetaan myös huomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja kasvu omaan vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen. Ryhmänohjaaja toimii yhteistyössä huoltajien kanssa opiskelijan lähimpänä henkilökohtaisena kodin ja koulun yhteyshenkilönä. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien osallistua. Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen 14

15 opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tulee tiedottaa perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat tulee perehdyttää oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tulee kehittää ja pitää yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkistettava säännöllisesti sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä. Opetussuunnitelmaan on laadittava ohjaukseen osallistuvien tehtävistä ja työnjaosta kuvaus, joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen opetustyön kehittämisen välineenä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, miten hän voi saada tukea ohjaustoimintaan osallistuvilta henkilöiltä ja mitkä ovat näiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa. Opetussuunnitelmasta on käytävä ilmi, miten opinto-ohjausta koskeva yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa on järjestetty. Samoin siinä tulee määritellä yhteistoiminnan puitteet eri asiantuntijoiden ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Myös huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on kuvattava opetussuunnitelmassa Ohjauksen järjestäminen Porkkalan lukiossa Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen aikana ja vahvistaa hänen valmiuksiaan tehdä tulevaisuutta ja jatko-koulutusta koskevia valintoja. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Opiskelija kuuluu koko lukioaikansa ryhmänohjauksen piiriin. Lisäksi opiskelijan on mahdollista saada henkilökohtaista ohjausta opiskeluihin, oppimiseen, terveyteen ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä opettajilta, ryhmänohjaajalta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja opinto-ohjaajalta. Tiedottaminen lukioon hakemisesta Porkkalan lukioon hakeville annetaan informaatiota koulutusmessuilla sekä lukion avoimien ovien päivänä ja päättöluokkalaisten vanhempainilloissa. Peruskoulun päättöluokille pidetään koulutusesittelyjä yhdessä tutoreiden kanssa. Tietoa lukioon hakeutumisesta saa lisäksi lukion kotisivuilta sekä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen toisen asteen koulutusta esittelevästä yhteisjulkaisusta. Opiskelijan perehdyttäminen lukioon Kun opiskelija aloittaa lukio-opintonsa opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat, aineenopettajat ja tutorit perehdyttävät opiskelijan oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Ryhmänohjaajat ja opintoohjaaja vastaavat aloittavien opiskelijoiden perehdytyksestä koko ensimmäisen 15

16 lukiovuoden ajan. Tässä hyödynnetään erityisesti ryhmänohjaustunteja ja tutoreita voidaan käyttää lisätukena perehdytyksessä. Opinto-ohjaus Opinto-ohjaus toteutetaan kurssimuotoisena ohjuksena, pienryhmäohjauksena ja henkilökohtaisena ohjauksena. Ohjauksella vastataan kunkin opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin tai tietyn ryhmän yhteisiin, jaettavissa oleviin tarpeisiin. Opinto-ohjaus on opiskelijan tukena opiskelujen suunnittelussa, seurannassa, toteutuksessa ja siirtymässä jatko-opintoihin. Opinto-ohjauksessa välitetään opiskelijalle tietoa ja annetaan tukea päätöksen teossa. Opinto-ohjaus on opiskelijalle lukioaikainen prosessi, jossa työstetään omaa ammatti-identiteettiä ja urasuunnitelmaa jokaisen opiskelijan yksilöllinen kehitys ja tarpeet huomioiden. Ohjauksen työnjako Lukion opinto-ohjaajan tehtävät Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä opetuspisteen ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opinto-ohjaajat tekevät yhteistyötä suunnitellessaan opetuspisteiden yhteistä opetustarjontaa ja siihen liittyviä ohjauksen käytäntöjä. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa laatimaan henkilökohtaisen opinto-ohjelman ja seuraamaan sen toteutumista ryhmänohjaustunneilla ja itsenäisesti. Lisäksi opinto-ohjaaja ratkoo tarvittaessa opiskelijan kanssa opinnoissa ilmeneviä pulmia. Opiskelija saa tukea ylioppilastutkintosuunnitelman laatimiseen ja jatkoopintosuunnitelman tekemiseen opinto-ohjaajalta. Opinto-ohjaaja vastaa jatkoopinto-ohjauksesta ja toteuttaa vierailuja ja hankkii vierailijoita kertomaan jatko-opinnoista. Opinto-ohjaaja toimii aktiivisesti yhteistyössä ryhmänohjaajien, aineenopettajien, erityisopettajan sekä tarvittaessa huoltajien kanssa. Opinto-ohjaaja osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan. Ryhmänohjaajan tehtävät Ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijaa opinnoissa ryhmänohjaustunneilla ja ratkoo opintojen pulmia yhdessä opiskelijan kanssa. Ryhmänohjaaja perehdyttää oman ryhmänsä lukiokäytänteisiin ja pyrkii edistämään ryhmän yhteishenkeä ryhmänohjaustunneilla. Lisäksi ryhmänohjaaja seuraa yhdessä opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman etenemistä jaksoarviointien avulla. Tarvittaessa ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan opinto-ohjaajan, erityisopettajan tai terveydenhoitajan luokse. Ryhmänohjaaja osallistuu lukuvuosittain opiskelijaryhmänsä oppilashuoltotapaamiseen. Ryhmänohjaaja toimii yhteistyössä huoltajien kanssa opiskelijan lähimpänä henkilökohtaisena kodin ja koulun yhteyshenkilönä. Aineenopettajan tehtävät Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan. Lisäksi aineenopettaja seuraa opiskelijan opintojen etenemistä oppiaineessaan ja arvioi yhdessä opiskelijan kanssa tämän opinnoissa menestymistä. Aineenopettaja 16

17 toimii aktiivisesti yhteistyössä ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan kanssa ja ohjaa opiskelijoita tarvittaessa heidän puheilleen. Erityisopettajan tehtävät ohjauksessa Erityisopettaja toimii muun ohjauksen tukena esimerkiksi oppimisvaikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tässä roolissa erityisopettaja tekee myös yhteistyötä aineenopettajien kanssa. Erityisopetusta on muutoin kuvattu jaksossa Ohjaukseen liittyvä yhteistyö lukion ulkopuolisten tahojen kanssa Opiskelijoiden ohjauksessa tehdään yhteistyötä opetuspisteiden kesken, kuten myös peruskoulujen, muiden lukioiden, ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan alueen elinkeinoelämän ja yritysten kanssa. Yhteistyö toteutuu erilaisina opiskelijoiden projektitöinä ja vierailuina työpaikoille tai yritysten tai yhteisöjen edustajien vierailuina oppilaitoksessa. Yhteistyössä pyritään hyödyntämään myös verkkoviestinnän tarjoamat mahdollisuudet. 4.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelijahuoltoa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön periaatteet, yhteistyö huoltajien kanssa ottaen huomioon oppilaitoksessa olevat alaikäiset ja täysi-ikäiset opiskelijat opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun sekä kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa eri hallintokuntien yhteistyö ja paikalliset tukiverkostot opiskelijan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi ja opiskelijan ohjaamiseksi tarvittaviin palveluihin oppilaitoksen suunnitelma, jossa määritellään toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. 17

18 Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa Opiskelijahuollon suunnitelma Porkkalan lukiossa Toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi Lukion opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuollon tavoitteena on myös oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tukevat opinto-ohjaus, ryhmänohjaus, oppitunnit sekä tutor- ja oppilaskuntatoiminta. Vastuu opiskelijahuollosta on kaikilla opiskeluyhteisössä työskentelevillä. Porkkalan lukion käytäntöjä ja toimintamalleja kodin ja koulun yhteistyössä on kuvattu jaksossa 4.1. Suunnitelma opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi on tämän opetussuunnitelman liitteenä 5, johon on edelleen kirjattu menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Porkkalan lukion Masalan opetuspisteessä sovelletaan Sepän koulun kanssa yhteistä turvasuunnitelmaa Opiskelijalle tarjottava opiskelijahuollollinen tuki Osana liitteen 5 suunnitelmaa opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi on myös yleisohjeistus opiskelijahuollollisten palveluiden tarpeessa oleville. Ohjeistus on laadittu yhteistyössä opiskelijahuollosta ja opiskelijaterveydenhuollosta vastaavan henkilöstön kanssa. Oppimisvaikeuksiin liittyvissä kysymyksissä opiskelija ohjataan erityisopettajalle (ks. jakso , Erityisopetus) Opiskelijahuoltoryhmä ja hallintokuntien välinen yhteistyö Porkkalan lukiossa toimii säännöllisesti rehtorin johdolla kokoontuva opiskelijahuoltoryhmä (OHR), johon kuuluvat rehtorin lisäksi lukion apulaisrehtorit, opinto-ohjaajat, erityisopettaja sekä kouluterveydenhuoltajat. Tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmään voidaan kutsua opiskelijoita, ryhmänohjaajia, aineenopettajia ja huoltajia. OHR-työskentely voidaan tarkoituksenmukaisilta osin järjestää opetuspistekohtaisesti, mutta opiskelijahuollon kehittämiseksi ja yhtenäisten 18

19 käytäntöjen vahvistamiseksi ryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa koko oppilaitosta vastaavassa kokoonpanossa. Opiskelijahuoltoryhmässä keskustellaan opiskelijoiden huolista ja suunnitellaan tukitoimia niiden selvittämiseksi ja tuen tarjoamiseksi. OHR:ssä kartoitetaan lukuvuosittain jokaisen opiskelijaryhmän tilanne yhdessä ryhmänohjaajan kanssa ja suunnitellaan mahdolliset tukitoimet. Opiskelijahuoltoryhmässä myös kootaan koululääkärille tarpeellista tietoa lääkärikäyntien yhteyteen. OHR:n erityisenä tehtävänä on käsitellä sellaiset lukion perustehtävien yhteydessä esiin nousevat ilmiöt ja ongelmat, joilla ilmeisesti on oleellista vaikutusta opiskelijan tai opiskeluyhteisön hyvinvointiin tai jotka voivat edellyttää opiskelijahuollollisia tukitoimia, erityisesti opiskelijan ohjaamista tarpeellisten palveluiden piiriin. Henkilöstön havainnot tällaisista seikoista tulee saattaa tiedoksi opiskelijahuoltoryhmän jäsenelle, joka tuo asian käsiteltäväksi opiskelijahuoltoryhmässä. OHR vastaa opiskelijahuollon kehittämisestä lukiossa. Sikäli kun lukion opiskelijahuoltoon saadaan henkilöstönä uusia ammatillisia kompetensseja, kuten lukion kuraattori, nämä tulevat myös osaksi opiskelijahuoltoryhmää. Opiskelijahuollon kehittämisessä OHR tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstön kanssa kutsumalla heitä vuosittain opiskelijahuollon kehittämispalaveriin. Heitä voidaan kutsua myös opetuksen järjestämistä käsitteleviin opetushenkilöstön kokouksiin Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto on osa kunnallista perusterveydenhuoltoa. Kansanterveyslain 14 :n mukaan kunnan tehtävänä on järjestää opiskeluterveydenhuollon piirissä oleville terveydenhoito- ja sairaanhoitopalvelut mukaan lukien suun terveydenhuollon ja mielenterveyden palvelut. Opiskeluterveydenhuollon palvelut järjestää kunta jonka alueella opiskelijan oppilaitos sijaitsee oppilaan kotikunnasta riippumatta. Hoitoon pääsyä koskevat kriteerit koskevat myös opiskelijaa. Opiskelijalla on aina mahdollisuus hakeutua myös kotikuntansa palveluiden piiriin niin halutessaan. Opiskeluterveydenhuollon keskeisenä tehtävänä on opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden seuranta ja edistäminen. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää sekä opiskelijassa että olosuhteissa olevia suojaavia tekijöitä ja toisaalta vähentää olosuhteissa olevia altistavia ja laukaisevia riskitekijöitä. Terveydentilaa seurataan määräaikaisissa terveystarkastuksissa. Opiskelijalle tulee järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Opiskelijalle tulee 19

20 järjestää kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi kansanterveyslain (66/1972) 14 :n ja 1 momentin 6 kohdassa säädetyt terveyden- ja sairaanhoitopalvelut kuten: 1) Mahdollisten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus 2) Mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus 3) Seksuaaliterveyttä edistävät palvelut 4) Suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman. Opiskeluterveydenhuoltoa koskevaa osaa laadittaessa on käytetty lähteinä seuraavia asiakirjoja: STM julkaisuja 2009:20 NEUVOLATOIMINTA, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet STM julkaisuja 2006:12 OPISKELUTERVEYDENHUOLLON OPAS 4.4 Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. 20

21 Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukitoimet järjestetään Erityisopetus Lukion erityisopetus painottuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen. Opetussuunnitelman mukaisten oppiaineiden opettaminen ja tukiopetus eri oppiaineissa eivät kuulu lukion erityisopettajan vastuulle. Tarvittaessa erityisopettaja voi osallistua oppilaan arviointiin ja ohjaukseen. Porkkalan lukiossa annetaan tukea opiskelijalle, jonka opiskelun tai oppimisen edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Erityisopetuksen piiriin kuuluvat kaikki ne opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea psyykkisiin, sosiaalisiin, elämäntilanteeseen tai oppimiseen liittyviin ongelmiin. Erityisopettaja testaa opiskelijoiden mahdollisia LUKI- ja muita oppimisvaikeuksia sekä laatii tarvittavat lausunnot ylioppilaslautakunnalle. (www.ylioppilastutkinto.fi ). Erityisopettaja voi järjestää tarvittaessa tukitoimia erilaisille oppijoille mm. pitämällä lukemis- ja oppimistekniikoita harjaannuttavia kursseja. Tukea tarvitsevalle opiskelijalle voidaan tehdä kirjallinen tukisuunnitelma yhteistyössä opiskelijan, hänen huoltajiensa, aineenopettajien ja opiskelijahuollon henkilöiden kanssa. Suunnitelmassa määritetään, miten opiskelijan yksilölliset tukitoimet lukiossa tarvittaessa järjestetään. Tavoitteena on tukea ja auttaa opiskelijaa siten, että hänellä on mahdollisuus suorittaa lukioopintonsa. 4.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yleistä Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetussuunnitelmassa määrätään opetuskielestä ja opetussuunnitelman perusteiden luvun 5 mukaan äidinkielen opetuksesta. 21

22 Lukiokoulutuksessa voi lukiolain 6 :n 1 momentin mukaan opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Saamenkielisille voidaan opettaa jotakin ainetta tai joitakin kursseja saameksi, käyttää saamenkielisiä oppimateriaaleja tai käyttää saamen kieltä suullisesti oppimateriaalin ollessa suomenkielistä. Viittomakieltä voidaan käyttää sekä apukielenä että varsinaisena opetuskielenä. Jos osa opetuksesta halutaan edellä mainitun momentin mukaan antaa jollakin muulla kuin alussa mainitulla kielellä, siis toisella kotimaisella tai vieraalla kielellä, on tämäkin määriteltävä opetussuunnitelmassa ja samalla huolehdittava siitä, että osittainen muunkielinen opetus ei vaaranna oppimista. Äidinkielen opetus noudattaa lukiolain 8 :n mukaan opiskelijan opetuskieltä, joka voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mikäli opetuskieli on pääasiallisesti saamen kieli, myös äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaineena opetetaan saamen kieltä. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, vaikka koulu ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville annetaan suomen kielen opetus joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomenkielisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan. Myös viittomakielisille on näissä opetussuunnitelman perusteissa oma suomen kielen oppimäärä. Äidinkielenä voidaan lukiolain 8 :n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romanikieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. Kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteitä Saamelaiset Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat saamen kielen ja kulttuurin ytimen, jota lukiokoulutuksen tulee tukea. Lukio-opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Niille, jotka perusopetuksessa ovat saaneet saamenkielistä opetusta, jatketaan sitä lukiossa mahdollisuuksien mukaan. Opetuksen tulee tukea opiskelijoiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen vahvistamiseen ja yleisten kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Lukiokoulutuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja 22

23 yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opiskelun tavoitteena on, että saamelaisopiskelijat tulevat yhä tietoisemmiksi juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamenkielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Lukion tulee antaa opiskelijoille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että he voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä. Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten opiskelijoiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen ja antaa valmiudet saamenkieliseen jatko-opiskeluun korkea-asteella. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat opiskelijan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen ja opiskelun tulee tukea opiskelijoiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa, saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta. Opetuksen ja opiskelun resurssina voidaan käyttää lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Lukion tulee opiskeluympäristönä tukea omalta osaltaan saamen kielellä annettavaa opetusta. Romanit Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanikielen opetuksen tulee lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaan heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa taidot ja tiedot sekä heidän halunsa ilmaista identiteettiään. Romanikielen opetusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja sen tulee edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Opiskelussa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva opiskelija, jonka äidinkieli on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Sen rinnalla käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. 23

PORKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

PORKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA PORKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA [Saatettavaksi voimaan 1.8.2011 alkaen] Perustuu opetushallituksen määräykseen 33/11/2003, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, huomioiden määräysten 10/011/2009

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Mikkelin lukio. Opetussuunnitelma 2010

Mikkelin lukio. Opetussuunnitelma 2010 Opetussuunnitelma 2010 1 Opetussuunnitelma 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 2 Valtakunnalliset perusteet Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus

Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus MÄNTYHARJUN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMA......... 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...... 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...... 4 2 LUKIOKOULUTUKSEN

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin lukiokoulutuksen opetussuunnitelma. Kaupunkikohtainen osuus

Kokkolan kaupungin lukiokoulutuksen opetussuunnitelma. Kaupunkikohtainen osuus Kokkolan kaupungin lukiokoulutuksen opetussuunnitelma Kaupunkikohtainen osuus 1. Opetussuunnitelma... 2 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen... 2 1.2. Opetussuunnitelman sisältö... 3 2. Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

HERVANNAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005-2006

HERVANNAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005-2006 HERVANNAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005-2006 Pohjana Opetushallituksen opetussuunnitelmien perusteet ja Tampereen kaupungin lukioiden yhteinen opetussuunnitelma, joka on hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto. Keravan lukio ja aikuislukio Nuorten lukiokoulutus Opetussuunnitelma 1.8.2005

Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto. Keravan lukio ja aikuislukio Nuorten lukiokoulutus Opetussuunnitelma 1.8.2005 1 Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto Keravan lukio ja aikuislukio Nuorten lukiokoulutus Opetussuunnitelma 1.8.2005 Muutokset: 13.3.2007/31 19.2.2008/15 8.4.2009/33 2.6.2010/55 20.4.2011/34 15.5.2012/59

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus

TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus TAMPEREEN KAUPUNGIN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus Hyväksytty koulutuslautakunnassa 7.10.2004, 123 Muutokset käsitelty toisen asteen koulutuksen johtokunnassa 19.3.2009, 18

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Jarno Hautamäki 29.5.2013

Jarno Hautamäki 29.5.2013 URJALAN KUNTA VÄINÖ LINNAN LUKIO Väinö Linnan lukio Opetussuunnitelma 2013- Jarno Hautamäki 29.5.2013 Väinö Linnan lukion opetussuunnitelma 2013 Sisä llysluettelo 1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA ARVIOINTI...

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

1. Jalasjärven lukio 3 2. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 3 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 3 2.2 Arvoperusta 4

1. Jalasjärven lukio 3 2. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 3 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 3 2.2 Arvoperusta 4 1. Jalasjärven lukio 3 2. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 3 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä 3 2.2 Arvoperusta 4 3. Opetuksen toteuttaminen 6 3.1 Oppimiskäsitys 6 3.2 Opiskeluympäristö ja menetelmät

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Teuvan lukio OPETUSSUUNNITELMA

Teuvan lukio OPETUSSUUNNITELMA Teuvan lukio OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUSSUUNNITELMA...8 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...8 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...9 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA...10 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä...10

Lisätiedot

1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN

1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS. LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

OPETUSHALLITUS. LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet OPETUSHALLITUS LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet OPETUSHALLITUS NINGSSTYRELSEN UTBILD- Dnro 33/011/2003 MÄÄRÄYS Velvoittavana Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus ISBN 952-13-1832-5 (nid) ISBN 952-13-1833-3 (pdf) ULKOASU Studio Viiva Oy PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2003

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet 1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä

Lisätiedot

AKAAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

AKAAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA AKAAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1. AKAAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA... 2 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 2 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 3 2.1 Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Lukiossa alkava oppimäärä (B3)... 45 Muut lukiossa alkavat kielet... 47 5.6 Matematiikka... 48 Matematiikan pitkä oppimäärä... 49 Matematiikan lyhyt

Lukiossa alkava oppimäärä (B3)... 45 Muut lukiossa alkavat kielet... 47 5.6 Matematiikka... 48 Matematiikan pitkä oppimäärä... 49 Matematiikan lyhyt Laukaan lukion opetussuunnitelma 2005 Sisällysluettelo 1 LAUKAAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 5 2 LAUKAAN LUKION TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

TAMPEREEN TEKNILLISEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA TAMPEREEN TEKNILLISEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Pohjana Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteet 2003 ja Tampereen kaupungin lukion opetussuunnitelma, joka on hyväksytty osaamis- ja elinkeinolautakunnassa

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

ULVILAN LUKION OPETUS- SUUNNITELMA

ULVILAN LUKION OPETUS- SUUNNITELMA ULVILAN LUKION OPETUS- SUUNNITELMA SYYSKUU 2004 Koulutuslautakunta 12.10.2004/ lukio ULVILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Nuorten lukiokoulutus 2 1 OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen...

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

4. Opiskeluhuolto. 4.2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto

4. Opiskeluhuolto. 4.2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto 4. Opiskeluhuolto Opiskeluhuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on edistää oppimista ja luoda turvallinen, esteetön ja terve opiskelu-

Lisätiedot

Porkkalan lukio. Kirkonkylän opetuspiste Vanhempainilta 18.9.2014

Porkkalan lukio. Kirkonkylän opetuspiste Vanhempainilta 18.9.2014 Porkkalan lukio Kirkonkylän opetuspiste Vanhempainilta 18.9.2014 Mitä lukio-opiskelu on? Nuorten lukiokoulutuksen tehtäviä on Antaa nuorille laaja-alaista ja ajantasaista yleissivistystä, siihen kuuluvia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 Juankosken lukio

LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 Juankosken lukio 1 LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 Juankosken lukio 1 OPETUSSUUNNITELMA...5 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA...6! "#! 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...10 $ %$ # " & 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN...13

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2015 Määräykset ja ohjeet 2015:54 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2015:54 ISBN 978-952-13-6202-6 (nid.) ISBN 978-952-13-6203-3 (pdf) ISSN-L 1798-887X

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Puolangan lukion. opetussuunnitelma

Puolangan lukion. opetussuunnitelma Puolangan lukion opetussuunnitelma 1.8.2016 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA... 1 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 1 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 2 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 4 2.1

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto. Keravan lukio ja aikuislukio Aikuisten perusopetus ja lukiokoulutus Opetussuunnitelma 1.8.

Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto. Keravan lukio ja aikuislukio Aikuisten perusopetus ja lukiokoulutus Opetussuunnitelma 1.8. Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetusvirasto Keravan lukio ja aikuislukio Aikuisten perusopetus ja lukiokoulutus Opetussuunnitelma 1.8.2005 Muutokset: 23.5.2006/58 13.3.2007/31 12.11.2008/123 28.10.2009/122

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020. Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015

Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020. Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015 Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020 Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015 Maailman osaavin kansakunta 2020 1/2 - Poliittinen tavoite mitä tarkoittaa? Millä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGIN MESSUKYLÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus

TAMPEREEN KAUPUNGIN MESSUKYLÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA. Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus TAMPEREEN KAUPUNGIN MESSUKYLÄN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Nuorille tarkoitettu lukiokoulutus Hyväksytty koulutuslautakunnassa 7.10.2004, 123 Muutokset käsitelty toisen asteen koulutuksen johtokunnassa 19.3.2009,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot