Lukion opetussuunnitelma

Transkriptio

1 0

2 1 Lukion opetussuunnitelma Sisällysluettelo: 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö 4 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukiokoulutuksen tehtävä Arvoperusta 5 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Opiskeluympäristö ja -menetelmät Toimintakulttuuri Opintojen rakenne 11 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Opiskelijahuolto Opiskelun erityinen tuki Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 19 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, saame äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, romanikieli äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, viittomakieli äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi toisena kielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi saamenkielisille Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi viittomakielisille Toinen kotimainen kieli Ruotsi 76 Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) 77 Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1) 79 Äidinkielenomainen oppimäärä Suomi (Finska) 83 Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) 83 Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1) 86 Äidinkielenomainen oppimäärä Vieraat kielet 91 Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) 93 Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1) 97 Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B2) 98 Lukiossa alkava oppimäärä (B3) 101 Saamen kieli

3 2 Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 vapaaehtoisena alkanut oppimäärä (A) 105 Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B2) 107 Lukiossa alkava oppimäärä (B3) 109 Latinan kieli 111 Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B2) 112 Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Matematiikka 114 Matematiikan pitkä oppimäärä 116 Matematiikan lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Tietotekniikka Luontopainotteiset kurssit Moottoriaiheiset kurssit Kotitalous Esittävä taide Tekninen työ OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Lukion oppimäärän suoritus Oppiaineen oppimäärän arviointi Todistukset ja niihin merkittävät tiedot KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI VESANNON KUNNAN KOULULAITOKSEN TIETOSTRATEGIA 219 LIITTEET LIITE 1 - Kielen opiskelun mahdollisuuksia kuvaava kaavio LIITE 2 - Kielitaidon tasojen kuvausasteikko LIITE 3 - Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaoista LIITE 4 -Nuorten lukiokoulutus/opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi

4 3 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Lukiokoulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osia ovat lukiolaki ja -asetus valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opetussuunnitelma laaditaan tähän asiakirjaan sisältyvien lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon lukion toimintaympäristö, paikalliset arvovalinnat ja osaamisvahvuudet sekä erityisresurssit. Lukiopaikkakunnan tai -alueen luonto ja ympäristö, kieliolosuhteet, historia sekä elinkeino- ja kulttuurielämä tuovat opetussuunnitelmaan paikallisuutta. Käytännön yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Opetussuunnitelmaa laadittaessa myös ajankohtaistetaan opetussuunnitelman perusteissa määrättyjä asioita. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman ennen sen käyttöönottoa erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä ja saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten. Koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelman kunta- tai lukiokohtaisena. Siinä voi olla alueellisia sekä kunta- ja lukiokohtaisia osia. Opiskelijan mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärään sisältyvät opinnot kolmessa vuodessa on turvattava järjestämällä opintojen eteneminen joustavasti ja tarjoamalla tarvittava erityinen tuki. Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten opetussuunnitelma laaditaan perusteiden pohjalta. Lukion opetussuunnitelma laaditaan sidosryhmäyhteistyössä. Tällä pyritään varmistamaan lukiokoulutuksen korkeatasoisuus, yhteiskunnallinen merkittävyys sekä koko yhteisön sitoutuminen yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka kehittävät lukion toimintakulttuuria, rohkaisevat resurssien joustavaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä monipuolistavat vuorovaikutteisuutta sekä lukion sisällä että suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Kaikilla kouluyhteisön jäsenillä ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus tutustua opetussuunnitelmaan.

5 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Lukion opetussuunnitelma sisältää seuraavat osat: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain itsenäisen opiskelun periaatteet tietostrategia yhteistyö huoltajien kanssa yhteistyö ammatillisten oppilaitosten ja muiden lukioiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja tahojen kanssa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus kieli- ja kulttuuriryhmien opetus opiskelijahuolto opiskelijan oppimisen arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi Opetussuunnitelman tulee sisältää kaikkien kurssien kuvaukset. Myös soveltavien kurssien tavoitteet ja sisällöt pitää määritellä opetussuunnitelmassa. Mikäli lukio järjestää vieraskielistä opetusta, etäopetusta tai mahdollisuuden suorittaa lukiodiplomeita, se tulee määritellä opetussuunnitelmassa. Tummennetulla ja kursiivilla painettu teksti on kuntakohtaista lisäystä tähän valtakunnalliseen lukion opetussuunnitelmaan. 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Lukiokoulutuksen tehtävä Lukio jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys. Sen tulee antaa riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja vastaavilla muilla näytöillä. Lukion tulee antaa valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Opiskelijaa tulee ohjata toimimaan vastuuntuntoisena ja velvollisuuksistaan huolehtivana kansalaisena yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Lukio-opetuksen tulee tukea opiskelijan itsetuntemuksen kehittymistä ja hänen myönteistä kasvuaan aikuisuuteen sekä kannustaa opiskelijaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.

6 5 2.2 Arvoperusta Lukio-opetuksen arvoperusta rakentuu suomalaiseen sivistyshistoriaan, joka on osa pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Lukiossa kulttuuriperintöä tulee oppia vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan. Opiskelijoita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, lasten oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, inhimillisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen. Lukiokoulutuksen tulee edistää avointa demokratiaa, tasa-arvoa ja hyvinvointia. Opiskelija ymmärretään oman oppimisensa, osaamisensa ja maailmankuvansa rakentajaksi. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että ihminen havainnoi ja jäsentää todellisuutta kaikkien aistiensa avulla. Kasvatustyössä korostetaan yhteistyötä, kannustavaa vuorovaikutusta ja rehellisyyttä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan oikeutensa ja velvollisuutensa sekä kasvaa aikuisen vastuuseen omista valinnoistaan ja teoistaan. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan kokemuksia siitä, miten tulevaisuutta rakennetaan yhteisillä päätöksillä ja työllä. Lukio-opetuksen tulee kannustaa tunnistamaan julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä ristiriitoja sekä pohtimaan kriittisesti suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen epäkohtia ja mahdollisuuksia. Opiskelijan tulee saada lukioaikanaan jäsentynyt käsitys siitä, mitkä ovat kansalaisen perusoikeudet Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopan unionissa, mitä ne käytännössä merkitsevät sekä miten niitä ylläpidetään ja edistetään. Lukion tulee korostaa kestävän kehityksen periaatteita ja antaa valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Lukion arvoperustaa syventävät kohdassa 5.2 esitettävät aihekokonaisuudet, jotka ovat arvokannanottoja ajankohtaisiin kasvatus- ja koulutushaasteisiin. Opetussuunnitelmassa arvoperustaa konkretisoidaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperustan tulee välittyä lukion toimintakulttuuriin, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä koulutyön organisointiin. Ohessa on opettajakunnan laatima kokonaisuus koulun arvopohjasta ja toiminta-ajatus Vesannolle sopivaan herukan lehden malliin rakennettuna.

7 6 VESANNON LUKION ARVOPERUSTA Vesannon lukion arvoperusta rakentuu hyvän itsetunnon omaavan rehellisen ja vastuuntuntoisen opiskelijan kasvun ja kehityksen tukemiselle. Kasvu lähtee yksilöstä ja hänen vahvuuksistaan laajeten ympäristöön, yhteiskuntaan ja kansainvälisyyteen liittyviin arvioihin. Kestävä kehitys (Globaalinen ajattelu) Usko tulevaisuuteen Kulttuuri ja eettiset arvot Kansainvälisyys Hyvä itsetunto Rehellisyys Omatoimisuus Vastuuntunto ja opiskelumyönteisyys Itsenäiseksi kasvaminen Aktiivinen kansalaisuus Tasa-arvo Vuorovaikutustaidot Teknologian ymmärtäminen ja hyödyntäminen

8 7 TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatus: VIIHTYISÄ LUONTO, AIKAANSA SEURAAVA HENKILÖKUNTA MENESTYVÄT OPISKELIJAT 1. VASTUULLISUUS, MYÖN- TEISYYS JA AVARAKATSEI- SUUS - Vastuu omasta opiskelusta - Henkisen kasvun tukeminen - Kansainväliseksi kasvaminen - Toimintatapojen joustavuus - Oman kulttuurin tuntemus 3. HYVINVOINTI - - Positiivisen ilmapiirin ja yhteistyön kehittäminen koko koulussa - - liikunnan ja terveiden elämäntapojen arvostaminen - - toimiva opiskelijahuolto - tapakasvatus - viihtyisä ympäristö - kodin ja koulun yhteistyö - elämyksellisyys 2. YLEISSIVISTYS JA HYVÄT VALMIUDET JATKO- OPINTOIHIN - Ohjauksen kehittäminen - Erityistä tukea tarvitsevien ja lahjakkaiden huomioonottaminen - Aktiivinen ja osallistuva opiskelija - Opetuksen ja opetussuunnitelman kehittäminen - Arvioinnin kehittäminen - Yrittäjähenkisyys 4. LUONTOARVOJEN TIE- DOSTAMINEN - Luonnon tuntemus - Luonnon moninaiskäyttö - Sopusoinnussa luonnon kanssa eläminen - Positiivinen ja aktiivinen suhtautuminen luontoon

9 8 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, se mitä opitaan, riippuu yksilön aikaisemmasta tiedosta ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Yhdessä tilanteessa opittu tieto tai taito ei automaattisesti siirry käytettäväksi toisenlaisissa tilanteissa. Vesannon lukio pyrkii ottamaan huomioon opiskelijoiden yksilöllisiä oppimisstrategioita. Pyrkimyksenä on tukea opiskelijoiden vahvuusalueita opiskelussa ja mahdollisia opiskelijan oppimista vaikeuttavia tekijöitä pyritään vähentämään. Oppimiskäsityksen kehittämisen kannalta on keskeistä, että opiskelijaa kasvatetaan kriittiseksi tiedon käsittelijäksi ja tiedonhankkijaksi. Oppimisessa tiedon sirpalemaisen hallinnan sijaan painotetaan opitun tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. 3.2 Opiskeluympäristö ja -menetelmät Opiskelijan omaa aktiivista tiedonrakentamisprosessia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Heille tulee antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja. Heitä tulee ohjata tiedostamaan, arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opetuksessa on myös otettava huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti vaihtelee ja että he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuotojen tulee olla monipuolisia. Opiskelijoille tulee antaa välineitä tiedon hankkimiseen ja tuottamiseen sekä tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaamalla heitä soveltamaan kullekin tiedon- ja taidonalalle luonteenomaisia tiedon- ja taidon hankkimis- ja tuottamistapoja. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjastojen tarjoamia palveluja. Opiskelutilanteita tulee suunnitella siten, että opiskelija pystyy soveltamaan oppimaansa myös opiskelutilanteiden ulkopuolella. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna, itsenäisenä opiskeluna ja vieraskielisenä. Siitä päätetään opetussuunnitelmassa.

10 9 Pieni lukio tarjoaa turvallisen psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön. Avoin vuorovaikutus, erilaiset tukitoimet, opiskelijahuolto, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta sekä opiskelijoiden ohjaus tukevat oppimista, kasvua ja kehitystä. Opiskelijan fyysisenä opiskeluympäristönä toimii Vesannon lukion ja yläasteen yhteinen koulurakennus, jossa toimii kunnan kirjasto, koulukirjasto sekä atk-luokka. Samassa pihapiirissä on käytössä myös liikuntahalli kuntosaleineen. Lukion yhteydessä toimii aikuislukio, jonka opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua päiväopetukseen. Vesannon lukiossa opetus on pääasiassa luokkaopetusta. Luokkaopetuksen ohella opiskelijalla on mahdollisuus opiskella erilaisissa oppimisympäristössä koulun ulkopuolella (esim. luontopainotteiset kurssit, opintoretket) tai yhteistyössä muiden lukioiden kanssa virtuaali- ja mediapohjaisessa oppimisympäristössä esimerkiksi videoneuvottelu - ja verkkokurssit. Opiskelijoille tarjotaan monipuolinen kurssitarjonta, joka sisältää erilaisia ryhmäopetustilanteita, itsenäistä opiskelua ja verkko-opiskelua sekä yhteistyötä yliopistojen kanssa. Kursseja on mahdollista suorittaa itsenäisesti (ohjeet löytyvät eri oppiaineiden kohdalta). Vesannon lukiossa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä eri oppiaineissa tavoitteena tarjota opiskelijoille ajanmukaista, elämyksellistä, ongelmakeskeistä ja vaihtelevaa sekä mielenkiintoista opetusta. Monipuolisten työtapojen lisäksi pidetään tärkeänä rohkaisevaa, kannustavaa, tasapuolista ja lämminhenkistä opetusilmapiiriä, jossa viihtyvät niin opiskelijat kuin henkilökuntakin. 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustehtävästä. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki lukion viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri tulee esiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla. Lukiossa tavoitteena on opetussuunnitelmaan nojautuen toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta, on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua oman työyhteisönsä kehittämiseen muun muassa oppilas-kuntatoiminnan kautta. Opetussuunnitelma määrittelee tavoiteltavan toimintakulttuurin. Tavoitteena on, että lukion kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Myös aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua lukion toimintakulttuurissa. Tavoitellun ja toteutuneen toimintakulttuurin yhtäpitävyyden arviointi on perusedellytys lukion jatkuvalle kehittämiselle. Toimintakulttuurin pääpiirteet tulee kuvata opetussuunnitelmassa. Vesannon lukion toiminta pohjautuu lukiolakiin ja -asetukseen, opetussuunnitelmaan ja opettajakunnan laatimaan työsuunnitelmaan, jossa määritellään lukuvuoden tavoitteet. Koulun toiminta-ajatus ja avaintulosalueet on esitelty kohdassa 2.2.

11 10 Opiskelijoiden vaikutuskanavia ovat mm. erilaiset kyselyt ja yhteiset keskustelut, ryhmänohjaustunnit sekä oppilaskuntatoiminta. Opiskelijoiden mielipiteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja järjestelyssä. Lukuvuoden juhlat ja erilaiset tapahtumat/ teemapäivät kuuluvat olennaisena osana koulun toimintaan ja toteuttavat koulun toiminta-ajatusta ja opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia. Koulu pyrkii olemaan aktiivinen yhteistyölle ja vuorovaikutukselle ympäröivän yhteiskunnan kanssa tekemällä yhteistyötä järjestöjen ja yritysten kanssa sekä mahdollistamalla erilaisten opintoretkien toteuttamisen opiskelun osana. Lukio toimii sivistyslautakunnan hyväksymien järjestyssääntöjen mukaisesti. Opiskelun suoritusohjeet Kurssit suoritetaan aineittain numerojärjestyksessä, ellei kyseisen aineen opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Kurssikokeeseen osallistuminen Opiskelija osallistuu kurssikokeeseen opiskellun jakson päätteeksi. Jos hän ei sairauden tai muun pätevän syyn vuoksi voi osallistua kurssikokeeseen, hänellä on oikeus suorittaa kurssi uusintakuulustelussa. Kokeesta poissaolosta tulee ilmoittaa koululle. Kurssikoe Kurssikoe pidetään koeviikon aikana. Kutakin ainetta kohden varataan koeaikaa kolme tuntia ja koetta edeltävänä päivänä kaksi tuntia kurssin painoalueiden kertaamiseen. Koetehtävät laaditaan siten, että ne testaavat, miten opiskelijat ovat ymmärtäneet opetuksen sisällön ja miten he pystyvät soveltamaan tietojaan. Lisäksi kurssin aikana voidaan pitää erilaisia testejä tai suppeampia kokeita. Täydennettäväksi jätetty kurssi Kurssin arvioinniksi annetaan täydennettävä, mikäli opiskelija on poissa kokeesta ilman hyväksyttävää syytä tai opiskelijalla on enemmän kuin kolme selvittämätöntä poissaoloa tai opiskelija ei ole palauttanut annettuja tehtäviä määräaikaan mennessä. Hylätyn kurssin uusiminen hylätyn kurssin voi uusia kerran - syyslukukauden alussa noin viikon kuluttua koulun alkamisesta - opetukseen ja kurssikokeeseen osallistumalla, kun kurssi on tarjolla - osallistumalla kerran uusintakuulusteluun - mikäli uusintakoe hylätään, käymällä kurssi uudelleen ja osallistumalla kurssikokeeseen Hyväksytyn kurssin uusiminen hyväksytyn kurssin voi uusia kerran - reaaliaineissa kurssin suoritusjakson jälkeen uusintakuulustelussa tai yleisinä korotuspäivinä - äidinkielessä, kielissä ja matematiikassa 2. ja 4. jakson jälkeen uusintakuulustelussa, syyslukukauden alussa ja normaalina kurssikoepäivänä Parempi kurssiarvosana otetaan huomioon

12 11 Kahden (kolme kurssia vain poikkeustapauksissa) kurssin suorittaminen yhtäaikaa: Opiskelija voi suorittaa kaksi kurssia yhtä aikaa, mikäli kurssit sijoittuvat työjärjestyksessä päällekkäin, sopimalla siitä aineenopettajien kanssa (erillinen lomake) Kurssin itsenäinen suorittaminen Kurssin suorittaminen opetukseen osallistumatta on sovittava aineenopettajan kanssa; kurssin voi suorittaa joko kurssikokeena silloin, kun kurssi on tarjolla tai uusintakuulustelussa tai poikkeustapauksissa muulloin opettajan kanssa sopien. Verkkokursseja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan (ISO-verkosto ja pienten lukioiden verkko). Itsenäisestä suorituksesta täytetään erillinen lomake. Itsenäinen kurssi tulee suorittaa hyväksytysti, jotta se lasketaan mukaan kurssimäärään. 3.4 Opintojen rakenne Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja, joita opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen. Oppiaineiden pakollisten ja valta-kunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on määritelty kohdassa 5. Valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002) määrätyn syventävien kurssien vähimmäismäärän lisäksi lukiossa voi olla koulukohtaisia, lukion opetussuunnitelmassa määriteltäviä syventäviä kursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettaviin lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kaikki soveltavat kurssit tulee määritellä lukion opetussuunnitelmassa. Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään lukion opetussuunnitelmassa. Oheisena on tuntijako ja Vesannon kunnan kieliohjelma, joihin tämä opetussuunnitelma perustuu. Kurssien suoritusjärjestys määritellään oppiainekohtaisesti. Vesannon lukion opiskelijat voivat suorittaa puheviestinnän päättökokeen opetushallituksen ohjeiden mukaisesti. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kuvataiteen, musiikin tai liikunnan diplomin sekä suullisen kielitaidon kokeita opetushallituksen ohjeiden mukaisesti. Lukio toimii yhteistyössä muiden lukioiden kanssa (esim. Itäsuomalainen oppimisverkosto ja pienten lukioiden verkko) ja opiskelijoilla on mahdollisuus täydentää kurssivalikoimaansa verkostojen kautta. Osa opetuksesta voidaan toteuttaa pelkästään etä- tai verkko-opiskeluna. Lisäksi yhteistyötä tehdään muiden oppilaitosten kanssa opintokäyntien, mahdollisten kurssisuoritusten tai projektien kautta.

13 12 LUKION TUNTIJAKO * = puoli kurssia Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Valtakunnallisia syventävät koulukohtaisia syventäviä koulukohtaisia soveltavia Äidinkieli ja kirjallisuus 1, 2, 3, 4, 5, 6 7, 8, 9 10, 11, 12 Kielet A1-kieli Englanti 1, 2, 3, 4, 5, 6 7, 8 9, 10 *, 11 B1-kieli Ruotsi 1, 2, 3, 4, 5 6, 7 8, 9* B2-kieli Saksa 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 9* B3-kieli Saksa 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 9* B3-kieli Ranska 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 B3-kieli Venäjä 1, 2, 3 Matematiikka Lyhyt oppimäärä 1, 2, 3, 4, 5, 6 7, 8 9, 0* 1, 2, 3, 4, 5, 6, Pitkä oppimäärä 7, 8, 9, 10 11, 12, 13 14, 15 16, 0* Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 1, 2 3, 4, 5 6 Maantiede 1, 2 3, 4 5 Fysiikka 1 2, 3, 4, 5, 6, 7, * Kemia 1 2, 3, 4, 5 6* Uskonto 1, 2, 3 4, 5 6 Filosofia 1 2, 3, 4 5 Psykologia 1 2, 3, 4, 5 6 Historia 1, 2, 3, 4 5, 6 7 Yhteiskuntaoppi 1, 2 3, 4 5 Taito- ja taideaineet Liikunta 1, 2 3, 4, 5 6* Musiikki 1, 2 3, 4, 5 6 Kuvataide 1, 2 3, 4, 5 6 Terveystieto 1 2, 3 Opinto-ohjaus 1 2 luontopainotteiset kurssit 1, 2, 3 atk 1, 2, 3 opiskelutaidot 1* Kotitalous 1 Pakolliset kurssit vähintään 10 yhteensä väh. 75 Lisäksi: aikaisempia kursseja voidaan suorittaa itsenäisesti ja osa kurssitarjonnasta voidaan opettaa kansalaisopiston, ISO-verkoston ym. yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä videoneuvottelun avulla tai muutoin itsenäisesti. Lisäksi kurssitarjontaa voidaan täydentää edellä mainitulla yhteistyöllä.

14 13 Taito- ja taideaineissa pakollisia kursseja on yhteensä 5, joista 2 on liikunnan kursseja. Kuvataiteesta ja musiikista ensimmäinen kurssi on kaikille pakollinen, jonka jälkeen opiskelija valitsee viidenneksi taito ja - taideaineen pakolliseksi kurssiksi joko KU2 tai MU2 kurssin. VESANNON KUNNAN KOULUTOIMEN KIELIOHJELMA Vesannon kunnan koululaitoksessa opiskellaan seuraavia vieraita kieliä: A1-kieli perusopetuksen 3. luokalta alkavana A1-kielenä opetetaan englannin kieltä B1-kieli perusopetuksen 7. luokalta alkavana B1-kielenä opetetaan toista kotimaista kieltä B2-kieli perusopetuksen 8. luokalta alkavana valinnaisena B2-kielenä opetetaan saksan kieltä B3-kieli lukiossa alkavana B3-kielenä opetetaan saksan, ranskan ja venäjän kieltä opetussuunnitelmassa määritellyssä laajuudessa. Opetusta voidaan järjestää muiden oppilaitosten kanssa esimerkiksi videoneuvottelun avulla tai verkko-opetuksena. Näiden kieliopintojen lisäksi voidaan perusopetuksessa ja lukiossa opettaa valinnaisena lyhyempiä kielten opintokokonaisuuksia. Lisäksi lukiossa kieliohjelmaa voidaan täydentää verkko-opetuksena.

15 14 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Huoltajilla tulee olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukion työhön. Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö tulee järjestää niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysiikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä erityisesti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajat ovat tärkeä yhteistyökumppani opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelun tukemisessa. Huoltajat tarvitsevat tietoa lukio-opinnoista ja opiskelijan valintojen vaikutuksista tuleviin opiskelumahdollisuuksiin. Yhteistyö huoltajien kanssa alkaa jo silloin, kun peruskoulun yhdeksännen luokan oppilas on hakeutumassa lukio-opintoihin. Vuosittaiset vanhempainillat antavat mahdollisuuden tiedottaa huoltajille kuhunkin opiskelutilanteeseen liittyviä asioita ja mahdollistaa huoltajien yhteisen pohdinnan opiskelijan opintojen tukemisesta ja valintojen merkityksestä. Ryhmänohjaaja, aineenopettaja, opinto-ohjaaja tai rehtori ovat yhteydessä koteihin tarpeen mukaan. Vuosittain jaettava opinto-opas toimii tietokanavana koteihin. Alaikäisen opiskelijan tulee esittää huoltajan allekirjoittama jaksotodistuksensa ryhmänohjaajalle, jotta tieto opiskelijan opinnoissa menestymisestä välittyy huoltajalle. 4.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien osallistua. Opinto-ohjaajalla on oltava päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa tulee ohjata suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelijan tulee saada opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti.

16 15 Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tulee tiedottaa perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat tulee perehdyttää oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä tulee kehittää ja pitää yllä lukio-opintojen ajan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta tulee huolehtia yhteistyössä kotien kanssa. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat on tarkistettava säännöllisesti sekä seurattava heidän opintojensa etenemistä. Opetussuunnitelmaan on laadittava kuvaus ohjaukseen osallistuvien tehtävistä ja työnjaosta ja joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen opetustyön kehittämisen välineenä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, miten hän voi saada tukea ohjaustoimintaan osallistuvilta henkilöiltä ja mitkä ovat näiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa. Opetussuunnitelmasta on käytävä ilmi, miten opinto-ohjausta koskeva yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa on järjestetty. Samoin siinä tulee määritellä yhteistoiminnan puitteet eri asiantuntijoiden ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Myös huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on kuvattava opetussuunnitelmassa. Lukion ohjaustyön lähtökohtana ovat opiskelijoiden erilaiset ohjaukselliset tarpeet opintojen aikana. Opintojen ohjauksen avulla edistetään opiskelijan opiskeluvalmiuksia ja sosiaalista kypsymistä, kehitetään ura- ja elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja, edistetään koulutyön vaikuttavuutta, ehkäistään syrjäytymiskehitystä sekä lisätään hyvinvointia koulussa. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan opintojen etenemistä ja mitoittaa opiskelu kolmelle vuodelle yksilölliset tarpeet huomioiden. Jos opiskelun onnistuminen edellyttää neljännen vuoden käyttöönottoa, tuetaan opintojen suunnittelua erityisellä huolella. Lukion opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua työelämään osana opinto-ohjauksen syventävää kurssia. Oppilaanohjaus toimii kiinteässä yhteistyössä opiskelijahuollon kanssa ja tekee yhteistyötä myös työvoimahallinnon kanssa. OHJAUKSEN TYÖNJAKO Rehtori luo ohjaukselle toimintaedellytykset ohjaa ja valvoo ohjauksen toteutumista tiedottaa opiskelijoille ja huoltajille lukio-opintoja ja yo-tutkintoa koskevista määräyksistä Opinto-ohjaaja vastaa opinto-ohjauksen käytännön järjestelyistä vastaa opo-kurssien toteutumisesta varaa aikaa myös henkilökohtaiseen ja pienryhmäohjaukseen tekee yhteistyötä lähialueiden oppilaitosten ja muiden yhteistyötahojen kanssa

17 16 Ryhmänohjaaja perehdyttää opiskelijat lukio-opintoihin ja tukee ryhmäytymistä vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen seurannasta ohjaa tarvittaessa henkilökohtaisesti tai pienryhmissä koko ryhmän ohjaustuokioiden lisäksi puuttuu ajoissa lisääntyneisiin poissaoloihin tai muihin käyttäytymis- ja opiskeluongelmiin huolehtii kodin ja koulun yhteistyöstä Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa tarkkailee oman aineensa opintojen etenemistä yhdessä ro:n kanssa puuttuu lisääntyneisiin poissaoloihin Opintojen ohjauksessa tehdään yhteistyötä perusopetuksen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. 4.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö sekä ehkäistä syrjäytymistä. Opiskelijahuolto on opiskeluympäristön hyvinvoinnin edistämistä sekä oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. Opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä tulee tukea. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelijahuoltoa sekä kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa laaditaan yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyön periaatteet, yhteistyö huoltajien kanssa ottaen huomioon oppilaitoksessa olevat alaikäiset ja täysi-ikäiset opiskelijat opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus opiskeluun sekä kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa eri hallintokuntien yhteistyö ja paikalliset tukiverkostot opiskelijan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi ja opiskelijan ohjaamiseksi tarvittaviin palveluihin oppilaitoksen suunnitelma, jossa määritellään toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä menettelytavat ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa kuten kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, tupakointi ja päihteiden käyttö, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa.

18 17 Kouluyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja sosiaalista vastuullisuutta edistävät kouluterveydenhuollon palvelut (kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri, huom. kouluterveydenhuollon oma toimintasuunnitelma), psykologipalvelut sekä sosiaalitoimen että terveydenhuollon palveluna ja ennen kaikkea koulun moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä. Oppilashuoltotyöryhmä on yhteinen Vesannon yläasteen kanssa ja se määrittelee itse tarkemman toimintasuunnitelmansa, työryhmään kuuluvat rehtorit, opinto-ohjaaja ja erityisopettaja sekä nuorisotoimen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen edustajat. Oppilashuoltotyöryhmä käsittelee opiskelijan opiskeluun ja aikuiseksi kasvamiseen liittyviä erityiskysymyksiä sekä sopii tehtävistä toimenpiteistä ja järjestelyistä yhdessä huoltajien kanssa. Ryhmän kautta pystytään tarvittaessa joustavasti järjestämään eri asiantuntijoiden ja kodin yhteistyötä sekä paikallisia tukiverkostoja opiskelijan tarvitsemien palvelujen turvaamiseksi. Opiskelijahuollon järjestelyistä tiedotetaan huoltajille ja asioiden käsittelyyn oppilashuoltotyöryhmässä pyydetään alaikäisen huoltajan lupa. Lukion opiskelijahuollosta vastaa rehtori yhteistyössä opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajien sekä kaikkien opettajien kanssa. Ryhmänohjauksella ja opinto-ohjauksella on keskeinen merkitys ongelmien ennalta ehkäisyssä ja ennakoinnissa. Koulun toimintakulttuurin tavoite on luoda hyvinvointia edistävä oppimisympäristö, jolloin koulun toimintatavat, ilmapiiri ja työskentelyn ympäristö ovat sellaisia, että erityisten tukitoimien tarve muodostuu mahdollisimman vähäiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään ennaltaehkäisevien toimintaperiaatteiden ja -mallien kehittämiseen sekä opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksiin. Lukio tukee opiskelijoiden mahdollisuuksia tukea toistensa opiskelua tukioppilastoiminnan ja oppilaskuntatoiminnan kautta. Ryhmänohjaaja ja kukin aineenopettaja huolehtivat opiskelijoiden poissaolojen seuraamisesta. Poissaoloselvitykset esitetään aineenopettajille ja ryhmänohjaajalle. Alaikäisen opiskelijan poissaoloselvitykset tulee olla huoltajan vahvistamia. Täysi-ikäisen opiskelijan sairauspoissaolot tulee olla toisen aikuisen vahvistamia (omat vanhemmat, kouluterveydenhoitaja, lääkäri tai joku muu erikseen sovittu henkilö). Aineenopettajan tulee ilmoittaa ryhmänohjaajalle, jos hän ei saa asianmukaista poissaoloselvitystä ja ryhmänohjaaja tai aineenopettaja ottaa huoltajaan/ opiskelijan vanhempiin yhteyttä mikäli epäillään opiskelijan olevan poissa ilman perusteltua syytä. Onnettomuus ja kriisitilanteita varten on laadittu toimintaohjeet kriisikansioon. Tavoitteena on yksilön tukeminen ja yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Kansiossa on myös suunnitelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi koulussa sekä päihdestrategia.

19 Opiskelun erityinen tuki Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain (629/1998) 13 :n (muutettu lailla 478/2003) mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 :ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Opetussuunnitelmassa määritellään, miten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukitoimet järjestetään. Opiskelijalle, jolla on diagnosoituja oppimisvaikeuksia ja erityisen tuen tarpeita, laaditaan suunnitelma, johon yksilölliset toimenpiteet kirjataan. Suunnitelman laatimista varten tulee hankkia riittävä asiantuntijalausunto. Suunnitelman laatimisen pääasiallisena vastuuhenkilönä on rehtori. Suunnitelma laaditaan opiskelijan, huoltajan ja opettajien kanssa yhteistyössä ja sen seurannasta huolehditaan. Lukion opettajien tulee perehtyä opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelun järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) ja henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan (HOP), mikäli opiskelijalle on laadittu sellainen perusopetuksessa. Tilapäistä erityistä tukea annetaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan eri oppiaineiden opettajien, ryhmän ohjaajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin yhteistyönä. Tukiopetukseen varataan resurssia.

20 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yleistä Kieli- ja kulttuuriryhmillä tarkoitetaan tässä saamelaisia, romaneja, viittomakielisiä ja vieraskielisiä. Opetussuunnitelmassa määrätään opetuskielestä ja opetussuunnitelman perusteiden kohdan 5 mukaan äidinkielen opetuksesta. Lukiokoulutuksessa voi lukiolain 6 :n 1 momentin mukaan opetuskielenä suomen ja ruotsin kielen lisäksi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Mikäli tätä mahdollisuutta käytetään, opetussuunnitelmaan tulee kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin yllä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. Saamenkielisille voidaan opettaa jotakin ainetta tai joitakin kursseja saameksi, käyttää saamenkielisiä oppimateriaaleja tai käyttää saamen kieltä suullisesti oppimateriaalin ollessa suomenkielistä. Viittomakieltä voidaan käyttää sekä apukielenä että varsinaisena opetuskielenä. Jos osa opetuksesta halutaan edellä mainitun momentin mukaan antaa jollakin muulla kuin alussa mainitulla kielellä, siis toisella kotimaisella tai vieraalla kielellä, on tämäkin määriteltävä opetussuunnitelmassa ja samalla huolehdittava siitä, että osittainen muunkielinen opetus ei vaaranna oppimista. Äidinkielen opetus noudattaa lukiolain 8 :n mukaan opiskelijan opetuskieltä, joka voi olla suomi, ruotsi tai saame. Mikäli opetuskieli on pääasiallisesti saamen kieli, myös äidinkielen ja kirjallisuuden -oppiaineena opetetaan saamen kieltä. Saamen kieltä voidaan opettaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, vaikka koulu ei antaisikaan opetusta saamen kielellä. Saamea äidinkielenä opiskeleville annetaan suomen kielen opetus joko erillisen saamenkielisille tarkoitetun oppimäärän tai suomenkielisten äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaan. Myös viittomakielisille on näissä opetussuunnitelman perusteissa oma suomen kielen oppimäärä. Äidinkielenä voidaan lukiolain 8 :n 2 momentin mukaan opettaa myös viittomakieltä, romani-kieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta äidinkieli ja kirjallisuus joko suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan tai suomi/ruotsi äidinkielenä -oppimäärän mukaan. Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten rajoissa, missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. Kieli- ja kulttuuriryhmien erityispiirteitä Saamelaiset Saamelaisopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat saamen kielen ja kulttuurin ytimen, jota lukiokoulutuksen tulee tukea. Lukioopetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Niille, jotka perusopetuksessa ovat saaneet saamenkielistä opetusta, jatketaan sitä lukiossa mahdollisuuksien mukaan.

21 20 Opetuksen tulee tukea opiskelijoiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen vahvistamiseen ja yleisten kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Lukiokoulutuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opiskelun tavoitteena on, että saamelaisopiskelijat tulevat yhä tietoisemmiksi juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamenkielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Lukion tulee antaa opiskelijoille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että he voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä. Saamenkielistä opetusta voidaan antaa pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten opiskelijoiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen ja antaa valmiudet saamenkieliseen jatko-opiskeluun korkea-asteella. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat opiskelijan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen ja opiskelun tulee tukea opiskelijoiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa, saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki-, kertoma- ja käsityöperinteen tuntemusta. Opetuksen ja opiskelun resurssina voidaan käyttää lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Lukion tulee opiskeluympäristönä tukea omalta osaltaan saamen kielellä annettavaa opetusta. Romanit Romaniopiskelijoiden opetuksessa tulee ottaa huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanikielen opetuksen tulee lukiossa vahvistaa romaniopiskelijoiden identiteettiä ja antaa heille mahdollisuuksia käyttää kieltään ja ilmaista itseään siten, että huomioidaan heidän kotoaan, yhteisöstään ja perusopetuksesta saamansa taidot ja tiedot sekä heidän halunsa ilmaista identiteettiään. Romanikielen opetusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa ja sen tulee edistää romaniopiskelijoiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista Suomessa ja muissa maissa. Opiskelussa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva opiskelija, jonka äidinkieli on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan lukion yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin ja viestintään. Opetuskielenä on suomalainen tai ruotsalainen viittomakieli. Sen rinnalla käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Opiskelijan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa sekä osata käyttää hyväkseen viittomakielisiä tulkki- ja yhteiskuntapalveluja.

22 21 Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen ja ruotsalainen viittomakieli ovat vähemmistökieliä, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen opiskeluympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin. Maahanmuuttajat ja muut vieraskieliset Maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opetuksessa ja opiskelussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita ja lukion paikallista opetussuunnitelmaa huomioiden opiskelijoiden taustat ja lähtökohdat kuten suomen/ruotsin kielen taito, äidinkieli ja kulttuuri, maassaoloaika ja aikaisempi koulunkäynti. Opetus ja opiskelu tukevat opiskelijan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että opiskelijan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle ja muulle vieraskieliselle opiskelijalle voidaan opettaa koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Opetushallituksen suositus opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä on liitteenä. Suomen tai ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukio-opinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukio-opintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. Maahanmuuttajaopiskelijat voivat opiskella suomea toisena kielenä ja heille järjestetään erillistä tukiopetusta ja opetuksen erityisjärjestelyjä tarpeen mukaan.

23 22 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laajaalaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa. Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintä-taitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla. Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi. Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan. Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy kohtaamaan joustavasti muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa. 5.2 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista.