Kh:n kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4 krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 40 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:35-19:30 Paikka Kh:n kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4 krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Antti Aarnio, puheenjohtaja Pia Aarrekivi Said Yusuf, saapui klo käsittelyn jälkeen Anitra Ahtola, saapui klo käsittelyn jälkeen Jyri Airinen Jussi Honkaheimo Seppo Kallunki Maila Lingman-Nukala Nina Mansukoski Raakel Inkeri Riina Nevamäki Pasi Hovi Kari Pajunen Tipsu Sollasvaara Muut saapuvilla olleet Sampo Suihko Martti Merra Viula Pakka Jetta Laajarinne Jaana Jalonen Hanna Savilahti Hannele Junnila sivistystoimen johtaja liikuntajohtaja kehittämispäällikkö tiedotuspäällikkö kaupunginhallituksen edustaja nuorisonohjaaja, paikalla klo , 37 sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 40 Allekirjoitukset Antti Aarnio puheenjohtaja Hannele Junnila sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Seppo Kallunki Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8 krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 40 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 29 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 30 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Vuoden 2014 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä 6 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma: kehykseen vaikuttavat tekijät, nuorisopalvelut 32 2 Vuoden 2014 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä 9 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma: kehykseen vaikuttavat tekijät, liikuntapalvelut 33 Vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin 12 tarkastushavantoihin annettavat selvitykset, liikunta- ja 34 3 Olarinniityn ulkoilukeskuksen tarveselvitys Kirkkojärven päiväkodin (korvaava uudisrakennus) ja 18 nuorisotilan tarveselvitys 36 5 Nuorisopalvelut/ Yleisavustus Nuorisopalvelut/ 2. Kohdeavustus Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen (kh/kv) 29

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Päätös on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä lautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalle toimitetulla sähköisellä kokouskutsulla. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Käsittely Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Pia Aarrekivi. Aarrekiven estyneenä ollessa puheenjohtaja ehdotti Seppo Kallunkia. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Seppo Kallunki.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / Vuoden 2014 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma: kehykseen vaikuttavat tekijät, nuorisopalvelut Valmistelijat / lisätiedot: Viula Pakka, puh. (09) Kirsti Askolin, puh. (09) Liisa Paavola, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko esittää, että selostusosassa ja liitteessä esitetyt painotukset huomioidaan talousarviokehyksen laadinnan yhteydessä Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Nuorisopalvelujen tulosyksikön kehykseen vaikuttavat tekijät taloussuunnitelmaan Vuosien Espoo-strategian ja vuoden 2014 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Toimintaympäristön muutokset ja kehykseen vaikuttavat tekijät (06/2013) - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2013) - Käyttösuunnitelmat (02/2014) Espoon talouden tilanne huhtikuussa 2013 Huhtikuun lopun tilanteessa kaupungin ulkoiset tulot ovat edelleen kertyneet hitaammin kuin vuonna Toimialat kuitenkin ennustavat tulojen kertyvän noin 19 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Merkittävä osa tuloista, 13 milj. euroa, aiheuttaa vastaavan menojen ylityksen investointipuolella, joten kokonaisuuden kannalta tulojen lisäyksillä ei ole nettovaikutusta. Alkuvuonna ulkoisten kulujen kehityksen vertailtavuus oli vaikeaa, sillä eläkemaksujen kirjaustavan muutokset tehtiin vasta loppukeväästä 2013.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 40 Nyt luvut ovat vertailukelpoisia ja kasvu viime vuoteen on 3,8 prosenttia. Toimialat ovat ennustaneet koko alkuvuoden ylityspaineita. Ylityspaineet kohdistuvat toimeentulo- ja työmarkkinatukeen, HUS:n siirtoviivepäiviin, katujen ylläpitoon ja lastensuojeluun. Merkittävin yksittäinen ylitys kohdistuu erikoissairaanhoitoon, jossa Espoo on budjetoinut vähemmän kuin HUS:n budjetissa on vahvistettu. Ylityspaineet ulkoisissa kuluissa ovat yhteensä n. 9,4 milj. euroa. Verotulojen heikko kehitys on jatkunut koko alkuvuoden ja verotulojen arvioidaan toteutuvan vajaat 27 milj. euroa talousarviota pienempänä. Kulujen ylittäessä talousarvion ja verotulojen jäädessä merkittävästi alle talousarvion, on kuluvan vuoden vuosikate jäämässä ainoastaan 80 milj. euroon ja tilikauden tulos jää 25 milj. euroa alijäämäiseksi. Investointien toteutuminen budjetin mukaisena edellä kuvatussa taloustilanteessa tarkoittaa lisävelan ottamista ja entisestään merkittävän lainamäärän kasvattamista. Verorahoituksen heikko kertyminen ja samalla käyttötalouden ylittyminen aiheuttavat merkittäviä haasteita tulevan taloussuunnitelmakauden valmistelulle. Kehykseen vaikuttavat muutokset sivistystoimessa Palkankorotusvaraus tehdään koko kaupungissa 1,0 prosentin suuruisena vuoden 2013 huhtikuun palkkoihin (3,6 milj. euroa). Sosiaaliturva- ja eläkemaksuprosenttien varausten kaupunkitasoinen korotusprosentti on 0,15. Opetuksen palkkojen palkkaperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin varaudutaan 2,0 prosenttiyksikköä kaupunkitasoista korkeampana. Ateriapalveluiden hinnat nousevat 3,9 prosentilla eli yhteensä noin 1,2 milj. euroa. Toimitilavuokrien korotukset ovat ennakkotiedon mukaan 3,1 milj. euroa, josta puuttuu vielä osa vuonna 2014 valmistuvista kohteista, toimitilavuokralistoihin tehdyt korjaukset sekä toimitilavuokrien uuden laskentatavan aiheuttamat mahdolliset korotukset. Perusopetuksen oppilasmäärien kasvu, uudet päiväkodit, väistötilat koulujen ja päiväkotien remonttien yhteydessä, sopimusten indeksikorotukset, kotikuntakorvaukset sekä kohonneet ICT-menot ja siivouksen korotukset aiheuttavat myös lisäkustannuksia. Suomenkielisessä opetustoimessa perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat, alakoululaisten määrä lisääntyy yhteensä noin 300 oppilaalla ja yläkoululaisten määrä noin 100 oppilaalla. Erityisoppilaiden määrä kasvaa 20 ja vieraskielisten oppilaiden määrä noin 50 oppilaalla. Lukion oppilasmäärä laskee noin 50 oppilaalla. Koulukuljetusten hinnankorotukset ja väistökuljetukset aiheuttavat menopaineita. Lukioiden varustaminen ICT-laitteilla sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen aloitetaan vuonna Iltapäivätoiminnan ryhmien tarve kasvaa alakoulujen oppilasmäärän kasvusta johtuen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 40 Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa uudet päiväkodit, Kepeli, Suurpelto, Laajalahden peruskorjaus, Leppävaaran siirtokelpoinen sekä Suvelan asukaspuisto valmistuvat vuoden 2014 aikana. Päivähoidon lapsimäärä kasvaa noin 200 lapsella. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvu, kasvun ja oppimisen tuen tehostaminen sekä esiopetuksen oppilashuollon kehittäminen edellyttävät henkilöstön koulutustason nostamista. Tieto- ja viestintätekniikkaa ajantasaistetaan. Ruotsinkielisessä opetustoimessa peruskoulun oppilasmäärä kasvaa noin 110 oppilaalla. Lukion varustaminen ICT-laitteilla sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen aloitetaan vuonna Koulukuljetusten hinnankorotukset aiheuttavat menopaineita. Iltapäivätoiminnan ryhmien tarve kasvaa alakoulujen oppilasmäärän kasvusta johtuen. Vapaan sivistystyön tulosyksikön ja kaupunkikulttuurin tulosyksikön palveluissa kehyspaineita aiheuttavat mm. avustusten korotustarve esim. taiteen perusopetuksen osalta. Liikuntapalveluissa kehyspaineita aiheuttavat mm. Tapiolan tekojääradan kustannukset sekä sitovat sopimukset ja energiakustannukset. Nuorisopalveluissa kehyspaineita aiheuttavat mm. Labra- ja Kouluyhteisön toimintamallin kehittäminen -hankkeet. Muun sivistystoimen kehyspaineet kohdistuvat kotikuntakorvauksiin.. Priorisointi tärkeää Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset tulee suurelta osalta kattaa toimintoja priorisoimalla ja muuttamalla. Tämän johdosta on tärkeää, että tulosyksiköissä ja lautakunnissa priorisoidaan ja painotetaan kehyspaineita vielä tarkemmin. Se antaa jatkossa pohjaa oikein kohdistetun ja realistisen talousarviokehyksen valmistelulle. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / / Vuoden 2014 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma: kehykseen vaikuttavat tekijät, liikuntapalvelut Valmistelijat / lisätiedot: Martti Merra, puh. (09) Kirsti Askolin, puh. (09) Liisa Paavola, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko esittää, että selostusosassa ja liitteessä esitetyt painotukset huomioidaan talousarviokehyksen laadinnan yhteydessä Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Liikuntapalvelujen tulosyksikön kehykseen vaikuttavat tekijät taloussuunnitelmaan Vuosien Espoo-strategian ja vuoden 2014 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Toimintaympäristön muutokset ja kehykseen vaikuttavat tekijät (06/2013) - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2013) - Käyttösuunnitelmat (02/2014) Espoon talouden tilanne huhtikuussa 2013 Huhtikuun lopun tilanteessa kaupungin ulkoiset tulot ovat edelleen kertyneet hitaammin kuin vuonna Toimialat kuitenkin ennustavat tulojen kertyvän noin 19 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Merkittävä osa tuloista, 13 milj. euroa, aiheuttaa vastaavan menojen ylityksen investointipuolella, joten kokonaisuuden kannalta tulojen lisäyksillä ei ole nettovaikutusta. Alkuvuonna ulkoisten kulujen kehityksen vertailtavuus oli vaikeaa, sillä eläkemaksujen kirjaustavan muutokset tehtiin vasta loppukeväästä 2013.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 40 Nyt luvut ovat vertailukelpoisia ja kasvu viime vuoteen on 3,8 prosenttia. Toimialat ovat ennustaneet koko alkuvuoden ylityspaineita. Ylityspaineet kohdistuvat toimeentulo- ja työmarkkinatukeen, HUS:n siirtoviivepäiviin, katujen ylläpitoon ja lastensuojeluun. Merkittävin yksittäinen ylitys kohdistuu erikoissairaanhoitoon, jossa Espoo on budjetoinut vähemmän kuin HUS:n budjetissa on vahvistettu. Ylityspaineet ulkoisissa kuluissa ovat yhteensä n. 9,4 milj. euroa. Verotulojen heikko kehitys on jatkunut koko alkuvuoden ja verotulojen arvioidaan toteutuvan vajaat 27 milj. euroa talousarviota pienempänä. Kulujen ylittäessä talousarvion ja verotulojen jäädessä merkittävästi alle talousarvion, on kuluvan vuoden vuosikate jäämässä ainoastaan 80 milj. euroon ja tilikauden tulos jää 25 milj. euroa alijäämäiseksi. Investointien toteutuminen budjetin mukaisena edellä kuvatussa taloustilanteessa tarkoittaa lisävelan ottamista ja entisestään merkittävän lainamäärän kasvattamista. Verorahoituksen heikko kertyminen ja samalla käyttötalouden ylittyminen aiheuttavat merkittäviä haasteita tulevan taloussuunnitelmakauden valmistelulle. Kehykseen vaikuttavat muutokset sivistystoimessa Palkankorotusvaraus tehdään koko kaupungissa 1,0 prosentin suuruisena vuoden 2013 huhtikuun palkkoihin (3,6 milj. euroa). Sosiaaliturva- ja eläkemaksuprosenttien varausten kaupunkitasoinen korotusprosentti on 0,15. Opetuksen palkkojen palkkaperusteisiin eläkevakuutusmaksuihin varaudutaan 2,0 prosenttiyksikköä kaupunkitasoista korkeampana. Ateriapalveluiden hinnat nousevat 3,9 prosentilla eli yhteensä noin 1,2 milj. euroa. Toimitilavuokrien korotukset ovat ennakkotiedon mukaan 3,1 milj. euroa, josta puuttuu vielä osa vuonna 2014 valmistuvista kohteista, toimitilavuokralistoihin tehdyt korjaukset sekä toimitilavuokrien uuden laskentatavan aiheuttamat mahdolliset korotukset. Perusopetuksen oppilasmäärien kasvu, uudet päiväkodit, väistötilat koulujen ja päiväkotien remonttien yhteydessä, sopimusten indeksikorotukset, kotikuntakorvaukset sekä kohonneet ICT-menot ja siivouksen korotukset aiheuttavat myös lisäkustannuksia. Suomenkielisessä opetustoimessa perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat, alakoululaisten määrä lisääntyy yhteensä noin 300 oppilaalla ja yläkoululaisten määrä noin 100 oppilaalla. Erityisoppilaiden määrä kasvaa 20 ja vieraskielisten oppilaiden määrä noin 50 oppilaalla. Lukion oppilasmäärä laskee noin 50 oppilaalla. Koulukuljetusten hinnankorotukset ja väistökuljetukset aiheuttavat menopaineita. Lukioiden varustaminen ICT-laitteilla sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen aloitetaan vuonna Iltapäivätoiminnan ryhmien tarve kasvaa alakoulujen oppilasmäärän kasvusta johtuen.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 40 Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa uudet päiväkodit, Kepeli, Suurpelto, Laajalahden peruskorjaus, Leppävaaran siirtokelpoinen sekä Suvelan asukaspuisto valmistuvat vuoden 2014 aikana. Päivähoidon lapsimäärä kasvaa noin 200 lapsella. Maahanmuuttajataustaisten lasten määrän kasvu, kasvun ja oppimisen tuen tehostaminen sekä esiopetuksen oppilashuollon kehittäminen edellyttävät henkilöstön koulutustason nostamista. Tieto- ja viestintätekniikkaa ajantasaistetaan. Ruotsinkielisessä opetustoimessa peruskoulun oppilasmäärä kasvaa noin 110 oppilaalla. Lukion varustaminen ICT-laitteilla sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen aloitetaan vuonna Koulukuljetusten hinnankorotukset aiheuttavat menopaineita. Iltapäivätoiminnan ryhmien tarve kasvaa alakoulujen oppilasmäärän kasvusta johtuen. Vapaan sivistystyön tulosyksikön ja kaupunkikulttuurin tulosyksikön palveluissa kehyspaineita aiheuttavat mm. avustusten korotustarve esim. taiteen perusopetuksen osalta. Liikuntapalveluissa kehyspaineita aiheuttavat mm. Tapiolan tekojääradan kustannukset sekä sitovat sopimukset ja energiakustannukset. Nuorisopalveluissa kehyspaineita aiheuttavat mm. Labra- ja Kouluyhteisön toimintamallin kehittäminen hankkeet. Muun sivistystoimen kehyspaineet kohdistuvat kotikuntakorvauksiin.. Priorisointi tärkeää Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset tulee suurelta osalta kattaa toimintoja priorisoimalla ja muuttamalla. Tämän johdosta on tärkeää, että tulosyksiköissä ja lautakunnissa priorisoidaan ja painotetaan kehyspaineita vielä tarkemmin. Se antaa jatkossa pohjaa oikein kohdistetun ja realistisen talousarviokehyksen valmistelulle. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / / Vuoden 2012 arviointikertomuksessa esitettyihin tarkastushavantoihin annettavat selvitykset, liikunta- ja Valmistelijat / lisätiedot: Nina Taipale, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Liikuntajohtaja Martti Merra antaa selvityksensä seuraavasti: Arviointikertomuksen kommentti: Liikuntatoimen tulee tiivistää yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa liikuntapalvelujen turvaamiseksi ja palveluista tiedottamiseksi kasvavalle käyttäjämäärälle Liikuntapalvelut on tiivistänyt yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa yli kuntarajojen tuotettavien palveluiden osalta. Yhteistyötä tehdään erityisesti ulkoilureittien ja alueiden osalta. Pääkaupunkiseudun kanssa yhteistyössä ylläpidetään sekä mski hiihtolatujen kunnossapito järjestelmää että mskate luistelukenttä järjestelmää. Tiedottamisen osalta yhteistyössä tuotetaan Pääkaupunkiseudun ulkoilukartta sekä Helsingin kanssa Saaristo opas. Liikuntapalveluiden vastuualueeseen kuuluu myös kalatalousasiat josta esimerkkinä voidaan mainita rajat ylittävä kalastuslupa sekä yhdessä tehtävät kalanpoikasten hankinnat. Arviointikertomuksen kommentti: Toimialojen tulee tehdä lisääntyvää yhteistyötä liikuntapalvelujen tarjoamiseksi kansanterveydellisen näkökulma huomioiden. Espoon Liikuntapoliittisen ohjelman tavoitteena on, että liikunta sisällytetään terveyttä edistäviin ohjelmiin kaikilla hallinnon aloilla ja toimenpiteiden tasoilla. Espoossa on meneillään useita liikuntapainotteisia poikkihallinnollisia yhteistyöprojekteja. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita Espoon pyöräilyn edistämis hanke (tekninen toimialan vetämä), Liikuntaa joka päivä hanke (yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa) sekä Monikulttuurinen liikuntapolku - hanke. Liikuntapalveluita tarjotaan myös poikkihallinnollisen yhteistyön tuloksena. KULPS kulttuuri ja liikuntapolku kehittää koulujen kulttuuri ja liikuntakasvatusta, sekä lisää myös liikuntakohteiden tunnettavuutta. Terveyssektorin kanssa yhteistyötä tehdään esimerkiksi henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan osalta. Hoitohenkilökunnan potilasjärjestelmän kautta on ollut mahdollisuus varata henkilökohtaisia tapaamisia liikunnanohjaajan

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 40 kanssa. Liikuntaneuvonta aikoja on voitu varata jokaisella viidellä suuralueella. Koululaisille järjestetään matalan kynnyksen harrasteliikuntakerhoja. Sporttiskerho nimellä kulkevat kerhot toteutetaan iltapäivisin yhteistyössä espoolaisten liikuntaseurojen kanssa. Kaiken kaikkiaan kerhoja on olemassa yhteensä noin 70. Liikkuva koulu hanke etenee ja liikuntapalvelut on mukana tulemassa toimintaa. Yleisellä tasolla tavoitteena on myös ottaa huomioon liikunta ja urheilu Espoon maankäytön suunnittelussa, tonttipolitiikassa ja asemakaavoissa. Liikuntapalvelut on mukana kaavavalmisteluprosesseissa sekä liikuntaalueiden yleissuunnitelmien valmisteluissa. Esimerkiksi yhteistyönä valmistellaan kaupunkitasoista liikuntapaikkasuunnitelmaa, lähiliikuntapaikka - ohjelmaa sekä skeittipaikkasuunnitelmaa. Liikuntapalvelut on perustanut omat ohjelmansa ikäihmisten sekä lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Näiden ryhmien tehtävänä on antaa syötteitä kaupungin ohjelmajohtamiseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön sekä nostaa esiin liikunnan sisäisiä käytäntöjä. Rajapinnat kaupungin ohjelmajohtamisen osalta olemassa, joten keskeistä on antaa syötteitä liikunnan osalta näihin ohjelmiin. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Tarkastuslautakunta, hyväksyessään kokouksessa asian 5 kohdalla vuoden 2012 arviointikertomuksen, velvoitti kaupunginhallitusta pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle seurantaraportin I yhteydessä. Linkki vuoden 2012 tarkastuskertomukseen: : FI/Espoon_kaupunki/Organisaatio/Ulkoinen_tarkastus Tiedoksi

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / / / Olarinniityn ulkoilukeskuksen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh. (09) Tapio Taskinen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi kaisa.k.peltonen@espoo.fi Päätösehdotus Liikuntajohtaja Martti Merra hyväksyy Olarinniityn ulkoilukeskuksen tarveselvityksen liitteen mukaisena. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Olarinniityn ulkoilukeskus, lomake 5 - Olarinniityn ulkoilukeskus, kustannusennuste - Olarinniityn ulkoilukeskus, vuokralaskelma - Olarinniityn ulkoilukeskus, tarveselvityksen tilaohjelma Olarinniityn ulkoilukeskus esitetään toteutettavaksi uudisrakennushankkeena Olarinniitylle. Rakennus tulee sijoittumaan nykyisen kivituhkapintaisen kentän viereen. Hankkeeseen sisältyy ulkoilijoita (esim. hiihtäjiä) ja pallokentän käyttäjiä palvelevia pukuhuone- ja suihkutiloja, suksien huolto- ja vuokraustilat, kahvilan, kokoustilan sekä Keskuspuiston latu- ja ulkoilureittien kunnossapitohenkilökunnan sosiaali- ja taukotilat. Lisäksi hankkeeseen sisältyy Keskuspuiston ulkoilualueiden kunnossapitokaluston (mm. latukone) säilytystilat. Hanke sijoittuu Olarinniitylle Olarin ja Steiner- koulujen läheisyyteen. Tavoitteena on kehittää Olarinniittyä Olarin ja Suurpellon asukkaiden liikuntapuistoksi. Rakennusta tullaan käyttämään ympärivuotisesti. Talvisin sitä käyttävät hiihtäjät ja luistelijat, kesäisin Olarinniityn pallokentän käyttäjät (mm. jalkapalloilijat, pesäpalloilijat ja koululaiset) ja muut ulkoilijat. Ulkoilukeskus tulee siis toimimaan myös liikuntapuiston huolto- ja pukuhuonerakennuksena.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 40 Hankkeen tausta Keskuspuiston ulkoilualueen kunnossapitohenkilökuntaa ja kalustoa varten on aiemmin suunniteltu tiloja Puolarmaariin, Puolarmetsän sairaalan läheisyyteen, kortteliin Keskuspuiston ulkoilutukikohdan tarveselvitys on hyväksytty ja tarveselvityksen kustannuksia on tarkistettu Hanketta on edelleen kehitetty siten, että tilaohjelmaan sisältyy myös ulkoilijoita palvelevia tiloja, kuten pukuhuone- ja suihkutiloja, kahvila sekä suksien huolto- ja vuokraustila. Hanke on siirretty Olarinniitylle, jossa rakennukselle on enemmän käyttöä myös kesäaikaan liikuntapuiston pukuhuonerakennuksena. Olarinniityn parempaa sijaintia puoltaa myös se, että sen lähiympäristössä asuu paljon ihmisiä kävelyetäisyydellä. Ulkoilukeskuksen käyttö ei siis edellytä kaikilta saapumista autolla. Hankkeesta on käyty keskusteluja sekä Olarin että Steiner koulujen opettajien kanssa. Nykyiset tilat Keskuspuistossa ei ole kuntoilijoita palvelevaa ulkoilukeskusta. Puolarmaarissa sijaitsee Espoon Akilleksen maja, jossa on kahvilapalvelut talvisin. Lähin ulkoilukeskus sijaitsee Oittaalla. Pirttimäessä ja Luukissa on Helsingin kaupungin ylläpitämät ulkoilukeskukset. Olarinniityllä ei ole liikuntapuiston käyttäjiä (esim. urheiluseurat ja koulut) palvelevaa pukuhuonerakennusta. Keskuspuiston kunnossapitohenkilökunnan nykyiset tilat sijaitsevat Puolarmaarissa Vihertukikohdan pihalla. Tauko- ja sosiaalitiloina toimii kevytrakenteinen siirrettävä kontti, jossa ei ole wc- ja peseytymistiloja. Wc:ssä ja suihkussa käydään viereisen Vihertukikohdan tiloissa. Kontin lämpöeristys on noin viiden sentin vahvuinen, joten talvella kontti on kylmä. Kontissa ei ole tietoliikenneyhteyksiä. Latukone, moottorikelkka sekä muut laitteet säilytetään Vihertukikohdan henkilöstön autoille tarkoitetussa katoksessa. Latukoneen huollon ja toimivuuden kannalta katos ei ole paras mahdollinen säilytyspaikka kalliille koneelle. Moottorikelkan polttoaine huolto tapahtuu 20 litran kanistereilla, jotka tuodaan Oittaalta. Latukoneelle on 2000 litran siirrettävä säiliö. Siirryttäessä tukikohdasta ulkoilureiteille on ajettava 150 metriä asfalttipintaista jyrkkämutkaista tietä pitkin. Tämä aiheuttaa suurta kulumista latukoneen telastossa sekä asfaltissa.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 40 Ulkoilukeskuksen tarve sekä tuleva toiminta Hanke esitetään toteutettavaksi Olarinniitylle, jonka lähi-/ kävelyetäisyydellä Olarissa ja Henttaa - Suurpellossa asuu yli ihmistä vuonna 2022 (Espoon väestöennuste ). Ulkoilukeskus tulee palvelemaan erityisesti eteläisen Espoon esim. Olarin, Matinkylän, Tapiolan ja Espoonlahden asukkaita. Näillä alueilla asuu lähes asukasta vuonna 2022 (väestöennuste). Ulkoilukeskus tarjoaa ulkoilijoille sekä pallokenttien käyttäjille (mm. urheiluseurat) pukeutumis- ja suihkutilat. Ulkoilukeskus tulee toimimaan porttina Keskuspuistoon ja sitä voidaan hyödyntää myös kaupungin ulkoilupalveluiden esittelyssä ja markkinoinnissa (infopiste). Olarinniityllä sijaitsevat Olarin koulu ja lukio sekä Steiner-koulu voivat hyödyntää ulkoilukeskusta esim. talvisin luistinten vaihtotilana. Samoin rakennuksen pukuhuoneet ovat koulujen käytössä esim. ylioppilaskirjoitusten aikaan, jolloin koulun pukuhuoneita ei voi käyttää. Espoon kaupunkirakenteen tiivistyessä aluekeskusten väliin jäävä Keskuspuisto on yhä tärkeämpi eteläisen Espoon virkistysalue. Alueen käyttö virkistykseen ja ulkoiluun on laajaa ja käyttö kasvaa jatkuvasti. Keskuspuisto ja ulkoilureittiverkosto ovat laajentuneet siten, että reitit jatkuvat Suurpellon kautta aina Turvesuolle ja Laajalahdelle saakka. Täten myös reittien kunnossapidon kannalta Olarinniitty on hyvä sijainniltaan. Ulkoilureittiyhteyksien lisäksi Olarinniityn läheisyydessä sijaitsee Keskuspuiston kuntorata (4.3 km) ja Olarin kuntorata (1,6 km). Keskuspuistossa on myös kiintorastialue. Olarinniityn ulkoilukeskuksesta tulee jatkossa Keskuspuiston alueen kunnossapitohenkilöstön tukikohta. Kunnossapitopiiriin kuuluvat kuntoradat, ulkoilureitit, hiihtoladut, pulkkamäki sekä muut alueen lähiliikuntapaikat. Ulkoilukeskukseen tulee myös kahvilapalvelut, välinevuokrausta ja mahdollisesti myös suksien huoltopalvelut. Tavoiteaikataulu ja tilaohjelma Olarinniityn ulkoilukeskus esitetään rakennettavaksi vuonna Hankkeen tilaohjelman mukainen pinta-ala on 370 hym 2, bruttoala 550 brm 2. Tilaohjelmaan sisältyy mm. 4 pukuhuonetta suihkutiloineen, 1-2 saunaa, suksien huolto- ja vuokraustila, kahvila + keittiö, kokous-/buffettila, ulkoilureittien kunnossapitohenkilökunnan sosiaali-, toimisto- ja taukotilat sekä kaluston säilytystilat. Ulkotiloina esitetään rakennettavaksi huoltopiha ja terassitilaa sekä kahvilan asiakkaita että muita retkeilijöitä varten. Pysäköintialueita ei esitetä lisää, vaan katsotaan että Olarin koulun ja liikuntahallin välissä sijaitseva yleinen pysäköintialue on riittävä. Alustava tilaohjelma on liitteenä. Kustannukset

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 40 Tilakeskus-liikelaitos on laskenut hankkeen kustannusennusteeksi 1,42 M (alv 0), sisäiseksi vuokraksi n /v, henkilöstö- ja toimintamenoiksi /v ja siivouskustannuksiksi /v. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Liisa Paavola, Talousyksikkö - Ulla Rajalahti, Talonsuunnittelu - Arja Lukin, Talonsuunnittelu - Harri Kivinen, Tilahallinta - Juha Nurmi, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö - Kaisu Toivonen, Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö - Kaisa Tikka, Olarin yläkoulu - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / / / Kirkkojärven päiväkodin (korvaava uudisrakennus) ja nuorisotilan tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh. (09) Eija Riikonen, puh. (09) Tero Luukkonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi kaisa.k.peltonen@espoo.fi Päätösehdotus Nuorisotoimen johtaja Lasse Talasma hyväksyy Kirkkojärven päiväkodin (korvaava uudisrakennus) ja nuorisotilan tarveselvityksen liitteen mukaisena. Käsittely Päätös Nuorisotoimen johtajan estyneenä ollessa esittelijänä toimi kehittämispäällikkö Viula Pakka. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila, tarveselvityslomake - Kirkkojärven päiväkodin ja nuorisotilan alustava tilaohjelma - Terveystarkastajan lausunto - Sijainti Kirkkojärven päiväkodin peruskorjaus on Espoon taloussuunnitelman investointiosassa vuodella Sivistystoimi on esittänyt vuosien investointiohjelmaan Kirkkojärven päiväkodin korvaavan uudisrakennuksen ja nuorisotilan toteutettavaksi vuosina päiväkodin nykyiselle paikalle, Espoon keskukseen Ko Y-tontille. Kirkkojärven päiväkodissa on todettu sisäilmaongelmia. Espoon seudun ympäristöterveys toteaa antamassaan lausunnossa, että Kirkkojärven päiväkodista tehtyjen selvitysten perusteella tiloissa esiintyy useita epäkohtia, joista voi aiheutua terveydensuojelulain tarkoittama terveyshaitta ja kehottaa hankkimaan Kirkkojärven päiväkodin toiminnalle korvaavat tilat. Ennen kuin korvaaviin tiloihin siirrytään, tulee parantaa sisäilmanlaatua esim. puhdistimilla. Kirkkojärven päiväkodin toiminta siirretään syksyllä 2013 valmistuviin väistötiloihin.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 40 Kirkkojärven päiväkodin peruskorjaaminen ei ole tarkoituksenmukaista päiväkodin toiminnan kannalta eikä rakennuksen kunnon vuoksi, mikä on mm. Tilakeskus-liikelaitoksen johdon kanta. Huonokuntoisen päiväkodin korvaaminen uudisrakennuksella tuo mahdollisuuden samalla lisätä päivähoitopaikkoja, jolloin päiväkotiyksikkö tulee olemaan nykyistä parempi sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Samalla voidaan toteuttaa Keski-Espooseen tarvittava nuorisotila toiminnan kannalta oikeaan paikkaan ja yhteishankkeena taloudellisesti. Uusi Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila esitetään päiväkodin nykyiselle paikalle, Espoon keskukseen Y-tontille Ko Hankkeen sijoittaminen tontille edellyttää asemakaavanmuutosta, jonka valmistelun Kaupunkisuunnittelukeskus on käynnistänyt. Väestöennuste , sisältää myös ruotsinkielisen väestön Keski- Espoo alue 6 väestö 10 kk-4 v 5 v 10 kk-5v 6 v v 7-24 v muutos Keski-Espoo, radan pohjoispuoli, pien- ja tilastoalueet 611,62 64 väestö 10 kk-4 v 5 v 10 kk-5v 6 v v 7-24 v muutos

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 40 Uusi Kirkkojärven päiväkoti Uuteen Kirkkojärven päiväkotiin tulee tilat 6 ryhmälle, yhteensä 126 rakenteellista kokopäiväpaikkaa, joista lisäystä on 53 hoitopaikkaa. Väestöennusteen perusteella päivähoitopaikkoja tarvitaan Espoon keskuksen alueella. Lasten määrä kasvaa erityisesti radan pohjoispuolella. Koska alue on laaja, on tärkeätä, että palvelut sijaitsevat liikenteellisesti hyvällä paikalla. Sivistystoimen esityksessä taloussuunnitelman investointiosaan on toinen päiväkotihanke Karhusuon koulun tontille Nupurin tien varteen; tämä palvelisi erityisesti Nupurin tien ympäristön väestöä. Väestöennusteen mukaan tarvitaan alueella vielä lisää hoitopaikkoja vuosikymmenen loppuun mennessä. Kirkkojärven nuorisotila Nuorisotilatoiminta on lähipalvelu 9-17-vuotiaille nuorille. Vanha- Espoon suuralueella asui vuoden 2013 alussa noin vuotiasta lasta ja nuorta. Lasten ja nuorten määrä nousee yli 5000:een vuonna 2022 Espoon väestöennusteen mukaan. Alueella on yksi nuorisotila, Sentteri, Kirstin koulun yhteydessä Suvelassa. Espoon keskuksessa on suurin palveluvaje, varsinkin kun nuorten määrä kasvaa edelleen. Uusi nuorisotila tarvitaan nimenomaan Espoon keskukseen radan pohjoispuolelle. Keski-Espoon nykyinen nuorisotila, Sentteri, palvelee lähinnä Suvelan lapsia ja nuoria, joita alueella asuu noin Valtaosa Sentterin yläkouluikäisistä kävijöistä käy Saarnilaakson koulua radan eteläpuolella. Radan pohjoispuolella nuoria on suunnilleen saman verran. Tuleva Kirkkojärven nuorisotila tulee palvelemaan radan pohjoispuolella laajalla alueella asuvia nuoria, joista suuri osa käy Kirkkojärven koulua. Sijainti Kirkkojärven yhtenäisen peruskoulun vieressä ja päiväkodin yhteydessä ja lisäksi hyvin liikenneyhteyksin helposti tavoitettavissa, on nuorisotilalle erinomainen. Kirkkojärven nuorisotila tarjoaa nuorille kokoontumispaikan, ohjattua toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia. Toimintaa järjestetään kahdelle eri ikäryhmälle: vuotiaille sekä vuotiaille lapsille ja nuorille. Nuoremmalle ikäluokalle on toimintaa iltapäivisin koulupäivän jälkeen ja vanhemmille iltaisin, erityisesti perjantaisin ja lauantaisin. Nuorisopalvelujen yksi toimintamuoto on pienryhmätoiminta. Tätä ovat eri teemojen ympärille rakentuneet kerhot, kuten kädentaitojen kerhot, kokkikerhot, bändit ja liikunnalliset kerhot. Erityisesti kohdennettua nuorisokasvatustyötä tehdään yhteistyössä koulun kanssa. Kohdennettuihin pienryhmiin ohjataan lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea kasvussaan tai esimerkiksi koulunkäynnissä. Kohdennetusta nuorisokasvatustyöstä vastaavat nuorisonohjaajat. Päiväkodin ja nuorisotilan toiminta ja tilojen yhteiskäyttö

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 40 Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila -hanke esitetään toteuttavaksi yhteishankkeena, mikä tuo etuja toimintaan ja alentaa toimitilakustannuksia. Päiväkodilla ja nuorisotilalla on omat sisäänkäynnit ja ulkoalueet sekä omat toimintatilat. Lisäksi on yhteiskäyttöisiä tiloja: liikunta- ja monitoimisali oheistiloineen, ryhmä- ja kerhohuone sekä henkilökunnan tauko ja -sosiaalitilat. Toiminta painottuu eri aikoihin päivästä: Päiväkoti toimii aamusta alkaen ja voi käyttää myös nuorisotiloja. Nuorisotilan toiminta alkaa yleensä klo 13 ja painottuu iltaan ja viikonloppuihin. Kirkkojärven päiväkodissa ja nuorisotilassa on hyvät mahdollisuudet liikunnalliseen toimintaan. Rakennukseen tulee yhteinen liikuntasali ja lähellä on liikuntapuisto ja eri-ikäisille sopivia lähiliikuntapaikkoja. Kirkkojärven skeittialue sijaitsee alle 100 metrin etäisyydellä. Kirkkojärven kouluun on matkaa noin 200 m. Rakennuksen mitoitus ja kustannukset Kirkkojärven päiväkoti- ja nuorisotilan yhteishankkeen koko on alustavan tilaohjelman mukaan 1327 hym 2 / 1885 brm 2. Alustavassa tilaohjelmassa päiväkodin tilat ovat 870 m 2, nuorisotila 205,5 hym 2 ja yhteiset tilat 252 hym 2. Yhteisiä tiloja ovat monitoimi-/liikuntasali puku- ja pesutiloineen, ryhmä-/kerhohuone sekä henkilökunnan sosiaali- ja taukotilat. Hanke suunnitellaan yhteishankkeeksi, jossa hyödynnetään molempien toimintojen tilojen vuorokäyttöä. Hankkeen tavoitehinta on 6,1 M (2850 /brm2) ilman arvonlisäveroa. Nuorisotilan arvioidut vuokrakulut ovat n /v, henkilöstö- ja toimintamenot ovat /v ja siivouskustannukset /v. Päiväkodin arvioitu vuokrakulujen lisäys on n /v. Päiväkodin henkilöstö- ja toimintamenojen lisäykseksi on arvioitu /v ja siivouskustannusten lisäykseksi /v. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Titta Tossavainen, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö - Liisa Paavola, Talousyksikkö - Arja Lukin, Talonsuunnittelu - Tiina Riihimäki, Talonsuunnittelu - Harri Kivinen, Tilahallinta - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 40 40/ / Nuorisopalvelut/ Yleisavustus Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Savilahti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Nuorisotoimen johtaja Lasse Talasma päättää 1 siirtää 6050 yleisavustuksista kohdeavustuksiin. 2 myöntää yleisavustusta espoolaisille nuorisoyhdistyksille liitteen mukaisesti. Saadun yleisavustuksen käyttöselvitys ( toimintakertomus, tilinpäätös ja tase sekä toiminnantarkastus ) on tehtävä avustusvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Avustuksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa hyvää kirjanpitotapaa noudattaen siten, että liikunta- ja nuorisolautakunnan myöntämän avustuksen käyttöä voidaan kirjanpidosta seurata. 3 olla myöntämättä yleisavustusta Iftin Seura ry:lle puutteellisten liitteiden ja selvitysten vuoksi. Yhdistyksen koko kirjanpito ja hallinto oli tarkastettavana kaupungin sisäisellä tarkastajalla. 4 olla myöntämättä yleisavustusta Soukan Lennokkikerho ry:lle, koska se ei täytä nuorisoyhdistyksen kriteereitä. 5 olla myöntämättä yleisavustusta Uudenmaan Maahanmuuttaja nuoriso ry:lle puuttuneiden liitteiden ja selvitysten vuoksi. 6 että avustuksia maksaessa otetaan huomioon maksetut ennakot.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 40 Käsittely Nuorisotoimen johtajan estyneenä ollessa esittelijänä toimi kehittämispäällikkö Viula Pakka. Sollasvaara poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi Hallintolain 28 5 kohdan perusteella. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 5 Yleisavustus 2013 Vuoden 2013 yleisavustus oli haettavana mennessä. Yleisavustusta haki yhteensä 61 yhdistystä. Sähköisen järjestelmän kautta avustusta haki 41 yhdistystä. Liikunta - ja on kokouksessaan hyväksynyt nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2013 käyttösuunnitelman. Käyttösuunnitelmassa yleisavustuksiin varattiin ja kohdeavustuksiin Yleisavustuksen tarve on valmistelussa todettu pienemmäksi, kun taas kohdeavustuksia haetaan enemmän ja yhdistyksillä on aiempaa vuotta enemmän mm. leiritoimintaa. Yleisavustuksista ehdotetaan siirrettäväksi 6050 euroa kohdeavustuksiin. Avustusohjeen (voimassa alkaen) mukaan myöntää yleisavustusta espoolaisille, vähintään edellisenä kalenterivuonna toimintansa aloittaneille nuorisoyhdistyksille, niiden sääntömääräisen ja toimintasuunnitelman mukaisen yleisen nuorisotoiminnan toteuttamiseen. Jos kyseessä on aikuisjärjestön järjestämä nuorisotoiminta, sen osuus on erotettava kirjanpidossa ja toimintakertomuksessa yhdistyksen muusta toiminnasta. Nuorisolautakunta asettaa pääpainon alle 18-vuotiaiden nuorten toiminnallisuuteen sekä varhaisnuoriin kohdistuvan toiminnan osuuteen. Yleisavustuksen valmisteluehdotuksessa nuorisopalvelut on huomioinut yhdistysten avustuksen saannin tarpeet nuorisolautakunnan hyväksymän avustusohjeen mukaan. Yleisavustus voi olla korkeintaan 80 % hakijan hyväksyttävistä toimintakuluista. Nuorisolautakunnalla on oikeus periä takaisin myönnetty avustuserä, joka ylittää edellä mainitut rajat tai ottaa ylitys huomioon seuraavaa avustusta myönnettäessä. Nuorisopalvelut valvoo avustusohjeen noudattamista ja avustuksen käyttöä. Mikäli avustuksen saaja rikkoo avustusohjetta, on myönnetty ja mahdollisesti jo käyttöön otettu avustus maksettava lyhentämättömänä takaisin. Avustus voidaan periä takaisin, jos avustuksen saaja on antanut väärän tiedon tai salannut seikkoja, jotka vaikuttavat avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 40 Tiedoksi - Hakijat - Hannele Kallionalusta, Talousyksikkö

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 40 43/ / Nuorisopalvelut/ 2. Kohdeavustus Valmistelijat / lisätiedot: Hanna Savilahti, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus. Nuorisotoimen johtaja Lasse TalasmaEspoon monikulttuuriset lapset ja nuoret ry:lle 300 lasten ja nuorten koulujen päättymisen kunniaksi järjestettävää retkeä varten. 2 Espoonlahden Nuoret Kotkat ry:lle 400 Sauvossa järjestettävän kansainvälisen KAMU-leirin osallistumismaksuihin. 3 Hakasiskot ry:lle 700 kolmen lippukuntalaisen osallistumiseen elokuussa Moot 2013 leirille Kanadassa. 4 Järvi-Espoon Eräpartiolaiset ry:lle 1000 Nuuksiossa järjestettävien erävaelluksen SM-kilpailujärjestelyihin. 5 Kara- ja Viherkallion Nuoret Kotkat ry:lle 400 Sauvossa järjestettävän kansainvälisen KAMU-leirin osallistumismaksuihin. 6 Mankkaan Eräsudet ry:lle 200 poikatarpojaryhmä Piippoleväkotiloiden koulutusvaellukseen Kolille. 7 Niipperin Nuolihaukat ry:lle 1000 Islantiin suuntautuvan vaellusmatkan osallistumiskuluihin. 8 Partiolippukunta Kaskenpolttajat ry:lle 900 lippukuntaleirin ja pitkän vaellusretken järjestämiskuluihin, leiri ja retki järjestetään Paistunturille. 9 Scoutkåren Muhö rf:lle 1000 Karjaalla pidettävän kesäleirin järjestämiskuluihin. 10

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 40 Sjöscoutkåren Stormfågeln rf:lle 600 yhdessä kahden muun meripartiolippukunnan kanssa Loviisassa järjestettävää kesäleiriä varten. 11 Uudenmaan CP-yhdistys ry:lle 300 espoolaisten nuorten osallistumiskuluihin, nuoret osallistuvat Kirkkonummen srk-yhtymän saaressa Räfsö:ssa, Porkkalassa, järjestettävälle nuorten leirille. 12 Kohdeavustusta ei myönnetä Filoksenia ry:lle Espoossa toimintaansa pyörittävän Trapesan lasten- ja nuorten toimintaan, koska toimintaan osallistuvien lasten ja nuorten lukumäärä on alle puolet koko osallistujien määrästä ( alle 29v. yht. 59, 29v. ja yli yht. 135) ja esim. hakemuksessa ilmoitettujen ohjaajien palkkakulut koskevat koko Trapesan toimintaa eivätkä pelkästään lasten-ja nuorten ohjaajien palkkoja. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 6 Kohdeavustus 2013 Selostus Vuoden 2013 kohdeavustukset ovat haettavissa 15.1, 30.4 ja 30.9 mennessä. Kohdeavustus 2 /2013 määräaikaan mennessä hakemuksia tuli yhteensä 12 kpl. Nuorisolautakunnan avustusohjeen ( alkaen) mukaan myöntää kohdeavustusta espoolaisille nuorisoyhdistyksille, nuorisojärjestöille ja nuorten toimintaryhmille, poikkeuksena sopimuspohjaista avustusta saavat aluenuorisojärjestöt. Kohdeavustus on kertaluontoinen ja sitä myönnetään nuorisotoiminnallisen hankkeen, tapahtuman tai tilaisuuden toteuttamiseen, toiminnan käynnistämisestä aiheutuviin menoihin, normaalitoimintaan nähden suuriin tapahtumiin ( esim. juhlavuodet, teemakampanjat, leirit, kansainväliset tapahtumat). Kohdeavustusta saaneen yhteisön on annettava nuorisopalveluille selvitys myönnetyn avustuksen käytöstä kuukauden kuluessa suunnitellun

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 40 käyttöajan päättymisestä. Mikäli avustuksen saaja ei anna hyväksyttävää selvitystä avustuksen käytöstä määräaikana, voidaan myönnetty avustus periä takaisin. Nuorisopalvelut oikeutetaan tekemään korjauksia avustusmäärään vastaamaan todellisia menoja. Nuorisolautakunnalta edellisenä vuonna tai toimintavuotena yleisavustusta saaneille yhdistyksille kohdeavustussumma maksetaan kokonaisuudessaan mahdollisimman pian myönteisen päätöksen jälkeen. Muille nuorisoyhteisöille avustus suoritetaan annettua selvitystä ja hyväksyttäviä tositteita vastaan. Tiedoksi - Hakijat - Hannele Kallionalusta, Talousyksikkö

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Päätös ei ottanut käsiteltäväkseen seuraavia viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja: Nuorisotoimen johtaja Nuorisotilojen käyttövuorot kaudelle , Yleiset asiat, Liikuntapäällikkö Koulujen liikuntatilojen vuorot ; ajalle sekä sekä sekä sekä Omniat Leppävaara ja Pappilanmäki ja Yleiset asiat Nuorisoasiainpäällikkö/keskitetyt nuorisopalvelut Itse tehty! -tuen myöntäminen Dupspicious -festivaalille 5 Talousasiat Liikuntajohtaja: Satamatarvikkeiden hankinta, sopimusoption käyttö ajalle Hankinta-asiat, Maa- ja vesirakennustöiden hoito sopimusoption käyttö ajalle Hankinta-asiat,

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / / / Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Petrelius, puh. (09) Martti Merra, puh. (09) Riikka Puusniekka, puh. (09) Viula Pakka, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti ja esittää sitä kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Käsittely Sivistystoimen johtajan ja hänen sijaistensa estyneenä ollessa asia käsiteltiin puheenjohtajan johdolla. Tulosyksikön johtajat esittelivät omaa tulosyksikköä koskevat asiat ja lisäykset. Lisäykset ja korjaukset huomioitu pöytäkirjassa. Päätös hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman ja siihen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet liitteen mukaisesti esitettäväksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi siten, 1. että liikunta- ja nuorisopalveluiden lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut huomioitaisiin suunnitelman kohdassa 2.7. Liikunta ja harrastukset seuraavasti: Nuorisopalvelut Nuorisotilojen kerho- ja pienryhmätoiminnoissa on vuosittain noin yksilöllisesti ja ryhmätoiminnassa tavoitettua lasta ja nuorta, jotka iältään ovat pääosin 9 16-vuotiaita. Nämä toiminnot järjestetään ns. matalan kynnyksen periaatteella, jolloin kaikilla lapsilla sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta on mahdollisuus osallistua toimintaan. Kerhojen sisällöt suunnitellaan jokaisella asuinalueella lasten ja nuorten kiinnostusten ja tarpeiden mukaisesti (esim. ilmaisutaito, teatteri, bändi, erilaiset kädentaidot, tyttö- ja poikakerhot jne.).

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / 40 Näiden ryhmätoimintojen lisäksi tehdään ns. kohdennettua nuorisokasvatustyötä, johon lapset ja nuoret valikoituvat yhteistyössä koulujen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön kautta. Näissä ryhmissä tuetaan koulunkäyntiä, vahvistetaan sosiaalisia taitoja ja toimimista omassa kasvuympäristössään. Ryhmien kesto vaihtelee riippuen siitä, miten paljon tukea ryhmän jäsenet tarvitsevat (minimissään yksilukukausi). Ryhmissä tehdään tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa, jotka omalta osaltaan saavat vaikuttaa tavoitteisiin ryhmä ja yksilötasolla. Nuorisopalvelut on osaltaan mukana peruskoulujen nivelvaihetyössä ja on laaduntanut yhteistyössä opetustoimen ja seurakuntien nuorisotyön kanssa ns. kaksivaiheisen ryhmäyttämisprosessin 7 - luokkalaisille. Tällä toimintatavalla pyritään vahvistamaan tulevien kouluryhmien yhteistoimintaa, vahvistaa positiivisten sosiaalisten suhteiden syntymistä ja ennalta ehkäistä mm. kiusaamista lasten ja nuorten kasvuympäristössä sekä koulu- että vapaa-ajalla. Lasten ja nuorten yksinäisyys on yksi mielenterveysongelmia aiheuttavista tekijöistä. Nuorisopalveluiden toiminnoissa annetaan lapsille ja nuorille valmiuksia toimia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa ja lisäksi nuorisonohjaajia on koulutettu ennalta ehkäisevään mielenterveystyöhön eli ns. Friends ohjelman ohjaukseen (pks-yhteistyö). Ohjausta toteutetaan pienryhmissä ja kouluyhteistyössä. Syksyllä 2013 aloittava Tyttöjen Talo toiminta mahdollistaa ryhmätoimintoja ja tukea myös niille tytöille ja nuorille naisille, joita olemassa olevat palvelut eivät ole pystyneet tavoittamaan. Nuorisopalveluiden kasvatukselliseen työotteeseen kuuluu erilaiset terveyttä ja turvallisuutta lisäävät toimintatavat, kuten päihdetoimintamalli sekä seksuaalikasvatusmalli. Esimerkiksi ehkäisevä päihdetyö läpäisee kaikki ryhmätoiminnot, mutta erityisesti huomio kiinnittyy niihin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joissa nuoret käyttävät alkoholia. Nuorten itsenäistymisen tukeminen vaati arjen hallinnan taitoja ja valmiuksia, joita annetaan mm. 2. asteelle suunnatuissa teemoitelluissa työpajoissa; itsenäinen asuminen, talouden hallinta, opiskelu ja työelämävalmiudet. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on hyvin vahva moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön kehittämisen näkökulma. Tämä sama näkökulma ja vaatimus on myös nuorisolaissa. Nuorisopalveluiden näkökulmasta lasten ja nuorten hyvinvointia tukee heidän kasvuympäristössään tapahtuva yhteistoiminnallisuus, jossa jokaisella asuinalueen toimijalla on roolinsa. Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden painopisteenä on matalan kynnyksen osallistuvuuden ja harrastusmahdollisuuksien edistäminen sekä nuorten aktivointi. Tämän

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / 40 mahdollistamiseksi luodaan yhteistyömalleja kolmannen sektorin kanssa. Seurojen kanssa on avattu yhteistä keskustelua siitä, miten seuroja voitaisiin hyödyntää kuntalaisten liikuttamisessa aikaisempaa paremmin ja monipuolisemmin. Tällä hetkellä liikuntapalvelut tarjoaa lapsille ja nuorille yhteistyössä seurojen kanssa. mm. sporttikerhotoimintaa, uimakouluja ja monikulttuurista liikuntaa. Vuosittain on toteutettu erilaisia matalankynnyksen tapahtumia, kuten loma-aikojen leirejä, ulkoilupäivä ja katusählyturnauksia. Yhteistyössä opetustoimen kanssa on järjestetty liikuntapäiviä luokkalaisille sekä erityisoppilaille. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisten kasvun tukemiseksi järjestetään sosiaalipedagogista hevostoimintaa. Tulevaisuudessa lisätään matalan kynnyksen liikuntaa, joka on hinnaltaan, toiminnaltaan ja alueellisuudeltaan kaikkien saavutettavissa. Suunnitteilla on esimerkiksi nuorten vapaaharjoitteluvuoro johon kaikki halukkaat voivat osallistua. Lisäksi matalan kynnyksen toteuttamista jatketaan ja resurssien mukaan laajennetaan. Yhteistyössä seurojen kanssa aloitetaan vuotiaiden liikunnan harrastetoiminta, jossa huomioidaan lajit ja alueellisuus. Liikuntaneuvontaa tullaan toteuttamaan yhteistyössä kouluterveydenhoitajien kanssa. Matalan kynnyksen liikuntaa on mahdollistettava siellä missä lapset ja nuoret luontaisesti liikkuvat. Lähiliikuntapaikat ja niiden yhteydessä tarjolla olevat välineet voivat innostaa nuoria liikunnallisemmalle elämänpolulle. Esimerkiksi uimahallit, kuntoradat, luistinradat, skeittipaikat ja uimarannat tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden liikkua edullisesti ja maksutta. Liikuntapaikkasuunnittelussa otetaan huomioon erityisesti lähiliikuntapaikat, jotka toimivat matalan kynnyksen liikuntapaikkoina. Ne ovat kaikkien käytettävissä ja sijaitsevat lähellä asutusta ja puistojen yhteydessä. Erityisesti koulujen pihat toimivat kokoontumispaikkoina myös kouluaikojen ulkopuolella, joten niiden liikunnalliseen toiminnallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Myös urheilupuistoja kehitetään siten, että varattavissa olevien liikuntapaikkojen yhteyteen rakennetaan vapaassa käytössä olevia liikuntapaikkoja, jotka houkuttelevat eri-ikäisiä liikkumaan monipuolisissa olosuhteissa. Liikuntapaikkojen osalta tullaan laatimaan kaupunkitasoiset liikunta-, lähiliikunta-, ja skeittipaikkasuunnitelmat. Ulkoilureittisuunnitelmat tullaan päivittämään. Nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeää on osallistuminen ja osallistaminen. Liikuntapalveluissa on lisätty käytäntöjä, joilla saadaan tietoa lasten ja nuorten mielipiteistä palveluiden kehittämiseksi. Jatkossa tullaan lisäämään nuorten kuulemisen vaikuttamiskanavia yhteistyössä muiden vapaa-ajan palveluiden kanssa. Espoon Liikuntapoliittisen ohjelman tavoitteena on liikunnan sisällyttäminen terveyttä edistäviin ohjelmiin kaikilla hallinnon aloilla ja toimenpiteiden tasolla. Espoossa on meneillään useita liikuntapainotteisia poikkihallinnollisia yhteistyöprojekteja. KULPS kulttuuri- ja liikuntapolku