Sosiaalityön rooli moniammatillisessa gerontologisessa arvioinnissa

Transkriptio

1 Sosiaalityön rooli moniammatillisessa gerontologisessa arvioinnissa Moniammatillisuus vanhuspalveluissa tehtävälähtöisestä toiminnasta vanhuskeskeisempään työskentelyyn seminaari Eeva Rossi YTL, Yliopisto-opettaja (ma) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

2 Lähtökohtia: geriatrinen vai gerontologinen Muutettu otsikko: Gerontologinen moniammatillinen arviointi Geriatria - geriatrinen = lääketieteen erikoisala ja siihen pohjautuva arviointi Gerontologia Gerontologinen monitieteinen, yhteistä ymmärrystä esim. ikääntymisestä Sosiaalityön keskusteluissa Geriatric social work: terveydenhuollon maailmassa tehtävä Gerontological social work: erilaisissa vanhustyön yksiköissä Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

3 Lähtökohtia: moniammatillisuus erilaisten ammattien ja ammattilaisten yhdessä toimiminen yhdessä ollaan enemmän kuin osiensa summa yhdessä tuotettua ja jaettua tietoa, ylitetään ammattirajoja ja sopeutetaan rooleja asiakkaan tarpeiden mukaan Ammatteihin ja niihin liittyviin rooleihin sisältyvät erilaiset asiantuntijuudet, osaamiset, tiedot sekä velvoitteet Haasteena oman erityisosaamisen ja yhteisen osaamisen yhteensovittaminen Edellytyksenä tarvittava halu, osaaminen, säännölliset tapaamiset, jatkuva keskustelu, yhdessä toimiminen jne. - (Isoherranen 2006; ks. myös Isoherranen 2012) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

4 Moniammatillisuuden kuvaus (Rossi 2013) H2: No me on koitettu opetella ja koko ajan opetellaan sitä, että ei tulis tarpeetonta päällekkäisyyttä, mutta sitähän on semmostakin mikä ei oo tarpeetonta päällekkäisyyttä, vaan että eri työntekijöitten on pakko tietyllä lailla niin selvittää samaa asiata, mutta pikkusen eri näkökulmasta. Tavallaan niin kuin siitä näkökulmasta, jos toimintaterapeutti tietää mitä hänellä on niin kuin tarjota niin hän selvittää sitä siitä näkökulmasta, jos siinä voi esmerkiks näillä käden käyttöön liittyvillä apuvälineillä, asunnon muutostöillä tilannetta korjata hän selvittää niin kuin siltä osin ja myös niin kuin siltä osin esimerkiksi että sitä myös vanhan ihmisen omatoimisuutta, että ihan että menneekö ne napit kiinni. Ja esmerkiksi toimintaterapeutti saattaa olla yhtä lailla hyvinkin fysioterapeutti esimerkiksi aamutoimissa katsomassa, että miten pukeminen sujuu että pystyykö yleensä.monestihan on näinkin sitten, että sanotaanpa tämmönen ongelma, että ihminen ei selviä aamutoimista niin kyllä siihen voi olla montakin eri ratkaisua, mikä se on ettei se ookkaan niin ja mitä kaikkea siihen liittyy. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

5 Lähtökohtia Moniammatillinen gerontologinen arviointi monialainen, yhdessä rakennettu tieto Monissa eri paikoissa toteutettava (ks. Köykkä 2013, Kinni 2014, Rossi 2013, Krokfors 2009) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

6 Gerontologisesta sosiaalityöstä/vanhussosiaalityöstä Ammatillinen sosiaalityö kohdistuu yksilön ja ympäristön väliseen suhteeseen. (Koskinen 2003) ympäristö paitsi perhe ja lähiyhteisö myös yhteiskunta ja sen palvelujärjestelmät Vanhusten parissa tehtävä sosiaalityö, jota tekevät gerontologiaan erikoistuneet sosiaalityöntekijät (Salonen 2007) - sosiaalityön yleiset tiedot, taidot ja arvot: - ymmärrys yksilön ja yhteiskunnan suhteesta, - gerontologinen, erityisesti sosiaaligerontologian tieto (Nathason & Tirrito 1998, Ylinen 2008)

7 Gerontologisesta sosiaalityöstä/vanhussosiaalityöstä Gerontologisen sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta ja ikääntyneiden toimintakykyisyyttä. Gerontologinen sosiaalityö on luonteeltaan muutostyötä, joka perustuu yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointeihin ja ratkaisuprosesseihin (Seppänen 2011) -> tilannearviot, prosessi, -> arvion ja sen myötä suunnitelman tekeminen, 1 3 tapaamista (Niskala 2015) -> ajatus siitä, että iäkkään kanssa työskentely pitkäjänteistä, muutokseen tähtäävää,

8 Gerontologisesta sosiaalityöstä/vanhussosiaalityöstä Tehtävät ja rooli: - Saada aikaan muutos vanhan ihmisen ja hänen ympäristönsä ja sen järjestelmien välisessä suhteessa: sosiaalityöntekijä välittäjänä - Varmistaa, että elämän perusasiat ovat kunnossa (talous, asuminen, palvelut, turvallisuus) - Tukea ja vahvistaa iäkkään ihmisen kompetensseja, voimavaroja, ongelmanratkaisukykyä : paneutuva työskentely - Vaikeat elämäntilanteet, sosiaaliset ongelmat: - kaltoinkohtelu, päihdeongelmat, taloudelliset ongelmat, perhe- ja parisuhdeongelmat, mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys, elämänkriisit (ml. Sairastumisen tuomat muutokset, leskeytyminen) - Koskinen & Seppänen 2013

9 Arviointi sosiaalityössä Arviointi tiedon muodostuksena ja jäsennyksenä asiakkaan elämäntilanteesta Pohjautuu erilaiseen tietoon ASIAKAS, sosiaalityöntekijä, muut osalliset: kertomukset, havainnointi, aikaisemmat tiedot, Perustuu vuorovaikutussuhteeseen: keskustelu, harvoin mittareita käytössä (vrt. Toimia), kerronnallisuus, elämänkulullinen näkökulma laaja-alainen tilannearviointi, arjen elämän kartoittaminen ja mahdollisten ongelmien havaitseminen Usein läsnä myös asiakkaan tukeminen, aika ja luottamus Pohjana erilaisille toimenpiteille ja myös päätöksille» Niskala 2008, Seppänen 2011

10 Sosiaalityön rooli gerontologisessa moniammatillisessa arvioinnissa Mellor & Lindeman (1999) Sosiaalityöntekijä psyko-sosiaalisten osatekijöiden asiantuntija Arvioidaan asiakkaan/potilaan ja hänen läheistensä voimavaroja ja ongelmia/esteitä Fyysiset tekijät: Toiminnalliset kyvyt Psyykkiset tekijät tunteet: mieliala, ulkonäkö, asenteet, luonne, omakuva, kognitiivinen toiminta Sosiaaliset tekijät: sosiaaliset roolit, tukiverkostot, koulutus, taloudellinen tilanne Ympäristö: asumiseen liittyvät tekijät, mukana myös turvallisuus ja mahdollisuus säilyttää itsenäinen toiminta Kulttuuriset tekijät: arvot, kulttuuriset käyttäytymisen mallit, ajatukset ja uskomukset liittyen sairauksiin ja niiden hoitamiseen Henkiset tekijät: uskomukset/ajatukset liittyen rooleihin ja vastuisiin, elämäntapaan liittyvät kysymykset, uskonnolliset asiat, hoitojen hyväksyminen

11 Arvioinnin kuvaus (Rossi 2013) E: Et kyllä kai sosiaalityössä lähetään nimenomaan se tavallaan miten se asiakas sitä arkeansa jotenkin jäsentää, että H1: Niin, yritetään antaa aikaa ja saada selville se todella, jopa ihan todella sen ihmisen niitä asenteita, koska eihän ne ikäihmisetkään vaikka aattelis että niillä ois joku fyysinen tilanne samanlainen niin, nehän on täysin erilaisia selviytyjiä Että ne on niin yksilöitä nää, kaikki me ollaan, että kyll täytyy siitä lähtee, että mikä on tämän ihmisen tilanne ja ajatusmaailma ja kokemusmaailma.. Mä oon yrittäny lähtee siitä tilanteesta aina sillain, että mä oon niinku kuulustellu asiakkaalta, siltä ikäihmiseltä, että mitä hänellä on tällä hetkellä mielessä. Etonko jotakin semmosta, mitä meijän pitäs nyt jutella tai onko tapahtunut jotakin semmosta mistä hän haluaisi puhua. Et yritän jo luoda siinä semmosen, et se ois niinkö asiakaslähtöistä se juttu. Mut toki sitten yritän siinä, jokuhan vyöryttää sitä tekstiä ihan mahdottomasti, että kyl siinä täytyy ittellä kuitenkin olla sellainen tavoite siihen keskusteluun, että yritän selvittää sen elämäntilanteen, perhetilanteen, asuintilanteen, palvelut, mitä siellä mahdollisest on siellä kotona ja tämmöisiä asioita. Ihan nää tämmöset peruskuviot, mitä minä miellän, että Yhteiskuntatieteiden tiedekunta siihen sosiaalityöhön kuuluu.

12 Sosiaalityön arvioinnin käytännöt ja roolit (Rossi 2013) tiedon hankkimisena asiakkaan kohtaamisessa: sos.tt asiakkaan kuuntelijana, informaation kysyjä, tulkitsija tiedon vastaanottamisena muilta: sosiaalityöntekijä tiedon vastaanottaja, kuuntelija ja kokoaja, muiden tuottama tieto osana sosiaalityöntekijän työskentelyä, tiedon jakamisena: sos.tt dialoginen keskustelija, neuvottelija, asianajaja Saatu ja jaettu tieto : Asiakkaiden arvot, asenteet, näkökulmat Yksilöllisten elämäntilanteiden tunnistaminen Perhetilanne, asuminen, palvelut, sosiaaliturvaetuudet, taloudellinen tilanne,

13 Gerontologisen sosiaalityön tiedosta: (Rossi & Seppänen & Outila tulossa) Teoreettista tietoa: sosiaalityön teoreettinen tieto, gerontologinen tieto (esim. ikääntymisen moninaisuus), yhteiskunnallinen tieto (suomalaisen yht.kunnan kehittyminen) Proseduraalista tietoa: järjestelmiin, palveluihin, lainsäädäntöön liittyvää tietoa Faktuaalista muiden ammattilaisten hankkima tieto: toimintakyky testeihin, kokeisiin perustuvaa tietoa Henkilökohtaista, käytännöllistä tietoa: sosiaalityön eettiset periaatteet ja arvot, työntekijän aiemmat kokemukset jne. Asiakkaiden tietoa: arvot, asenteet, elämäntilanne, elämänhistoria

14 Sosiaalityöntekijän roolit Vaininen 2011: Sosiaalisen näkökulman esiintuoja, Kokonaiselämäntilanteen kartoittaja Koordinaattori Palvelujärjestelmän asiantuntija Toimeentulosta huolehtija Asianajaja Kontrolloija Ylinen (2008) Sillanrakentaja: asiakkaan ja yhteiskunnallisten järjestelmien, asiakkaan ja omaisten, asiakkaan ja ammattilaisten välissä Viestinviejä: asiakkaan ajatukset, toiveet, tarpeet, Vapaustaistelija: asiakkaan oikeuksien puolustaja suhteessa palvelujärjestelmään, omaisiin, ammattilaisiin

15 Sosiaalityön rooli gerontologisessa moniammatillisessa arvioinnissa Sosiaalisen asiantuntijuus Asiakkaan voimavarojen esille nostaminen Ikäihmisen ja hänen ympäristönsä välissä toimiminen Ikäihmisen oikeuksien ja etuuksien turvaaminen Tarve moniäänisyyteen - aito keskustelu eri näkökulmiin: Jos kaksi ihmistä ovat samaa mieltä, on siellä toinen liikaa - Pikkarainen 2013

16 Lähteet Kinni Riitta-Liisa (2014): Gerontologinen sosiaalityö ja ihmisten työstäminen. Kategorisointia sairaalan moniammatillisessa työssä. Publications of the univesity of eastern Finland.. Reports and Studies in Social Sinces and Buisness Studies No 92.Kuopio. Koskinen Simo (2003): Gerontolginen sosiaalityö. Teoksessa Heikkinen, Eino ja Rantanen Taina: Gerontologia. Duodecim. Helsinki Koskinen Simo & Seppänen Marjaana (2013): Gerontolginen sosiaalityö. Teoksessa Heikkinen, Eino ja Rantanen Taina: Gerontologia. Duodecim. Helsinki Krokfors Ylva (2009): Sosiaalityöntekijän toimijuus tapaamisessa iäkkään kuntoutujan kanssa. Kuntouttavan sosiaalityön erikoisala. Helsingin yliopisto Köykkä Henna (2013): Gerontologisen sosiaalityön paikkaa etsimässä. Pro gradu tutkielma. Lapin yliopisto. Mellor Joanna & Lindeman David (1999) The role of Social Worker in Interdiciplinary Geriatric Teams. Journals of Gerontological Social Work. 30:3-4, 3-7. Nathanson, Ilene L. & Tirrito, Terry T. (1998) Gerontological Social Work. Theory Into Practice. Springer Publishing Company. New York. Niskala Asta (2008):. Salatusta suhteesta kahden kimppaan Analyysi sosiaalityön proessin rakentumisesta. Acta Universitatis Lapponiensis Lapin yliopisto. Rovaniemi. Niskala Asta (2015) Pikkrainen Aila (2013): Gerontologisen kuntoutuksen käsikirja. Osa 1. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Rossi, Eeva (2013) Arviointia, tukea ja huolenpitoa. Tutkimus gerontologisen kuntoutuksen sosiaalityöstä. Lisensiaatintutkielma. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus. Kuntouttava sosiaalityö. Lapin yliopisto. Salonen, Kari 2007:Haastava sosiaalinen vanhustyössä avopalvelutyöntekijöiden näkemyksiä kotona asuvien vanhusten sosiaalisesta olomuotoisuudesta. Turun ammattikorkeakoulun julkaisuja 26. Seppänen, Marjaana (2011): Gerontologinen sosiaalityö. Teoksessa Kananoja Aulikki & Lähteinen Martti & Marjamäki Pirjo (toim.): Sosiaalityön käsikirja. Tietosanoma Vaininen Satu (2011): Sosiaalityöntekijät sosiaalisen ammattilaisina. Sosiaalityöntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden käsitykset sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijöiden ammatillisesta toiminnasta 2000-luvun alussa. Acta Universitatis Tamperensis Tampere University Press. Tampere Ylinen, Satu (2008) Sosiaalityön asiantuntijuus gerontologisen sosiaalityön näkökulmasta. Luento Tampere. Sosiaalityön erikoistumisopinnot.