Mikko Honkamo. YOHJOIS-POHJANMAAN VULKANIITIT Lapin vulkaniittiprojektin raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikko Honkamo. YOHJOIS-POHJANMAAN VULKANIITIT Lapin vulkaniittiprojektin raportti"

Transkriptio

1

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 89 Report of Investigation 89 Mikko Honkamo YOHJOIS-POHJANMAAN VULKANIITIT Lapin vulkaniittiprojektin raportti Summary: Volcanic rocks in northern Ostrobothnia A report of the Lapland Volcanite Project Espoo 1989

3 Hunkamo, Mikko, Pohjois-Pohjanmaan vulkaniitit - Volcanic rocks in northern Ostrobothnia. Geologian t~ttki~mskeskus - Geological Sztrvey of Finland, T~trkimwraportti 89 - Report of Ir7vestigation pages, 33 figures, 1 table and 7 appendices. The sedimentarv and volcanic rocks of the Northern Ostrobothnian Schist Area were deposited in an Early Proterozoic sedimentary basin. The volcanic rocks are tholeiitic basalts that erupted in a subaqueous environment. Deposition of kilometres of turbiditic greywackes both preceeded and followed the volcanic period. Volcanism started with the deposition of lavas, pyroclaslics, and volcaniclastic rocks which chemically resemble evolved oceanic basalts. The subsequent main volcanic stage is characterized by thick sequences of massive and pillowed lavas. The major element compositions of these are unimodal and similar to primitive oceanic basalts. REE patterns and trace element distributions have MORB-like characteristics. The general geologic setting, sedimentation, and chemical composition of the volcanic rocks suggest that the Ostrobothnian basin developed in a cratonic or epicratonic, rift controlled environment. Key words: metavolcanic rocks, metabasalt, tholeiite, geochemistry, trace elements, tectonic controls, Proterozoic, Archean, Finland. Mikko Honka~no Geological Survey of Finland, P.O. Box 77, SF Rovanienzi, Finland 1SBN ISSN Vammala 1989 Vammalan Kirjapaino Oy

4 1 Johdanto... 2 Geologiset yleispiirteet Pohjagneissialue Syvakivet Liuskeet Pohjois-Pohjanmaan liuskealue Liuskemuodostumat Muodostumien ikä Svekokarjalaiset plutoniitit Muhoksen savikivimuodostuma... 3 Pohjagneissialueen vulkaniitit Yli-Iin vulkaniitit Ala-Vuoton vulkaniitit Puutturin vulkaniitit Kakiperan vulkaniitit... 4 Pohjois-Pohjanmaan liuskealueen vulkaaniset muodostumat Vepsän muodostuman vulkaniitit Pyyraselan vulkaniittimuodostuma Martimojoen vulkaniittimuodostuma Kiimingin vulkaniittimuodostuma Haukiputaan muodostuman vulkaniitit... 5 Geokemia Analyysiaineisto ja luokitteluperusteet Analyysiaineisto Geokemiallinen luokittelu Vulkaniittimuodostumien kemiallinen luokittelu Pohjagneissialueen vulkaniitit Vepsän muodostuman vulkaniitit Pyyraselan vulkaniittimuodostuma Martimojoen vulkaniittimuodostuma Kiimingin vulkaniittimuodostuma Haukiputaan vulkaniittimuodostuma Yhteenveto analyysituloksista... 6 Pohdiskelua ja päätelmiä... 7 Summary: Volcanic rocks in northern Ostrobothnia. a report of the Lapland Volcanite Project... 8 Viitteet. References...

5

6 1 JOHDANTO Tutkimusraportti perustuu kallioperakartoituksen yhteydessa pääasiassa vuosina koottuun havainto- ja näyteaineistoon. Pohjois-Pohjanmaa otettiin yhdeksi Geologian tutkimuskeskuksessa vuosina toimineen Lapin vulkaniittiprojektin aluetutkimuskohteeksi, jotta tulisi mahdolliseksi verrata keskenään Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen muiden alueiden vulkaniitteja. Projektin yhteydessa alueella ei tehty maastotöita, vaan rajoituttiin kartoituksen yhteydessa koottujen vulkaniittinaytteiden kemialliseen analysointiin. Alueen 1 : mittakaavaisen kallioperakartoituksen tuloksia ovat julkaisseet Kesola (1983 ja 1985) ja Honkamo (1984, 1986 ja 1988). Pohjois-Pohjanmaan vulkaniittien geokemiaa ovat julkaisuissaan kuvanneet Kähkönen ym. (1986) ja Honkamo (1987). 2 GEOLOGISET YLEISPIIRTEET Pohjois-Pohjanmaan ita- ja pohjoisosa kuuluvat Pudasjärven graniittigneissialueeseen. Tämän pohjagneissialueen etela- ja länsipuolella on karjalaisista, pääosin sedimentti- ja vulkaanissyntyisista kivilajeista koostuva Pohjois-Pohjanmaan liuskealue, joka ulottuu Perämeren rannikolta lähelle Oulujarvea. Etelässä ja lounaassa liuskealue rajautuu felsisiin syväkiviin ja Muhoksen savikivimuodostumaan. Alueen geologiset pääpiirteet ja liuskealueen litostratigrafinen jaottelu käyvät ilmi oheisesta kartasta (kuva 1). 2.1 Pohjagneissialue Pohjagneissialueen kallioperan pääosan muodostavat granodioriittiset ja graniittiset ortoja paragneissit. Näiden ohella esiintyy paikoittain metasedimentteja ja metavulkaniitteja. Lukuisat metadiabaasit lävistävät pohjagneissialueen muita kivilajeja. Pohjagneissialueen syväkivista on osa siinä määrin homogeenisia ja tasarakeisia, että on perusteltua pitää niitä magmakivina. Tähän ryhmään kuuluvat ainakin Iijoen varsilla esiintyva pilsteinen granodioriitti ja Yli-Iin Jakkukylan suuntautumaton graniitti. Magmasyntyista on myös karkearakeinen graniitti, jota tavataan muutamissa laajahkoissa paljastumissa Ala-Vuotolla, liuskealueen itäreunan lähellä. Todennaköisimmmin magmasyntyista on myös Utajarvella, Kakiperan antikliinialueella esiintyvä homogeeninen, tasarakeinen granodioriitti. Pohjagneissialueen yleisin kivilaji on koostumukseltaan ja asultaan vaihteleva graniittigneissi, jonka päämineraalit ovat plagioklaasi, kvartsi ja biotiitti. Kivelle luonteenomainen epahomogeenisuus ilmenee saannöttömana raekoon, suuntautuneisuuden ja mineraalikoostumuksen seka erilaisten kivilajisulkeumien määrän ja koon vaihteluina. Graniittigneissialueella esiintyy paikoin myös raitaista migmatiittia, jonka paleosomina on kiillegneissi ja neosomina karkea, graniittinen tai granodioriittinen aines.

7 I T Y S L E G E N D LITOSTRATIGRAFISET YKSIKOT LITHOSTRATIGRAPHIC UNITS Muhoksen savikivirnuodosturna (MSM) Muhos Claystone Forrnation Svekokarjala~set plutoniitit (SKP) Svecokarelidic plutonic rocks Haukiputaan rnuodosturna (HM) Haukioudas Forrnation Ylikiirningin grauvakkarnuodosturna (YGM) Ylikiirninki Greywace Forrnation Ko~telin kvartsiittirnuodosturna (KKM) Koileli Quartzite Formation Kiimingin vulkaniittirnuodosturna (KVM) Kiiminki Volcanic Forrnation Pyyraselan vulkaniittirnuodosturna (PVM) Pyyraselka Volcanic Forrnation Vepsän rnuodosturna (VM) Veosa Forrnation Vuoton grauvakkarnuodosturna (VGM) Vuotto Grey wacke Forrnation Utajarven konglorneraattirnuodosturna (UKM) Utajärvi Conglornerate Forrnation Pohjagneissikornpleksi (V=vulkaniitteja) Basernent Cornpiex (V=volcanic rock9 Ylityöntö Thrust Martimojoen vulkaniittimuodostuma (MVMI Martimojoki Volcanic Formation Kuva 1. Pohjois-Pohjanmaan stratigrafinen kartta. Fig. 1. The stratigraphic r77ap of northern Ostrobothnia.

8 2.1.2 Liuskeet Gneissialueen syväkivien yhteydessa tavataan myös pintakivia: metasedimentteja ja -vulkaniitteja. Laajimmat liuske-esiintymät ovat Yli-Iin kirkonkylän itäpuolella seka Utajarvella Puutturissa ja Kakiperalla. Vähäisempiä esiintymiä on Pohjois-Pohjanmaan liuskealueen itapuolella, Sanginkylan kartta-alueen itä- ja pohjoisosassa. 2.2 Pohj ois-pohjanmaan liuskealue Graniittigneissialueen lounaispuolella sijaitsevan Pohjois-Pohjanmaan liuskealueen kalliopera muodostuu pääasiassa erilaisista metasedimenteista ja metavulkaniiteista Liuskemuodostumat Liuskealueen lounaisosan alin litostratigrafinen yksikkö on Utajarven konglomeraattimuodostuma, jonka pääkivilajeina ovat konglomeraatit ja arkoosit ja muodostuman ylaosassa myös grauvakat ja kiilleliuskeet. Liuskealueen itä- ja pohjoisosassa alimpana liuskeyksikkönä on Vuoton grauvakkamuodostuma. Utajarven ja Vuoton muodostumien raja on vähittäinen; muodostumat lomittuvat toisiinsa seka lateraali- että vertikaalisuunnissa. Vuoton muodostuman paalla ovat liuskejakson vulkaniittimuodostumat: Kiimingin muodostuma, Martimojoen muodostuma ja Pyyraselan muodostuma. Kaikki nämä ovat paksuja tholeiittibasalttisia, merenalaisissa purkauksissa syntyneitä laavakerrostumia. Pyyraselän muodostuman alla on Vepsan muodostuma, joka koostuu kiilleliuskeesta, kemiallisista sedimenteista ja vulkaniiteista. Kiimingin muodostuman sisällä ja osittain paalla on Koitelin kvartsiittimuodostuma. Vulkaniittimuodostumien paalla on Ylikiimingin grauvakkamuodostuma. Niillä alueilla, missä vulkaniitteja ei esiinny, ovat Ylikiimingin grauvakat suoraan Vepsan tai Vuoton muodostuman paalla. Liuskejakson länsiosassa on Haukiputaan muodostuma, joka koostuu mustaliuskeista, kiilleliuskeista, grauvakoista ja vulkaniiteista. Haukiputaan muodostuman stratigrafinen asema ja suhde muihin liuskemuodostumiin on varsin tulkinnanvarainen Muodostumien ikä Kiimingissä vulkaniittien yhteydessa sijaitseva Koitelin kvartsiittimuodostuma on radiometristen ianmaaritysten perusteella yli Ma:n, mutta kuitenkin enintään Ma:n ikäinen (Honkarno 1988). Näiden maäritysten perusteella ei voida yksiselitteisesti osoittaa liuskealueen muiden muodostumien absoluuttista ikää. Varsin ilmeista on kuitenkin, että kaikki liuskealueen muodostumat ovat syntyneet varhaisproterotsooisena aikana. 2.3 Svekokarjalaiset plutoniitit Liuskealueen lounaispuolella esiintyy granitoideja, jotka leikkaavat ja migmatisoivat liuskealueen kivilajeja. Liuskeiden ja graniittialueiden rajalla on muutamia granodioriittija tonaliittipaljastumia. Oulun ja Muhoksen välisen laajan graniittialueen pohjoisosassa on vallitsevana kivilajina pegmatiittigraniitti ja eteläosassa keskirakeinen, porfyyrinen graniitti. Tämän graniittisen plutonismin viimeista vaihetta edustavat lukuisat pegmatiittigraniittijuonet, jotka Utajarvella leikkaavat seka pohjakompleksin että liuskejakson muodostumia. Graniittisen plutonismin iän osoittaa Kivimaanselän graniitin (Kesola 1985, s ) zirkonista ja monatsiitista tehty radiometrinen ianmäaritys. Sen mukaan zirkonin ikä on Ma ja monatsiitin ikä Ma. Ianmaaritystulokset esitetään kuvassa 2 ja taulukossa 1. Maaritykset on tehnyt Olavi Kouvo Geologian tutkimuskeskuksen isotooppigeologian laboratoriossa.

9 KIVIMAANSELKA 1825*30 A /' + ZIRCON *o MONAZITE Kuva 2. Konkordiadiagrammi Kivimaanselan graniitin monatsiitille ja zirkonifraktioille. Fig. 2. Concordia plot for one monazite and several zircon fractions from the Kivirnaanselkb granite. 2.4 Muhoksen savikivimuodostuma Kivimaanselan graniitin eteläpuolella ja stratigrafisesti sen päällä on Muhoksen savikivimuodostuma, joka koostuu lähes vaaka-asennossa olevista metamorfoitumattomista savikivi- ja arkoosikerroksista. Kerrossarja on paikoin jopa noin 900 metrin paksuinen, ja sen ikä on K-A-r ja Rb-Sr-maaritysten mukaan (Simonen 1980) Ma. Mikrofossiilien perusteella muodostuman iäksi arvioidaan Ma (Tynni ja Uutela 1984). 3 POHJAGNEISSIALUEEN VULKANIITIT Vulkaanisia muodostumia esiintyy pohjagneissialueella Utajarven Kakiperalla ja Puutturissa seka Ala-Vuoton kylän itapuolella Ylikiimingissa. Pohjakompleksin vulkaniitteja tavataan yksittäisissä paljastumissa varsin laajalla alueella Yli-Iin kirkonkylan itä- ja pohjoispuolella. Koska tämä alue on erityisen heikosti paljastunutta eikä siella ole suoritettu 1 : mittakaavaista kallioperakartoitusta, ovat tiedot naista vulkaniiteista vähäisiä. Gneissialueen vulkaanisten muodostumien mahdolliset keskinäiset yhteydet ja suhteet kompleksin syväkiviin tunnetaan varsin puutteellisesti. Puutturin ja Kakiperan seka Ala- Vuoton alueilta tehtyjen havaintojen perusteella vulkaniitit ovat vanhempia kuin liuskealueen alimmat sedimenttimuodostumat ja kuuluvat liuskeiden kerrostumisalustaan. Pohjakompleksin kivista ainakin metadiabaasit lävistävät näitä vulkaniitteja. Kompleksin syvakivien ja vulkaniittien ikäsuhteesta ei ole selviä havaintoja. Parhaiten pohjakompleksin sedimentit ja vulkaniitit ovat paljastuneina Kakiperalla, mutta siellä niitä lävistävät niin lukuisat pohjan metadiabaasit ja nuoremmat pegmatiittigraniitit, että kovin luotettavaa käsitysta jakson rakenteesta ja stratigrafiasta ei ole voitu saada. 3.1 Yli-Iin vulkaniitit Yli-Iissa, Iijoen ja Siuruanjoen rannoilla seka kirkonkylan itäpuolella olevissa paljastumissa esiintyy mafisia kivilajeja. Muutamissa paljastumissa tavattavat tyynylaavat ja py-

10 Taulukko 1. Kivimaanselän graniitin U-Pb analyysien tulokset ja niistä lasketut isotooppisuhteet ja radiometriset iät. Table 1. Isotope datn on zircons and one inonazite fronz Kivinzaanselka granite. Näyte Fraktio Pitoisuus 206~b Lyijyn isotooppikoostumus Atomisuhteet ja radiometriset iät No: Fraction Concentration 2041% Isotopic cornposition of lead Atom rntios and radionzetric ages (g/cmz) ~!dg 206,, = 100 Sanzpk 0 = raekoko, pm 238, 206~b mitattu 206m 207~b 207~~ grain size radiog. rneasured , 235, 206m A343 - Kivimaanselkä, Tyrnävä. Karttalehti , x= , y = monatsiitti monazite zirkoni zircon d>4.3: abr <d<4.3; abr abr 4.0<d4.2 abr. 3.8<d<4.0: abr abr. = rakeiden pinnat puhdistettu abraasiolla = grnins abraded -.

11 roklastiset rakenteet osoittavat näiden kivilajien olevan alkuperältään vulkaanisia. Useimmiten kivet ovat kuitenkin joko massamaisia, taysin uudestikiteytyneita plagioklaasi-sarvivalke-diopsidikivia tai hiertyneita amfibolikivia. Outokumpu Oy:n kairauksissa on voitu todeta, että mafisten kivien kanssa vuorottelevat kvartsiitti, mustaliuske ja karbonaattikivi, mutta paljastumissa näitä ei ole tavattu. Tyynylaavoissa kivi on hyvin hienorakeista, ja granulaarisen, kaksostumattoman plagioklaasin ohessa paamineraaleina ovat sarvivalke ja epidootti. Yleisin aksessorinen mineraali on titaniitti. Pahkakosken ja Kierikin voimaloiden alakanavissa on useissa paljastumissa asultaan gabroa muistuttavaa massamaista, tasarakeista amfiboliittia. Tama on keskirakeista, taysin granoblastista kiveä, jonka paamineraalit ovat plagioklaasi, sarvivalke ja diopsidi. Aksessorisen titaniitin määrä on varsin suuri, enimmillään muutamia prosentteja. Paikoin massamaisen amfiboliitin yhteydessa on muutaman metrin levyisiä suuntautuneita vyöhykkeitä, joissa sarvivalke on ainoa paamineraali. 3.2 Ala-Vuoton vulkaniitit Ylikiimingin itäosassa Ala-Vuotolla esiintyy pohjakompleksin metavulkaniitteja muutamissa paljastumissa aivan liuskevyöhykkeen rajalla. Osa naista metavulkaniiteista on hienotai keskirakeisia ja massamaisia, mahdollisesti metalaavoja, osa hienorakeisia ja raitaisia metatuffej a. 3.3 Puutturin vulkaniitit Kähkönen ym. (1986) ovat kuvanneet Utajarven Puutturissa graniittigneissin yhteydessa esiintyviä amfiboliitteja. Heidän mukaansa ne ovat enimmäkseen pyroklastisia metavulkaniitteja, mahdollisesti osin myös laavasyntyisia kiviä. 3.4 Kakiperan vulkaniitit Noin kymmenen kilometriä Utajarven kirkolta itään sijaitsevalla Kakiperalla (kartoissa Loiraskangas) on gneissigraniitin yhteydessa joukko pintasyntyisiä kivilajeja. Tähän seurueeseen kuuluu kvartsiitteja, mafisia metavulkaniitteja, dolomiittia, karsikiveä ja kiilleliusketta. Alueella esiintyy lisäksi hyvin runsaasti diabaaseja ja pegmatiittigraniitteja, jotka lävistävät kaikkia edellä mainittuja kivilajeja. Tama tekee kallioperan rakenteiden ja kivilajien keskinäisten suhteiden selvittelyn vaikeaksi. Metavulkaniitit ovat tummia, hienorakeisia amfiboliitteja. Ne ovat usein masssamaisia tai raitaisia, ja raitaisuus saattaa olla ainakin muutamissa paljastumissa alkuperäistä pyroklastisen tai vulkaniklastisen kiven kerrosrakennetta. Tyynylaavarakennetta on taysin tunnistettavana säilynyt parissa paljastumassa, ja myös alueen hienorakeisei massamaiset amfiboliitit ovat tulkittavissa laavasyntyisiksi. Kakiperan metavulkaniittien päämineraalit ovat plagioklaasi ja sarvivalke. Lisäksi ohuthieissa on todettu hiukan diopsidia ja muutamissa näytteissä myös biotiittia ja kvartsia. Yleisimmat aksessoriset mineraalit ovat titaniitti seka kupari- jakai rikkikiisu. Kivet ovat taysin uudestikiteytyneita, granoblastisia ja hienorakeisia. 4 POHJOIS-POHJANMAAN LIUSKEALUEEN VULKAANISET MUODOSTUMAT Pohjois-Pohjanmaan liuskealueen laajimmat vulkaniittialueet ovat Haukiputaan kirkonkylän pohjoispuolella, Kiimingin ja Ylikiimingin välisellä alueella, Martimojoen itapuolella ja Vepsän alueella Ylikiimingin kaakkoisosassa.

12 4.1 Vepsan muodostuman vullkaniitit Vepsan muodostumaksi kutsutaan Vuoton grauvakkamuodostuman päälle sijoittuvaa kiilleliuskevaltaista yksikköä, johon kuuluu useita rautamuodostuma-, amfiboliitti- ja mustaliuskevälikerroksia seka dolomiitteja, sertteja ja karsia. Vepsan muodostuman päällä on Pyyraselan vulkaniittimuodostuma. Vepsän-Pyyraselan alueen kallioperan rakenteesta saatu kuva perustuu geologisten havaintojen ohella geofysikaalisiin matalalentokarttoihin ja maastomittauksiin. Sähköisiä MARTIMOJOKI KIIMINKI $ HAUKIPUDAS YGM v v v V V V J n n n PVM VGM S E L I T Y S - L E G E N D LITOSTRATIGRAFISET YKSIK~T - LITHOSTRATIGRAPHIC UNITS H M Haukiputaan muodostumn - Haukipudas Formation YGM Ylikiiming~n grauvakkamuodostuma - Ylikiiminki Greywacke Formatton KKM Koiteltn kvartsiitttmuodoaluma - Koileli Quartzile Formation KVM Kiimingin vulkaniittimuodostuma - Kiiminki Volcanic Formation MVM PVM Martimojoen vulkanitltimuodostuma - Martimojoki Volcanic Forrnation Pyyraselan vulkaniittimuodostuma - Pyyraselkd Volcanic Formation V M Vepsan muodosluma - Vepsa Formation - Strattgraltnan raja - Stratigraphic boundary VGM Vuolon grauvakkamuodostuma - Vuotto Greywacke Formation )i Ylityontb - Thrust KIVILAJIT - LITHOLOGY 0 o Konglomeraatti - Congiomerate Doiomittti - Doiomite..... Kvarts~itti - Ouarlzite C C Sertti - Cher1 -.- Grauvakha - Greywace ~aava, massamalnen fa IyynylaaVa - Lava. massive and pillowed +mh-l++ M~8taliushe - BIack schis1 - V- Tulli i luffitlti - Tufl 1 tullite d b Rautamuodostuma - Iron lormation Kuva 3. Pohjois-Pohjanmaan liuskealueen vulkaniittiyksiköiden stratigrafia. Fig. 3. Str-atigraplzic cross sections of tlze volcanic units of the Nortlzern Ostrobotlznian Schist Area.

13 ja magneettisia anomalioita aiheuttavat muodostuman sedimenttikivet, erityisesti mustaliuskeet. Vepsan muodostuma tunnetaan parhaiten Vepsan kylan alueelta, missä kalliopera on kohtalaisen hyvin paljastunutta. Rautaruukki Oy on tehnyt siellä myös syvakairauksia, joiden perusteella kallioperaa ovat kuvanneet Paulamaki (1983) ja Kähkönen ym. (1986). Tällä alueella muodostuman paksuus on noin puoli kilometria. Vepsan ja Pyyraselan muodostumien stratigrafinen kaavio on kuvassa 3. Vepsan muodostuman kiilleliuskeet ovat Al-rikkaita kivia, joissa on runsaasti stauroliitti-, kordieriitti-, andalusiitti- ja granaattiporfyroblasteja. Kiilleliuskeissa on yleisesti ohuita mustaliuskev~ikerroksia seka grafiitti- ja kiisupitoisia osia. Yhtenaisimmat metavulkaniittiyksiköt ovat muodostuman alaosassa, mutta niitä on valikerroksina myös muodostuman sisällä. Metavulkaniitit ovat homogeenisia, keskirakeisia amfiboliitteja, joiden päämineraaleja ovat plagioklaasi, sarvivalke tai kummingtoniitti ja muutamissa paljastumissa lisäksi granaatti. Vepsan muodostumaan kuuluvat amfiboliitit on tulkittu metavulkaniiteiksi: laavoiksi, tuffeiksi ja vulkaniklastisiksi kiviksi. Rautamuodostumat liittyvät muodostuman alaosaan. Rautamuodostumiin kuuluu erilaisia kvartsi-, grafiitti-, amfiboli- ja magneettikiisuraitaisia tyyppejä, massamaisia amfiboli-granaattikivia ja rautarikkaita mustaliuskeita. Vepsan muodostuman keskivaiheilla ja yläosassa on dolomiitteja, sertteja ja karsikivia. Paikallisesti näitä kivilajeja saattaa olla satojen metrien paksuudelta, mutta lateraalisuunnassa kivilajiyksiköt ovat seurattavissa vain muutamia kilometrejä. 4.2 Pyyraselan vulkaniittimuodostuma Stratigrafisesti Vepsan muodostuman päällä on yhtenäinen ja paikoin ilmeisesti yli kilometrin paksuinen Pyyraselan vulkaniittimuodostuma. Se koostuu pääasiassa laavoista, ja siihen kuuluu eteläisin osa noin 50 kilometria pitkästä vulkaanisesta jaksosta. Vepsalta pohjoiseen, Joloksen ja Arkalan seuduilla, jakso ei ole paljastuneena, ja on mahdollista, että sieltä vulkaaniset yksiköt joko puuttuvat kokonaan tai ovat ohuita ja epäyhtenäisiä. Jakson pohjoisosassa on hyvin paljastunut Martimojoen vulkaniittimuodostuma. Kuvassa 3 on stratigrafiakaavio Vepsän-Pyyraselan alueesta. Pyyraselan muodostuma on hyvin paljastuneena Pyyraselan-Pohjoisen Vuorimaan alueella (kl ) ja Vepsan kylan etelapuolella Kivelan-Rökinmaan-Autiokankaan-Haapamaan alueella (kl ). Pyyraselan vulkaniittimuodostuman laavat ovat enimmakseen hieno- tai keskirakeisia ja massamaisia. Tyynylaavoja on lukuisissa paljastumissa Vepsan etelapuolella ja Pyyraselässä. Seka massamaisissa laavoissa että tyynylaavoissa on yleisesti pieniä, kiven pinnasta kuopalle syöpyneitä kvartsi-plagioklaasimanteleita, ja muutamien laavapatjojen pintaosaan liittyy hyaloklastista breksiaa. Laavojen yhteydessä on paikoin muutaman metrin vahvuisia raitaisia tai kerroksellisia emaksisia kivia, jotka on tulkittu alkuperältään vulkaniklastisiksi. Pyroklastisia primaarirakenteita ei ole tunnistettu, mutta on todennäköistä, että ainakin osa alueen perusteellisesti uudestikiteytyneista ja vahvasti deformoituneista metavulkaniiteista on alkujaan ollut pyroklastiitteja. Metalaavojen päämineraalit ovat plagioklaasi ja sarvivalke. Plagioklaasi esiintyy granulaarisena massana, jossa yksittäisten kiteiden raekoko on enimmakseen alle 0,l mm. Kaksostuneet kiteet ovat hyvin harvinaisia. Sarvivalkkeen raekoko on aina selvästi suurempi, yleensä 0,5-1 mm. Useimmissa näytteissä on aksessorisina mineraaleina kvartsia, titaniittia seka kupari- tai rikkikiisua. 4.3 Martimojoen vulkaniittimuodostuma Martimojoen vulkaniittimuodostuma on pohjoisin osa vulkaniittijaksosta,joka alkaa Pyyraselasta. Molemmat muodostumat ovat suurin piirtein samassa stratigrafisessa asemassa, Vuoton ja Ylikiimingin grauvakkamuodostumien välissä; erona on, ettei Vepsan muodostuman ole voitu todeta ulottuvan Martimojoen alueelle asti. Muodostuma on parhaiten paljastuneena Martimojoen itäpuolella, noin 15 kilometria

14 Kiimingistä koilliseen. Siellä muodostumaan kuuluvia kivilajeja tavataan noin kymmenen kilometrin pituisella ja paikoin yli kahden kilometrin levyisellä, luode-kaakkosuuntaisella alueella. Syväkairaukseen perustuvia tietoja Martimojoen vulkaniiteista on Arkalan Soidinharjusta, missä jakson alaosa ja kontakti stratigrafiassa alempana olevaan Vuoton metagrauvakkaan on lävistetty kairaamalla. Martimojoen muodostuman päasiallisin kivilaji on mafinen metalaava. Laavapatjojen valissa on monin paikoin vahaisia linssimäisiä dolomiittivälikerroksia. Jakson länsiosassa laavojen valissa on ohut, muutaman kilometrin pituinen konglomeraatti-metahiekkakivi-fylliittiyksikkö. Kuvassa 3 on stratigrafinen kaavio muodostuman pohjoisosasta. Deformaatiot ovat enimmäkseen hyvin vahaisia, minkä takia erilaisia laavarakenteita on nähtävissä lukuisissa paljasturnissa. Vallitseva vulkaniittityyppi on massamainen, hienotai keskirakeinen metalaava. Tyynylaavaa, laavabreksiaa ja manteleita sisältäviä metalaavapaljastumia tavataan siellä täällä koko muodostuman alueella. Metavulkaniittien paamineraalit ovat sarvivälke ja plagioklaasi. Plagioklaasi esiintyy poikkeuksetta hyvin hienorakeisena, granulaarisena massana, eikä alkuperäistä kiderakennetta ole tunnistettavissa yhdessäkään tutkituista näytteistä. Kaikkein hienorakeisimmissa metalaavoissa hyvin pienet neulamaiset sarvivälkekiteet muodostavat tiiviin huopamaisen rakenteen, joka peittää kiven muut mineraalit ja rakennepiirteet. Keski- ja karkearakeisissa kivissä sarvivälkesälöt muodostavat säännöttömän muotoisia ja kokoisia kideryppäitä. 4.4 Kiimingin vulkaniittimuodostuma Kiimingin vulkaniittimuodostumaan kuuluvat vulkaaniset yksiköt esiintyvät pääasiassa Kiimingin kirkonkylan itäpuolella, Koitelin kvartsiittimuodostuman ympärillä tai sisällä. Alueen vulkaniitit ovat kohtalaisen hyvin paljastuneena. Laajimmat paljastuma-alueet ovat Hannusperän eteläpuolella olevassa Rukavaarassa, Reposelän-Kalliolammen-Kulosuon alueella sekä Ison Palvasuon länsi- ja pohjoispuolisilla alueilla Kiimingin ja Ylikiimingin välillä. Kiimingin vulkaniittimuodostuma sijoittuu stratigrafiassa Vuoton ja Ylikiimingin grauvakkamuodostumien valiin. Vulkaniittimuodostuman alla Vuoton muodostuman yläosassa on aeromagneettisia anomalioita, jotka todennäköisimmin johtuvat ohuesta mutta melko yhtenäisestä mustaliuskevyöhykkeestä. Tämän vyöhykkeen rinnastamiseksi Vepsän muodostumaan ei kuitenkaan ole riittäviä geologisia havaintoja. Vulkaniittien ja niihin sijainniltaan läheisesti liittyvän Koitelin kvartsiittimuodostuman geologisissa suhteissa on tulkinnanvaraisuutta. Havaintojen perusteella on selvää, että Koitelin kvartsiittia on stratigrafisesti Kiimingin vulkaniittimuodostuman alaosan vulkaniittien paalla. Vulkaniittialueen itä- ja eteläreunalla vulkaniitteja on myös välittömästi Koitelin muodostuman paalla. Oheisessa stratigrafiakaaviossa (kuva 3) Koitelin muodostuma on tulkittu vulkaniittien kanssa samanaikaisesti syntyneeksi, miltei kokonaan vulkaniittiyksiköiden valiin sijoittuvaksi sedimenttiyksiköksi. Vulkaniittien yhteydessa tavataan yleisesti dolomiittivälikerroksia. Tavallisesti ne ovat ohuita linssejä, mutta Kiimingin kirkonkylän lähellä niillä voi olla paksuutta muutamia kymmeniä metrejä. Vulkaniittialueen itäosassa Juuvalla vulkaniiteissa on dolomiitin ohella serttivälikerroksia. Kiimingissä yleisin vulkaniittityyppi on keski- tai karkearakeinen massamainen metalaava, mutta paikoin esiintyy myös tyynylaavoja, hienorakeisia massamaisia laavoja ja mantelikiviä. Tyynylaavojen yhteydessa tavataan usein erilaisia laavabreksioita. Karkeita pyroklastisia kiviä, kuten agglomeraatteja ja lapillituffeja, ei ole tavattu lainkaan ja primäärirakenteensa säilyttäneitä tuffejakin tunnetaan vain harvoista paljastumista. Muutamat havainnot kuitenkin osoittavat, että osa tuffeista on uudestikiteytynyt karkeaksi sarvivälke-plagioklaasikiveksi, jonka makroskooppinen asu ei juuri poikkea massamaisista metalaavoista. 4.5 Haukiputaan muodostuman vulkaniitit Haukiputaan muodostuma koostuu mustaliuskeista, fylliiteistä, grauvakoista ja vulkaniiteista. Mustaliuskeet aiheuttavat aeromagneettisissa kartoissa näkyvän anomaliajak-

15 son, joka ulottuu Haukiputaalta lähelle Muhosta. Koska paljastumia on vähän, kuva muodostuman rakenteesta ja laajuudesta perustuu pohjoisinta osaa lukuunottamatta yksinomaan geofysikaalisiin karttoihin. Jakson suhde Pohjois-Pohjanmaan muihin muodostumiin tunnetaan puutteellisesti. Jakson kivilajiseurue ja myös geofysikaalisista kartoista nähtävät rakennepiirteet poikkeavat liuskealueen muista osista siinä määrin, että jakson voisi otaksua olevan alloktoninen, nykyiseen asemaansa tektonisesti sijoittunut yksikkö. Jakson sedimenttiset ja vulkaaniset kivilajit ovat silti saattaneet kerrostua samaan sedimentaatioaltaaseen kuin liuskealueen itaisemman osan muodostumat. Sedimentit ovat tyypiltään distaalisempia kuin esimerkiksi Kiimingin alueella, ja vulkaniitit ovat geokemiallisesti hiukan erilaisia kuin liuskealueen muissa osissa. Haukiputaan muodostuman stratigrafiakaavio on kuvassa 3. Haukiputaan muodostuman vulkaniitit ovat kohtalaisen hyvin paljastuneina ainoastaan Martinniemen-Halosenlahden-Asemakylän alueella. Lohkareiden ja parin erillisen paljastuman perusteella voidaan kuitenkin otaksua, että vulkaniitteja liittyy edellä mainittuun anomaliajaksoon yleisemminkin kuin nyt on tiedossa. Haukiputaan paljastumissa vulkaniitit ovat yleisimmin massamaisia, hieno- tai keskirakeisia mafisia metalaavoja. Laavojen yhteydessa esiintyy joitakin ohuita, enintään muutaman metrin vahvuisia tuffiittisia valikerroksia. Selvästi pyroklastisiksi tunnistettavia kiviä ei ole tavattu, mutta tällaisia saattavat olla muutamissa paljastumissa esiintyvät hienorakeiset, voimakkaasti suuntautuneet»vihreäliuskeet». 1.1 Analyysiaineisto 5 GEOKEMIA 5.1 Analyysiaineisto ja luokitteluperusteet Tässä raportissa on käytetty hyväksi Pohjois-Pohjanmaalta kallioperakartoituksen ja Lapin vulkaniittiprojektin yhteydessa teetettyja kemiallisia analyyseja seka Kahkösen ym. (1986) julkaisemia analyyseja. Kallioperakartoituksen yhteydessa teetetyt pääalkuaineiden XRF-analyysit on tehnyt V. Hoffren Geologian tutkimuskeskuksen kemian laboratoriossa. Lapin vulkaniittiprojektin teettamat pää- ja hivenalkuaineiden XRF-analyysit on tehnyt Rautaruukki Oy:n Raahen laboratorio. Useimmista näytteistä on teetetty hivenainemaarityksia ja muutamista näytteistä myös REE-maarityksia Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) reaktorilaboratoriossa. Kahkösen ym. (1986) julkaiseman aineiston pääja hivenalkuaineanalyysit on tehty Rautaruukki Oy:n ja REE-maaritykset VTT:n laboratorioissa. Kaikkiaan käytettävissä on ollut analyysitietoja 216 vulkaniittinaytteesta Geoltemiallinen luokittelu Raportissa selostetaan vulkaniittien geokemiallisia piirteitä kustakin merkittävästä vulkaniittiyksikösta yleisesti käytössä olevia menetelmiä soveltaen. Muodostumakohtaiset tilastotaulukot esitetään liitteissa 1-7. Pääalkuaineisiin perustuvassa vulkaniittien kemiallisessa luokittelussa käytetään systemaattisesti seuraavia diagrammeja: TAS-diagrammi (totaalialkali, piioksidi). Luokkarajat Le Bas'n ym. (1986) mukaisesti. AFM-diagrammi (totaalialkali, totaalirauta FeO:na, MgO). Tholeiitti- ja kalkkialkalikentat Irvinen & Baragarin (1971) mukaisesti. R1R2-diagrammi (R1= 4Si-11(Na + K)-2(Fe + Ti), R2 = 6Ca + 2Mg + Al, millikationipitoisuuksista laskettuina). Luokkarajat De la Rochen ym. (1980) mukaisesti. Jensenin kationidiagrammi (A120,, FeO + Fe,O, + TiO?, MgO, kationiprosentteina ilmaistuina). Luokkarajat Jensenin (1976) mukaisesti. Sekundaarisia muutoksia osoittamaan käytetyt diagrammit ovat seuraavat: Logaritmiset molekyyliosuussuhdediagrammit (log(x/z), log(y/z), joissa Z = NA20 tai Klo, X=Si02 tai CaO, Y =Si02, AL,O, tai FM). Resenttien vulkaniittien kentat Beswickin & Soucien (1978) mukaisesti.

16 ErL log Frn / K Z ~ 0 l 2 3 log Frn 1 Kz0.L3 log Frn 1 NazO CaO / Ala03 o-m Kz0 + NazO Kuva 4. Pohjagneissialueen vulkaniittien sekundaarisia muuttumisia kuvaavat diagrammit. (Y = Yli-Ii, P = Puutturi, K = Kakipera). Fig. 4. Archean Bnsement gneiss nrea. Dingrnlns for secondnry nlterntions.

17 Kuva 5. Pohjagneissialueen vulkaniittien AFM- ja Jensenin kationidiagrammi. Fig. 5. AFM and Jensen cntion diagra~ns for volcatzic rocks of the Arckenn Basement gneiss area.

18 trachy te 0 I " " I 1 ' " R i Kuva 6. Pohjagneissialueen vulkaniittien TAS- ja R1R2 -diagrammit. Fig. 6. TAS and RIR2 diagrams for volcanic rocks of tlze Archean Basenzent gneiss area.

19 Kuva 7. Pohjagneissialueen laavojen MORB -normalisoitu alkuainejakauma. Fig. 7. MORB-norr~?alized eleinent distribution for lavas of the' Archean Basement gneiss area. Hughesin diagrammi (totaalialkali, 100 * K,O/totaalialkali), resenttien vulkaniittien»igneous spectrum)) -kenttä Hughesin (1973) mukaisesti. Davisin diagrammi (Mg0/10, CaO/AL,O,, Si0,/100), mot altered)) -kenttä Davisin ym. (1978) mukaisesti. Kaikissa diagrammeissa kaytetaan ns. vedettömiä koostumuksia, jotka on saatu laskemalla paaalkuaineiden summa 100 % : ksi. Rauta on tarvittaessa jaettu Fe0:ksi ja Fe,O,:ksi Irvinen & Baragarin (1971) esittämal- 1a laskentakaavalla: Fe,O, = Ti02 + 1,5 FeO = (Fe,O,TOT-Ti0,-1,5)* 0,8998 Mg-luku on laskettu kaavasta: MG LUKU = 100*(Mg0/40,32)/(Mg0/40,32 + FeO/ MnO/70,94) Kivenalkuainejakaumia tarkastellaan MORB-normalisoitujen diagrammien avulla. Normalisointiarvoina kaytetaan Pearcen (1982) esittamia pitoisuuksia. REE-jakaumia kuvaavissa kondriittinormalisoiduissa diagrammeissa kaytetaan normalisointiarvoina Hickeyn & Freyn (1982) esittämiä pitoisuuksia. 5.2 Vulkaniittimuodostumien kemiallinen luokittelu Pohjagneissialueen vulkaniittit Pohjagneissialueen vulkaniiteista on vain niukasti kemiallisia analyysejä, joten esitettavat tulokset ovat ainoastaan suuntaa-antavia. Yli-Iin näytteet (5 kpl) on otettu kahdesta tyynylaavapaljastumasta ja Käkiperan näytteet tyynylaavasta ja massamaisesta amfiboliitista. Kähkösen ym. (1986) julkaisemat Käkiperan alueen kemialliset analyysit ovat laavoista ja Puutturin analyysit amfiboliitista,

20 tuffiitista ja vulkaniklastisesta kivestä. Kakiperän ja Puutturin näytteistä 5 kpl on luokiteltu laavaksi ja 6 kpl alkuperältään tunnistamattomaksi metavulkaniitiksi. Sekundaarisia muutoksia kuvaavissa diagrammeissa (kuva 4) pohjagneissialueen vulkaniitit sijoittuvat kohtalaisen hyvin muuttumattomien vulkaniittien kenttiin. Mainittavaa kalsiumin köyhtymista esiintyy vain Puutturin naytteissa. Alkalien määrää ja keskinäistä suhdetta kuvaavassa diagrammissa (kuva 4 G) Kakiperan ja Puutturin analyysipisteet osoittavat suurehkoa alkalimaaraa ja heterogeenista Na-K-suhdetta. Jakauman perusteella alkalit ovat olleet näillä alueilla jossain vaiheessa huomattavan liikkuvia. Yli-Iin laavojen analyysipisteet ovat suppealla alalla, ja niiden alkalimaara on poikkeuksellisen pieni; kyseessä voi olla primaaripiirre. AFM- ja Jensenin diagrammissa Yli-Iin naytteet sijoittuvat suppealle alueelle tholeiittikenttaan (kuva 5). Puutturin ja Kakiperan naytteissa hajonta on laajempi, ja osa niista sijoittuu kalkkialkalikentan puolelle. TAS- ja R1R2-diagrammeissa (kuva 6) analyysipisteet sijoittuvat basalttien ja andesiittisten basalttien kenttiin, ja näissäkin diagrammeissa Yli-Iin analyysit muodostavat muista selvästi erottuvan ryhmän. Kuvan 7 diagrammissa seka Yli-Iin että Kakiperan laavojen alkuainejakauma on hyvin samankaltainen. Erona on ainoastaan se, että Kakiperan näytteiden pitoisuudet ovat suuremmat. Diagrammin perusteella on ilmeista, että laavojen primaarikoostumus on ollut hyvin samanlainen eivätkä mahdolliset myöhemmät muutoksetkaan ole vaikuttaneet merkittävästi diagrammin alkuaineiden keskinäisiin suhteisiin Vepsan muodostuman vulkaniitit Vepsan vulkaniitit ovat heikosti paljastuneita, ja niista on käytettävissä ainoastaan muutamia analyysejä. Kenttähavaintojen ja petrografian perusteella amfiboliitteja pidetään metavulkaniitteina: laavoina, tuffeina ja vulkaniklastisina kivina. Näytteistä 9 kpl on luokiteltu alkuperältään tunnistamattomaksi metavulkaniitiksi ja 3 kpl laavaksi. Muuttumattomiin vulkaniitteihin verrattuna lähes kaikissa Vepsan amfiboliiteissa on kalsium köyhtynyt verrattuna Fm-lukuun (Fe:n, Mg:n ja Mn:n yhteismäaräan) (kuva 8). Tämäntyyppisen muutoksen voi aiheuttaa meriveden aikaansaama uuttuminen ja kemiallinen rapautuminen (Garcia 1978). Alkalien liikkuvuutta kuvaavalla Hughesin diagrammilla (kuva 8 G) analyysipisteet ovat muutamaa lukuun ottamatta normaalin vaihtelun alueella. Tämän mukaan alkalien määrässä ja keskinäisessä suhteessa ei ole tapahtunut merkittävää sekundaarista muutosta. Vulkaniittien luokitteluun kaytetyissa AFM-, Jensenin ja TAS-diagrammeissa (kuvat 9 ja 10) analyysipisteet sijoittuvat suppealle alalle. Näiden luokittelujen mukaan Vepsan amfiboliitit ovat tholeiittisia basaltteja ja basalttisia andesiitteja. RlR2-diagrammissa (kuva 10) pisteet hajoavat useisiin kenttiin. Tämä johtuu pääasiassa edellä mainitusta kalsiumin määrän sekundaarisesta muuttumisesta. Kuvan 1 1 diagrammi, MORB-normalisoitu alkuainejakauma, perustuu kolmeen laavaksi luokiteltuun näytteeseen. Nämä naytteet osoittavat varsin laajaa pitoisuuksien hajontaa. Analysoiduilla aineilla on yhdenmukainen vasemmalle nouseva jakauma ja kromia lukuunottamatta suhteellisen suuret pitoisuudet. Muutamia La-, Sm- ja Lu-maarityksia lukuun ottamatta Vepsan amfiboliiteista ei ole REE-analyysejä. Useimmissa naytteissa lantaani on rikastunut samariumiin ja lutetiumiin nähden (kuva 12) Pyyraselan vulkaniittimuodostuma Kenttähavaintojen perusteella useimmat Pyyraselan vulkaniittinaytteet on luokiteltu (meta)laavoiksi (40 kpl). Metavulkaniiteiksi on luokiteltu naytteet, joiden alkuperästä ei ole selviä viitteitä (8 kpl). Tähän joukkon kuuluu liuskeisia, epahomogeenisia ja voimakkaasti uudestikiteytyneita kivia, jotka ovat alkujaan saattaneet olla laavoja, pyroklastiitteja tai vulkaniklastisia kivia. Sekundaarista muuttumista kuvaavien diagrammien (kuva 13) perusteella Pyyraselän vulkaniitit ovat varsin vähän muuttuneita. Ainoa säännönmukainen muutos on vähäinen kalsiumin köyhtyminen; alkalien osalta muutokset ovat satunnaisia.

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Haukiputaan ja Kiimingin kartta-alueiden kalliopera

Haukiputaan ja Kiimingin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2533 JA 3511 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2533' AND 3511 PREQUATERNARY ROCKS Mikko Honkamo

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Pirkanmaan vyöhykkeen ja Hämeen vyöhykkeen välinen terraanirajatulkinta Pekka Sipilä, Jussi Mattila, Markku Tiainen

Pirkanmaan vyöhykkeen ja Hämeen vyöhykkeen välinen terraanirajatulkinta Pekka Sipilä, Jussi Mattila, Markku Tiainen Espoon yksikkö 2/2011 14.12.2010 Espoo Pirkanmaan vyöhykkeen ja Hämeen vyöhykkeen välinen terraanirajatulkinta Pekka Sipilä, Jussi Mattila, Markku Tiainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

HAUKIPUDAS, KIIMINKI, YLIKIIMINKI, II, YLI-II, MUHOS

HAUKIPUDAS, KIIMINKI, YLIKIIMINKI, II, YLI-II, MUHOS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M19/2533/2534/3511/3422/3424/-02/1/10 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, YLIKIIMINKI, II, YLI-II, MUHOS Esko Korkiakoski 31.12.2002 POHJOIS-POHJANMAAN LIUSKEALUEEN SINKKI-

Lisätiedot

Sieppijärven ja Pasmajärven kartta-alueiden kallioperä

Sieppijärven ja Pasmajärven kartta-alueiden kallioperä Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperäkarttojen selitykset Lehdet 2624 ja 2642 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks Sheets 2624 and 2642 Jukka Väänänen Sieppijärven

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Nurmeksen kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Nurmes map-sheet area

Nurmeksen kartta-alueen kallioperä Summary: Pre-Quaternary rocks of the Nurmes map-sheet area suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 kallioperäkarttojen selitykset lehti 4321 explanation to the maps of sheet 4321 pre-quaternary rocks erkki J. luukkonen Nurmeksen kartta-alueen

Lisätiedot

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLI-SUOMEN ALUETOIMISTO M19/2441/-94/1/18. 0 Tuohinto, Jokikylä, Kastell i Esko Iisal o 1.9.199 4 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

Tormasjarven ja Koivun kartta-alueiden kalliopera

Tormasjarven ja Koivun kartta-alueiden kalliopera Suomen geologinen kartta Geological Map of Finland 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehdet 2631 ja 2633 Explanation to the Maps of Sheets 2631 and 2633 Pre-Quaternary Rocks Vesa Perttunen ja Eero

Lisätiedot

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l

Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) VERTAA Osa-selvitys Vuotoksen alueen tutkimuksista w. l j-: RAUTARUU KKI OY MALMINETSINTA Matelavaaran rautamuados tuma (k~rtai-götiittirapakallio) N:o Ro13/72 Vuotos 1 Kari Airas KUNTA 1 LAAT.PVM 1 HYV. Pelkosenniemi 10.10.197. l KARTTALEHTI 1 LIITEKARTAT

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET - SHEETS C 5 - B 5 OULU-TORNIO KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT A. ENKOVAARA

Lisätiedot

YKSIKKÖKUVAUSRAPORTTI ENONTEKIÖ, KÄSIVARSI

YKSIKKÖKUVAUSRAPORTTI ENONTEKIÖ, KÄSIVARSI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ROVANIEMI 66/2015 YKSIKKÖKUVAUSRAPORTTI ENONTEKIÖ, KÄSIVARSI Tuomo Karinen, Sami Lepistö, Jukka Konnunaho, Laura S. Lauri, Tuomo Manninen ja Hannu Huhma GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Rauman kartta-alueen kalliopera

Rauman kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom

Lisätiedot

M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS

M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 12.8.1977 KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS Alkukesästä 1977 jatkettiin Koitelaisenvosien alueella kevättalvella keskeytettyä reikää

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA: m E Korvuo mpu Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö OKMEIarkisto Outokumpu KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 4222 Outokumpu 4224 Polvijarvi 4311 Sivakkavaara Outokummun, Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta-alueiden kalliopera Summary : Precambrian

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

;* 2. Paltamo. Haapaselka

;* 2. Paltamo. Haapaselka 2 L* + GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS ;* 2 'I Paltamo Haapaselka Timo Heino TUTKIMUSTY USELOSTUS PALTAMON KUNNASSA VALTAUSALUEILLA HAAPASELKA 1 ja 2 SEK# HORKANLAMPI 1, KAIV. REK. N:O 3130 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1 Esko Korkiakoski 21.12.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAUKIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISOLAHTI

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3 ,ALA-:+ 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3 KONGLOMERAATTIEN KULTATUTKIMUKSM KAINUUSSA 1984-85 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

GEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander

GEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander GEOLTMIALLINEN TULKINTA Pekka Huhta Jarmo Nikander 09031 977 Työn tarkoitus Käytettävissä oli sadan liejunäytteen analyysitulokset (AAS). Näytteet oli otettu Iisveden Jauholahdesta, Kokinsalmesta ja Suihanlahdesta.

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

LOVASJARVEN MAFINEN INTRUUSIO. Jaakko Siivola

LOVASJARVEN MAFINEN INTRUUSIO. Jaakko Siivola LOVASJARVEN MAFINEN INTRUUSIO Jaakko Siivola Siivola, Jaakko, 1987. The mafic intrusion of Lovasjarvi. Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland, Tutkimusraportti - Report of Investigation

Lisätiedot

TULIVUORENKIVET KOLARISTA KUUSAMOON

TULIVUORENKIVET KOLARISTA KUUSAMOON GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS OPAS 23 TULIVUORENKIVET KOLARISTA KUUSAMOON LAPIN VULKANIITTIPROJEKTIN EKSKURSIO JA ESITELMASEMINAARI 5.- 10.6.1989 TOIMITTANUT TUOMO MANNINEN GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TULIWORENKIVET

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Maria Haanela Kandidaatin tutkielma Kaivannaisalan tiedekunta Oulun yliopisto 2016 Abstrakti Tässä työssä

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Havaintoja Kangasniemen pitäjän

Havaintoja Kangasniemen pitäjän Havaintoja Kangasniemen pitäjän 1 STRUALAN KYLLN KALLI OPS~STA. Tutkimukset. Istrualan kylässä on mv. Reino Kuitusen löytiimien kiisuuntumien perusteella suoritettu kallioperiikartoitusta ja lohkare-etsintä%

Lisätiedot

Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET. mantereen ikivanha pintakivipeite. Kauko Laajoki

Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET. mantereen ikivanha pintakivipeite. Kauko Laajoki Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET mantereen ikivanha pintakivipeite Kauko Laajoki Karjalaiset liuskealueet koostuvat varhaisproterotsooisista, 2 500 1 900 miljoonaa vuotta vanhoista metamorfoituneista sedimenttikivistä

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01

GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja

Lisätiedot

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 1/2015 Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa Soili Mattila GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä

Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio 31.05.2016 Arkistoraportti 35/2016 Kallioperäkartoituksen jatkokurssi Jämsä 16.-27.5.2016 Perttu Mikkola & Esa Heilimo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TULOSTEN TARKASTELUA POHJAVESITULOSTEN KANNALTA JA YHTEENVETO 14

TULOSTEN TARKASTELUA POHJAVESITULOSTEN KANNALTA JA YHTEENVETO 14 Y30/90/2 Sivu YLIVIESKAN, RANUAN JA KEMINMAAN KERROSINTRUUSIOIDEN MINERALOGINEN KUVAUS 1 Johdanto 1 YLIVIESKAN KERROSINTRUUSIO Yleistä Kairasydamen R-3 13 kivilajikuvaus Ultraemaksisten kivien mineralogia

Lisätiedot

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000

MUHOS PYHÄKOSKI 5. Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus. Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000 MUHOS PYHÄKOSKI 5 Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva 2000 / MUHOS PYHÄKOSKI 5 Koekuopitus 22.5. - 26.5.2000 Jalo Alakärppä ja Eija Ojanlatva OULUN YLIOPISTO Arkeologian

Lisätiedot

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työ raportti 20002 7 Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL KR petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki..Juhani Paakkola Olavi Taikinaaho Toukokuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet Mittauspisteet MittausID Suuralue tai kunta Sijainti Tietoja 186 Ii

Lisätiedot

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 1999 LOPPURAPORTTI, POHJOIS-POHJANMAA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Erkki Herola Jaana Lohva Olli Sarapää 30.11.1999 Raportti M89/99/7 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4575 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000

Lisätiedot

Kiimingin karbonaattikivet.

Kiimingin karbonaattikivet. M 17/Km - 51/1/84 Kiiminki Erkki Aurola 23.11.51. Kiimingin karbonaattikivet. TYPPI OY:n pyynnöstä suoritin Kiimingin pitäjässä 23.10-4.11.1951 välisenä aikana dolomiittiesiintymien orientoivaa kartoitusta

Lisätiedot

Hämeen vyöhykkeen vulkaniittien geokemia Pekka Sipilä, Hannu Kujala

Hämeen vyöhykkeen vulkaniittien geokemia Pekka Sipilä, Hannu Kujala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 31.12.2014 GTK 119/2014 ESY Espoo Hämeen vyöhykkeen vulkaniittien geokemia Pekka Sipilä, Hannu Kujala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Pekka Sipilä, Hannu

Lisätiedot

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA

PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 101-03/1/85 Reijo Alviola 17.11.2003 PEGMATIITTIEN MALMIPOTENTIAALISTA SUOMESSA RE-PEGMATIITTIALUEET Suomesta tunnetaan yli 50 Rare Element (RE)-pegmatiittialuetta (karttaliite).

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARITA

GEOLOGINEN YLEISKARITA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011

Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Piia Kämäräinen, Ruukki Metals Oy Koksiseminaari, Oulun yliopisto, 23.5.2012 1 23/05/2012 www.ruukki.com Piia Kämäräinen

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

tilaus- tai toimituspäivämäärä: (tilaus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriö, Ø 46 mm Näyte 1.1 seinä. Ohuthie ulkopinnasta alkaen.

tilaus- tai toimituspäivämäärä: (tilaus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriö, Ø 46 mm Näyte 1.1 seinä. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. 1 (10) 08.02.2013 Puh. 0207 864 12 Fax 0207 864 800 Ramboll Finland Oy Lauri Harle Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO analyysi: OHUTHIEANALYYSI kohde: Uimahalli näytetunnukset: 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 2.1, 2.2,

Lisätiedot

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM ) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun

Lisätiedot

Oulujoen kartta-alueen kalliopera

Oulujoen kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3422 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3422 Reino Kesola Oulujoen kartta-alueen

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948

M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 M/17/Kui 49/1 Kuivaniemi, Jokikylä Aimo Mikkola 3.2.49 Malmitutkimukset Kuivaniemellä 1948 Tutkimusten aihe Geologisen yleiskartoituksen yhteydessä oli maist. A. Enkovaara löytänyt Kuivaniemen Jokikylästä

Lisätiedot