RAI-vertailukehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAI-vertailukehittäminen"

Transkriptio

1 RAI-vertailukehittäminen Lukuohje RAI-palauteraportin sisältöön Kotihoito Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) Helsinki Telephone:

2 2(31) Tämä käsikirja auttaa Sinua lukemaan kotihoidon ja palvelutalon RAI-palauteraporttia sekä internetissä olevia RAI-vertailutietokantoja. Käsikirjassa esitellään, mitä tietoa palautteesta löytyy sekä miten ja mistä tunnusluvut on laskettu. Sisältö YLSTÄ VERTAILUTIEDOISTA... 3 Kotihoidon/palvelutalon palauteraportti... 3 Vertailutietokannat... 3 Aineistot... 3 Yksiköt... 4 KOTIHOIDON RAI-VERTAILUTIETO Taustatiedot asiakkaista Asiakasrakenneluokitus... 5 Asiakasrakenneluokitus RUG-III HC/ RUG-III HC/22 Pääluokat ja alaluokat RUG-III HC/22 Kustannuspainot Kotihoidon asiakkuus Läheisten muodostama tukijärjestelmä Palvelujen käyttö Mittareita ja muita asiakasta kuvaavia tunnuslukuja Fyysistä toimintakykyä kuvaavia mittareita ja tunnuslukuja Kognitiivista toimintakykyä kuvaava mittari Psyykkistä toimintakykyä kuvaava mittari ja muita kuvaavia tunnuslukuja Terveydentilaa kuvaavia mittareita ja tunnuslukuja Muita terveydentilaa kuvaavia tunnuslukuja Laatuindikaattorit I Ravitsemus II Lääkitys III Pidätyskyky IV Haavat V Fyysinen toiminta VI Kognitio VII Kipu VIII Turvallisuus ja ympäristö IX Muut HENKILÖSTÖTIEDOT PALVELUTALOILLE Henkilöstömitoitus Henkilöstörakenne Toteutuneet työvuorot/-tunnit, sairauspoissaolot ja henkilöstön vaihtuvuus Asiakasrakenne... 30

3 3(31) YLSTÄ VERTAILUTIEDOISTA Kotihoidon/palvelutalon palauteraportti Palauteraportissa tunnusluvut esitetään jaoteltuna seitsemään kokonaisuuteen: 1. Taustatiedot asiakkaista 2. Asiakasrakenneluokitus 3. Kotihoidon asiakkuus 4. Läheisten muodostama tukijärjestelmä 5. Palvelujen käyttö 6. Mittareita ja muita asiakkaita kuvaavia tunnuslukuja 7. Kotihoidon laadun indikaattorit Palauteraportissa esitetään tunnuslukujen puolivuosittaiset arvot seuraavasti: Tiimin/ Tiimin/ Tiimin/ Tiimin/ Alueen/ Alueen/ Alueen/ Alueen/ yksikön yksikön yksikön yksikön suuralueen/ suuralueen/ suuralueen/ suuralueen/ kaikkien ensimmäisen* edellisen viimeisen organisaation organisaation organisaation organisaation aineistojen aineiston aineiston aineiston kaikkien ensimmäisen* edellisen viimeisen keskiarvot arvot arvot arvot aineistojen aineiston arvot aineiston arvot aineiston arvot keskiarvot * arviointiajanjakso, jossa kotihoidon tiimi/palvelutalon yksikkö on ollut ensimmäisen kerran mukana Kaikkien kotihoidon alueiden tai palveluasumisen kahden viimeisen aineiston keskiarvot Arviointien lukumäärä (n) kertoo, kuinka monen asiakkaan lukitusta kokonaisarvioinnista kunkin aineiston tulokset on laskettu. Palauteraportti tuotetaan kotihoidon tiimille, jolla on vähintään 10 asiakkaasta lukittu arviointi puolivuotisajanjaksolta ja jokaiselle palvelutalon yksikölle, jolla on vähintään 5 asiakkaasta lukittu arviointi puolivuotisajanjaksolta. Vertailutietokannat Internetiin on koottu vertailutietoa kotihoidon alueiden ja palvelutalojen oman toiminnan kehittämiseen. Suojatut vertailutietokannat ovat vertailukehittämisen sisäisillä sivuilla, johon pääsee kotisivun osoitteesta ja sivut on tarkoitettu vain vertailukehittämiseen osallistuvien käyttöön. Salasanat on toimitettu kotihoidon alueiden ja palvelutalojen RAI-yhdyshenkilöille. Vertailutieto löytyy joko yhdistettynä easyraider-tietokannasta tai erikseen seitsemästä tietokannasta; Taustatiedot, Kotihoidon asiakkuus, Palvelujen käyttö, Asiakasrakenneluokitus RUG-III HC/22, Mittarit; fyysinen toimintakyky, Mittarit; muut ja Laatuindikaattorit. Aineistot Palautteessa on otettu mukaan jokainen puolen vuoden aikana kotihoidossa ollut asiakas, josta on tehty kokonaisarviointi. Jos asiakkaasta on puolivuotisjaksolla tehty useita kokonaisarviointeja (esim. voinnin muututtua

4 4(31) oleellisesti), palautteen tiedot on laskettu jakson viimeisen kokonaisarvioinnin mukaan. Tiedon laadun takaamiseksi mukana ovat vain lukitut eli kokonaan täytetyt arvioinnit. Jaksotus (huom. takautuva muutos vuoteen 2007 asti) aineistolle on seuraava: 1/ / / / / / / / / / / / / / / / jne. Yksiköt Yksiköt luokitellaan joko kotihoidon tiimeihin (kh001 ) tai palvelutalon osastoihin (pt001 ), jotka puolestaan luokitellaan joko kotihoidon alueisiin tai palvelutaloihin. Kotihoidon alue voi koostua yhdestä tai useammasta kotihoidon tiimistä ja palvelutalo yhdestä tai useammasta palvelutalon yksiköstä. Lisäksi on mahdollista muodostaa suuralueita, jotka voivat sisältää sekä kotihoidon alueita että palvelutaloja. Palvelutaloihin luokitellaan sekä tavallisen että tehostetun palveluasumisen yksiköt ja lyhytaikaisen laitoshoidon osastot. Lyhytaikaisen laitoshoidon osastojen (LAH) tuloksia ei kuitenkaan lasketa mukaan Palvelutalot, Kunta ja Kaikki - keskiarvoihin. KOTIHOIDON RAI-VERTAILUTIETO Palauteraportissa ja vertailutietokannoissa on tunnuslukuja asiakkaiden taustatiedoista, asiakasrakenteesta, kotihoidon asiakkuudesta, läheisten muodostamasta tukijärjestelmästä, palvelujen käytöstä, asiakkaiden toimintakyvystä ja terveydentilasta sekä kotihoidon laadusta. Tunnusluvun kohdalla kerrotaan suluissa, mistä kotihoidon arviointilomakkeen kysymyksestä kyseinen tunnusluku lasketaan. 1. Taustatiedot asiakkaista Sukupuoli Montako prosenttia asiakkaista on miehiä ja naisia (BB1) Ikä Montako prosenttia asiakkaista on alle 65-, , , tai yli 90-vuotiaita ja asiakkaiden keski-ikä vuosina (AA3) Siviilisääty Montako prosenttia asiakkaista on naimattomia, naimisissa, leskiä, asumuserossa, eronneita tai avoliitossa (BB2) Asuinpaikka kotihoitoon tullessa Montako prosenttia asiakkaista asui omassa asunnossa, palvelutalossa tai muualla tullessaan kotihoitoon (CC5) Asumistapa kotihoitoon tullessa Montako prosenttia asiakkaista asui yksin tai toisen kanssa tullessaan kotihoitoon (CC6) Asiakkaalla on virallinen edunvalvoja Monellako prosentilla asiakkaista on virallinen edunvalvoja (A7a) Asiakkaalla on lääketieteellistä hoitoa koskevia toiveita Monellako prosentilla asiakkaista on lääketieteellistä hoitoa koskevia toiveita (A7b) Kotiympäristön olosuhteiden arviointi Monellako prosentilla asiakkaista on kotiympäristössä ongelmia valaistuksessa (O1a), ongelmia lattioissa (O1b), ongelmia pesutiloissa (O1c), ongelmia keittiössä (O1d), ongelmia lämmityksessä (O1e), henkilökohtainen turvallisuus

5 5(31) uhattu (O1f), vaikeuksia päästä kotiin (O1g), vaikeuksia päästä huoneisiin (O1h) tai monellako ei ole ym. ongelmia kotiympäristössä (O1i) Toisenlainen ympäristö olisi parempi Monellako prosentilla asiakkaista joko asiakas tai hoitoon osallistuva läheinen tai molemmat ovat sitä mieltä, että asiakkaan olisi parempi olla toisenlaisessa ympäristössä (O2b) 2. Asiakasrakenneluokitus Asiakasrakenneluokitus RUG-III HC/22 HUOM. Aikaisempaa RUG-III HC/23 -laskutapaa on muokattu keväällä Laskumenetelmään on lisätty muun muassa kenttiä ja alaluokat SE2 ja SE3 yhdistetty. Kotihoidon (Kuvio 1) ja palvelutalojen (Kuvio 2) asiakasrakenteen kustannuspainot eroavat toisistaan. RUG-III HC/22 (Resource Utilization Groups) on kotihoitoon kehitetty asiakasrakennetta kuvaava ryhmittely, jossa asiakkaat luokitellaan seitsemään pääluokkaan saamansa hoidon ja kuntoutuksen sekä avun mukaan. Asiakasryhmittelyn suomalainen versio RUG-III HC/22 koostuu 22 alaluokasta (Kuviot 1 ja 2). Kukin asiakas voi kuulua vain yhteen ryhmään. Hierarkkisesti luokitellaan ensin mihin kliiniseen pääluokkaan asiakas kuuluu. Luokittelu tapahtuu pääluokkien mukaisessa järjestyksessä niin, että ensin tarkastellaan kuuluuko asiakas Monialaisen kuntoutuksen - pääluokkaan. Jos ei, seuraavaksi tarkastellaan, täyttyvätkö Erittäin vaativan hoidon -pääluokan ehdot ja niin edelleen. Asiakkaan pääluokan selvittyä tarkastelu jatkuu jakamalla asiakkaat alaluokkiin. Erittäin vaativa hoito -pääluokkaan asiakas sijoittuu, kun hänellä on vähintään kohtalainen toimintakyvyn vaje päivittäisessä toiminnossa ja vähintään yksi neljästä määritellystä hoitomuodosta toteutuu. Alaluokkiin sijoittelu tapahtuu apumuuttujaa käyttäen. Muissa pääluokissa alaluokkiin luokitteluperusteena käytetään RUG-III HC/22 -indeksiä, joka on yksi RAI:ssa käytettävistä fyysisen toimintakyvyn luokituksista. RUG-III HC/22 -indeksin pisteet lasketaan neljästä toiminnosta seuraavasti: Liikkuminen sängyssä, wc:n käyttö ja siirtyminen: Itsenäinen, tarvitsee valmisteluapua tai ohjauksen tarvetta=1 piste Tarvitsee rajoitetusti apua=3 pistettä Tarvitsee runsaasti apua, tarvitsee suurimman mahdollisimman avun, on täysin autettava tai toimintoa ei tapahtunut lainkaan=4 pistettä Ruokailu: Itsenäinen, tarvitsee valmisteluapua tai ohjauksen tarvetta=1 piste Tarvitsee rajoitetusti apua=2 pistettä Tarvitsee runsaasti apua, tarvitsee suurimman mahdollisen avun, täysin autettava tai toimintoa ei tapahtunut lainkaan=3 pistettä Indeksin pistemäärä vaihtelee Alhaisin arvo 4 tarkoittaa omatoimista ja korkein arvo 15 täysin autettavaa henkilöä kaikissa neljässä -toiminnoissa. Pääryhmässä Monialainen kuntoutus (RUG-III HC/22 RA), Kliinisesti monimuotoinen (RUG-III HC/22 CA), Kognitiivisten toimintojen heikentyminen (RUG-III HC/22 IA), Käytöshäiriöt (RUG-III HC/22 BA) ja Heikentynyt fyysinen toimintakyky (RUG-III HC/22 PA) käytetään kyseisissä alaluokissa RUG-III HC/22 I -indeksiä luokittelemaan asiakkaat edelleen alaluokkiin. RUG-III HC/22 I -indeksi kuvaa asiakkaan suoriutumista asioiden hoitoon liittyvistä toiminnoissa ja indeksin pisteet lasketaan kolmesta I-toiminnosta seuraavasti: Aterioiden valmistaminen, lääkityksestä suoriutuminen ja puhelimen käyttö: Itsenäinen, tarvitsee hieman apua = 0 piste Tarvitsee paljon apua, muut suorittavat toiminnon tai toimintoa ei tapahtunut lainkaan= 1 piste

6 6(31) Taitotaso Asiakas RUG-III/HC_22 luokitus, KOTIHOITO Hoitohenkilökunta Aktiivisen kuntoutuksen asiakkaat Monialainen kuntoutus 4-10 RA RB 3,07 RA_1 1,13 RA_2 1,70 Erittäin vaativa hoito >7 HOIDOT 1 SE1 1,86 2 SE2 3,42 Erityishoito Sairaanhoidollista/ lääketieteellistä apua tarvitsevat 7-13 SSA 1, SSB 3,98 Kliinisesti monimuotoinen 4-5 CA 6-10 CB 1, CC 2,26 CA_1 0,70 CA_2 1,27 Kognitiivisten toimintojen heikentyminen <11 CPS>3 4-5 IA 6-10 IB 1,80 Muistihäiriöiset/ käytösoireiset asiakkaat Käytöshäiriöt <11 IA_1 0,57 I 0 BA_1 0, BA IA_2 1,29 I 1-3 BA_2 1, BB 1,30 Perushoitoa/ hoivaa tarvitsevat asiakkaat Heikentynyt fyysinen toimintakyky 4-5 PA 6-8 PB 1, PC 1, PD 2,26 0 I 1-3 PA_1 0,50 PA_2 0,94 KUVIO 1. RUG-III /HC_22 Kotihoito

7 7(31) Taitotaso Asiakas RUG-III/HC_22 luokitus, PALVELUTALO Hoitohenkilökunta Aktiivisen kuntoutuksen asiakkaat Monialainen kuntoutus 4-10 RA RB 1,53 RA_1 0,65 RA_2 1,10 Erittäin vaativa hoito >7 HOIDOT 1 SE1 1,18 2 SE2 1,78 Sairaanhoidollista/ lääketieteellistä apua tarvitsevat Erityishoito 7-13 SSA 1, SSB 3,05 Kliinisesti monimuotoinen 4-5 CA 6-10 CB 1, CC 1,88 CA_1 0,32 CA_2 0,80 Muistihäiriöiset/ käytösoireiset asiakkaat Kognitiivisten toimintojen heikentyminen <11 CPS>3 IA_1 0, IA IA_2 1, IB 2,21 Käytöshäiriöt <11 I BA I BB 0,78 Perushoitoa/ hoivaa tarvitsevat asiakkaat Heikentynyt fyysinen toimintakyky BA_1 0, PA BA_2 0, PB 0, PC 0, PD 2,28 I 0 PA_1 0,23 I 1-3 PA_2 0,48 KUVIO 2. RUG-III /HC_22 Palvelutalot

8 8(31) RUG-III HC/22 Pääluokat ja alaluokat 1-22 I Monialainen kuntoutus (Special Rehabilitation) Kriteerinä on, että asiakas saa yhteensä vähintään 120 minuuttia kuntoutusta minkä tahansa yhdistelmän kolmesta terapiamuodosta puhe- (P1f), toiminta- (P1e) ja/tai fysioterapiaa (P1d) seitsemänä arviointia edeltävänä päivänä. - Puheterapiaksi lasketaan puheterapeutin antama puheterapia - Toimintaterapiaksi lasketaan toimintaterapeutin antamat palvelut - Fysioterapiaksi lasketaan fysioterapeutin tai hänen ohjaamansa kuntohoitajan antamat terapiapalvelut. Kuntohoitaja toteuttaa fysioterapeutin tekemää hoitosuunnitelmaa. Monialainen kuntoutus 4-10 RA RB RA_1 RA_2 RA_1 alaluokassa asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on hyvä eikä hänellä ole ongelmia I-toiminnoissa RA_2 alaluokassa asiakkaiden päivittäinen toimintakyky on hyvä, mutta hänellä on ongelmia suoriutua I-toiminnoista RB-alaluokassa asiakkaiden asiakkaiden toimintakyky on alentunut II Erittäin vaativa hoito (Extensive Services) Kriteerinä on, että RUG-III HC/22 -pisteet on 7 tai enemmän ja joilla on vähintään yksi seuraavista: IV-infuusio (P2h, i), trakeostomian hoidot (P2m), respiraattori avustavalla hengityksellä (P2b) tai muut hengitykseen liittyvät hoidot (P2c). Erittäin vaativa hoito >7 HOIDOT 1 SE1 2 SE2 Luokitteluperusteena alaluokkiin käytetään apumuuttujaa, jonka vaihteluväli on 0-4. Mikäli apumuuttujan arvo on nolla tai yksi, asiakas sijoittuu alaluokkaan SE1. Apumuuttujan arvolla kaksi, kolme tai neljä asiakas sijoittuu luokkaan SE2. Jos yksi seuraavista toteutuu niin apumuuttuja saa yhden pisteen: MS (J1k) ja -pisteet >=10 Kuume (K2c) ja yksi seuraavista: Oksentelu (K2e) Tahaton painon lasku (l1a)

9 9(31) Riittämätön juominen (l2c) Keuhkokuume (J1u) Letkuravitsemus (l2d) Letkuravitsemus (l2d) ja afasian diagnoosi (J2b,d,f,h) Tetraplegian diagnoosi (J2b,d,f,h) ja -pisteet >=10 CP-oireyhtymän diagnoosi (J2b,d,f,h) ja -pisteet >=10 3:n tai 4 asteen painehaava (N2a) ja haavan/haavauman hoito (N5a,b,d) Muita avohaavoja (N3b) ja haavan/haavauman hoito (N5a,b,c,d) Kirurginen haava (N3d) ja haavan/haavauman hoito (N5a,b,c,d) Sädehoito (P2l) Paine- ja säärihaava (N2a ja N2b) ja haavan/haavauman hoito (N5a,b,d) Hengityshoidot (P2a tai P2b tai P2c arvo 1) ja erityistoimet kotona: sairaanhoitaja seuraa päivittäin (P2v arvo 1) Lisäksi jos yksi seuraavista toteutuu niin apumuuttuja saa yhden lisäpisteen: Hemiplegia (J1j) ja pisteet >=10 Keuhkokuume (J1u) Palovammoja (N3a) Happihoito (P2a) Riittämätön juominen (l2c) Kemoterapia (P2f) Dialyysi (P2g) Verensiirto (O2e) Septikemian diagnoosi (J2b,d,f,h) Ollut ainakin kerran sairaalassa yön yli (P4a) ja ainakin 2 äkillistä hoitoa (P4c) viimeisen 90 päivän aikana Lisäksi apumuuttuja saa yhden pisteen, jos asiakkaan CPS (Cognitive Performance Scele) on vähintään 3 ja yhden pisteen, jos asiakkaalla on IV-infuusio (P2h tai P2i) III Erityishoito (Special Care) Kriteerinä on, että RUG-III/22 pisteitä on 7 tai enemmän (HUOM! Jos asiakas soveltuu erittäin vaativa hoitoryhmään, mutta -pisteet ovat 6 tai vähemmän, hänet luokitellaan erityishoitoryhmään). Erityishoito 7-13 SSA SSB SSA-alaluokkaan kuuluvilla asiakkailla päivittäinen toimintakyky on hyvä SSB -alaluokkaan kuuluvat asiakkaat, joilla on huono toimintakyky. Lisäksi asiakkaalla on oltava vähintään yksi seuraavista: MS (J1k) ja -pisteet >=10 Kuume (K2c) ja yksi seuraavista: Oksentelu (K2e) Tahaton painon lasku (l1a) Riittämätön juominen (l2c) Keuhkokuume (J1u) Letkuravitsemus (l2d) Letkuravitsemus (l2d) ja afasian diagnoosi (J2b,d,f,h) Tetraplegian diagnoosi (J2b,d,f,h) ja -pisteet >=10

10 10(31) CP-oireyhtymän diagnoosi (J2b,d,f,h) ja -pisteet >=10 3:n tai 4 asteen painehaava (N2a) ja haavan/haavauman hoito (N5a,b,d) Muita avohaavoja (N3b) ja haavan/haavauman hoito (N5a,b,c,d) Kirurginen haava (N3d) ja haavan/haavauman hoito (N5a,b,c,d) Sädehoito (P2l) Paine- ja säärihaava (N2a ja N2b) ja haavan/haavauman hoito (N5a,b,d) Hengityshoidot (P2a tai P2b tai P2c arvo 1) ja erityistoimet kotona: sairaanhoitaja seuraa päivittäin (P2v arvo 1] IV Kliinisesti monimuotoinen (Clinically Complex) Kriteerinä on, että asiakkaalla on oltava vähintään yksi seuraavista: Hemiplegia (J1j] ja pisteet >=10 Keuhkokuume (J1u) Palovammoja (N3a) Happihoito (P2a) Riittämätön juominen (l2c) Kemoterapia (P2f) Dialyysi (P2g) Verensiirto (P2e) Septikemian diagnoosi (J2b,d,f,h) Ollut ainakin kerran sairaalassa yön yli (P4a) ja ainakin 2 äkillistä hoitoa (P4c) viimeisen 90 päivän aikana TAI asiakas täyttää ERITYISHOITO-luokan ehdoista vähintään yhden (ei -vaatimusta) Kliinisesti monimuotoinen 4-5 CA 6-10 CB CC CA_1 CA_2 CA -alaluokkaan kuuluvat omatoimiset ja lähes omatoimiset asiakkaat. CA_1 asiakkaat suoriutuvat hyvin asioiden hoitoon liittyvistä toiminnoista (I) CA_2 asiakkaat joilla on ongelmia suoriutua asioiden hoitoon liittyvistä toiminnoissa (I) CB-alaluokkaan kuuluvat kohtalaisen toimintavajeen asiakkaat CC-alaluokkaan kuuluvat huonoimman toimintakyvyn omaavat asiakkaat. V Kognitiivisten toimintojen heikentyminen (Impaired Cognition) Pääluokkaan luokitellaan kognitiivisen toimintakyvyn perusteella ne asiakkaat, joilla päivittäinen toimintakyky on suhteellisen hyvä (RUG-III/ ) ja kognitiiviset toiminnot ovat heikentyneet (CPS 3).

11 11(31) Kognitiivisten toimintojen heikentyminen <11 CPS>3 4-5 IA 6-10 IB IA_1 IA_2 IA-alaluokkaan kuuluvat omatoimiset tai lähes omatoimiset asiakkaat IA_1 luokkaan kuuluvat asiakkaat suoriutuvat hyvin asioiden hoidosta (I) IA_2 luokkaan kuuluvilla on ongelmia suoriutua asioiden hoidosta (I) IB-alaluokkaan kuuluvat asiakkaat, joiden toimintakyky RUG-III/22 indeksillä mitattuna on VI Käytöshäiriöt (Behavioral Problems) Pääluokkaan kuuluvat ne asiakkaat, joilla päivittäinen toimintakyky ei ole vielä kovin huono (RUG-III/ ) ja joilla on yksi seuraavista käyttäytymiseen liittyvistä oireista: vaeltelu (E3a) karkea, uhkaava kielenkäyttö (E3b) fyysinen pahoinpitely (E3c) sosiaalisesti sopimaton/häiritsevä käyttäytyminen (E3d) kielteinen suhtautuminen hoitoon (E3e) harhaluuloisuutta (K3f) harhaisuutta (K3g) Käytöshäiriöt <11 I 0 BA_1 4-5 BA I 1-3 BA_ BB BA-luokkaan kuuluvat omatoimiset tai lähes omatoimiset asiakkaat BA_1 luokkaan kuuluvat suoriutuvat hyvin asioiden hoidosta (I) BA_2 luokkaan kuuluvilla on ongelmia suoriutua asioiden hoidosta (I) BB-alaluokkaan asiakkaat, joiden toimintakyky RUG-III/22 -indeksillä mitattuna on VII Heikentynyt fyysinen toimintakyky (Reduced Physical Functions) Pääluokkaan kuuluvat asiakkaat, jotka eivät täytä edellisten kliinisten ryhmien edellytyksiä tai täyttävät ne osittain, mutta ei kokonaan kuten asiakkaat, joilla on kognitiiviset toiminnot heikentyneet tai käytöshäiriöitä, mutta joiden päivittäinen toimintakyky on heikompi kuin Kognitiivisten toimintojen heikentyminen tai Käytöshäiriöt -pääluokan kriteereissä edellytetään.

12 12(31) Heikentynyt fyysinen toimintakyky 4-5 PA 6-8 PB 9-10 PC PD I 0 I 1-3 PA_1 PB_2 PA-luokkaan kuuluvat parhaimman toimintakyvyn omaavat asiakkaat PA_1 luokkaan kuuluvat suoriutuvat hyvin asioiden hoidosta (I) PA_2 luokkaan kuuluvillla on ongelmia asioiden hoidossa (I) PB-alaluokkaan kohtalaisen toimintakyvyn asiakkaat PC-alaluokkaan kuuluvat seuraavaksi huonoimman toimintakyvyn asiakkaat PD-alaluokkaan huonoimman toimintakyvyn asiakkaat RUG-III HC/22 Kustannuspainot RUG-III HC/22 -luokituksen pohjalta on laskettu kaksi erilaista kustannuspainoa: 1. kustannuspainomuuttuja pohjautuu hoitohenkilökunnan asiakkaille antamaan aikaan: perushoitaja/lähihoitaja (P1ab ja P1ac), sairaanhoitaja/terveydenhoitaja (P1bb ja P1bc) kotiavustaja/kodinhoitaja (P1cb ja P1cc). 2. kustannuspainomuuttujassa huomioidaan hoitohenkilökunnan ajan lisäksi myös terapia-ajat: fysioterapia (P1db japp1dc) toimintaterapia (P1eb ja P1ec) puheterapia (P1fb ja P1fc)) sosiaalityöntekijä (P1ib ja P1ic) RUG -luokan kustannuspaino saadaan jakamalla luokan asiakkaiden keskimäärin käyttämä aika koko aineiston asiakkaiden keskimäärin käyttämällä ajalla. Huomioi, että kotihoidon yksiköille (khxxx-tunnus) ja palvelutaloille (ptxxx-tunnus) on laskettu kummallekin oman aineistonsa perusteella kustannuspainot, jotka eivät ole keskenään vertailukelpoisia! Huomioi myös, että palvelutalo- ja kotihoitoyksiköt saattavat yhdistyä suuralue-, kunta- tai organisaatiotasolla. Tämän vuoksi suuralue-, kunta- ja organisaatiotason kustannuspainojen keskiarvot on laitettu tietokantaan erillisiin sarakkeisiin: Kustannuspaino kh (Hoitohenkilökunta), k.a. Kustannuspaino kh (Hoitohenkilökunta + terapiahenkilökunta+sosiaalityöntekijät), k.a. Kustannuspaino pa (Hoitohenkilökunta), k.a Kustannuspaino pa (Hoitohenkilökunta + terapiahenkilökunta + sosiaalityöntekijät) k.a. Keskiarvot on laskettu kustakin ryhmästä ryhmittelyn mukaisesti. Mikäli yksikön palauteraportin vertailuarvoina on suuralue/organisaatio, niin kustannuspainojen keskiarvot on siis laskettu kyseisen suuralueen/organisaation saman tyypin arvioinneista.

13 13(31) Kotihoidon yksikköjen kustannuspainot on laskettu käyttäen kotihoito-arviointeja ja kustannuspainojen vaihteluväli on (hoitohenkilökunta) ja (hoitohenkilökunta + terapiat + sosiaalityöntekijä). Taulukko 1. Palvelutalojen kustannuspainot on laskettu käyttäen palvelutalo-arviointeja ja kustannuspainojen vaihteluväli on (hoitohenkilökunta) ja (hoitohenkilökunta + terapiat + sosiaalityöntekijä). Taulukko 2. Taulukko 1. Kotihoidon yksikköjen kustannuspainot Taulukko 2. Palvelutalojen yksikköjen kustannuspainot KOTIHOITO PALVELUTALO Kustannuspaino Kustannuspaino Kustannuspaino Kustannuspaino hoitohenkilökunta hoitohenkilökunta + hoitohenkilökunta hoitohenkilökunta + terapiat+sosiaalityöntekijät terapiat+sosiaalityöntekijät RA_1 1,13 RA_1 1,78 RA_1 0,65 RA_1 0,90 RA_2 1,7 RA_2 2,60 RA_2 1,10 RA_2 1,36 RB 3,07 RB 3,54 RB 1,53 RB 1,76 SE1 1,86 SE1 1,87 SE1 1,18 SE1 1,16 SE2 3,42 SE2 3,36 SE2 1,78 SE2 1,74 SSA 1,17 SSA 1,15 SSA 1,00 SSA 0,99 SSB 3,98 SSB 3,93 SSB 3,05 SSB 3,01 CA_1 0,7 CA_1 0,69 CA_1 0,32 CA_1 0,31 CA_2 1,27 CA_2 1,25 CA_2 0,80 CA_2 0,79 CB 1,94 CB 1,91 CB 1,84 CB 1,81 CC 2,26 CC 2,24 CC 1,88 CC 1,85 IA_1 0,57 IA_1 0,57 IA_1 0,67 IA_1 0,67 IA_2 1,29 IA_2 1,27 IA_2 1,16 IA_2 1,14 IB 1,8 IB 1,76 IB 2,21 IB 2,16 BA_1 0,59 BA_1 0,59 BA_1 0,30 BA_1 0,3 BA_2 1 BA_2 0,98 BA_2 0,65 BA_2 0,64 BB 1,3 BB 1,29 BB 0,78 BB 0,79 PA_1 0,5 PA_1 0,50 PA_1 0,23 PA_1 0,24 PA_2 0,94 PA_2 0,93 PA_2 0,48 PA_2 0,48 PB 1,46 PB 1,45 PB 0,84 PB 0,83 PC 1,94 PC 1,93 PC 0,94 PC 0,92 PD 2,26 PD 2,24 PD 2,28 PD 2,23 Palauteraportissa esitetään yksikön arvioitujen asiakkaiden kustannuspainojen keskiarvot. Jos siis yksikön kustannuspaino on esimerkiksi 1.30, se tarkoittaa, että yksikön asiakkaat käyttävät 30% enemmän henkilökunnan aikaa kuin saman palvelutyypin keskivertoasiakkaat.

14 14(31) 3. Kotihoidon asiakkuus Asiakkaan saama palvelu Monelleko prosentilla asiakkaista on kirjattu: palveluala eli se minkä tyyppistä palvelua asiakas saa montako prosenttia omassa asunnossa asuvista asiakkaista saa kotihoitoa tai kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa palvelutalossa/laitoksessa asuvista asiakkaista on ilman kotihoidon palveluja palvelutalossa/laitoksessa asuvista asiakkaista saa kotihoitoa tai kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa on tehostetussa palveluasumisessa tai lyhytaikaisessa laitoshoidossa (AA5d) Kotihoidon kesto Kuinka pitkän ajan asiakkaat ovat olleet kotihoidon asiakkaina. Keskimääräinen hoitoaika on esitetty päivinä ja vuosina sekä montako prosenttia asiakkaista on ollut kotihoidon asiakkaana alle 1 vuoden, 1-2 vuotta, 3-4 vuotta ja yli 5 vuotta. (CC1) Lyhytaikaisessa laitoshoidossa se tarkoittaa LAH-hoidon kestoa, ei yksittäisen hoitojakson, vaan laskettuna siitä kun asiakas on ensimmäisen kerran tullut LAH-hoidon piiriin. Kotihoitoasiakkuuden syy Montako prosenttia on kotihoidon asiakkaina koska on: kotiutunut sairaalasta pitkäaikaisen kotisairaanhoidon tai kotipalvelun tarve lisähoidon ja/tai palvelujen tarpeen arvioinnin tarve tarkoituksenmukaisen hoitopaikan arvioinnin tarve kotihoitoon ottamisen arvioinnin tarve päivähoidon/päivätoiminnan arvioinnin tarve joku muu syy asiakkuuteen (CC2) Palvelut kotihoitoon tullessa Montako prosenttia asiakkaista oli kotihoitoon tullessaan: ilman kotihoitopalveluja saanut kotihoitopalveluja saanut vain kotisairaanhoidon palveluja saanut vain kotipalveluja saanut palvelutalon tai vastaavan palveluja saanut laitoshoidon palveluja (CC5) Jokin hoidon tavoite saavutettu Monellako prosentilla asiakkaista on jokin hoidon tavoite saavutettu viimeisen 90 vrk:n aikana (P5) 4. Läheisten muodostama tukijärjestelmä Apua antavat tahot Montako prosenttia asiakkaista saa apua vain virallisilta palveluntuottajilta (G1), saa apua myös läheisiltä, mutta ei ole omaishoitajaa (G3) tai saa apua myös läheisiltä ja on omaishoitaja (G3) Läheisten antaman avun määrä Keskimäärin montako tuntia asiakkaat saavat läheisten ja/tai omaishoitajan apua viitenä arkipäivänä (G3a, G3c) ja viikonloppuisin (G3b, G3d). Huomioi, että yksittäisen henkilön antaman avun määrä voi olla korkeintaan 24h/vrk. Eniten hoitoon osallistuva henkilö asuu asiakkaan kanssa Monellako prosentilla asiakkaista eniten hoitoon osallistuva henkilö asuu hänen kanssaan (G1eA) Eniten hoitoon osallistuvan henkilön antama apu

15 15(31) Montako prosenttia eniten hoitoon osallistuvista henkilöistä antaa asiakkaalle neuvoja tai henkistä tukea (G1gA), auttaa I-toiminnoissa (G1hA) tai auttaa -toiminnoissa (G1iA). Eniten hoitoon osallistuvan henkilön mahdollisuus tarvittaessa lisätä apuaan Montako prosenttia eniten hoitoon osallistuvista henkilöistä voi tarvittaessa lisätä neuvoja tai henkistä tukea (G1jA), antaa lisää apua I-toiminnoissa (G1kA) tai antaa lisää apua -toiminnoissa (G1lA) Eniten hoitoon osallistuvan henkilön jaksaminen Montako prosenttia eniten hoitoon osallistuvista henkilöistä ei kykene jatkamaan hoitotoimintaansa (G2a), on tyytymätön asiakkaan perheeltä ja ystäviltä saamaansa tukeen (G2b), joilla ilmenee rasituksen, vihan tai masennuksen tunteita (G2c) tai joilla ei ole mitään ym. ongelmia (G2d) 5. Palvelujen käyttö Viralliset palvelut ja hoidot Montako prosenttia asiakkaista saa palveluja keskimäärin monenako päivänä viikossa keskimäärin montako tuntia viikossa - perus/lähihoitajilta (P1a) - sairaan/terveydenhoitajilta (P1b) - kotiavustaja/kodinhoitajilta (P1c) - fysioterapiasta (P1d) - toimintaterapiasta (P1e) - puheterapiasta (P1f) - päivätoiminnasta (P1g) - päiväsairaalasta (P1h) - sosiaalityöntekijältä (P1i) Tukipalvelujen käyttö Montako prosenttia asiakkaista saa keskimäärin monenako päivänä viikossa - ateriapalveluja (P1j) - kuljetuspalveluja (P1k) - vapaaehtoispalveluja (P1l) - siivouspalveluja (P1m) - saattajapalveluja (P1n) - kylvettäjäpalveluja (P1o) - turvapalveluja (P1p) - muita tukipalveluja (P1q) 6. Mittareita ja muita asiakasta kuvaavia tunnuslukuja Fyysistä toimintakykyä kuvaavia mittareita ja tunnuslukuja Asioiden hoitoon liittyvistä I-toiminnoista suoriutuminen -mittari (0-21) Mittarissa arvioidaan asiakkaan suoriutumiskykyä seitsemässä I (Instrumental Activities of Daily Living) - toiminnossa: aterioiden valmistaminen (H1aA) tavalliset kotitaloustyöt (H1bA) raha-asioiden hoito (H1cA) lääkityksestä suoriutuminen (H1dA) puhelimen käyttö (H1eA) ostoksilla käynti (H1fA)

16 16(31) kulkuvälineiden käyttö (H1gA). I-mittarin arvo muodostuu laskemalla yhteen kustakin toiminnosta saadut arvot; itsenäinen=0 tarvitsi hieman apua=1 tarvitsi paljon apua=2 muut suoritti toiminnon toimintoa ei tapahtunut lainkaan=3. Mitä suurempi arvo, sitä huonommin asiakas suoriutuu I-toiminnoissa. Palautteessa esitetään asiakkaiden keskimääräinen suoriutuminen I-toiminnoista. Vaikeudet I-toiminnoissa -mittari (0-6) Mittarissa arvioidaan kuinka paljon asiakkaalla on vaikeuksia selviytyä kolmesta I-toiminnosta; aterioiden valmistaminen (H1aB) tavalliset kotitaloustyöt (H1bB) puhelimen käyttö (H1eB). Mittarin arvoon vaikuttaa, paljonko ja kuinka monessa toiminnossa asiakkaalla on vaikeuksia; - ei vaikeuksia yhdessäkään ko. toiminnossa=0, - hieman vaikeuksia yhdessä=1 - hieman vaikeuksia kahdessa=2 - hieman vaikeuksia kaikissa=3 - paljon vaikeuksia yhdessä=4 - paljon vaikeuksia kahdessa=5 - paljon vaikeuksia kaikissa=6 Mitä suurempi arvo, sitä enemmän asiakkaalla on vaikeuksia suoriutua I-toiminnoista. Vaikeudet I-toiminnoissa -mittarin asteikko 0 Ei vaikeuksia I-toiminnoissa 1 Vaikeuksia I-toiminnoissa 2 Vaikeuksia I-toiminnoissa 3 Vaikeuksia I-toiminnoissa 4 Vaikeuksia I-toiminnoissa 5 Vaikeuksia I-toiminnoissa 6 Paljon vaikeuksia I-toiminnoissa Palautteessa esitetään asiakkaiden keskimääräiset vaikeudet I-toiminnoissa ja montako prosenttia asiakkaista kuuluu eri ryhmiin. Osallistuminen I-toimintoihin -mittari (0-9) Mittarissa arvioidaan asiakkaan osallistumisesta kolmeen I-toimintoon; aterioiden valmistaminen (H1aA) tavalliset kotitaloustyöt (H1bA) puhelimen käyttö (H1eA). Jokainen toiminto arvioidaan erikseen; itsenäinen=0 tarvitsee hieman apua=1 tarvitsee paljon apua=2 muut suorittavat toiminnon tai toimintoa ei ole tapahtunut lainkaan viimeisen 7 vuorokauden aikana=3.

17 17(31) Eri toiminnoista saadut arvot lasketaan yhteen ja mitä suurempi arvo, sitä vähemmän asiakas osallistuu Itoimintoihin. Palautteessa esitetään asiakkaiden keskimääräinen osallistuminen I-toimintoihin. Asioiden hoitoon liittyvät päivittäiset toiminnot (I) toiminnoittain tarkasteltuna Aterioiden valmistaminen Montako prosenttia asiakkaista valmistaa ateriat itsenäisesti, tarvitsee apua aterioiden valmistamisessa tai ei valmista aterioita (H1aA) Arvio asiakkaan kyvystä valmistaa aterioita Monellako prosentilla asiakkaista ei ole vaikeuksia, on hieman vaikeuksia tai on paljon vaikeuksia aterioiden valmistamisessa (H1aB) Tavalliset kotitaloustyöt Montako prosenttia asiakkaista suoriutuu kotitaloustöistä itsenäisesti, tarvitsee apua tai ei tee tavallisia kotitaloustöitä (H1bA) Arvio asiakkaan kyvystä tehdä kotitaloustöitä Monellako prosentilla asiakkaista ei ole vaikeuksia, on hieman vaikeuksia tai on paljon vaikeuksia tavallisissa kotitaloustöissä (H1bB) Raha-asioiden hoito Montako prosenttia asiakkaista hoitaa raha-asiat itsenäisesti, tarvitsee apua tai ei hoida raha-asioita (H1cA) Arvio asiakkaan kyvystä hoitaa raha-asioita Monellako prosentilla asiakkaista ei ole vaikeuksia, on hieman vaikeuksia tai on paljon vaikeuksia raha-asioiden hoidossa (H1cB) Lääkitys Montako prosenttia asiakkaista hoitaa lääkityksen itsenäisesti, tarvitsee apua lääkityksessä tai ei ole lääkitystä (H1dA) Arvio asiakkaan kyvystä suoriutua lääkityksestä Monellako prosentilla asiakkaista ei ole vaikeuksia, on hieman vaikeuksia tai on paljon vaikeuksia hoitaa lääkitystä (H1dB) Puhelimen käyttö Montako prosenttia asiakkaista käyttää puhelinta itsenäisesti, tarvitsee apua puhelimen käytössä tai ei käytä puhelinta (H1eA) Arvio asiakkaan kyvystä käyttää puhelinta Monellako prosentilla asiakkaista ei ole vaikeuksia, on hieman vaikeuksia tai on paljon vaikeuksia puhelimen käytössä (H1eB) Ostoksilla käynti Montako prosenttia asiakkaista hoitaa ostokset itsenäisesti, tarvitsee apua ostoksissa tai ei käy ostoksilla (H1fA) Arvio asiakkaan kyvystä käydä ostoksilla Monellako prosentilla asiakkaista ei ole vaikeuksia, on hieman vaikeuksia tai on paljon vaikeuksia ostoksilla käynnissä (H1fB) Kulkuvälineiden käyttö Montako prosenttia asiakkaista liikkuu kulkuvälineissä itsenäisesti, tarvitsee apua kulkuvälineissä tai ei liiku kulkuvälineissä (H1gA) Arvio asiakkaan kyvystä käyttää kulkuvälineitä Monellako prosentilla asiakkaista ei ole vaikeuksia, on hieman vaikeuksia tai on paljon vaikeuksia kulkuvälineiden käytössä (H1gB)

18 18(31) Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen - Hierarkkinen -mittari (0-6) Mittarissa arvioidaan erillisen kaavion mukaan (Kuvio 3) asiakkaan suoriutumiskykyä neljässä (Activities of Daily Living) -toiminnossa: liikkuminen kotona (H2c) ruokailu (H2g) wc:n käyttö (H2h) henkilökohtainen hygienia (H2i). Asiakas Täysin autettava henkilökohtaisessa hygieniassa wc:n käytössä yksikössä liikkumisessa ruokailussa KYLLÄ TOIMINTAKYVYN HKKENEMINEN Autettava yksikössä liikkumisessa ruokailussa KYLLÄ Tarvitsee runsaasti apua yksikössä liikkumisessa tai ruokailussa KYLLÄ Tarvitsee runsaasti apua wc:n käytössä tai henkilökohtaisessa hygieniassa KYLLÄ Tarvitsee rajoitetusti apua yhdessä mutta korkeintaan neljässä :ssä KYLLÄ Ohjauksen tarvetta yhdessä mutta korkeintaan neljässä :ssä KYLLÄ 0 itsenäinen 1 ohjauksen tarvetta 2 tarvitsee rajoitetusti apua 3 tarvitsee runsaasti apua 1 4 tarvitsee runsaasti apua 2 5 autettava 6 täysin autettava AVUNTARPEEN LISÄÄNTYMINEN KUVIO 3. Hierarkkinen -mittari Mitä suurempi arvo on, sitä huonompi on asiakkaan päivittäinen toimintakyky. Hierarkkinen -asteikko 0 Itsenäinen 1 Ohjauksen tarvetta 2 Tarvitsee rajoitetusti apua 3 Tarvitsee runsaasti apua 1 4 Tarvitsee runsaasti apua 2 5 Autettava 6 Täysin autettava Palautteessa esitetään asiakkaiden keskimääräinen suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista ja montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin ryhmään.

19 19(31) Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen - Laaja -mittari (0-28) Mittarissa arvioidaan asiakkaan suoriutumiskykyä seitsemässä -toiminnossa: liikkuminen vuoteessa (H2a), siirtyminen (H2b) liikkuminen kotona (H2c) pukeutuminen, jossa huomioidaan ylävartalon (H2e) tai alavartalon (H2f) pukeutuminen sen mukaan, kummassa asiakas tarvitsee enemmän apua ruokailu (H2g) wc:n käyttö (H2h) henkilökohtainen hygienia (H2i). Jokainen toiminto arvioidaan erikseen; - itsenäinen ko. toiminnossa tai tarvitsee vain valmisteluapua=0 - ohjauksen tarvetta=1 - tarvitsee rajoitetusti apua=2 - tarvitsee runsaasti apua tai suurimman mahdollisen avun=3 - täysin autettava tai toimintoa ei tapahtunut lainkaan=4. Mittarin arvo saadaan laskemalla yhteen osa-alueista saadut arvot. Mitä suurempi arvo on, sitä huonompi on asiakkaan toimintakyky päivittäisissä toiminnoissa. Palautteessa esitetään asiakkaiden keskimääräinen suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista laajalla -mittarilla arvioituna. Mittari kuvaa herkemmin muutosta päivittäisissä toiminnoissa kuin muut -mittarit. Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen - Suppea -mittari (0-16) Mittarissa arvioidaan asiakkaan suoriutumiskykyä samoissa neljässä -toiminnossa kuin hierarkkisessa mittarissakin: liikkuminen kotona (H2c), ruokailu (H2g), wc:n käyttö (H2h) ja henkilökohtainen hygienia (H2i). Jokainen toiminto arvioidaan erikseen; itsenäinen ko. toiminnossa tai tarvitsee vain valmisteluapua=0, ohjauksen tarvetta=1, tarvitsee rajoitetusti apua=2, tarvitsee runsaasti apua tai suurimman mahdollisen avun=3, täysin autettava tai toimintoa ei tapahtunut lainkaan=4. Mittarin arvo saadaan laskemalla yhteen osa-alueista saadut arvot. Mitä suurempi arvo on, sitä huonompi on asiakkaan toimintakyky päivittäisissä toiminnoissa. Palautteessa esitetään asiakkaiden keskimääräinen suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista suppealla -mittarilla arvioituna. Muutamia päivittäisiä toimintoja erikseen tarkasteltuna Liikkuminen kodin ulkopuolella Montako prosenttia asiakkaista liikkuu: itsenäisesti kodin ulkopuolella tarvitsee apua kodin ulkopuolella liikkumisessa ei liiku kodin ulkopuolella (H2d) Tarvitsee apua kotona liikkumisessa Montako prosenttia asiakkaista tarvitsee apua kotona liikkumisessa (H2c) Tarvitsee apua ruokailussa Montako prosenttia asiakkaista tarvitsee apua ruokailussa (H2g) Tarvitsee apua wc:n käytössä Montako prosenttia asiakkaista tarvitsee apua wc:n käytössä (H2h) Tarvitsee apua henkilökohtaisessa hygieniassa Montako prosenttia asiakkaista tarvitsee apua henkilökohtaisessa hygieniassa (H2i) Muita fyysiseen toimintakykyyn liittyviä tekijöitä Kaatumisten määrä niillä, jotka ovat kaatuneet Keskimääräisten kaatumisten määrä viimeisen 90 vuorokauden aikana niillä asiakkailla, jotka ovat kaatuneet kyseisenä aikana (K5) Kaatumisen uhka

20 20(31) Monellako prosentilla asiakkaista kävely on epävarmaa (K6a) tai hän rajoittaa ulos menemistä kaatumisen pelossa (K6b) Kognitiivista toimintakykyä kuvaava mittari Älyllistä toimintakykyä ja dementiaa kuvaava CPS-mittari (0-6) CPS (Cognitive Performance Scale) -mittarissa arvioidaan asiakkaiden kognitiivista kykyä neljän muuttujan suhteen: lähimuisti (B1a) ymmärretyksi tuleminen (C2) päätöksentekokyky (B2a) kyky syödä itse (H2g). Mittarin arvo lasketaan erillisen kaavion mukaan (Kuvio 4) Mittarin asteikko on nollasta kuuteen ja asteikon lukemat ovat suoraan verrannollisia MMSE (Mini Mental State Exam) testin lukemiin. CPS-asteikko MMSE 0 Ei kognitiivista häiriötä Rajatilainen kognitiivinen häiriö Kognition keskivaikea heikkeneminen Kognition keskivaikea - vaikea heikkeneminen Kognition vaikea heikkeneminen Kognition erittäin vaikea heikkeneminen 0.4 Asiakas Ei vakavasti häiriintynyt (0-3) Päätöksenteko -kyky Vakavasti häiriintynyt (4) 0 Häiriöitä: Päätöksenteko alentunut=1-3 ymmärretyksi tuleminen alentunut=1-4 lähimuisti muistiongelmia=1 2-4 Vakavia häiriöitä: Päätöksenteko kohtalaisesti alentunut=2,3 ymmärretyksi tuleminen joskus/ei koskaan=3-4 KYLLÄ Kyky syödä 0 ei kognitiivista häiriötä 1 rajatilainen kognitiivinen häiriö 2 kognition lievä heikkeneminen 3 kognition keskivaikea heikkeneminen 4 kognition keskivaikea - vaikea heikkeneminen 5 kognition vaikea heikkeneminen 6 kognition erittäin vaikea heikkeneminen KUVIO 4. CPS-asteikko Palautteessa esitetään asiakkaiden keskimääräinen kognitiivinen toimintakyky ja montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin ryhmään.

21 21(31) Masennusoire-mittari (0-14) Psyykkistä toimintakykyä kuvaava mittari ja muita kuvaavia tunnuslukuja Arvot 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 0, 1 tai 2 MDS 2.0 E1a E1d E1f E1h E1i E1l E1m Kysymys [OSA E. Mieliala ja käyttäytyminen] Kielteisiä ilmaisuja: "mitään ei ole väliä, parempi olla kuollut", "miksi elää näin kauan", "antakaa kuolla". Jatkuva omaan itseen tai muihin kohdistuva kiukku: asiakas ärsyyntyy helposti on kiukkuinen siitä, että on joutunut kyseiseen laitokseen suuttuu saadusta hoidosta Epärealistisilta vaikuttavan pelon ilmaisuja: hylätyksi tulemisen pelko yksinjäämisen pelko muiden kanssa olemisen pelko Terveyteen liittyvät toistuvat valitukset, etsii itsepintaisesti lääketieteellistä huomiota, tarkkailee pakonomaisesti itseään Toistuvat ahdistuneet valitukset/huoli (ei-terveydellinen): toistuva huomioherättämisen tarve tarvitsee vakuuttelua aikatauluista/aterioista/pyykistä/ vaatteista Surullinen, kivulias, huolestunut kasvojen ilme esim. otsa rypyssä Itku, kyynelehtiminen KUVIO 5. Masennusoireiden mittari DRS (Depression Rating Scale) -mittarissa (Kuvio 5) arvioidaan seitsemää masennukseen liittyvää oiretta.mittarin arvo lasketaan arvioimalla kukin oire viimeisen kolmen vuorokauden osalta; ei viitettä oireesta=0, oire ilmenee 1-2 päivänä=1, oire ilmenee päivittäin=2. Mittarin arvo saadaan laskemalla yhteen osa-alueista saadut arvot. Mikäli asiakkaalla on kolme masennusoiretta tai enemmän, on syytä epäillä masennusta. Masennusasteikko 3+ Masennusepäily 3-8 Masennusepäily, kohtalaisesti oireita 9-14 Masennusepäily, runsaasti oireita Palautteessa esitetään asiakkaiden keskimääräinen masennusoireiden määrä ja montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin ryhmään. Muita psyykkistä toimintakykyä kuvaavia tekijöitä Asiakas tuntee itsensä yksinäiseksi Montako prosenttia asiakkaista ilmaisee tai viittaa tuntevansa itsensä yksinäiseksi (F3b) Käytösoireet Monellako prosentilla asiakkaista esiintyy vaeltelua (E3a) karkeaa ja uhkaavaa kielenkäyttöä (E3b) fyysistä pahoinpitelyä (E3c) sosiaalisesti sopimatonta tai häiritsevää käyttäytymistä (E3d) kielteistä suhtautumista hoitoon (E3e) yksikin näistä käytösoireista.

22 22(31) Terveydentilaa kuvaavia mittareita ja tunnuslukuja Kipumittari (0-3) Mittarissa arvioidaan asiakkaan kivun tiheyttä (K4a) ja voimakkuutta (K4b); ei kipuja=0 kipuja harvemmin kuin päivittäin=1 kipuja päivittäin (kerran tai useita kertoja) ja kivut lieviä tai kohtalaisia=2 kipuja päivittäin (kerran tai useita kertoja) ja kivut kovia tai ajoittain sietämättömiä=3. Kipuasteikko 0 Ei kipuja 1 Kipuja harvemmin kuin päivittäin 2 Kipuja päivittäin, kohtalainen kipu 3 Kipuja päivittäin, ajoittain vaikea/sietämätön kipu Palautteessa esitetään montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin ryhmään. Muu kivunhoitoa kuvaava tekijä Asiakkaan kokema riittävä kivunlievitys Monellako prosentilla asiakkaista, joilla on kipuja, lääke hillitsee riittävästi niitä (K4e) Muita terveydentilaa kuvaavia tunnuslukuja Terveydentilan kuvaajia Montako prosenttia asiakkaista on sellaisia, jotka pitävät terveydentilaansa huonona (K8a) terveydentila tai sairaudet tekevät asiakkaan kognitiivisen kyvyn, fyysisen toimintakyvyn, mielialan tai käytöksen epävakaaksi (K8b) meneillään toistuvan tai kroonisen ongelman akuuttivaihe (K8c) hoitoa on muutettu viimeksi kuluneen 30 vuorokauden aikana uuden akuuttivaiheen tai tilan vuoksi (K8d) elinennuste on puoli vuotta tai vähemmän (K8e) ei ole yllä mainittuja ongelmia terveydentilassa (K8f) Painoindeksi BMI BMI (Body Mass Index) -painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Sen avulla voidaan arvioida asiakkaan ravitsemustilaa. Yksittäisen asiakkaan kohdalla painoindeksiä tulkittaessa on otettava huomioon henkilön ruumiinrakenne, lihasmassa ja ikä. Palautteessa esitetään asiakkaiden keskimääräinen painoindeksi. Terveydentilan vakaus -mittari CHESS (0-5) CHESS-mittarilla (Changes in Health, End-stage disease and Symptoms and Signs) arvioidaan terveydentilan vakautta oireiden esiintymisen; oksentelu (K2e) hengenahdistus (K3e) turvotus (K3d) tahaton painonlasku (L1a) riittämätön juominen (L2c) normaalia vähäisempi nautitun ruuan tai juoman määrä (L2b) päätöksentekokyvyn huononemisen (B2b) päivittäisten toimintojen suorituskyvyn huononemisen (H3) 6 kk tai vähemmän olevan elinennusteen (K8e) perusteella.

23 23(31) Mittari kuvaa asiakkaan terveydentilan vakautta kuusiportaisella asteikolla 0-5; mitä suurempi arvo, sitä epävakaampi terveydentila. Asteikko 0 Vakaa terveydentila 1 Epävakaa terveydentila 1 2 Epävakaa terveydentila 2 3 Epävakaa terveydentila 3 4 Epävakaa terveydentila 4 5 Hyvin epävakaa terveydentila Palautteessa esitetään montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin ryhmään. Lisää terveydentilaa kuvaavia tunnuslukuja Lääkitys Keskimääräinen lääkkeiden määrä (Q1) ja montako prosenttia asiakkaista käyttää antipsykoottisia lääkkeitä ja neuroleptejä (Q2a), anksiolyyttejä (Q2b), antidepressantteja (Q2c) tai unilääkkeitä (Q2d) Hoitomyöntyvyys Montako prosenttia asiakkaista noudattaa lääkärin määräämiä lääkityksiä viimeisen viikon aikana (Q4) aina, noudattaa useimmiten (80 % ajasta tai enemmän), noudattaa satunnaisesti (vähemmän kuin 80 % ajasta mukaan lukien vaikeudet hankkia määrättyjä lääkkeitä) tai monelleko prosentille asiakkaista ei ole määrätty lääkitystä. Muita terveydentilaan vaikuttavia tekijöitä Montako prosenttia asiakkaista pelkää jotain perheenjäsentä tai hoitajaa (K9a) on poikkeavan epäsiistejä (K9b) on sellaisia, joilla on selittämättömiä vammoja, luunmurtumia tai palohaavoja (K9c) on laiminlyöty, pahoinpidelty tai kaltoinkohdeltu (K9d) on sellaisia, joiden liikkumista on rajoitettu rajoittamisen syystä riippumatta (K9e) on sellaisia, joilla ei ole ym. terveydentilaan vaikuttavia tekijöitä (K9f) Asiakkaan palvelutarpeesta ja sijoittamisesta perustietoa tuottavia mittareita MI-CHOICE-mittari (1-5) Muualla käytössä oleva mittari, jonka avulla voidaan arvioida asiakkaan palvelujen tarvetta ja oikeaa palvelutasoa. Testataan soveltuvuutta suomalaiseen kotihoitoon. Mittarissa arvioidaan päätöksentekokykyä, ymmärretyksi tulemista, käytöshäiriöitä, päivisin yksinoloa, - ja I-toiminnoista suoriutumista, terveydentilaa, kotiympäristöä, sairaanhoidollisia tarpeita ja palvelujen käyttöä. Asteikko on yhdestä viiteen. Mitä suurempi arvo, sitä laajempaa on palvelujen tarve. Asteikko 1 Hakee palvelua, ei uutta sijoitusta eikä palvelua 2 Kotipalvelun tarve 3 Tilapäisen kotihoidon tarve 4 Säännöllisen kotihoidon tarve 5 Laitoshoidon tarve Palautteessa esitetään, montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin ryhmään. MAPLe-mittari (1-5)

24 24(31) MAPLe Method for Assigning Priority Levels -mittaria voidaan käyttää arvioitaessa asiakkaan palveluntarvetta yhdessä muun tiedon kanssa mm. asiakkaan koettu terveys, asiakkaan toivomukset, aiempien sairaalahoitojen määrä ja läheisten tarpeet. Mittarissa huomioidaan asiakkaan kognitiivinen toimintakyky - ja I-toiminnoista suoriutuminen käytösoireet päätöksentekokyky kotiympäristö lääkitys kaatumiset haavat laitoshoidon uhka riittämättömät ateriat. Mittari kuvaa asiakkaan palvelujen tarvetta asteikolla 1-5; mitä suurempi arvo, sitä enemmän palveluntarvetta. Asteikko 1 Vähäinen palveluntarve 2 Lievä palveluntarve 3 Kohtalainen palveluntarve 4 Suuri palveluntarve 5 Erittäin suuri palveluntarve Palautteessa esitetään, montako prosenttia asiakkaista kuuluu kuhunkin ryhmään. 7. Laatuindikaattorit Laatuindikaattoreiksi on valittu asiakkaisiin tai hoitokäytäntöihin liittyviä kielteisiä tiloja kuten kaatuilu tai haavat. Laatuindikaattorin arvo kertoo monellako prosentilla asiakkaista tietty kielteiseksi katsottu tila esiintyy. Prosenttiosuutta ei aina lasketa kaikista asiakkaista, vaan osassa laatuindikaattoreita osuus lasketaan vain tietyistä asiakkaista. Esimerkiksi merkittävästä painon laskusta kärsivien asiakkaiden osuus lasketaan kaikista muista paitsi terminaalivaiheen asiakkaista. Kunkin laatuindikaattorin kohdalla kerrotaan, ketkä asiakkaat ovat tarkastelussa mukana. Laatuindikaattorien laskennassa käytettyjen arviointien lukumäärät on esitetty palauteraportin erillisessä laskentataulukossa Laatuind. arviointien lkm.. Osa laatuindikaattoreista kertoo ongelman esiintyvyydestä (e) kuten esimerkiksi kuinka suuri osuus yksikön/kotihoidon asiakkaista on kaatunut tiettynä ajankohtana. Osa kertoo ongelman ilmaantuvuudesta (i). Tämä voidaan laskea vain niistä asiakkaista, joista on tehty kaksi arviointia joko peräkkäisissä aineistoissa tai osasto/yksikkö vaihdon tapauksessa samassa aineistossa. Peräkkäisten arviointien ei tarvitse olla tehty samassa yksikössä.* Ilmaantuvuusluku kertoo mitä on tapahtunut kahden arvioinnin välissä, esimerkiksi mikä on kaikista kahdessa peräkkäisessä aineistossa arvioiduista asiakkaista niiden osuus (%), joilla oli virtsanpidätyskyvyn ongelmia edellisessä arvioinnissa ja joiden ongelmat ovat pysyneet ennallaan tai joiden pidätyskyvyn ongelmat ovat lisääntyneet TAI jotka olivat pidätyskykyisiä edellisessä arvioinnissa ja joilla on ilmaantunut virtsanpidätyskyvyn ongelmia. * Huom. Kotihoidon laatuindikaattorien erillisessä tietokannassa löytyy myös vanhalla tavalla lasketut ilmaantuvuusluvut. Tämän laskentatavan mukaan edellisen arvioinnin täytyy olla tehty samassa osastossa/yksikössä. Erotat nämä ilmaantuvuuslaatuindikaattorit *-merkistä indikaattorin nimessä. Ko ilmaantuvuuslaatuindikaattorit saadaan näkyviin valitsemalla Ilmaantuvuuslaatuindikaattorit* vanha laskentatapa alikansio Palautemuuttujat valikosta. EasyRAIder- ja Laatuindikaattorit -tietokannassa (ilman *-merkkiä) esitetyt ilmaantuvuusluvut on laskettu samoin kuin palauteraportissa.

25 25(31) Ennen laatuindikaattoreiden arvoja palautteessa kerrotaan, montako prosenttia asiakkaista on arvioitu myös edellisessä aineistossa. Yleisperiaate laatuindikaattoreiden tulkinnassa on; mitä korkeampi indikaattorin arvo on, sitä enemmän asiassa on kehitettävää. Laatuindikaattoreita tarkasteltaessa kannattaa huomioida, kuinka monen arvioinnin (n=lukumäärä) tiedoista prosenttiosuudet on laskettu, jolloin voidaan suhteuttaa kuinka monella ilmenevästä kielteisestä tilasta asiakastasolla on kysymys. Mitä pienempi arviointien lukumäärä on, sitä enemmän yksittäisten asiakkaiden tilanteet vaikuttavat kokonaistarkasteluun. Laatuindikaattorit on esitetty paitsi prosenttilukuina myös kuvioina esiintyvyys- ja ilmaantuvuusluvut erikseen. Yksikön luvut on suhteutettu vertailukehittämisessä mukana olevien kotihoidon alueiden tai palvelutalojen keskimääräiseen tulokseen, jota kuvaa kuvioon piirretty ympyrä ja joka muodostuu kahden viimeisen aineiston keskiarvoista. Ympyrän sisäpuolella olevat tulokset ovat siten keskimääräistä parempia. Ulkopuolelle jäävissä osiossa taas on keskimääräistä enemmän tarkasteltavaa; mistä tulos johtuu, mitä sille voi ja pitää tehdä. Mitä lähempänä kuvion keskipistettä oma tulos kunkin osion kohdalla on, sitä parempi on hoidon laatu sen osion osalta. Asiakas on arvioitu myös edellisessä aineistossa Montako prosenttia asiakkaista on arvioitu myös edellisessä aineistossa Kotihoidon laatu-alueet ja niiden indikaattorit e)=esiintyvyys, (i)=ilmaantuvuus I Ravitsemus Riittämättömät ateriat (e) Kaikista asiakkaista niiden osuus (%), jotka söivät yhden aterian päivässä tai vähemmän kahtena kolmesta viimeksi kuluneesta vuorokaudesta (L2a=1). Painon lasku (e) Kaikista paitsi terminaalivaiheen asiakkaista niiden osuus (%), joilla on tahatonta painonlaskua 5 prosenttia tai enemmän viimeisen 30 vuorokauden aikana TAI 10 prosenttia tai enemmän viimeisen 180 vuorokauden aikana (L1a=1). Kuivuminen (e) Kaikista asiakkaista niiden osuus (%), jotka eivät juoneet riittävästi viimeksi kuluneen 3 vuorokauden aikana (L2c=1). II Lääkitys Lääkäri ei ole tarkistanut lääkitystä (e) Asiakkaista, joilla on vähintään kaksi lääkettä (Q1>1), niiden osuus (%), joiden lääkitystä lääkäri ei ole tarkistanut kokonaisuudessaan viimeisen 180 vuorokauden aikana (Q3=1). III Pidätyskyky Virtsanpidätyskyky ei ole parantunut (i) Kaikista kahdessa peräkkäisessä aineistossa arvioiduista asiakkaista niiden osuus (%), joilla oli virtsanpidätyskyvyn ongelmia edellisessä arvioinnissa (I1a=2,3,4,5) ja joiden ongelmat ovat pysyneet ennallaan tai joiden pidätyskyvyn ongelmat ovat lisääntyneet TAI jotka olivat pidätyskykyisiä edellisessä arvioinnissa (I1a=0,1) ja joilla on nyt virtsanpidätyskyvyn ongelmia (I1a=2,3,4,5). IV Haavat Haavat eivät ole parantuneet (i) Kaikista kahdessa peräkkäisessä aineistossa arvioiduista asiakkaista niiden osuus (%), joilla oli edellisessä arvioinnissa painehaava (N2a=1,2,3,4) tai säärihaava (N2b=1,2,3,4) ja kummankaan vaikeusaste ei ole nyt lievempi TAI joilla ei ollut painehaavaa (N2a=0) eikä säärihaavaa (N2b=0) edellisessä arvioinnissa ja joilla on nyt painehaava tai säärihaava

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Lukuohje RAI-palauteraportin sisältöön Kotihoito Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 7472 www.thl.fi 2(33) Tämä

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu Päivämäärä 03.02.2017 Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu 03.02.2017 Yhteenveto Henkilöiden lukumäärä 94 (102) Keski-ikä 81,17 Nainen 63,83% Mies 36,17% RUG-III/HC_22,

Lisätiedot

21.9.2015. Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a.

21.9.2015. Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a. 1 (9) YHTEENVETO JÄMSÄN JA KUHMOISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON (tehostettu asumispalvelu) RAI-LTC TULOKSISTA, AINEISTO 1/2014 ja 2/2014 sekä aineisto 1/2015 Valmistelija: Vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina

Lisätiedot

21.9.2015. Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0

21.9.2015. Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0 1 (9) YHTEENVETO JÄMSÄN JA KUHMOISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON (vuodeosastot ja vanhainkoti) RAI-LTC TULOKSISTA, AINEISTO 1/2014 ja 2/2014 sekä aineisto 1/2015. Valmistelija: Vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina

Lisätiedot

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari 30.9.2010 Britta Sohlman Kehittämispäällikkö, Ikäihmisten palvelut, THL Britta.sohlman@thl.fi 1 Esityksen sisältö: Yleistä asiakkaan osallisuudesta

Lisätiedot

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen Ikäihmisten palvelut Rauha Heikkilä Aleksadr Gerasin Harriet Finne-Soveri Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö -projekti (KOTA) Päiväkeskuksen organisointimalli osana Tampereen kotihoitoa

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi RAI-palauteraportin lukuohje 2(34) Nämä ohjeet auttavat

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla?

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla? Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla? Seinäjoki 16.6.2010 Rauha Heikkilä Ikäihmisten palvelut -yksikkö 17.6.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö RAI; Palvelujen järjestäminen KUNTATASO RAI;

Lisätiedot

THL:n RAI-tietotuotteet

THL:n RAI-tietotuotteet THL:n RAI-tietotuotteet RAI-seminaari 31.3.2015 31.3.2015 RAI tietotuotteet / Matti Mäkelä 1 Tiedosta hyvinvointia THL:n iso tehtävä Tutkittua, riippumatonta tietoa Kansalliset tietovarannot, jalostettavaksi

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Aikuisten hoito 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 72 Opas

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen?

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Rauha Heikkilä RAI-vertailukehittämisen seminaari 29.9.2012, Messukeskus 1.10.2012 THL 1 Yhtenäinen iäkkäiden palveluiden voimavaratarveluokitus läpi

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Tiedosta hyvinvointia 1 RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 23.9.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vertailukehittäminen

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

Laitoksessa vai kotona?

Laitoksessa vai kotona? Laitoksessa vai kotona? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö, dosentti (gerontologia) RAI seminaari: Itsemäärääminen, osallisuus ja pakon käyttö 27.09.2012, Messukeskus, Helsinki Agenda Johdattelua Palvelutarpeen

Lisätiedot

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä RAI- seminaari.9. Paasitorni, Helsinki Rauha Heikkilä 5.. Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö Kunta -vertailutietokanta

Lisätiedot

Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet

Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet SAS: Selvitä, arvioi, sijoita Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet Vanhustenhuollon SAS-toiminnan periaatteet Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 1. Tarkoitus ja tavoite Mustasaaren

Lisätiedot

Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI. Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013

Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI. Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013 Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013 Sisältö Kaksi esimerkkiä turvallisuudesta RAI-LTC: fyysinen pahoinpitely ja sosiaalisesti

Lisätiedot

Johdon RAI-tietokannan lukuohje, RAI-LTC

Johdon RAI-tietokannan lukuohje, RAI-LTC Johdon RAI-tietokannan lukuohje, RAI-LTC Laitoshoidon keskijohdon ja hoitotyön ylimmän johdon käyttöön laitosten ja sitä laajempien kokonaisuuksien johtamiseen THL 4.11.2008 SISÄLTÖ JOHDON TIETOKANNAN

Lisätiedot

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta? Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö, THL RAI-seminaari 4.4.213 Paasitorni, Helsinki Esityksen rakenne Omaisapuun liittyviä kysymyksiä

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit. Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri

Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit. Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen ja hoivahoidon ohjaukseen Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri SISÄLLYSLUETTELO 1 Kriteerien

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki RAI-neuvonta: 029 524 7472 rai@thl.fi www.thl.fi/rai RAI-palauteraportin lukuohje 2(29) Nämä

Lisätiedot

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) Kuvio 1. Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Iäkäs kuntoutuja ja hänen omaisensa Lähtökohta Terveysongelma Edellytys Sitoutuminen tavoitteen

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn tuottavuustietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 122 Opas

Lisätiedot

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON

Lisätiedot

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

Kotihoidon myöntämisperusteet. Kotipalvelun myöntämisperusteet ja palvelujen sisältö 2015

Kotihoidon myöntämisperusteet. Kotipalvelun myöntämisperusteet ja palvelujen sisältö 2015 Kotihoidon myöntämisperusteet Kotipalvelun myöntämisperusteet ja palvelujen sisältö 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 1. Kotihoidon tavoitteet ja periaatteet... 2 2. Kotipalvelun järjestäminen...

Lisätiedot

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: 1 keskeiset tulokset, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pietarsaaren alueen sote, THL, GeroFuture 2 Oulu Screener taustaa

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN Liite 2/ Petula 14.12.2017 84 IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN Perusturvalautakunta 14.12.2017 84 2 (5) 1. Palvelutarpeen arviointi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2017 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT:

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: Kuvaus palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja palveluiden tasoista. PALVELUTASO 1 Asiakas suoriutuu päivittäisistä

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella. Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy 8.11.

RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella. Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy 8.11. RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy RAI HC koulutuksen tavoitteet ja sisältö Tavoite: Osallistujat oppivat arvioimaan

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon myöntämisperusteet alkaen

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon myöntämisperusteet alkaen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon myöntämisperusteet 1.1.2019 alkaen Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO, PALVELUASUMINEN,

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

RAI:n hyödyt ikääntyneen palvelutarpeen arvioinnissa

RAI:n hyödyt ikääntyneen palvelutarpeen arvioinnissa RAI:n hyödyt ikääntyneen palvelutarpeen arvioinnissa Kehittyvä vanhustyö tapahtuma - Asiantuntijoiden ja johdon seminaari 13.2.2017 Finlandia-talo Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KOTIHOIDON KRITEERIT IKÄIHMISTEN SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN ASUMIS- JA HOIVAHOITOPALVELUJEN

Lisätiedot

Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta

Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta Rauha Heikkilä RAI-seminaari 29.9.2011 Jäsentely RAI-ohjausryhmän ajatuksia asiakassegmentointiin perustuvasta tuotteistuksesta Asiakassegmentointiin perustuvan tuotteistuksen

Lisätiedot

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Anne Heikkilä, hoitotyön vastaava, ikääntyneiden palvelut 2 Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon myöntämisperusteet 2018 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO, PALVELUASUMINEN,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

Perusturva/hoivapalvelut LEPPÄVIRRAN KUNNAN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET

Perusturva/hoivapalvelut LEPPÄVIRRAN KUNNAN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET Perusturva/hoivapalvelut LEPPÄVIRRAN KUNNAN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET Laadittu 27.4.2017 KOTIHOIDON MÄÄRITTELY Kotihoidon palveluiden myöntäminen perustuu palvelutarpeen ja toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

15.4.2015 Riitta Sernola

15.4.2015 Riitta Sernola 15.4.2015 Riitta Sernola Nokian kotihoito Nokian kaupungissa asukkaita n. 32 854 (v 2014) yli 65 -vuotiaita 5 683 (v 2014) yli 85 vuotiaita 720 (v 2014) Kotihoito jaettu 4 alueeseen 8 tiimiä 81 kodinhoitajaa

Lisätiedot

Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta. Rauha Heikkilä RAI-seminaari

Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta. Rauha Heikkilä RAI-seminaari Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta Rauha Heikkilä RAI-seminaari 29.9.2011 Jäsentely RAI-ohjausryhmän ajatuksia asiakassegmentointiin perustuvasta tuotteistuksesta Asiakassegmentointiin perustuvan tuotteistuksen

Lisätiedot

Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset, tuottavuus ja laatu

Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset, tuottavuus ja laatu Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset, tuottavuus ja laatu Uuden palauteraportin esittely 29.3.2012 Ympärivuorokautisen hoidon kustannukset, tuottavuus ja laatu / Joonas Sakki 1 Esityksen rakenne 1)

Lisätiedot

Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit

Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit 1 Kotihoito yhteiset kriteerit 1/2 Kotihoitoa järjestetään eri-ikäisille asiakkaille, jotka

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä. Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 2

Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä. Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 2 Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari Käytösoireet useat eri

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Laitoshoidon ja palveluasumisen kustannustietojen palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 020 610

Lisätiedot

Ravitsemus- kaikkien asia

Ravitsemus- kaikkien asia Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin

Lisätiedot

Oikea apu oikeille ihmisille, apu ja palvelut tarpeen mukaan (MAPLe) Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö

Oikea apu oikeille ihmisille, apu ja palvelut tarpeen mukaan (MAPLe) Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö Oikea apu oikeille ihmisille, apu ja palvelut tarpeen mukaan (MAPLe) Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö RAI - seminaari: Johtamisen iltapäivä: Välineitä johtamiseen, 29.3.2012

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

PALORAI. Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos

PALORAI. Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos PALORAI Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos 1. Pyritään estämään tulipalon syttyminen ennakolta mahdollisimman tehokkaasti 2. Varaudutaan myös tulipalon syttymiseen Hankemallin

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN PITKÄAIKAISTEN ASUMISPALVELUJEN JA LAITOSHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET ALKAEN

IKÄÄNTYNEIDEN PITKÄAIKAISTEN ASUMISPALVELUJEN JA LAITOSHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET ALKAEN 1 (5) Perusturvalautakunta 11.6.2019 54 Liite nro 3 IKÄÄNTYNEIDEN PITKÄAIKAISTEN ASUMISPALVELUJEN JA LAITOSHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.7.2019 ALKAEN 1. IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISPALVELUJEN JA LAITOSHOIDON YLEISET

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos

Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos Tytti Oksanen, palotarkastusinsinööri, Pirkanmaan pelastuslaitos PALORAI-HANKE Dementoitunut Rauno, 80, oli juuri kotiutettu - kuoli tulipalossa seuraavana päivänä Hakemus tulipalossa kuolleen miehen laitospaikasta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2017 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 11.12.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Maija Meikäläinen. Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin

Maija Meikäläinen. Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 1 Maija Meikäläinen 84- vuotias, jäänyt

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION

Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Tekijä(t) - Författare - Author(s) Heikkilä Rauha ja Wiili-Peltola Erja (toim.) Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteistushankkeen loppuraportti

Lisätiedot

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Moniammatillista, tavoitteellista ja terveyslähtöistä Yksilöllistä, asiakkaan tarpeista lähtevää Lähtökohtana on asiakkaan

Lisätiedot

Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon myöntämisen kriteerit Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessissa

Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon myöntämisen kriteerit Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessissa TAMPERE 1 (13) Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon myöntämisen kriteerit Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessissa Ikäihmisten palvelujen lautakunta 14.5.2014 TAMPERE 2 (13) 1. Palvelujen

Lisätiedot

4 Eronnut. Asuu hakijan kanssa Osoite Postinumero ja osoitetoimipaikka

4 Eronnut. Asuu hakijan kanssa Osoite Postinumero ja osoitetoimipaikka Kannelmäki / Haaga ASUNTOHAKEMUS (voimassa vuoden) ASUNTOHAKEMUKSEN UUSIMINEN 1 (2) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja entiset nimet (painokirjaimin) Etunimet Henkilötunnus Henkikirjoituspaikka Alkaen,

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Jutta Nieminen Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta Ohjausryhmän terveiset Tiedonkeruut Henkilöstömitoitus

Lisätiedot

RAI PEREHTYMINEN. Kontulan monipuolinen palvelukeskus Maija Hyttinen Pirjo Myllymäki

RAI PEREHTYMINEN. Kontulan monipuolinen palvelukeskus Maija Hyttinen Pirjo Myllymäki RAI PEREHTYMINEN Kontulan monipuolinen palvelukeskus Maija Hyttinen Pirjo Myllymäki Kontulan monipuolinen palvelukeskus Palvelut asiakkaille Palvelukeskus Päivätoimintaa 14 ryhmäkotia, joissa yhteensä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot