Maija Meikäläinen. Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maija Meikäläinen. Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin"

Transkriptio

1 Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/ Maija Meikäläinen 84- vuotias, jäänyt leskeksi vuosi sitten Asuu yksin ja säännöllinen kotihoito 1xviikko Tytär asuu toisella paikkakunnalla Maija välttelee nykyään ystäviään ja tuttaviaan Sairauksia ovat diabetes ja verenpainetauti, taustalla aikaisemmin sairastettu syvä masennus Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 2

2 Kotikäynti Maijan luona Kotihoidosta käy hoitaja säännöllisesti 1 x viikko Omahoitaja huomioi, että Maijalla on puhevaikeuksia, huimausta, tasapainovaikeuksia ja vaikuttaa tavallista äkäisemmältä Verensokeri koholla 15,2 epäily, että ei ole huolehtinut ruokavaliostaan/insuliinilääkityksistään RAI-arviointi ja yhteydenotto lääkäriin Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/ CAP 9: Käyttäytyminen Käyttäytymisen tilan tarkastelu on aiheellinen, jos seuraavien muuttujien summa on yksi tai enemmän: Vaeltelu [E3a] Karkea, uhkaava kielenkäyttö [E3b] Fyysinen pahoinpitely [E3c] Sosiaalisesti sopimaton, häiritsevä käyttäytyminen [E3d] Kielteinen suhtautuminen hoitoon [E3e] Miten on onnistuttu/epäonnistuttu asiakkaan oireiden tai hoitoon osallistuvan henkilön stressin lievittämisessä. Onko ongelma pahentunut? Ovatko perheenjäsenten asenteet ongelmaa kohtaan muuttuneet? Onko perheen olosuhteissa tapahtunut muutoksia? Onko elinolosuhteissa harkittu muita suuria muutoksia? Onko käyttäytyminen uusi ongelma, joka on tullut esiin äskettäisen sairaalahoidon jälkeen vai onko se pahentunut vanha ongelma? Terveydentila - uusi lääkitys - pitkään jatkunut lääkitys, sivuvaikutukset - kuivuminen, kipu - uupumus Vaikeudet - muutos wc:n käytössä - päivittäinen tai voimakas kipu - kutiseva ihottuma - huonosti sopivat kengät, vaatteet - kyvyttömyys ilmaista nälän/janon tarvetta - häiriintynyt uni Ympäristötekijät - vanhuksen reaktio lastensa vierailuihin - aika, jonka vanhus on yksin kotona - oireet, jotka liittyvät perheenjäsenen kotiintuloon - uusi hoitaja - rasittava ympäristö Psykososiaaliset tekijät - puuttuva päiväjärjestys - harha-aistimukset - harhaluuloisuus - äkillinen sekavuustila - kyvyttömyys ymmärtää ohjeita - fyysisten rajoitteiden käyttö - asiakkaan ilmaisevan pelon aste - virikkeiden määrä - aistit ylikuormittuneet Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 4

3 CAP 10: Masennus ja ahdistuneisuus Mielialaan liittyvän ongelman hoitaminen on aiheellista, jos seuraavien tunnistimien summa on 2 tai enemmän: Surullisuuden tai masennuksen tunne [E1a] Jatkuva omaan itseen tai muihin kohdistuva kiukku [E1b] Epärealistisen pelon ilmaisuja [E1c] Toistuvia terveyteen liittyviä valituksia [E1d] Toistuvia ahdistuneita valituksia ja huolia [E1e] Surua, kipua ja huolta ilmeneviä kasvonilmeitä [E1f] Toistuva itkeskely ja kyynelehtiminen [E1g] Onko asiakkaalla vakava masennus tai ahdistuneisuus, joka haittaa toimintaa. Onko viitteitä siitä, että asiakas on itsemurhavaarassa. Selvittää ongelmien kesto ja ovatko ne yhteydessä fyysiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen Onko lähiaikoina ollut sairaalahoitoa Onko menetyksiä, läheisen kuolema Onko ollut muutto uuteen asuntoon, asuinalueeseen Arvioi fyysinen toimintakyvyn, kognitiivisen toimintakyvyn, lääkityksen ja sosiaalisen ympäristön välinen vuorovaikutus CAP1: Päivittäiset toiminnot (ADL) CAP 2: Asioiden hoitamiseen liittyvät päivittäiset toiminnot, IADL CAP 8: Kognitiivinen kyky CAP 23: Lääkehoito Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/ CAP 12: Sosiaalinen toiminta Sosiaalisen toiminnan ongelma on mahdollinen, mikäli ilmenee yksi tai useampi seuraavista: huolestunut siitä, että viimeisen 90 vuorokauden aikana osallistuminen sosiaaliseen, uskonnolliseen, toiminnalliseen tai muuhun mieluiseen harrastustoimintaan huonontunut [F2=2] Tuntee itsensä yksinäiseksi [F3b=1] Ovatko yksinäisyyden ja pahan olon tunteet olleet asiakkaalle ominaisia pitkään Tunnistaa mahdolliset muuttuneet roolit ja sosiaaliset suhteet tarkastella voimavaroja, joita asiakkaalla on aiemmin ollut, ja joiden avulla hoitoa tai muuttuneita suhteita, rooleja ja aktiviteetteja voidaan tukea CAP1: Päivittäiset toiminnot (ADL) CAP 2: Asioiden hoitamiseen liittyvät päivittäiset toiminnot, IADL CAP 5: Kommunikaatiovaikeudet CAP 8: Kognitiivinen kyky CAP 9: Käyttäytyminen CAP 10: Masennus ja ahdistuneisuus CAP 14: Vanhuksen kaltoin kohtelu CAP 22: Heikko tukijärjestelmä CAP 28: Ympäristön arviointi Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 6

4 CAP 4: Laitoshoitoon joutumisen uhka Mikäli neljä tai useampi seuraavista ilmenee, on vanhuksella suhteellisen korkea riski joutua laitoshoitoon seuraavan kolmen kuukauden aikana: Aikaisempi pitkäaikaishoito [CC7=1] Ulkoilee yhtenä päivänä viikossa tai harvemmin [H6a=2,3] Virtsanpidätyskyvytön vähintään toisinaan [I1=3-5] Neurologinen diagnoosi [J1g-i, k=1,2] Toimintakyky huonontunut viimeisen 90 vrk:n aikana [P6=2 tai H3=1] Yksi tai useampi ensimmäiseksi huonontuvista ADL-vajeista (pukeutuminen, henkilökohtainen hygienia, kylpeminen) [H2e, f, i, j=2-6] Äkillinen tai uusi tilanne/muutos henkisissä toiminnoissa [B3a=1] Ruoan valmistamista ja kaupassa käyntiä ei tapahtunut viimeisen 7 päivän jakson aikana [H1aA ja H1fA=8] epäviralliseen hoitoon osallistuvat henkilöt asiakkaan tarpeet asiakkaan tarpeet ja hoitoon osallistuvien henkilöiden ja tarpeiden suhde hoitoon käytettävät resurssit asumisvaihtoehdot CAP1: Päivittäiset toiminnot (ADL) CAP 2: Asioiden hoitamiseen liittyvät päivittäiset toiminnot, IADL CAP 8: Kognitiivinen kyky CAP 15: Kaatuminen CAP 30: Virtsanpidätyskyvyttömyys ja katetrit Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/ Hoitojakso terveyskeskuksessa Hyvinvoinnin palauttaminen tavoitteena on saada Maijan psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky palautumaan sellaiseksi kuin se oli ennen sairastumista Mistä liikkeelle? tieto tilanteesta ennen sairastumista, kh tulovaiheen RAI-arviointi kliinisen tilanteen seurannan tulokset turvallinen ympäristö mielialaan vaikuttaminen asiakkaan oma näkemys Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 8

5 RAP 7: Psykososiaalinen hyvinvointi A. Sosiaalisen kanssakäymisen ja hyvinvoinnin ongelmia Sosiaalisen kanssakäymisen ja hyvinvoinnin ongelma on olemassa, jos yksi tai useampi seuraavista on koodattu: Vetäytyy aktiviteeteista [E1o=1, 2] Konflikteja henkilökunnan kanssa [F2a=koodattu] Ei viihdy huonetoverin kanssa [F2b=koodattu] Ei viihdy muiden asiakkaiden kanssa [F2c=koodattu] Ristiriitoja perheen/ystävien kanssa [F2d=koodattu] Ongelmia menetetyn roolin vuoksi [F3b=koodattu] Päivittäiset tavat ovat erilaisia laitoksen ulkopuolisiin tapoihin verrattuna [F3c=koodattu] B. Voimavaroja kohentaa sosiaalista kanssakäyntiä ja hyvinvointia Asiakkaalla on voimavaroja kohentaa sosiaalista kanssakäyntiä ja hyvinvointia, jos yksi tai useampi seuraavista on koodattu: Asettaa omia tavoitteita [F1d=koodattu] Samaistuu entisiin rooleihin ja elämäntilanteeseen [F3a=koodattu] Ongelmaan vaikuttavia tekijöitä Tilannetekijät, jotka estävät vuorovaikutuksen toisten kanssa Asiakkaaseen liittyvät tekijät, jotka estävät vuorovaikutuksen toisen kanssa Elämäntapa Muu ongelman arvioinnissa huomioitava tieto Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/ RAP 8: Mieliala Mielialaongelma on olemassa, jos yksi tai useampi seuraavista on koodattu: Kielteisiä ilmaisuja [E1a=1, 2] Toistuvia kysymyksiä [E1b=1,2] Toistuvia sanallisia ilmaisuja [E1c=1,2] Jatkuva omaan itseen tai muihin kohdistuva kiukku [E1d=1,2] Itsensä vähättely [E1e=1,2] Epärealistisilta vaikuttavia pelon ilmaisuja[e1f=1,2] Ilmaisee toistuvasti arvelevansa että jotain kauheaa tapahtuu [E1g=1,2] Terveyteen liittyvät toistuvat valitukset [E1h=1,2] Toistuvat ahdistuneet valitukset [E1i=1,2] Huonotuulisuus aamuisin [E1j=1,2] Unettomuus, unirytmin muutos [E1k=1,2] Surullinen, kivulias, huolestunut kasvojen ilme [E1l=1,2] Itku, kyynelehtiminen [E1m=1,2] Toistuvat fyysiset eleet [E1n=1,2] Vetäytyy aktiviteeteistaan [E1o=1,2] Vähentynyt sosiaalinen kanssakäyminen [E1p=1,2] Mielialan pysyvyys [E2=1,2] Onko mieliala hiljattain huonontunut tai onko ongelma pahentunut Mieliala ei parane ja mahdollinen hoidettava syy on olemassa Mieliala ei parane; muut huomioitavat tekijät: aloitekyky aktiivisuus surullisuus Onko hoidosta apua surullisuuteen? Muut tekijät: Alzheimerin tauti syöpä sydänsairaus häiriöt sokeri-, elektrolyytti- ja hormonitasapainossa Parkinsonin tauti aivohalvaus muu neurologinen sairaus kilpirauhasen sairaus Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/

6 RAP 9: Käytösoireet Käyttäytymiseen liittyvän tilan tarkistaminen on aiheellinen, jos yksi tai useampi seuraavista on koodattu: Vaeltelu [E4aA=1, 2, 3] Karkea, uhkaava kielenkäyttö [E4bA=1,2, 3] Fyysinen pahoinpitely [E4cA=1,2, 3] Sosiaalisesti sopimaton/häiritsevä käyttäytyminen [E4dA=1,2, 3] Kielteinen suhtautuminen hoitoon [E4eA=1,2, 3] Käytösoireiden vähentyminen [E4fA=1,2, 3] Käytösoireen määrittely: arvioi käytösoireiden vakavuus, pysyvyys/muuttuvuus kognitiivisen kyvyn ongelmat mieliala ja ihmissuhdeongelmat ympäristötekijät asiakkaan terveydentila kommunikaatioon liittyvät vajeet aistitoiminnan häiriöt hoitomenetelmät Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/ RAP 10: Aktiviteetit A. Aktiviteetit; muutos Hoitosuunnitelman muuttaminen on aiheellista, jos yksi tai useampi seuraavista on koodattu: Osallistuu harrasteisiin vähän tai ei ollenkaan [N2=2, 3] Toivoo muutosta päivittäisiin rutiineihin asiakkaan nykyiset harrasteet [N5a=1,2] asiakkaan osallistumisaktiivisuus nykyisiin harrasteisiin [N5b=1,2] B. Aktiviteetit; tarkistus Hoitosuunnitelman tarkistus on aiheellinen, jos kumpikin seuraavista on koodattu: On hereillä aamusta [N1a=koodattu] Osallistuu harrasteisiin suurimman osan ajasta [N2=0] osastolla oloaika kognitiivinen tila kävely/liikkuminen epävakaa terveydentila saadun erityishoidon määrä psyyken- ja unilääkkeiden määrä Muut huomioitavat tekijät selviytyy päivittäisistä toiminnoista hitaasti ja toimintakyky vaihtelee sydämen rytmihäiriöt verenpaineen nousu aivohalvaus hengityselinten sairaudet kipu Muut tekijät asiakkaan tottumukset mieliala ja käytösoireet äskettäin läheisen henkilön menetys päivittäiset rutiinit poikkeavat huomattavasti aikaisemmasta Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/

7 Hoidon suunnittelu ja toteutus Suunnitellaan yhdessä Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/

Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI. Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013

Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI. Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013 Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki 3.10. 2013 Sisältö Kaksi esimerkkiä turvallisuudesta RAI-LTC: fyysinen pahoinpitely ja sosiaalisesti

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä. Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 2

Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä. Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 2 Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari Käytösoireet useat eri

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä RAI- seminaari.9. Paasitorni, Helsinki Rauha Heikkilä 5.. Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö Kunta -vertailutietokanta

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

HE 16/2018 Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta

HE 16/2018 Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta HE 16/2018 Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta 27.4.2018 Veli Puttonen Keski-Suomen hankintaasiamies Keski-Suomen Yrittäjät ry SUURIMMAT KEHITYSMAHDOLLISUUDET ERIKOISSAIRAANHOITO OMAT SOTE-PALVELUT

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla?

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla? Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla? Seinäjoki 16.6.2010 Rauha Heikkilä Ikäihmisten palvelut -yksikkö 17.6.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö RAI; Palvelujen järjestäminen KUNTATASO RAI;

Lisätiedot

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET KOTIHOIDON KRITEERIT IKÄIHMISTEN SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN ASUMIS- JA HOIVAHOITOPALVELUJEN

Lisätiedot

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2017 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon myöntämisperusteet 2018 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO, PALVELUASUMINEN,

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Aikuisten hoito 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori Ikäihmisten palvelut / PALO / TA4 3.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyvystä Kuntoutumisesta

Lisätiedot

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari 30.9.2010 Britta Sohlman Kehittämispäällikkö, Ikäihmisten palvelut, THL Britta.sohlman@thl.fi 1 Esityksen sisältö: Yleistä asiakkaan osallisuudesta

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon myöntämisperusteet alkaen

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon myöntämisperusteet alkaen JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon myöntämisperusteet 1.1.2019 alkaen Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO, PALVELUASUMINEN,

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella. Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy 8.11.

RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella. Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy 8.11. RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy RAI HC koulutuksen tavoitteet ja sisältö Tavoite: Osallistujat oppivat arvioimaan

Lisätiedot

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013 Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 LÄHIOMAINEN (suhde asiakkaaseen) Sukunimi, etunimi Puoliso Vanhempi Lapsi Muu Osoite Puhelinnumero

Lisätiedot

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio Anne Heikkilä, hoitotyön vastaava, ikääntyneiden palvelut 2 Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon Satu Brinkmann, lääkäri Lahti 29.1.19 Sidonnaisuudet Terveyskeskuslääkäri, Heinolan kaupunki PHhyky, tehy, asiantuntijalääkäri (20%) Luentopalkkiot:

Lisätiedot

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, palvelutalon johtaja, TtT-opiskelija heidi.sipilainen@hel.fi 20.9.2013 Esityksen sisältö Kaltoinkohtelun määrittely Kaltoinkohtelun ilmenemismuodot

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen

Lisätiedot

Ravitsemus- kaikkien asia

Ravitsemus- kaikkien asia Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) Kuvio 1. Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Iäkäs kuntoutuja ja hänen omaisensa Lähtökohta Terveysongelma Edellytys Sitoutuminen tavoitteen

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Ikäihmisten kotona asumien tukeminen tulevaisuudessa yhteenveto asiakaspalautteista muistisairaiden näkökulmasta

Ikäihmisten kotona asumien tukeminen tulevaisuudessa yhteenveto asiakaspalautteista muistisairaiden näkökulmasta Ikäihmisten kotona asumien tukeminen tulevaisuudessa yhteenveto asiakaspalautteista muistisairaiden näkökulmasta 10.4.2017 Ulla Halonen, kehittämispäällikkö, Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskus, Keski-Suomen

Lisätiedot

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta? Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö Ikäihmisten palvelut yksikkö, THL RAI-seminaari 4.4.213 Paasitorni, Helsinki Esityksen rakenne Omaisapuun liittyviä kysymyksiä

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe Green care luonto hoitotyössä Kukkiva kaupunki 15.6.2017, Kerava Dos. Erja Rappe Al Sisältö Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Green care luontolähtöiset palvelut Suhteellisen terveyden

Lisätiedot

Laitoksessa vai kotona?

Laitoksessa vai kotona? Laitoksessa vai kotona? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö, dosentti (gerontologia) RAI seminaari: Itsemäärääminen, osallisuus ja pakon käyttö 27.09.2012, Messukeskus, Helsinki Agenda Johdattelua Palvelutarpeen

Lisätiedot

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

TASAPAINO- POLIKLINIKKA TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot