Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION"

Transkriptio

1 Tekijä(t) - Författare - Author(s) Heikkilä Rauha ja Wiili-Peltola Erja (toim.) Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteistushankkeen loppuraportti KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija - Utgivare - Publisher Helsingin kaupungin terveyskeskus Sarja - Serie - Series Helsingin terveyskeskuksen raportteja ISSN ISBN paperi papper paper Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2010 ISBN pdf Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendices 23 Osanumero - Del nummer Part number 2010:1 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä Referat Abstract Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon palvelujen tuotteistamishanke toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa vuosina Tavoitteena oli laatia yhdistettyyn kotihoitoon malli, jota voidaan käyttää terveyskeskuksen strategisen ja operatiivisen suunnittelun sekä johtamisen työvälineenä. RUG-pohjaisen tuotteistuksen lähtökohtana oli Resident Assessment Instrument (RAI) -järjestelmään sisältyvä RUG-III HC (Home Care)/22 -luokitus (Resource Utilization Groups), joka kuvaa kotihoidon asiakasrakenteen. Tuotteistamisessa päädyttiin 11 tuotteeseen: 1. Monialainen kuntoutus 2. Vaativa sairaanhoito 3. Akuuttihoito 4. Muistisairausasiakkaan hoito 5. Muistihäiriöasiakkaan hoito 6. Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito 7. Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito 8. Erittäin vaativa hoitotyö 9. Vaativa hoitotyö 10. Perushoito 11. Aktivoiva hoitotyö. Tuotekuvauksien työstäminen toteutettiin siten, että ensin pienryhmä analysoi useiden asiakkaiden RAI-arviointeja jokaisesta RUG-III HC/22 alaryhmästä. Tämän jälkeen tuotekuvauksia jatkettiin tilastoillisin menetelmin käyttäen RAI-järjestelmän muuttujia ja mittareita. Hinnoittelun pohjaksi valittiin kuukausihinnoittelu. RUG-pohjaisessa hinnoittelussa vakioitiin kustannuspainolla kustannukset, jotka vaihtelevat hoitoisuuden mukaan. RUG-III HC/22 hintataulukon kuukauden kokonaiskustannus saatiin yhdistämällä kustannuskomponentit, vakioitu hinta ja kiinteä hinta. Tuotteiden hinnat laskettiin hintataulukoista painotetulla keskiarvolla. RUG-III HC/22 -luokitus mahdollistaa palvelujen ja hoidon kuvaamisen sekä hinnoittelun. RUG-pohjaista hinnoittelujärjestelmää voidaan soveltaa kuntatason ohjausjärjestelmänä moniin tarkoituksiin. Avainsanat - Nyckelord - Key words Te-050.doc Hinta Pris Price Julkaisun jakelu: Helsingin terveyskeskus / tietopalvelu PL 6000, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Sähköposti: Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution: Helsingfors stad Hälsovårdscentralen / informationstjänst PB 6000, HELSINGFORS STAD Telefon: E-post: Distribution: City of Helsinki Health Care Centre / Information Services PB 6000, Helsingin kaupunki Telephone:

2 Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteistushankkeen loppuraportti ( ) SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta Helsingin kotihoidon tuotteistuksen tavoitteet Tuotteistuksen lähtökohdat Asiakasrakenneluokitus, RUG-III HC/ RUG- maksujärjestelmän kehittäminen Hankkeen toteutus Hankkeen organisointi Tuotteistuksen toteutus Helsingin kotihoidon tuotteet Tuotehierarkia Tuotteet Kotihoidon kustannukset Kotihoidon asiakasrakenne RUG-III HC/22 hintataulukko Yhteenveto... 23

3 1. Tausta Helsingin kaupungin terveyskeskuksen palvelujen tuotteistaminen on jatkoa ns. Kalleus -projektille (Helsingin terveyskeskuksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hanke vuosina ). Terveyskeskuksen tuotteistushankkeessa laadittiin vuoden 2007 aikana esiselvitys, jonka perusteella tuotteistus päätettiin aloittaa Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa, pitkäaikaisessa sairaalahoidossa sekä suun terveydenhuollossa. Kotihoidon tuotteistukseen liittyvät hankkeet Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa on toteutettu vuonna Mobiilihoitaja I -hanke terveyskeskuksen ja Medixinen yhteistyönä. Hankkeessa kerättiin työaikaa koskevaa tietoa ammattiryhmittäin. Mobiilihoitaja II -hanke on jatkanut edellistä hanketta Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon, Medixinen sekä Culminatum Oy:n yhteistyönä. Pilotti on toteutettu lokakuusta 2008 tammikuuhun 2009, raportti koko hankkeesta on valmistunut huhtikuussa Tämän hankkeen tietoja voidaan hyödyntää muissa hankkeissa. Pilotissa asiakaskäynnit on kirjattu tunnistekortin (vrt. sirukortti) ja matkapuhelimen avulla Medixinen serverille, johon kaikki hoitajien suorittamat asiakaskohtaiset käynnit ovat siirtyneet automaattisesti. Kerätyn tiedon pohjalta on voitu laskea käynnin vaatima aika. Hanketta rahoitettiin maakunnallisella kehittämisrahalla Uudenmaan liiton kautta. Muita Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa meneillään olevia hankkeita ovat Palvelupalettihanke kaupungin ja Helsingin yliopiston (professori Yrjö Engeström) yhteistyönä ja Sosiaaliporras RAI-hanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. 2. Helsingin kotihoidon tuotteistuksen tavoitteet Tuotteistuksen tavoitteena oli laatia kotihoitoon malli, jota voidaan käyttää terveyskeskuksen strategisen ja operatiivisen suunnittelun sekä johtamisen apuvälineenä. Mallin hyödyntämisalueita ovat mm. eri yksiköiden välisten tuottavuuserojen vertailu ja yksikön tuottavuuden kehittymisen seuraaminen ajassa. Näiden tietojen avulla voidaan terveyskeskustoimintaan käytettäviä resursseja kohdentaa tai toimintakäytäntöjä muuttaa siten, että väestölle kyetään antamaan sen tarvitsemat palvelut tehokkaasti. Tuotteistushankkeen ohjausryhmässä hankkeelle vahvistettiin seuraavat tavoitteet: Tuotteistus on 1. väline, jonka avulla voidaan arvioida väestön palvelujen tarvetta 2. auttaa järjestämään tarpeen mukaiset palvelut voimavaroja tehokkaasti käyttäen 3. kuvaa potilastyöhön liittyvät tehtävät 4. syntyy rutiinitiedonkeruun avulla 5. mahdollistaa objektiivisen vertailun 6. väestölähtöinen lähestymistapa, ei toimipaikkalähtöinen 7. ydintietojen määrittely ja kirjautuminen käynnin yhteydessä (henkilötason tunniste jokaisesta käynnistä, käynnin pituus, toimenpiteet, ammattihenkilö etc.) 8. perustuu painokertoimeen, joka kuvaa asiakkaan hoidon vaativuutta, aikaa, henkilöstöresursseja etc. 9. voidaan soveltaa myös muiden kuntien perusterveydenhuollon tuotteistuksessa 2

4 3. Tuotteistuksen lähtökohdat 3.1 Asiakasrakenneluokitus, RUG-III HC/22 Kotihoidon tuotteistuksen lähtökohdaksi valittiin RAI-järjestelmään (Resident Assesment Instrument) sisältyvä RUG-luokitus (Resource Utilization Groups). Luokitus perustuu asiakkaan RAI-arviointiin, jonka tuottama tieto kuvaa asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti. Kotihoidon RUG-III HC(Home Care)/22 muodostuu seitsemästä pääluokasta ja 22 alaluokasta. Alaluokat kuvaavat asiakkaan hoidon vaativuuden ohella hoitoon käytettyä aikaa, joka määritellään kustannuspainon suhdelukuna. Kotihoidon RUG-III HC/22:ssa on huomioitu virallisen hoidon vaativuuden lisäksi myös epävirallista, esim. omaisten toteuttamaa hoitoa. RUG-III HC/22 luokittaa jokaisen asiakkaan yhteen seitsemästä pääryhmästä. Pääluokissa asiakas luokitellaan pääryhmänsä alaluokkiin lähinnä fyysisen toimintakykynsä mukaan. Koska luokitus on hierarkkinen, jokainen asiakas sijoittuu johonkin seitsemästä pääluokasta aina saman järjestyksen mukaan arvioituna. Aktiivista monialaista kuntoutusta saavat asiakkaat ovat pääryhmässä monialainen kuntoutus. Sairaanhoidollista ja lääketieteellistä apua tarvitsevat asiakkaat ovat pääryhmissä erittäin vaativa hoito, erityishoito ja kliinisesti monimuotoinen. Edellisten pääluokkien suhteen terveet muistihäiriöiset ja käytösoireiset asiakkaat ovat pääryhmissä kognitiivisten toimintojen heikentyminen ja käytöshäiriöt. Perushoitoa tarvitsevat asiakkaat ovat pääryhmässä heikentynyt fyysinen toimintakyky. Kuvio 1 kertoo pääluokkien nimet ja alaluokkien hoidon vaativuutta kuvaavan suhdeluvun, kustannuspainon. Taulukossa 1 on RUG-III HC/22 -luokituksen selitykset, jotka liittyvät kuvioon 1. Taulukko 1. RUG-luokituksen selitykset Pääryhmä Alaryhmän Selite Alaluokka lyhenne Monialainen kuntoutus RA R= Special Rehabilitation A RB R= Special Rehabilitation B Erittäin vaativa hoito SE1 SE=Extensive Services 1 SE2 SE=Extensive Services 2 Erityishoito SSA SS=Special Care A SSB SS=Special Care B Kliinisesti monimuotoinen CA C=Clinically Complex A CB C=Clinically Complex B CC C=Clinically Complex C Kognitiivisten toimintojen heikentyminen IA I=Impaired Cognition A IB I=Impaired Cognition B Käytöshäiriöt BA B=Behavioral Problems A BB B=Behavioral Problems B Heikentynyt fyysinen toimintakyky PA P=Reduced Physical Functions A PB P=Reduced Physical Functions B PC P=Reduced Physical Functions C PD P=Reduced Physical Functions D 3

5 Asiakas Aktiivisen kuntoutuksen asiakkaat Monialainen kuntoutus Special Rehabilitation ADL EI 4-10 RA RB 3,07 RA_1 1,13 RA_2 1,70 Erittäin vaativa hoito Extensive Services EI ADL>7 HOIDOT 1 SE1 1,86 2 SE2 3,42 Sairaanhoidollista/ lääketieteellistä apua tarvitsevat Erityishoito Special Care EI ADL 7-13 SSA 1, SSB 3,98 Kliinisesti monimuotoinen Clinically Complex EI ADL 4-5 CA 6-10 CB 1, CC 2,26 CA_1 0,70 CA_2 1,27 Kognitiivisten toimintojen heikentyminen Impaired Cognition EI ADL<11 CPS>3 ADL 4-5 IA 6-10 IB 1,80 Muistihäiriöiset/ käytösoireiset asiakkaat Käytöshäiriöt Behavioral Problems EI ADL<11 ADL IA_1 0,57 IADL 0 BA_1 0, BA IA_2 1,29 IADL 1-3 BA_2 1, BB 1,30 Perushoitoa/ hoivaa tarvitsevat asiakkaat Heikentynyt fyysinen toimintakyky Reduced Physical Functions ADL 4-5 PA 6-8 PB 1, PC 1, PD 2,26 ADL 0 IADL 1-3 PA_1 0,50 PA_2 0,94 Kuvio 1. RUG-III/22 luokitus ja kustannuspaino alaluokittain Kuviossa 1 kustannuspaino pohjautuu hoitohenkilökunnan asiakkaille antamaan aikaan. Kustannuspaino on suhdeluku, joka kuvaa hoitohenkilöstön erilaisille asiakkaille eri tavoin kohdentamaa aikaa ja osaamista. Asiakaskohtaisen hoitoajan keskiarvo vakioidaan yhdeksi. Perushoitoa tarvitsevien asiakkaiden saama hoito on pääasiallisesti kevyttä perushoitoa, kun kustannuspaino on alle yhden. Vastaavasti asiakkaan hoito on vaativaa perushoitoa kustannuspainon ollessa yli yhden. THL julkaisi kotihoidon kustannuspainot kesällä 2009 ja hankkeen alkuvaiheessa käytettiin testattavia kustannuspainoja. Alustavia painokertoimia voitiin käyttää tuotteistuksen suunnittelussa välittömästi. RUG-III HC/22 -luokitukseen perustuvaa tuotteistusta voidaan pitää hyvänä lähtökohtana, sillä se kuvaa asiakaslähtöisesti palvelutarvetta ja asiakasrakennetta nykyistä käyntimäärään perustuvaa 4

6 menetelmää paremmin. RUG-III HC/22 -luokitukseen pohjautuva tuotteistus toimii johdon ja esimiesten työkaluna sekä kehittämisen lähtökohtana. Tuotteistuksen avulla voidaan arvioida sekä asiakkaan hoidon tarpeita että henkilökunnan määrää ja osaamistarpeita. RUG-III HC/22 -luokitukseen pohjautuvaa tuotteistusta voidaan yhdistää hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Tällöin on mahdollista tarkastella annetun hoidon vaikuttavuutta. Tuotteistus mahdollistaa vertailun eri palvelutuottajien ja kuntien välillä RUG- maksujärjestelmän kehittäminen THL on käynnistänyt yhdessä sidosryhmien kanssa (Helsingin kaupunki ja Oulun kaupunki) hankkeen, jossa kehitetään kansallista maksujärjestelmämallia. Mallin pohjana toimii RUGluokitus. Maksujärjestelmähankkeessa lähtökohtana on palvelun tilaajan näkökulma. Maksujärjestelmähankkeen tavoitteena on laatia valtakunnallinen hintataulukko RUG-luokkien alaryhmille. Hintataulukko voidaan laatia myös kunta- tai aluekohtaisesti. Maksujärjestelmähankkeessa on oma ohjausryhmänsä, joka päättää hankkeen etenemisestä ja siihen liittyvästä pilotoinnista. Ohjausryhmän kokouksessa on päätetty, että maksujärjestelmän kehittämisessä lähdetään liikkeelle laitoshoidosta. Kotihoidon maksujärjestelmän kehittäminen pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. 4. Hankkeen toteutus 4.1 Hankkeen organisointi Kotihoidon tuotteistushanke oli osa laajempaa Helsingin kaupungin Perusterveydenhuollon tuotteistuksen kehittämishanketta, jonka toteutuksesta vastasi terveyskeskuksen toimitusjohtajan nimeämä ohjausryhmä. Siihen kuuluivat: Riitta Simoila, kehittämisjohtaja, Helsingin terveyskeskus, puheenjohtaja Markku Pekurinen, ryhmäpäällikkö, tutkimusprofessori, Stakes (myöh.thl) Olli Nylander, tulosaluejohtaja, Stakes (myöh. THL) Hannu Rintanen, ylilääkäri, Stakes (myöh. THL) Pirjo Tuomola, kehittämispäällikkö, Stakes (myöh. THL) Erja Wiili-Peltola, kehittämispäällikkö, Stakes (myöh. THL), hankkeen projektipäällikkö, sihteeri Helena Calonius, hallintopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Anneli Laapotti ( alk. Janne Romo), tietohallintopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Jussi Lind, suunnittelupäällikkö, Helsingin terveyskeskus Outi Väistö, erityissuunnittelija, Helsingin terveyskeskus Silja Paavola, varapääluottamusmies, henkilöstön edustaja, Helsingin terveyskeskus Heli Koivulahti, pääluottamusmies, henkilöstön varaedustaja, Helsingin terveyskeskus. Osa-hankkeet toteutettiin kotihoidossa, pitkäaikaisessa sairaalahoidossa ja suun terveydenhuollossa. Kunkin osa-hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi oma projektiryhmänsä. Kotihoidon tuotteistushankkeen projektiryhmään kuuluivat: 5

7 Anna-Liisa Lyytinen, kotihoidon johtaja, Helsingin terveyskeskus, puheenjohtaja Taina Holopainen, suunnittelija, Helsingin terveyskeskus Heli Koskisuo, suunnittelija, Helsingin terveyskeskus Aija Lahti (nyk. Jacobsson), kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Johanna Mäntyniemi, kotihoidon ohjaaja, Helsingin terveyskeskus Jaana Nummijoki, kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Sarri Nuorivaara, kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Outi Väistö, erityissuunnittelija, Helsingin terveyskeskus Heini Lehtoranta, kehittämispäällikkö, THL ( asti) Erja Wiili-Peltola, kehittämispäällikkö, THL, tuotteistuksen vastuuhenkilö Rauha Heikkilä, kehittämispäällikkö, THL Magnus Björkgren, projektipäällikkö, THL ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Harriet Finne-Soveri, yksikön päällikkö, THL, hankeen asiantuntija. Tuotteistuksen tuotekuvauksia valmisteli pienryhmä, johon kuuluivat: Anna-Liisa Lyytinen, kotihoidon johtaja, Helsingin terveyskeskus Heli Koskisuo, suunnittelija, Helsingin terveyskeskus Aija Lahti (nyk. Jacobsson), kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Jaana Nummijoki, kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Sarri Nuorivaara, kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Johanna Mäntyniemi, kotihoidon ohjaaja, Helsingin terveyskeskus Soili Valkeinen, lähihoitaja, Helsingin terveyskeskus sekä THL:stä kehittämispäälliköt Erja Wiili-Peltola, Rauha Heikkilä ja Heini Lehtoranta. Kotihoidon projektiryhmä kokoontui hankkeen aikana 4 kertaa. Pienryhmä kokoontui hankkeen aikana 10 kertaa. Hankkeen loppuraportin toimittivat Erja Wiili-Peltola ja Rauha Heikkilä yhdessä terveyskeskuksen edustajien kanssa ja asiantuntijoina toimivat Magnus Björkgren ja Harriet Finne-Soveri. 4.2 Tuotteistuksen toteutus THL toteutti kotihoidon tuotteistuksen alustavan työn yhteistyössä Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon edustajien kanssa. Hanke aloitettiin tarkastelemalla kaikkien asiakkaiden jakautumista eri RUG-III HC/23 -alaluokkiin (kuvio 2). Ensi vaiheessa kotihoidon asiakkaista suurin osa sijoittui prosentuaalisesti alaluokkiin PA_1, PA_2 ja IA_2. Nämä ryhmät muodostavat yhteensä yli puolet arvioiduista asiakkaista (63,8 %). PA-alaryhmään kuuluvat asiakkaat ovat fyysisesti hyväkuntoisia ja korkeintaan lievästi dementoituneita, mutta terveydentilaltaan vakaita. PA_1 luokkaan kuuluvat asiakkaat suoriutuvat hyvin asioiden hoidosta, mutta PA_2 ryhmään kuuluvat asiakkaat tarvitsevat apua asioiden hoitamisessa. IA_2 luokassa olevien asiakkaiden kognition alenema on vähintään keskivaikea siten, että fyysistä toimintakykyä on vielä jäljellä. Lisäksi asiakkaat tarvitsevat apua asioiden hoidossa. 6

8 % Kotihoito 30,00 25,00 26,2 23,2 20,00 15,00 14,4 10,00 8,4 5,00 0,00 0,8 0,6 0,4 0,3 0,0 2,9 0,2 4,6 2,8 1,4 1,9 RA_1 RA_2 RB SE1 SE2 SSA SSB CA_1 CA_2 CB CC IA_1 IA_2 IB BA_1 BA_2 BB PA_1 PA_2 PB PC PD RUG HC 23 alaluokkaa (alaluokassa SE3 ei ole asiakkaita) Kuvio 2. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon asiakkaiden sijoittuminen vuonna 2008 RUG-III HC/22 alaluokkiin (THL:n RAI-tietokanta 1/2008). 3,3 1,6 2,8 0,3 1,8 0,4 1,6 Taulukossa 2 on esitetty Helsingin kotihoidon RAI-arvioitujen asiakkaiden prosentuaalinen jakauma RUG-III HC/22 -alaluokissa 1/2008. Käytetyt kustannuspainot olivat alustavia. Taulukko 2. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon asiakkaat RUG-alaryhmittäin (THL:n RAItietokanta 1/2008) Helsingin terveyskeskus, kotihoitoyksiköt RUGPL RUG cmi Lkm Prosentti 1 RA_1 1, ,81 1 RA_2 1, ,62 1 RB 2, ,39 2 SE1 1,78 9 0,29 2 SE2 4,36 1 0,03 3 SSA 1, ,92 3 SSB 3,77 7 0,23 4 CA_1 0, ,60 4 CA_2 1, ,42 4 CB 1, ,82 4 CC 2, ,39 5 IA_1 0, ,94 5 IA_2 1, ,35 5 IB 1, ,34 6 BA_1 0, ,55 6 BA_2 1, ,82 6 BB 1,58 9 0,29 7 PA_1 0, ,21 7 PA_2 0, ,16 7 PB 1, ,78 7 PC 1, ,42 7 PD 2, ,62 Yht ,00 HUOM. ei SE3 luokkaa Verrattaessa Helsingin kotihoidon asiakasrakennetta koko maan tilanteeseen RAI-arviointitiedon 1/2008 perusteella Helsingin kotihoidossa hoidettiin dementiahoitoa (RUG:n pääryhmästä 7

9 Kognitiivisten toimintojen heikentyminen; alaryhmät IA_2, IB), sairaanhoidollista ja lääketieteellistä hoitoa tarvitsevia asiakkaita (RUG:n pääryhmästä Kliinisesti monimuotoinen; alaryhmät CA_2, CB) muuta maata hieman enemmän ja vähemmän kevyttä perushoitoa (RUG:n pääryhmästä Heikentynyt fyysinen toimintakyky; alaryhmät PA_1, PA_2) (kuvio 3). Helsingin kotihoito RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa, % RA_1 RA_2 RB SE1 SE2 SSA SSB CA_1 CA_2 CB CC IA_1 IA_2 IB BA_1 BA_2 BB PA_1 PA_2 PB PC PD Kuvio 3. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon asiakasrakenne verrattuna maan asiakasrakenteen keskiarvoon (THL:n RAI-tietokanta 1/2008) THL laati alustavan luonnoksen tuotejaottelusta RAI-arviointitietojen 1/2008 perusteella (kts. kuvio 2 ja 3). Alustavia tuotenimiä käyttäen Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon asiakkaista suurin osa sijoittui perushoitoa tarvitsevaan PA_1 ja PA_2-ryhmään, dementiahoitoryhmiin IA ja IB sekä sairaanhoidollista ja lääketieteellistä hoitoa tarvitseviin CA_1, CA_2, SSA-ryhmiin (taulukko 3). Taulukko 3. Alustava tuotejaottelu Tuotteet Alustavat tuotenimet RUG Prosenttia 1 perus kuntoutus RA, RB 2 2 erittäin vaativa hoito SE1 0 3 erittäin vaativa ja raskas hoito SE2, SE hoito SSB, CB, CC 4 5..hoito CA1, CA2, SSA 15,94 6 dementiahoito IA, IB 20 7 käytösoireisten hoito BA, BB 5 8 perushoito PA perushoito kuntoutuksella PA2 23,16 10 vaativa perushoito PB 2 11 erittäin vaativa perushoito PC 0 12 tehostettu vaativa perushoito PD 2 Yhteensä 100 Pienryhmässä käytiin läpi tuoteryhmittelyehdotusta asiakkaiden RAI-arviointilomakkeiden avulla. Koska kotihoidon RAIsoft-ohjelmistosovelluksessa ei ollut asiakaskohtaista asiakasrakenneluokitusta (RUG-III HC/22), Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon edustaja ja THL:n atk-suunnittelija käyttivät Mobile-II hankkeen henkilötunnisteita saadakseen RAI-aineistosta asiakkaiden RUG-luokan. Saatuja tietoja hyödynnettiin kotihoidon tuotteistuksessa. Muodostettavasta aineistosta poistettiin henkilötunnukset ja aineistosta vastasi Helsingin kaupunki. Tietojen yhdistämiseen Helsingin terveyskeskuksen toimitusjohtaja haki lupaa THL:ltä. 8

10 Alustavat tuotekuvaukset tuottivat pienryhmän kaksi edustajaa kokoontuen kolme kertaa. Tässä vaiheessa tuotteita oli vielä 22. Pienryhmätyöskentelyssä yhdistettiin RUG-III HC/22 alaluokkia toisiinsa ja tuotteiden määrä väheni viiteentoista. Tämän jälkeen THL:ssä testattiin tuotteita THL:ään luovutetun Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon RAI-aineiston avulla ja tuotteiden määräksi saatiin Helsingin kotihoidon tuotteet 5.1 Tuotehierarkia Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa päädyttiin 11 tuotteeseen. Tuotteita ovat Monialainen kuntoutus, Vaativa sairaanhoito, Akuuttihoito, Muistisairausasiakkaan hoito, Muistihäiriöasiakkaan hoito, Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito, Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito, Erittäin vaativa hoitotyö, Vaativa hoitotyö, Perushoito ja Aktivoiva hoitotyö. Tuotteet kuvaavat hoidon vaativuutta ja henkilöstöresurssien tarvetta. Tuotteet on kuvattu hierarkkisesti kuviossa 4. Helsingin terveyskeskus KOTIHOITO Monialainen kuntoutus Vaativa sairaanhoito Akuuttihoito Asiakkaat, joilla on kognitiivisen toimintakyvyn tuen tarve Asiakkaat, joilla on psyykkisen toimintakyvyn tuen tarve Asiakkaat, joilla on fyysisen toimintakyvyn tuen tarve Muistisairausasiakkaan hoito Muistihäiriöasiakkaan hoito Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito Erittäin vaativa hoitotyö Vaativa hoitotyö Perushoito Kuvio 4. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteet Aktivoiva hoitotyö 9

11 5.2 Tuotteet Kuviossa 5 on esitetty Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteet ja tuotekohtaisesti RUG-III HC/22 alaryhmät. Taulukossa 5 on esitetty tuotteiden osuus prosentuaalisesti. Tuote 1: Monialainen kuntoutus RA_1+RA_2+RB Tuote 2: Vaativa sairaanhoito SE2+SSB+CC+CB Tuote 3: Akuuttihoito SE1+SSA+CA_1+CA_2 Tuote 4: Muistisairausasiakkaan hoito IB Tuote 5: Muistihäiriöasiakkaan hoito IA_1 + IA_2 Tuote 6: Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito BB Tuote 7: Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito Tuote 8: Erittäin vaativa hoitotyö BA_1 + BA_2 PD Tuote 9: Vaativa hoitotyö PB + PC Tuote 10: Perushoito PA_2 Tuote 11: Aktivoiva hoitotyö PA_1 Kuvio 5. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteet Taulukko 5. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteiden osuus prosentuaalisesti Tuotteen nimi arviointien määrä tuotteen osuus, (n) % Tuote 1: Monialainen kuntoutus 57 1,7 Tuote 2: Vaativa sairaanhoito 138 4,1 Tuote 3: Akuuttihoito ,4 Tuote 4: Muistisairausasiakkaan hoito 110 3,2 Tuote 5: Muistihäiriöasiakkaan hoito ,5 Tuote 6: Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito 11 0,3 Tuote 7: Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito 142 4,2 Tuote 8: Erittäin vaativa hoitotyö 54 1,6 Tuote 9: Vaativa hoitotyö 64 1,9 Tuote 10: Perushoito ,3 Tuote 11: Aktivoiva hoitotyö ,9 yhteensä

12 Tuotekuvausten pohjana käytettiin: asiakkaiden RAI-arvioinnit palveluntarveluokitusta MAPLe -15 alaluokkaa muuttujia -ADL ruokailu, henkilökohtainen hygienia, pukeutuminen, wc:n käyttö, siirtyminen, kylpeminen; liikkumien kotona + apuvälineet sisätiloissa; liikkuminen ulkona + apuvälineet ulkotiloissa; kaatumisen uhka/epävarma kävely; kaatumisen uhka/asiakas pelkää kaatumista;turvaranneke -IADL aterioiden valmistaminen, tavalliset kotitaloustyöt -Palvelujen käyttö akuuttikäynti; päivystyspoliklinikka; sairaalajakso -lääkityksestä suoriutuminen -diagnoosit (kognestiivinen sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, verenpainetauti, Alzheimerin tauti, muu dementia kuin Alzheimerin tauti, hemiplegia/hemipareesi, Multippeli skleroosi, Parkinsonin tauti, artriitti, lonkkamurtuma, osteoporoosi, mikä tahansa psykiatrinen diagnoosi, syöpä, diabetes COPD Terveydentilan vakaus -mittari CHESS Taulukossa 6 on Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotekuvaukset. 11

13 Taulukko 6. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotekuvaukset Tuotteen nimi Kuvaus Asiakkaiden hoidossa tarvitaan monialaista osaamista Asiakkailla voi olla sairaalajaksoja, päivystyspoliklinikkakäyntejä ja äkillisiä lääkärissä Monialainen käyntejä kuntoutus Asiakkaat saavat mitä tahansa yhdistelmää kolmesta terapiamuodosta fysio-, toiminta- RA_1+RA_2+RB tai peheterapiaa vähintään 120 minuuttia 7 arviointia edeltävänä päivänä liikkuminen: * asiakkaiden fyysisessä toimintakyvyssä on heikkenemistä * osalla asiakkaista on epävarma kävely, joka lisää kaatumisriskiä * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona suurin osa asiakkaista liikkuu rollaattorilla tai pyörätuolilla * ulkona ulkona asiakkaat liikkuvat rollaattorin tai pyörätuolin avulla * osa asiakkaista tarvitsee apua pukeutumisessa, wc:ssä ja pesuissa (suihku) * suurin osa asiakkaista tarvitsee apua kotitaloustöissä: astianpesu, pölyjen pyyhkiminen, vuoteen sijaaminen, siistiminen, pyykki ravitsemus: * asiakkaat tarvitsevat apua aterioiden valmistamisessa * osalla asiakkaista on ateriapalvelu * asiakkailla voi olla ongelmia nielemisessä tai riittävän useiden aterioiden syömisessä * suurin osa asiakkaista pystyy syömään itsenäisesti ja lisäksi osa tarvitsee apua ruoan paloittelussa ja rasioiden avaamisessa lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, toispuoleinen halvaus, osteoporoosi * suurin osa asiakkaista tarvitsee apua lääkityksissä * asiakkailla voi olla painehaava tai säärihaava kognitio: asiakkaiden kognitiossa on alenemaa käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita Asiakkaiden hoidossa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä Vaativa Asiakkailla voi olla sairaalajaksoja, päivystyspoliklinikkakäyntejä ja äkillisiä lääkärissä sairaanhoito käyntejä SE2+SSB+CC+CB Asiakkailla on vakava sairaus ja huono ennuste Kliinisen sairauden takia kotihoidosta käy koulutettu hoitaja asiakkaiden luona liikkuminen: * asiakkaiden fyysisessä toimintakyvyssä on heikkenemistä * asiakkaat tarvitsevat apua siirtymisessä, pukeutumisessa, hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa, wc:ssä, pesuissa (suihku) * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatua * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona asiakkaat tarvitsevat apua liikkuessaan rollaattorilla tai pyörätuolilla * ulkona asiakkaat tarvitsevat apua liikkuessaan rollaattorilla tai pyörätuolilla. Osa asiakkaista ei käy ulkona lainkaan ravitsemus: * asiakkaat tarvitsevat apua ruokailussa * asiakkailla voi olla ongelmia nielemisessä tai riittävän useiden aterioiden syömisessä * suurin osa asiakkaista ei kykene valmistamaan aterioita ja osalla on ateriapalvelu lääkitys: * terveyteen vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, sepelvaltimotauti, toispuoleinen halvaus, diabetes, osteoporoosi, syöpä * suurin osa asiakkaista tarvitsee apua lääkityksissä kognitio: asiakkaiden kognitiossa on alenemaa käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita 12

14 Tuotteen nimi Kuvaus Asiakkaiden hoidossa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä Asiakkailla voi olla sairaalajaksoja, päivystyspoliklinikkakäyntejä ja äkillisiä lääkärissä käyntejä Akuuttihoito Kliinisen sairauden takia kotihoidosta käy koulutettu hoitaja asiakkaiden luona SE1+SSA+CA_1+CA_2 Omaisen mukana olo vaikuttaa kotihoidon käyntimääriin liikkuminen: * asiakkaat voivat olla fyysisesti toimintakykyisiä * suurin osa asiakkaista pystyy itse siirtymään, pukeutumaan, käymään wc:ssä, kampaamaan hiuksensa, pesemään hampaansa, ajamaan partansa, ehostamaan kasvonsa, pesemään kasvot ja kädet sekä kuivaamaan ne * asiakkaat tarvitsevat apua pesuissa (suihku) * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona asiakkaat liikkuvat kepin tai rollaattorin avulla itsenäisesti * ulkona asiakkaat käyvät saattajan turvin ja apuvälineenä on keppi, rollaattori tai pyörätuoli ravitsemus: * suurin osa asiakkaista pystyy syömään itse * osa asiakkaista valmistaa aterian itse tai avustettuna * osalla asiakkaista on ateriapalvelu lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, diabetes, sepelvaltimotauti, osteoporoosi, COPD, * asiakkailla voi olla painehaava tai säärihaava * osa asiakkaista tarvitsee apua lääkityksissä kognitio: * asiakkaiden kognitiossa voi olla vähäistä alenemaa * asiakkaiden päivittäinen päätöksentekokyky on normaali, mutta joko kotiympäristössä on ongelmia/vaaratekijöitä tai ongelmia lääkityksestä suoriutumisessa, jos on vähintään yksi lääke Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt ja jos asiakkailla on voimavaroja, Muistisairausasiakkaan hoito IB niin ne ovat huonosti otettavissa käyttöön * asiakkaat tarvitsevat apua siirtymisessä, pukeutumisessa, hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona suurin osa asiakkaista liikkuu kepin tai rollaattorin avulla * ulkona asiakkaat käyvät saattajan turvin ja apuvälineenä on keppi, rollaattori tai pyörätuoli ravitsemus: * osa asiakkaista tarvitsee apua ruokailussa * osalla asiakkaista on ateriapalvelu lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, Alzheimerin tauti, muu dementia kuin Alzheimerin tauti, sepelvaltimotauti * suurin osa asiakkaista tarvitsee apua lääkityksissä kognitio: asiakkaiden kognitio on vähintään keskivaikeasti heikentynyt käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita 13

15 Tuotteen nimi Muistihäiriöasiakkaan hoito IA_1+IA_2 Erittäin vaativa käytös-oireisen asiakkaan hoito BB Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito BA_1+BA_2 Kuvaus Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaat ovat fyysisesti toimintakykyisiä * suurin osa asiakkaista selviytyy omatoimisesti syömisessä, wc:ssä, siirtymisessä, pukeutumisessa * pesuissa asiakkaat tarvitsevat apua * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona suurin osa asiakkaista liikkuu itsenäisesti ilman apuvälinettä tai kepin tai rollaattorin avulla * ulkona osa asiakkaista tarvitsee apuvälineen lisäksi myös saattajan ravitsemus: * asiakkaat tarvitsevat apua aterioiden valmistamisessa * osalla asiakkaista on ateriapalvelu lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, Alzheimerin tauti, muu dementia kuin Alzheimerin atuti, mikä tahansa psykiatrinen diagnoosi (masennus, ahdistushäiriö, sitsofrenia, paranoia) * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: asiakkaiden kognitio on vähintään keskivaikeasti heikentynyt käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaiden fyysinen toimintakyky on alentunut * osa asiakkaista selviytyy itsenäisesti wc:ssä, pukeutumisessa, hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa, pesuissa (suihku) ja osa tarvitsee apua näissä toiminnoissa * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * kotona asiakkaat liikkuvat itsenäisesti kepin, rollaattorin tai pyörätuolin avulla * ulkona osa asiakkaista liikkuu itsenäisesti ulkona ja osa tarvitsee saattajan sekä rollaattorin tai pyörätuolin ravitsemus: * asiakkaat syövät itsenäisesti tai pienen avun turvin * asiakkaat pystyvät nielemään ja saavat riittävästi aterioita * asiakkaat tarvitsevat apua aterioiden valmistamisessa * osalla asiakkaista on ateriapalvelu lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, mikä tahansa psykiatrinen diagnoosi (masennus, ahdistushäiriö, sitsofrenia, paranoia), sydämen rytmihäiriöt, diabetes, Parkinsonin tauti * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: asiakkaiden kognitiossa on enintään kohtalainen heikkeneminen käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaat ovat fyysisesti toimintakykykisiä * asiakkaat pystyvät itse siirtymään, käymään wc:ssä, pukeutumaan, kampaamaan hiuksensa, pesemään hampaansa, ajamaan partansa, ehostamaan kasvonsa, pesemään kädet ja kasvot sekä kuivaamaan ne * pesuissa asiakkaat tarvitsevat apua * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * kotona asiakkaat liikkuvat itsenäisesti tai kepin ja rollaattorin avulla * ulkona asiakkaat liikkuvat itsenäisesti tai kepin ja rollaattorin avulla ravitsemus: * asiakkaat syövät itsenäisesti lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, mikä tahansa psykiatrinen diagnoosi (masennus, ahdistushäiriö, sitsofrenia, paranoia), sydämen rytmihäiriöt, diabetes kognitio: asiakkaiden kognitio on lievästi alentunut käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita 14

16 Tuotteen nimi Erittäin vaativa hoitotyö PD Kuvaus Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt * asiakkaat tarvitsevat apua pukeutumisessa, siirtymisessä, wc:ssä, hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa, pesuissa * kotona asiakkaat liikkuvat avustettuna rollaattorilla tai pyörätuolilla * ulkona asiakkaat käyvät saattajan turvin tai ei laisinkaan ravitsemus: * asiakkaat tarvitsevat apua syömisessä * osa asiakkaista pystyy nielemään ja saa riittävästi aterioita, mutta osalla asiakkaista onongelmia nielemisessä tai riittävän useiden aterioiden syömisessä lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, Alzheimerin tauti * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: asiakkaiden kognitiossa on heikkenemistä Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt Vaativa hoitotyö * asiakkaat tarvitsevat apua wc:ssä, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa, pesuissa PB+PC * osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * kotona asiakkaat liikkuvat rollaattorin tai pyörätuolin avulla * ulkona saattajan turvin sekä rollaattorin tai pyörätuolin avulla ravitsemus: * osa asiakkaista syö itsenäisesti ja osa avun turvin * asiakkaista osa pystyy nielemään ja saa riittävästi aterioita, mutta osalla asiakkaista onongelmia nielemisessä tai riittävän useiden aterioiden syömisessä lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, diabetes, sepelvaltimotauri, osteoporoosi * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: asiakkaiden kognitiossa on enintään kohtalainen heikkeneminen Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaat ovat fyysisesti toimintakykyisiä Perushoito * asiakkaat pystyvät itse siirtymään, käymään wc:ssä, pukeutumaan, kampaamaan hiuksensa, pesemään hampaansa, ajamaan partansa, ehostamaan kasvonsa, pesemään kasvot ja kädet sekä kuivaamaan ne PA_2 * osa asiakkaista tarvitsevat apua pesuissa (suihku) ravitsemus: * osa asiakkaista tarvitsee apua ruokailussa * asiakkaat pystyvät nielemään ja saavat riittävästi aterioita lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, diabetes, sydämen rytmihäiriöt * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: * asiakkaiden kognitio on vähintään lievästi alentunut * asiakkaiden päivittäinen päätöksentekokyky on normaali, mutta joko kotiympäristössä on ongelmia/vaaratekijöitä tai on ongelmia lääkityksestä suoriutumisessa, jos on vähintään yksi lääke Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaat ovat omatoimisia arjessa Aktivoiva hoitotyö * asiakkaat pystyvät itse siirtymään, käymään wc:ssä, pukeutumaan, kampaamaan hiuksensa, pesemään hampaansa, ajamaan partansa, ehostamaan kasvonsa, pesemään kasvot ja kädet sekä kuivaamaan ne PA_1 * vain osa asiakkaista tarvitsee apua pesuissa (suihku) * kotona asiakkaat liikkuvat itsenäisesti * ulkona asiakkaat liikkuvat joko itsenäisesti tai pienen avun turvin ravitsemus: * asiakkaat syövät itsenäisesti * asiakkaat selviytyvät aterioiden valmistelusta lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, diabetes, sepelvaltimotauti, sydämen rytmihäiriöt kognitio: asiakkaiden kognitio on enintään vain lievästi alentunut 15

17 6. Kotihoidon kustannukset Kustannus- ja toimintatiedot koottiin THL:n vertailukehittämisen kotihoidon kustannustietolomakkeen avulla kunta- ja aluetasolla ja ne edustavat vuoden 2008 tietoja. Kotihoidossa hoidon tuotosta määritellään yleensä kotikäynteinä ja/tai asiakasmäärinä. Tässä selvitystyössä hoidon käynnit tarkoittaa kaikki vuoden aikana toteutuneet kotihoidon kotikäynnit mukaan lukien lääkäreiden kotikäynnit. Asiakasmäärä määriteltiin kolmella eri tavalla 1) kaikki vuoden aikana hoidetut asiakkaat, joilla oli vähintään yksi käynti 2) kuukaudessa keskimäärin hoidetut asiakkaat, joilla oli vähintään yksi käynti ja 3) joulukuun poikkileikkaus kotihoidon säännöllisistä asiakkaista, joilla oli vähintään yksi käynti viikossa. Tämä viimeisin tieto saatiin kuusikkokuntien raportista. Taulukko 7. Helsingin kotihoidon käynnit ja asiakasmäärät 2008 Käynnit Vuodessa hoidetut asiakkaat, vähintään yksi käynti Kuukaudessa hoidetut asiakkaat, vähintään yksi käynti 7315 Viikossa hoidetut asiakkaat, vähintään yksi käynti 5987 Taulukosta 7 nähdään, että asiakasmäärä vähenee kun asiakaskriteeri tiukentuu. Verrattaessa kotihoidon kustannuksia suhteessa hoidettuihin asiakkaisiin on aina pidettävä mielessä miten asiakasmäärä on määritelty, koska se vaikuttaa keskeisesti tuloksiin. Esimerkiksi Helsingissä asiakasmäärän kertymä vuodessa (henkilötunnus kertaalleen) on kaksi kerta korkeampi kuin keskimäärin kuukaudessa. Tämä johtuu asiakkaiden vaihtuvuudesta ja tätä on syytä huomioida kustannusten vertailussa. Taulukossa 8 on verrattu asiakaskunnan vaihtuvuus jakamalla vuodessa hoidetut asiakkaat kuukaudessa hoidettuihin asiakkaisiin. Asiakkaiden vaihtuvuus tällä määritelmällä oli koko Helsingin kotihoidossa noin kaksinkertainen (1,99), pienintä etelän kotihoidossa ja suurinta pohjoisen ja itäisen alueilla. Vastaavasti kotihoidon ikärakenne (85-v %) oli korkein etelän alueella ja matalin pohjoisen ja itäisen alueilla. Asiakkaiden vaihtuvuuden ja ikärakenteen kanssa näyttää olevan selvä yhteys, mitä nuorempi ikärakenne sitä korkeampi on asiakkaiden vaihtuvuus. Taulukko 8. Asiakkaiden vaihtuvuus vuonna 2008 Asiakasmäärät HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen Vuodessa hoidetut asiakkaat Kuukaudessa hoidetut asiakkaat (ka) Vaihtuvuus 1,99 1,82 1,92 1,98 2,08 2,07 Ikä 85- v. % 45,7 52,9 45,0 48,2 40,8 33,3 Taulukossa 9 on esitetty Helsingin kotihoidon kustannukset kustannuslajeittain. Kustannustiedoissa vuokratut/ostetut hoitaja- ja lääkäripalvelut on sisälletty henkilöstömenoihin. Kustannuksiin on myös sisälletty keskushallinnon vyörytyksiä. Helsingin kotihoidon vuoden kustannukset suhteutettuna vuodessa hoidettuihin asiakaskertymään oli euroa. Jos vuoden kustannuksia suhteutetaan kuukaudessa keskimääriin hoidettuihin asiakkaisiin, keskimääräinen kustannus oli euroa vuodessa ja kuukaudessa euroa. Alueista eteläinen on selvästi kallein ja itäinen halvin. Kotihoidon käyntikustannus oli 50,46 euroa ja tässä vertailussa eteläinen alue oli myös kallein ja keskinen halvin. Taulukoissa esitetty kustannusindeksi kertoo kuinka paljon alueiden kustannukset eroavat koko kuntaan nähden. 16

18 Taulukko 9. Helsingin kotihoidon v kustannukset Kustannuslajit HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen 1. Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Aineet ja tarvikkeet Vuokrat Pääoma Keskushallinto Yhteensä Taulukko 10. Helsingin kotihoidon v kustannukset suhteutettuna vuoden asiakaskertymään Kustannuslajit HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen 1. Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Aineet ja tarvikkeet Vuokrat Pääoma Keskushallinto Yhteensä kustannusindeksi 1,00 1,19 1,01 1,07 0,99 0,84 Taulukko 11. Helsingin kotihoidon v kustannukset suhteutettuna kuukaudessa keskimääriin hoidettuihin asiakkaisiin Kustannuslajit HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen 1. Hoitajien henkilöstökustannukset Muut henkilöstökustannukset Ostopalvelut Aineet ja tarvikkeet Vuokrat Pääoma Keskushallinto Yhteensä kustannusindeksi 1,00 1,09 0,97 1,07 1,04 0,88 Taulukko 12. Helsingin kotihoidon v kustannukset suhteutettuna tuotettuihin käynteihin Kustannuslajit HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen 1. Henkilöstökustannukset 40,96 44,31 39,25 40,68 42,32 38,98 2. Ostopalvelut 4,33 4,21 3,44 5,30 4,00 4,62 3. Aineet ja tarvikkeet 1,38 1,34 1,43 1,39 1,44 1,32 4. Vuokrat 1,69 1,98 1,36 1,52 2,02 1,60 5. Pääoma 0,22 0,26 0,22 0,22 0,20 0,22 6. Keskushallinto 1,88 2,05 1,79 1,93 1,83 1,84 Yhteensä 50,46 54,15 47,48 51,03 51,80 48,57 kustannusindeksi 1,00 1,07 0,94 1,01 1,03 0, Kotihoidon asiakasrakenne Asiakkaiden hoitoisuus arvioitiin RUG-III HC/22 asiakasrakenneluokituksella. Helsingin kotihoidossa arvioitujen asiakkaiden määrä edusti noin 45 prosenttia hoidetuista asiakkaista (Taulukko 13). Voidaan olettaa, että tiedot antavat suhteellisen edustavan kuvauksen asiakasrakenteesta. Taulukossa 8 on verrattu Helsingin kotihoidon vuoden 2008 asiakasrakenne mitattuna RUG-III HC/22 luokituksen kustannuspainoilla (CMI = Case Mix Index). Kustannuspainot ovat valtakunnallisia ja kuvaavat taloudellisten voimavarojen suhteellista käyttöä eri asiakasryhmissä. Kustannuspainot on laskettu mittaamalla eri luokissa välittömään hoitamiseen käytettyjä henkilöstömenoja. Esimerkiksi kustannuspaino 1,10 tarkoittaa asiakasta, joka on 10 % kalliimpi kuin luokituksen keskivertoasiakas ja vastaavasti kustannuspaino 0,90 tarkoittaa asiakasta, joka on 10 % halvempi kuin keskivertoasiakas. RUG-III HC/22 luokituksen pohjalta on hyödynnettävissä kaksi kustannuspainoa, toisessa on huomioitu ainoastaan hoitajien 17

19 henkilöstökustannus hoitoisuuden määrittämisessä ja toisessa on hoivan lisäksi huomioitu myös fysio-, toiminta- ja puheterapia sekä sosiaalityö. Alueista pohjoisella oli korkein kustannuspaino ja itäisellä alhaisin. Taulukosta 14 nähdään, että alueiden väliset erot hoitoisuudessa ovat suhteellisen pienet, pohjoisen ja itäisen välinen ero oli noin 5 prosenttiyksikköä. Taulukko 13. RAI-HC arvioitujen asiakkaiden määrä HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen Kuukaudessa hoidetut asiakkaat (ka) RAI-HC arvioinnit Arvioiutujen asiakkaiden % osuus 45 % 52 % 48 % 54 % 47 % 30 % Taulukko 14. RUG-III HC/22 kustannuspainot (keskiarvo) Kustannuspainot HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen CMI (kaikki) 1,017 1,013 0,999 1,024 1,045 0,996 CMI (hoiva) 1,019 1,024 1,013 1,022 1,045 0, RUG-III HC/22 hintataulukko Yhdistämällä kotihoidon kustannus-, toiminta- ja asiakasrakennetiedot, voidaan laskea RUG-III/HC luokitukselle hinnat, jotka edustavat yhden kunnan tai kotihoidon alueen kustannustasoa. Nämä tiedot voidaan käyttää pohjaksi hoidon hinnoittelussa ja kustannusten vertailussa. RUG -pohjaisessa hoidon hinnoittelussa asiakastyyppi on hinnoittelun pohja. Laitoshoidossa hoidon tuotosta määritellään yleensä hoitopäivänä ja RUG -hintataulukot lasketaan kuvaamaan hoitopäivän hintaa eri hoitoisuusluokissa. Kotihoidossa pitempi aikaväli kuten hoitoviikko tai hoitokuukausi on hinnoittelun kannalta järkevämpi vaihtoehto. Tässä selvityksessä hinnoittelun pohjaksi valittiin kuukausihinnoittelu ja vastaavasti RUG hintataulukot laskettiin kuvaamaan hoidon kuukausihintaa. Asiakasmääritelmänä käytettiin; kuukaudessa keskimäärin hoidetut asiakkaat, joilla oli vähintään yksi käynti. Tämä määritelmä kuvaa ehkä parhaiten kotihoidon säännöllistä paikkalukua. Jos valittaisiin määritelmäksi; asiakkaat, joilla oli vähintään yksi käynti viikossa, asiakasmäärä vähenee runsaat 20 prosentilla. Ulkopuolelle jää silloin tietyt tilapäiset asiakkaat, kuitenkin kustannuspuolella on resursoitu myös näiden asiakkaiden hoitamiseen. RUG -pohjaista hinnoittelua voidaan rakentaa monella eri tavalla. Yleensä vakioidaan RUG - kustannuspinoilla ainoastaan ne kustannukset, jotka oletetaan vaihtelevan hoitoisuuden mukaan. Tästä syystä RUG-III HC/22 hintataulukko koostuu kahdesta kustannuskomponentista 1) RUG - vakioitu hinta ja 2) kiinteä hinta. Yhdistämällä näitä kahta hintakomponenttia saadaan kuukauden kokonaiskustannus. Tässä selvitystyössä laadittiin kaksi hinnoittelumallia RUG vakioidun ja kiinteän hinnan osalta. Malli 1: RUG -vakioitu kuukausikustannus: hoitajien palkkakustannukset (myös ostetut) o vakioinnissa käytettiin kustannuspaino CMI (hoiva) Kiinteä kuukausikustannus: muut palkkakustannukset, aineet tarvikkeet, ostopalvelut ja vuokrakustannukset ja keskushallinnon kustannukset Malli 2: RUG -vakioitu kuukausikustannus: kaikki palkkakustannukset (myös ostetut) o vakioinnissa käytettiin kustannuspaino CMI (kaikki) Kiinteä kuukausikustannus: aineet tarvikkeet, ostopalvelut ja vuokrakustannukset ja keskushallinnon kustannukset 18

20 RUG-hintataulukon määrittämisessä lasketaan ensin palveluntuottajan RUG -neutralisoitu kustannus seuraavalla jakolaskulla = henkilöstömenot / CMI / asiakasmäärä. Kuviossa 6 on verrattu alueiden RUG neutralisoitu henkilöstökustannus kuukaudessa Malli 1 ja 2 osalta. Luvut tulkitaan siten, että asiakkaat hoidetaan näillä henkilöstökustannuksilla, kun keskimääräinen kustannuspaino (hoitoisuus) on 1,00. Malli 1:n ja 2:n RUG neutralisoitu kuukausikustannus oli Helsingissä 752 ja 804 euroa. Malli 2 neutralisoitu kustannus on luonnollisesti korkeampi koska tähän malliin sisällytettiin enemmän henkilöstökustannuksia ja vastaavasti kiinteät menot ovat pienemmät. Alueiden vertailussa, eteläinen on kallein ja itäinen halvin molemmissa malleissa. Kuviossa 7 on verrattu kotihoidon kiinteät kuukausikustannukset, alueiden vertailussa läntinen oli tässä vertailussa kallein ja itäinen halvin Malli 1 Malli RUG neutralisoitu kustannus HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen Kuvio 6. Kotihoidon RUG-III HC/22 neutralisoidut kuukausikustannukset v

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen Ikäihmisten palvelut Rauha Heikkilä Aleksadr Gerasin Harriet Finne-Soveri Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö -projekti (KOTA) Päiväkeskuksen organisointimalli osana Tampereen kotihoitoa

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu Päivämäärä 03.02.2017 Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu 03.02.2017 Yhteenveto Henkilöiden lukumäärä 94 (102) Keski-ikä 81,17 Nainen 63,83% Mies 36,17% RUG-III/HC_22,

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 72 Opas

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Laitoksessa vai kotona?

Laitoksessa vai kotona? Laitoksessa vai kotona? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö, dosentti (gerontologia) RAI seminaari: Itsemäärääminen, osallisuus ja pakon käyttö 27.09.2012, Messukeskus, Helsinki Agenda Johdattelua Palvelutarpeen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen 15-vuotisjuhlaseminaarista: Onnistuminen, Helsinki Congress Paasitorni

Palaute RAI-vertailukehittämisen 15-vuotisjuhlaseminaarista: Onnistuminen, Helsinki Congress Paasitorni 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen 15-vuotisjuhlaseminaarista: Onnistuminen, Helsinki Congress Paasitorni 2.10.2014 Ole hyvä ja arvioi esityksiä asteikolla: 5 erittäin hyvä 1 erittäin heikko YHTEINEN AAMUPÄIVÄ:

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa KIRSI HYNNINEN, KOTIHOIDON ESIMIES VARKAUS-JOROINEN SOSIAALI - JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA -ALUE Tervehdys Joroisista Joroinen sijaitsee

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT:

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: Kuvaus palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja palveluiden tasoista. PALVELUTASO 1 Asiakas suoriutuu päivittäisistä

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kuntoutumisen mahdollisuudet Helsinki Congress Paasitorni 3.4.2014

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kuntoutumisen mahdollisuudet Helsinki Congress Paasitorni 3.4.2014 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kuntoutumisen mahdollisuudet Helsinki Congress Paasitorni 3.4.2014 YHTEINEN AAMUPÄIVÄ: Kuntoutumisen mahdollisuuksista totta Puheenjohtajana ylilääkäri

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat

Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat RAI-seminaari 29.9.2011 2011-09-28 RAI-seminaari 9/2011 / Jutta Nieminen 1 Sisältö Henkilöstömitoituksen haasteet ja laskentatapa Uudet muuttujat

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10. 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kohti parempaa asiakas- ja asukasturvallisuutta Helsinki Congress Paasitorni 3.10.2013 YHTEINEN AAMUPÄIVÄ: Turvallisuus on yhteinen asia Puheenjohtaja ylilääkäri

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 1. RAI- arviointijärjestelmän käyttöönoton tarkoitus ja tavoitteet Seinäjoella tarvitaan yhtenäinen ja luotettava arviointijärjestelmä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille

Esityksen sisältö. HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta kotihoidon tiedontuottajille 8.9.2010 8.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Kotihoidon laskenta 30.11. Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN Liite 6/ Petula 19.3.2015 25 IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISEN PITKÄAIKAISEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON MYÖNTÄMINEN Perusturvalautakunta 19.3.2015 25 2 (6) 1. Yleiset periaatteet ennen ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin

Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Mikko Kaidesoja Tuotepäällikkö Tieto, Healthcare & Welfare mikko.kaidesoja@tieto.com Mistä

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELIN MÄÄRITTELY

YMPÄRIVUOROKAUTISEN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELIN MÄÄRITTELY 21.3.2011 YMPÄRIVUOROKAUTISEN PALVELUASUMISEN PALVELUSETELIN MÄÄRITTELY Tässä liitteessä on kuvattu palvelusetelin sisältö ja sille asetettavat vähimmäisvaatimukset, tukipalvelut, palvelusetelitasot ja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT ALKAEN

KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT ALKAEN KOTIHOIDON ASIAKASMAKSUT..0 ALKAEN Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (9/9): Kotona annettava palvelu (648/9): Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta OPERATIIVINEN SOPIMUS seuranta 1.1.-30.6. Vanhus- ja vammaispalvelut Taloudelliset tavoitteet 1.1 Määrärahat 1.000 TP 15 TAM Ennuste Tulot 34 738 33 824 33 891 Menot 179 494 180 299 180 326 Netto 144 756

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Asiakasryhmittelyyn pohjautuva tuotteistus

Asiakasryhmittelyyn pohjautuva tuotteistus Rauha Heikkilä, Magnus Björkgren Marjo Vesa, Birgit Viitanen Anita Laine, Kaisa Taimi Anja Noro, Matti Mäkelä Janne Asikainen Britta Sohlman Teija Hammar Leila Mäkinen Paula Andreasen Harriet Finne-Soveri

Lisätiedot

KOTIHOIDON PALVELUT KOTIHOIDON TOTEUTUS

KOTIHOIDON PALVELUT KOTIHOIDON TOTEUTUS TYRNÄVÄN KOTIHOITO Vanhuspalveluissa noudatetaan valtakunnallisia laatusuosituksia hyvästä palvelusta, tuetaan ikääntyneiden elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä asumista omassa kodissa mahdollisimman

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kotipalvelun kriteerit

Kotipalvelun kriteerit Kotipalvelun kriteerit Kotipalvelun kriteerit ja palvelujen sisältö Vahvistettu Maalahden perusturvalautakunnassa 16.12.2014 133 1 1. Kotipalvelu... 2 1.2 Kotipalvelun toimintaperiaatteet... 2 2. Kotipalvelut...

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja 19.3.2014 Valtakunnallinen tavoite laitoshoidon vähentäminen Kunnat tarvitsevat suunnittelussa taloudellisten

Lisätiedot

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Sivu 1 / 5 JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Hakemuksen saapumispäivä: 1. MITÄ HAETAAN JAKSOHOITO, minkä verran jaksohoitoa haetaan: PALVELUASUMINEN (ei ympärivuorokautinen) RYHMÄKOTI(ei ympärivuorokautinen)

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 1 (4) KOTIHOIDON KRITEERIT Kriteerien tarkoitus Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville ikääntyneille uusikaupunkilaisille. Kotisairaanhoidon palvelut

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa 15. 16.9.2016, Kuopio Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija FCG Konsultointi Oy 7.9.2016 Page 1 Tieto potilaista/asiakkaista, avun tarpeesta

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot