Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin kaupungin terveyskeskus. Helsingin terveyskeskuksen raportteja KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION"

Transkriptio

1 Tekijä(t) - Författare - Author(s) Heikkilä Rauha ja Wiili-Peltola Erja (toim.) Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteistushankkeen loppuraportti KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija - Utgivare - Publisher Helsingin kaupungin terveyskeskus Sarja - Serie - Series Helsingin terveyskeskuksen raportteja ISSN ISBN paperi papper paper Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2010 ISBN pdf Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendices 23 Osanumero - Del nummer Part number 2010:1 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä Referat Abstract Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon palvelujen tuotteistamishanke toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa vuosina Tavoitteena oli laatia yhdistettyyn kotihoitoon malli, jota voidaan käyttää terveyskeskuksen strategisen ja operatiivisen suunnittelun sekä johtamisen työvälineenä. RUG-pohjaisen tuotteistuksen lähtökohtana oli Resident Assessment Instrument (RAI) -järjestelmään sisältyvä RUG-III HC (Home Care)/22 -luokitus (Resource Utilization Groups), joka kuvaa kotihoidon asiakasrakenteen. Tuotteistamisessa päädyttiin 11 tuotteeseen: 1. Monialainen kuntoutus 2. Vaativa sairaanhoito 3. Akuuttihoito 4. Muistisairausasiakkaan hoito 5. Muistihäiriöasiakkaan hoito 6. Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito 7. Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito 8. Erittäin vaativa hoitotyö 9. Vaativa hoitotyö 10. Perushoito 11. Aktivoiva hoitotyö. Tuotekuvauksien työstäminen toteutettiin siten, että ensin pienryhmä analysoi useiden asiakkaiden RAI-arviointeja jokaisesta RUG-III HC/22 alaryhmästä. Tämän jälkeen tuotekuvauksia jatkettiin tilastoillisin menetelmin käyttäen RAI-järjestelmän muuttujia ja mittareita. Hinnoittelun pohjaksi valittiin kuukausihinnoittelu. RUG-pohjaisessa hinnoittelussa vakioitiin kustannuspainolla kustannukset, jotka vaihtelevat hoitoisuuden mukaan. RUG-III HC/22 hintataulukon kuukauden kokonaiskustannus saatiin yhdistämällä kustannuskomponentit, vakioitu hinta ja kiinteä hinta. Tuotteiden hinnat laskettiin hintataulukoista painotetulla keskiarvolla. RUG-III HC/22 -luokitus mahdollistaa palvelujen ja hoidon kuvaamisen sekä hinnoittelun. RUG-pohjaista hinnoittelujärjestelmää voidaan soveltaa kuntatason ohjausjärjestelmänä moniin tarkoituksiin. Avainsanat - Nyckelord - Key words Te-050.doc Hinta Pris Price Julkaisun jakelu: Helsingin terveyskeskus / tietopalvelu PL 6000, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Sähköposti: Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution: Helsingfors stad Hälsovårdscentralen / informationstjänst PB 6000, HELSINGFORS STAD Telefon: E-post: Distribution: City of Helsinki Health Care Centre / Information Services PB 6000, Helsingin kaupunki Telephone:

2 Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteistushankkeen loppuraportti ( ) SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta Helsingin kotihoidon tuotteistuksen tavoitteet Tuotteistuksen lähtökohdat Asiakasrakenneluokitus, RUG-III HC/ RUG- maksujärjestelmän kehittäminen Hankkeen toteutus Hankkeen organisointi Tuotteistuksen toteutus Helsingin kotihoidon tuotteet Tuotehierarkia Tuotteet Kotihoidon kustannukset Kotihoidon asiakasrakenne RUG-III HC/22 hintataulukko Yhteenveto... 23

3 1. Tausta Helsingin kaupungin terveyskeskuksen palvelujen tuotteistaminen on jatkoa ns. Kalleus -projektille (Helsingin terveyskeskuksen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hanke vuosina ). Terveyskeskuksen tuotteistushankkeessa laadittiin vuoden 2007 aikana esiselvitys, jonka perusteella tuotteistus päätettiin aloittaa Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa, pitkäaikaisessa sairaalahoidossa sekä suun terveydenhuollossa. Kotihoidon tuotteistukseen liittyvät hankkeet Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa on toteutettu vuonna Mobiilihoitaja I -hanke terveyskeskuksen ja Medixinen yhteistyönä. Hankkeessa kerättiin työaikaa koskevaa tietoa ammattiryhmittäin. Mobiilihoitaja II -hanke on jatkanut edellistä hanketta Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon, Medixinen sekä Culminatum Oy:n yhteistyönä. Pilotti on toteutettu lokakuusta 2008 tammikuuhun 2009, raportti koko hankkeesta on valmistunut huhtikuussa Tämän hankkeen tietoja voidaan hyödyntää muissa hankkeissa. Pilotissa asiakaskäynnit on kirjattu tunnistekortin (vrt. sirukortti) ja matkapuhelimen avulla Medixinen serverille, johon kaikki hoitajien suorittamat asiakaskohtaiset käynnit ovat siirtyneet automaattisesti. Kerätyn tiedon pohjalta on voitu laskea käynnin vaatima aika. Hanketta rahoitettiin maakunnallisella kehittämisrahalla Uudenmaan liiton kautta. Muita Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa meneillään olevia hankkeita ovat Palvelupalettihanke kaupungin ja Helsingin yliopiston (professori Yrjö Engeström) yhteistyönä ja Sosiaaliporras RAI-hanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. 2. Helsingin kotihoidon tuotteistuksen tavoitteet Tuotteistuksen tavoitteena oli laatia kotihoitoon malli, jota voidaan käyttää terveyskeskuksen strategisen ja operatiivisen suunnittelun sekä johtamisen apuvälineenä. Mallin hyödyntämisalueita ovat mm. eri yksiköiden välisten tuottavuuserojen vertailu ja yksikön tuottavuuden kehittymisen seuraaminen ajassa. Näiden tietojen avulla voidaan terveyskeskustoimintaan käytettäviä resursseja kohdentaa tai toimintakäytäntöjä muuttaa siten, että väestölle kyetään antamaan sen tarvitsemat palvelut tehokkaasti. Tuotteistushankkeen ohjausryhmässä hankkeelle vahvistettiin seuraavat tavoitteet: Tuotteistus on 1. väline, jonka avulla voidaan arvioida väestön palvelujen tarvetta 2. auttaa järjestämään tarpeen mukaiset palvelut voimavaroja tehokkaasti käyttäen 3. kuvaa potilastyöhön liittyvät tehtävät 4. syntyy rutiinitiedonkeruun avulla 5. mahdollistaa objektiivisen vertailun 6. väestölähtöinen lähestymistapa, ei toimipaikkalähtöinen 7. ydintietojen määrittely ja kirjautuminen käynnin yhteydessä (henkilötason tunniste jokaisesta käynnistä, käynnin pituus, toimenpiteet, ammattihenkilö etc.) 8. perustuu painokertoimeen, joka kuvaa asiakkaan hoidon vaativuutta, aikaa, henkilöstöresursseja etc. 9. voidaan soveltaa myös muiden kuntien perusterveydenhuollon tuotteistuksessa 2

4 3. Tuotteistuksen lähtökohdat 3.1 Asiakasrakenneluokitus, RUG-III HC/22 Kotihoidon tuotteistuksen lähtökohdaksi valittiin RAI-järjestelmään (Resident Assesment Instrument) sisältyvä RUG-luokitus (Resource Utilization Groups). Luokitus perustuu asiakkaan RAI-arviointiin, jonka tuottama tieto kuvaa asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti. Kotihoidon RUG-III HC(Home Care)/22 muodostuu seitsemästä pääluokasta ja 22 alaluokasta. Alaluokat kuvaavat asiakkaan hoidon vaativuuden ohella hoitoon käytettyä aikaa, joka määritellään kustannuspainon suhdelukuna. Kotihoidon RUG-III HC/22:ssa on huomioitu virallisen hoidon vaativuuden lisäksi myös epävirallista, esim. omaisten toteuttamaa hoitoa. RUG-III HC/22 luokittaa jokaisen asiakkaan yhteen seitsemästä pääryhmästä. Pääluokissa asiakas luokitellaan pääryhmänsä alaluokkiin lähinnä fyysisen toimintakykynsä mukaan. Koska luokitus on hierarkkinen, jokainen asiakas sijoittuu johonkin seitsemästä pääluokasta aina saman järjestyksen mukaan arvioituna. Aktiivista monialaista kuntoutusta saavat asiakkaat ovat pääryhmässä monialainen kuntoutus. Sairaanhoidollista ja lääketieteellistä apua tarvitsevat asiakkaat ovat pääryhmissä erittäin vaativa hoito, erityishoito ja kliinisesti monimuotoinen. Edellisten pääluokkien suhteen terveet muistihäiriöiset ja käytösoireiset asiakkaat ovat pääryhmissä kognitiivisten toimintojen heikentyminen ja käytöshäiriöt. Perushoitoa tarvitsevat asiakkaat ovat pääryhmässä heikentynyt fyysinen toimintakyky. Kuvio 1 kertoo pääluokkien nimet ja alaluokkien hoidon vaativuutta kuvaavan suhdeluvun, kustannuspainon. Taulukossa 1 on RUG-III HC/22 -luokituksen selitykset, jotka liittyvät kuvioon 1. Taulukko 1. RUG-luokituksen selitykset Pääryhmä Alaryhmän Selite Alaluokka lyhenne Monialainen kuntoutus RA R= Special Rehabilitation A RB R= Special Rehabilitation B Erittäin vaativa hoito SE1 SE=Extensive Services 1 SE2 SE=Extensive Services 2 Erityishoito SSA SS=Special Care A SSB SS=Special Care B Kliinisesti monimuotoinen CA C=Clinically Complex A CB C=Clinically Complex B CC C=Clinically Complex C Kognitiivisten toimintojen heikentyminen IA I=Impaired Cognition A IB I=Impaired Cognition B Käytöshäiriöt BA B=Behavioral Problems A BB B=Behavioral Problems B Heikentynyt fyysinen toimintakyky PA P=Reduced Physical Functions A PB P=Reduced Physical Functions B PC P=Reduced Physical Functions C PD P=Reduced Physical Functions D 3

5 Asiakas Aktiivisen kuntoutuksen asiakkaat Monialainen kuntoutus Special Rehabilitation ADL EI 4-10 RA RB 3,07 RA_1 1,13 RA_2 1,70 Erittäin vaativa hoito Extensive Services EI ADL>7 HOIDOT 1 SE1 1,86 2 SE2 3,42 Sairaanhoidollista/ lääketieteellistä apua tarvitsevat Erityishoito Special Care EI ADL 7-13 SSA 1, SSB 3,98 Kliinisesti monimuotoinen Clinically Complex EI ADL 4-5 CA 6-10 CB 1, CC 2,26 CA_1 0,70 CA_2 1,27 Kognitiivisten toimintojen heikentyminen Impaired Cognition EI ADL<11 CPS>3 ADL 4-5 IA 6-10 IB 1,80 Muistihäiriöiset/ käytösoireiset asiakkaat Käytöshäiriöt Behavioral Problems EI ADL<11 ADL IA_1 0,57 IADL 0 BA_1 0, BA IA_2 1,29 IADL 1-3 BA_2 1, BB 1,30 Perushoitoa/ hoivaa tarvitsevat asiakkaat Heikentynyt fyysinen toimintakyky Reduced Physical Functions ADL 4-5 PA 6-8 PB 1, PC 1, PD 2,26 ADL 0 IADL 1-3 PA_1 0,50 PA_2 0,94 Kuvio 1. RUG-III/22 luokitus ja kustannuspaino alaluokittain Kuviossa 1 kustannuspaino pohjautuu hoitohenkilökunnan asiakkaille antamaan aikaan. Kustannuspaino on suhdeluku, joka kuvaa hoitohenkilöstön erilaisille asiakkaille eri tavoin kohdentamaa aikaa ja osaamista. Asiakaskohtaisen hoitoajan keskiarvo vakioidaan yhdeksi. Perushoitoa tarvitsevien asiakkaiden saama hoito on pääasiallisesti kevyttä perushoitoa, kun kustannuspaino on alle yhden. Vastaavasti asiakkaan hoito on vaativaa perushoitoa kustannuspainon ollessa yli yhden. THL julkaisi kotihoidon kustannuspainot kesällä 2009 ja hankkeen alkuvaiheessa käytettiin testattavia kustannuspainoja. Alustavia painokertoimia voitiin käyttää tuotteistuksen suunnittelussa välittömästi. RUG-III HC/22 -luokitukseen perustuvaa tuotteistusta voidaan pitää hyvänä lähtökohtana, sillä se kuvaa asiakaslähtöisesti palvelutarvetta ja asiakasrakennetta nykyistä käyntimäärään perustuvaa 4

6 menetelmää paremmin. RUG-III HC/22 -luokitukseen pohjautuva tuotteistus toimii johdon ja esimiesten työkaluna sekä kehittämisen lähtökohtana. Tuotteistuksen avulla voidaan arvioida sekä asiakkaan hoidon tarpeita että henkilökunnan määrää ja osaamistarpeita. RUG-III HC/22 -luokitukseen pohjautuvaa tuotteistusta voidaan yhdistää hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Tällöin on mahdollista tarkastella annetun hoidon vaikuttavuutta. Tuotteistus mahdollistaa vertailun eri palvelutuottajien ja kuntien välillä RUG- maksujärjestelmän kehittäminen THL on käynnistänyt yhdessä sidosryhmien kanssa (Helsingin kaupunki ja Oulun kaupunki) hankkeen, jossa kehitetään kansallista maksujärjestelmämallia. Mallin pohjana toimii RUGluokitus. Maksujärjestelmähankkeessa lähtökohtana on palvelun tilaajan näkökulma. Maksujärjestelmähankkeen tavoitteena on laatia valtakunnallinen hintataulukko RUG-luokkien alaryhmille. Hintataulukko voidaan laatia myös kunta- tai aluekohtaisesti. Maksujärjestelmähankkeessa on oma ohjausryhmänsä, joka päättää hankkeen etenemisestä ja siihen liittyvästä pilotoinnista. Ohjausryhmän kokouksessa on päätetty, että maksujärjestelmän kehittämisessä lähdetään liikkeelle laitoshoidosta. Kotihoidon maksujärjestelmän kehittäminen pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. 4. Hankkeen toteutus 4.1 Hankkeen organisointi Kotihoidon tuotteistushanke oli osa laajempaa Helsingin kaupungin Perusterveydenhuollon tuotteistuksen kehittämishanketta, jonka toteutuksesta vastasi terveyskeskuksen toimitusjohtajan nimeämä ohjausryhmä. Siihen kuuluivat: Riitta Simoila, kehittämisjohtaja, Helsingin terveyskeskus, puheenjohtaja Markku Pekurinen, ryhmäpäällikkö, tutkimusprofessori, Stakes (myöh.thl) Olli Nylander, tulosaluejohtaja, Stakes (myöh. THL) Hannu Rintanen, ylilääkäri, Stakes (myöh. THL) Pirjo Tuomola, kehittämispäällikkö, Stakes (myöh. THL) Erja Wiili-Peltola, kehittämispäällikkö, Stakes (myöh. THL), hankkeen projektipäällikkö, sihteeri Helena Calonius, hallintopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Anneli Laapotti ( alk. Janne Romo), tietohallintopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Jussi Lind, suunnittelupäällikkö, Helsingin terveyskeskus Outi Väistö, erityissuunnittelija, Helsingin terveyskeskus Silja Paavola, varapääluottamusmies, henkilöstön edustaja, Helsingin terveyskeskus Heli Koivulahti, pääluottamusmies, henkilöstön varaedustaja, Helsingin terveyskeskus. Osa-hankkeet toteutettiin kotihoidossa, pitkäaikaisessa sairaalahoidossa ja suun terveydenhuollossa. Kunkin osa-hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi oma projektiryhmänsä. Kotihoidon tuotteistushankkeen projektiryhmään kuuluivat: 5

7 Anna-Liisa Lyytinen, kotihoidon johtaja, Helsingin terveyskeskus, puheenjohtaja Taina Holopainen, suunnittelija, Helsingin terveyskeskus Heli Koskisuo, suunnittelija, Helsingin terveyskeskus Aija Lahti (nyk. Jacobsson), kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Johanna Mäntyniemi, kotihoidon ohjaaja, Helsingin terveyskeskus Jaana Nummijoki, kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Sarri Nuorivaara, kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Outi Väistö, erityissuunnittelija, Helsingin terveyskeskus Heini Lehtoranta, kehittämispäällikkö, THL ( asti) Erja Wiili-Peltola, kehittämispäällikkö, THL, tuotteistuksen vastuuhenkilö Rauha Heikkilä, kehittämispäällikkö, THL Magnus Björkgren, projektipäällikkö, THL ja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Harriet Finne-Soveri, yksikön päällikkö, THL, hankeen asiantuntija. Tuotteistuksen tuotekuvauksia valmisteli pienryhmä, johon kuuluivat: Anna-Liisa Lyytinen, kotihoidon johtaja, Helsingin terveyskeskus Heli Koskisuo, suunnittelija, Helsingin terveyskeskus Aija Lahti (nyk. Jacobsson), kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Jaana Nummijoki, kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Sarri Nuorivaara, kotihoitopäällikkö, Helsingin terveyskeskus Johanna Mäntyniemi, kotihoidon ohjaaja, Helsingin terveyskeskus Soili Valkeinen, lähihoitaja, Helsingin terveyskeskus sekä THL:stä kehittämispäälliköt Erja Wiili-Peltola, Rauha Heikkilä ja Heini Lehtoranta. Kotihoidon projektiryhmä kokoontui hankkeen aikana 4 kertaa. Pienryhmä kokoontui hankkeen aikana 10 kertaa. Hankkeen loppuraportin toimittivat Erja Wiili-Peltola ja Rauha Heikkilä yhdessä terveyskeskuksen edustajien kanssa ja asiantuntijoina toimivat Magnus Björkgren ja Harriet Finne-Soveri. 4.2 Tuotteistuksen toteutus THL toteutti kotihoidon tuotteistuksen alustavan työn yhteistyössä Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon edustajien kanssa. Hanke aloitettiin tarkastelemalla kaikkien asiakkaiden jakautumista eri RUG-III HC/23 -alaluokkiin (kuvio 2). Ensi vaiheessa kotihoidon asiakkaista suurin osa sijoittui prosentuaalisesti alaluokkiin PA_1, PA_2 ja IA_2. Nämä ryhmät muodostavat yhteensä yli puolet arvioiduista asiakkaista (63,8 %). PA-alaryhmään kuuluvat asiakkaat ovat fyysisesti hyväkuntoisia ja korkeintaan lievästi dementoituneita, mutta terveydentilaltaan vakaita. PA_1 luokkaan kuuluvat asiakkaat suoriutuvat hyvin asioiden hoidosta, mutta PA_2 ryhmään kuuluvat asiakkaat tarvitsevat apua asioiden hoitamisessa. IA_2 luokassa olevien asiakkaiden kognition alenema on vähintään keskivaikea siten, että fyysistä toimintakykyä on vielä jäljellä. Lisäksi asiakkaat tarvitsevat apua asioiden hoidossa. 6

8 % Kotihoito 30,00 25,00 26,2 23,2 20,00 15,00 14,4 10,00 8,4 5,00 0,00 0,8 0,6 0,4 0,3 0,0 2,9 0,2 4,6 2,8 1,4 1,9 RA_1 RA_2 RB SE1 SE2 SSA SSB CA_1 CA_2 CB CC IA_1 IA_2 IB BA_1 BA_2 BB PA_1 PA_2 PB PC PD RUG HC 23 alaluokkaa (alaluokassa SE3 ei ole asiakkaita) Kuvio 2. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon asiakkaiden sijoittuminen vuonna 2008 RUG-III HC/22 alaluokkiin (THL:n RAI-tietokanta 1/2008). 3,3 1,6 2,8 0,3 1,8 0,4 1,6 Taulukossa 2 on esitetty Helsingin kotihoidon RAI-arvioitujen asiakkaiden prosentuaalinen jakauma RUG-III HC/22 -alaluokissa 1/2008. Käytetyt kustannuspainot olivat alustavia. Taulukko 2. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon asiakkaat RUG-alaryhmittäin (THL:n RAItietokanta 1/2008) Helsingin terveyskeskus, kotihoitoyksiköt RUGPL RUG cmi Lkm Prosentti 1 RA_1 1, ,81 1 RA_2 1, ,62 1 RB 2, ,39 2 SE1 1,78 9 0,29 2 SE2 4,36 1 0,03 3 SSA 1, ,92 3 SSB 3,77 7 0,23 4 CA_1 0, ,60 4 CA_2 1, ,42 4 CB 1, ,82 4 CC 2, ,39 5 IA_1 0, ,94 5 IA_2 1, ,35 5 IB 1, ,34 6 BA_1 0, ,55 6 BA_2 1, ,82 6 BB 1,58 9 0,29 7 PA_1 0, ,21 7 PA_2 0, ,16 7 PB 1, ,78 7 PC 1, ,42 7 PD 2, ,62 Yht ,00 HUOM. ei SE3 luokkaa Verrattaessa Helsingin kotihoidon asiakasrakennetta koko maan tilanteeseen RAI-arviointitiedon 1/2008 perusteella Helsingin kotihoidossa hoidettiin dementiahoitoa (RUG:n pääryhmästä 7

9 Kognitiivisten toimintojen heikentyminen; alaryhmät IA_2, IB), sairaanhoidollista ja lääketieteellistä hoitoa tarvitsevia asiakkaita (RUG:n pääryhmästä Kliinisesti monimuotoinen; alaryhmät CA_2, CB) muuta maata hieman enemmän ja vähemmän kevyttä perushoitoa (RUG:n pääryhmästä Heikentynyt fyysinen toimintakyky; alaryhmät PA_1, PA_2) (kuvio 3). Helsingin kotihoito RAI-järjestelmää käyttävät kotihoidot Suomessa, % RA_1 RA_2 RB SE1 SE2 SSA SSB CA_1 CA_2 CB CC IA_1 IA_2 IB BA_1 BA_2 BB PA_1 PA_2 PB PC PD Kuvio 3. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon asiakasrakenne verrattuna maan asiakasrakenteen keskiarvoon (THL:n RAI-tietokanta 1/2008) THL laati alustavan luonnoksen tuotejaottelusta RAI-arviointitietojen 1/2008 perusteella (kts. kuvio 2 ja 3). Alustavia tuotenimiä käyttäen Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon asiakkaista suurin osa sijoittui perushoitoa tarvitsevaan PA_1 ja PA_2-ryhmään, dementiahoitoryhmiin IA ja IB sekä sairaanhoidollista ja lääketieteellistä hoitoa tarvitseviin CA_1, CA_2, SSA-ryhmiin (taulukko 3). Taulukko 3. Alustava tuotejaottelu Tuotteet Alustavat tuotenimet RUG Prosenttia 1 perus kuntoutus RA, RB 2 2 erittäin vaativa hoito SE1 0 3 erittäin vaativa ja raskas hoito SE2, SE hoito SSB, CB, CC 4 5..hoito CA1, CA2, SSA 15,94 6 dementiahoito IA, IB 20 7 käytösoireisten hoito BA, BB 5 8 perushoito PA perushoito kuntoutuksella PA2 23,16 10 vaativa perushoito PB 2 11 erittäin vaativa perushoito PC 0 12 tehostettu vaativa perushoito PD 2 Yhteensä 100 Pienryhmässä käytiin läpi tuoteryhmittelyehdotusta asiakkaiden RAI-arviointilomakkeiden avulla. Koska kotihoidon RAIsoft-ohjelmistosovelluksessa ei ollut asiakaskohtaista asiakasrakenneluokitusta (RUG-III HC/22), Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon edustaja ja THL:n atk-suunnittelija käyttivät Mobile-II hankkeen henkilötunnisteita saadakseen RAI-aineistosta asiakkaiden RUG-luokan. Saatuja tietoja hyödynnettiin kotihoidon tuotteistuksessa. Muodostettavasta aineistosta poistettiin henkilötunnukset ja aineistosta vastasi Helsingin kaupunki. Tietojen yhdistämiseen Helsingin terveyskeskuksen toimitusjohtaja haki lupaa THL:ltä. 8

10 Alustavat tuotekuvaukset tuottivat pienryhmän kaksi edustajaa kokoontuen kolme kertaa. Tässä vaiheessa tuotteita oli vielä 22. Pienryhmätyöskentelyssä yhdistettiin RUG-III HC/22 alaluokkia toisiinsa ja tuotteiden määrä väheni viiteentoista. Tämän jälkeen THL:ssä testattiin tuotteita THL:ään luovutetun Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon RAI-aineiston avulla ja tuotteiden määräksi saatiin Helsingin kotihoidon tuotteet 5.1 Tuotehierarkia Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa päädyttiin 11 tuotteeseen. Tuotteita ovat Monialainen kuntoutus, Vaativa sairaanhoito, Akuuttihoito, Muistisairausasiakkaan hoito, Muistihäiriöasiakkaan hoito, Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito, Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito, Erittäin vaativa hoitotyö, Vaativa hoitotyö, Perushoito ja Aktivoiva hoitotyö. Tuotteet kuvaavat hoidon vaativuutta ja henkilöstöresurssien tarvetta. Tuotteet on kuvattu hierarkkisesti kuviossa 4. Helsingin terveyskeskus KOTIHOITO Monialainen kuntoutus Vaativa sairaanhoito Akuuttihoito Asiakkaat, joilla on kognitiivisen toimintakyvyn tuen tarve Asiakkaat, joilla on psyykkisen toimintakyvyn tuen tarve Asiakkaat, joilla on fyysisen toimintakyvyn tuen tarve Muistisairausasiakkaan hoito Muistihäiriöasiakkaan hoito Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito Erittäin vaativa hoitotyö Vaativa hoitotyö Perushoito Kuvio 4. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteet Aktivoiva hoitotyö 9

11 5.2 Tuotteet Kuviossa 5 on esitetty Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteet ja tuotekohtaisesti RUG-III HC/22 alaryhmät. Taulukossa 5 on esitetty tuotteiden osuus prosentuaalisesti. Tuote 1: Monialainen kuntoutus RA_1+RA_2+RB Tuote 2: Vaativa sairaanhoito SE2+SSB+CC+CB Tuote 3: Akuuttihoito SE1+SSA+CA_1+CA_2 Tuote 4: Muistisairausasiakkaan hoito IB Tuote 5: Muistihäiriöasiakkaan hoito IA_1 + IA_2 Tuote 6: Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito BB Tuote 7: Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito Tuote 8: Erittäin vaativa hoitotyö BA_1 + BA_2 PD Tuote 9: Vaativa hoitotyö PB + PC Tuote 10: Perushoito PA_2 Tuote 11: Aktivoiva hoitotyö PA_1 Kuvio 5. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteet Taulukko 5. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotteiden osuus prosentuaalisesti Tuotteen nimi arviointien määrä tuotteen osuus, (n) % Tuote 1: Monialainen kuntoutus 57 1,7 Tuote 2: Vaativa sairaanhoito 138 4,1 Tuote 3: Akuuttihoito ,4 Tuote 4: Muistisairausasiakkaan hoito 110 3,2 Tuote 5: Muistihäiriöasiakkaan hoito ,5 Tuote 6: Erittäin vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito 11 0,3 Tuote 7: Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito 142 4,2 Tuote 8: Erittäin vaativa hoitotyö 54 1,6 Tuote 9: Vaativa hoitotyö 64 1,9 Tuote 10: Perushoito ,3 Tuote 11: Aktivoiva hoitotyö ,9 yhteensä

12 Tuotekuvausten pohjana käytettiin: asiakkaiden RAI-arvioinnit palveluntarveluokitusta MAPLe -15 alaluokkaa muuttujia -ADL ruokailu, henkilökohtainen hygienia, pukeutuminen, wc:n käyttö, siirtyminen, kylpeminen; liikkumien kotona + apuvälineet sisätiloissa; liikkuminen ulkona + apuvälineet ulkotiloissa; kaatumisen uhka/epävarma kävely; kaatumisen uhka/asiakas pelkää kaatumista;turvaranneke -IADL aterioiden valmistaminen, tavalliset kotitaloustyöt -Palvelujen käyttö akuuttikäynti; päivystyspoliklinikka; sairaalajakso -lääkityksestä suoriutuminen -diagnoosit (kognestiivinen sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, verenpainetauti, Alzheimerin tauti, muu dementia kuin Alzheimerin tauti, hemiplegia/hemipareesi, Multippeli skleroosi, Parkinsonin tauti, artriitti, lonkkamurtuma, osteoporoosi, mikä tahansa psykiatrinen diagnoosi, syöpä, diabetes COPD Terveydentilan vakaus -mittari CHESS Taulukossa 6 on Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotekuvaukset. 11

13 Taulukko 6. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon tuotekuvaukset Tuotteen nimi Kuvaus Asiakkaiden hoidossa tarvitaan monialaista osaamista Asiakkailla voi olla sairaalajaksoja, päivystyspoliklinikkakäyntejä ja äkillisiä lääkärissä Monialainen käyntejä kuntoutus Asiakkaat saavat mitä tahansa yhdistelmää kolmesta terapiamuodosta fysio-, toiminta- RA_1+RA_2+RB tai peheterapiaa vähintään 120 minuuttia 7 arviointia edeltävänä päivänä liikkuminen: * asiakkaiden fyysisessä toimintakyvyssä on heikkenemistä * osalla asiakkaista on epävarma kävely, joka lisää kaatumisriskiä * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona suurin osa asiakkaista liikkuu rollaattorilla tai pyörätuolilla * ulkona ulkona asiakkaat liikkuvat rollaattorin tai pyörätuolin avulla * osa asiakkaista tarvitsee apua pukeutumisessa, wc:ssä ja pesuissa (suihku) * suurin osa asiakkaista tarvitsee apua kotitaloustöissä: astianpesu, pölyjen pyyhkiminen, vuoteen sijaaminen, siistiminen, pyykki ravitsemus: * asiakkaat tarvitsevat apua aterioiden valmistamisessa * osalla asiakkaista on ateriapalvelu * asiakkailla voi olla ongelmia nielemisessä tai riittävän useiden aterioiden syömisessä * suurin osa asiakkaista pystyy syömään itsenäisesti ja lisäksi osa tarvitsee apua ruoan paloittelussa ja rasioiden avaamisessa lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, toispuoleinen halvaus, osteoporoosi * suurin osa asiakkaista tarvitsee apua lääkityksissä * asiakkailla voi olla painehaava tai säärihaava kognitio: asiakkaiden kognitiossa on alenemaa käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita Asiakkaiden hoidossa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä Vaativa Asiakkailla voi olla sairaalajaksoja, päivystyspoliklinikkakäyntejä ja äkillisiä lääkärissä sairaanhoito käyntejä SE2+SSB+CC+CB Asiakkailla on vakava sairaus ja huono ennuste Kliinisen sairauden takia kotihoidosta käy koulutettu hoitaja asiakkaiden luona liikkuminen: * asiakkaiden fyysisessä toimintakyvyssä on heikkenemistä * asiakkaat tarvitsevat apua siirtymisessä, pukeutumisessa, hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa, wc:ssä, pesuissa (suihku) * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatua * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona asiakkaat tarvitsevat apua liikkuessaan rollaattorilla tai pyörätuolilla * ulkona asiakkaat tarvitsevat apua liikkuessaan rollaattorilla tai pyörätuolilla. Osa asiakkaista ei käy ulkona lainkaan ravitsemus: * asiakkaat tarvitsevat apua ruokailussa * asiakkailla voi olla ongelmia nielemisessä tai riittävän useiden aterioiden syömisessä * suurin osa asiakkaista ei kykene valmistamaan aterioita ja osalla on ateriapalvelu lääkitys: * terveyteen vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, sepelvaltimotauti, toispuoleinen halvaus, diabetes, osteoporoosi, syöpä * suurin osa asiakkaista tarvitsee apua lääkityksissä kognitio: asiakkaiden kognitiossa on alenemaa käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita 12

14 Tuotteen nimi Kuvaus Asiakkaiden hoidossa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä Asiakkailla voi olla sairaalajaksoja, päivystyspoliklinikkakäyntejä ja äkillisiä lääkärissä käyntejä Akuuttihoito Kliinisen sairauden takia kotihoidosta käy koulutettu hoitaja asiakkaiden luona SE1+SSA+CA_1+CA_2 Omaisen mukana olo vaikuttaa kotihoidon käyntimääriin liikkuminen: * asiakkaat voivat olla fyysisesti toimintakykyisiä * suurin osa asiakkaista pystyy itse siirtymään, pukeutumaan, käymään wc:ssä, kampaamaan hiuksensa, pesemään hampaansa, ajamaan partansa, ehostamaan kasvonsa, pesemään kasvot ja kädet sekä kuivaamaan ne * asiakkaat tarvitsevat apua pesuissa (suihku) * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona asiakkaat liikkuvat kepin tai rollaattorin avulla itsenäisesti * ulkona asiakkaat käyvät saattajan turvin ja apuvälineenä on keppi, rollaattori tai pyörätuoli ravitsemus: * suurin osa asiakkaista pystyy syömään itse * osa asiakkaista valmistaa aterian itse tai avustettuna * osalla asiakkaista on ateriapalvelu lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, diabetes, sepelvaltimotauti, osteoporoosi, COPD, * asiakkailla voi olla painehaava tai säärihaava * osa asiakkaista tarvitsee apua lääkityksissä kognitio: * asiakkaiden kognitiossa voi olla vähäistä alenemaa * asiakkaiden päivittäinen päätöksentekokyky on normaali, mutta joko kotiympäristössä on ongelmia/vaaratekijöitä tai ongelmia lääkityksestä suoriutumisessa, jos on vähintään yksi lääke Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt ja jos asiakkailla on voimavaroja, Muistisairausasiakkaan hoito IB niin ne ovat huonosti otettavissa käyttöön * asiakkaat tarvitsevat apua siirtymisessä, pukeutumisessa, hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona suurin osa asiakkaista liikkuu kepin tai rollaattorin avulla * ulkona asiakkaat käyvät saattajan turvin ja apuvälineenä on keppi, rollaattori tai pyörätuoli ravitsemus: * osa asiakkaista tarvitsee apua ruokailussa * osalla asiakkaista on ateriapalvelu lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, Alzheimerin tauti, muu dementia kuin Alzheimerin tauti, sepelvaltimotauti * suurin osa asiakkaista tarvitsee apua lääkityksissä kognitio: asiakkaiden kognitio on vähintään keskivaikeasti heikentynyt käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita 13

15 Tuotteen nimi Muistihäiriöasiakkaan hoito IA_1+IA_2 Erittäin vaativa käytös-oireisen asiakkaan hoito BB Vaativa käytösoireisen asiakkaan hoito BA_1+BA_2 Kuvaus Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaat ovat fyysisesti toimintakykyisiä * suurin osa asiakkaista selviytyy omatoimisesti syömisessä, wc:ssä, siirtymisessä, pukeutumisessa * pesuissa asiakkaat tarvitsevat apua * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * osalla asiakkaista on turvaranneke * kotona suurin osa asiakkaista liikkuu itsenäisesti ilman apuvälinettä tai kepin tai rollaattorin avulla * ulkona osa asiakkaista tarvitsee apuvälineen lisäksi myös saattajan ravitsemus: * asiakkaat tarvitsevat apua aterioiden valmistamisessa * osalla asiakkaista on ateriapalvelu lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, Alzheimerin tauti, muu dementia kuin Alzheimerin atuti, mikä tahansa psykiatrinen diagnoosi (masennus, ahdistushäiriö, sitsofrenia, paranoia) * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: asiakkaiden kognitio on vähintään keskivaikeasti heikentynyt käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaiden fyysinen toimintakyky on alentunut * osa asiakkaista selviytyy itsenäisesti wc:ssä, pukeutumisessa, hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa, pesuissa (suihku) ja osa tarvitsee apua näissä toiminnoissa * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * kotona asiakkaat liikkuvat itsenäisesti kepin, rollaattorin tai pyörätuolin avulla * ulkona osa asiakkaista liikkuu itsenäisesti ulkona ja osa tarvitsee saattajan sekä rollaattorin tai pyörätuolin ravitsemus: * asiakkaat syövät itsenäisesti tai pienen avun turvin * asiakkaat pystyvät nielemään ja saavat riittävästi aterioita * asiakkaat tarvitsevat apua aterioiden valmistamisessa * osalla asiakkaista on ateriapalvelu lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, mikä tahansa psykiatrinen diagnoosi (masennus, ahdistushäiriö, sitsofrenia, paranoia), sydämen rytmihäiriöt, diabetes, Parkinsonin tauti * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: asiakkaiden kognitiossa on enintään kohtalainen heikkeneminen käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaat ovat fyysisesti toimintakykykisiä * asiakkaat pystyvät itse siirtymään, käymään wc:ssä, pukeutumaan, kampaamaan hiuksensa, pesemään hampaansa, ajamaan partansa, ehostamaan kasvonsa, pesemään kädet ja kasvot sekä kuivaamaan ne * pesuissa asiakkaat tarvitsevat apua * suurimmalla osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * asiakkaat pelkäävät kaatumista * kotona asiakkaat liikkuvat itsenäisesti tai kepin ja rollaattorin avulla * ulkona asiakkaat liikkuvat itsenäisesti tai kepin ja rollaattorin avulla ravitsemus: * asiakkaat syövät itsenäisesti lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, mikä tahansa psykiatrinen diagnoosi (masennus, ahdistushäiriö, sitsofrenia, paranoia), sydämen rytmihäiriöt, diabetes kognitio: asiakkaiden kognitio on lievästi alentunut käytösoire: asiakkailla voi olla käytösoireita 14

16 Tuotteen nimi Erittäin vaativa hoitotyö PD Kuvaus Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt * asiakkaat tarvitsevat apua pukeutumisessa, siirtymisessä, wc:ssä, hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa, pesuissa * kotona asiakkaat liikkuvat avustettuna rollaattorilla tai pyörätuolilla * ulkona asiakkaat käyvät saattajan turvin tai ei laisinkaan ravitsemus: * asiakkaat tarvitsevat apua syömisessä * osa asiakkaista pystyy nielemään ja saa riittävästi aterioita, mutta osalla asiakkaista onongelmia nielemisessä tai riittävän useiden aterioiden syömisessä lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, Alzheimerin tauti * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: asiakkaiden kognitiossa on heikkenemistä Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaiden fyysinen toimintakyky on heikentynyt Vaativa hoitotyö * asiakkaat tarvitsevat apua wc:ssä, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa hiusten kampaamisessa, hampaiden pesussa, parranajossa, ehostamisessa, käsien ja kasvojen pesussa ja kuivaamisessa, pesuissa PB+PC * osalla asiakkaista kävely on epävarmaa, joka lisää kaatumisriskiä * kotona asiakkaat liikkuvat rollaattorin tai pyörätuolin avulla * ulkona saattajan turvin sekä rollaattorin tai pyörätuolin avulla ravitsemus: * osa asiakkaista syö itsenäisesti ja osa avun turvin * asiakkaista osa pystyy nielemään ja saa riittävästi aterioita, mutta osalla asiakkaista onongelmia nielemisessä tai riittävän useiden aterioiden syömisessä lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, diabetes, sepelvaltimotauri, osteoporoosi * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: asiakkaiden kognitiossa on enintään kohtalainen heikkeneminen Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaat ovat fyysisesti toimintakykyisiä Perushoito * asiakkaat pystyvät itse siirtymään, käymään wc:ssä, pukeutumaan, kampaamaan hiuksensa, pesemään hampaansa, ajamaan partansa, ehostamaan kasvonsa, pesemään kasvot ja kädet sekä kuivaamaan ne PA_2 * osa asiakkaista tarvitsevat apua pesuissa (suihku) ravitsemus: * osa asiakkaista tarvitsee apua ruokailussa * asiakkaat pystyvät nielemään ja saavat riittävästi aterioita lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, diabetes, sydämen rytmihäiriöt * asiakkaat tarvitsevat apua lääkehoidossa kognitio: * asiakkaiden kognitio on vähintään lievästi alentunut * asiakkaiden päivittäinen päätöksentekokyky on normaali, mutta joko kotiympäristössä on ongelmia/vaaratekijöitä tai on ongelmia lääkityksestä suoriutumisessa, jos on vähintään yksi lääke Ajoittain asiakkaat tarvitsevat koulutetua hoitajaa liikkuminen: * asiakkaat ovat omatoimisia arjessa Aktivoiva hoitotyö * asiakkaat pystyvät itse siirtymään, käymään wc:ssä, pukeutumaan, kampaamaan hiuksensa, pesemään hampaansa, ajamaan partansa, ehostamaan kasvonsa, pesemään kasvot ja kädet sekä kuivaamaan ne PA_1 * vain osa asiakkaista tarvitsee apua pesuissa (suihku) * kotona asiakkaat liikkuvat itsenäisesti * ulkona asiakkaat liikkuvat joko itsenäisesti tai pienen avun turvin ravitsemus: * asiakkaat syövät itsenäisesti * asiakkaat selviytyvät aterioiden valmistelusta lääkitys: * terveydentilaan vaikuttavia sairauksia ovat mm. verenpainetauti, diabetes, sepelvaltimotauti, sydämen rytmihäiriöt kognitio: asiakkaiden kognitio on enintään vain lievästi alentunut 15

17 6. Kotihoidon kustannukset Kustannus- ja toimintatiedot koottiin THL:n vertailukehittämisen kotihoidon kustannustietolomakkeen avulla kunta- ja aluetasolla ja ne edustavat vuoden 2008 tietoja. Kotihoidossa hoidon tuotosta määritellään yleensä kotikäynteinä ja/tai asiakasmäärinä. Tässä selvitystyössä hoidon käynnit tarkoittaa kaikki vuoden aikana toteutuneet kotihoidon kotikäynnit mukaan lukien lääkäreiden kotikäynnit. Asiakasmäärä määriteltiin kolmella eri tavalla 1) kaikki vuoden aikana hoidetut asiakkaat, joilla oli vähintään yksi käynti 2) kuukaudessa keskimäärin hoidetut asiakkaat, joilla oli vähintään yksi käynti ja 3) joulukuun poikkileikkaus kotihoidon säännöllisistä asiakkaista, joilla oli vähintään yksi käynti viikossa. Tämä viimeisin tieto saatiin kuusikkokuntien raportista. Taulukko 7. Helsingin kotihoidon käynnit ja asiakasmäärät 2008 Käynnit Vuodessa hoidetut asiakkaat, vähintään yksi käynti Kuukaudessa hoidetut asiakkaat, vähintään yksi käynti 7315 Viikossa hoidetut asiakkaat, vähintään yksi käynti 5987 Taulukosta 7 nähdään, että asiakasmäärä vähenee kun asiakaskriteeri tiukentuu. Verrattaessa kotihoidon kustannuksia suhteessa hoidettuihin asiakkaisiin on aina pidettävä mielessä miten asiakasmäärä on määritelty, koska se vaikuttaa keskeisesti tuloksiin. Esimerkiksi Helsingissä asiakasmäärän kertymä vuodessa (henkilötunnus kertaalleen) on kaksi kerta korkeampi kuin keskimäärin kuukaudessa. Tämä johtuu asiakkaiden vaihtuvuudesta ja tätä on syytä huomioida kustannusten vertailussa. Taulukossa 8 on verrattu asiakaskunnan vaihtuvuus jakamalla vuodessa hoidetut asiakkaat kuukaudessa hoidettuihin asiakkaisiin. Asiakkaiden vaihtuvuus tällä määritelmällä oli koko Helsingin kotihoidossa noin kaksinkertainen (1,99), pienintä etelän kotihoidossa ja suurinta pohjoisen ja itäisen alueilla. Vastaavasti kotihoidon ikärakenne (85-v %) oli korkein etelän alueella ja matalin pohjoisen ja itäisen alueilla. Asiakkaiden vaihtuvuuden ja ikärakenteen kanssa näyttää olevan selvä yhteys, mitä nuorempi ikärakenne sitä korkeampi on asiakkaiden vaihtuvuus. Taulukko 8. Asiakkaiden vaihtuvuus vuonna 2008 Asiakasmäärät HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen Vuodessa hoidetut asiakkaat Kuukaudessa hoidetut asiakkaat (ka) Vaihtuvuus 1,99 1,82 1,92 1,98 2,08 2,07 Ikä 85- v. % 45,7 52,9 45,0 48,2 40,8 33,3 Taulukossa 9 on esitetty Helsingin kotihoidon kustannukset kustannuslajeittain. Kustannustiedoissa vuokratut/ostetut hoitaja- ja lääkäripalvelut on sisälletty henkilöstömenoihin. Kustannuksiin on myös sisälletty keskushallinnon vyörytyksiä. Helsingin kotihoidon vuoden kustannukset suhteutettuna vuodessa hoidettuihin asiakaskertymään oli euroa. Jos vuoden kustannuksia suhteutetaan kuukaudessa keskimääriin hoidettuihin asiakkaisiin, keskimääräinen kustannus oli euroa vuodessa ja kuukaudessa euroa. Alueista eteläinen on selvästi kallein ja itäinen halvin. Kotihoidon käyntikustannus oli 50,46 euroa ja tässä vertailussa eteläinen alue oli myös kallein ja keskinen halvin. Taulukoissa esitetty kustannusindeksi kertoo kuinka paljon alueiden kustannukset eroavat koko kuntaan nähden. 16

18 Taulukko 9. Helsingin kotihoidon v kustannukset Kustannuslajit HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen 1. Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Aineet ja tarvikkeet Vuokrat Pääoma Keskushallinto Yhteensä Taulukko 10. Helsingin kotihoidon v kustannukset suhteutettuna vuoden asiakaskertymään Kustannuslajit HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen 1. Henkilöstökustannukset Ostopalvelut Aineet ja tarvikkeet Vuokrat Pääoma Keskushallinto Yhteensä kustannusindeksi 1,00 1,19 1,01 1,07 0,99 0,84 Taulukko 11. Helsingin kotihoidon v kustannukset suhteutettuna kuukaudessa keskimääriin hoidettuihin asiakkaisiin Kustannuslajit HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen 1. Hoitajien henkilöstökustannukset Muut henkilöstökustannukset Ostopalvelut Aineet ja tarvikkeet Vuokrat Pääoma Keskushallinto Yhteensä kustannusindeksi 1,00 1,09 0,97 1,07 1,04 0,88 Taulukko 12. Helsingin kotihoidon v kustannukset suhteutettuna tuotettuihin käynteihin Kustannuslajit HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen 1. Henkilöstökustannukset 40,96 44,31 39,25 40,68 42,32 38,98 2. Ostopalvelut 4,33 4,21 3,44 5,30 4,00 4,62 3. Aineet ja tarvikkeet 1,38 1,34 1,43 1,39 1,44 1,32 4. Vuokrat 1,69 1,98 1,36 1,52 2,02 1,60 5. Pääoma 0,22 0,26 0,22 0,22 0,20 0,22 6. Keskushallinto 1,88 2,05 1,79 1,93 1,83 1,84 Yhteensä 50,46 54,15 47,48 51,03 51,80 48,57 kustannusindeksi 1,00 1,07 0,94 1,01 1,03 0, Kotihoidon asiakasrakenne Asiakkaiden hoitoisuus arvioitiin RUG-III HC/22 asiakasrakenneluokituksella. Helsingin kotihoidossa arvioitujen asiakkaiden määrä edusti noin 45 prosenttia hoidetuista asiakkaista (Taulukko 13). Voidaan olettaa, että tiedot antavat suhteellisen edustavan kuvauksen asiakasrakenteesta. Taulukossa 8 on verrattu Helsingin kotihoidon vuoden 2008 asiakasrakenne mitattuna RUG-III HC/22 luokituksen kustannuspainoilla (CMI = Case Mix Index). Kustannuspainot ovat valtakunnallisia ja kuvaavat taloudellisten voimavarojen suhteellista käyttöä eri asiakasryhmissä. Kustannuspainot on laskettu mittaamalla eri luokissa välittömään hoitamiseen käytettyjä henkilöstömenoja. Esimerkiksi kustannuspaino 1,10 tarkoittaa asiakasta, joka on 10 % kalliimpi kuin luokituksen keskivertoasiakas ja vastaavasti kustannuspaino 0,90 tarkoittaa asiakasta, joka on 10 % halvempi kuin keskivertoasiakas. RUG-III HC/22 luokituksen pohjalta on hyödynnettävissä kaksi kustannuspainoa, toisessa on huomioitu ainoastaan hoitajien 17

19 henkilöstökustannus hoitoisuuden määrittämisessä ja toisessa on hoivan lisäksi huomioitu myös fysio-, toiminta- ja puheterapia sekä sosiaalityö. Alueista pohjoisella oli korkein kustannuspaino ja itäisellä alhaisin. Taulukosta 14 nähdään, että alueiden väliset erot hoitoisuudessa ovat suhteellisen pienet, pohjoisen ja itäisen välinen ero oli noin 5 prosenttiyksikköä. Taulukko 13. RAI-HC arvioitujen asiakkaiden määrä HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen Kuukaudessa hoidetut asiakkaat (ka) RAI-HC arvioinnit Arvioiutujen asiakkaiden % osuus 45 % 52 % 48 % 54 % 47 % 30 % Taulukko 14. RUG-III HC/22 kustannuspainot (keskiarvo) Kustannuspainot HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen CMI (kaikki) 1,017 1,013 0,999 1,024 1,045 0,996 CMI (hoiva) 1,019 1,024 1,013 1,022 1,045 0, RUG-III HC/22 hintataulukko Yhdistämällä kotihoidon kustannus-, toiminta- ja asiakasrakennetiedot, voidaan laskea RUG-III/HC luokitukselle hinnat, jotka edustavat yhden kunnan tai kotihoidon alueen kustannustasoa. Nämä tiedot voidaan käyttää pohjaksi hoidon hinnoittelussa ja kustannusten vertailussa. RUG -pohjaisessa hoidon hinnoittelussa asiakastyyppi on hinnoittelun pohja. Laitoshoidossa hoidon tuotosta määritellään yleensä hoitopäivänä ja RUG -hintataulukot lasketaan kuvaamaan hoitopäivän hintaa eri hoitoisuusluokissa. Kotihoidossa pitempi aikaväli kuten hoitoviikko tai hoitokuukausi on hinnoittelun kannalta järkevämpi vaihtoehto. Tässä selvityksessä hinnoittelun pohjaksi valittiin kuukausihinnoittelu ja vastaavasti RUG hintataulukot laskettiin kuvaamaan hoidon kuukausihintaa. Asiakasmääritelmänä käytettiin; kuukaudessa keskimäärin hoidetut asiakkaat, joilla oli vähintään yksi käynti. Tämä määritelmä kuvaa ehkä parhaiten kotihoidon säännöllistä paikkalukua. Jos valittaisiin määritelmäksi; asiakkaat, joilla oli vähintään yksi käynti viikossa, asiakasmäärä vähenee runsaat 20 prosentilla. Ulkopuolelle jää silloin tietyt tilapäiset asiakkaat, kuitenkin kustannuspuolella on resursoitu myös näiden asiakkaiden hoitamiseen. RUG -pohjaista hinnoittelua voidaan rakentaa monella eri tavalla. Yleensä vakioidaan RUG - kustannuspinoilla ainoastaan ne kustannukset, jotka oletetaan vaihtelevan hoitoisuuden mukaan. Tästä syystä RUG-III HC/22 hintataulukko koostuu kahdesta kustannuskomponentista 1) RUG - vakioitu hinta ja 2) kiinteä hinta. Yhdistämällä näitä kahta hintakomponenttia saadaan kuukauden kokonaiskustannus. Tässä selvitystyössä laadittiin kaksi hinnoittelumallia RUG vakioidun ja kiinteän hinnan osalta. Malli 1: RUG -vakioitu kuukausikustannus: hoitajien palkkakustannukset (myös ostetut) o vakioinnissa käytettiin kustannuspaino CMI (hoiva) Kiinteä kuukausikustannus: muut palkkakustannukset, aineet tarvikkeet, ostopalvelut ja vuokrakustannukset ja keskushallinnon kustannukset Malli 2: RUG -vakioitu kuukausikustannus: kaikki palkkakustannukset (myös ostetut) o vakioinnissa käytettiin kustannuspaino CMI (kaikki) Kiinteä kuukausikustannus: aineet tarvikkeet, ostopalvelut ja vuokrakustannukset ja keskushallinnon kustannukset 18

20 RUG-hintataulukon määrittämisessä lasketaan ensin palveluntuottajan RUG -neutralisoitu kustannus seuraavalla jakolaskulla = henkilöstömenot / CMI / asiakasmäärä. Kuviossa 6 on verrattu alueiden RUG neutralisoitu henkilöstökustannus kuukaudessa Malli 1 ja 2 osalta. Luvut tulkitaan siten, että asiakkaat hoidetaan näillä henkilöstökustannuksilla, kun keskimääräinen kustannuspaino (hoitoisuus) on 1,00. Malli 1:n ja 2:n RUG neutralisoitu kuukausikustannus oli Helsingissä 752 ja 804 euroa. Malli 2 neutralisoitu kustannus on luonnollisesti korkeampi koska tähän malliin sisällytettiin enemmän henkilöstökustannuksia ja vastaavasti kiinteät menot ovat pienemmät. Alueiden vertailussa, eteläinen on kallein ja itäinen halvin molemmissa malleissa. Kuviossa 7 on verrattu kotihoidon kiinteät kuukausikustannukset, alueiden vertailussa läntinen oli tässä vertailussa kallein ja itäinen halvin Malli 1 Malli RUG neutralisoitu kustannus HELSINKI Eteläinen Keskinen Läntinen Pohjoinen Itäinen Kuvio 6. Kotihoidon RUG-III HC/22 neutralisoidut kuukausikustannukset v

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen?

Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Vertailukelpoinen kustannuspaino yli palvelurakenteen? Rauha Heikkilä RAI-vertailukehittämisen seminaari 29.9.2012, Messukeskus 1.10.2012 THL 1 Yhtenäinen iäkkäiden palveluiden voimavaratarveluokitus läpi

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta

Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta Ravitsemus tuotteistuksen näkökulmasta Rauha Heikkilä RAI-seminaari 29.9.2011 Jäsentely RAI-ohjausryhmän ajatuksia asiakassegmentointiin perustuvasta tuotteistuksesta Asiakassegmentointiin perustuvan tuotteistuksen

Lisätiedot

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä RAI- seminaari.9. Paasitorni, Helsinki Rauha Heikkilä 5.. Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö Kunta -vertailutietokanta

Lisätiedot

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen

Tampereen kotihoidon alkutilanteen kartoitus RAI-järjestelmää hyödyntäen Ikäihmisten palvelut Rauha Heikkilä Aleksadr Gerasin Harriet Finne-Soveri Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö -projekti (KOTA) Päiväkeskuksen organisointimalli osana Tampereen kotihoitoa

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

21.9.2015. Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a.

21.9.2015. Hoitoaika (k.a.) DKLR (*) LKPT (*) JKPT (*) Tpa k.a. 1 (9) YHTEENVETO JÄMSÄN JA KUHMOISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON (tehostettu asumispalvelu) RAI-LTC TULOKSISTA, AINEISTO 1/2014 ja 2/2014 sekä aineisto 1/2015 Valmistelija: Vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina

Lisätiedot

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Kuntouttavan toiminnan johtaminen Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen

Lisätiedot

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011

Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta RAI-seminaari 24.3.2011 Jutta Nieminen Vertailutietoa kustannuksista, toimintatiedoista ja laadusta Ohjausryhmän terveiset Tiedonkeruut Henkilöstömitoitus

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn tuottavuustietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 122 Opas

Lisätiedot

21.9.2015. Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0

21.9.2015. Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0 1 (9) YHTEENVETO JÄMSÄN JA KUHMOISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON (vuodeosastot ja vanhainkoti) RAI-LTC TULOKSISTA, AINEISTO 1/2014 ja 2/2014 sekä aineisto 1/2015. Valmistelija: Vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina

Lisätiedot

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla?

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla? Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla? Seinäjoki 16.6.2010 Rauha Heikkilä Ikäihmisten palvelut -yksikkö 17.6.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö RAI; Palvelujen järjestäminen KUNTATASO RAI;

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Opas yhdistetyn henkilöstötietokannan tietosisältöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi 72 Opas

Lisätiedot

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus

RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Tiedosta hyvinvointia 1 RAI-tunnusluvut vertailukehittämisen ja johtamisen tukena - esimerkkinä ravitsemus Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 23.9.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vertailukehittäminen

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit. Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri

Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit. Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri Asiakas- ja asukasohjauksen kriteerit Ikääntyneiden kotihoidon, tehostetun palveluasumisen, vanhainkotiasumisen ja hoivahoidon ohjaukseen Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri SISÄLLYSLUETTELO 1 Kriteerien

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL

Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Pia Vähäkangas, TtT, Projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus, Asiantuntija THL Moniammatillista, tavoitteellista ja terveyslähtöistä Yksilöllistä, asiakkaan tarpeista lähtevää Lähtökohtana on asiakkaan

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Aikuisten hoito 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 Omaishoidon tuki Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon

Lisätiedot

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) Kuvio 1. Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 ) TOIMINTAYMPÄRISTÖ Iäkäs kuntoutuja ja hänen omaisensa Lähtökohta Terveysongelma Edellytys Sitoutuminen tavoitteen

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Lukuohje RAI-palauteraportin sisältöön Kotihoito Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6161 www.thl.fi 2(31) Tämä

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden

Lisätiedot

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus Tuotteistus/potilasryhmitys terveydenhuollossa! Tuotteistuksella ymmärretään monentasoisia asioita yksittäiset toimenpiteet

Lisätiedot

Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet

Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet SAS: Selvitä, arvioi, sijoita Palveluasumis- ja hoivakotipaikan myöntämisperusteet Vanhustenhuollon SAS-toiminnan periaatteet Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 1. Tarkoitus ja tavoite Mustasaaren

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Matti Mäkelä 12.12.2014 12.12.2014 Vertailukelpoinen toimintakykytieto / Matti Mäkelä 1 Toimintakykytiedon vertailukelpoisuus

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Sosiaali- ja terveysvirasto 11/2015 Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 13.03.2015 Osastopäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Sosiaali- ja terveysvirasto 11/2015 Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 13.03.2015 Osastopäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) 14 TUVI (Turvapuhelimen ja kotihoidon virtuaalisia käyntejä kehittävä) - ohjausryhmän asettaminen HEL 2014-009860 T 00 00 02 Päätös päätti täydentää päätöstään 49, 22.9.2014

Lisätiedot

Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat

Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat Henkilöstömitoitus, ravitsemus ja uudet palautemuuttujat RAI-seminaari 29.9.2011 2011-09-28 RAI-seminaari 9/2011 / Jutta Nieminen 1 Sisältö Henkilöstömitoituksen haasteet ja laskentatapa Uudet muuttujat

Lisätiedot

Asiakasryhmittelyyn pohjautuva tuotteistus RUG-III LTC/34-luokituksen avulla

Asiakasryhmittelyyn pohjautuva tuotteistus RUG-III LTC/34-luokituksen avulla Rauha Heikkilä Anniina Tirronen Birgit Viitanen Anne-Mari Salonen, Magnus Björkgren Anja Noro Janne Asikainen Joonas Sakki, Matti Mäkelä Harriet Finne-Soveri Asiakasryhmittelyyn pohjautuva tuotteistus

Lisätiedot

Kotihoidon myöntämisperusteet. Kotipalvelun myöntämisperusteet ja palvelujen sisältö 2015

Kotihoidon myöntämisperusteet. Kotipalvelun myöntämisperusteet ja palvelujen sisältö 2015 Kotihoidon myöntämisperusteet Kotipalvelun myöntämisperusteet ja palvelujen sisältö 2015 Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.5.2015 1. Kotihoidon tavoitteet ja periaatteet... 2 2. Kotipalvelun järjestäminen...

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa 5.11.2012Tero Tyni, erityisasiantuntija, sosiaali-ja terveystoimi Tero.Tyni@kuntaliitto.fi 09 771 2246 Sisältö: Tuotteistaminen Mitä

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 029 524 6000 www.thl.fi RAI-palauteraportin lukuohje 2(34) Nämä ohjeet auttavat

Lisätiedot

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT:

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: Kuvaus palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja palveluiden tasoista. PALVELUTASO 1 Asiakas suoriutuu päivittäisistä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2014 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 8.12.2014 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus

Projektitutkijat Anssi Vartiainen ja Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut/ Helsingin kaupungin tietokeskus Palvelusisältöjen ja kustannusten määrittelytyön tärkeys taloudellisuus- ja tuottavuusvertailuissa. Kokemuksia kuutosvertailuista Kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuus seminaari, Valtionvarainministeriö

Lisätiedot

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset

Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: keskeiset tulokset Screener Oulu palvelutarpeen arvioinnissa ja muut käyttöalueet: 1 keskeiset tulokset, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pietarsaaren alueen sote, THL, GeroFuture 2 Oulu Screener taustaa

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

RAI-vertailukehittäminen

RAI-vertailukehittäminen RAI-vertailukehittäminen Laitoshoidon ja palveluasumisen kustannustietojen palauteraportin lukuohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Telephone: 020 610

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Tiedosta hyvinvointia 1 Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä. Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 2

Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä. Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 2 Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari Käytösoireet useat eri

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

yksiöt (1h+tk+kh) 40-41,5 m² 16,12 /m² kaksiot (2h+k+kh) 50-67 m² 15,27 /m² kolmiot (3h+k+kh) 69-74 m² 14,96 /m²

yksiöt (1h+tk+kh) 40-41,5 m² 16,12 /m² kaksiot (2h+k+kh) 50-67 m² 15,27 /m² kolmiot (3h+k+kh) 69-74 m² 14,96 /m² CARITAS-KODIN PALVELUASUNTOJEN HAKEMINEN Caritas-Kodin palveluasuntoja vuokraa Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä. Caritas hoitaa asukasvalinnan sekä tuottaa asukkaiden palvelut. Palveluasunnot ovat tarkoitettu

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kuntoutumisen mahdollisuudet Helsinki Congress Paasitorni 3.4.2014

Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kuntoutumisen mahdollisuudet Helsinki Congress Paasitorni 3.4.2014 1 Palaute RAI-vertailukehittämisen seminaarista: Kuntoutumisen mahdollisuudet Helsinki Congress Paasitorni 3.4.2014 YHTEINEN AAMUPÄIVÄ: Kuntoutumisen mahdollisuuksista totta Puheenjohtajana ylilääkäri

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 26.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tiedetään että: Ikä, pitkäaikaissairaudet ja toiminnanvajaus altistavat

Lisätiedot

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA Arja Lång, hoitotyön lehtori, Savonia-amk Tuija Sairanen, fysioterapian lehtori, Savonia-amk HOITOTYÖN PROSESSI Hoitotyön prosessin vaiheet

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus 4.12.2015 Perusterveydenhuollon toiminnan ja talouden koordinointi: tuotteistuksella väestön

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

15.4.2015 Riitta Sernola

15.4.2015 Riitta Sernola 15.4.2015 Riitta Sernola Nokian kotihoito Nokian kaupungissa asukkaita n. 32 854 (v 2014) yli 65 -vuotiaita 5 683 (v 2014) yli 85 vuotiaita 720 (v 2014) Kotihoito jaettu 4 alueeseen 8 tiimiä 81 kodinhoitajaa

Lisätiedot

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki

Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot