3.2.1 Käyttötalouden toteutuminen 1

Transkriptio

1 SISÄLTÖ - II osa Käyttötalouden toteutuminen 1 KAUPUNGINHALLITUS 1 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 30 TARKASTUSLAUTAKUNTA 32 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (KAUPUNGIN OSUUS) 36 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS 39 SIVISTYSLAUTAKUNTA 41 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 105 TEKNINEN LAUTAKUNTA 120 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 154 JÄTELAUTAKUNTA 283 0

2 3.2.1 Käyttötalouden toteutuminen KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Hallinto ja talousasiat - asioiden valmistelu kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle - kaupungin toiminnan ja taloudenhoidon yleissuunnittelu - talousarvion ja suunnitelman valmistelu ja toimeenpano - tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinta - sosiaaliasiamies-toiminta Henkilöstöasiat Kehittämisyksikkö Kaupunginsihteeri: Niklas Talling TOIMIALA: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslian toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille, ts. kaupungin hallintokunnille, poliittisille toimielimille, asukkaille, viestimille ja yrityksille laadukasta palvelua. Laadukkaalla palvelulla tarkoitetaan luotettavaa, nopeaa, kustannustehokasta, kaksikielistä ja asiakasystävällistä palvelua. Kaupunginkanslian ydintoimintoihin kuuluvat kansliatoiminnot, ts. asianhallinta ja kaupunginvaltuustoa ja kaupunginhallitusta sekä eräiltä osin myös päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen palvelukeskuksen poliittisia toimielimiä koskevat valmistelu-, sihteeri- ja toimeenpanotehtävät. 1

3 Yleisten kansliatoimintojen lisäksi kaupunginkanslia tarjoaa kaupungin muille hallinnonhaaroille laki-, hankinta-, tietosuoja-, käännös- ja tulkki-, puhelunvälitys- ja painopalveluja. Kaupunginkanslia vastaa myös kaupungin joukkoliikenteestä (Vippari). Kansliatoimintojen ja edellä mainittujen erikoisasiantuntijapalvelujen lisäksi kaupunginkanslia avustaa kaupunginjohtajaa kaupungin johdon ja hallinnon koordinoinnissa ja osallistuu hallinnon kehittämiseen, ulkoiseen viestintään ja tarpeen mukaan muihin sisäisiin ja ulkoisiin hankkeisiin. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös erillisinä yksikköinä matkailutoimisto sekä talous- ja velkaneuvonta ja sosiaaliasiamies. Näistä yksiköistä laaditaan erillinen talousarvio. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Konsernihallinnon organisaatio muuttui eräiltä osin syksyllä Kaupunkikehitysyksikkö lakkasi erillisenä yksikkönä, ja henkilöstö ja yksikön toiminta siirtyivät kaupunginkansliaan, mutta kaupunkikehittämisyksikön alaisuudessa toiminut matkailutoimisto jatkaa kaupunginkanslian erillisenä yksikkönä. Kaupunginkansliaan kuuluu myös vuonna 2012 työnsä aloittanut Welcome Office-hankkeen hanketyöntekijä. Vuoden 2012 aikana on kaupunginkansliasta vähennetty 2,6 virkaa. Eläköitymisen seurauksena jätettiin täyttämättä ja samalla lakkautettiin kaksi puhelunvälittäjän virkaa. Lisäksi yksi täyttämättä ollut (60 %) tietopalvelusihteerin virka lakkautettiin. Kaupunginhallituksen kokouksissa on vuoden 2012 aikana siirrytty kokonaan paperittomiin kokouksiin. 2

4 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Kaupunginkanslian tavoitteena on asiainhallinta, joka on laadukasta, nopeaa, innovatiivista ja kustannustehokasta. Saapunut asia kirjataan ja toimitetaan edelleen saapumispäivänä, että se valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) ja päätös asiasta tehdään kaupunginvaltuustossa 1 vuoden kuluessa. Kaupunginsihteeri Vuoden 2012 aikana on asianhallintaohjelma Kunta- Toimistoon rekisteröityjä asioita tullut 244 (257 v. 2011) kaupungin keskushallintoon, 184 (153 v. 2011) päivähoito- ja koulutusvirastoon ja 208 (205 v. 2011) tekniseen palvelukeskukseen). Periaatteessa kaikki asiat on rekisteröity ja toimitettu edelleen 1. päivänä (paitsi heinäkuussa, jolloin useimmat kansliat ovat kiinni lomien vuoksi). 435 (394 v. 2011) asiaa on otettu kaupunginhallituksen käsiteltäviksi, ja lähes kaikki on viety kaupunginhallituksen käsitel-täviksi 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määrä-ajassa, 81 (78 v. 2011) noista asioista on viety kaupungin-valtuuston päätettäviksi, ja niistä kaikki on käsitelty 1 vuoden kuluessa muutamia aloitteita lukuun ottamatta. 3

5 Palveluiden saatavuus ja laatu Kanslian lakipalvelut takaavat sen, että kaupunki toimii palveluja tarjotessaan lakien mukaan asukkaiden parhaaksi. Puhelinvaihde on kaupungin kasvot ulospäin. Palvelun on siksi oltava tavoitettavissa, sen on oltava osaavaa, asiakasmyönteistä ja kaksikielistä. Päätöksissä ei oikaisuvaatimuksiin tai valituksiin johtavia virheellisyyksiä. Ei valituksia odotusajoista tai huonosta palvelusta. Kaupunginlakimies Kaupunginsihteeri Tehdyt oikaisuvaatimukset ja valitukset eivät ole johtuneet päätöksistä, jotka ovat olleet lainmukaisuuden puolesta virheellisiä. Kaupunginkanslia ei ole saanut valituksia odotusajoista tai huonosta palvelusta. 4

6 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti ja kehittämiskeskusteluja jokaisen työntekijän kanssa. Työpaikkakokouksia pidetään vähintään 8 kertaa vuodessa ja kehittämiskeskusteluja kerran vuodessa. Kaupunginsihteeri Työpaikkakokouksia on pidetty säännöllisesti, vähintääna kahdeksan kertaa vuoden 2012 aikana. Kehittämiskeskustelut on pidetty suunnitelmien mukaisesti Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Osallisuus työyhteisöön - Kaikki työntekijät osallistuvat. mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, osallistumalla Tyhyyn, Tykyyn, ulkoiluiltapäivällä jne. Työpaikkakokouksissa ja kehittämiskeskusteluissa tehtyjen ehdotusten /päätösten seuranta Kaupunginsihteeri Työpaikkakokouksissa on seurattu aikaisempien päätösten/ehdotusten toteutumista. Henkilöstölle on annettu mahdollisuus vaikuttaa työpaikkakokousten sisältöön. 5

7 TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Talousarvio Työvuodet 13,4 13,4 17,4 19,5 19,5 19,5 Perustelut Lue toimintaympäristön muutos-kohta Kehittämiskoordinoija: Christina Lind-Kangas TOIMIALA: Kehittäminen, hankinta ja joukkoliikenne TOIMINTA-AJATUS Kehittämisyksiköllä on hallinnollinen vastuu kaupungin organisaation seuraavista alueista riippumatta siitä, mikä sektori hoitaa toimeenpanon: TOIMINTATAVOITTEET Joukkoliikenne Vippari-liikenne tarjoaa kaikille mahdollisuuden kutsuohjatun palveluliikenteen käyttämiseen kaupunkitaajaman alueella. Pitkällä aikavälillä liikennettä lisätään aikataulullisesti ja sen resursseja vahvistetaan siten, että myös yhä useampia työmatkoja voidaan tehdä Vipparibusseilla. Syöttöliikenne Pietarsaari-Kruunupyy jatkuu. Liikenteen tarkoitus on parantaa liikkuvuutta ja edistää yrityselämän etuja. Syöttöliikennettä Pännäisiin pidetään yllä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä. Kaupunki valvoo jatkuvasti joukkoliikennettä ja koko logistiikkaa koskevia lainsäädäntö-, talous- ja muita ajankohtaisia asioita valtion viranomaisiin nähden. Liikenteen osalta on yleistavoitteena turvata Pietarsaaren kaupungin logistiikan hyvin toimivat, kattavat, monipuoliset ja taloudellisesti perusteltavissa olevat ratkaisut. 6

8 Hankinnat Yksikkö toimii toimintasäännön mukaan kaupungin hankintayksikkönä. Tavoitteena on avustaa kaupungin hallintokuntia hankintojen tekemisessä. Hankintarakennetta järkeistämällä ja muuttamalla osasto pyrkii käyttämään kaupungin resursseja säästäväisesti ja kohtelemaan tavarantoimittajia tasavertaisesti ja siten vähentämään hankintojen käyttökustannuksia. Hankintatoiminnassaan kaupunki pyrkii aktiivisesti valvomaan mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa ja hakemaan osarahoitusta muista lähteistä. Hankkeet Osastolla on vastuu kaupungin osallistumisesta kaupunginhallituksen tai kaupunginjohtajan päättämiin hankkeisiin. Osasto tekee kaupunginjohtajalle ehdotuksia uusista hankkeista, joihin kaupunki voisi osallistua. Ulkoisen imagon luominen Kaupungin imagoa parannetaan osallistumalla messuihin, kokouksiin, kongresseihin ja muihin sellaisiin tilaisuuksiin, joissa kaupunki voi tulla näkyvästi esille. Kaupunki pyrkii eri alojen yhteisöjen jäsenyyteen luomalla eri alojen verkostoja voidakseen osallistua sekä mahdollisiin EU-hankkeisiin että muihin yhteistyömuotoihin. Kaupungin etua ajatellen valvotaan eri hankkeita ja tempauksia. Hallinnon kehittäminen Hallintoa ja hallinnollisia toimintavälineitä kehitetään ja tehostetaan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan antamien ohjeiden mukaan. Yhteistyössä kaupungin laitosten ja virastojen kanssa pyritään oma-aloitteisesti pelkistämään toimintatapoja ja saamaan prosessi nopeaksi, oikeusturvalliseksi ja selkeäksi. Kaupungin hallintorakenne on saatava sellaiseksi, että valmistelu ja toimeenpano palvelevat kuntalaisia ja elinkeinoelämää nopeasti ja tehokkaasti ja demokratian kannalta läpinäkyvästi. Tavoitteena on, että tehokas hallinto tuottaa palvelutuotannolle suuremman osuuden kokonaistaloudellisesta kakusta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kehittämisyksikkö siirtyi kaupunginkansliaan lukien. 7

9 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Osallistuminen kaupungin hankkeisiin. 40 % / 50 % /60 % Ohjeiden mukaan Joukkoliikenne Hankinta Syöttöliikenne kaikkiin säännöllisiin juna- ja lentoliikenneyhteyksiin Pännäisistä ja Kokkola- Pietarsaaren lentoasemalta matkustajaa Vippari-liikenteessä Kaupunki on mukana seutulippujärjestelmässä. Toiminta kaupungin hankintayksikkönä kaikissa hankinnoissa. Kehittämiskoordinoija Kehittämiskoordinoija Kehittämiskoordinoija ja kehittämisassistentti Quality shopping district Jakobstad-Pietarsaari -hankkeen pääomistaja (EU-hanke). Joukkoliikenne: liityntäliikennettä Pännäisten juna-asemalle on ylläpidetty yhdessä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kanssa. Liityntäliikenne Kruunupyyn lentokentälle on luovutettu yksityiselle liikennöitsijälle lukien. Hankinta: Kehittämisosasto on valvonut kaupungin hankintoja ja hoitanut 35 hankintaa. 8

10 Palveluiden saatavuus ja laatu Puhelinliikenteen ja kopiointijärjestelmän tehostaminen Koko kaupungin kattava yhtenäinen järjestelmä. Kehittämisassistentti Puhelinliikenne: Kaupungin puhelinvaihde siirrettiin kaupunginkansliaan, kaupungintalon ensimmäiseen kerrokseen. Kaupungintalon puhelinvaihde on yhdistetty Malmin puhelinvaihteeseen ja vastaustoiminta on molemminsuuntaista. Kopiointijärjestelmä on yhtenäinen koko kaupungin hallinnossa ja joissain Malmin sairaalan osissa. 9

11 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Osaava ja motivoitunut henkilöstö pv Täydennyskoulutuskursseja ja Internet-kursseja Osallistuttu yhteen kurssipäivään hankinta-aiheesta Vaasassa. 1 henkilö on osallistunut verkossa hankintaa ja kilpailutuslainsäädäntöä koskeneeseen jatkokurssiin. Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Hyvinvoiva henkilöstö pv Kaupungin tyhy-toiminta, ulkoilupäivät ja kehittämiskeskustelut Henkilöstö on osallistunut kahteen ulkoilupäivään. Kehityskeskusteluja on pidetty suunnitellussa määrin. 10

12 TUNNUSLUVUT Suoritteet Joukkoliikenne, matkustajamäärä Talousarvio Työvuodet Perustelut Tilasto sisältää Vippari-, Pännäisen - ja lentoliikenteen sekä seutulipun. Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies: Aila Kronqvist TOIMIALA: Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jonka yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kuluttajavirasto. Pietarsaaren kaupunki huolehtii tämän palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on antaa yksityishenkilöille tietoa ja neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta. Neuvoja auttaa asiakasta kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa. Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten maksuohjelmien ja sovintoehdotusten laatimisessa velkojille, sekä velkojen järjestelylainalle Takuu-Säätiöstä haettavan takauksen hakemisessa. Mittavin osa työstä on avustaa asiakasta käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn hakuprosessissa sisältäen velkojen kartoittamisen sekä velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen laatimisen. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo asiakasta asiakaslain soveltamisessa. Pietarsaaren kaupunki huolehtii sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn ja Luodon. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa avustaa asiakasta muistutuksen laatimisessa ja muutoksenhaussa. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti kaupunginhallitukselle. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Tehtävä on luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. 11

13 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Yhdistetyssä talous- ja velkaneuvojan ja sosiaaliasiamiehen virassa toimii KTM Aila Kronqvist. Virkavalinnasta vuodesta 2010 alkaen käynnissä ollut valitusprosessi oli v.2012 lopussa edelleen kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Viranhaltija osallistui Kuluttajaviraston järjestämiin koulutuksiin, Velkaneuvonta ry:n koulutuspäivään sekä Valtakunnallisiin Sosiaaliasiamiespäiviin. Velkaneuvonnan asiakasmäärissä oli v huomattavaa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna, mutta v asiakasmäärät palasivat lähes samalle tasolle kuin ne olivat v Sosiaaliasiamiehen palvelujen käyttö sitä vastoin kasvoi v peräti 100 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain uudistamiseksi asetetun työryhmän maaliskuussa 2011 valmistunut loppuraportti aiheutti vilkasta keskustelua ja sai osakseen paljon painavaa kritiikkiä. Oikeusministeriö asettikin marraskuussa 2012 uuden työryhmän, joka laatii ehdotuksensa aikaisemman mietinnön, sekä siitä saadun lausuntopalautteen pohjalta. Oikeusministeriö on päättänyt, ettei maksuohjelmien toteuttamista siirretä ulosottoon, että selvittäjäinstituutiota ei lakkauteta, eikä velkajärjestelystä säädetä kokonaan uutta lakia. Uuden työryhmän on kiinnitettävä huomiota mm. siihen, miten velallisia voitaisiin kannustaa maksuohjelman aikaiseen tulonhankintaan ja miten velallisille voitaisiin nykyistä paremmin turvata velaton uusi alku, sekä siihen, miten velkajärjestelyä voitaisiin yksinkertaistaa, miten lisäsuoritusjärjestelmän aiheuttamia ongelmia voitaisiin vähentää ja miten yrittäjien asemaa voitaisiin parantaa. Työryhmän määräaika päättyy Pienet ja helposti saatavat luotot, ns. pikavipit ovat lisänneet suomalaisten velkaongelmia huomattavasti. Erityisen haitallisiksi pikaluotot ovat muodostuneet taloutensa hallintaa vasta harjoitteleville nuorille. Talousvaliokunta hyväksyi muutoksitta pikaluottoja koskevan hallituksen esityksen mukaiset pikavippilainsäädännön tiukennusesitykset joulukuussa Uuden sääntelyn merkittävin muutos on luoton koroille ja kuluille asetettava nk. korkokatto, jonka mukaan alle 2000 euron pienluottojen todellinen vuosikorko voi olla enintään viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Myös luotonantajan velvollisuuksia arvioida kuluttajan luottokelpoisuutta tiukennetaan. Hyvään luotonantotapaan kuuluvana ei enää pidetä lisämaksullisten tekstiviesti- tai muiden vastaavien viestipalvelujen käyttämistä. Talousvaliokunta painottaa tarvetta seurata uuden sääntelyn vaikutuksia, sekä esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaisesti hallituksen tulee kehittää keinoja kotitalouksien velkaantumisen syiden ja kehityksen seurantaan ja ryhtyä tarvittaessa lainsäädöllisiin ja muihin tarvittaviin lisätoimiin velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi. Keskustelu luotonhakijan kaikki luotot sisältävän rekisterin tarpeellisuudesta on noussut esiin maksuhäiriömerkintöjen lisääntyessä. Oikeusministeriö ryhtyy nyt selvittämään ns. positiivisen luottorekisterin järjestämistä. Selvitettävänä on erityisesti rekisterinpidon kattavuus, käytännön toimivuus ja rekisteristä aiheutuvat kustannukset. Selvityksen on määrä olla valmis helmikuun 2013 loppuun mennessä. 12

14 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Talous- ja velkaneuvontapalvelu on velkaantuneiden, velkaantumisuhan alla olevien tai taloutensa hallintaan neuvontaa haluavien yksityishenkilöiden saatavilla Pietarsaaressa Palvelun hyvä saatavuus/saavutettavuus - puhelinneuvonta ja ajanvaraus - sähköposti - asiakaskäynnit - Internet-sivut Ammattitaidolla, huolellisesti ja asiakaslähtöisesti hoidettu talousja velkaneuvontapalvelu -puhelinneuvonta ja ajanvaraus päivittäin - sähköposteihin vastataan - min viikon sisällä- max samana päivänä - jonotusaika asiakastapaamiseen min-60 vrk, real - 14 vrk - max 7 vrk Neuvonnan Internet-sivujen kehittäminen valmiiksi Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Kaupunginhallitus Talous- ja velkaneuvoja Puhelinneuvontaa on ollut saatavissa ja ajanvarauksia on voinut tehdä päivittäin lukuunottamatta viranhaltijan lomapäiviä sekä päiviä, jolloin hän on osallistunut erilaisiin koulutuksiin.sähköposteihin on vastattu pääsääntöisesti samana tai seuraavana työpäivänä. Jonotusaika asiakastapaamiseen on vaihdellut 2:sta 28:aan vuorokauteen. Tavallisimmin asiakas on saanut ajan kahden viikon sisällä. 13

15 Palveluiden saatavuus ja laatu Palvelun hyvä laatu Asiakkaan talouden saattaminen tasapainoon velkojen järjestelyn ja talousneuvonnan keinoin Oppisopimustyyppiseen koulutuksen liittyvän kehittämisprojektin loppuunsattaminen (Helsingin yliopisto, Palmenian yksikkö) Asiakkaan neuvominen, tukeminen, avustaminen ja vastuuttaminen hoitamaan asioitaan itsenäisesti Neuvonnan Internet-sivujen työstäminen on vielä kesken. Sivuilla informoidaan ajankohtaisista asioista ja annetaan neuvoja siitä, mitä velkaongelmainen voi tehdä odotusaikana oman asiansa käsittelyn nopeuttamiseksi. Seudun kilpailukyvyn parantaminen Talous- ja velkaneuvontapalvelu tuotetaan Pietarsaaren kaupungin toimesta vaikka Lounais-Suomen aluehallintoviraston tavoitteena onkin ollut, että Vaasa vastaisi koko Pohjanmaan talous- ja velkaneuvonnan organisoinnista. Ammattitaidolla, huolellisesti ja asiakaslähtöisesti hoidettu talousja velkaneuvontapalvelu saatavilla Pietarsaaren kaupungintalossa Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Valtion kaupungille palvelun järjestämisestä maksaman korvauksen ylittävä budjettierä katetaan kuntarahoituksella Ammattitaitoista ja asiakaslähtöisesti toteutettua talous- ja velkaneuvontaa on ollut tarjolla Pietarsaaren alueen asukkaille Pietarsaaren kaupunginkansliassa. Kaupunginhallitus 14

16 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Toiminnan tavoitteellinen johtaminen Hyvien työkäytäntöjen edelleenkehittäminen ja dokumentointi Asiakastyön prosessikaavion kehittäminen Talous- ja velkaneuvoja Kehittämiskeskustelut esimiehen kanssa Velkaneuvoja on edelleenkehittänyt neuvonnan työkäytäntöjä ja dokumentointia. Asiakastyön prosessikaavion työstäminen on vielä kesken. 15

17 Suoritteet/ Tunnusluvut Talousarvio -12 TALOUS- JA VELKANEUOVNTA Uusia asiakkaita Asiakastapaamisia Puhelinneuvontaa Sähköpostineuvontaa Velkajärjestelyhakemuksia käräjäoikeuteen Maksuohjelmaehdotuk sia käräjäoikeuteen Kirjallisia lausumia käräjäoikeuteen Lisäsuoritusvelvollisuuden tarkistuksia ja esityksiä velkojille Maksuohjelman muutosehdotuksia velkojille tai käräjäoikeuteen SOSIAALIASIAMIES KONTAKTEJA Työvuodet Henkilöstöjohtaja: Rune Wiik TOIMIALA: Henkilöstöasiat TOIMINTA-AJATUS Kaupungin henkilöstötoimisto tahtoo harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. 16

18 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuoden 2012 aikana palkkaosasto yhdistettiin kokonaisuudessaan. Selvitystyö koskien palkanlaskennan tehokkuutta jatkui. Selvityksen persuteella päätti kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto mm. tehdä kriittisen palkkaohjelman tarkistuksen ja kannanoton asiaan vuoden 2013 keskivaiheella. Yhteistyössä Optiman kanssa jatkui laaja johtajuuskoulutus. Opintokokonaisuus jatkuu vuoteen Se sisältää osittain tarpeellista koulutusta koskien henkilöstöstrategiaa sekä osalle esimiehiä koulutusta joka johtaa erikoistutkintoon johtajuudessa tai työnjohtajien erityistutkintoon. Perusteellinen esitys Pietarsaaren kaupungin henkilöstön tilanteesta löytyy vuoden 2012 henkilöstöraportista. 17

19 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstöpolitiikan myönteinen yhtenäistäminen yhteistuumin henkilöstöjärjestöjen kanssa. Yhtenäistäminen on saatu päätökseen vuoden 2012 päättyessä. Keskusteluja ja neuvotteluja pääluottamusmiesten kanssa Lopullinen palkkojen harmonisointi tehtiin Jäljellä on vielä yhteensovitus tietyissä henkilöstöstrategiaosissa- PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Palkanlaskentatoiminto on kilpailukykyinen verrattuna muihin vastaaviin kunnallisiin työnantajiin. Palkkaosaston kehittämistyö jatkuu vuonna 2012 ja päättyy 2013 Vastuu: kehittämistyön tukiryhmä Palkkaohjelman kriittinen tarkastelu. Päätös jatkosta tehdään 2013 puolessavälissä. 18

20 TUNNUSLUVUT Suoritteet Talousarvio -12 Työttömyysaste, määrä toukokuussa Pitkäaikaistyöttömiä touko-kesäkuussa Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä, määrä toukokesäkuussa Työvuodet 16,7 16,0 21,6 22, ,9 Työsuojelupäällikkö: Birgitta Blomqvist TOIMIALA: Työsuojelu ja tyhy TOIMINTA-AJATUS Kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisella ja ergonomisesti oikealla tavalla terveellisessä ja viihtyisässä työympäristössä. 19

21 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Vähentää vanhushuollon/asumisyksikköjen henkilöstön kuormitusta ja samalla sairauspoissaoloja Sairauspoissaolot vähenevät vuoden 2010 tasosta 5 % - 10 % - 20 % TYHY-hanke asumisyksikköjen henkilöstölle syksyllä (lähinnä siirtämistekniikka) B.B, H.O., työterveyshuolto, esimiehet Sairauspoissaolot asumispaikoissa ovat vähentyneet 9 % (612 kalenteripäivää) vuodesta 2011 vuoteen Päivät lisääntyivät sen sijaan 23 % vuodesta 2010 vuoteen Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Työpaikkojen kaikki työntekijät voivat osallistua riskinkartoitukseen, kun webropol-ohjelma otetaan käyttöön kokeiluna Webropolin avulla on tehty kartoitus työpaikalla B.B, L.K, työpaikkojen esimiehet Riskienkartoitus webropolin avulla on tehty 18 työpaikalla. Webropol-kartoitus on osoittautunut sopivaksi työpaikoilla, joissa tietokonetta käytetään päivittäin, muttei sille henkilöstöryhmälle, joka ei käytä tietokonetta säännöllisesti. 20

22 TUNNUSLUVUT Suoritteet Talousa rvio Sairauspoissaolot, 13,5 14,2 14,9 15,2 14,5 16,3 kalenteripäiviä/työntekijä Tapaturmia, korvauspäiviä* Tapaturmataajuus, tapaturmia/ 12/31 10/ , / 1 milj. työtuntia Pietarsaari/kunnat** Työvuodet 1,6 1,6 2,8 2,8 2,8 2,5 **Vakuutusyhtiö If:n tilaston mukaan. Tilasto muuttuu koko ajan, sillä sairauspoissaolopäivät merkitään siihen vuoteen, jolloin tapaturma on sattunut. Työvuosien määrä on pienempi, koska uusi työsuojeluvaltuutettu valittiin kesken toimikautta. Sairauspoissaolot, tapaturmat yms. selvitetään tarkemmin henkilöstöraportissa. Kaupunginkamreeri: Marlene Byggmästar TOIMIALA: Rahatoimisto TOIMINTA-AJATUS Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Malmin kiinteistöissä ollut taloushallinnon osa muutti toukokuussa 2012 kaupungintaloon. 21

23 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Vuotuiset kehittämiskeskustelut henkilöstön kanssa 70 %/90 %/100 % Kaupunginkamreeri Laskentapäällikkö 100 % PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Työprosessien tehostamistyö jatkuu. Tehokkuus on parantunut 3 % - 5 % - 7 % Kaupunginkamreeri Koska muutto Malmin kiinteistöistä venyi, ei tässä vaiheessa voida osoittaa tehostumisvaikutuksia, mutta työprosessien tarkistaminen on aloitettu. 22

24 RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2012 Sähköisten laskujen vastaanotto Finnvoice-muodossa, mikä tehostaa toimintaa. Kaupungille saapuneista laskuista Finnvoice-muodossa tulee 45 % - 50 % - 55 % Kaupunginkamreeri Ei ylletty tavoitteisiin. Osuus 23 %. 23

25 TUNNUSLUVUT Suoritteet Talousarvio Työvuodet 12,89 11, ,05 Matkailupäällikkö: Tiina Pelkonen TOIMIALA: Matkailutoimisto ja info-piste TOIMINTA-AJATUS Kehitysyksikön alainen matkailutoimisto vastaa kaupungin matkailutiedotuksesta, -markkinoinnista ja matkailun kehittämisestä sekä yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten matkailujärjestöjen kanssa. Osasto hoitaa myös yleistä ja Pietarsaaren kaupungin palveluihin liittyvää neuvontaa. Matkailutoimisto - toimii matkailuneuvontapisteenä ja hoitaa myös yleistä, Pietarsaaren kaupungin palveluihin liittyvää neuvontaa. - vastaa kaupungin matkailuviestinnästä ja -markkinoinnista. - harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa. - edistää markkinointia, verkottumista ja tuotekehitystä yhdessä kaupungin matkailuyritysten ja - organisaatioiden kanssa. - harjoittaa yhteistyötä 7 Sillan Saaristo ry:n jäsenkuntien ja matkailuyritysten kanssa. - edustaa kaupunkia matkailuprojekteissa ja niiden hallinnossa. - osallistuu kaupungin edustajana myynti-, markkinointi- ja tiedotustilaisuuksiin, messuille jne. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupunkikehitysyksikkö ja matkailutoimisto on yhdistetty kaupunginkansliaan lähtien. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti Pietarsaaren kaupunki osallistuu Merenkurkku internetissä -hankkeeseen, joka käynnistyi Hanke työllistää yhden kokoaikaisen työntekijän matkailutoimistossa 20 % osuudella työpanoksesta. V aikana järjestettiin kahdet vaalit, presidentinvaalien kaksi vaalikierrosta tammikuussa ja kuntavaalit lokakuussa. Matkailutoimisto vastasi vaalien ennakkoäänestyksen käytännön järjestelyistä. 24

26 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Palveltujen asiakkaiden määrä 9000 asiakasta/lisäys 5 %/lisäys 10 % Asiakasseuranta Neuvontasihteerit Asiakasmäärä väheni n. 10 % Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Kaupunkiin muuttavien uusien asukkaiden tavoittaminen 50%/75%/100% Tulokaspostitus 2 krt Kansliasihteeri, neuvontasihteerit Postitus uusille asukkaille toteutettu 2 krt ( tavoitettu n. 100 %) Myönteinen ulkoinen kuva Kansallisen uutiskynnyksen ylittäminen positiivisesti 5 krt/8 krt/10 krt Tiedotusväline- ja lehdistöseuranta Matkailupäällikkö Vähintään 6 artikkelia kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa 25

27 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Henkilöstön kanssa käytävät Kerran vuodessa/2 krt/4 krt kehityskeskustelut Kehityskeskustelu Kehitysjohtaja, matkailupäällikkö Toteutettu kerran vuodessa Työpaikkakokoukset 6 krt/8 krt/12 krt Työpaikkakokous Kehitysjohtaja, matkailupäällikkö Toteutettu 9 krt Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Koulutettu ja osaava henkilöstö koulutuspv/työntekijä 2 pv/3 pv/5 pv Kaupungin henkilöstökoulutus, ulkoinen koulutus Matkailupäällikkö 6 koulutuspv/työntekijä Onnistunut henkilöstön rekrytointi Henkilöstön laatu- ja Kerran vuodessa/2 krt/4 krt työtyytyväisyysmittaus osana virallista laatujärjestelmää Laatutonnikysely Matkailupäällikkö Toteutettu kerran vuodessa 26

28 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Toiminnan laatujärjestelmät 10 sähköistä asiakaspalautetta/20/30 Laatutonni ja Tour Quality -laatujärjestelmät Matkailupäällikkö 10 sähköistä asiakaspalautetta 27

29 Suoritteet/ Tunnusluvut Talousarvio Asiakaskäynnit Välitetyt opastetut kiertoajelut Osallistumiset markkinointi- ja myyntitilaisuuksiin Yöpymiset majoitusliikkeissä Pietarsaaren seudulla Työvuodet 4,2 3,8 3,6 3,8 4,6 3,9 28

30 29

31 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kaupunginlakimies: Anne Ekstrand TOIMIALA: Valtiolliset ja kunnalliset vaalit TOIMINTA-AJATUS Lautakunta hoitaa valtiollisten ja kunnallisten vaalien käytännön järjestelyt. Presidentinvaalit pidettiin ja kuntavaalit Seuraavat yleiset vaalit ovat europarlamenttivaalit, jotka toimitetaan

32 31

33 TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja: TOIMIALA: Bengt Ekman Tilintarkastus TOIMINTA-AJATUS Tarkastuslautakunta järjestää kaupungin hallinnon ja tilien tarkastuksen. Lautakunta arvioi vuosittain arviointikertomuksessa, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Jos kunnan taselaskelma osoittaa alijäämää, jolla ei ole katetta, on tarkastuslautakunnan arvioitava, miten talouden tasapainottaminen on onnistunut tilikaudella, ja voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpide-ohjelman riittävyys. 32

34 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Lautakunta kokoontuu riittävän 6 / 8 / 10 kertaa /työvuosi monta kertaa Kokousaikataulu Puheenjohtaja Lautakunta on pitänyt 12 kokousta. Lautakunta käy tutustumiskäynneillä hallintokunnissa / hallintokunnat esittelevät toimintansa lautakunnalle Vähintään kaksi hallintokuntaa /työvuosi Vähintään kaksi hallintokuntaa /työvuosi Sisäisen palvelukeskuksen, henkilöstöhallinnon sekä tkk:n edustajat on kutsuttu kukin eri kokouksiin. JHTT-tilintarkastaja raportoi Vähintään viisi raporttia/työvuosi Kirjalliset raportit Tilintarkastaja JHT-tilintarkastaja on toimittanut viisi kirjallista raporttia. 33

35 Valtuusto on valinnut JHTT-yhteisö Ab Vist Oy:n tarkastamaan vuosittain hallinnon ja talouden toimikautena , ja JHTT Bjarne Norrgrann toimii vastuunalaisena tilintarkastajana. 34

36 35

37 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (KAUPUNGIN OSUUS) Kaupunki ostaa tällä hetkellä koko sosiaali- ja terveydenhuoltonsa joko sosiaali- ja terveysvirastolta tai Vaasan sairaanhoitopiiriltä ja tietyn osan muilta palveluntuottajilta. Kokonaisuutena ottaen alkuperäinen talousarvio ylittyi 4,3 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto myönsi vuoden aikana 3,91 milj. euron lisämäärärahan. Oikaistu talousarvio ylitettiin 0,4 milj. eurolla. Lisämääräraha jakaantui siten, että sosiaali- ja terveysvirastolta ostettuihin palveluihin myönnettiin 1,61 milj. euroa ja Vaasan sairaanhoitopiiriltä ostettuihin palveluihin 2,15 milj. euroa ja työmarkkinatukeen 0,15 milj. euroa. Sosiaali- ja terveysvirastolta ostetuista palveluista lisääntyivät sosiaalihuollon palvelut eniten vuoteen 2011 verrattuna. Lisäys on 10,5 % eli 1,1 milj. euroa. Sen aiheuttivat lähinnä lastensuojelu (0,5 milj. euro) sekä vammaishuolto (0,3 milj. euroa). Sosiaali- ja terveydenhuollossa lisäys on 5 % (1,1 milj. euroa). Suurimmat lisäykset ovat konservatiivisissa erikoisaloissa 8 % (0,35 milj. euroa), operatiivissa erikoisaloissa 7 % (0,31 milj. euroa) ja perusterveydenhuollossa 4 % (0,28 milj. euroa). Vanhushuollossa lisäys on 2 % (0,33 milj. euroa). Vuoteen 2011 verrattuna lisäys on yhteensä 4,8 % (2,3 milj. euroa). Vaasan sairaanhoitopiirin ostopalvelut ylittävät alkuperäisen talousarvion 1,48 milj. eurolla ja alittavat oikaistun talousarvion 0,67 milj. eurolla. Lisäys vuoteen 2011 verrattuna on 10,4 % (1,2 milj. euroa). Suurimmat lisäykset ovat sisätaudeissa ja psykiatriassa, muissa sairaaloissa annetun hoidon kustannukset ovat puolestaan vähentyneet. Sosiaali- ja terveydenhuollon eläkemenoperusteiset eläkemaksut lisääntyivät 0,3 milj. euroa vuoteen 2011 nähden ja ylittivät talousarvion 0,4 milj. eurolla. Pakolaistoiminnan tulot ylittivät talousarvion 0,17 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisnettotulojen lisäys vuoteen 2011 verrattuna on 6,57 % (4 milj. euroa). Tavoitteet ja niiden arvioinnit ovat sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakertomuksessa. 36

38 37

39 38

40 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS Apulaispelastuspäällikkö: Jaakko Pukkinen TOIMIALA: Pelastustoiminta Palonehkäisytyö Neuvonta ja valistus Sairaankuljetuspalvelut Öljyntorjunta Vuosi 2012 oli Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen yhdeksäs toimintavuosi alueellisena pelastuslaitoksena. Pelastuslaitos tuotti lakisääteiset pelastustoimen palvelut 11 kunnan alueelle asukkaalle sekä lisäksi sairaankuljetuspalvelut kolmelle pelastusalueen kunnalle sopimuspohjaisesti (terveydenhuollon järjestämisvastuulla). Alueen pelastustoimesta vastuussa olevana monijäsenisenä toimielimenä toimi yksitoistajäseninen ylikunnallinen pelastuslautakunta, joka kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Pelastuslaitos pysyi hyväksytyssä talousarviossa käyttömenojen ollessa ( ). Vuoden 2012 kustannukset laskivat edellisestä vuodesta (- 1,43 %). Onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviä kerran vuodessa tarkastettavia kohteita tarkastettiin 966 kpl = 100 % tavoitteesta ja kerran viidessätoista vuodessa tarkastettavia kohteita (asuinrakennuksia) tarkastettiin kpl = 100 % tavoitteesta. Turvallisuusviestintä tavoitti 7 % pelastusalueen asukkaista (noin henkilöä), kun tavoite oli 6 % asukkaista. Muut tarkastukset ja katselmukset kyettiin toimittamaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Sammutus-, pelastus- ja ensivastetehtäviä oli kpl, jossa oli laskua 55 kpl (-2,3 %) edelliseen vuoteen. Kiireellisissä tehtävissä kohteista saavutettiin 47 % alle 6 minuutissa hälytyksestä (52 %), 81 % alle 10 minuutissa (81 %), 92 % alle 15 minuutissa (92 %) ja 96 % alle 20 minuutissa (97 %). Toimintavalmiusaikojen ylityksiä oli 3 % (1 %). Pelastuslaitoksen keskimääräinen toimintavalmiusaika oli kertomusvuonna 7 minuuttia 28 sekuntia (7 minuuttia 5 sekuntia). Päätoimisen henkilöstön koulutus tapahtui viikko- ja kuukausisuunnitelman mukaisesti. Toimenpidepalkkaisen henkilöstön koulutus tapahtui viikkoharjoitusten muodossa ja lisäksi järjestettiin kaksi peruskoulutuskurssia. Vuonna 2012 järjestettiin suuronnettomuusharjoitus Kokkolan suurteollisuusalueella. 39

41 40

42 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Jan Levander - Hallinto - Esikouluopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, lukio-opetus - Päivähoito - Pietarsaaren seudun musiikkiopisto - Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto, Pietarsaaren -suomenkielinen työväenopisto - Nuorisotyö - Kirjastotoiminta - Museotoiminta - Yleinen kulttuuritoiminta - Liikunta ja urheilutoiminta Sivistysjohtaja: Jan Levander TOIMIALA: Hallinto TOIMINTA-AJATUS Päivähoito- ja koulutusvirasto palvelee asiakkaitaan päivähoitoon ja opetukseen liittyvissä asioissa. Toiminta on asiakaslähtöistä, laadukasta ja kaksikielistä. Se haluaa edistää lapsiperheiden viihtymistä, ja tavoitteena on tukea perheiden ja viraston välistä kasvatuskumppanuutta. Muut sivistyslautakunnan hallinnon alat on mainittu omilla hallinnonaloillaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Hallinnon kehitystyö on jatkunut. Työtehtäviä ja -käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti vastaamaan asetettuja tavoitteita. Henkilöstön lukumäärä on sama kuin ennen ja Tom Enbacka palasi vapaaltaan päivähoidon johtajaksi. Sivistyslautakunnan koko toiminnan koordinointi ja tehostaminen on edelleen haasteellista. Meillä on nyt sivistyslautakunnan koko toimialan johtoryhmä, perusopetuksen johtoryhmä ja lukioiden johtoryhmä. Catharina Lunabba-Domars on työskennellyt kolmen vuoden ajan hallinnossa Kelpo-hankkeen hankekoordinaattorina. Hanke oli Opetushallituksen rahoittama ja se päättyi syksyn aikana. 41

43 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Kehittämiskeskustelut 80 % - 90 % % Keskustelut Esimiehet Kehityskeskusteluja on käyty 80 %. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstö viihtyy työssään 80 % - 90 % % Kysely Sivistystoimenjohtaja Henkilöstötoimisto Henkilöstötoimisto on toteuttanut kyselyn keskitetysti. Sivistyspuolella viihtyvyys on hieman parempi kuin kaupungin keskitaso. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Sivistystoimen, johtoryhmien toimiva, tehokas hallinto Johtoryhmän kokoukset Sivistystoimenjohtaja Kokouksia on pidetty säännöllisesti joka toinen viikko. 42

44 TUNNUSLUVUT Suoritteet Talous -arvio Työvuodet ,5 10,5 9,5 9,5 Sivistysjohtaja: TOIMIALA: Jan Levander Esiopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus ja lukiokoulutus TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren päivähoito- ja koulutustoimi on kaksikielinen elinikäisen oppimisen periaatteita edistävä organisaatio, joka kasvatuksen ja koulutuksen avulla antaa kaikille oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, työelämässä, jatko-opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Toiminnassamme korostuvien yhteistoiminnallisuuden, kaksikielisyyden, kansainvälisyyden ja yhteistyön avulla taataan laadukkaat palvelut ja edistetään hyvää elämänlaatua sekä tuetaan mahdollisuuksia kasvaa turvalliseksi yhteiskunnan jäseneksi. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Koko esiopetus järjestetään edelleenkin kouluissa, paitsi Ruusulehdon koulun oppilaaksiottoalueella, jossa esiopetus on sijoitettu Permon päiväkotiin. Valtuusto on myöntänyt varoja uusien tilojen rakentamiseen esiopetukselle Ruusulehdon kouluun. Tilat valmistuvat vuoden 2013 alkupuolella. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Toiminta koskee 1 2 vuosiluokkien oppilaita ja kaikkia erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita. Opetustoimi järjestää aamutoiminnan kouluissa. Omien ryhmien (Kirkkoranta-Jungman, Lagman ja Länsinummi) lisäksi iltapäivätoimintaa järjestävät pääasiassa seurakunta, 8 ryhmää, ja Folkhälsan, 1 ryhmä. Niiden toimintaa tuetaan. Perusopetus: Maahanmuuttajien valmistava opetus on jatkunut. Turvapaikkaa hakevat lapset saavat opetuksensa suomeksi ja kiintiöpakolaisia opetetaan ruotsiksi. Valmistavaa opetusta on järjestetty Itälän koulussa, Etelunummen kulussa sekä Lagmanin että Oxhamnin kouluissa. 43

45 Kelpo-hanke, jolla oli oma hankevetäjänsä, Catharina Lunabba-Domars, on päättynyt syksyllä Useimmat koulumme järjestävät kerhotoimintaa. Opetushallitus tukee sitä. Kaupunki osallistuu edelleenkin romanilasten perusopetuksen kehittämishankkeeseen. Opetushallitus rahoittaa hanketta erityisellä valtionavustuksella. Kaupunki on osallistunut myös molempien kieliryhmien Osaava-hankkeeseen. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan kuntien yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on lyhyesti kartoittaa opetushenkilöstön pedagogista osaamista ja laatia henkilökohtaisia kehittämissuunnitelmia. Täydennyskoulutusta järjestetään sitten omana toimintana tai ostopalveluina. Länsi- ja Sisä- Suomen alue-hallintovirasto rahoittaa hanketta. Kaupunki on osallistunut myös Pohjois-Pohjanmaan kuntien yhteistyöhankkeeseen, joka laatii perusopetuksen laatukriteereitä. Opetusministeriö tukee hanketta. Palvelun laadun mittaamiseen on laadittu laatukortit. Lagmanin koulun musiikinopetuksen tehostamishanke on jatkunut. Musiikkiopisto toimii yhteis-työkumppanina. Hanketta vetää Mikael Fröjdö. IT-laitteiden ja pedagogiikan kehittämiseen tehdään mittava panostus. Ensiksi ovat vuorossa yläkoulut, sitten alakoulut. Luokkahuoneet varustetaan tietokoneella, dokumenttikameralla ja vuorovaikutteisella videokanuunalla. IT-opetuksen kehittämiseen on saatu hankevaroja. Lukiokoulutus: Team Nord -hanke jatkuu. Se pyrkii lisäämään lukioiden välistä yhteistyötä ja kehittämään verkko-opiskelua. Parhaillaan selvitetään yhteistyötä kaikkien ruotsinkielisten kuntien välillä. Suomenkielinen lukio on liittynyt Keski-Pohjanmaan ja myös Etelä Pohjanmaan yhteistyöverkkoon (Opinlakeus). Pietarssaren lukio ja Jakobstads gymnasium osallistuivat Comenius projekteihin. Pietarsaaren lukion ja Etelänummen koulun uusien tilojen suunnittelu on jatkunut. 44

46 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Perusopetuksen laatukriteerit: 1. Tukea oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin Toimenpiteitä, koulukohtaisia selvityksiä ja arviointia toiminnan edistymisestä. Kysely kouluille. Koulutoimenjohtaja 2. Koulun ja kodin yhteistyö Mahdollisuudet kehittää toimintaa vastaisuudessa. (verkkokysely). Alueen keskiarvo. Verkkokysely Raportti kootaan kesäkuussa Kieltenopetus (suomi, ruotsi, englanti, mo-fi, äiru) Toimenpiteet, kouluittainen selvitys ja arviointi toiminnan etenemisestä. Kysely kouluille Koulutoimenjohtaja Raportti kootaan kesäkuussa 2013 Mahdollisuudet kehittää toimintaa vastaisuudessa. Verkkokysely 45

47 Palveluiden saatavuus ja laatu 4. Opetusryhmien koko Alueen keskiarvo Kysely kouluille Koulutoimenjohtaja Raportti valmis Lukiokoulutus: 1. Lukiokoulutuksen profiloituminen ja toimintaajatuksen kehittäminen Nykytilanteen kuvaus ja arviointi. Lukion täsmäprofilointi ja toiminta-ajatuksen päivittäminen. Kysely kouluille Koulutoimenjohtaja Verkkokysely Raportti kootaan kesäkuussa Verkostoyhteistyö lukiokoulutuksessa Toimenpiteet, selvitys ja arviointi toiminnan etenemisestä, yhteistyö Pietarsaaren lukion, Team Nordin ja mahdollisesti muiden toimijoiden kanssa. Kysely kouluille Koulutoimenjohtaja 46

48 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Kehittämiskeskustelut henkilöstön kanssa. 80% - 90 % % Keskustelut Esimies Tavoite on saavutettu 80 %. Keskustelut jatkuvat keväällä. RESURSSIT JA TALOUS Tasapainoinen talous Tavoite Tavoitetaso 2012 Oppilaskohtaiset kustannukset lähellä yksikköhintaa 90 % - 95 % % Valtiollinen raportti Sivistystoimenjohtaja 47

49 TUNNUSLUVUT Suoritteet Talousarvio Oppilaita esiopetuksessa - ruotsinkielisiä - suomenkielisiä Oppilaita perusopetuksessa - ruotsinkielisiä - suomenkielisiä Aamu- ja iltapäivätoiminta -ruotsinkielisiä - suomenkielisiä Lukiokoulutus - Jakobstads gymnasium - Pietarsaaren lukio Työvuodet Vt. päivähoidon johtaja: Annika Rajakangas TOIMIALA: Päivähoito TOIMINTA-AJATUS Päivähoidon tavoitteena on toimia tärkeänä osana kehitettäessä Pietarsaaren kaupunkia. Tätä toteutetaan tarjoamalla lapsiperheille monipuolisia ja korkealaatuisia päivähoitopalveluja: Tämä saavutetaan siten, että päivähoito; - tarjoaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden merkitykselliseen lapsuuteen ja hyvään elämän alkuun, punomalla yhteen leikin, opetuksen ja hoidon toimivaksi kokonaisuudeksi - että päivähoito mahdollisuuksien mukaan pystyy täyttämään vanhempien toiveet - tarjoaa henkilökunnalle hyvät työolosuhteet ja mahdollisuuden täydennyskoulutukseen 48

50 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tavallista suuremman ikäluokan siirtyminen esiopetukseen syyslukukaudella 2012 on vaikuttanut lasten lukumäärään tänä vuonna. Tämän vuoksi myös työvuosien määrä on vähentynyt. Elokuussa 2012 Kytömäen päiväkoti muutti takaisin kunnostettuihin tiloihinsa, kun taas Länsinummen päiväkoti jouduttiin evakuoimaan syksyn aikana putkisaneerauksen tieltä. Useille muille päivähoitokiinteistöille on annettu terveysvalvonnan tarkastuksissa vakavia muistutuksia, mikä johtaa pitkällä aikavälillä kiinteistöjen saneeraustarpeisiin. Päivähoitopaikkoihin kohdistuva paine on osittain vähentynyt yksityisen sektorin uusien panostusten ansiosta. Avoin päiväkoti -toiminta alkoi uudestaan syksyllä Pursisalmen kiinteistössä. Lisäksi yhteistyö naapurikuntien kanssa on lisääntynyt, mikä on osaltaan aiheuttanut lisäkustannuksia, mutta myös lisätuloja ostopalvelujen puolella. 49

51 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Onnistunut henkilöstön rekrytointi Organisoitu henkilöstörekrytointi 90% - 95% - 100% :lla henkilökunnasta on pätevyys henkilökunnan kelpoisuuden tarkastus, päivähoidon johtaja 95% Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilökunnan täydennyskoulutus koulutustilaisuutta lähin esimies seuraa 3 50

52 TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Talousarvio hoitopäivät, päiväkoti hoitopäivät, perhepäivähoito Ntohinta/ kokop. pk 55,13 57,87 56,00 56,00 55,00 60 Ntohinta/kokop. pk 55,53 53,00 54,00 54,00 54, vuotiaat 31.12/ vuotiaat päivähoidossa % vrt. koko maa 59 lapset/kokop päiväkoti lapset/kokop perhepäivähoito lapset/kokop ryhmäperhepäiväkoti Työvuodet Rehtori: TOIMIALA: Bo-Anders Sandström Pietarsaaren musiikkiopisto TOIMINTA-AJATUS Musiikkiopiston peruskoulutus: - antaa seudun lapsille ja nuorille musiikin peruskoulutusta yhtäläisin perustein - antaa valmiudet ammattiin tähtääviin musiikkiopintoihin, mutta pyrkii myös kasvattamaan tiedostavia musiikinkuluttajia ja harrastelijamuusikoita - toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin ja jäsenkuntien muiden kulttuurilaitosten ja yhdistysten kanssa - ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin musiikki- ja kulttuurijärjestöihin. 51

53 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kuvataidekoulu Balatako aloitti toimintansa Allegro-kampuksen uusissa tiloissa syksyllä Novian ammattikorkeakoululta vuokrattu tila sijaitsee Novian kuvataidetilojen yhteydessä. Sivistyslautakunnan tekemän päätöksen mukaan Balatako kuuluu hallinnollisesti Pietarsaaren seudun musiikkiopiston alaisuuteen lukien. Pietasaaren seudun musiikkiopiston johtokunta hyväksyi uuden toimintamuodon opetussuunnitelman Toiminnan alkaessa elokuussa Balatakolla oli 79 oppilasta. Novian ammattikorkeakoulun ylläpitämän Pietarsaaren sinfoniettan toiminta lakkasi , mutta koulutusorkesterin tarve ainoana ruotsinkielisenä klassisen musiikin koulututtajana säilyi. Sivistyslautakunta asetti orkesteritoiminnan työryhmän ja päätti, että rehtori Bo-Anders Sandström johtaa orkesteritoimintaa työryhmän kanssa lukien. Sandström laati Pietarsaaren sinfonietta -nimen saaneen uuden orkesterin toimintasäännön ja -suunnitelman. Orkesteritoiminnan rungon oli määrä koostua nonetista (yhdeksän soittajaa) ja Musiikkitalon opettajista. Toiminta sai myös tuntitoimisen tuottajan ja taiteellisen johtajan, joka oli määrä palkata lukien. Pietarsaaren seudun musiikkiopiston rehtorin työmäärää ja vastuuta ovat lisänneet suuremman talousarvion ohella Allegro-kampuksen hanke, joka on nyt loppusuoralla, sekä toiminnan laajeneminen Balatakon ja sinfoniettan myötä. Jotta perustoiminnan (musiikkiopistotoiminnan) ja uusien toimialojen jatkuvaan kehittämistarpeeseen voitaisiin vastata paremmin, olisi opiston hallintoresursseja lisättävä. Asia on tuotu esille rehtorin esimiehen Jan Levanderin ja silloisen sivistyslautakunnan puheenjohtajan Märta-Lisa Westmanin kanssa käydyissä keskusteluissa. 52

54 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tyytyväiset oppilaat, hyvä opetuksen laatu ja tietoinen panostus yhtyesoittoon ja ryhmädynamiikkaan. Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Saada yhä useammat oppilaat liittymään yhtyeisiin ja kehittymään sekä yksilöllisesti että ryhmän jäsenenä. Panostuksia edelleen ryhmädynaamiseen täydennyskoulutukseen sekä yhtyesoiton resurssien lisääminen. Opettajat suunnittelevat ja kehittävät toimintaa yhdessä rehtorin kanssa. Ryhmäsoiton täydennyskoulutusta järjestettiin 2 kertaa vuoden aikana, joista toinen kerta Söffissä, Yttermarkissa, Kuula-opiston, Mustasaaren musiikkiopioston ja Legato-musiikkiopiston kanssa. Pietarsaaren ja sen ympäristön kulttuurielämää rikastuttavien konserttien järjestäminen. N. 50 konserttia, joista vähintään 10 pidetään jäsenkunnissa. Konsertteja pidetään sekä konserttisaleissa että kouluissa, päiväkodeissa ja eläkeläiskodeissa. Rehtori suunnittelee konsertit lukukausittain yhdessä henkilöstön kanssa. Järjestettiin yli 60 konserttia, joista n. 10 jäsenkunnissa. Keväällä opisto vieraili seudun kouluissa. 53

55 Seudun kilpailukyvyn parantaminen Korkea tekninen varustelutaso Allegrossa, samoin luovat ja osaavat oppilaat. Panostetaan edelleen tekniseen varustukseen sekä henkilöstön koulutukseen ja henkilöstöpäiviin. Haetaan investointimäärärahaa Allegron uusiin tiloihin ja rehtori suunnittelee yhdessä Musiikkitalon kanssa henkilöstöpäivät ja koulutustilaisuudet. Pmo sai ja käytti investointeihin, joista suuri osa kului rytmitalon uuteen studioon ja muuhun uuteen tekniikkaan, kuten älytauluihin ja äänilaitteisiin, mutta myös uusiin kalusteisiin. Yhdessä Ya:n ja Novian kanssa investoitiin Musiikkitaloon Uuden tekniikan käyttökoulutus suunniteltiin vuodeksi 2013 syksyn 2012 ajanpuutteen vuoksi. 54

56 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Musiikkitalon johtoryhmä tekee yhteistyötä yhteisen toiminnan tiimoilta. Musiikkitalon pitäisi saada taiteellinen neuvosto "palloseinäksi". Päätäntämenettelyä pitäisi järkeistää. Kaupunki, Novia ja Ya (ammattiopisto) valitsevat taiteellisen neuvoston puheenjohtajan. Keskusteluja mahdollisista yhdistämisistä tai muista mahdollisuuksista Musiikkitalon päätäntämenettelyn kehittämiseksi ja järkeistämiseksi jatketaan johdon piirissä. Musiikkitalon johtoryhmä kokoontui melkein joka tiistai käymään läpi ajankohtaisia ongelmia, hankintoja, yhteisiä hankkeita jne. Taiteellista koskeva ajatus pantiin jäihin sen jälkeen kuin Novia palkkasi Sören Lillkungin kesän aikana Novian ammattikorkakoulun kulttuurin yksikön yksikönpäälliköksi. Lillkungin palkkaaminen ratkaisi Musiikkitalon johtajuustilanteen. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Saada aktiivista henkilöstöä, joka on mukana kehittämässä toimintaa. Kehittää läpinäkyvä järjestelmä, jossa opettajat tuntevat voivansa ja että heidän pitää vaikuttaa kehittämiseen. Luentoja ryhmädynamiikasta ja sosiaalisesta osaamisesta. Työtehtävien jakaminen aktiivisten ainekollegioiden kautta sekä epävirallisten kokousten järjestäminen. Rehtori ja kollegioiden puheenjohtajat. Kaikki musiikkitalon kollegiot eivät voi hyvin, ja siksi kollegisuus heikkenee. Yksilötasolla ja opettajain kokousten kautta kanavoitiin monia ideoita, jotka kehittivät toimintaa. 55