PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2017. Kaupunginvaltuuston 15.12.2014 hyväksymä"

Transkriptio

1 PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä 0

2 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 9 TULOSLASKELMA KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINHALLITUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (KAUPUNGIN OSUUS) KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT JÄTELAUTAKUNTA LIIKELAITOKSET PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA INVESTOINNIT

3 JOHDANTO Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on voimaan tulleen Kuntalain 65 :n mom. 2 muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli-/alijäämä) ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriö arvioi syyskuussa 2014, että kokonaistuotannon määrän keskimääräinen vuotuinen kasvu vuonna 2014 on 0 % ja vuonna ,2 %. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Valtiovarainministeriön syyskuussa 2014 tekemän arvion mukaan kuluttajahintaindeksin arvioidaan vuonna 2014 kohoavan vuositasolla keskimäärin 1,1 prosenttia. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan olevan 1,5 prosenttia vuonna 2015, ja inflaatio jäänee myös 1,5 prosenttiin. Keskimääräinen työttömyysaste nousi vuonna 2012 edellisen vuoden tasosta puoli prosenttiyksikköä. Vuonna 2013 työttömyysaste oli tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 8,2 % ja vuonna 2014 työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,6 %:iin. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun 2014 lopussa yhteensä työtöntä työnhakijaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2015 valtiovarainministeriö arvioi 8,5 %. Kuntien taloustilanne Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan (9/2014) palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan 1,4 %:iin Viime syksynä kunta-ala pääsi neuvottelutulokseen vuosien työehtosopimuksista. Nk. raamisopimus tuli voimaan maaliskuun 2014 alussa. Sopimus on voimassa 33 kuukautta, ja sopimuskausi päättyy Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta lukien. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta mennessä. 2

4 Kunta-alan kustannustaso nousi 1,8 prosenttia v mitattuna peruspalvelujen hintaindeksillä. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason ennustetaan nousevan 0,9 prosenttia. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan olevan 1,1 prosenttia. Pietarsaaren taloustilanne Pietarsaaren kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen haasteellinen, mutta velkaantumisen kasvu vähenee talousarvio- ja taloussuunnitelman myötä. Jotta käyttökustannukset saataisiin kohtuullisiksi ajan mittaan, on seuraavat tavoitteet lyöty lukkoon talousarvio- ja -suunnitelmakaudeksi : Tavoitteet o Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden o Strategista alijäämää, ts. lainoilla rahoitettavaa osaa investoinneista, vähennetään voimakkaasti o Talousarvioon ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 3,0 milj. euron kustannusten vähennys vuodeksi 2016 ja 5,0 milj. euron vähennys vuodeksi o Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on keskeistä, että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset pidetään enintään maan keskiarvoa vastaavalla tasolla. Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt sosiaali- ja terveysviraston strategiaa käsitellessään, että toimintamuotoihin tarvitaan rakenteellisia muutoksia kustannusten lisääntymisen hillitsemiseksi. Ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan sekä toimialarajat ylittävään yhteistyöhön panostetaan. Kaupungin talouden strategiseksi sopeuttamiseksi tähtäävän strategian toteuttaminen jatkuu, ja siihen sisältyy mm. seuraavat toimenpiteet: o o Sisäisiä tukipalveluja tehostetaan tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. Kunnallisteknisen osaston työprosesseja tehostetaan. o Kaikkien palvelutuotantomuotojen kustannustehokkuudesta tehdään järjestelmällinen ja puolueeton analyysi, minkä jälkeen valitaan palvelun kokonaistaloudellisesti tehokkain tuotantomuoto. o Luodaan sisäiset työmarkkinat, ja työnantaja kannustaa työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. o o o Luonnollisen poistuman hyödyntämistä tehostetaan siten, että ainakin 30 työvuotta vähennetään vuosittain luonnollisen poistuman kautta. Järjestelmällinen laatutyö jatkuu 2015 kaikissa hallinnonhaaroissa. Päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta pidetään edelleen voimassa ja sen toteutumista seurataan järjestelmällisesti. 3

5 Työllisyys (lähde: Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus) Työttömyys oli Pietarsaaressa vuoden 2013 lopussa 10,2 %. Vuoden 2014 aikana työllisyys on ollut samalla tasolla kuin Työttömyysprosentti oli Pietarsaaressa syyskuussa ,7 %. Seudun työttömyys oli syyskuussa 6,2 % ja koko maassa 12,0 %. Kaikkiaan Pietarsaaressa oli 861 työtöntä syyskuussa 2014, ja heistä 143 oli alle 25-vuotiaita ja 224 pitkäaikaistyöttömiä. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 1,0 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2015 aikana, jos siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi. Kaupungin omavaraisuusaste on työpaikkojen osalta 132,7 %, mikä on maamme korkeimpia. Väestönkehitys Pietarsaaren seudun asukasmäärä oli henkilöä vuodenvaihteessa 2013/2014, eli se oli lisääntynyt vuoden 2013 aikana +85 henkilöllä. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa negatiivinen, ja asukasmäärä laski 51 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin asukasmäärä oli henkilöä Alustavien tietojen mukaan elokuuhun 2014 mennessä Pietarsaaressa on asukasta. Syntyneiden määrä väheni vuoden 2013 aikana Pietarsaaren kaupungissa, ja oli -33 henkilöä; myös maan sisäinen muuttoliike väheni -177 henkilöä. Kansainvälinen muuttonetto oli sen sijaan positiivinen vuonna 2013, +159 henkilöä. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan lähinnä yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Kaupungin kehitys on myönteistä kansainväliseen muuttoon nähden, mihin on myös vastaisuudessa suhtauduttava myönteisesti. TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Verotuotot Kaupungin verotuotot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotuotto-osuudesta ja kiinteistöverosta. Maan hallitus on tehnyt päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Ansiotuloverotuksen perusteisiin päätettiin vuodelle 2015 tehdä sekä verotuloja lisääviä, että vähentäviä muutoksia. Linjatut veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa nettona noin milj. euroa. Kun huomioidaan lisäksi aiemmin tehtyjen, vuonna 2015 voimaan tulevien, muutosten vaikutus, niin kunnallisveron tuotto vähenee arviolta -131 milj. euroa. 4

6 Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylärajan 0,8 %. Samassa yhteydessä Kiinteistöverolain 13 :n muotoilua tullaan muuttamaan niin, että muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se olisi enemmän kuin 0,60 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennusten veroprosentin. Talousarvio- ja -suunnitelmaehdotus rakentuu kunnallisveron prosenttimäärän pitämiseen 21,25 %:ssa vuosina Valtionosuudet Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta on annettu (He 38/2014). Lain muutos (676/2014) ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan Uudistus pohjautuu pitkälti nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Valtionavut kunnille vähentyvät vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 540 milj. euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien määrärahaleikkausten lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. 5

7 Toimintatuotot ja kustannukset Toimintatuotot (ilman liikelaitoksia) lisääntyvät 0,7 % vuonna 2015 vuoden 2014 talousarvioon nähden. Toimintakustannukset (ilman liikelaitoksia) kasvavat 0,3 % vuonna Vuoden 2015 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan liittyvät olettamukset Vuoden 2015 talousarvio rakentuu seuraaville olettamuksille: Lisäys Henkilöstökustannukset 0,5 % Ostopalvelut 1,0 % *Sosiaali- ja terveydenhuolto (kaupungin osuus) 0,0 % Tarvikkeet 1,0 % Sisäinen vuokra 3,0 % Myyntituotot 1,0 % Tuottojen ja kustannusten on taloussuunnitelmassa arvioitu nousevan 1 % per vuosi 2016 ja Edellä esitettyjen kustannustarkistusten jälkeen vahvistetaan tehostamisvaatimus, joka on 2,0 milj. euroa. Sisäisen tukipalvelukeskuksen pitää tehostaa toimintaansa summalla, joka vastaa 1,5 % yksikköhinnoista (2014). o o o o Verotuotot on arvioitu Kuntaliiton ennusteiden mukaan Valtionosuus 2015 perustuu Kuntaliiton ennusteeseen. Vuosien 2016 ja 2017 valtionosuudet perustuvat Perlacon Oy:n laskelmiin liittyen kuntarakenneselvitykseen Korkokustannukset on arvioitu 2,0 %:n keskikoron mukaan 2015, 2,5 %:n mukaan 2016 ja Vuodeksi 2016 on asetettu 3,0 milj. euron tehostamistavoite ja 5,0 milj. euron tehostamistavoite vuodeksi Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset on merkitty Sosiaali- ja terveydenhuolto -kohtaan (kaupungin osuus). Siihen sisältyy kaupungin sisäisesti sosiaalija terveyslautakunnalta ostama sosiaali- ja terveydenhuolto ja Vaasan sairaanhoitopiiriltä ostettu palvelu. Sosiaali- ja terveysvirastolta ostettujen palvelujen kustannukset vähenevät 0,1 milj. euroa (-0,3 %) vuoden 2014 talousarvioon verrattuna sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksen mukaan. Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ostetut palvelut lisääntyvät 0,3 milj. euroa (2,2 %) vuoden 2014 talousarvioon nähden. Synnytyksiin liittyvät veloitukset sisältyvät arvioutuun kustannusnousuun. Vaasan sairaanhoitopiiri hallinnoi ensihoitoa lukien ja ostaa palvelut Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta. Sivistyslautakunnan nettokustannukset lisääntyvät n. 0,2 milj. euroa vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Teknisen lautakunnan talousarviota tasataan 0,3 M :n erällä, joka eritellään budjettivuoden aikana. Työ keittiöstrategian toteuttamiseksi jatkuu. Käynnissä oleva strategiatyö, joka sisältää tuotantotapojen ja mitoitusten läpikäynnin, tulee vaikuttamaan sekä teknisen palvelukeskuksen että sisäisen tukipalvelukeskuksen toimintaan. 6

8 Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören kunnanvaltuustot hyväksyivät 18. toukokuuta 2009 yhteistoimintasopimuksen, jolla kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi 1. tammikuuta 2010 lukien. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio sisältyy kaupungin talousarvioon erillisenä osana, jonka nettotulos on nolla, sillä kaikki kustannukset jaetaan eri yhteistyökuntien kesken. Liikelaitokset Liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan talousarvion erillinen osa. Johtokunta valmistelee talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset. Valmistelun lähtökohtana ovat valtuuston tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden on yleensä sisällyttävä voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Valtuuston tavoiteasettelu voi koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investointeja) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimusta. Liikelaitoksen talousarvion erillisyys tarkoittaa sitä, ettei kunnan talousarvioon varata määrärahoja ja arvioida liikelaitoksen käyttötalouden tuloja eikä ilmoiteta investointeja. Kunnan talousarvion liikelaitoksia sitovat erät ovat niitä, jotka määritellään laissa erikseen (87 e 3 mom.). Noita eriä ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toimintaavustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Noiden erien lisäksi valtuusto voi päättää, että muutkin erät ovat sitovia. Kunnanhallituksen talousarviovalmistelua ohjaava kehyspäätös voi koskea vain edellä mainittuja eriä. Pietarsaaren veden tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta. Liikelaitosten tavoitteet ilmenevät niiden talousarvioehdotuksista. Laki kuntalain muuttamisesta 626/2013 (HE 32/2013) astui voimaan Lakimuutoksen mukaan kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Jos kunta on ennen tämän lain voimaantuloa hoitanut tehtävää omana toimintanaan kilpailutilanteessa markkinoilla, kunnan on viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirrettävä tehtävä hoidettavaksi yhtiö-, yhteisötai säätiömuodossa taikka järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. Pietarsaaressa energialaitos ja satama ovat liikelaitoksia, jotka on lakimuutoksen mukaan yhtiöitettävä. Käsillä olevassa talousarvioehdotuksessa Pietarsaaren energialaitosta ja Pietarsaaren satamaa käsitellään samalla tavalla kuin kaupungin muita tytäryhtiöitä, eli ainoastaan tuottoarvio otetaan huomioon. Tuloslaskelma osoittaa ilman liikelaitoksia 3,2 milj. euron alijäämää ja liikelaitokset mukaan luettuina 2,3 milj. euron alijäämää vuonna

9 Investoinnit Talousarviotyön tavoitteena oli strategisen alijäämän vähentäminen, ts. lainoilla rahoitettavan osan investoinneista. Talousarvioehdotuksessa nettoinvestointien määrä on 11,3 milj. euroa vuonna 2015, kun poistot ovat 7,4 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 9,2 milj. euroa (poistot 6,3 milj. euroa). Liikelaitosten (Pietarsaaren Veden) nettoinvestoinnit ovat yhteensä 2,0 milj. euroa vuonna Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on varattu 0,5 milj. euron investointimääräraha. Vuoden 2016 aikana ovat kaupungin kokonaisnettoinvestoinnit 8,5 milj. euroa ja vuonna 2017 ne ovat 8,1 milj. euroa. Energialaitoksen ja sataman investoinnit eivät yhtiöittämisen takia enää sisälly kaupungin talousarvioon. Velkakanta tulee kasvamaan oltuaan 111 milj. euroa vuoden 2013 tilinpäätöksessä, eli euroa/asukas, 111,2 milj. euroon, eli euroon/asukas vuonna

10 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 9

11 TULOSLASKELMA 10

12 11

13 12

14 PIETARSAARI ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKI Pietarsaaren kaupungin strategia PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. Pietarsaaren kaupungin visio vuodeksi 2020 PIETARSAARI - on houkutteleva teollisuus, merenranta ja puutarhakaupunki, jossa on laadukkaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi - on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla - on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki - on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. 13

15 Strategiset päämäärät Pietarsaaren kaupungin visiota 2020 tarkentavat seuraavat strategiset päämäärät: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet. 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus, kulttuuri ja urheilukaupunki. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille. 5. Pietarsaaren kaupungin talous on tasapainossa. 6. Pietarsaaren kaupunki on uuden ajan houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Näiden päämäärien mukaan voidaan tarkemmin kuvata Pietarsaarta vuonna 2020 seuraavasti: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti sekä tehokkaasti. Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupunki tuottaa palvelunsa palvelustrategian mukaan. Palvelustrategiassa määritellään palvelujen tuotantotapa, palveluverkko ja laatua koskevat tavoitteet. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaassa neljänneksessä. Palvelutuotannossa korostetaan tasapuolisuutta kieliryhmien välillä. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. Pietarsaaren kaupunki luo aktiivisesti kohtaamispaikkoja kaupungin suomen ja ruotsinkieliselle väestölle. Pietarsaaren kaupunki haluaa edistää maahanmuuttajien kotoutumista kaupunkiin. Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 14

16 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus, kulttuuri ja liikuntakaupunki Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatko opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää suomenkielisten nuorten koulutusmahdollisuuksiin. Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuri ja liikuntatarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuri ja liikuntapalvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 5. Pietarsaaren talous on tasapainossa Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, pystyy rahoittamaan palvelunsa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin vaikutuksesta. Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten kehitetään toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti vähenevät. 15

17 6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille ovat kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen tapahtuu pääosin Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian kautta. Poikkeuksena tästä ovat yhtä kuntaa koskevat asiat, jotka liittyvät yritysten toimitiloihin, maapolitiikkaan ja suoriin yritystukiin. Alueen koulutustarjontaa on monipuolistettu siten, että se vastaa paremmin työelämän tarpeita. Yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on hedelmällistä. Yhteistyö ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen kanssa on tärkeää. Vene ja muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat yhdessä metsäteollisuuden kanssa alueen keihäänkärjet. Pietarsaari toimii aktiivisesti myös pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. 16

18 PIETARSAAREN KAUPUNGIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: asiakas ja kuntalainen, henkilöstö, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat sekä resurssit ja talous. Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla (ks. kuvio): Asiakas ja kuntalainen (Vaikuttavuus, kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma) Asiakkaan ja kuntalaisen näkökulma tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat kaupungin tuottavan palveluina ja yhteiskunnallisina vaikutuksina. Henkilöstö (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla, jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat (Prosessit ja rakenteet, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? Resurssit ja talous (resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? 17

19 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Konsernihallinto - talous - henkilöstö - hallinto - lakiasiat 18

20 KAUPUNGINHALLITUS Vt. kaupunginsihteeri: Milla Kallioinen TOIMIALA: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslian toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille, ts. kaupungin hallintokunnille, poliittisille toimielimille, asukkaille, viestimille ja yrityksille laadukasta palvelua. Laadukkaalla palvelulla tarkoitetaan luotettavaa, nopeaa, kustannustehokasta, kaksikielistä ja asiakasystävällistä palvelua. Kaupunginkanslian ydintoimintoihin kuuluvat kansliatoiminnot, ts. asianhallinta, ja kaupunginvaltuustoa ja kaupunginhallitusta sekä eräiltä osin myös päivähoito- ja koulutusviraston ja teknisen palvelukeskuksen poliittisia toimielimiä koskevat valmistelu-, sihteeri- ja toimeenpanotehtävät. Yleisten kansliatoimintojen lisäksi kaupunginkanslia tarjoaa kaupungin muille hallinnonhaaroille laki-, hankinta-, tietosuoja-, käännös- ja tulkki-, puhelunvälitys- ja painopalveluja. Kaupunginkanslia vastaa myös kaupungin joukkoliikenteestä (Vippari). Kansliatoimintojen ja edellä mainittujen erikoisasiantuntijapalvelujen lisäksi kaupunginkanslia avustaa kaupunginjohtajaa kaupungin johdon ja hallinnon koordinoinnissa ja osallistuu hallinnon kehittämiseen, ulkoiseen viestintään ja tarpeen mukaan muihin sisäisiin ja ulkoisiin hankkeisiin. Kaupunginkansliaan kuuluvat myös erillisinä yksikköinä matkailutoimisto sekä talous- ja velkaneuvonta, sosiaaliasiamies. Noista yksiköistä laaditaan erillinen talousarvio. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupungin palvelustrategia ja omistajastrategia valmistuvat vuoden 2015 aikana ja tulevat todennäköisesti vaikuttamaan kaupunginkanslian toimintoihin. 19

21 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso Luotettava ja nopea asiainhallinta, prosessin virtaus toimitetaan edelleen Saapunut asia kirjataan ja optimaalinen saapumispäivänä, valmistellaan ja viedään poliittiseen käsittelyyn min 2 vko real 1 kk max 2 kk:n kuluessa. Asioidenkäsittelyn ja valmisteluiden prosessien läpikäynti ja analyysi. Asioiden läpimenoajan mittaus, eli aika asioiden rekisteröinnistä siihen, että asiakas saa tiedon päätöksestä. Kaupunginsihteeri vastuussa. 20

22 TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -11 Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talous -arvio -14 Talous -arvio -15 TS -16 Työvuodet 19,5 19, TS-17 Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies: Aila Kronqvist TOIMIALA: Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jonka yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pietarsaaren kaupunki huolehtii tämän palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on antaa yksityishenkilöille tietoa ja neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta. Neuvoja auttaa asiakasta kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa. Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten maksuohjelmien ja sovintoehdotusten laatimisessa velkojille, sekä velkojen järjestelylainalle Takuu-Säätiöstä haettavan takauksen hakemisessa. Mittavin osa työstä on avustaa asiakasta käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn hakuprosessissa sisältäen velkojen kartoittamisen sekä velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen laatimisen. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo asiakasta asiakaslain soveltamisessa. Pietarsaaren kaupunki huolehtii sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn ja Luodon. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa avustaa asiakasta muistutuksen laatimisessa ja muutoksenhaussa. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti kaupunginhallitukselle. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Tehtävä on luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. 21

23 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Talous- ja velkaneuvonnan asiakasmäärät vaikuttavat nyt taas vuoden 2013 laskun jälkeen olevan kasvussa. Vuoden 2014 syyskuun loppuun mennessä uusiksi asiakkaiksi kirjattujen määrä ylitti reilusti vuoden 2013 lukeman. Kasvu todennäköisesti jatkuu kun vuoden 2015 alusta alkaen myös pienyrittäjät/yksinyrittäjät voivat hakeutua velkaneuvonnan piiriin. Sosiaaliasiamiespalvelujen käyttö on vuoden 2012 voimakkaan hyppäyksen jälkeen vakiintunut melko alhaiselle tasolle. 22

24 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Talous- ja velkaneuvontapalvelu Ammattitaidolla, huolellisesti on velkaantuneiden, ja asiakaslähtöisesti hoidettu velkaantumisuhan alla olevien tai talous- ja taloutensa hallintaan neuvontaa velkaneuvontapalvelu haluavien yksityishenkilöiden saatavilla Pietarsaaressa Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Kaupunginhallitus Palvelun hyvä saatavuus/saavutettavuus - puhelinneuvonta ja ajanvaraus - sähköposti - asiakaskäynnit - Internet-sivut Palvelun hyvä laatu. -puhelinneuvonta ja ajanvaraus päivittäin - sähköposteihin vastataan - min viikon sisällä- max samana päivänä - jonotusaika asiakastapaamiseen min-60 vrk, real - 14 vrk - max 7 vrk Asiakkaan talouden saattaminen tasapainoon velkojen järjestelyn ja talousneuvonnan keinoin. Talous- ja velkaneuvoja Asiakkaan neuvominen, tukeminen, avustaminen ja vastuuttaminen hoitamaan asioitaan itsenäisesti 23

25 TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilin päätös -11 Tilinpäätös -12 Talous arvio -14 Talous -arvio -15 Uusia asiakkaita Asiakastapaamisia Puhelinneuvontaa Sähköpostineuvontaa Kirjallisia lausumia käräjäoikeuteen tai selvittäjälle Lisäsuoritusvelvollisuuden tarkistuksia ja esityksiä velkojille Maksuohjelman muutosehdotuksia velkojille tai käräjäoikeuteen TS-16 Tilinpäätös -13 Velkajärjestelyhakemuksia käräjäoikeuteen Maksuohjelmaehdotuksia käräjäoikeuteen Sosiaaliasiamieskontakteja Työvuodet TS-17 Henkilöstöjohtaja: Rune Wiik TOIMIALA: Henkilöstöasiat TOIMINTA-AJATUS Kaupungin henkilöstötoimisto haluaa harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. Työ suoritetaan turvallisesti ja ergonomisesti oikealla tavalla terveessä työympäristössä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto ja henkilöstöjohtaja toimivat hyvässä yhteistyössä sosiaali- ja terveyslautakunnan henkilöstöjaoston ja henkilöstöpäällikön kanssa. Työllistämistoiminnassa kiinnitetään erityishuomiota nuorisotyöttömiin ja pitkäaikaistyöttömiin. Uusi lainsäädäntö tulee aiheuttamaan korkeampia kunnallisia kustannuksia pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukiasteen osarahoituksessa. 24

26 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Esimieskoulutusta kaikille Johtajuustaitojen esimiehille. järjestelmällinen päivittäminen Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Vähentää sairauspoissaoloa Sairauspoissaoloa vuonna -57 syntyneiden vähennetään %, työntekijöiden parissa vaikka työntekijät vanhenevat Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Työpaikkakokoukset ja Työpaikkakokouksia pidetään kehityskeskustelut. vähintään 8 kertaa vuodessa. Henkilöstötoimisto tilastoi ja Kehityskeskusteluja yhteistoimintasopimuksen raportoi henkilöstöaportissa. mukaan. Henkilöstötoimisto TYHY-hanke Henkilöstötoimisto Vuonna -57 syntyneiden työntekijöiden sairauspoissaolotilastojen kehitys 25

27 TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilin päätös -11 Työllistetyt työttömät, määrä Aktivoidut vaikeasti työllistettävät Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talous arvio- 14 Talous -arvio -15 TS TS Nuorten kesätyöt Sairauspoissaolot kalenteripäiviä/työntekijä Tapaturmat, korvauspäivien määrä* Tapaturmatiheys, tapaturmien määrä/1 milj.työtuntia P:saari/kunnat** 15,2 16,3 15,1 14, ,5 13, /ei valmis 25/ 23/ei valmis 18 17/ 16/ 16/ Työvuodet 24,1 25,6 25,4 26,8 25,6 25,6 25,6 *Vakuutusyhtiö ei korvaa omavastuuta, 1-3 päivän poissaoloa **Kunnat = vastaavat työpaikat Kaupunginkamreeri: Jonny Wallsten TOIMIALA: Rahatoimisto TOIMINTA-AJATUS Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Energialaitoksen ja sataman yhtiöittäminen tulee vaikuttamaan rahatoimiston toimintaan. 26

28 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Tavoitteiden raportointi ja Tavoitteet, mittarit ja seuranta kehitetään raportointitapa määritelty. käyttäjäystävällisemmiksi Kaupunginkamreeri RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2015 Sähköisten laskujen Kaupungille tulevista vastaanottaminen Finvoicemuodossa, laskuista Finvoice-muodossa mikä tehostaa 50 % toimintaa. Laskentapäällikkö 27

29 TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -11 Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talous arvio -14 Talous arvio -15 TS -16 Työvuodet 19 21,05 20, TS-17 Matkailupäällikkö: Tiina Pelkonen TOIMIALA: Matkailutoimisto ja info-piste TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslian alaisuuteen kuuluva Matkailutoimisto: - toimii matkailuneuvontapisteenä sekä hoitaa myös yleistä ja Pietarsaaren kaupungin palveluihin liittyvää neuvontaa. - vastaa kaupungin matkailuviestinnästä ja -markkinoinnista. - harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa. - edistää markkinointia, verkottumista ja tuotekehitystä yhdessä kaupungin matkailuyritysten ja -organisaatioiden kanssa. - harjoittaa yhteistyötä 7 Sillan Saaristo ry:n muiden jäsenkuntien ja matkailuyritysten kanssa. - vastaa yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten matkailujärjestöjen kanssa. - edustaa kaupunkia matkailuhankkeissa ja niiden hallinnossa. - osallistuu kaupungin edustajana myynti-, markkinointi- ja tiedotustilaisuuksiin, messuille jne. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS V käynnistynyt matkailutoimen uudelleen organisointi on kesken ja on kaupunginhallituksen päätöksellä siirretty osaksi kaupungin strategiaprosessia. Muuttunut asiakaskäyttäytyminen kasvattaa sähköisen viestinnän merkitystä ja tarvetta entisestään. Toimintaa arvioidaan vuoden 2015 aikana. 28

30 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Matkailutoimiston palvelujen Nykyiset markkinoinnin, parantaminen ja sähköisen viestinnän ja sosiaalisen viestinnän kehittäminen median kanavat tehokkaassa käytössä - Käytössä nykyisten kanavien lisäksi 1-2 uuttaa sähköisen viestinnän ja markkinoinnin kanavaa - Käytössä ajanmukaiset viestinnän ja markkinoinnin kanavat sekä kaksisuuntaiset mobiilipalvelut Viestintä- ja markkinointisuunnitelma Matkailupäällikkö Seudun kilpailukyvyn parantaminen Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Matkailutoimen uudelleen Nykyinen toimintamalli - organisointi Alueellisen matkailumyynnin ja -markkinoinnin uudelleen organisointiin on aikaansaatu selvä toimintasuunnitelma - Alueellisen matkailumyynnin ja -markkinoinnin uudelleen organisoinnilla on selvä toimintasuunnitelma, jonka toteuttaminen käynnistyy v aikana Toimintasuunnitelma yhteistyössä alueen kuntien, Concordian ja matkailutoimijoiden kanssa Matkailupäällikkö 29

31 TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -11 Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talous arvio -14 Talousarvio -15 TS-16 TS-17 Asiakaskäynnit Välitetyt opastetut kiertoajelut Osallistumiset markkinointi- ja myyntitilaisuuksiin Yöpymiset majoitusliikkeissä Pietarsaaren seudulla Työvuodet 3,8 3,9 3,6 3,8 3,8 3,8 3,8 30

32 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kaupunginlakimies: Anne Ekstrand TOIMIALA: Valtiolliset ja kunnalliset vaalit TOIMINTA-AJATUS Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa

33 TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja: TOIMIALA: Kaj Nyman Tilintarkastus TOIMINTA-AJATUS Tarkastuslautakunta järjestää kaupungin hallinnon ja tilien tarkastuksen. Lautakunta arvioi vuosittain arviointikertomuksessa, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Jos kunnan taselaskelma osoittaa alijäämää, jolla ei ole katetta, on tarkastuslautakunnan arvioitava, miten talouden tasapainottaminen on onnistunut tilikaudella, ja voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpide-ohjelman riittävyys. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Uusi kuntalaki astuu todennäköisesti voimaan Samanaikaisesti uuden kuntalain kanssa on käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka koskee koko maata. 32

34 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (Kaupungin osuus) Sosiaali ja terveysvirasto (sisäiset ostopalvelut) 2014 Kohtaan sisältyy määräraha sitä palvelua varten, jota kaupungin sosiaalilautakunta aikaisemmin ylläpiti, sekä MTHA:lta ostettu palvelu. Lisäksi kohtaan sisältyvät eläkemenoperusteiset eläkemaksut, jotka kaupunki maksaa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Kustannusvertailu osoittaa yhteensä 0,6 milj. euron nettolisäystä vuoden 2014 talousarvioon nähden. Sosiaali- ja terveysviraston osuus pienenee 0,1 milj. euroa, mutta eläkemaksut nousevat 0,4 milj. euroa ja Vaasan sairaanhoitopiirin osuus kasvaa 0,3 milj. euroa. 33

35 34

36 35

37 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS PERUSTELUT / TULOSALUE ALUEELLINEN PELASTUSTOIMI / PIETARSAARI 2015 ( ) Toiminnan lainsäädännöllinen perusta on pelastuslaki ( ) ja muu perusta on voimassa oleva palvelutasopäätös asti ja uusittu palvelutasopäätös alkaen sekä kansalaisten onnettomuuden aikaisiin tarpeisiin liittyvä perusta: Vaihtoehtoista palvelua ei ole saatavissa. Lisäksi pelastuslaitos huolehtii Pietarsaaren paloasemalta Vaasan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle kuuluvasta lakisääteisestä ensihoitotoiminnasta alueella sekä potilaskuljetuksista ja ensivastetoiminnasta yhteistoimintasopimusten edellyttämässä laajuudessa. Tavoitteet Tavoitteena on Valvonnan ja turvavallisuusviestinnän avulla ehkäistä onnettomuuksia ennakolta, parantaa kuntalaisten riskitietoutta ja luoda ihmisille omatoimisia valmiuksia onnettomuuksien varalle. Asiantuntijalausuntojen avulla ja valvonnan keinoin vaikuttaa henkilö- ja paloturvallisuuteen. Pelastustoiminnan keinoin minimoida henkilövahingot ja omaisuusvahingot pelastustoimia edellyttävissä onnettomuuksissa. Varautua turvaamaan ihmishenkiä ja omaisuutta yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Täyttää ensihoidon yhteistoimintasopimusten (ensihoitotoiminta ja ensivastetoiminta) velvoitteet. Toiminnan keskeisimpiä tuloksia ovat ehkäistyt onnettomuudet, pelastetut ihmiset ja pelastettu omaisuus sekä alueen asukkaille luodut valmiudet omatoimisuuteen onnettomuustilanteissa. TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalous 2015: Pietarsaaren kustannusvastuulle kuuluva pelastustoiminnan valmius turvataan osittain päätoimisella ja osittain sivutoimisella henkilöstöllä. Viranomaistoiminnan ja hallinnon kulut ovat asukaslukuperusteisia, joihin Pietarsaaren maksuosuus mukaan lukien Luoto on noin 24,67 %. Ensihoitopalvelut tuotetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiirille netto nolla periaatteella. Pietarsaaren kaupunki vastaa suoraan omistamiensa paloasemien sekä sammutusvesihuollon kuluista. Investointiosa 2015: Investointiosa sisältää pelastuslautakunnan esityksen mukaisesti Pietarsaaren kaupungin alueella olevien paloasemien sekä Luodon kunnan alueella olevien paloasemien kalustohankinnat. 36

38 Suunnitelma Pietarsaaren kustannusvastuulla olevien paloasemien palvelut tuotetaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Investointiosaan sisällytetään pelastuslautakunnan esittämät kalustohankinnat. Tunnuslukuja Annetaan tarvittaessa asiantuntijalausunto kaikista rakennuslupahakemuksista. Valvontaa kohdennetaan 100 % erikoiskohteista ja tarkastetaan valvontasuunnitelman mukainen määrä asuinrakennuksista vuosittain pääosin omavalvonnan keinoin. Räjähde-, kemikaali- ja käyttöönotto- sekä lopputarkastukset suoritetaan viikon kuluessa pyynnöstä. Annetaan turvallisuusneuvontaa vähintään 9 %:lle Pietarsaaren ja Luodon väestöstä. Ylläpidetään välittömässä valmiudessa vähintään yksikkölähdön suuruista sammutus- ja pelastusmuodostelmaa ja muilta osin valmius tuotetaan sivutoimisuuteen perustuen: Riskialueen I kohteet pyritään saavuttamaan keskimäärin alle 6 minuutissa, riskialueen II kohteet keskimäärin alle 10 minuutissa ja riskialueiden III ja IV kohteet keskimäärin alle 15 minuutissa. Toimintavalmiusaikojen ylityksien tulee jäädä alle valtakunnallisen toimintavalmiusaikamäärityksen. Ylläpidetään ensihoitovalmiutta yhteistoimintasopimuksen edellyttämässä laajuudessa. Kustannusten kohdentamisessa noudatetaan kuntien yhteisesti hyväksymää alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimusta. 37

39 SIVISTYSPALVELUT Sivistysjohtaja Jan Levander o o o o o o o o o o o Hallinto Esikouluopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus, lukio-opetus Päivähoito Pietarsaaren seudun musiikkiopisto Pietarsaaren ruotsinkielinen työväenopisto, Pietarsaaren suomenkielinen työväenopisto Nuorisotyö Kirjastotoiminta Museotoiminta Yleinen kulttuuritoiminta Liikunta ja urheilutoiminta 38

40 SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja: TOIMIALA: Jan Levander Hallinto TOIMINTA-AJATUS Päivähoito- ja koulutusvirasto palvelee asiakkaitaan päivähoitoon ja opetukseen liittyvissä asioissa. Toiminta on asiakaslähtöistä, laadukasta ja kaksikielistä. Se haluaa edistää lapsiperheiden viihtymistä, ja tavoitteena on tukea perheiden ja kaupungin välistä kasvatuskumppanuutta. Sivistyslautakunnan muut hallinnonhaarat on mainittu omina hallinnonaloinaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Henkilöstövahvuus on sama kuin aikaisemmin. Kanslisti Helena Korkea-Aho siirtyi eläkkeelle alkaen. Koko sivistyslautakunnan toimialalle on johtoryhmä ja päivähoidon osalta johtajat kutsutaan säännöllisesti johtajakokouksiin ja rehtorit rehtorikokouksiin. Työpaikkakokouksia järjestetään kerran kuukaudessa. Kaikkien kanslistien työtehtävät on arvioitu ja kanslistin toimet muutetaan sihteerin toimiksi. Hallinnon puitteissa on hallintosihteerit ja toimistosihteerit, kouluissa koulusihteerit. 39

41 PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Sivistystoimen toimiva, Hyvä asiakaspalvelu, tehokas hallinto viranhaltijatason päätökset viikossa. Toimintasäännön ja päätöksentekoprosessien läpikäynti Sivistysjohtaja 40

42 TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -11 Tilinpäätös -12 Tilinpäätös -13 Talousarvio -14 Talousarvio -15 Työvuodet 10,5 9,5 9,0 8,5 7,3 7,3 6,8 TS -16 TS -17 Sivistysjohtaja: TOIMIALA: Jan Levander Esiopetus, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus ja lukiokoulutus TOIMINTA-AJATUS Pietarsaaren päivähoito- ja koulutustoimi on kaksikielinen elinikäisen oppimisen periaatteita edistävä organisaatio, joka antaa kasvatuksen ja koulutuksen avulla kaikille oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, työelämässä, jatko-opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Toiminnassa korostuvien yhdessä vaikuttamisen, kaksikielisyyden, kansainvälistymisen ja yhteistyön avulla taataan laadukkaat palvelut ja edistetään hyvää elämänlaatua sekä tuetaan yksilön mahdollisuuksia kasvaa yhteiskunnan jäseneksi, joka tuntee olonsa varmaksi ja turvalliseksi. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeva laki (1287/2013) on tullut Suomessa voimaan Laki tuo tullessaan paljon muutoksia oppilashuoltoon. Suurin muutos koskee yksilöllistä oppilashuoltoa, joka tästä lähtien hoidetaan monialaisissa asiantuntijaryhmissä. Oppilailla ja huoltajilla on paremmat mahdollisuudet saada tietoa ja vaikuttaa. Käytännössä myös koulukuraattoreiden rooli tulee keskeiseksi. Uutuutena on myös, että kunta toimii kaupungin toisen asteen opiskelijoille tarkoitetun kuraattoritoiminnan järjestäjänä. Tämä tarkoittaa, että Pietarsaari järjestää myös Optiman ja YA:n kuraattoritoiminnan. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukioiden uuden opetussuunnitelman laatimistyö käynnistyy vuoden 2015 aikana. Opetussuunnitelmia uudistetaan yhteistyössä alueen naapurikuntien kanssa. Koko esiopetus järjestetään kouluissa. Kaikissa kouluissa järjestetään aamutoimintaa ja iltapäivätoimintaa ennen esikoulutoimintaa ja sen jälkeen. Lastentarhanopettajat johtavat esikouluopetusta. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Toiminta koskee 1 2 vuosiluokkien oppilaita ja kaikkia erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita. Opetustoimi järjestää aamutoiminnan kouluissa. Iltapäivätoimintaa järjestävät pääasiassa seurakunta, 11 ryhmää, ja Folkhälsan, 2 ryhmää. Iltapäivätoiminta on suosittua ja ennätysmäärä lapsia osallistuu toimintaan. Tällä hetkellä osallistuvia lapsia on n

43 Perusopetus: Maahanmuuttajien valmistava opetus jatkuu. Turvapaikkaa hakevat lapset saavat opetuksensa suomeksi ja kiintiöpakolaisia opetetaan ruotsiksi. Tällä hetkellä Itälän koulussa on kaksi ryhmää ja Etelänummen koululla yksi ryhmä valmistavassa opetuksessa. Kielikylpykoulu toimii edelleen Pursisalmen kiinteistössä. Kiinteistössä järjestetään myös päivähoitoa. Ristikarin kiinteistö on edelleen tyhjillään. Lukiokoulutus: Pietarsaaren lukio toimii edelleen Jakobstads gymnasiumin tiloissa, sivistyslautakunnan päätöksen mukaan. Lukiokiinteistössä toimii näin ollen myös lukukaudella kaksi erilllistä koulua saman katon alla. Koko toisen asteen koulutuksessa on meneillään suuria muutoksia. Uusia järjestämislupia on haettava vuoden 2015 aikana. Sivistystoimen puitteissa toimiva kuntarakenneryhmä selvittää toisen asteen koulutuksen järjestämistapaa tulevaisuudessa. Ryhmän kokoonpanossa on sekä viranhaltijoita että poliitikkoja. Ylioppilaskirjoitukset suunnitellaan Suomessa suoritettavaksi sähköisesti keväästä 2016 alkaen. Tämän haasteen valmistelut ja suunnittelu ovat käynnissä ja jatkuvat edelleen. Muutos asettaa suuria vaatimuksia kiinteistöjen tekniselle varustukselle. 42

44 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Perusopetuksen laatukriteerit: 1. Opetusryhmien koko Lukiokoulutus: 1. IT-pedagogiikan kehittäminen Ryhmien koko oppilasta ryhmää kohden Toimenpiteet, koulukohtainen selvitys ja arviointi toiminnan etenemisestä. Koulukohtainen selvitys, rehtori, alueellinen vertailu Koulukohtainen selvitys, rehtori, koulutoimenjohtaja Asukkaiden osallisuus, viihtyvyys, turvallisuus Tavoite/Mittari Tavoitetaso 2015 Huoltajille kysely paikallisesta % vastaa kyselyyn Kysely, koulutoimenjohtajat opetussuunnitelmasta. 43

PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018. Kaupunginvaltuuston 14.12.2015 hyväksymä

PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018. Kaupunginvaltuuston 14.12.2015 hyväksymä PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 Kaupunginvaltuuston 14.12.2015 hyväksymä 0 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 9 TULOSLASKELMA...10 RAHOITUSLASKELMA...12

Lisätiedot

PIETARSAAREN KAUPUNKI

PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Kaupunginvaltuuston 9.12.2013 hyväksymä 0 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 9 TULOSLASKELMA... 10 RAHOITUSLASKELMA...

Lisätiedot

JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS,

JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO... 20 KAUPUNGINHALLITUS... 21 KESKUSVAALILAUTAKUNTA...

Lisätiedot

PIETARSAAREN KAUPUNKI

PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 Kaupunginvaltuuston 10.12.2012 hyväksymä 0 SISÄLTÖ JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA...

Lisätiedot

5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT

5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 5.1. Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta-ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren sosiaalikeskuksen kriittiset menestystekijät.

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PIETARSAAREN KAUPUNKI

PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2013 Kaupunginvaltuuston 13.12.2010 hyväksymä 1 SISÄLTÖ JOHDANTO...1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA...10 TULOSLASKELMA...11 RAHOITUSLASKELMA...13

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä. PORIN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016 ja ehdotus taloussuunnitelmaksi 2017-2018 sekä paloasemakiinteistöt

Talousarvioesitys 2016 ja ehdotus taloussuunnitelmaksi 2017-2018 sekä paloasemakiinteistöt Pelastuslautakunta 17 16.06.2015 Talousarvioesitys 2016 ja ehdotus taloussuunnitelmaksi 2017-2018 sekä paloasemakiinteistöt 317/02/02/02/2015 PELA 17 Valmistelija: talouspäällikkö Hanna Ekholm-Kippo, puh.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) 119 Pelastuslaitos, talousarvion toteutumisennuste III-2013 ja ylitysesitys HEL 2013-012527 T 02 02 01 Päätös Käyttötalousennuste Investoinnit Lautakunta päätti

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS Voimaantulo 1.1.2009 Hall 6.5.2008, 55 Valt 28.5.2008, 14 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTA- YHTYMÄN PERUSSOPIMUS I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 KUNTAYHTYMÄN NIMI JA KOTIPAIKKA Kuntayhtymän nimi on Salon seudun

Lisätiedot

Vantaan kaupungin keskeisten ja taloudellisesti merkittävien tytäryhtiöiden sitovat tavoitteet 2015-2018

Vantaan kaupungin keskeisten ja taloudellisesti merkittävien tytäryhtiöiden sitovat tavoitteet 2015-2018 Vantaan kaupungin keskeisten ja taloudellisesti merkittävien tytäryhtiöiden sitovat tavoitteet 2015-2018 Vantaan kaupungin keskeisten ja taloudellisesti merkittävien tytäryhtiöiden sitovat tavoitteet 2015

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

SISÄLTÖ - II osa. 3.2.1. Käyttötalouden toteutuminen 1 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO 1

SISÄLTÖ - II osa. 3.2.1. Käyttötalouden toteutuminen 1 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO 1 0 SISÄLTÖ - II osa 3.2.1. Käyttötalouden toteutuminen 1 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO 1 KAUPUNGINHALLITUS 2 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 27 TARKASTUSLAUTAKUNTA 28 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Opetusviraston 2015 tulosbudjetin vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 2/4.2.2015. Tulot yhteensä 13 486 000 Perusopetuslinja linjanjohtaja

Opetusviraston 2015 tulosbudjetin vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 2/4.2.2015. Tulot yhteensä 13 486 000 Perusopetuslinja linjanjohtaja KÄYTTÖTALOUS 2015 4 02 OPETUSVIRASTO Tulot yhteensä 26 839 000 Menot yhteensä 671 863 000 4 02 02 KAUPUNGIN TUOTTAMAT PALVELUT Tulot yhteensä 26 369 000 Menot yhteensä 587 251 000 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014. Osa II

PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014. Osa II PIETARSAAREN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2014 Osa II 0 Sisältö 3.2.1. Käyttötalouden toteutuminen... 1 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO... 1 KAUPUNGINHALLITUS... 2 KESKUSVAALILAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009. I YLEISET PERUSTEET 1 Tehtävä Pelastuslaitoksen tehtävänä on tarjota Kainuun pelastuslaitoksen alueen kunnille pelastuslaissa

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä

Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä Espoon ennakoivat analyysit strategiaprosessin käynnistäjänä ESPOO pääkaupunkiseudulla Kaupunkikeskus Lentokenttä Satama Tieverkosto Rautatie/metro-verkosto 2 Luottamushenkilöorganisaatio Sosiaali- ja

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4.

uvut 1. Käyty / ei käyty 2. Talouden tasapainottamisohjelman toteutuma 3. Ohjeiden päivittäminen ja uusien toimintojen käyttöön 4. Hallintopalvelukeskuksen toiminnallisten tavoitteiden toteuma 1.1. 31.7.2015 Hallintolautakunta (=valtuustoon nähden sitovia) Sitovat tavoitteet Mittarit/Tunnusl uvut Mittarin tulos/ 7/2015 Henkilöstön

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot