JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA... 13 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS,"

Transkriptio

1 JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINHALLITUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (kaupungin osuus) KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA JÄTELAUTAKUNTA LIIKELAITOKSET PIETARSAAREN VEDEN JOHTOKUNTA PIETARSAAREN SATAMAN JOHTOKUNTA PIETARSAAREN ENERGIALAITOKSEN JOHTOKUNTA INVESTOINNIT

2 JOHDANTO Kaupunginvaltuusto hyväksyy ennen vuoden loppua Pietarsaaren kaupungin seuraavan kalenterivuoden talousarvion. Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelma hyväksytään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelma käsittää kolme tai useamman vuoden (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarviossa ja taloussuunnitelmassa Pietarsaaren kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on voimaan tulleen Kuntalain 65 :n mom. 2 muutoksen mukaan päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä (edellisvuosien yli-/alijäämä) ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Valtuuston asema kansan valitsemana ja ylimpänä päättävänä elimenä on ratkaisevan tärkeä toiminnan tavoitteiden asettamisessa. Valtuusto osoittaa koko suunnittelukauden tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat. Talousarvion, taloussuunnitelman ja tilinpäätöksen rakenne muotoillaan siten, että ne ovat kaikilta osin vertailukelpoiset. TALOUDELLINEN TAUSTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tuon seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason 1

3 nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Kuntien taloustilanne Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Nykyinen kunta-alan sopimuskausi päättyy vuoden lopussa. Keskeiset työmarkkinajärjestöt pääsivät lokakuun lopussa neuvottelutulokseen raamisopimuksesta, jolla pyritään turvaamaan Suomen kilpailukyky ja työllisyys. Neuvottelutulos edellyttää vielä alakohtaisia työ- ja virkaehtosopimusratkaisuja. Jos sopimusratkaisu toteutuu kattavasti, osapuolet sitoutuvat raamisopimusneuvottelujen yhteydessä sovittuihin työelämän kehittämisratkaisuihin. Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 24. marraskuuta mennessä. Työmarkkinakeskusjärjestöt arvioivat raamisopimuksen kattavuutta 25. marraskuuta, jonka jälkeen ne ilmoittavat kattavuudesta valtioneuvostolle. Neuvottelut kunta-alan uusista työ- ja virkaehtosopimuksista käydään tällä aikataululla. Pietarsaaren taloustilanne Pietarsaaren taloustilanne on edelleen erittäin hankala, mikä lisää velkakantaa jatkuvasti. Jotta käyttökustannukset saataisiin kohtuullisiksi ajan mittaan, on seuraavat tavoitteet lyöty lukkoon talousarvio- ja -suunnitelmakaudeksi : Tavoitteet Taseen kertyneen ylijäämän on oltava positiivinen koko suunnitelmakauden

4 Kaupungin kustannusten sosiaali- ja terveysviraston tuottamista palveluista on oltava tasolla, joka on 1 milj. euroa alempi, ts. yhteensä 47,5 milj. euroa, kuin summa, josta sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt vuodeksi Tuo kustannusvähennys on saavutettava kaiken toiminnan tehostamisella. Päätös ikävakioitujen kustannusten saamisesta enintään maan keskitasoa vastaaviksi on yhä voimassa. Tuo tavoite on saavutettava viimeistään vuonna Jotta näin kävisi, on strategiaprosessityön jatkuttava tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan toiminnan muutospohjan luomiseksi. Vuonna 2012 on erityistä painoa pantava sisäisten tukipalvelujen tehostamiseen sekä kunnallisteknisen osaston työprosessien tehostamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen on merkitty 1,5 milj. euron kustannusten vähennys vuosiksi 2013 ja Tavoitteeseen päästään mm. tarkistamalla ja päivittämällä mitoituksia. Työn helpottamiseksi on luotava sisäiset työmarkkinat, ja työnantajan on kannustettava työntekijöitä kouluttautumaan uudelleen esim. oppisopimusten kautta. Luonnollisen poistuman vaikutusta tehostetaan sisäisiä työmarkkinoita käyttämällä. Sisäisten työmarkkinoiden kannustusjärjestelmä laaditaan vuoden 2012 aikana. Luonnollisen poistuman käyttämistä on edelleen tehostettava. Vuoden 2012 aikana valmistuu palvelustrategia. Palvelustrategiassa ilmoitetaan kaupungin palvelutuotannon periaatteet ja edellytykset. Vuoden 2012 aikana aloitetaan järjestelmällinen laatutyö kaikissa hallinnonhaaroissa. Laatutyön vaikutusten odotetaan tulevan esiin vuodesta 2013 lähtien ja siitä eteenpäin. Päätös ylityön olennaisesta rajoittamisesta on edelleen voimassa. Työllisyys Työttömyys oli vuoden 2010 alkupuoliskon aikana suurta talouskriisin seurauksena, mutta alkoi vähetä elokuun alusta lukien. Vuoden 2011 aikana se väheni edelleen siten, että työttömyys oli Pietarsaaressa syyskuussa 7,9 % oltuaan vuoden 2010 vastaavaan aikaan 9,2 %, ja seudulla luku oli 5,1 % vastaavan luvun oltua vuotta ennen 6,2 %. Pietarsaaressa oli työttömiä yhteensä 704 syyskuussa 2010, ja heistä 88 oli alle 25-vuotiaita (112 syysk. 2010) ja 230 pitkäaikaistyötöntä (230 syysk. 2010). Valitettavasti yhteistoimintaneuvottelujen ja lomautusvaroitusten määrä on lisääntynyt syksyn aikana. Kaupunki suhtautuu vakavasti rakenteelliseen työttömyyteen, seuraa suhdannekuvan muutoksia ja pyrkii omalta osaltaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heillä säilyy oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tämän tahdon ilmauksena talousarvioon on varattu 0,8 milj. euroa (brutto) työllistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi kaupunki on valmis tarkistamaan määrärahoja vuoden 2012 aikana, jos siihen osoittautuu olevan tarvetta työllisyystilanteen huonontumisen vuoksi. 3

5 14,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 12, ,0 8, , ,0 2,0 0, Väestönkehitys Pietarsaaren väkimäärä oli henkilöä , eli se oli lisääntynyt vuoden 2010 aikana 32 henkilöllä. Lisäys johtuu lähinnä kansainvälisen muuttoneton kasvusta. Vuoden 2009 taantuman aikana väki sen sijaan väheni 40 henkilöllä lähinnä kansallisen muuttoneton syvän notkahduksen vuoksi. Syntyvien enemmyys oli +28 henkilöä vuonna 2010 (+44 v. 2009). Kaupungin kokonaismuuttonetto, sekä kansallinen että kansainvälinen, oli +4 vuonna 2010 (-84 vuonna 2009). Kansainvälinen muuttonetto kasvoi vuoden henkilöstä +130 henkilöön vuonna 2010 kansallisen muuttoneton alijäämän vähetessä vuoden henkilöstä -126 henkilöön vuonna Elokuuhun 2011 mentäessä Pietarsaaren väestönkehitys osoittaa alustavasti -10 henkilön vähennystä (+36 henkilöä vuoden 2010 vastaavaan aikaan) koko Pietarsaaren seudun väkimäärän osoittaessa elokuussa henkilön lisäystä. 4

6 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA Verotuotot syntyneet födda kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring Kaupungin verotuotot muodostuvat kunnan tuloverosta, yhteisöverotuotto-osuudesta ja kiinteistöverosta. Hallituksen ehdottamat veroperusteiden muutosten vuoksi kuntien verotulot vähenevät 263 milj. eurolla. Tuo menetys korvataan kuitenkin täysimääräisesti valtionosuuksien korotuksilla. Muutamien vuosien melko heikon veropuolen kehityksen jälkeen näyttävät kunnallisverot ja myös yhteisövero lisääntyvän vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna. Tämän hetken ennuste osoittaa lisäyksen määräksi 3,4 milj. euroa tilinpäätöksen 2010 kokonaisverotuloihin nähden. Vuonna 2012 näyttää kunnallisvero jälleen vähenevän hallituksen ehdottamien veroperusteiden muutosten vuoksi. Yhteisöveron kuntaosuus tulee pienenemään vuoden %:sta 27 %:iin vuonna Lisäksi yhteisöveroprosenttia pienennetään yhdellä prosenttiyksiköllä 26 %:sta 25 %:iin. Talousarvio- ja -suunnitelmaehdotus perustuu kiinteistöveroprosenttien korotukseen vuonna Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi tulisi 1,05 (ennen 1 %), vakituisen asunnon veroprosentiksi 0,45 (ennen 0,37 %) ja muun asunnon veroprosentiksi 1,05 (ennen 0,97 %). Muut kiinteistöveroprosentit pysyisivät ennallaan. Korotus lisää verotuloja 0,4 milj. euroa. Ehdotus perustuu myös tuloveroprosentin korotukseen yhdellä prosenttiyksilöllä 21,25 %:iin vuonna Tuo lisää verotuottoja n. 3 milj. eurolla. 5

7 1000 euroa TP 2008 TP 2009 TP 2010 Enn TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä BS 2008 BS 2009 BS 2010 Progn 2011 BU 2012 EP 2013 EP 2014 Kommunalskatt Samfundsskatt Fastighetsskatt Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 toteutettavat hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas, mikä tarkoittaa Pietarsaaren kohdalla 2,3 milj. euron vähennystä. Kiinteistöveron poistolla verontasauksesta on erilaisia vaikutuksia eri kunnille. Pietarsaaren kohdalla se tarkoittaa 0,1 milj. euron vähennystä. Hallitusohjelman mukaisesti veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat veromenestykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta, mikä tarkoittaa Pietarsaaren kohdalla 0,8 milj. euron lisäystä. Kustannusjaon tarkistus ja valtionosuuksien indeksitarkistus korottavat Pietarsaaren osuutta n. 3 milj. eurolla. Vuonna 2012 on kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti 31,42 (vuonna 2011 se oli 34,11 %) euroa TP 2008 TP 2009 TP 2010 Enn TA 2012 TS 2013 TS 2014 Valtionosuudet

8 Toimintatuotot ja kustannukset Toimintatuotot (ilman liikelaitoksia) lisääntyvät 8,8 % vuonna 2012 vuoden 2011 talousarvioon nähden. Toimintakustannukset (ilman liikelaitoksia) kasvavat 6,6 % vuonna Toimintanetto kasvaa 5 %. Olettamukset: talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Myyntituotot lisääntyvät 2 % vuosittain v ja Henkilöstökustannukset lisääntyvät 2,5 % vuonna 2012 ja 1,9 % vuonna 2013 ja 2,5 % vuonna Ostopalvelujen arvioidaan lisääntyvän 2 % vuonna 2013 ja 2,5 % vuonna Tarvikekustannusten arvioidaan lisääntyvän 2 % vuosittain 2013 ja Vuoden 2013 säästötavoite on 1,5 milj. euroa ja vuoden 2014 vielä toiset 1,5 milj. euroa, mikä aiheuttaa sen, että verrattuna vuoden 2012 talousarvioon on nettokustannuksia vähennettävä 3 milj. eurolla vuoteen 2014 mennessä. Verotuotot on arvioitu kuntaliiton ennusteen mukaan kuitenkin sillä poikkeuksella, että palkkatulojen kasvua pienennetään 0,5 prosenttiyksikköä ennusteeseen nähden. Kiinteistöveron veroprosentteja korotetaan v. 2012, mikä lisää verotuottoja 0,4 milj. euroa. Kunnallisveroprosenttia korotetaan v prosenttiyksiköllä 21,25 %:iin, mikä lisää verotuottoja n. 3 milj. euroa. Valtionosuuksiin tehdään 3,5 %:n indeksitarkistus vuosina 2013 ja Korkokustannukset on arvioitu vuosien 2012 ja 2013 keskikoron 3 %:n ja vuoden ,5 %:n mukaan. Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset on merkitty kohtaan Sosiaali- ja terveydenhoito(kaupungin osuus). Kohdassa ovat kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalta sisäisesti ostaman sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ostetun palvelun määrärahat. Sosiaali- ja terveysvirastolta ostettujen palvelujen kustannukset lisääntyvät 2,3 milj. euroa (4,75 %) vuoden 2011 talousarvioon verrattuna sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksen mukaan. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa niitä on vähennetty 1 milj. eurolla. Vaasan sairaanhoitopiirin kautta ostetut palvelut lisääntyvät 1,2 milj. euroa (11,76 %) vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Valtiolta pakolaistoimintaan saadut tuotot lisääntyvät 0,35 milj. euroa. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen kustannukset lisääntyvät 0,2 milj. euroa vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Tuo johtuu sisäisen vuokran lisääntymisestä uuden paloaseman vuoksi. Sivistyslautakunnan nettokustannukset lisääntyvät n. 1 milj. euroa (2,7 %) vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Peruskoulun oppilasmäärä vähenee 30 oppilaalla. Talousarviossa on pidetty lähtökohtana 300 opiskelijan määrää ruotsinkielisessä lukiossa (ta ) ja suomenkielisessä lukiossa 125 opiskelijaa (ta ). Sopimusten mukaisten palkankorotusten lisäksi kustannuksia lisää päivähoidossa olevien lasten määrän lisääntyminen 50:llä. Kytömäen päiväkodissa tehdään korjaustöitä, ja niiden ajaksi lapset on sijoitettu useisiin eri paikkoihin, mikä lisää mm. henkilöstö- ja vuokrakustannuksia. Kielikylpyyn on lisäksi perustettu uusi ryhmä. Sivistyslautakunnan talousarvioehdotukseen on lisäksi varattu euron määräraha ruotsinkielisen työväenopiston 100-vuotisjuhlan järjestämiseen. 7

9 Tekninen lautakunta parantaa nettotuottoaan 0,2 milj. eurolla vuoden 2011 talousarvioon verrattuna kehyspäätöksen mukaisesti. Sisäisen tukipalvelukeskuksen hallinnoimat neliömetrit lisääntyvät n :lla, kun uusi paloasema otetaan käyttöön ja Tapaninniemen kiinteistö on hankittu. Vanhan paloaseman sisäinen vuokra on siirretty kaupunginhallitukselle. Ruokapalvelussa on koululaisten elintarvikemäärärahaa korotettu 90 senttiin/annos. Keittiöstrategian toteuttamistyö jatkuu. Sisäisen tukipalvelukeskuksen nettotuotot lisääntyvät n. 0,2 milj. euroa vuoden 2011 talousarvioon nähden. Teknisen palvelukeskuksen nettomenot noudattelevat suunnilleen vuoden 2011 talousarviota, sillä niihin sisältyy toiminnan tehostamisella saavutettava nettokustannusten väheneminen (0,287 milj.). Sosiaali- ja terveyslautakunta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaan hyväksyivät Pietarsaaren, Luodon, Uudenkaarlepyyn ja Pedersören valtuustot 18. toukokuuta 2009 yhteistoimintasopimuksen, mikä tarkoittaa sitä, että kunnat muodostavat yhteistoimintaalueen sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamiseksi 1. tammikuuta 2010 lukien. Pietarsaaren kaupunki on sosiaali- ja terveysviraston hallinnollinen isäntäkunta. 16-jäseninen sosiaali- ja terveyslautakunta aloitti työnsä tammikuussa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvio sisältyy kaupungin talousarvioon erillisenä osana, jonka nettotulos on nolla sen vuoksi, että kaikki kustannukset jakaantuvat eri yhteistoimintakuntien kesken. Kaikki yhteistoimintakunnat ovat asettaneet sosiaali- ja terveyslautakunnalle säästövaatimuksen vuodeksi Liikelaitokset Kuntalakiin on liitetty kunnallisia liikelaitoksia koskeva uusi luku 10 a. Muutosten mukaan liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelma on kunnan tai kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Johtokunta valmistelee talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset. Valmistelun lähtökohtana ovat valtuuston tai kuntayhtymäkokouksen liikelaitokselle asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden on yleensä sisällyttävä voimassa olevaan taloussuunnitelmaan. Valtuuston tavoiteasettelu voi koskea liikelaitoksen asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä (mm. investointeja) tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita tai pääoman tuottovaatimusta. Liikelaitoksen talousarvion erillisyys tarkoittaa sitä, ettei kunnan talousarvioon varata määrärahoja ja arvioida liikelaitoksen käyttötalouden tuloja eikä ilmoiteta investointeja. Kunnan talousarvion liikelaitoksia sitovat erät ovat niitä, jotka määritellään laissa erikseen (87 e 3 mom.). Noita eriä ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toimintaavustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Noiden erien lisäksi valtuusto voi päättää, että muutkin erät ovat sitovia. Kunnanhallituksen talousarviovalmistelua ohjaava kehyspäätös voi koskea vain edellä mainittuja eriä. 8

10 Käsillä olevassa talousarvioehdotuksessa Pietarsaaren energialaitoksen ja Pietarsaaren sataman tuottovaatimusta on korotettu 12 %:iin peruspääomasta. Pietarsaaren veden tuottovaatimus on 5 % peruspääomasta. Liikelaitosten tavoitteet ilmenevät niiden talousarvioehdotuksista. Tuloslaskelma osoittaa ilman liikelaitoksia 6,9 milj. euron alijäämää ja liikelaitokset mukaan luettuina 2,2 milj. euron alijäämää vuonna Siitä voi päätellä, että kaupungin on puututtava vakavasti rakenteisiin, jotta talouden tasapainottaminen olisi mahdollista. Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki voi pitemmällä aikavälillä rahoittaa toimintansa ja investointinsa omin varoin. Strategian mukaan tasapainoinen talous on muiden strategisten tavoitteiden saavuttamisen edellytys. Eräs askel talouden tasapainoon on 1,5 milj. euron tehostamisvaatimus, joka sisältyy vuosien 2013 ja 2014 talousarvioehdotuksiin. Investoinnit Talousarviotyön tavoitteena oli ainakin investointitason saaminen poistoja vastaaviksi. Tuo ei ole kuitenkaan onnistunut. Talousarvioehdotuksessa nettoinvestointien määrä on 15,2 milj. euroa vuonna 2012, kun poistot ovat 9,5 milj. euroa. Kaupungin omat nettoinvestoinnit ovat 6,4 milj. euroa (poistot 5, 3 milj. euroa). Liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 8,1 milj. euroa vuonna Sosiaali- ja terveyslautakunnalle on varattu 0,7 milj. euron investointimääräraha. Koska poistot enemmän kuin puolittuivat kiinteistön jäädessä Malmin kiinteistöjen kuntayhtymälle, tulee kaupunki rahoittamaan erotuksen (0,38 milj. euroa) lainalla, josta sosiaali- ja terveysvirasto maksaa koron. Vuoden 2013 aikana ovat kokonaisnettoinvestoinnit 14,9 milj. euroa ja vuonna 2014 ne ovat 12,8 milj. euroa. Velkakanta tulee kasvamaan oltuaan 91 milj. euroa vuoden 2010 tilinpäätöksessä, eli euroa/asukas, 112,8 milj. euroon, eli euroon/asukas vuonna euro Tp-2006 Tp-2007 Tp-2008 TP 2009 Tp-2010 Ta-2011 Ta 2012 Ts 2013 Ts 2014 Vuosikate Poistot Nettoinvestoinnit Lainakanta/asukas

11 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 10

12 TULOSLASKELMA 11

13 12

14 RAHOITUSLASKELMA 13

15 PIETARSAARI ELINVOIMAINEN JA HYVINVOIVA KAUPUNKI Pietarsaaren kaupungin strategia PIETARSAAREN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS Pietarsaari on hyvinvoivan alueen elinvoimainen keskus, kaksikielinen merenrantakaupunki, joka mahdollistaa asukkaidensa osallisuuden, turvallisuuden ja elämänlaadun sekä luo taloudelliset edellytykset hyviin palveluihin ja viihtyisään asumiseen innostavassa kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin takaamme edelleen hyvinvointimme ja luomme pietarsaarelaisen identiteetin, jossa korostuvat arvomme usko, toivo ja rakkaus. Pietarsaaren kaupungin visio vuodeksi 2020 PIETARSAARI - on houkutteleva teollisuus, merenranta ja puutarhakaupunki, jossa on laadukkaat palvelut kaikenikäisille niin ruotsiksi kuin suomeksi - on dynaaminen ja yritysystävällinen kaupunki Pohjanmaalla - on lasten ja nuorten tulevaisuuden kaupunki - on hyvinvoivan alueen keskus, jolla on kehittyneet alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. 14

16 Strategiset päämäärät Pietarsaaren kaupungin visiota 2020 tarkentavat seuraavat strategiset päämäärät: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet. 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus, kulttuuri ja urheilukaupunki. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille. 5. Pietarsaaren kaupungin talous on tasapainossa. 6. Pietarsaaren kaupunki on uuden ajan houkutteleva työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Näiden päämäärien mukaan voidaan tarkemmin kuvata Pietarsaarta vuonna 2020 seuraavasti: 1. Pietarsaaren palvelut ovat maan parhaita Pietarsaarelaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut. Palvelu annetaan nopeasti sekä tehokkaasti. Palvelujen laatu on korkea ja tuottaminen on kustannustehokasta. Kaupunki tuottaa palvelunsa palvelustrategian mukaan. Palvelustrategiassa määritellään palvelujen tuotantotapa, palveluverkko ja laatua koskevat tavoitteet. Vertailtaessa kansallisesti palvelujen tarjontaa ja asukkaiden tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin, on Pietarsaari parhaassa neljänneksessä. Palvelutuotannossa korostetaan tasapuolisuutta kieliryhmien välillä. 2. Pietarsaarelaisilla on viihtyisät ja turvalliset elinolosuhteet Pietarsaaren kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on prosessi, jossa kaupunkilaisten yhteisyys muodostuu ja jossa ihmisten välinen vuorovaikutus toteutuu. Jokaisella kaupunkilaisella on siinä oma roolinsa ja heillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa elinolosuhteisiinsa yksilöinä ja yhteisöön kuuluvina. Viihtyisä tarkoittaa esteettisen viehättävyyden lisäksi ennen kaikkea jatkuvia onnistumisen elämyksiä kotiutumisen prosessissa. Yhteisöllisyyden voimistuessa ja kotiutumisen jatkuessa pietarsaarelaisten yhteisvastuu kasvaa. Pietarsaaren kaupunki luo aktiivisesti kohtaamispaikkoja kaupungin suomen ja ruotsinkieliselle väestölle. Pietarsaaren kaupunki haluaa edistää maahanmuuttajien kotoutumista kaupunkiin. Kaupunkiympäristö on tärkeä osa pietarsaarelaisten identiteettiä. Julkiset tilat ja liikenneympäristö ovat yhteistä omaisuutta ja niiden laatu, siisteys ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. 15

17 3. Pietarsaari on monipuolinen ja vahva koulutus, kulttuuri ja urheilukaupunki Pietarsaaressa koulutus on kaikilla asteilla korkeatasoista ja persoonallisuutta kehittävää. Koulutus antaa oppijoille valmiuksia ja edellytyksiä selviytyä arkipäivän tilanteissa, jatko opinnoissa sekä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä toteutuu tarjoamalla monipuolisia koulutuspalveluja, hyödyntämällä kaksikielisyyttä ja kaupunkiympäristön rikasta kulttuuritarjontaa ja tekemällä läheistä yhteistyötä seudun elinkeinoelämän kanssa sekä kansainvälisiä yhteyksiä hyödyntäen. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää suomenkielisten nuorten koulutusmahdollisuuksiin. Pietarsaaressa on monipuolista kulttuuri ja liikuntatarjontaa kaikenikäisille. Kulttuuritarjonnassa heijastuvat kaupungin pitkät kulttuuriperinteet sekä kaksikielisyys. Hyvä yhteistyö eri seurojen ja yhdistysten kanssa on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten kulttuuri ja liikuntapalvelujen kehittymiseen ja lisääntymiseen. 4. Pietarsaari on hyvä kasvupaikka lapsille ja nuorille Turvallinen yhteiskunta luo lapsille ja nuorille hyvät edellytykset kasvaa onnellisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi. Pietarsaari tarjoaa tämän turvallisuuden pikkukaupunkiympäristössä ja hyvin toimivissa päiväkodeissa ja kouluissa. Arvioitaessa turvallisuutta ja muita hyvinvointitekijöitä on Pietarsaari maan parhaiden joukossa. 5. Pietarsaaren talous on tasapainossa Tasapainoinen talous tarkoittaa sitä, että kaupunki, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, pystyy rahoittamaan palvelunsa ja investointinsa omin varoin. Tasapainoinen talous on edellytys sille, että muut strategiset tavoitteet toteutuvat. Toimintamenot ovat tasapainossa tulojen (verot) kanssa. Palvelutuotanto on tehokasta kustannuksiin nähden. Kaupungin veropohja on laajentunut, koska kaupungin vetovoimaisuus on lisääntynyt niin kaupunkiin muuttaneiden kuin tänne asettuneiden yritystenkin vaikutuksesta. Voidaksemme säilyttää tasapainoisen talouden on meidän pystyttävä reagoimaan nopeasti suurimpien tulolähteiden (verot, valtionosuudet) muutoksiin. Tätä varten olemme kehittäneet toimintamalleja, joiden avulla voimme seurata toimintaa, mikäli määrärahat nopeasti vähenevät. 16

18 6. Pietarsaaren kaupunki on houkutteleva, uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut ja osaava henkilöstö Pietarsaaren kaupungin harjoittama henkilöstöpolitiikka lisää henkilöstön työtyytyväisyyttä. Kaupungin henkilöstö haluaa ja osaa toimia tehokkaasti kaupungin asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungin henkilöstö on osaavaa ja osallistuvaa. Henkilöstön hyvinvointi sekä ulospäin välittyvät viestit vaikuttavat mielikuvaan kaupungista hyvänä työnantajana, millä on merkitystä myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Tunne työsuhteesta on turvallinen ja työtehtävien suorittamisessa on mahdollisuus spontaanisuuteen ja luovuuteen. Ilmapiiri työpaikoilla on positiivinen ja kannustava ja lisää edelleen halua parantaa työpanosta. Tyypillistä Pietarsaaren kaupungin työpaikoille ovat kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvostaminen. Toimiva työpaikkademokratia on kuvaavaa kaupungin työpaikoille. 7. Pietarsaaressa yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset Elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistaminen tapahtuu pääosin elinkeinokeskus Concordian kautta. Poikkeuksena tästä ovat yhtä kuntaa koskevat asiat, jotka liittyvät yritysten toimitiloihin, maapolitiikkaan ja suoriin yritystukiin. Alueen koulutustarjontaa on monipuolistettu siten, että se vastaa paremmin työelämän tarpeita. Yritysten ja koulutuslaitosten yhteistyö on hedelmällistä. Yhteistyö ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen kanssa on tärkeää. Vene ja muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus ovat yhdessä metsäteollisuuden kanssa alueen keihäänkärjet. Pietarsaari toimii aktiivisesti myös pienen ja keskisuuren yritystoiminnan tukemisessa ja kehittämisessä. 17

19 PIETARSAAREN KAUPUNGIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren kaupungin kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevasti organisaation menestymiseen. Kriittisten menestystekijöiden on oltava strategisesti tärkeitä ja organisaation on samalla pystyttävä vaikuttamaan niihin omilla toimenpiteillään. Kriittiset menestystekijät vastaavat kysymykseen, missä asioissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee vision suuntaan. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: asiakas ja kuntalainen, henkilöstö, palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat sekä resurssit ja talous. Näkökulmien sisältö voidaan määritellä seuraavalla tavalla (ks. kuvio): Asiakas ja kuntalainen (Vaikuttavuus, kansalaisen ja poliittisen päätöksentekijän näkökulma) Asiakkaan ja kuntalaisen näkökulma tarkoittaa kaupungin perimmäisen tarkoituksen mukaisia aikaansaannoksia ja tuloksia. Näitä tuloksia a) kaupunkilaiset äänestäjinä, veronmaksajina ja asiakkaina, b) elinkeinoelämä ja yhteisöt kaupungin sidosryhminä ja yhteistyökumppaneina odottavat kaupungin tuottavan palveluina ja yhteiskunnallisina vaikutuksina. Henkilöstö (työyhteisön ja henkilöstön näkökulma) Uudistuminen tarkoittaa kaupungin ja sen henkilöstön kykyä irrottautua vanhasta ja toimia uudella tavalla, jotta kaupunki kykenee paremmin toteuttamaan vaikuttavuutta koskevat tavoitteensa käytettävissä olevilla resursseilla. Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat (Prosessit ja rakenteet, organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma) Prosessinäkökulma edustaa sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa. Mitkä ovat ne prosessit, organisaatiot, vuorovaikutussuhteet ja järjestelmät, joiden kautta päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? Resurssit ja talous (resurssien hallinnan ja talouden näkökulma) Resursseilla tarkoitetaan voimavaroja, jotka varmistavat suorituskyvyn ja vaikuttavuuden strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Minkälaisella resurssien hankkimisella, kohdentamisella ja käytöllä päästään parannuksiin vaikuttavuustuloksissa? 18

20 19

21 KAUPUNGINVALTUUSTO, KAUPUNGINHALLITUS, KONSERNIHALLINTO Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Konsernihallinto - talous - henkilöstö - hallinto - lakiasiat - kaupunkikehitys 20

22 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginsihteeri: Niklas Talling TOIMIALA: Kaupunginkanslia TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkanslia toimii konsernihallinnon hallinnollisena ja lainopillisena yksikkönä. Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen yleisistä sihteeri-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävistä, hoitaa sivistysviraston ja teknisen viraston asiainhallinnan ja asiakirjahallinnon. Kaupunginkanslia avustaa kaupunginjohtajaa ja koordinoi toimintaa kaupungin hallinnossa ja vastaa myös kaupungin lakipalveluista, käännös- ja tulkkauspalveluista, yleisestä tiedotus- ja puhelintoiminnasta ja kirjapainopalveluista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kaupunginhallituksen vuonna 2011 hyväksymässä kaupungin konsernihallinnon toimintasäännössä on täsmennetty jonkin verran kaupunginkanslian tehtäviä. Kaupungin ja Malmin puhelinvaihteiden sekä kutsuvälitteisen Vipparijoukkoliikenteen yhteensovittamistyö jatkuu. 21

23 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Kaupunginkanslian tavoitteena on Saapunut asia kirjataan ja asiainhallinta, joka on laadukasta, toimitetaan edelleen nopeaa, innovatiivista ja saapumispäivänä, että se kustannustehokasta. valmistellaan ja viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn 1 kuukauden kuluessa (lausunnot pyydetyssä määräajassa) ja päätös asiasta tehdään kaupunginvaltuustossa 1 vuoden kuluessa. Kaupunginsihteeri Kanslian lakipalvelut takaavat sen, että kaupunki toimii palveluja tarjotessaan lakien mukaan asukkaiden parhaaksi. Puhelinvaihde on kaupungin kasvot ulospäin. Palvelun on siksi oltava tavoitettavissa, sen on oltava osaavaa, asiakasmyönteistä ja kaksikielistä. Päätöksissä ei oikaisuvaatimuksiin tai valituksiin johtavia virheellisyyksiä. Ei valituksia odotusajoista tai huonosta palvelusta. Kaupunginlakimies Kaupunginsihteeri 22

24 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Työpaikkakokouksia pidetään Työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti ja vähintään 8 kertaa vuodessa ja kehittämiskeskusteluja jokaisen kehittämiskeskusteluja kerran työntekijän kanssa. vuodessa. Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Osallisuus työyhteisöön - Kaikki työntekijät osallistuvat. mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, osallistumalla Tyhyyn, Tykyyn, ulkoiluiltapäivällä jne. Kaupunginsihteeri Työpaikkakokouksissa ja kehittämiskeskusteluissa tehtyjen ehdotusten /päätösten seuranta Kaupunginsihteeri 23

25 TUNNUSLUVUT Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous -arvio -11 Talous -arvio -12 TS-13 TS-14 Työvuodet 13,4 13,4 12,9 17,7 19,5 17,7 17,7 Perustelut Työvuosien määrä lisääntyy, sillä Vippari-liikennevälityksen kaksi työvuotta on siirretty kaupunginkansliaan/puhelinvaihteeseen. Talous- ja velkaneuvoja, sosiaaliasiamies: Aila Kronqvist TOIMIALA: Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamiestoiminta TOIMINTA-AJATUS Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteinen, asiakkaille maksuton palvelu, jonka yleisestä ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Kuluttajavirasto. Pietarsaaren kaupunki huolehtii tämän palvelun järjestämisestä alueella, joka käsittää Pietarsaaren lisäksi Pedersören kunnan, Uudenkaarlepyyn, Luodon sekä Kruunupyyn. Tavoitteena on antaa yksityishenkilöille tietoa ja neuvoja talouden suunnittelusta ja velkojen hoidosta. Neuvoja auttaa asiakasta kokonaistilanteen ja velkaongelmien erilaisten ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa. Neuvoja voi auttaa vapaaehtoisten maksuohjelmien ja sovintoehdotusten laatimisessa velkojille, sekä velkojen järjetelylainalle Takuu-Säätiöstä haettavan takauksen hakemisessa. Mittavin osa työstä on avustaa asiakasta käräjäoikeudesta haettavan velkajärjestelyn hakuprosessissa sisältäen velkojen kartoittamisen sekä velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen laatimisen. Sosiaaliasiamiestoiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Laki velvoittaa kunnat nimeämään sosiaaliasiamiehen, joka neuvoo asiakasta asiakaslain soveltamisessa. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu tarvittaessa avustaa asiakasta muistutuksen laatimisessa ja muutoksenhaussa. Asiamiehen tehtäviin kuuluu myös seurata asiakkaiden aseman ja oikeuksien toteutumista ja laatia tästä vuosittain raportti kaupunginhallitukselle. Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Tehtävä on luonteeltaan neuvoa antava; asiamies ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. 24

26 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Talous- ja velkaneuvonnan ja sosiaaliasiamiestoiminnan toimitilat ovat toukokuusta 2010 lähtien sijainneet kaupunginkanslian yhteydessä. Yhdistetyssä talous- ja velkaneuvojan sekä sosiaaliasiamiehen virassa toimii KTM Aila Kronqvist. Virkavalinnasta on käynnissä valitusprosessi hallinto-oikeudessa, ja Kronqvist hoitaa virkaa määräaikaisena kunnes kaupunginhallituksen päätös on tullut lainvoimaiseksi. Velkaneuvonnan asiakasmäärät ovat kasvaneet. Uusien asiakkaiden määrä v.2011 oli jo huhtikuussa samoissa lukemissa kuin uusien asiakkaiden määrä oli koko vuoden 2010 aikana. Sosiaaliasiamiehen palveluja käytetään edelleenkin melko vähän. Talous- ja velkaneuvonnan siirtämistä kunnilta valtiolle hoidettavaksi joko oikeusaputoimistoihin tai ulosottovirastoihin on kaavailtu ja ennakoitu jo pitkään. Oikeusministeriön asettama velkajärjestelylain uudistamista valmisteleva työryhmä ehdottaa loppumietinnössään, että velkajärjestelystä säädetään kokonaan uusi laki, joka toisi huomattavia muutoksia nykyiseen järjestelmään. Mietintöön, joka on lausuntokierrroksella, liittyy viisi eriävää mielipidettä, se on saanut aikaan paljon keskustelua ja siihen on kohdistettu painavaa kritiikkiä. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmasta voitaneen päätellä ettei nykyisen hallituksen toimesta kuitenkaan ole odotettavissa nykyjärjestelmän romuttamista vaan pikemmin täsmämuutoksia, kuten työryhmän alkuperäisessä asettamisessa tavoiteltiinkin. 25

27 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Talous- ja velkaneuvontapalvelu Ammattitaidolla, huolellisesti ja on velkaantuneiden, asiakaslähtöisesti hoidettu talousvelkaantumisuhan alla olevien tai ja velkaneuvontapalvelu taloutensa hallintaan neuvontaa haluavien yksityishenkilöiden saatavilla Pietarsaaressa Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Kaupunginhallitus Palvelun hyvä saatavuus/saavutettavuus - puhelinneuvonta ja ajanvaraus - sähköposti - asiakaskäynnit - Internet-sivut Palvelun hyvä laatu -puhelinneuvonta ja ajanvaraus päivittäin - sähköposteihin vastataan - min viikon sisällä- max samana päivänä - jonotusaika asiakastapaamiseen min-60 vrk, real - 14 vrk - max 7 vrk Neuvonnan Internet-sivujen kehittäminen valmiiksi Asiakkaan talouden saattaminen tasapainoon velkojen järjestelyn ja talousneuvonnan keinoin Talous- ja velkaneuvoja Oppisopimustyyppiseen koulutuksen liittyvän kehittämisprojektin loppuunsattaminen (Helsingin yliopisto, Palmenian yksikkö) Asiakkaan neuvominen, tukeminen, avustaminen ja vastuuttaminen hoitamaan asioitaan itsenäisesti 26

28 Seudun kilpailukyvyn parantaminen Talous- ja velkaneuvontapalvelu Ammattitaidolla, huolellisesti ja tuotetaan Pietarsaaren kaupungin asiakaslähtöisesti hoidettu taloustoimesta vaikka Lounais-Suomen ja velkaneuvontapalvelu saatavilla aluehallintoviraston tavoitteena Pietarsaaren kaupungintalossa onkin ollut, että Vaasa vastaisi koko Pohjanmaan talous- ja velkaneuvonnan organisoinnista. Kokopäivätoiminen talous- ja velkaneuvojan virka Valtion kaupungille palvelun järjestämisestä maksaman korvauksen ylittävä budjettierä katetaan kuntarahoituksella Kaupunginhallitus HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Toiminnan tavoitteellinen Hyvien työkäytäntöjen johtaminen edelleenkehittäminen ja dokumentointi Asiakastyön prosessikaavion kehittäminen Talous- ja velkaneuvoja Kehittämiskeskustelut esimiehen kanssa 27

29 Suoritteet/ Tunnusluvut Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous- ja velkaneuvonta Uusia asiakkaita 32 Asiakastapaamisia 108 Puhelinneuvontaa 91 Sähköpostineuvontaa 12 Talous -arvio -11 Talous -arvio -12 TS-13 Sosiaaliasiamieskontakteja 12 Työvuodet TS-14 Henkilöstöjohtaja: Rune Wiik TOIMIALA: Henkilöstöasiat TOIMINTA-AJATUS Kaupungin henkilöstötoimisto tahtoo harjoittaa henkilöstöpolitiikkaa, joka luo sellaiset työolot, henkilösuhteet ja asenteet, että henkilöstö tuntee tyytyväisyyttä työssään ja sekä haluaa että pystyy työskentelemään tehokkaasti saavuttaakseen kaupungin tavoitteet. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Henkilöstötoimiston ja erityisesti palkkaosaston toimintaa leimaa edelleen vuonna 2010 käyttöönotetun isäntäkuntamallin aikaansaama muutos. Palkanlaskentatoiminnon yhdistämisellä pyritään voimaperäisesti tehokkaisiin ratkaisuihin. Tarkoitusta varten tehtävä erityinen selvityshanke päättyy talven 2012 aikana ja sen jälkeen tulee toimintojen kehittäminen todennäköisesti jatkumaan. Vuoden 2012 aikana hyväksytään henkilöstökoulutusstrategia. Meneillään oleva esimieskoulutus jatkuu, ja paikallisia ja seudullisia koulutuksia järjestetään koordinoidusti. Koulutusta järjestetään toimialarajat ylittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan henkilöstöjaosto ja henkilöstöpäällikkö toimivat hyvässä yhteistyössä kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston ja henkilöstöjohtajan kanssa. Työllistämistoiminnassa tullaan kohdistamaan yhä enemmän energiaa ja voimavaroja pitkäaikaistyöttömiin. 28

30 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstöpolitiikan myönteinen Yhtenäistäminen on saatu yhtenäistäminen yhteistuumin päätökseen vuoden 2012 henkilöstöjärjestöjen kanssa. päättyessä. Keskusteluja ja neuvotteluja pääluottamusmiesten kanssa PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Palkanlaskentatoiminto on Palkkaosaston kehittämistyö kilpailukykyinen verrattuna jatkuu vuonna 2012 ja päättyy muihin vastaaviin kunnallisiin 2013 työnantajiin. Vastuu: kehittämistyön tukiryhmä 29

31 TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous -arvio -11 Työttömyysaste, määrä toukokuussa Pitkäaikaistyöttömiä touko-kesäkuussa Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä, määrä toukokesäkuussa Työvuodet 16,7 16,0 21, Talous -arvio -12 TS-13 TS-14 Työsuojelupäällikkö: Birgitta Blomqvist TOIMIALA: Työsuojelu ja tyhy TOIMINTA-AJATUS Kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisella ja ergonomisesti oikealla tavalla terveellisessä ja viihtyisässä työympäristössä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vuodeksi 2012 ei ole suunnitteilla suuria muutoksia, mutta työhön vaikuttaa jatkuvasti vuoden 2010 muutos, jolloin työntekijämäärä kaksinkertaistui. Pyrimme kehittämään työsuojelutoimintaa käytännössä työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti. 30

32 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Vähentää vanhushuollon/asumisyksikköjen Sairauspoissaolot vähenevät henkilöstön vuoden 2010 tasosta kuormitusta ja samalla sairauspoissaoloja 5 % - 10 % - 20 % Oppiva ja hyvinvoiva henkilöstö Työpaikkojen kaikki työntekijät Webropolin avulla on tehty voivat osallistua riskinkartoitukseen, kun webropol-ohjelma kartoitus työpaikalla otetaan käyttöön kokeiluna TYHY-hanke asumisyksikköjen henkilöstölle syksyllä (lähinnä siirtämistekniikka) B.B, H.O., työterveyshuolto, esimiehet B.B, L.K, työpaikkojen esimiehet 31

33 TUNNUSLUVUT Suoritteet Sairauspoissaolot, kalenteripäiviä/työntekijä Tapaturmia, korvauspäiviä* Tapaturmataajuus, tapaturmia/ 1 milj. työtuntia Pietarsaari/kunnat** Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous -arvio -11 Talous arvio -12 TS-13 TS-14 13,5 14,2 14,9 13,3 14,5 14,0 13, /31 10/29 17/ei valmis Työvuodet 1,6 1,6 1,6 2,8 2,8 2,8 Perustelut * omavastuu, vakuutusyhtiö ei korvaa 1-3 päivän sairauspoissaoloja ** vertailukunnilla tarkoitetaan työpaikkoja, jotka tilastokeskuksen arvion mukaan ovat verrattavissa Pietarsaaren kaupunkiin. Tapaturmien määriin sisältyvät työssä ja työmatkalla sattuneet tapaturmat sekä ammattitaudit. Kaupunginkamreeri: Marlene Byggmästar TOIMIALA: Rahatoimisto TOIMINTA-AJATUS Rahatoimisto hoitaa ja valmistelee kaupungin taloushallintoon kuuluvat asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Kahden taloushallintoyksikön (rahatoimiston ja MTHA:n taloushallinnon) yhteensovittamistyö jatkuu. Vuoden 2011 lopussa tulee koko henkilöstö työskentelemään fyysisesti samassa paikassa, mikä on taloushallinnon tehokkaan hoitamisen eräs edellytys. 32

34 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Vuotuiset kehittämiskeskustelut 70 %/90 %/100 % Kaupunginkamreeri henkilöstön kanssa Laskentapäällikkö PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT Tehokas ja tarkoituksenmukainen organisaatio Työprosessien tehostamistyö Tehokkuus on parantunut 3 % - 5 jatkuu. % - 7 % RESURSSIT JA TALOUS Tuottavuuden lisääminen Tavoite Tavoitetaso 2012 Sähköisten laskujen vastaanotto Kaupungille saapuneista laskuista Finnvoice-muodossa, mikä Finnvoice-muodossa tulee 45 % - tehostaa toimintaa. 50 % - 55 % Kaupunginkamreeri Kaupunginkamreeri 33

35 TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous -arvio -11 Talous arvio -12 TS-13 Työvuodet 12,89 11, TS-14 Kehittämiskoordinoija: Christina Lind-Kangas TOIMIALA: Kehittäminen, hankinta ja joukkoliikenne TOIMINTA-AJATUS Kehittämisyksiköllä on hallinnollinen vastuu kaupungin organisaation seuraavista alueista riippumatta siitä, mikä sektori hoitaa toimeenpanon: TOIMINTATAVOITTEET Joukkoliikenne Vippari-liikenne tarjoaa kaikille mahdollisuuden kutsuohjatun palveluliikenteen käyttämiseen kaupunkitaajaman alueella. Pitkällä aikavälillä liikennettä lisätään aikataulullisesti ja sen resursseja vahvistetaan siten, että myös yhä useampia työmatkoja voidaan tehdä Vipparibusseilla. Syöttöliikenne Pietarsaari-Kruunupyy jatkuu. Liikenteen tarkoitus on parantaa liikkuvuutta ja edistää yrityselämän etuja. Syöttöliikennettä Pännäisiin pidetään yllä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä. Kaupunki valvoo jatkuvasti joukkoliikennettä ja koko logistiikkaa koskevia lainsäädäntö-, talous- ja muita ajankohtaisia asioita valtion viranomaisiin nähden. Liikenteen osalta on yleistavoitteena turvata Pietarsaaren kaupungin logistiikan hyvin toimivat, kattavat, monipuoliset ja taloudellisesti perusteltavissa olevat ratkaisut. Hankinnat Yksikkö toimii toimintasäännön mukaan kaupungin hankintayksikkönä. Tavoitteena on avustaa kaupungin hallintokuntia hankintojen tekemisessä. Hankintarakennetta järkeistämällä ja muuttamalla osasto pyrkii käyttämään kaupungin resursseja säästäväisesti ja kohtelemaan tavarantoimittajia tasavertaisesti ja siten vähentämään hankintojen käyttökustannuksia. Hankintatoiminnassaan kaupunki pyrkii aktiivisesti valvomaan mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa ja hakemaan osarahoitusta muista lähteistä. Hankkeet Osastolla on vastuu kaupungin osallistumisesta kaupunginhallituksen tai kaupunginjohtajan päättämiin hankkeisiin. Osasto tekee kaupunginjohtajalle ehdotuksia uusista hankkeista, joihin kaupunki voisi osallistua. Ulkoisen imagon luominen Kaupungin imagoa parannetaan osallistumalla messuihin, kokouksiin, kongresseihin ja muihin sellaisiin tilaisuuksiin, joissa kaupunki voi tulla näkyvästi esille. Kaupunki pyrkii eri alojen yhteisöjen jäsenyyteen luomalla eri alojen verkostoja voidakseen osallistua sekä mahdollisiin EU-hankkeisiin että muihin yhteistyömuotoihin. 34

36 Kaupungin etua ajatellen valvotaan eri hankkeita ja tempauksia. Hallinnon kehittäminen Hallintoa ja hallinnollisia toimintavälineitä kehitetään ja tehostetaan kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan antamien ohjeiden mukaan. Yhteistyössä kaupungin laitosten ja virastojen kanssa pyritään oma-aloitteisesti pelkistämään toimintatapoja ja saamaan prosessi nopeaksi, oikeusturvalliseksi ja selkeäksi. Kaupungin hallintorakenne on saatava sellaiseksi, että valmistelu ja toimeenpano palvelevat kuntalaisia ja elinkeinoelämää nopeasti ja tehokkaasti ja demokratian kannalta läpinäkyvästi. Tavoitteena on, että tehokas hallinto tuottaa palvelutuotannolle suuremman osuuden kokonaistaloudellisesta kakusta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Toiminta kohdistuu paljolti hankintojen keskittämiseen ja tehostamiseen. Erityisesti sosiaalija terveystoiminta vaatii hankinta-asioiden tarkastamista. Hankintaohjeita päivitetään ja uudet ohjeet vaikuttavat toimintaan siten, että se nopeutuu, yhtenäistyy, selkiytyy ja siis tehostuu. Hankinta-asioista tiedottamista on tehostettava mm. kaupungin järjestämän esimieskoulutuksen kautta, mutta myös työpaikkakäyntien avulla. Kaupungin kopiointijärjestelmän ja puhelinliikenteen kehittäminen, keskittäminen ja järkeistäminen on osa pyrkimystä vähentää kustannuksia. Myös tässä kohden uusi kuntaisännyys antaa kiintoisia haasteita ja mahdollisuuksia. 35

37 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET ASIAKAS JA KUNTALAINEN Palveluiden saatavuus ja laatu Osallistuminen kaupungin hankkeisiin. 40 % / 50 % /60 % Ohjeiden mukaan Kehittämiskoordinoija Joukkoliikenne Hankinta Puhelinliikenteen ja kopiointijärjestelmän tehostaminen Syöttöliikenne kaikkiin säännöllisiin juna- ja lentoliikenneyhteyksiin Pännäisistä ja Kokkola- Pietarsaaren lentoasemalta matkustajaa Vippari-liikenteessä Kaupunki on mukana seutulippujärjestelmässä. Toiminta kaupungin hankintayksikkönä kaikissa hankinnoissa. Koko kaupungin kattava yhtenäinen järjestelmä. Kehittämiskoordinoija Kehittämiskoordinoija ja kehittämisassistentti Kehittämisassistentti 36

38 HENKILÖSTÖ Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Osaava ja motivoitunut henkilöstö pv Täydennyskoulutuskursseja ja Internet-kursseja Tavoitteellinen ja hyvä johtajuus Hyvinvoiva henkilöstö pv Kaupungin tyhy-toiminta, ulkoilupäivät ja kehittämiskeskustelut 37

39 TUNNUSLUVUT Suoritteet Tilinpäätös -08 Tilinpäätös - 09 Tilinpäätös -10 Talous -arvio -11 Talous arvio -12 TS-13 Joukkoliikenne, matkustajamäärä Työvuodet TS-14 Perustelut Vuoden 2012 aikana selkeytetään ja virtaviivaistetaan kehittämisyksikön organisaatiota ja tehtäviä. Kehittämisyksikköä vahvistetaan rekrytoimalla kehittämispäällikkö. 38

40 Matkailupäällikkö: Tiina Pelkonen TOIMIALA: Matkailutoimisto ja info-piste TOIMINTA-AJATUS Kehitysyksikön alainen matkailutoimisto vastaa kaupungin matkailutiedotuksesta, -markkinoinnista ja matkailun kehittämisestä sekä yhteistyöstä alueellisten ja kansallisten matkailujärjestöjen kanssa. Osasto hoitaa myös yleistä ja Pietarsaaren kaupungin palveluihin liittyvää neuvontaa. Matkailutoimisto - toimii matkailuneuvontapisteenä ja hoitaa myös yleistä, Pietarsaaren kaupungin palveluihin liittyvää neuvontaa. - vastaa kaupungin matkailuviestinnästä ja -markkinoinnista. - harjoittaa matkailuelinkeinon edistämiseen tähtäävää toimintaa. - edistää markkinointia, verkottumista ja tuotekehitystä yhdessä kaupungin matkailuyritysten ja -organisaatioiden kanssa. - harjoittaa yhteistyötä 7 Sillan Saaristo ry:n jäsenkuntien ja matkailuyritysten kanssa. - edustaa kaupunkia matkailuprojekteissa ja niiden hallinnossa. - osallistuu kaupungin edustajana myynti-, markkinointi- ja tiedotustilaisuuksiin, messuille jne. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS VR:n lippujen välittäminen kaupungin omalle henkilöstölle työmatkustukseen on alkanut syksyllä Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan Pietarsaaren kaupunki osallistuu Merenkurkku Internetissä -hankkeeseen, joka alkaa Hanke työllistää yhden kokoaikaisen työntekijän matkailutoimistossa 30 %:n osuudella työpanoksesta. 39

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

PIETARSAAREN KAUPUNKI

PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2013 Kaupunginvaltuuston 13.12.2010 hyväksymä 1 SISÄLTÖ JOHDANTO...1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA...10 TULOSLASKELMA...11 RAHOITUSLASKELMA...13

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) 30 Asianro 4790/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) 30 Asianro 4790/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 30 Asianro 4790/02.02.00/2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelu Vuoden 2016 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2015 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS KONSERNIHALLINTO

KÄYTTÖTALOUS KONSERNIHALLINTO KÄYTTÖTALOUS KONSERNIHALLINTO Konsernihallinnon tehtävänä on johtaa ja huolehtia kaupungin hallintotehtävistä kaupungin strategiasta johdettujen päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti. Konsernihallinto

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018. Kaupunginvaltuuston 14.12.2015 hyväksymä

PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018. Kaupunginvaltuuston 14.12.2015 hyväksymä PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 Kaupunginvaltuuston 14.12.2015 hyväksymä 0 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 9 TULOSLASKELMA...10 RAHOITUSLASKELMA...12

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018

Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 290 27.8.2018 111 Talousarvion toteutuminen kesäkuu 2018 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 27.8.2018 290 Asianro 55/02.02.02/2018 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT

5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 5. PIETARSAAREN SOSIAALIKESKUKSEN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 5.1. Kriittisten menestystekijöiden määrittely Visiosta ja toiminta-ajatuksesta on johdettu Pietarsaaren sosiaalikeskuksen kriittiset menestystekijät.

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, Sivu 1 / 20 Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, 19.11.2018 Jäljessä on listattu korjatut kohdat (ei alkuperäistä esitystä), ellei muuta ole mainittu. Yleiset lähtökohdat s. 3-4) Esipuhe Talousarviossa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

PIETARSAAREN KAUPUNKI

PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 Kaupunginvaltuuston 10.12.2012 hyväksymä 0 SISÄLTÖ JOHDANTO... 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 10 TULOSLASKELMA... 11 RAHOITUSLASKELMA...

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma

Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta 103 13.10.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 110 19.10.2015 Sosiaali- ja terveysosaston vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN

KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN 2020-2023 2 Linjaukset / Toimintakatevaade Toimintakatevaade määritetään kaupunkitasoisesti; Vuoden 2020 menot vuoden 2019

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 1(7) VAASAN SAIRAANHOITOPIIRI 1.1.2012 PERUSSOPIMUS 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki. 2 Tehtävät

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

PIETARSAAREN KAUPUNKI

PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Kaupunginvaltuuston 9.12.2013 hyväksymä 0 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA... 9 TULOSLASKELMA... 10 RAHOITUSLASKELMA...

Lisätiedot

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen

MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA. Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen MITEN KUNTAA JOHDETAAN VAIKUTTAVUUDELLA JA HYVINVOINTITIEDOLLA Kuntaliitto 6.5.2014 Kehitysjohtaja Soile Kuitunen Kunnan tehtävänä on hyvinvoinnin tuottaminen asukkailleen ja kestävän kehityksen edistäminen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

PIETARSAAREN KAUPUNKI

PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2010 Kaupunginvaltuuston 10.12.2007 hyväksymä SISÄLTÖ JOHDANTO 1 MÄÄRÄRAHAT LAUTAKUNTATASOLLA 12 TULOSLASKELMA 13 RAHOITUSLASKELMA 14 TULOSLASKELMA

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Talousarvion ja -suunnitelman perustana on Haapaveden kaupungin strategia. Sen mukaisesti

Lisätiedot

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 21.8.2017 TALOUSARVION 2018 SEKÄ VUOSIEN 2019 2020 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta ote pöytäkirjasta

SISÄLLYSLUETTELO. Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta ote pöytäkirjasta SISÄLLYSLUETTELO Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta ote pöytäkirjasta 20.03.201 3 Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2019... 1 - KUPtalousarvio2019alustava...

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2015 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 1.12.2014 ja 8.12.2014 Yhteistyötoimikunta 18.12.2014 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta 39 07.10.2016 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2020 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta 07.10.2016 39

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2014-2015

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2014-2015 1 LIITE 3: Palvelualueen perustiedot KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2014-2015 Palvelualue ja vastuuhenkilö Tekniset palvelut Markus Kannala Palvelualueen arvot Palvelualueen visio

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 KH 26.9.2016 1..1 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 14 490 0 0 Toimintakulut -18

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Ympäristö- ja rakennuslautakunta 11.12.2014 1 1 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 YMPÄRISTÖ-

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot