Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys"

Transkriptio

1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän loppuraportti Nykytilan kuvaus ja uuden kunnan tulevaisuuden ennakointi Taloustyöryhmä

2 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Kunta Varajäsen Pj. Riitta Ekuri FGG Esa Lunnevuori Pori Nina Merilahti Pomarkku Inkeri Tiitinen Harjavalta Anu Ikonen-Kullberg Bella Ahto Luvia Aki Ruotsala Siikainen Matti Sjögren Nakkila Tuula Unkuri Mikko Polvenlahti Ulvila Mikko Airaksinen Tauno Mäkinen Kokemäki Johanna Järvensivu Lavia Pekka Heinonen Pentti Ala-Luopa Merikarvia Anna-Maija Kenttä Tommi Raunela (Pori) henkilöstön edustaja Tuomas Hatanpää, sihteeri Pori Tehtäväalueen kuvaus ja määrittely Työryhmät tehtäväksi on annettu valmistella kuntarakenneselvityksen ohjausryhmälle oman vastuualueensa osalta selvitykset alueen ja kuntien talouden nykytilanteesta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Keskeiset huomiot Alueen ja kuntien nykytila-analyysi sekä tulevaisuuden ennakointi osoittaa, että selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, talouden tasapainottamistoimiin eri keinoin on ryhdyttävä joka tapauksessa. Selvitysalueen kymmenestä kunnasta viidellä kunnalla tulorahoitusta kuvaava erä, vuosikate oli negatiivinen vuonna Tilanne näytti vuonna 2013 kehittyvän parempaan suuntaan eli vain yhdellä kunnalla vuosikate oli mainittuna vuonna negatiivinen. Positiivinen kehitys johtui osin kertaluontoisista eristä. Palvelutarpeiden kehityksen osalta kaikissa kunnissa vanhuspalveluiden tarve on kasvussa. Palvelutarpeiden pohjalta laadittu painelaskelma osoittaa, että mikäli tapa tuottaa palvelut säilyy nykyisellään, paine tuloveroprosenttiin kohoaa 6,1 %-yksikköä vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi havaittiin, että lähes kaikki kunnat hyötyisivät kuntaliitoksesta, kun tarkastellaan painetta veroprosenttiin yhdessä ja erikseen. Selvitysalueen kunnat näyttäisivät valtionosuusuudistukseen liittyvien laskelmien mukaan menettävän yhteensä 23,3 miljoonaa euroa valtionosuutta verrattuna vuonna 2013 saatuun määrään. Valtionosuusuudistus toteutettuna esitetyllä tavalla vaikuttaa kuntien ja seudun talouteen ja toimintaan merkittävällä tavalla. Palvelurakenteen ja prosessien uudistaminen on välttämätöntä sekä taloustilanteen että tulossa olevan uudistuksen vuoksi. 2

3 2 Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus 2.1 Taloudellinen tilanne kaupunkiseudulla Tulorahoituksen riittävyys ja veropohja Seuraavaan taulukkoon on koottu kuntakohtaiset ja uuden kunnan tiedot tulo-, yhteisö- ja kiinteistöveroista, niiden veroprosenteista ja kertymästä vuodelta Kuva 1. Kuntien tulot 2013 Kuvasta 1 voidaan havaita, että Lavian, Merikarvian ja Pomarkun sekä Siikaisten tuloista lähes puolet koostuu valtionosuuksista ja verotulojen osuus jää pieneksi. Näin niiden toiminnan rahoitus on hyvin riippuvainen valtion päätöksistä. Ulvilan ja Luvian kuntien asukaskohtaiset valtionosuudet ovat selvitysalueen pienimmät. Suurimmat asukaskohtaiset verotulot ovat Harjavallassa ja Porissa. Veroprosentit Tulovero % Kiinteistövero % Kiinteistövero yl-rak Kiinteistövero vak. as Kiinteistövero muu as. TP2013 TA2014 TP2013 TA2014 TP2013 TA2014 TP2013 TA2014 Harjavalta 18,75 % 19,75 % 0,85 % 0,85 % 0,32 % 0,32 % 0,92 % 0,92 % Kokemäki 20,25 % 20,75 % 1,05 % 1,05 % 0,42 % 0,42 % 1,02 % 1,02 % Lavia 21,00 % 21,00 % 0,65 % 0,65 % 0,35 % 0,35 % 0,95 % 0,95 % Luvia 19,75 % 20,50 % 0,80 % 0,80 % 0,35 % 0,35 % 0,95 % 0,95 % Merikarvia 19,50 % 19,50 % 0,70 % 0,70 % 0,32 % 0,32 % 0,92 % 0,92 % Nakkila 20,25 % 20,25 % 0,95 % 0,95 % 0,50 % 0,50 % 0,80 % 0,80 % Pomarkku 20,50 % 20,50 % 0,75 % 0,75 % 0,32 % 0,32 % 0,92 % 0,92 % Pori 19,25 % 19,25 % 0,90 % 0,90 % 0,50 % 0,50 % 1,10 % 1,10 % Siikainen 21,00 % 21,00 % 0,70 % 0,70 % 0,40 % 0,40 % 1,00 % 1,00 % Ulvila 20,50 % 20,50 % 0,90 % 0,90 % 0,45 % 0,45 % 1,05 % 1,05 % Porin seutu* 19,39 % 19,65 % * asukasluvulla painotettu keskiarvo Taulukko 1. Kuntien veroprosentit 3

4 Kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat 18,75 % ja 21 %:n välillä, pienin Harjavallassa ja suurin Laviassa sekä Siikaisissa. Yleinen kiinteistöveroprosentti vaihtelee 0,70 ja 1,05 % välillä. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero on suurimmillaan 0,50 % ja pienimmillään 0,32 %. Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti oli 0,80 1,10 % Tuloslaskelma Seuraavassa tuloslaskelmassa on esitetty kuntakohtainen ja uuden kunnan tuloslaskelma sekä eräitä tunnuslukuja kuvaamaan kunnan tulorahoituksen riittävyyttä ja taloudellista tilannetta Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Porin seutu Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Toimintakatteen muutos % 0,7 2,2 0,5 5,7-3,5 3,6-5,7-1,1-1,9 2,1-0,3 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Toimintatuotot/Toimintakukulut% 18,2 % 12,8 % 13,7 % 14,6 % 15,6 % 11,6 % 10,9 % 35,6 % 15,4 % 13,6 % 28,9 % Vuosikate/Poistot % 133,0 % 44,2 % 27,6 % -14,8 % 241,4 % 76,9 % 453,0 % 95,6 % 143,9 % 174,4 % 102,6 % Vuosikate, /asukas Taulukko 2.: tuloslaskelma 2013 Taulukko osoittaa, että selvitysalueen kunnista yhdellä kunnalla vuosikate toteutui negatiivisena vuonna 2013 (viidellä kunnalla v. 2012). Vuosikate osoittaa kunnan tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Vuosikatteen negatiivisuus aiheuttaa yleensä juoksevien menojen rahoittamisen vieraalla pääomalla. ts. käyttömenoja rahoitetaan lainanotolla. Uuden kunnan osalta vuosikate olisi vuonna 2013 toteutunut positiivisena. eur/as Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Toimintakate Verotulot Vuosikate Kumulatiivinen ali/ylijäämä Taulukko 3.: tuloslaskelman tunnuslukuja /asukas Yllä olevassa taulukossa on esitetty eräitä tuloslaskelman tunnuslukuja euroina per asukas. Lukuja on arvioitu keskenään nk. liikennevalotarkastelulla. Toimintakate kuvaa kunnan toimintatulojen ja toimintamenojen erotusta. Vuosikate kuvaa kunnan tulorahoitusta, joka on käytettävissä investointeihin, lainanlyhennyksiin ja sijoituksiin. Kumulatiivinen yli/alijäämä on taseeseen kertynyt, vuotuisten tuloslaskelman yli/alijäämien summa. Porin ja Ulvilan tunnusluvut näyttäisivät olevan kokonaisuudessaan parhaimmalla tasolla. Heikoimmat tunnusluvut ovat kautta linjan Lavian kunnalla. 4

5 Seuraavissa kuvissa esitetään kuntakohtaisen ja uuden kunnan toimintakate ja vuosikate euroa per asukas. Kuva 2.: toimintakate ja vuosikate eur/asukas vuonna 2013 Yhtenä talouden tasapainoa kuvaavana mittarina pidetään vuosikatteen ja poistojen suhdetta, jonka tulee olla 100 % tasapainossa. Kuva 3.: vuosikate/poistot % Alueen kunnista tunnusluvun 100 %:n tavoitearvon saavuttivat Merikarvia, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila. Porin kaupungin vuosikatteen suhde poistoihin on lähellä tavoitearvoa. Uuden kunnan tunnusluku olisi vuoden 2013 tilinpäätösten perusteella noin 100 %. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämän mittarin perusteella uuden kunnan talous olisi tasapainossa nykyhetkellä Tasetarkastelu 2013 Tase Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila uusi kunta Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat /as Vieras pääoma Vieras pääoma /as Lainakanta Lainakanta /as Sijoitukset Sijoitukset /as Kumulatiivinen ali/ylijäämä Kumulat. Jäämät /as Nettovarallisuus Nettovarallisuus /as Omavaraisuusaste % 58,0 % 37,1 % 18,3 % 40,1 % 81,9 % 58,9 % 71,1 % 62,5 % 68,7 % 66,1 % 61,5 % Taulukko 4.: taseen tunnuslukuja kuntakohtaisesti ja selvitysalueella 2013 Yllä esitetyistä tunnusluvuista on syytä erityisesti kiinnittää huomiota kumulatiivisiin yli/alijäämiin. kunnissa ja uudessa kunnassa. Lavian ja Luvian kunnilla on taseessa kertynyttä kattamatonta alijäämää. Osalla kunnista kumulatiivinen ylijäämä on suhteellisen alhaisella tasolla, mikä saattaa melko nopeastikin kääntyä alijäämäiseksi. Jos kunnan viimeisessä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä on vähintään 500 /as. ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää, kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit. Uuden kunnan osalta tase näyttäisi kumulatiivista ylijäämää 636 euroa/asukas. 5

6 Kuva 4.: nettovarallisuus /asukas ja lainakanta /asukas Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä kunnan taseen vastaavien loppusummasta vieras pääoma, pakolliset varaukset ja toimeksiantojen pääomat. Kuntakohtainen nettovarallisuus /asukas on suurimmillaan Merikarvialla sekä Porissa ja pienimmillään Lavialla. Uuden kunnan nettovarallisuus olisi /as. Kunnan taseen lainakantaan lasketaan korollinen vieras pääoma /asukas, joka on suurin Porissa ja pienin Merikarvialla. Uuden kunnan lainakanta /asukas olisi /as. *Lavian luvut Kuva 5a: Kuntien vastuut. Yllä olevassa kuvassa on esitetty kuntien takausvastuut ja muut vastuut. Muita vastuita ovat mm. arvonlisäveron palautusvastuu, leasingvastuut ja muut vuokravastuut. Alla olevassa kuvassa on esitetty Kuntien takauskeskuksen vastuut kuntakohtaisesti ja selvitysalueella. Kuva 5b: Kuntien takauskeskuksen vastuut 6

7 HARJAVALTA KOKEMÄKI LAVIA LUVIA MERIKARVIA NAKKILA POMARKKU PORI SIIKAINEN ULVILA PORIN SEUTU Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Taloustyöryhmä Kuntien kaikki takausvastuut yhteensä ( /asukas) vaihtelevat Luvian euron ja Porin sekä Siikaisten n euron välillä. Pääasiassa kuntien vastuut ovat Kuntien takauskeskukselle annettuja takauksia. Takausvastuista suurimman osan muodostavat konsernin sisäiset vastuut eli tytäryhteisöille annetut takaukset. Konsernin ulkopuolisia takausvastuita on eniten Siikaisilla, n /asukas Rahoitusasema Kuntien ja uuden kunnan rahoitusasemaa kuvaa alla esitetty rahoituslaskelma. Rahoituslaskelma 2013 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Porin seutu Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Nettoantolainaus Lainakannan muutos, netto Muut maksuvalmiuden muutokset, netto Rahoitustoiminnan nettokassavirta Rahavarat Rahavarojen muutos Rahavarat Investointien tulorahoitus-% 11,7 % 14,8 % 23,6 % -10,1 % 120,5 % 44,8 % 161,6 % 101,2 % 45,6 % 243,3 % 84,0 % Pääomamenojen tulorahoitus-% 11,1 % 7,5 % 17,7 % -6,0 % 103,8 % 34,9 % 196,0 % 55,8 % 45,2 % 132,3 % 51,7 % Lainanhoitokate 1,92 0,26 0,77-0,04 6,93 1,57-10,38 1,15 17,26 2,60 1,28 Taulukko 5.: rahoituslaskelma 2013 Rahoituslaskelma rivillä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta esitetään euromäärä, joka on jäänyt vuosikatteen ja investointien jälkeen yli- tai alijäämänä. Selvitysalueella kuuden kunnan osalta kassavirta oli negatiivinen eli lisärahoitusta tarvittiin joko vieraana pääomana, käyttämällä kassavaroja purkamalla sijoitusvarallisuutta. Myös uuden kunnan kassavirta olisi negatiivinen, minkä johdosta lainakanta näyttäisi kasvavan. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu vuoden 2013 tunnuslukuja kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta kriisikuntakriteerein: Raja-arvo e2013 Vuosikate, /as < Tulovero-% > 20,00 18,75 20,25 21,00 19,75 19,50 20,25 20,50 19,25 21,00 20,50 19,39 Lainamäärä, /as > Kertynyt alijäämä, /as < Omavaraisuusaste, % < 50 % 57,9 % 35,8 % 15,7 % 39,2 % 82,0 % 59,0 % 70,7 % 59,5 % 68,0 % 66,1 % 58,7 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 48,5 % 45,8 % 46,8 % 46,7 % 17,3 % 30,5 % 20,0 % 50,5 % 32,5 % 30,1 % 46,1 % Taulukko 6.: Kriisikuntarajat Kriisikuntatarkastelussa Harjavalta ja Merikarvia eivät ylitä yhtäkään kriteeriä eli mainittujen kuntien tunnusluvut ovat kyseisenä vuonna olleet kokonaisuudessaan riittävän hyvällä tasolla. Lavia ja Luvia ylittivät kolme kriteeriä. Lisäksi molemmilla kunnilla suhteellinen velkaantuminen on melko lähellä raja-arvoa. Uuden kunnan osalta yksikään kriteeri ei näyttäisi ylittyvän. 7

8 Konsernitarkastelu 2013 Selvitysalueen kunnista yhdeksällä oli määräysvalta erilaisissa yhteisöissä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty kuntakohtaisesti tytäryhteisöjen lukumäärä tyypeittäin sekä tytäryhteisöjen velat ja kunnan tytäryhteisöille antamat takaukset kiinteistö- ja asuntoyhtiöt kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt yhdistykset ja säätiöt, muut yhtiöt yhteensä lkm Pori Harjavalta Kokemäki Lavia 2 2 Luvia 6 6 Merikarvia Nakkila 9 9 Pomarkku Siikainen 0 Ulvila yhteensä lkm Taulukko 7.: tytäryhteisöt tyypeittäin Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt muodostavat valtaosan tytäryhteisöistä. Kuntaliitoksessa saavutettaisiin merkittäviä tehokkuushyötyjä näiden yhtiöiden fuusioilla hallinnon, talouden hoidon, rahoituksen sekä muiden tuki- ja ydintoimintojen osalta. Kuva 6.: Tytäryhteisöjen velat ja tytäryhteisöille annetut takaukset 8

9 Tytäryhteisöillä oli eniten velkaa /as. Porissa, yli 2000 /asukas, Pomarkun velkamäärä on pienin. Siikaisissa ei ole tytäryhteisöjä. Tytäryhteisöille annetut takaukset ovat suurimmat Porissa ja Kokemäellä, yli 1300 euroa/asukas. Emokunnalla on mahdollisuus saada omistamiltaan yhteisöiltä omistajatuloutusta eri tavoin (osinkotuotot, korkotuotot, vuokratuotot ym). Kuntarakenneselvityksen mukaan Porin kaupunki saa omistajatuloutuksena osinkoa vuosittain Pori Energia Oy:ltä 10 miljoonaa euroa. Myös Harjavallan Kaukolämpöyhtiölle on asetettu tuloutusvaatimus. Muut kunnat eivät saa yhtiöiltään omistajatuloutusta kuntakohtainen tarkastelu a. Harjavalta Harjavallan kaupungin vahvuuksina voidaan pitää mm. tiivistä yhdyskuntarakennetta ja hyvää maaperä rakentaa, kunnan infrastruktuuri on helposti ja kustannustehokkaasti pidettävissä kunnossa. Harjavalta on monipuolinen ja elinvoimainen. Kansainvälinen yritystoiminta takaa verotuloja ja hyvän työpaikkavarannon. Työpaikkaomavaraisuus on korkea, kunnallisvero suurin tulolähde. Harjavallan kunnallisia palveluja pidetään hyvinä, kouluverkko on kunnossa sekä liikunta- ja kulttuuripalvelutarjonta on monipuolinen. Asuntojen hintataso on edullinen, vesi on hyvää ja edullista. Yhdyskuntasuunnittelu on ripeää ja ajan tasalla. Harjavallan strategisena tavoitteena on vakaa talous ja yhteistyöhakuinen toimintakulttuuri eli ponnistellaan yksimielisesti talouden pitämiseksi vakaana. Harjavallan heikkouksina voidaan pitää väestön vähentymiskehitystä, joka on koko Satakunnan ongelma. Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kasvussa. Asuntokanta vanhenee. Valtionhallinnon palveluita on poistunut Harjavallasta. Elinkeinoelämän osalta erikoiskauppa on hiipunut, minkä vuoksi liiketiloja on tyhjillään. Yhteisöveron tuoton vuosittainen voimakaskin vaihtelu aiheuttaa kunnan talouden suunnittelulle omat haasteensa, samoin verotulotasauksen maksaminen jälkikäteen. Harjavallan kaupungin museo on kallis ylläpitää, samoin lukio. Harjavallan kaupungille uhkatekijänä voidaan pitää suurteollisuuden menestymisen hiipumista, josta seuraisi yhteisöverotuoton romahtaminen. Myös huoltosuhteen edelleen heikkeneminen, lastensuojelun ja psykiatrian kustannusten kasvu sekä sote-kustannusten riistäytyminen hallitsemattomiksi ovat Harjavallalle riskejä. Harjavallan mahdollisuuksia ovat työpaikkojen säilyminen ja yrityselämän menestys, mitkä näkyvät verotuloissa. Harjavallan asukasluku oli b. Kokemäki Toimintakatteen keskimääräinen kasvu vuosien aikana on ollut keskimäärin 2,5 % eli alle kuntien keskimääräisen toimintakatteen kasvun. Kunnalliset palvelut on pääsääntöisesti järjestetty kustannustehokkaasti. Verotettava tulot per asukas ovat alhaiset. Tämän ja asukasluvun vähenemisen johdosta tuloveroprosenttia on jouduttu korottamaan suhteellisen korkeaksi. Kunnallisveron keskimääräinen vuosimuutos on ollut 0,4 % vuosina , kun tuloveroprosentin korotuksia ei huomioida. Asukasluku on laskussa kuolleisuuden ollessa syntyvyyttä suurempaa. Yhteisöverokertymä per asukas on suhteellisen korkea ja vakaa. Lainamäärä on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti ja on nyt noin 2005 euroa /asukas. Alhainen korkokanta ei tällä hetkellä rasita tulosta, mutta tulevaisuudessa tapahtuva korkokannan nousu tulee olemaan varteenotettava uhka. Rakennusten korjausvelan määrä on suuri. Kokemäen asukasluku oli c. Lavia Lavian kunnan talouden selkeä heikkeneminen alkoi vuonna Kunta teki vuonna 2010 ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen ylijäämäisen tuloksen. Myös tilivuoden 2011 tulos oli juuri ja juuri ylijäämäinen. Ylijäämäisen tuloksen mahdollistivat kunnan omien voimakkaiden säästötoimenpiteiden lisäksi valtiolta saadut merkittävät harkinnanvaraiset valtionosuuslisät ( vuonna 2010 ja vuonna 2011). Kunnan talouden keskeisimpiä rasitustekijöitä ovat viime vuosina olleet maan keskiarvoa merkittävästi korkeammat perusterveydenhuolto-, erikoissairaanhoito- ja lastensuojelumenot. 9

10 Lavian talouden pohja on nykyisellään heikko. Tilanteen korjaamiseksi kunnassa on yritetty useiden talouden tasapainottamisohjelmien avulla saada taloutta kuntoon ja viimeisin Lavian kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille on hyväksytty valtuustossa /46. Suunnitelmassa esitetyillä talouden tervehdyttämistoimenpiteillä ei saada katettua jo syntynyttä alijäämää, jota taseen yli-/alijäämätilillä on edellisiltä tilikausilta 3,64 miljoonaa euroa. Mikäli tervehdyttämistoimenpiteitä ei toteuteta esitetyssä laajuudessa, Lavian talouden liikkumavara ja edellytykset palvelujen tarjoamiseen heikkenevät oleellisesti ja nopeasti. Pienetkin ylitykset toimenpideohjelman mukaiseen menokehitykseen voivat kääntää talouden kehityksen yhä huonommaksi. Yllättävät muutokset laskelmien oletuksissa, esimerkiksi erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi menokehitys tai rahoituskustannusten kasvu, voivat nopeasti huonontaa talouden tilaa ja vaarantaa palvelujen saatavuuden. Myös yleisen talouskehityksen odotettua hitaampaan parantumiseen tulee varautua, sillä se hidastaisi verotulojen kasvua ja vaikuttaisi välittömästi kunnan taloutta heikentävästi. Yleisen taloudellisen kehitysarvion mukaan vuodet tulevat olemaan kuntakentällä taloudellisesti vaikeimpia. Lavian kunnalla ei ole edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. Lavian asukasluku oli d. Luvia Luvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää muuttovoittoa, tervettä väestön ikärakennetta, vähäistä sairastavuutta ja hyvää tuloverokertymää. Kunnan heikkouksia ovat vähäinen valtionosuuskertymä suhteessa väkilukuun, vähäiset toimintatuotot, raskas investointiohjelma - velkaa per asukas yli Satakunnan keskiarvon sekä taseeseen kertynyt alijäämä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menokehitys tulevaisuudessa on uhkatekijä. Myös rakennusten sisäilmaongelmat ovat riski. Laajat koulukeskuksen sisäilmaongelmat ovat vaatineet vuosittain laajoja korjaustoimenpiteitä ja toimintojen erityisjärjestelyitä. Luvian asukasluku oli e. Merikarvia Merikarvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää kunnan hyvää taloudellista tilannetta: taseessa kumulatiivista ylijäämää on yli 6 miljoonaa euroa ja lainaa asukasta kohden noin 600 euroa. Kunta pystyy tarjoamaan noin asukkaan kuntien palvelutarjontaa vastaavat kunnalliset palvelut siten, että kunnan taloudellinen kantokyky on riittänyt niiden tuottamiseen. Kunnan palveluverkko on tehokas. Kunnan kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa eikä kunnalla ole merkittävää korjausvelkaa. Kunnassa on vahva elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä yritysten ja kunnan yhteistyöllä on vahvat perinteet ja hyvät toimintamallit. Merikarvian heikkouksia ovat pieni väestömäärä joidenkin palvelujen tuottamiseen, mikä alentaa käyttöastetta ja nostaa kustannuksia. Kunnan hallinto toimii pienellä henkilöstöllä ja henkilöstön tehtäväkuvat ovat laajoja, mikä aiheuttaa haasteita erikoisosaamista vaativien tehtävien hoitamiselle. Kunnan väestö vähenee, joskin hitaasti. Valtionosuuksien vaikutus kunnan talouteen on merkittävä ja valtionosuuksien määräytymisperusteiden muutokset vaikuttavat merkittävästi kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Tätä voidaan pitää selkeänä uhkana. Perusturvan ja erikoissairaanhoidon kustannusten osuus kunnan menoista on merkittävä, niiden kehitys on vaikeasti ennakoitavissa eikä kunta voi itse vaikuttaa suoraan niiden muodostamiseen. Kunta on Merikarvian jäähalli oy:n 1,2, miljoonan lainan takaaja. Kunta omistaa jäähallin tontin ja rakennus on lainan vakuutena. Muita merkittäviä takauksia ei ole. Lainsäädännön muutosten seurauksena tehtäviä voidaan joutua siirtämään suurempien yksiköiden hoidettavaksi ja kunnan oman päätösvallan ulkopuolelle. Tällöin kunnan itsenäiseen päätöksentekoon perustuva toimintakenttä kapenee. Merikarvia on joen ja meren paikkakunta, joka panostaa matkailun kehittämiseen. Vapaa-ajan asuntoja on 1700, mökkiläisillä on merkitystä toimeliaisuutena, palvelujen käyttäjinä ja mm. kiinteistöveron maksajina. Merikarvialle on muodostumassa tuulipuistoja, toiminnalla on merkitystä jo rakennusaikana ja myöhemmin mm. kiinteistöverona. Merikarvian asukasluku oli f. Nakkila Nakkilan kunnan talouden vahvuutena voidaan nähdä vähäinen lainamäärä asukasta kohti. Myös toiminnan kustannustehokkuus on usean toiminnon kohdalla hyvää tasoa kuntavertailuissa. Heikkouksina voidaan nähdä viime vuosien tuloverokertymän vähäinen kasvu ja yleisesti verotulojen keskimääräistä alempi kertymä tulonsaajaa kohti. Talouden uhkana on käyttötalousmenojen liian nopea kasvu verrattuna tuloihin ja tästä seuraava lainamäärän kasvu. Nakkilan asukasluku oli

11 g. Pomarkku Pomarkun kunnan vahvuutena voi pitää talouden suhteellisen hyvää tilannetta: velkamäärä oli vuoden 2013 lopussa vajaa 700 euroa/asukas ja taseessa ylijäämiä on kohtuullinen määrä. Vahvuus ovat myös suhteellisen tehokkaasti tuotetut omat palvelut (poislukien sote-palvelut). Kunnan kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa ja korjausvelkaa on vähän. Suurin heikkous Pomarkun taloudessa on suuri riippuvuus valtionosuuksista. Muutokset valtionosuuksien määräytymisperusteissa voivat merkittävästi uhata kunnan taloutta. Selkeä esimerkki tästä on vuoden 2015 alussa voimaan tuleva valtionosuusuudistus, joka leikkaa kunnan valtionosuuksia peräti 381 euroa/asukas. Talouden yhtenä heikkoutena voi pitää myös käyttötalouden tulojen vähäistä määrää (noin 10 % käyttömenoista), joka on selvästi alle kuntien keskiarvon. Pomarkun kunnalla ei ole ns. tuottavaa omaisuutta. Merkittävin haaste tulevaisuudessa Pomarkun taloudelle ovat sosiaali- ja terveydenhuollon menot. Kunnan väestö on ikääntynyttä ja palvelujen käyttö on runsasta. Jos palveluntuottajat (Posa ja sairaanhoitopiiri) eivät kykene tehostamaan toimintojaan, voi palvelutuotannon menojen kasvu ylittää kunnan voimavarat. h. Pori Pomarkun kunnan asukasluku oli asukasta. Porin talouden vahvuutena on monipuolinen ja edelleen monipuolistuva elinkeinorakenne. Vahvan perusteollisuuden rinnalla erityisesti palvelut ja kauppa tulevat kasvattamaan suhteellista osuuttaan. Elinkeinorakenteella on vahvin merkitys työllistämisen kautta tulevan kunnallisverokertymän kautta. Porin verotulot ovat olleet viime vuosina hyvässä kasvulinjassa kokonaisverotulot kasvoivat 6,8 % vuonna Yleistaloudellisen tilanteen muutokset vaikuttavat kuitenkin viiveellä verotulokertymään. Suunniteltu valtionosuusuudistus aiheuttaa osaltaan muutospaineita palveluiden järjestämis- ja tuottamistapaan. Monipuolinen koulutustarjonta lisää kaupungin houkuttelevuutta eläköityvän väestönosan samalla kasvaessa. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on varsin hyvä. Kaupungin lisääntyneeseen velkaantumiseen vaikutetaan laaja-alaisella valtuustosopimuksella. Kaupungin kassavirran kehitys tullaan kääntämään ja samalla rakentamaan kestävämpi pohja tulevaisuuden haasteisiin. Porin kaupungin väkiluku oli asukasta. i. Siikainen Siikaisten kunnan talouden suunnittelua vaikeuttaa varsin pienen asukasluvun mukanaan tuoma suuri vaihtelu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa vuosittain. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään lisäksi liikelaitoskuntayhtymä PoSa:ssa, joten sen osalta talousarvio hyväksytään kunnan ulkopuolisessa elimessä, kuntayhtymän johtokunnassa. Sote-menojen kasvu näyttäisi edelleen jatkuvan. Kumulatiivista ylijäämää on kertynyt noin 1 miljoona euroa ja asukasperusteinen velkaantumisaste on maan keskiarvoa alempana. Siikainen valtionosuudet muodostavat varsin merkittävän osuuden rahoituspohjasta. Verotulot ovat ikärakenteesta johtuen varsin pienet, mutta toisaalta suuria muutoksia ei ole tulossakaan. Huoltosuhteen muutokset tuovat tulevaisuudessa haasteita työssäkäyvien kuntalaisten tuomille verotuloille. Kuitenkin vaikka Siikaisten huoltosuhde kasvaa tulevaisuudessa, suurimmat muutokset ovat tapahtuneet jo luvulla. Mm. loma-asumisen ja tuulivoimarakentamisen kiinteistöverokapasiteetissa on puolestaan kasvuedellytyksiä. Palvelurakenne mm. koulujen osalta on tiivistetty optimaaliselle tasolle ja perusinfra on kunnossa. Jonkin verran investointitarpeita on julkisissa kiinteistöissä ja mm. haja-asutusalueiden jätevesiverkostoon rakentamisessa. Siikaisten kunnan asukasluku oli j. Ulvila Talouskehityksen uhkina lähivuosina voidaan nähdä asukasluvun negatiivinen kehitystrendi sekä väestörakenteen muutos entistä vanhusvoittoisemmaksi. Vanhusten määrän kasvu lisää todennäköisesti vanhuspalveluiden ja sairaanhoidon palveluiden käyttöä ja kustannusten kasvua. Uhkana on, että käyttötalouden menojen kasvu muodostuu verotulojen kasvua nopeammaksi. Esitetty uusi valtionosuusjärjestelmä vähentäisi Ulvilan valtionosuustuloa vuositasolla noin 1,1, miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,5 prosenttiyksikön kunnallisveron tuottoa. Ulvila on reagoinut talouden epätasapainoon toimintojen uudelleenjärjestelyillä ja menokarsinnoilla sekä tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksilla. Myös kaupungin kannalta tuottamatonta omaisuutta on myyty aktiivisesti vuosien aikana. Vuoden 2013 tilinpäätös oli poikkeuksellisen vahvan verotulokertymän sekä hyvän talousarviokurin ansioista 2,5 miljoonaa euroa positiivinen. Kaupungin taseessa on nyt lähes 10 miljoonaa euroa kumulatiivista ylijäämää, mikä antaa liikkumavaraa tuleville vuosille. Kumulatiivisen ylijäämän ohella Ulvilan vahvuutena on kaupungin kiinteistöjen vähäinen korjausvelka, mikä mahdollistaa investointimenojen pitämisen maltillisella tasolla lähivuosina. Ulvilan väkiluku oli

12 2.2 Arvioitu talouden kehitys Tuottavuuskäsitteestä Kuntarakenneselvityksen yhteydessä selvitettiin uuden kunnan talouden kehittymistä kahdella eri tavalla. Pitkän aikavälin ennakointi laadittiin painelaskelmana eli tutkittiin painetta tuloveroprosenttiin vuosien välillä. Toinen tarkastelu tehtiin keskipitkän aikavälin ennusteena vuoteen 2018 selvittämällä uuden kunnan talouden kehittymistä kolmen eri skenaarion avulla. Tuottavuudella tarkoitetaan saadun tuotoksen ja siihen käytetyn panoksien suhdetta. Mitä vähemmillä panoksilla saadaan sama määrä tuotoksia tai mitä enemmän saadaan aikaan samalla määrällä tuotoksia, sitä parempi on toiminnan tuottavuus. Samoin tuottavuus on parempaa, jos samalla määrällä panoksia saadaan aikaan sama määrä entistä laadukkaampia tuotoksia. Laadun huomiointi tuottavuustarkastelussa on kuitenkin vaikeaa julkisissa palveluissa, koska tuotteille ei välttämättä ole aitoja markkinoita. Tuottavuuden parantaminen kestävällä tavalla on kuntatalouden kannalta keskeinen asia. Tuottavuuden kehittämisen yksi keskeinen tavoite on, että oikeita asioita tehdään oikealla tavalla. Aikaisemmin tuottavuutta lisättiin pääasiassa koneilla ja paremmilla työvälineillä. Nykyisin tuottavuuskasvua tavoitellaan erilaisin aineettomin tekijöin kuten organisaation toimintatapoja ja johtamista kehittämällä sekä työhyvinvoinnin ja osaamisen vahvistamisen avulla. Tuottavuuden kasvuun vaikuttavat mm.: työmenetelmät, -prosessit johtaminen ja esimiestyö työn sisältö ja sujuvuus yhteistyö ja verkostomainen toiminta henkilöstön ammattitaito ja osaaminen innovaatioiden ja teknologian hyödyntäminen kannustava palkitseminen fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö, työhyvinvointi Seuraavassa skenaariotarkastelussa on lähdetty ajatuksesta, että uuden kunnan työn tuottavuutta parannettaisiin vuosittain laskennallisesti 0,5 % mm. yllä mainituin keinoin Skenaariotarkastelu vuoteen 2018 saakka Tarkastelussa käytettiin pohjalukuina kuntien tilinpäätöstietoja, talousarviota ja taloussuunnitelmia. Vuosille 2017 ja 2018 laadittiin ennuste, joka muodostettiin trendinä aiemman kehityksen pohjalta. Trendiennusteessa nykyisen kehityksen oletetaan jatkuvan vuoteen 2018 saakka. Laadittiin kolme eri tulosennustetta: Trendiennuste, jonka mukaan nykyinen kehitys jatkuisi vuoteen 2018: uuden kunnan TA2014 ja taloussuunnitelmavuodet kuntien lukujen yhdistelmänä, 2 ennustevuotta Toimintakate kasvaa 2-3 % Verotulojen kasvu on ennustettu kuntakohtaisesti: Tuloverot 1-2 % Yhteisöverot 1-2 % Kiinteistöverot 1-2 % Valtionosuusuudistuksen vaikutus otettu huomioon alkaen v Pohjaluvuksi kiinnitetty vuoden 2014 valtionosuus Skenaario 1: trendiennuste + työn tuottavuus paranee +0,5 % vuosittain Skenaario 2: skenaario 1 + työllisyyden parannus +2 % 12

13 Seuraavassa kuvassa on esitetty skenaarioiden 1 ja 2 muuttujien euromääräinen kehitys vuoteen 2021 saakka: Kuva 7.: Skenaarioiden vaikutus kunnan talouteen Skenaario 1:n mukainen kunnan työn tuottavuuden kehittyminen vuosittain+ 0,5 % tarkoittaisi vuoteen 2021 mennessä lähes 16 miljoonan euron positiivista vaikutusta uuden kunnan talouteen. Vastaavasti työllisyyden parantumisen vaikutus nousisi ensimmäisten vuosien aikana 4 miljoonaan euroon. Skenaarioista johdetut tunnusluvut kehittyvät seuraavasti: Kuva 8.: Skenaarioiden vaikutus asukaskohtaiseen toimintakatteeseen Skenaarioilla ei olisi juurikaan vaikutusta toimintakatteen kehittymiseen. Molemmissa skenaarioissa toimintakate kasvaa, tuottavuuskehitys vaikuttaa tarkastelujaksolla jonkin verran. 13

14 Kuva 9.: Skenaarioiden vaikutus asukaskohtaiseen verotuloon Asukaskohtaiset verotulot kasvavat tulevina vuosina nykyisen kehityksen jatkuessa. Skenaario 2:n mukainen työllisyyden 2 %:n asteittainen nousu lisäisi verotuloja hieman nykytasoa enemmän. Kuva 10.: Skenaarioiden vaikutus vuosikatteen kehittymiseen Asukaskohtainen vuosikate painuu ennustekaudella negatiiviseksi kaikissa skenaarioissa. Voimakkaimmin vuosikate heikkenee, jos nykyinen kehitys jatkuu. Työllisyyden ja tuottavuuden parantumisella olisi merkittävä positiivinen vaikutus vuosikatteen kehittymiseen. Kuva 11.: Kumulatiivisen yli-/alijäämän kertyminen eri skenaarioissa 14

15 Taseen kumulatiivinen kertymä kääntyy alijäämäiseksi vuonna 2016 kaikissa skenaarioissa. Vuoteen 2018 mennessä uudessa kunnassa olisi asukaskohtaista kertynyttä alijäämää lähes 1000 euroa. Tuottavuuden 0,5 % parantumisella sekä työllisyyden 2 % paranemisella, alijäämän kertymistä voidaan hidastaa niin, että vuonna 2018 uuden kunnan kertynyt alijäämä olisi noin 700 euroa/asukas Paine veroprosenttiin Kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta tulevaisuuden palvelutarpeisiin keskeisesti vaikuttavat väestökehitys erityisesti ikäluokittaisesti. Seuraavassa kappaleessa on esitetty selvitysalueen palvelutarpeiden kehitystä FCG-ART ennakointimallin avulla kuvattuna. Ennakointimalli perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Lisäksi ennakointimalli ottaa huomioon kunnan ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot. Laskenta ei kuitenkaan huomioi esim. muutoksia säädöksissä, asukkaiden vaatimustasossa, palvelujen järjestämistavassa tai tuottavuudessa. Seuraava kuva havainnollistaa palvelutarpeen suhteellisen kehityksen selvitysalueella: Kuva 12.: Palvelutarpeiden kehitys. Vanhusten hoitoon liittyvä palvelutarve kasvaa tarkastelujakson lopulle vuoteen 2029 mennessä lähes 1,4 -kertaiseksi. Muita selvästi kasvavia palvelutarpeita ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Päivähoito ja esiopetustarpeet vähenevät vuoden 2025 jälkeen. Toisen asteen (lukio ja ammatillinen koulutus) koulutustarpeet ovat selvässä laskussa jo tarkastelun alkuvuosista lähtien. Yllä esitetyn palvelutarpeen kehityksen pohjalta on laadittu painelaskelma, joka kuvaa veroprosenttiin kohdistuvaa painetta oletuksella, että palveluiden järjestämistapa säilyy nykyisellään. 15

16 Porin selvitysalue Veroprosentti 19,39 19,65 19,65 19,65 Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avohoito Erikoissairaanhoito Muut tehtävät (sis. avustukset) Kertaerät Toimintakate Tulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Tulot yhteensä Korkotuotot kasv u 1 %/v Osinkotuotot kasv u 1 %/v Muut rahoitustuotot kasv u 1 %/v Korkokulut kasv u 5 %/v Muut rahoituskulut kasv u 1 %/v Rahoituskulut ja tuotot yhteensä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset Alijäämä/ylijäämä Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin 8 +0,9 +3,6 +4,4 +6,1 Veroprosentti tasapainossa 20,29 23,25 24,05 25,75 1 Karkea arvio 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 4 Sisältää talous- ja toimitatilaston luokat: Lasten päiväkotihoito 204, Lasten perhepäivähoito 205 Muu lasten päivähoito 207 ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosastohoidon, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusteveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi 9 Lähtötasona käytetään vuosien 2012, 2011 ja 2010 keskiarvoa Taulukko 8.: Painelaskelma. Paine veroprosenttiin osoittaa, että selvitysalueella kuntien talous on jo lähtötilanteessa vuonna 2012 epätasapainossa. Talouden tasapainotila olisi edellyttänyt vuonna ,9 %-yksikön tuloveron korotusta. Laskelman mukaan korotuspaine kasvaa jo vuoteen 2017 mennessä merkittävästi. 16

17 Seuraavassa kuvassa on esitetty kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi: Kuva 13.: Paine veroprosentin korotukseen. Suurin paine veroprosenttiin kohdistuu Laviassa ja Merikarvialla, joissa korotuspaine nousee voimakkaasti jo ennusteen ensimmäisinä vuosina. Uuden kunnan korotuspaineet ovat merkittävät mutta kuitenkin maltillisemmat. Kuva 14.: Veroprosentti tasapainossa. Yllä olevassa kuvassa esitetään se tuloveroprosentti, jota kunnan tulisi periä pitääkseen taloutensa tasapainossa. Tarkastelujakson lopulla korkeimmat veroprosentit ovat Laviassa, Merikarvialla ja Siikaisissa. Matalimmat veroprosentit ovat Kokemäellä ja Luvialla. Lähes kaikki kunnan hyötyisivät kuntaliitoksesta veroprosentin kehityksen näkökulmasta. Painelaskelmat osoittavat, että kuntien on mahdollisista kuntaliitoksista riippumatta joka tapauksessa tasapainotettava talouttaan kaikin keinoin. Painelaskelman mukaan myös uuden kunnan paine korottaa veroja on melko suuri, mutta kuitenkin maltillisempi verrattuna enimpään osaan alueen kuntia. Kuntakohtaiset esitykset painelaskelmista ovat tämän väliraportin liitteenä. 17

18 2.2.4 Investointien tarkastelu Seuraavassa taulukossa on koottu kuntakohtaisesti nettoinvestointien toteutuma vuosilta sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaluvut vuosilta e 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Pori 63,5 52,5 57,8 36,0 28,1 32,3 32,1 Harjavalta 1,1 2,4 9,3 9,7 3,3 3,3 2,4 Kokemäki 2,4 1,8 1,6 2,7 2,8 3,7 5,2 Lavia 0,1 0,1 0,0 0,3 1,1 1,8 0,3 Luvia 0,6 0,6 1,0 0,8 1,8 4,0 3,2 Merikarvia 1,7 0,5 1,3 2,0 1,9 2,3 2,1 Nakkila 1,7 1,5 2,1 2,6 1,6 3,0 4,4 Pomarkku 0,1 0,5 0,1 1,3 1,6 2,1 0,7 Siikainen 0,2 0,6 0,4 1,5 0,8 1,0 0,9 Ulvila 1,2 2,3 1,3 2,8 2,8 3,5 3,3 yhteensä 72,6 62,8 74,9 59,7 45,8 57,0 54,6 Taulukko 9.: Investoinnit Kuntarakenneselvityksen 1. vaiheessa tekninen työryhmä tarkasteli kuntien investointeja. Kuntakohtaista korjausvelkaa on selvitetty aiemmin Karhukuntien kesken. Seuraava grafiikka osoittaa, että nettoinvestoinnit selvitysalueella näyttävät vaihtelevan. Porin investointien taso vaikuttaa merkittävästi koko selvitysalueen investointien tasoon. Myös Harjavallan toteuttama investointihanke näkyy selvästi vuosina 2012 ja Kuva 15.: Nettoinvestoinnit kunnittain. Kuntatalouden kireä tilanne näkyy tulevien vuosien investointisuunnitelmissa alentavasti. Investoinnit näyttäisivät vähentyvän 25 % eli noin 18 miljoonalla eurolla, jos verrataan tarkastelujakson ensimmäistä ja viimeistä vuotta. Kuntaliitoksen myötä syntyvä uusi kunta saisi merkittäviä hyötyjä välttämällä päällekkäiset investoinnit ja optimoimalla palvelutuotannon käyttämän toimitilaverkon. Kiinteistöjen kokonaismäärän mahdollinen vähentäminen alentaisi käyttö- ja ylläpitokustannuksia sekä tulevia peruskorjausmenoja. Kaikki edellä mainitut seikat alentaisivat painetta nostaa tuloveroa sekä vähentäisivät velanottoa. 18

19 2.2.5 Valtionosuusuudistuksen vaikutus Huhtikuussa julkistettujen valtionosuuslaskelmien perusteella uudistuksen vaikutus vuonna 2013 olisi ollut seuraava: Taulukko 10.: Valtionosuuksien muutos. Vuoden 2013 valtionosuuteen verrattuna selvitysalueelta vähenisi valtionosuutta yhteensä yli 23 miljoonaa euroa eli 179 eur/asukas. Kuntakohtaisesti tuhansina euroina ja euroina per asukas muutos olisi seuraava: Kuva 16.: Valtionosuuden muutos. Kaikki alueen kunnat näyttävät laskelmien mukaan menettävän valtionosuuksia. Pori menettäisi euromääräisesti eniten eli 15 miljoonaa euroa, Merikarvia taas asukasta kohden eniten eli 588eur/asukas. 19

20 2.3. Keskeiset huomiot nykytilasta ja tulevaisuudesta Talouden tasapainottaminen Selvitysalueen kunnista puolet esitti vuoden 2012 tilinpäätöksessä negatiivisen vuosikatteen. Vuonna 2013 kuntien taloudellinen tilanne näytti paremmalta, osin kertaerien vuoksi. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on talouden tasapainottamisohjelma joko vapaaehtoisesti toteutettuna tai kuntalain edellyttämänä. Edellä esitettyjen skenaarioiden ja painelaskelman mukaan uuden kunnan talous on epätasapainossa jo lähivuosina. Painelaskelman mukainen epätasapaino vuonna 2017 olisi 74 miljoonaa euroa. Skenaarioissa epätasapaino vastaavana vuonna on miljoonaa euroa. Ennusteiden mukaan talouden epätasapaino syvenee vuosittain, mikäli taloutta ei tasapainoteta. Tämän vuoksi tasapainottamiskeinojen tulee olla rakenteellisia eli pysyviä keinoja. Kertaluontoiset keinot voivat tarvittaessa täydentää rakenteita muuttavia tasapainottamiskeinoja. Miten uuden kunnan talous tasapainotetaan: 1. palvelutarpeet muuttuvat: kysyntä ja tarjonta on saatava tasapainoon - kysynnän ja tarjonnan tasapainoa tulee seurata ja tilannetta korjata jatkuvasti - esimerkkinä sekä lukiokoulutuksen palvelutarpeen aleneminen 14 %:lla vuoteen 2021, selvitysalueella on tästä johtuva säästöpotentiaali yli 2 miljoonaa euroa/v 2. palveluprosessien trimmaus - modernit, yhtenäiset toimintatavat, uuden teknologian hyödyntäminen - uuden kunnan tarjoamien synergiaetujen täysimääräinen hyödyntäminen (mm. henkilöstön laaja-alainen sekä erityisosaaminen, tietojärjestelmät, sähköinen asiointi) 3. toimitila- ja muiden investointien koordinointi, toimitilojen määrän optimointi - säästöpotentiaali ja synergiaedut hoito- ja ylläpitomenoissa sekä peruskorjausmenoissa - tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan myymällä tai muin keinoin 4. veronkorotukset - vuonna 2017 yhden veroprosentin tuotto olisi n. 20,6 miljoonaa euroa - painelaskelman mukaan talous olisi tasapainossa 3,6 % -yksikön veronkorotuksella Talouden tasapainottaminen on syytä toteuttaa kaikkia yllämainittuja keinoja käyttämällä. Veronkorotusta yksinomaisena keinona ei voi pitää hyvänä, sen sijaan pysyvät muutokset palvelurakenteissa ovat välttämättömiä. Silti veronkorotuksia todennäköisesti tulee tehtäväksi osana tasapainottamispakettia. Muut huomiot 1. Ikärakenteen vaikutus palvelutarpeisiin Alueen kunnat ovat osittain eri vaiheessa väestön ikääntymisen suhteen. Osassa kuntia väki on jo ikääntynyttä, osassa voimakas ikääntymiskehitys on vasta tulollaan. Joka tapauksessa vanhusten hoitoon liittyvät palvelutarpeet lähtevät selvään kasvuun jo lähivuosina. Palvelutarpeet ovat selvästi alenemassa toisen asteen koulutuksen osalta lähivuosina. Uuden kunnan palvelurakennetta suunniteltaessa yllämainitut kaksi palveluryhmää on syytä ottaa huomioon. 2. Lavian erityistilanne Lavian kunta talouden pohja on erittäin heikko. Tilanteen korjaamiseksi kunnassa on yritetty useiden talouden tasapainottamisohjelmien avulla saada taloutta kuntoon. Lavian kunnalla ei ole edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. Lavian kunta täytti vuosina 2011 ja 2012 tilinpäätösten perusteella asetetut kriisikuntakriteereiden raja-arvot. Tämän seurauksena valtiovarainministeriö asetti arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Arviointiryhmä ehdotti erityistä kuntajakoselvitystä kunnan yhdistämiseksi isompaan kokonaisuuteen jo vuoden 2015 alusta. Arviointiryhmän mielestä oikea suunta liitokselle on taloudellisin perustein Porin kaupunki. Valtioneuvosto määräsi erityisen kuntajakoselvityksen Lavian kunnalle ja Porin kaupungille. Kuntajakoselvittäjä on antanut selvityksensä yhdistymissopimuksineen ao. kunnille helmikuussa Yhdistymissopimuksen mukaan kuntajakoa tulee muuttaa siten, että Lavian kunnan toiminta itsenäisenä kuntana loppuu ja se yhdistetään Porin kaupunkiin. Esityksen mukaan yhdistynyt kunta aloittaa toimintansa ja yhdistymissopimus on voimassa saakka. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja kestää viisi vuotta, eli saakka. 20

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Työryhmän väliraportti

Työryhmän väliraportti Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän väliraportti Nykytilan kuvaus Taloushallintoprosessit 15.1.2014 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Kunta Varajäsen Pj. Riitta Ekuri

Lisätiedot

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1 Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän loppuraportti Nykytilan kuvaus ja uuden kunnan tulevaisuuden ennakointi Taloustyöryhmä 28.5.2014 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Rahoituskulut ja tuotot Vuosikate

Rahoituskulut ja tuotot Vuosikate HARJAVALTA 2012 2017e 2021e 2025e Veroprosentti 18,75 19,75 19,75 19,75 Päivähoito ja esiopetus 4 3111 3219 3137 3167 Perusopetus ja lukio 6195 6149 6136 6191 Vanhusten hoito 5 8 524 10 302 12 522 15 523

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLI Sisällys Nykytilan kuvaus Päiväys 15.1.214 Taloushallintoprosessit 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Inkeri Tiitinen Anne Ahlsten Bella Ahto Matti Sjögren Tauno

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Porin selvitysalueen vertailutilastoja Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.

3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3. 3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia 442 3.1 vuosikate v.2011 (1 000 euroa) -1 811,00-327,00 3.2 vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.3 vuosikate % v.2011-4,5-1,9 3.4 vuosikate % v.2010 10,9

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi Keski-Savon selvitysalue 15.5.2014 Heikki Miettinen Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS KUNTATALOUS JA KAUPUNKIKONSERNI TYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO: Selvitykset kuntien talouden nykytilasta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista sekä organisoitumisen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 17.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi selvitysalue 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Turun seudun selvitysalueen kuntatalouden arviointi kuntajakoselvityksessä

Turun seudun selvitysalueen kuntatalouden arviointi kuntajakoselvityksessä Turun seudun selvitysalueen kuntatalouden arviointi kuntajakoselvityksessä Työvaliokunnan kokous 4.2.2014 klo 12 Selvitysryhmän kokous 5.2.2014 klo 17.30 Kaarinan kaupungintalo Kuntajaon muutosprosessin

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot