KILPAILUTUKSEN NYKYNÄKYMÄT SOSIAALIPALVELUNTUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Suurmäki Alvi ry Toiminnanjohtaja

Transkriptio

1 Jukka Suurmäki Alvi ry Toiminnanjohtaja

2 Perustuu vuosina tekemääni ymba tutkimustyöhön

3 Pohdittava kysymyksiä Mitkä ovat järjestöpohjaisen sosiaalipalvelutuottajan haasteet ja mahdollisuudet markkinaehtoistumisen rakenteissa ja toimintaympäristössä? Entä millaiset ovat tulevaisuuden markkinat ja mitä ne tarkoittavat yhdistyksen toiminnan suunnittelun, johtamisen ja verkostoitumisen näkökulmasta?

4 Neljä osaa Rakenne muutokset Hankintalaki Järjestö sosiaalialan palvelutuottajana Toimialan menestystekijöitä

5 RAKENNEMUUTOKSET

6 RAKENNEMUUTOKSET Mielenterveyspotilaiden asema ja hoitokäytäntöjen muutos Nopea psykiatristen sairaalapaikkojen väheneminen Vuoden :sta sairaalapaikasta vuoden 2015 tavoitteeseen 3000 sairaalapaikkaan

7 RAKENNEMUUTOKSET Päihteet psykiatristen sairauksien rinnalle Psykoosipotilailla reilulla kolmanneksella on päihdeongelma ja riippuvuusriski korkea alkoholiin ja huumeisiin

8 RAKENNEMUUTOKSET Markkinaehtoistaminen Julkisten palvelujen markkinaehtoistaminen tarkoittaa julkisensektorin tuotantoyksiköiden monopolistisen aseman purkamista, markkinoiden avaamista ja mahdollistamista kaikille halukkaille

9 RAKENNEMUUTOKSET Verottajan tiukentunut ote yleishyödylliseen toimintaan Järjestöpalveluntuottajat joutuvat tarkastelemaan toimintaansa uudesta näkökulmasta Verottaja nostaa esille palveluntuottajajärjestöjen yleishyödyllisyyden ja elinkeinotoiminnan ristiriidan

10 RAKENNEMUUTOKSET Sosiaalialan palvelutuottaja profiilin muutos Järjestöjen ja säätiöiden osuus sosiaalipalveluntuottajina vähentynyt ja osakeyhtiöiden osuus lisääntynyt Ulkopuolisten sijoittajien raha tullut osaksi sosiaalialaa

11 RAKENNEMUUTOKSET Tulevaisuudessa henkilökunta pula Mikäli alan tuottavuus ei parane, tarvitaan alalle vuoteen 2030 mennessä yli työntekijää nykyisen lisäksi

12 RAKENNEMUUTOKSET Kilpailulainsäädäntö Hankintalaki voimaan astuneen ja uudistetettu laki Hankintojen kilpailuttamisella pyritään julkisten verovarojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön

13 HANKINTALAKI HANKINTALAKI

14 HANKINTALAKI Tarkoitus ja periaatteet. 1 Lain tarkoitus. Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa siten kuin tässä laissa säädetään. Lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

15 HANKINTALAKI Kansalliset ja EU kynnysarvot Hankintalaji Euroa Tavara- ja palveluhankinnat Käyttöoikeussopimukset Suunnittelukilpailut Liitteen B terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (ryhmä 25) ja eräät työvoimahallinnon koulutuspalvelut yhteishankintana Rakennusurakat Käyttöoikeusurakat

16 HANKINTALAKI Hankintamenettelyt Avoin menettely Avoimella menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö käynnistää hankinnan julkaisemalla hankinnasta hankintailmoituksen, ja jossa kaikilla halukkailla toimittajilla on oikeus saada tarjouspyyntöasiakirjat ja oikeus tehdä tarjous.

17 HANKINTALAKI Rajoitettu menettely Rajoitetulla menettelyllä tarkoitetaan kaksivaiheista hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja, johon toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö valitsee osallistumishakemuksen jättäneiden joukosta ne toimittajat, joille se toimittaa tarjouspyyntöasiakirjat ja jotka voivat antaa tarjouksen. Eli ainoastaan hankintayksikön valitsemat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Tarjoajia on kutsuttava rajoitetussa menettelyssä vähintään viisi, jos soveliaita on riittävästi.

18 HANKINTALAKI Neuvottelumenettely Neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja johon kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä osallistumishakemuksen. Hankintayksikkö valitsee ne ehdokkaat, joiden kanssa se neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista. Neuvottelumenettelyn käyttö edellyttää aina hankintalaissa olevaa perustetta sen käytölle. Perusteluvelvollisuus edellytysten täyttymisestä on hankintayksiköllä. Neuvottelumenettelyssä ehdokkaita tulee kutsua vähintään kolme, edellyttäen että soveltuvia ehdokkaita on riittävä määrä.

19 HANKINTALAKI Suorahankinta Suorahankinnalla tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista. Pääsääntönä on kaikkien hankintojen kilpailuttaminen. Suorahankinnan käyttäminen on poikkeus tästä pääsäännöstä. Tämän vuoksi syy suorahankinnan käyttämiseen on aina todettava ennalta, ja se on perusteltava hankintapäätöksessä tai siihen liittyvässä muussa asiakirjassa hankintalain perusteella.

20 HANKINTALAKI Suorahankinta Suorahankinta on mahdollista mm. silloin, kun vain tietty toimittaja pystyy toteuttamaan hankinnan tai kun ennalta arvaamattoman syyn aiheuttaman kiireen johdosta hankintaa ei ehditä kilpailuttaa.

21 HANKINTALAKI SGEI-palvelut Vähän käytetty hankinta muoto. SGEI-palvelut ovat yleishyödyllisiä palveluita, jotka edistävät yhteiskunnan taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten tavoitteiden toteuttamista. SGEI-palvelut eroavat muista palveluista siten, että viranomaisten on turvattava niiden tarjonta kaikissa olosuhteissa, vaikka markkinoilla ei aina olisi riittävästi palveluntarjoajia.

22 HANKINTALAKI Sgei-palvelu Yleishyödylliset organisaatiot olisivat potentiaalisia SGEIpalveluiden tuottajia, koska niiden tavoite ei ole tuottaa voittoa omistajilleen, vaan toteuttaa tiettyä yhteiskunnallista tavoitetta. Suomessa tulisi tutkia mahdollisuutta järjestää tietyt tärkeät yhteiskunnalliset palvelut yhteiskunnallisten yritysten toimesta.

23 HANKINTALAKI Jokainen jäsenmaa määrittelee itse omat SGEI-palvelunsa, niiden järjestämistavan sekä päättää rahoituksesta ottaen huomioon omat kansalliset erityispiirteensä. Esimerkiksi Englannissa SGEI-palveluiksi on määritelty vapaa-ajan palveluita (urheilutilat, uimahallit), kulttuuripalveluita, puistoja uimarantapalveluita, jätteenkeräys ja kierrätys, tienrakennusja kunnostusta. Skotlannissa vastaavia palveluita ovat sosiaalipalvelut, lastenhoito ja pysäköintipalvelut.

24 HANKINTALAKI Puitesopimus Puitesopimus on luonteeltaan lopullinen hankintasopimus, jossa ei ole jätetty avoimeksi kuin tavaran tai palvelun toimitusaika tai muut tilaamiseen ja toimittamiseen liittyvät käytännön seikat. Mikäli sopimus on tehty useamman kuin yhden tarjoajan kanssa, on näiden kesken vielä sovittu paremmuus- tai etusijajärjestyksestä, jonka mukaan tuotetta tai palvelua tilataan.

25 HANKINTALAKI Puitesopimus Hankintayksiköt eivät yleensä sitoudu ostamaan sopimusaikana jotakin tiettyä määrää tavaroita tai palveluja. Tarvittaessa tarjousasiakirjoissa voidaan ilmoittaa jokin vähimmäismäärä tai arvio todennäköisestä määrästä, joka pyritään hankkimaan. Puitesopimus ei eroa tavallisesta hankintasopimuksesta kilpailumenettelyjen osalta. Puitesopimus on vain yksi hankintasopimuksen muoto.

26 HANKINTALAKI Kansainväliset kuin myös kansalliset vertailut ja kokemukset sosiaali- ja terveydenhuollon kilpailuttamisesta ja markkinamekanismista eivät tue niiden oletettuja positiivisia vaikutuksia. Kustannusten hallinta ei ole toteutunut odotetulla tavalla, eikä laadun paranemisessa ole huomattu muutosta. Toisaalta kilpailuttamisella voidaan saavuttaa hyötyjä kalusteiden, koneiden ja lääkkeiden hankintojen osalta.

27 HANKINTALAKI Hankintalain käyttöönotto ja soveltaminen on muuttanut yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintaympäristöä oleellisesti. Muutos on alkanut tapahtua vuoden 2007 jälkeisenä aikana, sitä mukaan kun kunnat ovat soveltaneet hankinnoissaan lain velvoitteita.

28 HANKINTALAKI Laki ei ota kantaa hankinnan sisältöön tai ehtoihin. Hankintayksikkö voi vapaasti määritellä omat hankintatarpeensa ja sen, mitä se haluaa hankkia. Hankinnan sisältöä ja erityisesti palvelunsisältöä päätettäessä hankintayksikkö voi ottaa huomioon haluamansa laadun, asiakasnäkökulman ja muut vastaavat seikat. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta ostaa tuotetta tai palvelua pelkästään halvimman hinnan perusteella.

29 JÄRJESTÖ SOSIAALIALAN PALVELUNTUOTTAJANA JÄRJESTÖ SOSIAALIALAN PALVELUNTUOTTAJANA

30 JÄRJESTÖ SOSIAALIALAN PALVELUNTUOTTAJANA Arkikielessä yhdistyksiä kutsutaan usein järjestöiksi. Vuonna 2008 järjestöjen osuus sosiaalipalvelujen tuotoksesta oli 16.6 %. Tämä on noin 1.3 miljardia euroa. Yhteiskunnassa yhdistykset sijoittuvat yksityistä tai yrityssektoria ja julkista sektoria täydentävälle "kolmannelle sektorille". Kolmas sektori on yksityisen, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous, organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset tai yhteiskunnalliset tavoitteet. Sektori koostuu ensi sijassa järjestöistä ja säätiöistä,

31 JÄRJESTÖ SOSIAALIALAN PALVELUNTUOTTAJANA Yksityiset sosiaalipalvelutoimintayksiköt 1990, Toimintayksiköitä Yksityiset sosiaalipalvelutoimintayksiköt 1990, (Vrt. THL. 2008, 2009)

32 JÄRJESTÖ SOSIAALIALAN PALVELUNTUOTTAJANA % 46% 61% 64% 62% 50% 50% 52% 48% 63% 45% 55% Prosenttia % 36% 38% 37% Yritykset Järjestöt Palveluntuottajat Henkilökunta Käytetty kustannukset Yritysten ja järjestöjen palveluntuottajat, henkilökunta ja kustannukset prosentteina. (Vrt. THL. 2006, 2008, 2009)

33 JÄRJESTÖ SOSIAALIALAN PALVELUNTUOTTAJANA 3000 Palveluntuottajien määrä Yksityinen majoituksen sisältävä sosiaalipalvelu yhteensä Yritykset jäerestöt Muut Sosiaalihuollon majoituksen sisältävät palvelut 2004, 2006, (Vrt. THL Yksityiset sosiaalipalvelut 2004, 2006, 2009 )

34 JÄRJESTÖ SOSIAALIALAN PALVELUNTUOTTAJANA Palveluntuottajien määrä Yksityinen sosiaalialan avopalvelu yhteensä Yritykset Järjestöt Muut Yksityisen sosiaalialan avopalvelut 2004, 2006, 2009 (Vrt. THL Yksityiset sosiaalipalvelut 2004, 2006, 2009 )

35 JÄRJESTÖ SOSIAALIALAN PALVELUNTUOTTAJANA Yritysten toimipaikkojen kasvun määrä suhteessa järjestöjen toimipaikkoihin on kasvanut yli kaksinkertaisesti. Vuoden aikana määrällinen kasvu on pysähtynyt, mutta liikevaihto ja henkilöstö jatkavat kasvuaan. Syynä rakennemuutos, jonka seurauksena yrityskoko on suurentunut ja toimiala on ketjuuntumassa osittain suurten kansainvälisten yritysten ympärille.

36 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ

37 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Vakaa talous ja kasvumahdollisuus Jotta toimintaa voidaan harjoittaa on toiminnan oltava kannattavaa. Toiminnalla saaduilla tuotoilla on peitettävä toiminnasta syntyneiden kustannuksien lisäksi tilinpäätössiirrot ja verot. Yksityisten sosiaalipalveluntuottajaorganisaation on väistämättä hallittava taulousjohtaminen, oli toimintamuoto sitten järjestö, säätiö tai osakeyhtiö muodossa.

38 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Myös yleishyödyllinen sosiaalisektorin nonprofit-organisaatio voi olla markkinataloudessa talousyksikkö. Se on perustettu tuottamaan hyvinvointia ei omistajilleen vaan mission määrittelemälle kohderyhmälle.

39 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Verkostoitumisesta yhteisyritykseen Verkostoituminen on monenkeskistä yhteistyötä. Verkostoitumalla yritykset hakevat ratkaisuja haasteisiin ja ongelmiin, joihin niiden omat voimavarat eivät riitä. Oltava aina tavoitteellista ja systemaattista.

40 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Verkostoitumisen malleja Kehittämisrengas Kehittämisrengas on yhteistyömallin löysin muoto. Se on pienyritysten yhteistyömalli, jossa joukko saman alan asiantuntijoita kokoontuu yhteisen asian tai teeman ympärille ja tapaavat säännöllisesti nostaen esille erilaisia ongelmia ja kehittämiskohteita. Kehittämisrengastoiminta liittyy usein koulutukseen ja sen tarkoitus on usein käytännöllistää ja vakiinnuttaa koulutuksen antia.

41 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Kehittämisrengas Toiminnan keskeisenä tavoitteena on rengastoimintaan osallistuvien asiantuntijoiden oppiminen keskustelujen ja käytännön esimerkkien kautta. Löysin yhteistyö malli Kehittämisrengas (Vesalainen 2001)

42 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Yhteistyörengas Yhteistyörenkaan toiminnassa on olennaista se, että ryhmällä on jokin yhteinen ja usein yhdessä hankittu resurssi ja johon kaikilla on käyttöoikeus. Olennaista on myöskin se, etteivät yritykset esiinny ulospäin millään tavoin yhdessä niin, että voitaisiin sanoa niiden harjoittavan yhteistä liiketoimintaa. Yritykset hyödyntävät yhteistä resurssia kukin parhaansa mukaan omissa liiketoimissaan. Yhteinen resurssi voi olla mikä tahansa liiketoiminnassa käyttökelpoinen resurssi.

43 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Yhteistyörengas Liiketoimintaulottuvuudella yhteistyörengas sijoittuu hyvin alhaiselle tasolle. Yhteistyörengas tavoittelee yhteisin resurssihankinnoin kustannussäästöjä. Resurssi joka jaetaan Yhteistyörengas. (Vesalainen 2001)

44 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Projektiryhmä Projektiryhmän toiminnalle on ominaista selvä työnjako ja yhteiseksi koettu liiketoiminta. Olennaista on se, että yritykset kukin markkinoivat ja edustavat ulospäin yhteiseksi kokemaansa liiketoimintakokonaisuutta.

45 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Edellisiin yhteistyömalleihin verrattuna projektiryhmä on selvästi strategisemmalla tasolla, koska yritykset liittyvät yhteen ja suorittavat yhdessä panostuksia saavuttaakseen strategista kilpailuetua markkinoilla. Projektiryhmän tavoitteena on ryhmän yhteisen strategisen kilpailuedun parantaminen markkinoilla. Perusosaaminen erilaista Liiketoimintoja yhdistetään Projektiryhmä (Vesalainen 2001)

46 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Yhteisyritys Liikkeenjohtotermein sitä voisi luonnehtia hankkeeksi, jonka tarkoituksena on yhdessä saada aikaan kokonaan uutta liiketoimintaa. Oy Pyrkimyksenä saada aikaan kokonaan uutta liiketoimintaa Yhteisyritys (Vesalainen 2001)

47 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Brädi Radikaali brändi muodostuu kaikesta siitä, mitä yritys tekee, miten se viestii, miltä se näyttää, miltä se kuulostaa ja miten siitä puhutaan. Radikaali brändi ei ole tuote, sen nimi, merkki eikä logo. Se on organisaatiota ohjaava ajattelutapa -toimintaa ja viestintää yhdistävä visio. Radikaalin brändin ajattelumalli sopii erinomaisesti sosiaalialan brändiajattelumalliksi, sillä radikaalinen brändi on aineettoman talouden ilmiö.

48 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Aineeton pääoma Aineettomaan pääomaan voidaan viitata sosiaalialan toiminnoissa kun puhutaan tärkeistä resursseista tai voimavaroista kuten työtekijöiden osaamisesta, organisaation resursseista ja toimintatavoista sekä asiakas- ja sidosryhmäsuhteista. Näitä pääomia on vaikea huomioida tilinpäätöksessä perinteisenä varallisuutena. Aineettomalla pääomalla tarkoitetaan niitä arvolähteitä, joilla ei ole fyysistä olomuotoa.

49 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Kyky mukautua rakennemuutoksiin Sosiaalialan palveluntuottajan on oltava tulevaisuudessa rohkea innovoija, sillä tulevaisuudessa toiminnot tehdään uudella tavalla. On osattava kehittää uusia palvelujen tuotantotapoja. Rohkeus, nopeus, keveys, joustavuus, verkostoajattelu ja kustannustehokkuus ovat avain sanoja.

50 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Henkilöstö ongelman ratkaisu Erityisesti Etelä-Suomessa on pulaa osaavasta työvoimasta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana lähes puolet sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä jää eläkkeelle. Kuka tämän osaa on vahvoilla 2020 luvulla

51 TOIMIALAN MENESTYSTEKIJÖITÄ Palveluseteli Palvelusetelin käyttö on yleistynyt jo ainakin vanhus- ja kotipalvelualalla. Mielenterveys sektorin avohoidon kentälle palveluseteli on vasta tulossa. Asiakas saa setelin ja valitsee itse kunnan hyväksymän palveluyksikön ja se millä perusteella hän valinnan tekee riippuu siitä minkälaisen mielikuvan hän on palvelutuottajasta saanut.

52 Meillä on hyvä samoin arvoin toimiva verkosto, kehitetään siitä vielä tehokkaampi väline olemassa oleviin kilpailurakenteisiin.

53 Kiitoksia