Yhteiskunnalliset teemat näkökulmia opettamiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskunnalliset teemat näkökulmia opettamiseen"

Transkriptio

1 Tämä on Kehittämiskeskus Opinkirjon tuottaman Yks, kaks toimimaan! -materiaalin tukiaineisto. Linkki sähköiseen materiaaliin ja kaikki tukiaineistot osoitteessa Yhteiskunnalliset teemat näkökulmia opettamiseen Tiina Rytkölä & Tiina Karhuvirta Kansainväliset tutkimustulokset (esim. Suutarinen 2006; Suoninen et al. 2010) suomalaisnuorten passiivisesta otteesta ja haluttomuudesta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan herättivät laajaa huolta nuorten yhteiskunnallisista taidoista ja asenteista. Tutkimustulokset kannustivat toteuttamaan nuorten yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen tähtääviä kansallisia hankkeita ja myös kouluopetuksen sisältöihin alettiin kiinnittää erityistä huomiota. (Esim. Löfström 2002.) Vuonna 2016 voimaantulevien uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa yhteiskuntaopin asemaa perusopetuksessa vahvistetaan ja oppiaine alkaa jo perusopetuksen vuosiluokalla (OPS 2016). Perusteluja yhteiskunnallisten teemojen vahvistamiseen kouluopetuksessa on monia. Kouluopetus voi antaa hyvän kasvualustan lasten ja nuorten harjaantumiseen yhteiskunnalliseen pohdiskeluun ja tekemiseen. Lapset ja nuoret tarvitsevat innostavia esimerkkejä kuinka kansalaiset voivat vaikuttaa ja osallistua yhteisönsä kehittämiseen. Aktiiviseen kansalaisuuteen ymmärretään yleisesti kuuluvan vaikuttaminen ja yhteiseksi hyväksi toimiminen sekä vastuun ottaminen ja osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon (Laitinen & Nurmi 2003, 125). Aktiiviseen kansalaisuuteen katsotaan kuuluvan kokemus yhteisöön kuulumisen tunteesta (EU 1997) eli kokemusosallisuus (Karhuvirta & Lestinen 2014). Lasten osallisuus omien asioidensa käsittelyyn vahvistetaan useassa laissa ja voidaan puhuakin oikeusosallisuudesta (Karhuvirta & Lestinen 2014). Opetussuunnitelma määrittelee perusopetuksen yhdeksi tehtäväksi oppilaan varustamisen sellaisilla tiedoilla ja taidoilla, jotta hän kykenee osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa (POPS 2004, 12). Hannele Cantell (2005, 47 48) on toivonut, että varsinkin lapsille ja nuorille pystyttäisiin tarjoamaan aktiivisesta kansalaisuudesta ja vaikuttamisesta arkipäiväisiä kokemuksia. Oppilaiden kansalaisosallistumisen ja kouludemokratian (Ahonen 2005) rakenteena koulussa on oppilaskuntatoiminta. Vuonna 2007 perusopetuslakiin (1998/628, 47a ) tuli maininta oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista edistävästä oppilaskunnasta. Lainkohta tarkentui vuoden 2014 alussa siten, että koulussa tulee olla oppilaskunta. Koululla on tämän mukaan velvoite edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja mahdollisuutta osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen ja ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvissä asioissa. Yhteiskuntaoppi, yhteiskuntatiedollinen kasvatus, yhteiskunnallinen kasvatus ja kansalaiskasvatus erilaisia lähtökohtia ja määritelmiä lähestyä yhteiskunnallisten teemojen opetusta Yhteiskunnallisten teemojen käsittely on perinteisesti katsottu linkittyneen historian ja yhteiskuntaopin oppiaineisiin, joita yleissivistävässä koulutuksessa on painottunut erityisesti perusopetuksen päättöluokkavaiheeseen ja toiselle asteelle.

2 Alakouluissa toteutettavissa oppisisällöissä aktiivisen ja osallistuvan kansalaisen tietoja ja taitoja sisältyy opetussuunnitelman useaan aihekokonaisuuteen, kuten ihmisenä kasvaminen (oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo), kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (ihmisoikeudet) ja osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys (POPS 2004, 36 38) ja oppiaineista elämänkatsomustietoon ja ympäristö- ja luonnontietoon (POPS 2004, ; , ). Lisäksi esimerkiksi mediakasvatuksen sisällöissä, kestävän kehityksen ja globaalikasvatuksen teemoissa on yhteiskunnallinen orientaatio. Yhteiskuntaoppi tai yhteiskuntatieto Arolan ja muiden (1993, 14 23) mukaan yhteiskuntatiedon yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi historiallisia juuria seuraten on edelleen asetettu yhteiskunnallinen sivistäminen, mutta myös nuorison yhteiskunnallinen aktivointi. (Arola et al. 1993, ) Löfström (2001; 2002) näkee, että yhteiskuntatiedon opetuksessa ei olisi vieläkään tapahtunut merkittäviä uudistuksia ja etenkin oppiaineen sitominen yhteiskuntatieteen teorioihin on ollut haastavaa. Syystäkin etenkin perusopetuksen ja lukiopetuksen opetussuunnitelmauudistuksien yhteiskuntaopin oppiaineiden tavoite- ja sisältöteksteille ja sitä kautta opetuksen kehittämiselle näyttää latautuneen erittäin suuret odotukset. Yhtä kaikki, oppiaineen status ja asema suomalaisessa yleissivistävässä koulutuksessa näyttää vakiintuneen ja vahvistuneen (ks. esim. OPS 2016). Yhteiskuntatiedollinen kasvatus tai yhteiskunnallinen kasvatus Yhteiskuntatiedollinen kasvatus tai yhteiskunnallinen kasvatus voidaan sidostaa toisaalta yhteiskuntaopin (tai tiedon) oppiaineeseen (esim. Löfström 2001; 2002), mutta sisältöjä voidaan käsitellä ja opettaa myös oppiaineesta riippumatta. Erityisesti käsite yhteiskunnallinen kasvatus lienee vieläkin jäsentymätön, eikä sille ole yksiselitteistä määritelmää. Löfströmin mukaan yhteiskunnalliseen kasvatukseen kuuluu nuoren sosiaalistaminen yhteiskuntaan ja sen ilmiöiden ja kysymysten ymmärtämiseen (Löfström 2002, 90). Esimerkiksi Puolimatkan (1999) mukaan jo kasvatukseen yleisesti kuuluu aina välittömästi sosialisaatio, koska inhimillinen kasvu tapahtuu aina yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Sosialisaatiossa tulisi kuitenkin huomioida, ettei kyse on pelkästään yksisuuntaisesta vaikuttamisesta ja vallitsevien arvojen ja yhteiskunnan hyväksymisestä sellaisenaan eli sopeuttamisesta. Myös nykyinen opetussuunnitelma mainitsee kriittiseen ajatteluun kasvamisen ja ajattelu- ja toimintatapojen uudistamisen (POPS, 12) osana demokraattisen yhteiskunnan kehittämistä. Puolimatka (1999, 94 95) korostaakin sosialisaation vuorovaikutuksellista näkökulmaa, jossa kyse on kulttuurin siirtämisestä ja sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta, joka antaa myös mahdollisuuden asettua vastustamaan jotakin vallalla olevaa arvoa ja näin myös ajan mittaan muuttaa kulttuurin sisältöä. Arolan ja muiden (1993, 16) mukaan yhteiskunnallisella sivistyksellä pyritään yhteiskunnalliseen aktivointiin ja lisäämään tietoa ja halua noudattaa voimassa olevia lakeja, jolloin kyse on näin ihmisten sosiaalistamisesta vallitsevaan yhteiskuntajärjestykseen. Toisaalta taustalla on vahvasti demokratian syvimmän olemuksen ymmärtäminen ja tekijöitä lainaten demokratian kestävyys ja lujuus eivät kuitenkaan riipu vain sivistyksestä vaan instituutioiden toiminnasta. [---] Demokratian olennainen piirre on myös yhteiskuntaan kohdistuva kritiikki ja yhteiskunnan kehittäminen. (Ks. mt., 16.) Kansalaiskasvatus Eurydicen (2012) tekemän Citizenship Education in Europe raportissa kansalaiskasvatusta määritellään seuraavasti:

3 opiskelijoita valmistellaan tulemaan aktiivisiksi kansalaisiksi varmistamalla, että heillä on tarvittavat tiedot, taidot ja asenteet oman yhteiskuntansa kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Määritelmä ei kata ainoastaan opetusta ja oppimista luokkahuoneessa, vaan myös kouluelämästä ja yhteisöllisestä toiminnasta saadun käytännön kokemuksen. Raportin mukaan Euroopan tasolla tavoitteeksi on kasvavassa määrin tullut myös nuorten kannustaminen osallistumaan yhä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään. Euroopan mailla on lisäksi yhteisymmärrys kansalaiskasvatuksen sisällöistä ja tavoitteista. Raportin mukaan kaikkialla Euroopassa kansalaiskasvatuksen opetussuunnitelmista nousee esiin neljä tavoitetta: 1) poliittisen lukutaidon saavuttaminen, 2) kriittisen ajattelun ja analyyttisten taitojen kehittäminen, 3) asenteiden ja arvojen kehittäminen sekä 4) aktiivisen kouluun ja/tai yhteisöön osallistumisen edistäminen. Tarkemmat sisällöt tai aihealueet jokaisessa maassa liittyvät tietoon ja maan yhteiskuntapoliittisen järjestelmän ymmärtämiseen, ihmisoikeuksiin ja demokraattisiin arvoihin sekä tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Lisäksi yhteisymmärrys näyttäisi liittyvän myös kansalaiskasvatuksen työtapoihin. Tekemällä oppimista sekä koulun päätöksentekoon aidosti osallistumista painotetaan, ja näitä on toteutettu myös kansallisissa suosituksissa tai määräyksissä, kuten vaikkapa Suomen kohdalla oppilaskuntatoimintana. (Eyridice 2012.) Käsitemäärittelyssä on eroteltu toisistaan ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus. Ihmisoikeuskasvatus tulisi olla elämänlaajuista ja -mittaista kasvatusta (YK 66/137). Demokratiakasvatuksen voi ymmärtää suuntautuvan yksilön tietoihin, taitoihin ja asenteisiin, jotka liittyvät demokraattisiin oikeuksiin ja vastuihin ja osallistumiseen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan (OKM 2014, 26). Materiaalin lähtökohdat Materiaalin rajaamisen lähtökohdat nousevat yhteiskuntatieteistä ja laaja-alaisesti ymmärretyn kansalaiskasvatuksen sisällöistä. Yhteiskunnallisen järjestelmän tarkastelun tasoja (tai järjestelmiä) ovat kaikki kolme: sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen. Kaikki pitävät sisällään taitoja ja toimintamahdollisuuksia. (Esim. Paloheimo & Wiberg 1996.) Yhteiskunnallisen järjestelmän tasoihin on liitetty tässä materiaalia seuraavat asiat: Sosiaalinen: - Osallistuminen - Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys - Suvaitsevaisuus, itsen ja toisten kunnioittaminen - Vastuu itsestä, muista ja ympäristöstä - Arjen turvallisuus - Yritteliäisyys Politiikka: - Vaikuttaminen - Toimiminen / toimijuus Talous: - Työn kunnioittaminen ja työn tekeminen - Kuluttaminen - Kestävä nykyisyys ja tulevaisuus

4 Materiaali pohjautuu myös kansalaisuuden käsitteeseen (lisää esim. Paloheimo & Wiberg 1996). Pelkistäen voidaan nähdä pyrkimyksiä kolmenlaiseen hyvään tai toivottavaan kansalaisuuteen: aktiiviseen kansalaisuuteen, vastuulliseen kuluttajakansalaisuuteen ja työ/toimijakansalaisuuteen. Kansalainen tarvitsee yhteiskunnassa toimimiseen mm. kriittisen ajattelun, eettisen ajattelun ja luovan/soveltavan ajattelun taitoja. Taitoja voidaan vielä tiivistää seuraavasti: Kriittinen ajattelu - keskustelutaidot: perusteleminen, argumentointi, erilaisten näkökulmien huomioiminen - poliittinen ja medialukutaito: tulkinta, lähdekriittisyys - halukkuus toimia ja vaikuttaa (yhteisössä) Eettinen ajattelu - ymmärrys omista oikeuksista ja velvollisuuksista - suvaitsevaisuustaidot: erilaisuuden hyväksyminen, erilaisten näkökulmien kunnioittaminen - pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen: toisten kunnioittaminen, tasa-arvo - halu ottaa vastuuta itsestä, muista ja yhteisestä ympäristöstä - halu toimia kestävän tulevaisuuden puolesta - halu toimia demokratian arvojen ja ihanteiden puolesta Luova/soveltava ajattelu - into aloitteellisuuteen ja toiminnallisuuteen - yrittäjämäiset taidot: ennakkoluulottomuus, rohkeus, havaintokyky, pettymysten sietäminen, erilaisen osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen - tahto itsensä toteuttamiseen - ongelmanratkaisu- ja projektityötaidot - valmiuksia työntekoon ja sen kunnioittamiseen Teemojen sisällyttämisessä vuosiluokkien opetukseen on tehty valintoja, joissa lapsilähtöisyys, kokeileminen ja tekeminen mahdollistuisivat. Tehtävissä keskitytään mikrotasoon, oppilaan lähiympäristöön ja lokaaliin ulottuvuuteen. Makro- ja globaalitaso sekä kansainvälisyys muualla kuin mikrotasolla on rajattu materiaalista. Materiaalin on valittu keskeisiksi teemoiksi osallistuminen ja vaikuttaminen lähiympäristössä, vastuullinen kuluttaminen ja työnteko. Keskiössä ovat oppilaiden havainnointi, kokeileminen ja tekeminen yhdessä Lähteet Ahonen, S. (2005) Kohti osallistuvaa koulukulttuuria. Teoksessa Ojanperä, T. (Toim./Ed.) Näkökulmia aktiiviseen kansalaisuuteen. Viikin normaalikoulun julkaisuja Arola, P. & Elio, K. & Huuhtanen, T. & Piili, A. (1993) Yhteiskuntatieto koulussa. Yliopistopaino. Hannele Cantell (2005) Aktiivinen kansalaisuus nuoret ympäristövaikuttajina. Teoksessa Ojanperä, Tuuli (Toim./Ed.) Näkökulmia aktiiviseen kansalaisuuteen. Viikin normaalikoulun julkaisuja EU European Union Nordic area citizenship study: final report. Education and active citizenship in the European Union. Citizenship Study. DG XXII [www-lähde]. <http://ec.europa.eu/education/archive/citizen/copenhagen.pdf > (Luettu ).

5 Eyridice raportti [www.lähde]<http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/thematic_reports/139fi_hi.pdf> (luettu ) Karhuvirta, T. & Lestinen, L. (2014) Alakoulussa aktiiviseksi merkityksellistä osallistumista oppilaskunnissa, järjestöjen kanssa vai miten? Julkaisematon artikkelikäsikirjoitus. Laitinen, M. & Nurmi, K. E. (2003) Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen suomalaisten elämäkertojen valossa. Aikuiskasvatus 2, Löfström, J. (toim.) (2001) Yhteiskuntatiedon tiedetausta. Ainedidaktisia lähtökohtia oppiaineen kehittämiseen. Opettajankoulutuslaitos. Löfström, J. (2002) Yhteiskuntatieto ja yhteiskunnallinen kasvatus. Periaatekysymyksiä ja suuntaviivoja. Teoksessa Löfström Jan (toim.) Kohti tulevaa menneisyyttä. Historiallis-yhteiskunnallinen kasvatus uudella vuosituhannella. Ps-kustannus. OPS Perusopetuksen opetussuunnitelmaluonnos (wwwlähde]<http://www.oph.fi/ops2016/perusteluonnokset/perusopetus> (luettu ) OKM ( 2014) Demokratia ja ihmisoikeudet. Tavoitteet ja sisällöt opettajankoulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:18. Paloheimo, H. & Wiberg, M. (1996) Politiikan perusteet. WSOY. Perusopetuslaki 1998/628. POPS (2004) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus. Puolimatka, T. (1999) Kasvatus ja filosofia. Kirjayhtymä Oy. Suoninen, A., Kupari, P. & Törmäkangas, K. (2010) Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 tutkimuksen ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suutarinen, S. (toim.) (2006) Aktiiviseksi kansalaiseksi. Kansalaisvaikuttamisen haaste. PS-Kustannus. YK:n ihmisoikeuskasvatusta koskeva julistus 66/137.

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yks, kaks toimimaan! -materiaali ja OPS2016

Yks, kaks toimimaan! -materiaali ja OPS2016 Yks, kaks toimimaan! -materiaali ja OPS2016 Tämä on Kehittämiskeskus Opinkirjon tuottaman Yks, kaks toimimaan! -materiaalin PDF-kirjaston tiedosto. Linkki sähköiseen materiaaliin ja kaikki tukiaineistot

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa?

OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa? OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa? Talous tutuksi Helsinki 10.9.2015 Kristina Kaihari opetusneuvos MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma

Lisätiedot

Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS

Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opetus antaa perustiedot yhteiskunnan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Katsaus perusopetuksen opetussuunnitelmatyöhön

Katsaus perusopetuksen opetussuunnitelmatyöhön Katsaus perusopetuksen opetussuunnitelmatyöhön Talous tutuksi Helsinki 10.9.2014 Kristina Kaihari opetusneuvos MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Kehittämiskeskus Opinkirjo kommentoi pyynnöstä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta opettajankoulutuksessa

Kehittämiskeskus Opinkirjo kommentoi pyynnöstä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta opettajankoulutuksessa 1 13.12.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö Selvityshenkilöt Matti Rautiainen Liisa Vanhanen-Nuutinen Arja Virta Kehittämiskeskus Opinkirjo kommentoi pyynnöstä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ 5.9.2014 Kristina Kaihari Perusopetuksen ops-uudistuksen keskiössä oppilaiden osallisuutta vahvistava toimintakulttuuri TAVOITTEET Luoda

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan - Itsestä - Toisista - Sisällöstä (oppimistavoite) - Teatteritaiteesta

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Koko koulun kestävä kehitys?

Koko koulun kestävä kehitys? Koko koulun kestävä kehitys? Tutkimus oppilaiden ja opiskelijoiden kestävän kehityksen käsityksistä ja arvoista sekä opetuksen toteutumisesta Oulun normaalikoulussa Järvelä Maija¹, Rannanpää Heidi¹ & Jeronen

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Oppilaskunnat ja nuoret vaikuttajat tulevat oletko valmis?

Oppilaskunnat ja nuoret vaikuttajat tulevat oletko valmis? Oppilaskunnat ja nuoret vaikuttajat tulevat oletko valmis? Sakari Suutarinen Oppilaskunnat ja nuoret vaikuttajat tulevat oletko valmis? Nuorille oikeuksia ja vastuuta Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Maailmankansalaisena Suomessa Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö Opetussuunnitelman perusteiden laadintatyö alkaa välittömästi valtioneuvoston asetuksen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kansalaiskasvatuksen linja ja yhteiskuntaopetuksen uudistaminen

Kansalaiskasvatuksen linja ja yhteiskuntaopetuksen uudistaminen Kansalaiskasvatuksen linja ja yhteiskuntaopetuksen uudistaminen Miksi kansalaiskasvatus on muutoksessa? Kansalaiskasvatus ja siihen olennaisesti kytkeytyvä yhteiskuntaopetus ovat saaneet viime vuosina

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Katsaus peruskoulun yhteiskuntatiedolliseen opetukseen 2000- luvun Suomessa: puitteet, tarpeet, kehitysnäkymät. Marko van den Berg & Jan Löfström

Katsaus peruskoulun yhteiskuntatiedolliseen opetukseen 2000- luvun Suomessa: puitteet, tarpeet, kehitysnäkymät. Marko van den Berg & Jan Löfström Kasvatus & Aika 5 (1) 2011, 79 113 KATSAUKSET Katsaus peruskoulun yhteiskuntatiedolliseen opetukseen 2000- luvun Suomessa: puitteet, tarpeet, kehitysnäkymät Marko van den Berg & Jan Löfström Vuoden 2010

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet

5.15 Yhteiskuntaoppi. Opetuksen tavoitteet 5.15 Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

HYOL:in syyspäivät 26.10.2013

HYOL:in syyspäivät 26.10.2013 AJANKOHTAISTA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTETYÖSTÄ HYOL:in syyspäivät 26.10.2013 Kristina Kaihari OPETUSHALLITUS 1 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)

VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Minna Harmanen, Opetushallitus Aineopettajaliiton seminaari, Paasitorni, 7.11.2015 Monilukutaito? Opetussuunnitelmat uudistuvat Perusopetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Kansainvälisyyttä Yyterissä 5.-6.9.2013 Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne-

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie

Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie 1. Luontosuhde on tärkeä itsetunnon osa Tarvitaan käsitys

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminta lasten ja nuorten osallisuuden lisääjänä

Koulun kerhotoiminta lasten ja nuorten osallisuuden lisääjänä FM, Tiina Karhuvirta Kerhokeskus Koulun kerhotoiminta lasten ja nuorten osallisuuden lisääjänä Yhteiskunnalliset vaateet erilaisista toimenpiteistä lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi niin kouluissa

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa

Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Anu Alanko Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta anu.alanko@oulu.fi

Anu Alanko Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta anu.alanko@oulu.fi O SALLISUUDEN MONIMUOTOISUUS Anu Alanko Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta anu.alanko@oulu.fi Lähtökohtia osallisuuden tarkasteluun Globaali lähtökohta: YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimus (1989)

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA? KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Miksi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Uudistuvissa opetussuunnitelmissa jokainen opettaja on globaalikasvattaja

Uudistuvissa opetussuunnitelmissa jokainen opettaja on globaalikasvattaja Opettajat ilman rajoja Maailman opettajien päivänä 4.10.2014 Uudistuvissa opetussuunnitelmissa jokainen opettaja on globaalikasvattaja Opetusneuvos Liisa Jääskeläistä mukaillen Paula Mattila OPETUSHALLITUS

Lisätiedot

Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010

Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010 Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010 1. Peruskoulujen opetussuunnitelmien perusteiden aihekokonaisuudet 3. Aihekokonaisuuksista nostetaan tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot