Yhteiskunnalliset teemat näkökulmia opettamiseen
|
|
- Veikko Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tämä on Kehittämiskeskus Opinkirjon tuottaman Yks, kaks toimimaan! -materiaalin tukiaineisto. Linkki sähköiseen materiaaliin ja kaikki tukiaineistot osoitteessa Yhteiskunnalliset teemat näkökulmia opettamiseen Tiina Rytkölä & Tiina Karhuvirta Kansainväliset tutkimustulokset (esim. Suutarinen 2006; Suoninen et al. 2010) suomalaisnuorten passiivisesta otteesta ja haluttomuudesta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan herättivät laajaa huolta nuorten yhteiskunnallisista taidoista ja asenteista. Tutkimustulokset kannustivat toteuttamaan nuorten yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen tähtääviä kansallisia hankkeita ja myös kouluopetuksen sisältöihin alettiin kiinnittää erityistä huomiota. (Esim. Löfström 2002.) Vuonna 2016 voimaantulevien uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa yhteiskuntaopin asemaa perusopetuksessa vahvistetaan ja oppiaine alkaa jo perusopetuksen vuosiluokalla (OPS 2016). Perusteluja yhteiskunnallisten teemojen vahvistamiseen kouluopetuksessa on monia. Kouluopetus voi antaa hyvän kasvualustan lasten ja nuorten harjaantumiseen yhteiskunnalliseen pohdiskeluun ja tekemiseen. Lapset ja nuoret tarvitsevat innostavia esimerkkejä kuinka kansalaiset voivat vaikuttaa ja osallistua yhteisönsä kehittämiseen. Aktiiviseen kansalaisuuteen ymmärretään yleisesti kuuluvan vaikuttaminen ja yhteiseksi hyväksi toimiminen sekä vastuun ottaminen ja osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon (Laitinen & Nurmi 2003, 125). Aktiiviseen kansalaisuuteen katsotaan kuuluvan kokemus yhteisöön kuulumisen tunteesta (EU 1997) eli kokemusosallisuus (Karhuvirta & Lestinen 2014). Lasten osallisuus omien asioidensa käsittelyyn vahvistetaan useassa laissa ja voidaan puhuakin oikeusosallisuudesta (Karhuvirta & Lestinen 2014). Opetussuunnitelma määrittelee perusopetuksen yhdeksi tehtäväksi oppilaan varustamisen sellaisilla tiedoilla ja taidoilla, jotta hän kykenee osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa (POPS 2004, 12). Hannele Cantell (2005, 47 48) on toivonut, että varsinkin lapsille ja nuorille pystyttäisiin tarjoamaan aktiivisesta kansalaisuudesta ja vaikuttamisesta arkipäiväisiä kokemuksia. Oppilaiden kansalaisosallistumisen ja kouludemokratian (Ahonen 2005) rakenteena koulussa on oppilaskuntatoiminta. Vuonna 2007 perusopetuslakiin (1998/628, 47a ) tuli maininta oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista edistävästä oppilaskunnasta. Lainkohta tarkentui vuoden 2014 alussa siten, että koulussa tulee olla oppilaskunta. Koululla on tämän mukaan velvoite edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja mahdollisuutta osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen ja ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvissä asioissa. Yhteiskuntaoppi, yhteiskuntatiedollinen kasvatus, yhteiskunnallinen kasvatus ja kansalaiskasvatus erilaisia lähtökohtia ja määritelmiä lähestyä yhteiskunnallisten teemojen opetusta Yhteiskunnallisten teemojen käsittely on perinteisesti katsottu linkittyneen historian ja yhteiskuntaopin oppiaineisiin, joita yleissivistävässä koulutuksessa on painottunut erityisesti perusopetuksen päättöluokkavaiheeseen ja toiselle asteelle.
2 Alakouluissa toteutettavissa oppisisällöissä aktiivisen ja osallistuvan kansalaisen tietoja ja taitoja sisältyy opetussuunnitelman useaan aihekokonaisuuteen, kuten ihmisenä kasvaminen (oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo), kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (ihmisoikeudet) ja osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys (POPS 2004, 36 38) ja oppiaineista elämänkatsomustietoon ja ympäristö- ja luonnontietoon (POPS 2004, ; , ). Lisäksi esimerkiksi mediakasvatuksen sisällöissä, kestävän kehityksen ja globaalikasvatuksen teemoissa on yhteiskunnallinen orientaatio. Yhteiskuntaoppi tai yhteiskuntatieto Arolan ja muiden (1993, 14 23) mukaan yhteiskuntatiedon yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi historiallisia juuria seuraten on edelleen asetettu yhteiskunnallinen sivistäminen, mutta myös nuorison yhteiskunnallinen aktivointi. (Arola et al. 1993, ) Löfström (2001; 2002) näkee, että yhteiskuntatiedon opetuksessa ei olisi vieläkään tapahtunut merkittäviä uudistuksia ja etenkin oppiaineen sitominen yhteiskuntatieteen teorioihin on ollut haastavaa. Syystäkin etenkin perusopetuksen ja lukiopetuksen opetussuunnitelmauudistuksien yhteiskuntaopin oppiaineiden tavoite- ja sisältöteksteille ja sitä kautta opetuksen kehittämiselle näyttää latautuneen erittäin suuret odotukset. Yhtä kaikki, oppiaineen status ja asema suomalaisessa yleissivistävässä koulutuksessa näyttää vakiintuneen ja vahvistuneen (ks. esim. OPS 2016). Yhteiskuntatiedollinen kasvatus tai yhteiskunnallinen kasvatus Yhteiskuntatiedollinen kasvatus tai yhteiskunnallinen kasvatus voidaan sidostaa toisaalta yhteiskuntaopin (tai tiedon) oppiaineeseen (esim. Löfström 2001; 2002), mutta sisältöjä voidaan käsitellä ja opettaa myös oppiaineesta riippumatta. Erityisesti käsite yhteiskunnallinen kasvatus lienee vieläkin jäsentymätön, eikä sille ole yksiselitteistä määritelmää. Löfströmin mukaan yhteiskunnalliseen kasvatukseen kuuluu nuoren sosiaalistaminen yhteiskuntaan ja sen ilmiöiden ja kysymysten ymmärtämiseen (Löfström 2002, 90). Esimerkiksi Puolimatkan (1999) mukaan jo kasvatukseen yleisesti kuuluu aina välittömästi sosialisaatio, koska inhimillinen kasvu tapahtuu aina yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Sosialisaatiossa tulisi kuitenkin huomioida, ettei kyse on pelkästään yksisuuntaisesta vaikuttamisesta ja vallitsevien arvojen ja yhteiskunnan hyväksymisestä sellaisenaan eli sopeuttamisesta. Myös nykyinen opetussuunnitelma mainitsee kriittiseen ajatteluun kasvamisen ja ajattelu- ja toimintatapojen uudistamisen (POPS, 12) osana demokraattisen yhteiskunnan kehittämistä. Puolimatka (1999, 94 95) korostaakin sosialisaation vuorovaikutuksellista näkökulmaa, jossa kyse on kulttuurin siirtämisestä ja sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta, joka antaa myös mahdollisuuden asettua vastustamaan jotakin vallalla olevaa arvoa ja näin myös ajan mittaan muuttaa kulttuurin sisältöä. Arolan ja muiden (1993, 16) mukaan yhteiskunnallisella sivistyksellä pyritään yhteiskunnalliseen aktivointiin ja lisäämään tietoa ja halua noudattaa voimassa olevia lakeja, jolloin kyse on näin ihmisten sosiaalistamisesta vallitsevaan yhteiskuntajärjestykseen. Toisaalta taustalla on vahvasti demokratian syvimmän olemuksen ymmärtäminen ja tekijöitä lainaten demokratian kestävyys ja lujuus eivät kuitenkaan riipu vain sivistyksestä vaan instituutioiden toiminnasta. [---] Demokratian olennainen piirre on myös yhteiskuntaan kohdistuva kritiikki ja yhteiskunnan kehittäminen. (Ks. mt., 16.) Kansalaiskasvatus Eurydicen (2012) tekemän Citizenship Education in Europe raportissa kansalaiskasvatusta määritellään seuraavasti:
3 opiskelijoita valmistellaan tulemaan aktiivisiksi kansalaisiksi varmistamalla, että heillä on tarvittavat tiedot, taidot ja asenteet oman yhteiskuntansa kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Määritelmä ei kata ainoastaan opetusta ja oppimista luokkahuoneessa, vaan myös kouluelämästä ja yhteisöllisestä toiminnasta saadun käytännön kokemuksen. Raportin mukaan Euroopan tasolla tavoitteeksi on kasvavassa määrin tullut myös nuorten kannustaminen osallistumaan yhä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään. Euroopan mailla on lisäksi yhteisymmärrys kansalaiskasvatuksen sisällöistä ja tavoitteista. Raportin mukaan kaikkialla Euroopassa kansalaiskasvatuksen opetussuunnitelmista nousee esiin neljä tavoitetta: 1) poliittisen lukutaidon saavuttaminen, 2) kriittisen ajattelun ja analyyttisten taitojen kehittäminen, 3) asenteiden ja arvojen kehittäminen sekä 4) aktiivisen kouluun ja/tai yhteisöön osallistumisen edistäminen. Tarkemmat sisällöt tai aihealueet jokaisessa maassa liittyvät tietoon ja maan yhteiskuntapoliittisen järjestelmän ymmärtämiseen, ihmisoikeuksiin ja demokraattisiin arvoihin sekä tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Lisäksi yhteisymmärrys näyttäisi liittyvän myös kansalaiskasvatuksen työtapoihin. Tekemällä oppimista sekä koulun päätöksentekoon aidosti osallistumista painotetaan, ja näitä on toteutettu myös kansallisissa suosituksissa tai määräyksissä, kuten vaikkapa Suomen kohdalla oppilaskuntatoimintana. (Eyridice 2012.) Käsitemäärittelyssä on eroteltu toisistaan ihmisoikeus- ja demokratiakasvatus. Ihmisoikeuskasvatus tulisi olla elämänlaajuista ja -mittaista kasvatusta (YK 66/137). Demokratiakasvatuksen voi ymmärtää suuntautuvan yksilön tietoihin, taitoihin ja asenteisiin, jotka liittyvät demokraattisiin oikeuksiin ja vastuihin ja osallistumiseen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan (OKM 2014, 26). Materiaalin lähtökohdat Materiaalin rajaamisen lähtökohdat nousevat yhteiskuntatieteistä ja laaja-alaisesti ymmärretyn kansalaiskasvatuksen sisällöistä. Yhteiskunnallisen järjestelmän tarkastelun tasoja (tai järjestelmiä) ovat kaikki kolme: sosiaalinen, poliittinen ja taloudellinen. Kaikki pitävät sisällään taitoja ja toimintamahdollisuuksia. (Esim. Paloheimo & Wiberg 1996.) Yhteiskunnallisen järjestelmän tasoihin on liitetty tässä materiaalia seuraavat asiat: Sosiaalinen: - Osallistuminen - Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys - Suvaitsevaisuus, itsen ja toisten kunnioittaminen - Vastuu itsestä, muista ja ympäristöstä - Arjen turvallisuus - Yritteliäisyys Politiikka: - Vaikuttaminen - Toimiminen / toimijuus Talous: - Työn kunnioittaminen ja työn tekeminen - Kuluttaminen - Kestävä nykyisyys ja tulevaisuus
4 Materiaali pohjautuu myös kansalaisuuden käsitteeseen (lisää esim. Paloheimo & Wiberg 1996). Pelkistäen voidaan nähdä pyrkimyksiä kolmenlaiseen hyvään tai toivottavaan kansalaisuuteen: aktiiviseen kansalaisuuteen, vastuulliseen kuluttajakansalaisuuteen ja työ/toimijakansalaisuuteen. Kansalainen tarvitsee yhteiskunnassa toimimiseen mm. kriittisen ajattelun, eettisen ajattelun ja luovan/soveltavan ajattelun taitoja. Taitoja voidaan vielä tiivistää seuraavasti: Kriittinen ajattelu - keskustelutaidot: perusteleminen, argumentointi, erilaisten näkökulmien huomioiminen - poliittinen ja medialukutaito: tulkinta, lähdekriittisyys - halukkuus toimia ja vaikuttaa (yhteisössä) Eettinen ajattelu - ymmärrys omista oikeuksista ja velvollisuuksista - suvaitsevaisuustaidot: erilaisuuden hyväksyminen, erilaisten näkökulmien kunnioittaminen - pyrkimys sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen: toisten kunnioittaminen, tasa-arvo - halu ottaa vastuuta itsestä, muista ja yhteisestä ympäristöstä - halu toimia kestävän tulevaisuuden puolesta - halu toimia demokratian arvojen ja ihanteiden puolesta Luova/soveltava ajattelu - into aloitteellisuuteen ja toiminnallisuuteen - yrittäjämäiset taidot: ennakkoluulottomuus, rohkeus, havaintokyky, pettymysten sietäminen, erilaisen osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen - tahto itsensä toteuttamiseen - ongelmanratkaisu- ja projektityötaidot - valmiuksia työntekoon ja sen kunnioittamiseen Teemojen sisällyttämisessä vuosiluokkien opetukseen on tehty valintoja, joissa lapsilähtöisyys, kokeileminen ja tekeminen mahdollistuisivat. Tehtävissä keskitytään mikrotasoon, oppilaan lähiympäristöön ja lokaaliin ulottuvuuteen. Makro- ja globaalitaso sekä kansainvälisyys muualla kuin mikrotasolla on rajattu materiaalista. Materiaalin on valittu keskeisiksi teemoiksi osallistuminen ja vaikuttaminen lähiympäristössä, vastuullinen kuluttaminen ja työnteko. Keskiössä ovat oppilaiden havainnointi, kokeileminen ja tekeminen yhdessä Lähteet Ahonen, S. (2005) Kohti osallistuvaa koulukulttuuria. Teoksessa Ojanperä, T. (Toim./Ed.) Näkökulmia aktiiviseen kansalaisuuteen. Viikin normaalikoulun julkaisuja Arola, P. & Elio, K. & Huuhtanen, T. & Piili, A. (1993) Yhteiskuntatieto koulussa. Yliopistopaino. Hannele Cantell (2005) Aktiivinen kansalaisuus nuoret ympäristövaikuttajina. Teoksessa Ojanperä, Tuuli (Toim./Ed.) Näkökulmia aktiiviseen kansalaisuuteen. Viikin normaalikoulun julkaisuja EU European Union Nordic area citizenship study: final report. Education and active citizenship in the European Union. Citizenship Study. DG XXII [www-lähde]. < > (Luettu ).
5 Eyridice raportti [ (luettu ) Karhuvirta, T. & Lestinen, L. (2014) Alakoulussa aktiiviseksi merkityksellistä osallistumista oppilaskunnissa, järjestöjen kanssa vai miten? Julkaisematon artikkelikäsikirjoitus. Laitinen, M. & Nurmi, K. E. (2003) Aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen suomalaisten elämäkertojen valossa. Aikuiskasvatus 2, Löfström, J. (toim.) (2001) Yhteiskuntatiedon tiedetausta. Ainedidaktisia lähtökohtia oppiaineen kehittämiseen. Opettajankoulutuslaitos. Löfström, J. (2002) Yhteiskuntatieto ja yhteiskunnallinen kasvatus. Periaatekysymyksiä ja suuntaviivoja. Teoksessa Löfström Jan (toim.) Kohti tulevaa menneisyyttä. Historiallis-yhteiskunnallinen kasvatus uudella vuosituhannella. Ps-kustannus. OPS Perusopetuksen opetussuunnitelmaluonnos (wwwlähde]< (luettu ) OKM ( 2014) Demokratia ja ihmisoikeudet. Tavoitteet ja sisällöt opettajankoulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:18. Paloheimo, H. & Wiberg, M. (1996) Politiikan perusteet. WSOY. Perusopetuslaki 1998/628. POPS (2004) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus. Puolimatka, T. (1999) Kasvatus ja filosofia. Kirjayhtymä Oy. Suoninen, A., Kupari, P. & Törmäkangas, K. (2010) Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 tutkimuksen ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suutarinen, S. (toim.) (2006) Aktiiviseksi kansalaiseksi. Kansalaisvaikuttamisen haaste. PS-Kustannus. YK:n ihmisoikeuskasvatusta koskeva julistus 66/137.
YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA
YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotTolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?
LisätiedotOPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET
OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
LisätiedotIlmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto
Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6
YHTEISKUNTAOPPI Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi ohjata oppilasta toimimaan erilaisuutta
LisätiedotDemokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012
Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri
ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä
LisätiedotYks, kaks toimimaan! -materiaali ja OPS2016
Yks, kaks toimimaan! -materiaali ja OPS2016 Tämä on Kehittämiskeskus Opinkirjon tuottaman Yks, kaks toimimaan! -materiaalin PDF-kirjaston tiedosto. Linkki sähköiseen materiaaliin ja kaikki tukiaineistot
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotLahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin
Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden
LisätiedotGLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET
GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET Maailmankansalainen ja media -seminaari 13.-14.5.2008 Kristina Kaihari-Salminen Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN JA VALTAKUNNALLISET OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEET
LisätiedotUnesco-koulujen seminaari
Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?
LisätiedotYrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus
Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten
LisätiedotNuoret ympäristökansalaisina. Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi
Nuoret ympäristökansalaisina Sanna Koskinen, Ympäristökasvatuksen asiantuntija, FT WWF Suomi Kestävän kehityksen toteutuminen on riippuvaista sellaisen sukupolven kasvattamisesta, joka ymmärtää ihmisen
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi.
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotRauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9
2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 Rauman normaalikoulun yhteiskuntaopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6
YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotYhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS
Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Yhteiskuntaopin opetus antaa perustiedot yhteiskunnan
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotMatematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus
Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
LisätiedotOPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)
OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotYHTEISKUNTAOPIN TAITAJA. uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
YHTEISKUNTAOPIN TAITAJA uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan
LisätiedotOulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen
LisätiedotKansalaiskasvatuksen kehittäminen ja mediakasvatus
Kansalaiskasvatuksen kehittäminen ja mediakasvatus Esa Ylikoski, FM, lehtori Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, 17.-18.2.2011, Jyväskylä Työryhmä Media ja kansalaisyhteiskunta Kansalaiskasvatus
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto
LisätiedotOPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa?
OPS-perusteet uudistuvat Mikä muuttuu talous- ja yrittäjyyskasvatuksessa? Talous tutuksi Helsinki 10.9.2015 Kristina Kaihari opetusneuvos MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma
LisätiedotMitä osallisuus voisi olla?
Mitä osallisuus voisi olla? Laki ja osallisuus Lasten ja nuorten osallisuudella on hyvin vahva laillinen perusta. Se ei ole onneksi vain aikuisten hyväntahtoisuuden varassa. perustuslaki perusopetus- ja
LisätiedotMitä on osallistava mediakasvatus?
Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotPerusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista
Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET
PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotDEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ
DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ 5.9.2014 Kristina Kaihari Perusopetuksen ops-uudistuksen keskiössä oppilaiden osallisuutta vahvistava toimintakulttuuri TAVOITTEET Luoda
LisätiedotKeke päiväkodissa ja koulussa
Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn
LisätiedotKatsaus perusopetuksen opetussuunnitelmatyöhön
Katsaus perusopetuksen opetussuunnitelmatyöhön Talous tutuksi Helsinki 10.9.2014 Kristina Kaihari opetusneuvos MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto
LisätiedotKehittämiskeskus Opinkirjo kommentoi pyynnöstä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta opettajankoulutuksessa
1 13.12.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö Selvityshenkilöt Matti Rautiainen Liisa Vanhanen-Nuutinen Arja Virta Kehittämiskeskus Opinkirjo kommentoi pyynnöstä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta opettajankoulutuksessa
LisätiedotKäsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana
Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotNro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, vastuuntuntoiseksi ja yritteliääksi toimijaksi. Oppilasta ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä,
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotUskonnonopetuksen uusi OPS. KM, väitöskirjatutkija Raili Keränen-Pantsu Agricola, Seurakuntaopisto
Uskonnonopetuksen uusi OPS KM, väitöskirjatutkija Agricola, Seurakuntaopisto Katsomusaineet: uskonto ja elämänkatsomustieto Katsomusaineet Uskonto Ev.lut, ort. Islam, juut.,katol., Bahai, mormonit, Kristiyhteistö,
LisätiedotKTKO104. Luento
KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotOPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN
OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu
LisätiedotOppilaskunnat ja nuoret vaikuttajat tulevat oletko valmis?
Oppilaskunnat ja nuoret vaikuttajat tulevat oletko valmis? Sakari Suutarinen Oppilaskunnat ja nuoret vaikuttajat tulevat oletko valmis? Nuorille oikeuksia ja vastuuta Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotOPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi
OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...
LisätiedotOppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren
Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015
ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat
LisätiedotOPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa
OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi
YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9 Vuosiluokan 9 yhteiskuntaopin opetuksessa korostetaan oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja taitoja demokratiassa sekä vastuuta omaan elämään liittyvien
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä
14.4.9 YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Lukiodiplomi Arviointi Valtakunnalliset pakolliset kurssit YH1 Yhteiskuntatieto Tavoitteet
YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen
LisätiedotUusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa
Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!
LisätiedotOSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS
1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.
LisätiedotPerusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKoko koulun kestävä kehitys?
Koko koulun kestävä kehitys? Tutkimus oppilaiden ja opiskelijoiden kestävän kehityksen käsityksistä ja arvoista sekä opetuksen toteutumisesta Oulun normaalikoulussa Järvelä Maija¹, Rannanpää Heidi¹ & Jeronen
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotSiilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN
Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotKuka määrittelee. varhaiskasvatussuunnitelman. opetussuunnitelman ja. perusteiden arvot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus EDUCA-messut 27.1.
Kuka määrittelee opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvot? Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus EDUCA-messut 27.1.2017 Opetushallitus pähkinänkuoressa Opetushallitus ja Kansainvälisen
LisätiedotMiten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005
Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotTeatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan
Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan - Itsestä - Toisista - Sisällöstä (oppimistavoite) - Teatteritaiteesta
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA
YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotSinä olet demokratiakasvattaja! Työpajapäivät - Hyvinkää,
Sinä olet demokratiakasvattaja! Työpajapäivät - Hyvinkää, 10.4.2019 Sisältö 1. Nuortenideat.fi palvelun lähtökohdat 2. Osallistavan ideointiprosessin ohjaaminen 3. Miten vaikuttaa ja viestiä taitavasti
LisätiedotMaailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011
Maailmankansalaisena Suomessa Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö Opetussuunnitelman perusteiden laadintatyö alkaa välittömästi valtioneuvoston asetuksen
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotKOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ
KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotMetsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta
Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:
LisätiedotMONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat
LisätiedotYleisten osien valmistelu
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus
LisätiedotLiikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari
Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto
LisätiedotGlobaalikasvatusta aineenopettajille
Globaalikasvatusta aineenopettajille Maailmankoulu Opettajien ja kasvattajien globaalikasvatuksen tukipalvelu Globaalikasvatuksen tehtävänä on Avata ihmisten silmät ja mieli maailman erilaisille todellisuuksille.
Lisätiedot