OY AUDIAPRO AB KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OY AUDIAPRO AB KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 0 OY AUDIAPRO AB KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Jarmo Asikainen, Anssi Hietaharju, Mikko Kenni, Maria Merisalo, Anni Antila

2 1 Sisällys 1. Arvioinnin taustaa Arvioinnin lähtökohdat ja toteuttaminen Arvioinnin rajaukset ja kuntaliitostutkimuksen haasteet Yhdistymisen onnistuneisuus ja strategisuus Lähtökohdat Kyselyn ja haastattelujen vastaukset Arvioinnin yhteenveto ja johtopäätökset Demokratia ja osallistuminen Lähtökohdat Toimialojen arvio toteutumisesta Kyselyn ja haastattelujen vastaukset Kuvaus ja arvio toteutumisesta Yhteenveto Palvelut ja palvelurakenteet Lähtökohdat Toimialojen arvio toteutumisesta Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kaupunkikehitys...42

3 Konsernipalvelut Kyselyn ja haastattelujen yhteenveto Kuvaus ja arvio toteutumisesta Yhteenveto Talous ja henkilöstöresurssit Lähtökohdat Kyselyn ja haastattelujen vastaukset Kuvaus ja arvio toteutumisesta Talous Henkilöstöresurssit Yhteenveto Elinkeinot ja vetovoima Lähtökohdat Toimialojen näkemys toteutumisesta Kyselyn ja haastattelujen tulokset Kuvaus ja arvio toteutumisesta Yhteenveto Yhdyskuntarakenne ja ympäristö Lähtökohdat Toimialojen arviot toteutumisesta Kyselyn ja haastattelujen vastaukset...95

4 3 7.4 Kuvaus ja arvio toteutumisesta Yhteenveto Johtaminen ja organisaatio Lähtökohdat Kyselyn ja haastattelujen vastaukset Kuvaus ja arvio toteutumisesta Kouvolan palveluorganisaation uudistus Kouvolan luottamushenkilöorganisaation uudistus Yhteenveto LIITTEET Liite 1. Tilastollinen vertailu

5 4 1. Arvioinnin taustaa Tämä arviointi kohdistuu Kouvolan seudun kuuden kunnan (Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Valkeala, Elimäki ja Jaala) yhdistymiseen uudeksi Kouvolan kaupungiksi Uuden kunnan perustamisen tavoitteena oli vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta Pohjois-Kymenlaaksossa yhdistämällä kuuden kunnan voimavarat vuoden 2009 alusta ja saada aikaan uusi elinvoimainen kunta, joka kykenee saamaan alueen väestökehityksen positiiviseksi, turvaamaan palveluiden saatavuuden ja laadun, vakauttamaan kuntatalouden ja vahvistaa demokaraattista päätöksentekoa vahvan peruskunnan puitteissa. Uuden Kouvolan yhdistymisprosessin arvioinnista vastaa Oy Audiapro Ab. Oy Audiapro Ab:n arvioitsijat muodostavat yhdessä Suomen Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoisen ja kehittämispäällikkö Jarkko Huovisen kanssa arviointiraadin hankkeelle Arvioinnin lähtökohdat ja toteuttaminen Kouvolan seudun kuntien yhdistymisen taustalla ovat olleet seudullisen yhteistyön pitkät perinteet ja kokemukset, alueen demografinen muutos ja siitä johtuvat muuttuvat palvelutarpeet erityisesti vanhusväestön osalta, sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat menopaineet, alueen voimakas rakennemuutos johtuen erityisesti metsäteollisuuden alasajosta, yhä kiristyvä kuntatalous, henkilöstön nopea eläköityminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen pidemmällä aikavälillä, tarve kunnallisen demokratian ja omistajaohjauksen vahvistamiseen sekä tarve alueen osaamisperustan ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Uuden Kouvolan Kuntajakolain mukainen yhdistymiseen liittyvä sopimus päättyi lukuun ottamatta henkilöstön asemaa koskevia kohtia. Uuden Kouvolan hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen ja kaupunkistrategian toteutumisen arviointi on tämän vuoksi tarkoituksenmukaista. Vuonna 2012 järjestetään kunnallisvaalit ja vuonna 2013 käynnistyy uusi valtuustokausi, jonka johtamisen ja kehittämisen tueksi tarvitaan arviointia. Arvioinnin avulla tuotetaankin tietoa siitä, onko muutosprosessi edennyt strategisten tavoitteiden mukaisesti vai onko valmistelun ja toteutuksen edetessä rimaa jouduttu laskemaan, jolloin vaarana ovat strategisen yhdistymisen mahdollisuuksien menettäminen ja mekaanisen yhdistymisen seuraukset. Arvioinnin lähtökohtana on arvioida uuden Kouvolan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen sisältyvien strategisten ja muiden tavoitteiden toteutumista.

6 5 Yhdistymisen strategisina tavoitteina olivat: 1. Alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen elinvoiman turvaamiseksi; 2. Väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen; 3. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen; 4. Kuntatalouden tasapainottaminen; ja 5. Hallinnon rakenteiden kehittäminen. Tämän lisäksi uuden kunnan perustamisella: 1. Vahvistetaan demokraattista päätöksentekoa palauttamalla kunnallista päätösvaltaa eri yhteistyöorganisaatioista kuntalaisille tilivelvolliselle valtuustolle. Arviointiasetelma muodostetaan yhdistymissopimuksessa esitettyjen tavoitteiden pohjalta niin, että arvioinnissa analysoidaan monikuntaliitoksen valmistelun toteutusta, osuvuutta ja vaikuttavuutta suhteessa yhdessä hyväksyttyihin tavoitteisiin. Arvioinnissa pääpaino on seuraavien kokonaisuuksien arvioinnissa: johtaminen (poliittinen ja viranhaltijajohtaminen) organisaatio talous elinvoimaisuus maaseutuasiat Arvioinnissa käytettävä aineisto on jaettavissa kirjalliseen dokumenttiaineistoon (strategia, hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus) sekä kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin menetelmin koottuihin ja analysoituihin aineistoihin (Muutos Puntari -kyselyt, yksilö- ja ryhmäkohtaiset teemahaastattelut). Aineistoja analysoidaan ja arvioidaan suhteessa kuntien yhdistymiselle asetettuihin strategisiin tavoitteisiin ja toimintaympäristön tilannetekijöihin. Arvioinnin ja haastattelun teemat muodostetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan eri näkökulmista, joiden mukaan myös yhdistymissopimuksen osiot ja Uuden Kouvolan strategiset tavoitteet on pääosin jäsennetty. 1. Demokratia ja osallistuminen 2. Palvelut ja palvelurakenteet 3. Talous ja henkilöstöresurssit 4. Yhdyskuntarakenne ja ympäristö

7 6 5. Elinkeinot ja vetovoima 6. Johtaminen ja organisaatio Kuva 1. Yhdistymisprosessin arvioinnin näkökulmat Arvioinnissa analysoidaan aiheeseen liittyviä dokumentteja sekä tehdään yhteenvedot ja niiden perusteella kirjataan johtopäätökset. Dokumenttianalyysissa aineistona käytetään: Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimusta Siirtymävaiheen kaupunkistrategiaa Yhdyskuntarakenteen kehitystä (Arttu-hanke, Kuntien maankäyttöpolitiikka ja suunnitteluyhteistyö viidellä kaupunkiseudulla ) Kyselyssä ja haastatteluissa arvioidaan myös miten toiminta on pitäytynyt kaupungin strategisissa tavoitteissa sekä onnistuminen seuraavissa teemoissa: ongelmien ratkaiseminen ja päätöksentekokyky, luottamuksen rakentaminen ja yhteistyön toimivuus, vaikutusmahdollisuudet (kunnat, henkilöstö, valmisteluorganisaatio ja kuntalaiset), hyvien käytäntöjen hyödyntäminen, muutosvalmius ja viestinnän onnistuminen. Arviointi toteutettiin tammi-kesäkuussa 2012.

8 7 1.2 Arvioinnin rajaukset ja kuntaliitostutkimuksen haasteet Kuntaliitokset ovat kiinnostavia ja haasteellisia tutkimus- ja arviointikohteita sekä teorian että käytännön näkökulmasta. Majoinen ja Haveri (2000) ovat todenneet, että teoreettisesti tarkasteltuna kuntaliitos on ainutlaatuinen ja kertakaikkinen muutosprosessi, jossa kaksi (tai useampiakin) organisaatiota sulautuu yhteen. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia muutoksen, johtajuuden ja monen muun organisaatioiden ja kuntien toimintaan vaikuttavan mielenkiintoisen asian ymmärtämiselle. Käytännön näkökulmasta kuntaliitos on taas keskeisin tapa, jolla Suomen kuntarakennetta muokataan vastaamaan uusiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin. Kuten jokapäiväisessä keskustelussa mediassa voidaan huomata, keskustelu kuntajaosta, kuntakoosta ja kuntaliitoksien eduista tai haitoista ovat perustuneet pitkälti mielipiteiden esittäjien subjektiivisiin näkemyksiin ja elämyksiin, koska objektiivinen tutkimustieto kyseisistä asioista on ollut melko vähäistä. Kuntaliitosten tutkimukseen ja arviointiin erityisen haasteen tekee se, että ensinnäkin kuntaliitos on muuttuva ja dynaaminen käsite, joka määrittyy ajassa ja paikassa. Toiseksi tulokset vaikutusten analyysistä ovat suoraan riippuvaisia siitä, millä kriteereillä vaikutuksia arvioidaan sekä kolmanneksi on mahdotonta tietää, mikä vaikutus johtuu varsinaisesta uudelleenskaalauksesta ja mikä jostakin ihan muusta. (Airaksinen 2010) Edellä mainittuihin haasteisiin törmätään myös tässä arvioinnissa. Tämä kiteytyy esimerkiksi ongelmaan vertailemisesta. Muun muassa kuntaliitoksia tutkineen Arto Kosken (2011) mukaan kuntaliitostutkimuksessa on viisi ongelmaa, josta ensimmäinen on juuri vertailun ongelma. On mahdotonta elää rinnakkaistodellisuudessa ja faktaperusteisesti tutkia sitä, miten esimerkiksi yhdistyneet kunnat olisivat selviytyneet ilman kuntaliitosta yhdestä Suomen historia suurimmasta rakennemuutoksesta. Ei voida erottaa, mitä asioita tapahtuu kuntaliitoksen vuoksi ja millainen merkitys liitoksen toteutuksella ja toisaalta toimintaympäristön muutoksilla on ollut. Näiden eri vaikutusten vaikea erotettavuus vaikeuttaa arviointi. Toinen ongelma liittyy yleistysten tekemiseen, koska kuntaliitokset ovat keskenään hyvin erilaisia. Kolmas dilemma ja rajaus liittyy näkökulmien valinnan ongelmaan, eli mistä eri näkökulmista kuntaliitoksen vaikutuksia tarkastellaan ja tutkitaanko asiaa esimerkiksi uuden kunnan näkökulmasta vai vanhojen kuntien näkökulmista? Neljäs ongelma on tutkittavien asioiden rajaamisen ongelma. Mitä asioita tutkitaan ja mitä asioita voidaan jättää tutkimuksen ulkopuolelle ilman, että kokonaiskuva hämärtyy? Tässä arvioinnissa pyrittiin ennen kaikkea saamaan esille ns. iso kuva, joka tuo esille ne onnistumiset ja epäonnistumiset, jotka prosessin johdosta ovat muodostuneet.

9 8 Viimeiseksi kuntaliitostutkimuksessa voidaan nostaa esille erimittaisten aikajänteiden ongelma. Tässäkin arvioinnissa on syytä huomioida, että vasta reilun kolmen vuoden päästä on vaikea todeta kaikkia yhdistymisen hyöty- ja haittatekijöitä, koska näillä ovat erilaiset aikajanat. 2. Yhdistymisen onnistuneisuus ja strategisuus 2.1 Lähtökohdat Tällä hetkellä yhdistynyt Kouvola elää neljättä toimintavuottaan ja ensimmäinen valtuustokausi on päättymässä. Kouvolan, Anjalankosken ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Valkealan ja Jaalan kunnat lakkautettiin vuoden 2008 lopussa. Yhteisestä alueesta muodostetaan uusi kunta, joka aloitti toimintansa 1. tammikuuta Vuoden 2009 kuntaliitoksista Kouvolan yhdistyminen oli yksi suurimmista ja siihen osallistui Iitin kuntaa lukuun ottamatta kaikki Kouvolan seudun kunnat. Uuden Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes ja pinta-ala noin neliökilometriä. Asukasluvultaan Kouvolasta tuli Suomen 10. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan Kouvola on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin. Kuntien lähtökohdat Yhdistyneistä kunnista kaksi oli valtaosin kaavoitettuja kaupunkialueita (Kouvola ja Kuusankoski), kolme maaseutukuntaa (Valkeala, Elimäki ja Jaala) sekä yksi liitoskunta aikaisemmilta vuosilta, Anjalankoski, joka oli pinta-alaltaan suuri kaupunki sisältäen niin maaseutua kuin kaupunkitaajamiakin. Kuva 2. Uusi Kouvola

10 9 Valkealaa lukuun ottamatta yhdistyneet kunnat kärsivät muuttotappiosta. Valkealan muuttovoitto perustui suurilta osin seudun muista kunnista muuttaviin, mikä ei vahvistanut seudun elinvoimaisuutta. Yhdistyneet kunnat olivat myös poliittiselta jakaumaltaan erilaisia. SDP oli suurin puolue Anjalankoskella ja Kuusankoskella kuten myös Uudessa Kouvolassa. Elimäen, Valkealan ja Jaalan valtuustot olivat sen sijaan keskustapainotteisia kun Kouvolassa suurimpana puolueena oli Kokoomus. Taulukko 1. Yhdistyneiden kuntien ja Uuden Kouvolan valtuustot 2005 ja 2009 Uusi Kouvola 2009 Kouvola 05 Anjalankoski 05 SDP ,4 % KOK ,2 % KESK ,9 % SIT/YL KUN ,8 % PS 5 0,0 % KD ,9 % VAS ,8 % VIHR ,6 % YL KUN 1 0,4 % Elimäki 05 Valkeala 05 Jaala 05 Yhteensä Kuusankoski 05 Valtuustot 05 Osa Uuden Kouvolan muodostaneista liitoskunnista oli poikkeuksellisen suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ennen yhdistymistä. Kuntien menojen kasvu ei vastannut pääosin muuttotappiollisten kuntien tulojen kasvua. Sosiaali- ja terveystoimen menojen ennustettiin vuoteen 2025 mennessä vähintään viisinkertaistuvan. Kun Uutta Kouvolaa tarkastelee historiassa toimineena kuntana, sen tuloksentekokyky oli jopa vakavasti häiriintynyt: kunta olisi pystynyt kattamaan poistot vain yhdeksänä vuonna 14 vuodesta. Ainoastaan Kouvola oli pystynyt pitämään vuosikatteen keskimäärin suurempana kuin poistot. Kuntien investointitasot olivat huomattavasti alhaisemmat kuin maassa keskimäärin, joten Uudella Kouvolalla oli odotettavissa tarpeita korvausinvestointeihin.

11 10 Ennen yhdistymistä kuntien välillä oli ollut pitkään kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Seudun kunnat olivat perustaneet alueellisen kuntayhtymän, jonka toimialaan kuuluivat mm. seudun elinkeinopolitiikka ja maankäytön suunnittelu. Yhdistymisen prosessi Vuonna 1994 kunnat perustivat Kouvolan seudun kuntayhtymän, jonka tehtäviin kuului elinkeinotoimen ohella toisen asteen ammatillinen koulutus samoin kuin maankäytön suunnittelu, jäsenkuntien yhteistyön koordinointi ja seudullinen edunvalvonta. Selvitysvaiheessa todettiin, että myös peruskunnissa hoidetaan omaa elinkeinopolitiikkaa ja järjestelmästä on tullut sekava ja eri toimijat kilpailevat alueen sisällä sekä asemastaan toimijoina että kehittämishankkeista. Järjestelmän sekavuuden johdosta elinkeinotoimien vaikuttavuus on jäänyt voimavaroihin nähden heikoksi. Kansanterveysyhteistyöllä on alueella pitkät perinteet. Kouvola ja Valkeala perustivat kansanterveystyön kuntainliiton jo 1970-luvulla luvulla, jo ennen kuntaliitosta, mukaan tulivat lisäksi Kuusankoski, Jaala ja Anjalankoski. Seudun kuntien taloudellinen asema oli heikentynyt. Lisäksi alueen väestön väheneminen ja ikääntyminen toivat myös haasteita kuntien palvelujen järjestämiselle ja nousseiden kustannusten hallitsemiselle. Työttömyysaste oli korkea ja samalla kunnissa kärsittiin työvoimapulasta. Edellä mainitun vuoksi seudulla nähtiin välttämättömäksi tiivistää ja laajentaa seudullista yhteistyötä. Kuntien yhteistyön lisäämistä ja syventämistä koskeva suunnitelma (Suuri Suunnitelma) hyväksyttiin seudun kuntien (pois lukien Iitin kunta) valtuustoissa vuoden 2004 alussa. Sopimuksessa sovittiin, että yhteistyövaliokunta tekee mennessä kunnille ehdotuksen siitä, jatketaanko yhteistyön syventämisen linjalla vai onko syytä harkita muita jatkotoimenpiteitä. Hankkeella pyrittiin yhteistyön kautta turvaamaan kuntien asukkaille peruspalvelut toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla tuotettuna. Tavoitteena oli myös seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn säilyttäminen tehostamalla resurssien yhteiskäyttöä ja ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja. Selvitettävistä kahdeksasta yhteistyökohteesta muodostui hankkeen yhteistyöohjelma. Paras-hankkeen nopea eteneminen ja Suuren Suunnitelman ehdotusten käsittelyn hidas ja vaikea eteneminen peruskunnissa johti Suuren Suunnitelman käynnistäneiden kuntien keskuudessa keskusteluun kuntien yhdistymisvaihtoehdon selvittämisestä ja siinä tapauksessa, että yhdistämiseen ei ole edellytyksiä, syvenevästä yhteistyöstä. Kuntien valtuustot päättivät laatia selvityksen kuntien yhdistämisen ja yhteistyön

12 11 syventämisen eduista ja haitoista sekä kuntakohtaisista toiminnallis-taloudellisista vaikutuksista. Selvityksen tavoitteena oli mukaan lähtevien kuntien strateginen yhdistyminen tai vaihtoehtoisesti syvenevä yhteistyö vahvemman kuntarakenteen ja nykyistä suuremman alueellisen vaikuttavuuden aikaan saamiseksi. Selvityksen tarkoituksena oli myös auttaa päättämään jatkotoimenpiteistä siten, kuin Suuressa Suunnitelmassa olivat kunnat sopineet. Selvitystyön alussa kuntien nimeämä ohjausryhmä asetti viisi tavoitetta, joiden kautta seudun kehitys tulisi saada nousuun ja palvelukyky turvattua. Tavoitteet olivat seudun kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen, väestön elinehtojen ja palvelujen turvaaminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen, kuntatalouden tasapaino ja hallinnon rakenteiden kehittäminen sekä demokratian toteutuminen. Selvityksessä osoitettiin, että tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa yhteistyön syventämisen kautta vaan ainoastaan yhdistämällä kunnat. Siten selvitysmies esitti, että Valkealan, Elimäen ja Jaalan kuntien sekä Kouvolan, Anjalankosken ja Kuusankosken kaupunkien toiminta lakkautetaan ja näiden kuntien muodostamalle alueelle perustetaan alkaen uusi kunta. Asiaa käsiteltiin kuntien valtuustoissa marraskuussa 2007 ja uudelleen maaliskuussa Kunnat äänestivät ensimmäisen kerran kuntaliitoksesta 12. marraskuuta Kouvolan valtuusto hyväksyi kuntien yhdistämisen yksimielisesti. Myös Anjalankoskella (40-2), Jaalassa (14-2) ja Kuusankoskella (37-6) selkeä enemmistö äänesti kuntaliitoksen puolesta. Valkealassa mielipiteet jakaantuivat tasaisemmin; valtuusto äänesti yhdistymisestä äänin yhdistymissopimuksen puolesta. Sen sijaan Elimäen valtuusto päätti ensimmäisellä äänestyskerralla yhden äänen enemmistöllä, että kunta ei yhdisty muiden seudun kuntien kanssa. Toisessa äänestyksessä 10. joulukuutta Elimäen valtuusto päätti kuitenkin äänin liittyä Kouvolan suurkuntaan. Kuntajaon muutoksen määräyksen jälkeen asetettiin väliaikainen järjestelytoimikunta huolehtimaan uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista tehtävistä siihen saakka, kunnes uuden kunnan kunnallisvaalien tulos on vahvistettu ja kunnanhallitus valittu. Järjestelytoimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastasi yhdistymistyöryhmä, johon kuuluivat kunnanjohtajat, Kuusankosken henkilöstöpäällikkö, Anjalankosken hallintojohtaja sekä Kouvolan tekninen johtaja. Lisäksi ryhmän jäsenenä ja puheenjohtajana toimi määräaikainen muutosjohtaja Lauri Lamminmäki, jonka Uuden Kouvolan kaupunginvaltuusto valitsi myöhemmin kaupunginjohtajaksi. Henkilöstön edustajat olivat mukana kaikissa toimialakohtaisissa valmistelutyöryhmissä. Lisäksi henkilöstöhallinnon työryhmässä oli edustaja kaikista kunta-alan palkansaajajärjestöistä.

13 12 Keskustelua selvitysvaiheessa herätti myös kuntaliitoksen toteuttamisen aikataulu. Vaihtoehtoina esitettiin uuden kunnan perustamista vuosina 2011 tai Lopulta päätettiin, että uusi kunta aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta, jonka vuoksi valmisteluaika oli äärimmäisen lyhyt. Yhdistymisvaiheessa päätettiin myös siirtyä tilaaja-tuottajajärjestelmään. Kuuden kunnan yhdistymisen lisäksi myös konsernirakenteita uudistettiin Uuden Kouvolan ensimmäisen toimintavuoden aikana. Kouvolan seudun kuntayhtymä purettiin ja fuusioitiin uuteen Kouvolaan. Kouvolan seudun kansanterveystyön sekä kasvatus- ja perheneuvolan kuntayhtymät lakkasivat ja niiden toiminnat siirtyivät kaupungin toiminnaksi. Kouvolan seudun kuntien yhdistyminen ja kuntarakennemuutokset Kunta- ja palvelurakenteen uudistamishankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Paras hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut turvata kuntien järjestämät palvelut kuntalaisille pitkällä aikavälillä. Paras-hanke vaikutti voimakkaasta siihen, että vuoden 2009 alussa toteutettiin 32 kuntaliitosta ja niissä oli mukana 99 kuntaa. Kuntaliitoksesta 16 oli vähintään kolmen kunnan monikuntaliitoksia ja niiden myötä kuntamäärä Suomessa väheni 51 kunnalla. Kuntaliiton esittämissä linjauksissa Suomessa kuntakenttää kehitetään vahvan peruskunnan mallin pohjalta sen sijaan että palvelut järjestettäisiin pirstaloituneesti kuntien suoran päätösvallan ulkopuolella. Uusi kunta olisi vahva kunta, joka voi vaikuttaa alueensa asioihin ja päättäisi itse suuresta osasta suoria kustannuksia. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa linjattiin, että hallitus toteuttaa koko maassa vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- palvelurakenneuudistuksen, jossa parannetaan hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto). Riippumatta hallitusohjelmasta ja valtakunnan kulloisestakin poliittisesta tilanteesta, kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt kunnissa painetta uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat

14 13 kuntia pohtimaan yhä tarkemmin tulevaisuuttaan. Työikäisten määrän väheneminen aiheuttaa suuria taloudellisia haasteita tulevina vuosina. Kouvolan kuntien yhdistyminen oli monelta osin uudentyyppinen. Kaupunkiseudun kuuden kunnan liitos synnytti suomalaisen suurkaupungin, joka muodostui vahvoista teollisuus-, hallinto- ja maaseutukulttuurin kunnista. Tämänlainen kuntayhdyskuntien ja organisaation fuusio on erittäin haastava muutoksen hallinnan ja johtamisen näkökulmasta sekä valmisteluvaiheessa että varsinkin toteututuksessa. Kouvolan tapaisessa monikuntaliitoksessa voidaan yleisesti tunnistaa erilaisia mahdollisuuksia, joita hyödyntämällä kunnat voivat saada aikaan haluttuja muutoksia verrattuna siihen, että kuntaliitosta ei tehtäisi tai se tehtäisiin vain kahden kunnan kesken. Näitä mahdollisuuksia ovat mm, että yhdellä yhdistymisellä saadaan aikaan riittävän suuri muutos, kunnasta on mahdollista muodostaa ehyt toiminnallinen kokonaisuus, on mahdollisuus tasata alueellisia eroja ja helpottaa kasvun hallintaa, voidaan ohjata tehokkaammin tulojen ja menojen kehitystä, kunnasta muodostuu vahvempi toimija elinkeinopolitiikassa, voidaan vahvistaa kunnan asemaa kilpailla työmarkkinoilla sekä kyetään tehostamaan maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua. (Koski 2008) Arvioinnin perusteella näyttääkin siltä, että Kouvolan kuntien yhdistyminen oli strateginen valinta, jolla pyrittiin edellä mainittuihin haluttuihin mahdollisuuksiin, sekä erityisesti turvaamaan seudun ja alueen elinvoimaisuus ja toimintakyky sekä palveluiden järjestäminen myös tulevaisuudessa. Yhteenveto Uhkakuvat väestön ikärakenteen vinoutumisesta ja asukasmäärän laskeminen sekä elinkeinorakenteen todennäköiset muutosriskit vaikuttivat taustalla kuntien yhdistymispäätökseen. Haasteellisuutta on osaltaan lisännyt myös Uuden Kouvolan monimuotoisuus. Kyseessä oli mittava, kuuden kunnan ja kolmen kuntayhtymän, fuusio, jossa yhdistettiin yhdeksän erilaista toimintakulttuuria ja organisaatiota. Uusi Kouvola koostuu sekä kaupunkimaisista teollisuus- ja hallintokeskuksista että maaseutumaisista alueista eikä kunnalla ole yhtä selkeää kaupunkikeskusta kuten esimerkiksi samaan aikaan muodostuneissa suurissa kaupungeissa Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Salossa. Lisäksi kuntien valtuustojen poliittinen jakauma oli toisistaan eroavaa ja osassa kunnista päätös kuntien yhdistymisestä tapahtui niukalla enemmistöllä. Etäisyydet ja johtamisen vaativuus kasvoivat merkittävästi ja yhdessä yössä Kouvolasta tuli Suomen 10. suurin kaupunki. Samalla myös henkilöstön määrä kasvoi noin työntekijään. Esimerkiksi Jaalan näkökulmasta asukasmäärä 44- kertaistui ja Kouvolan pinta-ala 62-kertaistui. Edellä olevat tekijät ovat vaikuttaneet muutoksen monimuotoisuuteen ja toteutuksen haasteellisuuteen, uusi Kouvola onkin monelta osin hyvä esimerkki monikuntaliitoksen onnistumisista ja ongelmista.

15 Kyselyn ja haastattelujen vastaukset Osana arviointia kerättiin eri ryhmien näkemyksiä ja kokemuksia kuntien yhdistymisestä. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina. Haastatteluryhmät olivat: valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto, viranhaltijajohto henkilöstön edustajat. yhdistymisen järjestelytoimikunnan ja yhdistymistyöryhmän edustajat ikäihmisten neuvoston ja vammaisneuvoston puheenjohtajat. elinkeinoelämän ja median edustajat. Yhteensä haastatteluihin osallistui 31 henkilöä. Johtoryhmä ja kaupunginhallitus ovat arvioineet kuntien yhdistymistä työpajatyöskentelynä. Haastatteluiden lisäksi kaupungin luottamushenkilöille ja henkilöstölle toteutettiin sähköinen kysely. Kyselyyn vastasi yhteensä 184 henkilöä, joista luottamushenkilöitä oli 27, viranhaltijoita ja työntekijöitä 146 sekä molempia 11. Huomionarvoista on, että pääsääntöisesti haastatteluissa kuntien yhdistyminen nähtiin positiivisemmin kuin sähköisen kyselyn vastauksissa. Tämä selittyy osittain sillä, että suurin osa haastatelluista edusti tai on edustanut yhdistymisprosessin ydintoimijoiden joukkoa. Tällä samaisella joukolla on myös kokonaisvaltaisemmat tiedot ja näkemys koko yhdistymisprosessista, kun taas sähköiseen kyselyyn vastanneiden joukossa näkökulma prosessiin oli ehkä hieman suppeampi, ja yleiset mielikuvat näyttivät vaikuttavan enemmän. Tästä syystä haastatteluissa saatuja tuloksia on tässä arvioinnissa haluttu nostaa tietoisesti esille, ja korostaa näiden merkitystä. Kuitenkaan sähköisen kyselyn kriittisiä näkemyksiä ei ole syytä aliarvioida tai vähätellä, koska nykyisessä medialisoituneessa maailmassa asiat ovat usein niin, miten ne näyttävät olevan, ei niin, miten ne oikeasti ovat. Tämä on hyvä pitää mielessä. Haastatteluissa kuntien yhdistymistä kuvailtiin oikea-aikaiseksi. Yhdistyminen on vaatinut paljon panostusta ja aikaa, mutta kolmen vuoden aikana on rakennettu Uutta Kouvolaa sekä valmisteltu ja tehty mittavia organisaatiouudistuksia. Järjestelytoimikunnan ja yhdistymistyöryhmän edustajien mielestä yhdistymisvaiheessa poliittisen johdon ja järjestelytoimikunnan sekä yhdistymistyöryhmän välinen yhteistyö oli hyvää ja toimivaa. Työskentelyn koettiin sujuneen hyvin ja yhteishenki oli korkealla. Valmistelu ja päätökset tehtiin

16 15 tehokkaasti. Myös henkilöstön edustajat olivat tiiviisti mukana prosessissa. Yhdistymisvaiheen nopean aikataulun ja silloisen päätöksentekojärjestelmän yksinkertaisuuden vuoksi arvioitiin, että jotkut ovat kuitenkin voineet kokea asian toisin. Yhdistymisvaiheen viestinnän nähtiin olleen aktiivista ja sekä sisäinen että ulkoinen viestintä sai hyvää palautetta. Ylimmän poliittisen johdon edustajat kuvailivat yhdistymisprosessin edenneen nopeasti ja työskentelyilmapiirin olleen hyvä. Haasteellista valmisteluvaiheessa oli henkilöstön sijoittaminen Uuden Kouvolan organisaatiossa. Kuva 3. Kyselyn tulos. (1. Täysin eri mieltä, 2. Jokseenkin eri mieltä, 3. Jokseenkin samaa mieltä, 4. Täysin samaa mieltä) Luottamushenkilöistä sekä viranhaltijoista ja työntekijöistä 54 prosenttia oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että Kouvolan seudun kuuden kunnan yhdistyminen on ollut parempi vaihtoehto kuin jos kunnat olisivat jääneet erilliseksi. Luottamushenkilöistä lievästi suurempi osuus näki yhdistymisen olleen parempi vaihtoehto. Myös haastatteluissa enemmistö oli sitä mieltä, että yhdistyminen on ollut oikea ratkaisu. Keskeisimpinä syinä yhdistymiselle nähtiin väestön demografinen muutos, taloudellinen tilanne sekä teollisuuden rakennemuutos. Yhdistymisestä on kulunut vasta kolme vuotta ja siitä koituvien hyötyjen uskottiin pääasiassa näkyvän vasta tulevaisuudessa. Mielipiteet yhdistymisen hyödyllisyydestä vaihtelivat myös siitä riippuen, minkä yhdistyneen kunnan näkökulmasta yhdistymistä tarkasteltiin. Osa haastateltavista näki, että Valkealan ja Elimäen taloustilanne oli muutosvaiheessa niin hyvä, että nämä kunnat olisivat selviytyneet itsenäisinäkin. Sen sijaan Anjalankosken ja Kuusankosken taloustilanne oli niin tiukka, että liitos oli ainoa vaihtoehto. Lisäksi viranhaltijat totesivat, että jos kunnat eivät olisi yhdistyneet, olisi ainoana vaihtoehtona palvelujen tuottamiselle olleet kuntayhtymät, joissa kuntien ohjauksen vaikuttavuuteen ei uskottu.

17 16 Kuva 4. Kyselyn tulokset - Yhdistymisen strategiset tavoitteet. (1. Täysin eri mieltä, 2. Jokseenkin eri mieltä, 3. Jokseenkin samaa mieltä, 4. Täysin samaa mieltä) Yhtenä osana kyselyä luottamushenkilöitä sekä viranhaltijoita ja työntekijöitä pyydettiin arvioimaan Kouvolan onnistumista yhdistymisen strategisissa tavoitteissa. Väittämien kanssa samaa mieltä olevien osuus vaihteli prosentin välillä. Parhaiten Kouvolan nähtiin onnistuneen alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomionarvon lisäämisessä, mutta tässäkin tavoitteessa Kouvolan näki onnistuneen alle 40 prosenttia vastanneista. Kouvolan arvioitiin onnistuneen heikoiten talouden vakaudessa. Yli 40 prosenttia vastanneista oli täysin eri mieltä siitä, että Kouvola olisi onnistunut tässä tavoitteessaan. Vaikka Kouvolaa on kohdannut vakava elinkeinorakenteen muutos, joihin vastaamisessa kaupungin keinot ovat rajalliset, nähtiin myös kaupungin puutteellinen talousjohtaminen yhdeksi syyksi Kouvolan huonoon taloudelliseen tilaan. Puutteelliseen talousjohtamiseen syiksi mainittiin haastatteluissa erityisesti järjestelmien kehittymättömyys, uuden kaupungin mittakaavan nopea muutos yhdistymisen seurauksena sekä tämän vaatimat uudet osaamisvaatimukset. Yhdistymisvaiheessa osalla kunnista ei ollut talous tasapainossa ja tämän nähtiin vaikuttaneen uuden Kouvolan talouteen. Arviointikyselyssä luottamushenkilöistä ainoastaan 18 prosenttia näki kaupungin onnistuneen talouden vakaudessa, kun taas henkilöistä väittämän kanssa oli täysin tai osittain samaa mieltä 22 prosenttia.

18 Arvioinnin yhteenveto ja johtopäätökset Taulukossa 2. on yhteenveto keskeisimmistä onnistumisista ja kehittämistarpeista Kouvolassa. Tulokset perustuvat tilasto- ja selvitysaineistoihin, haastatteluihin, toimialojen antamiin tietoihin sekä näiden perusteella tehtyihin tulkintoihin. Taulukko 2. Yhdistyneen Kouvolan onnistumiset/ylläpidettävät ja kehitettävät/parannettavat. Onnistumiset / ylläpidettävät Kehitettävät / parannettavat Uudet lähidemokratian ja vaikuttamisen keinot sekä säätiöiden toiminta Kuntalaisten vaikuttamis- ja palautekanavien laajentaminen Tehdyt palveluverkkoselvitykset ja niiden päätökset Usean tahon epäilys lähipalvelujen heikentymisestä Joukkoliikenteen toimivuus ja kattavuus Maaseudun elinvoimaisuuden ja palveluiden turvaaminen Hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma Talousjohtamisen ja oikea-aikaisen talousraportoinnin kehittäminen (talouskoulutus) Elinkeinorakenteen monipuolistuminen Kaupungin elinkeinotoimen tehokas organisointi ja selkeät vastuut Alueen kaavoitus ja rakentaminen yhdessä organisaatiossa Alueiden pitkäjänteinen kehittäminen - maaseutu ja kaupunkikeskusta Päätöksentekokyky haastavissa asioissa (palveluverkkopäätökset ja talouden tasapainotusohjelma) Luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon välinen hyvä yhteistyö sekä vastuiden selkeyttäminen Hallinnon rakenteiden kehittäminen - vähemmän ylikunnallisia organisaatioita Strategisen johtamisen ja strategian toimeenpanon tehostaminen sekä toimijoiden vastuunjako

19 18 Uudessa Kouvolassa on turvattu lähidemokratiaa ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia perustamalla kylien neuvottelukunta sekä järjestämällä erilaisia kuulemistilaisuuksia kuntalaisille mm. palveluverkkoselvityksissä. Tämän lisäksi sosiaalisessa mediassa ja kaupungin kotisivuilla on järjestetty kuntalaisille uusia vaikuttamisen muotoja. Kouvolassa on säätiöitä, joiden avulla kohdennetaan kehittämisen resursseja maaseudulle. Kuntalaisten vaikuttamis- ja palautekanavia on luotu pääasiassa kaupungin omalla internetsivustolla ja sosiaalisessa mediassa. Kaikilla kuntalaisilla ei kuitenkaan ole pääsyä internetiin, joten vaihtoehtoiset vaikuttamismuodot ovat tärkeitä. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet arvioitiin kyselyssä ja haastatteluissa rajallisiksi ja uusia vaikuttamisen väliä ja muotoja toivottiin. Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus käytännössä sementoi liitosta edeltäneen palveluverkon Uuden Kouvolan osalta ensimmäisiksi kolmeksi vuodeksi, mutta tästä huolimatta Kouvolassa on laadittu palveluverkkoselvityksiä ja onnistuttu niiden pohjalta tekemään päätökset palveluverkkojen järkeistämiseksi. Vuosina 2010 ja 2012 Kouvolan kaupunki on päättänyt kahdeksasta palveluverkosta. Huolimatta siitä, että sekä haastatteluissa että kyselyssä ei noussut esiin mitään konkreettisia palveluita, joiden taso olisi kuntaliitoksen jälkeen laskenut, nousi monessa haastattelussa ja kyselyvastauksessa esiin epäilys siitä, että palvelutaso olisi heikentynyt. Toimialojen arvioissa nähtiin myös joidenkin palvelujen heikentyneen, mutta osan myös parantuneen. Palveluiden saamisen viive on voinut kasvaa esimerkiksi rakennuslupien myöntämisessä tai palvelu on voinut heikentyä tarkastellessa yksittäistä aluetta. Joitakin yksittäisiä palveluja, joita oli käytössä osassa entisiä kuntia, ei ole otettu käyttöön (esim. opas muuttajalle). Myös talouden haasteet ja sitä kautta vaatimukset tehokkuudesta ja tuottavuudesta ovat voineet vaikuttaa palvelujen laatuun. Kouvolan kaupunki on kehittänyt joukkoliikennettä ja kuntien järjestämiä henkilökuljetuksia ja yhtenäisti kuntakohtaisen ja seutuyhteistyöhön tukeutuvan joukkoliikennejärjestelmänsä. Käyttöön otettu kaupunkilippu on saanut positiivista palautetta ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet. Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet noin 300 tonnia vuodessa. Joukkoliikenne kattaa nyt suuremman alueen verrattuna tilanteeseen, jossa kunnat olivat erillisiä. Uuden Kouvolan haasteena on maaseudun elinvoimaisuuden ja palveluiden turvaaminen. Maapoliittisen ohjelman vaikutukset maaseudulle ovat olleet vähäisiä. Kielteisin vaikutus oli asiasta nousseella keskustelulla. Asukkaille jäi päällimmäiseksi mieleen se, että maaseudulle ei saa rakentaa. Myös tarve talouden vakauttamiselle asettaa rajoituksia sille, missä laajuudessa palveluja voidaan järjestää ja kehittää. Kouvolassa on hyväksytty talouden tasapainottamisen ohjelma ja kaupunki on tehnyt suuria ja oikeansuuntaisia kehittämistoimia, mutta ne eivät ole poistaneet tulojen ja menojen kasvun edelleen vallitsevaa epätasapainoa. Päätetyt sopeuttamistoimet on pantava täytäntöön, mutta kaupungin on myös pystyttävä parantamaan

20 19 liian pientä tulojen kasvua ongelma ei ole menojen ongelma kuin rajatulta osaltaan. Päätetyistä sopeuttamistoimista olennaisimmat lienevät terveydenhuollon ja vanhusten palveluverkon uudelleen organisointi ja päätettyjen kouluverkkoratkaisujen paneminen täytäntöön. Talouden suunnittelua ja seurantaa on hankaloittanut alkuvuosien puutteellinen ja osittain virheellinen talousraportointi. Kouvolan elinkeinorakenne on monipuolistunut. Aikaisemmin Kouvolan elinkeinorakenne oli puu- ja metsäteollisuuspainotteista ja alan toiminnan lakkautukset vaikuttivat suuresti Kouvolan työllisyysasteeseen, kuntalaisten ostovoimaan ja Kouvolan kaupunkiin. Kouvolan kaupungin haasteena onkin korvata menetetyt työpaikat. Tämä vaatii kaupungin elinkeinotoimelta suuria panostuksia ja pitkäjänteisyyttä. Siitä huolimatta, että elinkeinojen kehittämisorganisaatiot on yhdistetty, tulisi elinkeinotoimea selkiyttää. Kehittämisyhtiön on nähty olevan irrallaan kaupungin johdosta ja vastuut eivät ole vielä selkeytyneet. Yritysten ja kunnan välistä yhteydenpitoa tulisi kehittää ja tarjota yksi taho, johon yritykset voivat ottaa yhteyttä ja saavat vastauksen helposti ja nopeasti. Tällä tavoin voidaan myös vähentää riskiä siitä, että yritys saa ristiriitaisia vastauksia kaupungin eri toimijoilta. Kouvolan seudun kuntien yhdistyminen mahdollisti alueen kaavoituksen ja rakentamisen kokoamisen yhteen organisaatioon ja alueen kehittämisen kokonaisuutena ilman kuntarajoja. Kaupunkisuunnittelun yleisenä haasteena on alueiden pitkäjänteinen kehittäminen. Yhdistymisen ja siinä koottujen resurssien, osaamisen ja erikoistumisen voidaan nähdä tarjoavan mahdollisuuksia luoda pitkäjänteisen aluekehittämisen välineitä ja menetelmiä. Kouvolan kaupunki on kyennyt tekemään haastavista asioista, kuten palveluverkkojen uudistuksista ja talouden vakauttamisesta päätökset. Äkillinen ja suuri elinkeinoelämän rakennemuutos, valtion toimenpiteet sekä taloudellinen tilanne ovat vaikuttaneet merkittävästi Uuden Kouvolan alkuvuosina kaupungin toimintaan. Kouvolassa on yhdistetty kuusi kunta ja kolme kuntayhtymää, joka tarkoittaa yhdeksän toimintakulttuurin yhdistämistä, joka vaatii sopeutumisaikansa ja koetaan haastavaksi kaikilla organisaation tasoilla. Päätöksillä Kouvola vastaa haasteisiin ja pyrkii hyödyntämään yhdistymisen potentiaalisia hyötyjä. Haastatteluissa ja kyselyssä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välistä yhteistyötä toivottiin kehitettävän. Vuorovaikutusta viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa tulisi lisätä ja vastuita selkiyttää. Kouvolassa on tehty merkittäviä organisaatiojärjestelyjä ja purettu konsernirakenteita. Kuntayhtymien jäsenyys on vähentynyt yhdeksästä neljään ja tytäryhtiöiden määrä on puolittunut kahteenkymmeneen. Näillä toimenpiteillä on yhdistymissopimuksen tavoitteiden mukaisesti selkiytetty konserni- ja omistajaohjausta. Tämän lisäksi Kouvola on päättänyt uudesta luottamushenkilö- ja palveluorganisaatiosta.

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI yhteenveto 12.7.2012 Audiapro Oy Jarmo Asikainen, Mikko Kenni, Anssi Hietaharju, Maria Merisalo, Anni Antila, Yhdistymisprosessin ja sopimuksen

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

KOUVOLA: KUNTALIITOKSEEN 2009

KOUVOLA: KUNTALIITOKSEEN 2009 KOUVOLA: KUNTALIITOKSEEN 2009 Päijät-Hämeen Palvelurakenneuudistus Lahti 1.4.2009 ERI Consulting Paras -hankkeen tavoitteet Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lainsäädännön kolme komponenttia Laki kunta-

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016

Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle

Lisätiedot

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013

SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ. Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki. Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 SAARISTOVIRKAMIES MUUTOSTEN TYRSKYISSÄ Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen Naantalin kaupunki Kuntarakennefoorumi 7.5.2013 Neljän kunnan liitos Saaristovirkamies muutosten tyrskyissä Esityksen sisältö: 1.

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Mitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa

Mitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa Asia 3. Mitä henkilöstöasioita kuntaliitostutkimukset (A) ja kuntajakoselvitykset (B) nostavat esille kuntaliitoksissa A. Kolme tärkeää tutkimusraporttia: A1. Stenvall, Jari & Majoinen, Kaija & Syväjärvi,

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys

Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän 1. kokous Asialistan liite 1. Jarkko Majava Anssi Hietaharju 26.9.2013 Page 1 3. Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen. Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen Vaikuttava organisaatio eri tasoisia prosesseja johtamalla USO seminaari Kuntamarkkinat 14.10.2011 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy USO-kuntien toteutunut

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Uuden Kouvolan idea ja kehitysnäkymät

Uuden Kouvolan idea ja kehitysnäkymät Mikkeli 2020 luentosarja Uuden Kouvolan idea ja kehitysnäkymät - kokemuksia uuden kaupungin alkutaipaleelta Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 1 Kouvolan kehityksen muutosvoimat Elinkeinorakenteen

Lisätiedot

Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys

Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys Rauman ja Euran kuntarakenneselvitys Rauman ja Euran valtuustojen yhteisseminaari 22.4.2015, Rauma Mikko Kenni FCG Konsultointi Oy 23.4.2015 Page 1 Ohjelma 16.00 Tilaisuuden avaus, Rauman valtuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Kuntakonserni UYP Oy, Järvenneito k-oy Valtuusto Kunnanhallitus KJ Luottamushenkilöt JR/Henkilöstö Luottamushenkilöt Kuntastrategia Lupa- ja valvontalautakunta

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys

Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien kuntajakoselvitys Valtuustojen seminaari 1.2.2012 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, Audiapro Oy Kunnan perustehtävä ja sen toteuttamisen mahdollisuudet

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Hyvällä maapolitiikalla, palveluverkon tehostamisella sekä asumisen ja muiden toimintojen järkevällä sijoittamisella voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

Tutkimus- ja seurantaraportointi

Tutkimus- ja seurantaraportointi Tutkimus- ja seurantaraportointi Erityisasiantuntija Arto Koski Salon seudun monikuntaliitoksen infotilaisuus 11.12.2007 Kuntajakomuutoksen viisi (5) toiminta-askelmaa 5. Yhdistymisen toteuttaminen 4.

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.

Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6. Naisten ja miesten tasa-arvon merkitys kunnan johtamisessa ja palveluissa Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Kuntaliitto, 13.6.2012 Sisältö Kunnat muutoksessa ajankohtaista Kuntien vaikutukset sukupuolten

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Henkilöstö mukana kuntaliitoksen valmistelussa

Henkilöstö mukana kuntaliitoksen valmistelussa Henkilöstö mukana kuntaliitoksen valmistelussa UusiKunta henkilöstöryhmän kokous Lahti Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu 1 Heinola Mikkeli Lahti Helsinki Kotka Lappeenranta Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua?

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua? Kuntaliitoksilla parempaa palvelua? Rajansa kaikella Harri Virta 13.9.2012 Kuntamarkkinat Case Kaarinan ja Piikkiön liittäminen Mitä tavoiteltiin kuntaliitoksella 2008? Mitä tapahtui vuonna 2009? Miltä

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PAIKALLISEN JA ALUEELLISEN DEMOKRATIAN TOIMINTAMALLIT Keskittymisen problematiikka: päätösvallan keskittyminen valtakunnan tasolle ja pois kunnilta,

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet?

8. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? 1 (8) Lausuntopyyntö KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 7. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015 Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 14.10.2015 Jännitteet Luottamuspula - Läpinäkymättömyys Äänestysaktiivisuuden lasku Keskittymiskehitys SYNKÄT PILVET

Lisätiedot