OY AUDIAPRO AB KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OY AUDIAPRO AB KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 0 OY AUDIAPRO AB KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Jarmo Asikainen, Anssi Hietaharju, Mikko Kenni, Maria Merisalo, Anni Antila

2 1 Sisällys 1. Arvioinnin taustaa Arvioinnin lähtökohdat ja toteuttaminen Arvioinnin rajaukset ja kuntaliitostutkimuksen haasteet Yhdistymisen onnistuneisuus ja strategisuus Lähtökohdat Kyselyn ja haastattelujen vastaukset Arvioinnin yhteenveto ja johtopäätökset Demokratia ja osallistuminen Lähtökohdat Toimialojen arvio toteutumisesta Kyselyn ja haastattelujen vastaukset Kuvaus ja arvio toteutumisesta Yhteenveto Palvelut ja palvelurakenteet Lähtökohdat Toimialojen arvio toteutumisesta Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kaupunkikehitys...42

3 Konsernipalvelut Kyselyn ja haastattelujen yhteenveto Kuvaus ja arvio toteutumisesta Yhteenveto Talous ja henkilöstöresurssit Lähtökohdat Kyselyn ja haastattelujen vastaukset Kuvaus ja arvio toteutumisesta Talous Henkilöstöresurssit Yhteenveto Elinkeinot ja vetovoima Lähtökohdat Toimialojen näkemys toteutumisesta Kyselyn ja haastattelujen tulokset Kuvaus ja arvio toteutumisesta Yhteenveto Yhdyskuntarakenne ja ympäristö Lähtökohdat Toimialojen arviot toteutumisesta Kyselyn ja haastattelujen vastaukset...95

4 3 7.4 Kuvaus ja arvio toteutumisesta Yhteenveto Johtaminen ja organisaatio Lähtökohdat Kyselyn ja haastattelujen vastaukset Kuvaus ja arvio toteutumisesta Kouvolan palveluorganisaation uudistus Kouvolan luottamushenkilöorganisaation uudistus Yhteenveto LIITTEET Liite 1. Tilastollinen vertailu

5 4 1. Arvioinnin taustaa Tämä arviointi kohdistuu Kouvolan seudun kuuden kunnan (Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Valkeala, Elimäki ja Jaala) yhdistymiseen uudeksi Kouvolan kaupungiksi Uuden kunnan perustamisen tavoitteena oli vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta Pohjois-Kymenlaaksossa yhdistämällä kuuden kunnan voimavarat vuoden 2009 alusta ja saada aikaan uusi elinvoimainen kunta, joka kykenee saamaan alueen väestökehityksen positiiviseksi, turvaamaan palveluiden saatavuuden ja laadun, vakauttamaan kuntatalouden ja vahvistaa demokaraattista päätöksentekoa vahvan peruskunnan puitteissa. Uuden Kouvolan yhdistymisprosessin arvioinnista vastaa Oy Audiapro Ab. Oy Audiapro Ab:n arvioitsijat muodostavat yhdessä Suomen Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoisen ja kehittämispäällikkö Jarkko Huovisen kanssa arviointiraadin hankkeelle Arvioinnin lähtökohdat ja toteuttaminen Kouvolan seudun kuntien yhdistymisen taustalla ovat olleet seudullisen yhteistyön pitkät perinteet ja kokemukset, alueen demografinen muutos ja siitä johtuvat muuttuvat palvelutarpeet erityisesti vanhusväestön osalta, sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat menopaineet, alueen voimakas rakennemuutos johtuen erityisesti metsäteollisuuden alasajosta, yhä kiristyvä kuntatalous, henkilöstön nopea eläköityminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen pidemmällä aikavälillä, tarve kunnallisen demokratian ja omistajaohjauksen vahvistamiseen sekä tarve alueen osaamisperustan ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Uuden Kouvolan Kuntajakolain mukainen yhdistymiseen liittyvä sopimus päättyi lukuun ottamatta henkilöstön asemaa koskevia kohtia. Uuden Kouvolan hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen ja kaupunkistrategian toteutumisen arviointi on tämän vuoksi tarkoituksenmukaista. Vuonna 2012 järjestetään kunnallisvaalit ja vuonna 2013 käynnistyy uusi valtuustokausi, jonka johtamisen ja kehittämisen tueksi tarvitaan arviointia. Arvioinnin avulla tuotetaankin tietoa siitä, onko muutosprosessi edennyt strategisten tavoitteiden mukaisesti vai onko valmistelun ja toteutuksen edetessä rimaa jouduttu laskemaan, jolloin vaarana ovat strategisen yhdistymisen mahdollisuuksien menettäminen ja mekaanisen yhdistymisen seuraukset. Arvioinnin lähtökohtana on arvioida uuden Kouvolan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen sisältyvien strategisten ja muiden tavoitteiden toteutumista.

6 5 Yhdistymisen strategisina tavoitteina olivat: 1. Alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen elinvoiman turvaamiseksi; 2. Väestön elinehtojen ja palveluiden turvaaminen; 3. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen; 4. Kuntatalouden tasapainottaminen; ja 5. Hallinnon rakenteiden kehittäminen. Tämän lisäksi uuden kunnan perustamisella: 1. Vahvistetaan demokraattista päätöksentekoa palauttamalla kunnallista päätösvaltaa eri yhteistyöorganisaatioista kuntalaisille tilivelvolliselle valtuustolle. Arviointiasetelma muodostetaan yhdistymissopimuksessa esitettyjen tavoitteiden pohjalta niin, että arvioinnissa analysoidaan monikuntaliitoksen valmistelun toteutusta, osuvuutta ja vaikuttavuutta suhteessa yhdessä hyväksyttyihin tavoitteisiin. Arvioinnissa pääpaino on seuraavien kokonaisuuksien arvioinnissa: johtaminen (poliittinen ja viranhaltijajohtaminen) organisaatio talous elinvoimaisuus maaseutuasiat Arvioinnissa käytettävä aineisto on jaettavissa kirjalliseen dokumenttiaineistoon (strategia, hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus) sekä kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin menetelmin koottuihin ja analysoituihin aineistoihin (Muutos Puntari -kyselyt, yksilö- ja ryhmäkohtaiset teemahaastattelut). Aineistoja analysoidaan ja arvioidaan suhteessa kuntien yhdistymiselle asetettuihin strategisiin tavoitteisiin ja toimintaympäristön tilannetekijöihin. Arvioinnin ja haastattelun teemat muodostetaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan eri näkökulmista, joiden mukaan myös yhdistymissopimuksen osiot ja Uuden Kouvolan strategiset tavoitteet on pääosin jäsennetty. 1. Demokratia ja osallistuminen 2. Palvelut ja palvelurakenteet 3. Talous ja henkilöstöresurssit 4. Yhdyskuntarakenne ja ympäristö

7 6 5. Elinkeinot ja vetovoima 6. Johtaminen ja organisaatio Kuva 1. Yhdistymisprosessin arvioinnin näkökulmat Arvioinnissa analysoidaan aiheeseen liittyviä dokumentteja sekä tehdään yhteenvedot ja niiden perusteella kirjataan johtopäätökset. Dokumenttianalyysissa aineistona käytetään: Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimusta Siirtymävaiheen kaupunkistrategiaa Yhdyskuntarakenteen kehitystä (Arttu-hanke, Kuntien maankäyttöpolitiikka ja suunnitteluyhteistyö viidellä kaupunkiseudulla ) Kyselyssä ja haastatteluissa arvioidaan myös miten toiminta on pitäytynyt kaupungin strategisissa tavoitteissa sekä onnistuminen seuraavissa teemoissa: ongelmien ratkaiseminen ja päätöksentekokyky, luottamuksen rakentaminen ja yhteistyön toimivuus, vaikutusmahdollisuudet (kunnat, henkilöstö, valmisteluorganisaatio ja kuntalaiset), hyvien käytäntöjen hyödyntäminen, muutosvalmius ja viestinnän onnistuminen. Arviointi toteutettiin tammi-kesäkuussa 2012.

8 7 1.2 Arvioinnin rajaukset ja kuntaliitostutkimuksen haasteet Kuntaliitokset ovat kiinnostavia ja haasteellisia tutkimus- ja arviointikohteita sekä teorian että käytännön näkökulmasta. Majoinen ja Haveri (2000) ovat todenneet, että teoreettisesti tarkasteltuna kuntaliitos on ainutlaatuinen ja kertakaikkinen muutosprosessi, jossa kaksi (tai useampiakin) organisaatiota sulautuu yhteen. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia muutoksen, johtajuuden ja monen muun organisaatioiden ja kuntien toimintaan vaikuttavan mielenkiintoisen asian ymmärtämiselle. Käytännön näkökulmasta kuntaliitos on taas keskeisin tapa, jolla Suomen kuntarakennetta muokataan vastaamaan uusiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin. Kuten jokapäiväisessä keskustelussa mediassa voidaan huomata, keskustelu kuntajaosta, kuntakoosta ja kuntaliitoksien eduista tai haitoista ovat perustuneet pitkälti mielipiteiden esittäjien subjektiivisiin näkemyksiin ja elämyksiin, koska objektiivinen tutkimustieto kyseisistä asioista on ollut melko vähäistä. Kuntaliitosten tutkimukseen ja arviointiin erityisen haasteen tekee se, että ensinnäkin kuntaliitos on muuttuva ja dynaaminen käsite, joka määrittyy ajassa ja paikassa. Toiseksi tulokset vaikutusten analyysistä ovat suoraan riippuvaisia siitä, millä kriteereillä vaikutuksia arvioidaan sekä kolmanneksi on mahdotonta tietää, mikä vaikutus johtuu varsinaisesta uudelleenskaalauksesta ja mikä jostakin ihan muusta. (Airaksinen 2010) Edellä mainittuihin haasteisiin törmätään myös tässä arvioinnissa. Tämä kiteytyy esimerkiksi ongelmaan vertailemisesta. Muun muassa kuntaliitoksia tutkineen Arto Kosken (2011) mukaan kuntaliitostutkimuksessa on viisi ongelmaa, josta ensimmäinen on juuri vertailun ongelma. On mahdotonta elää rinnakkaistodellisuudessa ja faktaperusteisesti tutkia sitä, miten esimerkiksi yhdistyneet kunnat olisivat selviytyneet ilman kuntaliitosta yhdestä Suomen historia suurimmasta rakennemuutoksesta. Ei voida erottaa, mitä asioita tapahtuu kuntaliitoksen vuoksi ja millainen merkitys liitoksen toteutuksella ja toisaalta toimintaympäristön muutoksilla on ollut. Näiden eri vaikutusten vaikea erotettavuus vaikeuttaa arviointi. Toinen ongelma liittyy yleistysten tekemiseen, koska kuntaliitokset ovat keskenään hyvin erilaisia. Kolmas dilemma ja rajaus liittyy näkökulmien valinnan ongelmaan, eli mistä eri näkökulmista kuntaliitoksen vaikutuksia tarkastellaan ja tutkitaanko asiaa esimerkiksi uuden kunnan näkökulmasta vai vanhojen kuntien näkökulmista? Neljäs ongelma on tutkittavien asioiden rajaamisen ongelma. Mitä asioita tutkitaan ja mitä asioita voidaan jättää tutkimuksen ulkopuolelle ilman, että kokonaiskuva hämärtyy? Tässä arvioinnissa pyrittiin ennen kaikkea saamaan esille ns. iso kuva, joka tuo esille ne onnistumiset ja epäonnistumiset, jotka prosessin johdosta ovat muodostuneet.

9 8 Viimeiseksi kuntaliitostutkimuksessa voidaan nostaa esille erimittaisten aikajänteiden ongelma. Tässäkin arvioinnissa on syytä huomioida, että vasta reilun kolmen vuoden päästä on vaikea todeta kaikkia yhdistymisen hyöty- ja haittatekijöitä, koska näillä ovat erilaiset aikajanat. 2. Yhdistymisen onnistuneisuus ja strategisuus 2.1 Lähtökohdat Tällä hetkellä yhdistynyt Kouvola elää neljättä toimintavuottaan ja ensimmäinen valtuustokausi on päättymässä. Kouvolan, Anjalankosken ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Valkealan ja Jaalan kunnat lakkautettiin vuoden 2008 lopussa. Yhteisestä alueesta muodostetaan uusi kunta, joka aloitti toimintansa 1. tammikuuta Vuoden 2009 kuntaliitoksista Kouvolan yhdistyminen oli yksi suurimmista ja siihen osallistui Iitin kuntaa lukuun ottamatta kaikki Kouvolan seudun kunnat. Uuden Kouvolan asukasluku oli vuoden 2009 alussa lähes ja pinta-ala noin neliökilometriä. Asukasluvultaan Kouvolasta tuli Suomen 10. suurin kaupunki. Pinta-alaltaan Kouvola on Etelä-Suomen suurin kunta ja koko maan kunnista 19. suurin. Kuntien lähtökohdat Yhdistyneistä kunnista kaksi oli valtaosin kaavoitettuja kaupunkialueita (Kouvola ja Kuusankoski), kolme maaseutukuntaa (Valkeala, Elimäki ja Jaala) sekä yksi liitoskunta aikaisemmilta vuosilta, Anjalankoski, joka oli pinta-alaltaan suuri kaupunki sisältäen niin maaseutua kuin kaupunkitaajamiakin. Kuva 2. Uusi Kouvola

10 9 Valkealaa lukuun ottamatta yhdistyneet kunnat kärsivät muuttotappiosta. Valkealan muuttovoitto perustui suurilta osin seudun muista kunnista muuttaviin, mikä ei vahvistanut seudun elinvoimaisuutta. Yhdistyneet kunnat olivat myös poliittiselta jakaumaltaan erilaisia. SDP oli suurin puolue Anjalankoskella ja Kuusankoskella kuten myös Uudessa Kouvolassa. Elimäen, Valkealan ja Jaalan valtuustot olivat sen sijaan keskustapainotteisia kun Kouvolassa suurimpana puolueena oli Kokoomus. Taulukko 1. Yhdistyneiden kuntien ja Uuden Kouvolan valtuustot 2005 ja 2009 Uusi Kouvola 2009 Kouvola 05 Anjalankoski 05 SDP ,4 % KOK ,2 % KESK ,9 % SIT/YL KUN ,8 % PS 5 0,0 % KD ,9 % VAS ,8 % VIHR ,6 % YL KUN 1 0,4 % Elimäki 05 Valkeala 05 Jaala 05 Yhteensä Kuusankoski 05 Valtuustot 05 Osa Uuden Kouvolan muodostaneista liitoskunnista oli poikkeuksellisen suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ennen yhdistymistä. Kuntien menojen kasvu ei vastannut pääosin muuttotappiollisten kuntien tulojen kasvua. Sosiaali- ja terveystoimen menojen ennustettiin vuoteen 2025 mennessä vähintään viisinkertaistuvan. Kun Uutta Kouvolaa tarkastelee historiassa toimineena kuntana, sen tuloksentekokyky oli jopa vakavasti häiriintynyt: kunta olisi pystynyt kattamaan poistot vain yhdeksänä vuonna 14 vuodesta. Ainoastaan Kouvola oli pystynyt pitämään vuosikatteen keskimäärin suurempana kuin poistot. Kuntien investointitasot olivat huomattavasti alhaisemmat kuin maassa keskimäärin, joten Uudella Kouvolalla oli odotettavissa tarpeita korvausinvestointeihin.

11 10 Ennen yhdistymistä kuntien välillä oli ollut pitkään kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Seudun kunnat olivat perustaneet alueellisen kuntayhtymän, jonka toimialaan kuuluivat mm. seudun elinkeinopolitiikka ja maankäytön suunnittelu. Yhdistymisen prosessi Vuonna 1994 kunnat perustivat Kouvolan seudun kuntayhtymän, jonka tehtäviin kuului elinkeinotoimen ohella toisen asteen ammatillinen koulutus samoin kuin maankäytön suunnittelu, jäsenkuntien yhteistyön koordinointi ja seudullinen edunvalvonta. Selvitysvaiheessa todettiin, että myös peruskunnissa hoidetaan omaa elinkeinopolitiikkaa ja järjestelmästä on tullut sekava ja eri toimijat kilpailevat alueen sisällä sekä asemastaan toimijoina että kehittämishankkeista. Järjestelmän sekavuuden johdosta elinkeinotoimien vaikuttavuus on jäänyt voimavaroihin nähden heikoksi. Kansanterveysyhteistyöllä on alueella pitkät perinteet. Kouvola ja Valkeala perustivat kansanterveystyön kuntainliiton jo 1970-luvulla luvulla, jo ennen kuntaliitosta, mukaan tulivat lisäksi Kuusankoski, Jaala ja Anjalankoski. Seudun kuntien taloudellinen asema oli heikentynyt. Lisäksi alueen väestön väheneminen ja ikääntyminen toivat myös haasteita kuntien palvelujen järjestämiselle ja nousseiden kustannusten hallitsemiselle. Työttömyysaste oli korkea ja samalla kunnissa kärsittiin työvoimapulasta. Edellä mainitun vuoksi seudulla nähtiin välttämättömäksi tiivistää ja laajentaa seudullista yhteistyötä. Kuntien yhteistyön lisäämistä ja syventämistä koskeva suunnitelma (Suuri Suunnitelma) hyväksyttiin seudun kuntien (pois lukien Iitin kunta) valtuustoissa vuoden 2004 alussa. Sopimuksessa sovittiin, että yhteistyövaliokunta tekee mennessä kunnille ehdotuksen siitä, jatketaanko yhteistyön syventämisen linjalla vai onko syytä harkita muita jatkotoimenpiteitä. Hankkeella pyrittiin yhteistyön kautta turvaamaan kuntien asukkaille peruspalvelut toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla tuotettuna. Tavoitteena oli myös seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn säilyttäminen tehostamalla resurssien yhteiskäyttöä ja ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja. Selvitettävistä kahdeksasta yhteistyökohteesta muodostui hankkeen yhteistyöohjelma. Paras-hankkeen nopea eteneminen ja Suuren Suunnitelman ehdotusten käsittelyn hidas ja vaikea eteneminen peruskunnissa johti Suuren Suunnitelman käynnistäneiden kuntien keskuudessa keskusteluun kuntien yhdistymisvaihtoehdon selvittämisestä ja siinä tapauksessa, että yhdistämiseen ei ole edellytyksiä, syvenevästä yhteistyöstä. Kuntien valtuustot päättivät laatia selvityksen kuntien yhdistämisen ja yhteistyön

12 11 syventämisen eduista ja haitoista sekä kuntakohtaisista toiminnallis-taloudellisista vaikutuksista. Selvityksen tavoitteena oli mukaan lähtevien kuntien strateginen yhdistyminen tai vaihtoehtoisesti syvenevä yhteistyö vahvemman kuntarakenteen ja nykyistä suuremman alueellisen vaikuttavuuden aikaan saamiseksi. Selvityksen tarkoituksena oli myös auttaa päättämään jatkotoimenpiteistä siten, kuin Suuressa Suunnitelmassa olivat kunnat sopineet. Selvitystyön alussa kuntien nimeämä ohjausryhmä asetti viisi tavoitetta, joiden kautta seudun kehitys tulisi saada nousuun ja palvelukyky turvattua. Tavoitteet olivat seudun kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomioarvon lisääminen, väestön elinehtojen ja palvelujen turvaaminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen, kuntatalouden tasapaino ja hallinnon rakenteiden kehittäminen sekä demokratian toteutuminen. Selvityksessä osoitettiin, että tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa yhteistyön syventämisen kautta vaan ainoastaan yhdistämällä kunnat. Siten selvitysmies esitti, että Valkealan, Elimäen ja Jaalan kuntien sekä Kouvolan, Anjalankosken ja Kuusankosken kaupunkien toiminta lakkautetaan ja näiden kuntien muodostamalle alueelle perustetaan alkaen uusi kunta. Asiaa käsiteltiin kuntien valtuustoissa marraskuussa 2007 ja uudelleen maaliskuussa Kunnat äänestivät ensimmäisen kerran kuntaliitoksesta 12. marraskuuta Kouvolan valtuusto hyväksyi kuntien yhdistämisen yksimielisesti. Myös Anjalankoskella (40-2), Jaalassa (14-2) ja Kuusankoskella (37-6) selkeä enemmistö äänesti kuntaliitoksen puolesta. Valkealassa mielipiteet jakaantuivat tasaisemmin; valtuusto äänesti yhdistymisestä äänin yhdistymissopimuksen puolesta. Sen sijaan Elimäen valtuusto päätti ensimmäisellä äänestyskerralla yhden äänen enemmistöllä, että kunta ei yhdisty muiden seudun kuntien kanssa. Toisessa äänestyksessä 10. joulukuutta Elimäen valtuusto päätti kuitenkin äänin liittyä Kouvolan suurkuntaan. Kuntajaon muutoksen määräyksen jälkeen asetettiin väliaikainen järjestelytoimikunta huolehtimaan uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista tehtävistä siihen saakka, kunnes uuden kunnan kunnallisvaalien tulos on vahvistettu ja kunnanhallitus valittu. Järjestelytoimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastasi yhdistymistyöryhmä, johon kuuluivat kunnanjohtajat, Kuusankosken henkilöstöpäällikkö, Anjalankosken hallintojohtaja sekä Kouvolan tekninen johtaja. Lisäksi ryhmän jäsenenä ja puheenjohtajana toimi määräaikainen muutosjohtaja Lauri Lamminmäki, jonka Uuden Kouvolan kaupunginvaltuusto valitsi myöhemmin kaupunginjohtajaksi. Henkilöstön edustajat olivat mukana kaikissa toimialakohtaisissa valmistelutyöryhmissä. Lisäksi henkilöstöhallinnon työryhmässä oli edustaja kaikista kunta-alan palkansaajajärjestöistä.

13 12 Keskustelua selvitysvaiheessa herätti myös kuntaliitoksen toteuttamisen aikataulu. Vaihtoehtoina esitettiin uuden kunnan perustamista vuosina 2011 tai Lopulta päätettiin, että uusi kunta aloittaa toimintansa vuoden 2009 alusta, jonka vuoksi valmisteluaika oli äärimmäisen lyhyt. Yhdistymisvaiheessa päätettiin myös siirtyä tilaaja-tuottajajärjestelmään. Kuuden kunnan yhdistymisen lisäksi myös konsernirakenteita uudistettiin Uuden Kouvolan ensimmäisen toimintavuoden aikana. Kouvolan seudun kuntayhtymä purettiin ja fuusioitiin uuteen Kouvolaan. Kouvolan seudun kansanterveystyön sekä kasvatus- ja perheneuvolan kuntayhtymät lakkasivat ja niiden toiminnat siirtyivät kaupungin toiminnaksi. Kouvolan seudun kuntien yhdistyminen ja kuntarakennemuutokset Kunta- ja palvelurakenteen uudistamishankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Paras hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut turvata kuntien järjestämät palvelut kuntalaisille pitkällä aikavälillä. Paras-hanke vaikutti voimakkaasta siihen, että vuoden 2009 alussa toteutettiin 32 kuntaliitosta ja niissä oli mukana 99 kuntaa. Kuntaliitoksesta 16 oli vähintään kolmen kunnan monikuntaliitoksia ja niiden myötä kuntamäärä Suomessa väheni 51 kunnalla. Kuntaliiton esittämissä linjauksissa Suomessa kuntakenttää kehitetään vahvan peruskunnan mallin pohjalta sen sijaan että palvelut järjestettäisiin pirstaloituneesti kuntien suoran päätösvallan ulkopuolella. Uusi kunta olisi vahva kunta, joka voi vaikuttaa alueensa asioihin ja päättäisi itse suuresta osasta suoria kustannuksia. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa linjattiin, että hallitus toteuttaa koko maassa vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- palvelurakenneuudistuksen, jossa parannetaan hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto). Riippumatta hallitusohjelmasta ja valtakunnan kulloisestakin poliittisesta tilanteesta, kuntien toimintaympäristön muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi ja haasteellisemmaksi on lisännyt kunnissa painetta uudistaa toimintatapoja ja organisaatiota. Usein muutokset ovat yhä vaikeammin ennakoitavissa ja reagointiaika niihin on lyhentynyt. Globaalitalous, väestön ikääntyminen ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset pakottavat

14 13 kuntia pohtimaan yhä tarkemmin tulevaisuuttaan. Työikäisten määrän väheneminen aiheuttaa suuria taloudellisia haasteita tulevina vuosina. Kouvolan kuntien yhdistyminen oli monelta osin uudentyyppinen. Kaupunkiseudun kuuden kunnan liitos synnytti suomalaisen suurkaupungin, joka muodostui vahvoista teollisuus-, hallinto- ja maaseutukulttuurin kunnista. Tämänlainen kuntayhdyskuntien ja organisaation fuusio on erittäin haastava muutoksen hallinnan ja johtamisen näkökulmasta sekä valmisteluvaiheessa että varsinkin toteututuksessa. Kouvolan tapaisessa monikuntaliitoksessa voidaan yleisesti tunnistaa erilaisia mahdollisuuksia, joita hyödyntämällä kunnat voivat saada aikaan haluttuja muutoksia verrattuna siihen, että kuntaliitosta ei tehtäisi tai se tehtäisiin vain kahden kunnan kesken. Näitä mahdollisuuksia ovat mm, että yhdellä yhdistymisellä saadaan aikaan riittävän suuri muutos, kunnasta on mahdollista muodostaa ehyt toiminnallinen kokonaisuus, on mahdollisuus tasata alueellisia eroja ja helpottaa kasvun hallintaa, voidaan ohjata tehokkaammin tulojen ja menojen kehitystä, kunnasta muodostuu vahvempi toimija elinkeinopolitiikassa, voidaan vahvistaa kunnan asemaa kilpailla työmarkkinoilla sekä kyetään tehostamaan maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua. (Koski 2008) Arvioinnin perusteella näyttääkin siltä, että Kouvolan kuntien yhdistyminen oli strateginen valinta, jolla pyrittiin edellä mainittuihin haluttuihin mahdollisuuksiin, sekä erityisesti turvaamaan seudun ja alueen elinvoimaisuus ja toimintakyky sekä palveluiden järjestäminen myös tulevaisuudessa. Yhteenveto Uhkakuvat väestön ikärakenteen vinoutumisesta ja asukasmäärän laskeminen sekä elinkeinorakenteen todennäköiset muutosriskit vaikuttivat taustalla kuntien yhdistymispäätökseen. Haasteellisuutta on osaltaan lisännyt myös Uuden Kouvolan monimuotoisuus. Kyseessä oli mittava, kuuden kunnan ja kolmen kuntayhtymän, fuusio, jossa yhdistettiin yhdeksän erilaista toimintakulttuuria ja organisaatiota. Uusi Kouvola koostuu sekä kaupunkimaisista teollisuus- ja hallintokeskuksista että maaseutumaisista alueista eikä kunnalla ole yhtä selkeää kaupunkikeskusta kuten esimerkiksi samaan aikaan muodostuneissa suurissa kaupungeissa Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Salossa. Lisäksi kuntien valtuustojen poliittinen jakauma oli toisistaan eroavaa ja osassa kunnista päätös kuntien yhdistymisestä tapahtui niukalla enemmistöllä. Etäisyydet ja johtamisen vaativuus kasvoivat merkittävästi ja yhdessä yössä Kouvolasta tuli Suomen 10. suurin kaupunki. Samalla myös henkilöstön määrä kasvoi noin työntekijään. Esimerkiksi Jaalan näkökulmasta asukasmäärä 44- kertaistui ja Kouvolan pinta-ala 62-kertaistui. Edellä olevat tekijät ovat vaikuttaneet muutoksen monimuotoisuuteen ja toteutuksen haasteellisuuteen, uusi Kouvola onkin monelta osin hyvä esimerkki monikuntaliitoksen onnistumisista ja ongelmista.

15 Kyselyn ja haastattelujen vastaukset Osana arviointia kerättiin eri ryhmien näkemyksiä ja kokemuksia kuntien yhdistymisestä. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina. Haastatteluryhmät olivat: valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto, viranhaltijajohto henkilöstön edustajat. yhdistymisen järjestelytoimikunnan ja yhdistymistyöryhmän edustajat ikäihmisten neuvoston ja vammaisneuvoston puheenjohtajat. elinkeinoelämän ja median edustajat. Yhteensä haastatteluihin osallistui 31 henkilöä. Johtoryhmä ja kaupunginhallitus ovat arvioineet kuntien yhdistymistä työpajatyöskentelynä. Haastatteluiden lisäksi kaupungin luottamushenkilöille ja henkilöstölle toteutettiin sähköinen kysely. Kyselyyn vastasi yhteensä 184 henkilöä, joista luottamushenkilöitä oli 27, viranhaltijoita ja työntekijöitä 146 sekä molempia 11. Huomionarvoista on, että pääsääntöisesti haastatteluissa kuntien yhdistyminen nähtiin positiivisemmin kuin sähköisen kyselyn vastauksissa. Tämä selittyy osittain sillä, että suurin osa haastatelluista edusti tai on edustanut yhdistymisprosessin ydintoimijoiden joukkoa. Tällä samaisella joukolla on myös kokonaisvaltaisemmat tiedot ja näkemys koko yhdistymisprosessista, kun taas sähköiseen kyselyyn vastanneiden joukossa näkökulma prosessiin oli ehkä hieman suppeampi, ja yleiset mielikuvat näyttivät vaikuttavan enemmän. Tästä syystä haastatteluissa saatuja tuloksia on tässä arvioinnissa haluttu nostaa tietoisesti esille, ja korostaa näiden merkitystä. Kuitenkaan sähköisen kyselyn kriittisiä näkemyksiä ei ole syytä aliarvioida tai vähätellä, koska nykyisessä medialisoituneessa maailmassa asiat ovat usein niin, miten ne näyttävät olevan, ei niin, miten ne oikeasti ovat. Tämä on hyvä pitää mielessä. Haastatteluissa kuntien yhdistymistä kuvailtiin oikea-aikaiseksi. Yhdistyminen on vaatinut paljon panostusta ja aikaa, mutta kolmen vuoden aikana on rakennettu Uutta Kouvolaa sekä valmisteltu ja tehty mittavia organisaatiouudistuksia. Järjestelytoimikunnan ja yhdistymistyöryhmän edustajien mielestä yhdistymisvaiheessa poliittisen johdon ja järjestelytoimikunnan sekä yhdistymistyöryhmän välinen yhteistyö oli hyvää ja toimivaa. Työskentelyn koettiin sujuneen hyvin ja yhteishenki oli korkealla. Valmistelu ja päätökset tehtiin

16 15 tehokkaasti. Myös henkilöstön edustajat olivat tiiviisti mukana prosessissa. Yhdistymisvaiheen nopean aikataulun ja silloisen päätöksentekojärjestelmän yksinkertaisuuden vuoksi arvioitiin, että jotkut ovat kuitenkin voineet kokea asian toisin. Yhdistymisvaiheen viestinnän nähtiin olleen aktiivista ja sekä sisäinen että ulkoinen viestintä sai hyvää palautetta. Ylimmän poliittisen johdon edustajat kuvailivat yhdistymisprosessin edenneen nopeasti ja työskentelyilmapiirin olleen hyvä. Haasteellista valmisteluvaiheessa oli henkilöstön sijoittaminen Uuden Kouvolan organisaatiossa. Kuva 3. Kyselyn tulos. (1. Täysin eri mieltä, 2. Jokseenkin eri mieltä, 3. Jokseenkin samaa mieltä, 4. Täysin samaa mieltä) Luottamushenkilöistä sekä viranhaltijoista ja työntekijöistä 54 prosenttia oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että Kouvolan seudun kuuden kunnan yhdistyminen on ollut parempi vaihtoehto kuin jos kunnat olisivat jääneet erilliseksi. Luottamushenkilöistä lievästi suurempi osuus näki yhdistymisen olleen parempi vaihtoehto. Myös haastatteluissa enemmistö oli sitä mieltä, että yhdistyminen on ollut oikea ratkaisu. Keskeisimpinä syinä yhdistymiselle nähtiin väestön demografinen muutos, taloudellinen tilanne sekä teollisuuden rakennemuutos. Yhdistymisestä on kulunut vasta kolme vuotta ja siitä koituvien hyötyjen uskottiin pääasiassa näkyvän vasta tulevaisuudessa. Mielipiteet yhdistymisen hyödyllisyydestä vaihtelivat myös siitä riippuen, minkä yhdistyneen kunnan näkökulmasta yhdistymistä tarkasteltiin. Osa haastateltavista näki, että Valkealan ja Elimäen taloustilanne oli muutosvaiheessa niin hyvä, että nämä kunnat olisivat selviytyneet itsenäisinäkin. Sen sijaan Anjalankosken ja Kuusankosken taloustilanne oli niin tiukka, että liitos oli ainoa vaihtoehto. Lisäksi viranhaltijat totesivat, että jos kunnat eivät olisi yhdistyneet, olisi ainoana vaihtoehtona palvelujen tuottamiselle olleet kuntayhtymät, joissa kuntien ohjauksen vaikuttavuuteen ei uskottu.

17 16 Kuva 4. Kyselyn tulokset - Yhdistymisen strategiset tavoitteet. (1. Täysin eri mieltä, 2. Jokseenkin eri mieltä, 3. Jokseenkin samaa mieltä, 4. Täysin samaa mieltä) Yhtenä osana kyselyä luottamushenkilöitä sekä viranhaltijoita ja työntekijöitä pyydettiin arvioimaan Kouvolan onnistumista yhdistymisen strategisissa tavoitteissa. Väittämien kanssa samaa mieltä olevien osuus vaihteli prosentin välillä. Parhaiten Kouvolan nähtiin onnistuneen alueen kilpailukyvyn, vetovoiman ja huomionarvon lisäämisessä, mutta tässäkin tavoitteessa Kouvolan näki onnistuneen alle 40 prosenttia vastanneista. Kouvolan arvioitiin onnistuneen heikoiten talouden vakaudessa. Yli 40 prosenttia vastanneista oli täysin eri mieltä siitä, että Kouvola olisi onnistunut tässä tavoitteessaan. Vaikka Kouvolaa on kohdannut vakava elinkeinorakenteen muutos, joihin vastaamisessa kaupungin keinot ovat rajalliset, nähtiin myös kaupungin puutteellinen talousjohtaminen yhdeksi syyksi Kouvolan huonoon taloudelliseen tilaan. Puutteelliseen talousjohtamiseen syiksi mainittiin haastatteluissa erityisesti järjestelmien kehittymättömyys, uuden kaupungin mittakaavan nopea muutos yhdistymisen seurauksena sekä tämän vaatimat uudet osaamisvaatimukset. Yhdistymisvaiheessa osalla kunnista ei ollut talous tasapainossa ja tämän nähtiin vaikuttaneen uuden Kouvolan talouteen. Arviointikyselyssä luottamushenkilöistä ainoastaan 18 prosenttia näki kaupungin onnistuneen talouden vakaudessa, kun taas henkilöistä väittämän kanssa oli täysin tai osittain samaa mieltä 22 prosenttia.

18 Arvioinnin yhteenveto ja johtopäätökset Taulukossa 2. on yhteenveto keskeisimmistä onnistumisista ja kehittämistarpeista Kouvolassa. Tulokset perustuvat tilasto- ja selvitysaineistoihin, haastatteluihin, toimialojen antamiin tietoihin sekä näiden perusteella tehtyihin tulkintoihin. Taulukko 2. Yhdistyneen Kouvolan onnistumiset/ylläpidettävät ja kehitettävät/parannettavat. Onnistumiset / ylläpidettävät Kehitettävät / parannettavat Uudet lähidemokratian ja vaikuttamisen keinot sekä säätiöiden toiminta Kuntalaisten vaikuttamis- ja palautekanavien laajentaminen Tehdyt palveluverkkoselvitykset ja niiden päätökset Usean tahon epäilys lähipalvelujen heikentymisestä Joukkoliikenteen toimivuus ja kattavuus Maaseudun elinvoimaisuuden ja palveluiden turvaaminen Hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma Talousjohtamisen ja oikea-aikaisen talousraportoinnin kehittäminen (talouskoulutus) Elinkeinorakenteen monipuolistuminen Kaupungin elinkeinotoimen tehokas organisointi ja selkeät vastuut Alueen kaavoitus ja rakentaminen yhdessä organisaatiossa Alueiden pitkäjänteinen kehittäminen - maaseutu ja kaupunkikeskusta Päätöksentekokyky haastavissa asioissa (palveluverkkopäätökset ja talouden tasapainotusohjelma) Luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon välinen hyvä yhteistyö sekä vastuiden selkeyttäminen Hallinnon rakenteiden kehittäminen - vähemmän ylikunnallisia organisaatioita Strategisen johtamisen ja strategian toimeenpanon tehostaminen sekä toimijoiden vastuunjako

19 18 Uudessa Kouvolassa on turvattu lähidemokratiaa ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia perustamalla kylien neuvottelukunta sekä järjestämällä erilaisia kuulemistilaisuuksia kuntalaisille mm. palveluverkkoselvityksissä. Tämän lisäksi sosiaalisessa mediassa ja kaupungin kotisivuilla on järjestetty kuntalaisille uusia vaikuttamisen muotoja. Kouvolassa on säätiöitä, joiden avulla kohdennetaan kehittämisen resursseja maaseudulle. Kuntalaisten vaikuttamis- ja palautekanavia on luotu pääasiassa kaupungin omalla internetsivustolla ja sosiaalisessa mediassa. Kaikilla kuntalaisilla ei kuitenkaan ole pääsyä internetiin, joten vaihtoehtoiset vaikuttamismuodot ovat tärkeitä. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet arvioitiin kyselyssä ja haastatteluissa rajallisiksi ja uusia vaikuttamisen väliä ja muotoja toivottiin. Hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus käytännössä sementoi liitosta edeltäneen palveluverkon Uuden Kouvolan osalta ensimmäisiksi kolmeksi vuodeksi, mutta tästä huolimatta Kouvolassa on laadittu palveluverkkoselvityksiä ja onnistuttu niiden pohjalta tekemään päätökset palveluverkkojen järkeistämiseksi. Vuosina 2010 ja 2012 Kouvolan kaupunki on päättänyt kahdeksasta palveluverkosta. Huolimatta siitä, että sekä haastatteluissa että kyselyssä ei noussut esiin mitään konkreettisia palveluita, joiden taso olisi kuntaliitoksen jälkeen laskenut, nousi monessa haastattelussa ja kyselyvastauksessa esiin epäilys siitä, että palvelutaso olisi heikentynyt. Toimialojen arvioissa nähtiin myös joidenkin palvelujen heikentyneen, mutta osan myös parantuneen. Palveluiden saamisen viive on voinut kasvaa esimerkiksi rakennuslupien myöntämisessä tai palvelu on voinut heikentyä tarkastellessa yksittäistä aluetta. Joitakin yksittäisiä palveluja, joita oli käytössä osassa entisiä kuntia, ei ole otettu käyttöön (esim. opas muuttajalle). Myös talouden haasteet ja sitä kautta vaatimukset tehokkuudesta ja tuottavuudesta ovat voineet vaikuttaa palvelujen laatuun. Kouvolan kaupunki on kehittänyt joukkoliikennettä ja kuntien järjestämiä henkilökuljetuksia ja yhtenäisti kuntakohtaisen ja seutuyhteistyöhön tukeutuvan joukkoliikennejärjestelmänsä. Käyttöön otettu kaupunkilippu on saanut positiivista palautetta ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet. Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet noin 300 tonnia vuodessa. Joukkoliikenne kattaa nyt suuremman alueen verrattuna tilanteeseen, jossa kunnat olivat erillisiä. Uuden Kouvolan haasteena on maaseudun elinvoimaisuuden ja palveluiden turvaaminen. Maapoliittisen ohjelman vaikutukset maaseudulle ovat olleet vähäisiä. Kielteisin vaikutus oli asiasta nousseella keskustelulla. Asukkaille jäi päällimmäiseksi mieleen se, että maaseudulle ei saa rakentaa. Myös tarve talouden vakauttamiselle asettaa rajoituksia sille, missä laajuudessa palveluja voidaan järjestää ja kehittää. Kouvolassa on hyväksytty talouden tasapainottamisen ohjelma ja kaupunki on tehnyt suuria ja oikeansuuntaisia kehittämistoimia, mutta ne eivät ole poistaneet tulojen ja menojen kasvun edelleen vallitsevaa epätasapainoa. Päätetyt sopeuttamistoimet on pantava täytäntöön, mutta kaupungin on myös pystyttävä parantamaan

20 19 liian pientä tulojen kasvua ongelma ei ole menojen ongelma kuin rajatulta osaltaan. Päätetyistä sopeuttamistoimista olennaisimmat lienevät terveydenhuollon ja vanhusten palveluverkon uudelleen organisointi ja päätettyjen kouluverkkoratkaisujen paneminen täytäntöön. Talouden suunnittelua ja seurantaa on hankaloittanut alkuvuosien puutteellinen ja osittain virheellinen talousraportointi. Kouvolan elinkeinorakenne on monipuolistunut. Aikaisemmin Kouvolan elinkeinorakenne oli puu- ja metsäteollisuuspainotteista ja alan toiminnan lakkautukset vaikuttivat suuresti Kouvolan työllisyysasteeseen, kuntalaisten ostovoimaan ja Kouvolan kaupunkiin. Kouvolan kaupungin haasteena onkin korvata menetetyt työpaikat. Tämä vaatii kaupungin elinkeinotoimelta suuria panostuksia ja pitkäjänteisyyttä. Siitä huolimatta, että elinkeinojen kehittämisorganisaatiot on yhdistetty, tulisi elinkeinotoimea selkiyttää. Kehittämisyhtiön on nähty olevan irrallaan kaupungin johdosta ja vastuut eivät ole vielä selkeytyneet. Yritysten ja kunnan välistä yhteydenpitoa tulisi kehittää ja tarjota yksi taho, johon yritykset voivat ottaa yhteyttä ja saavat vastauksen helposti ja nopeasti. Tällä tavoin voidaan myös vähentää riskiä siitä, että yritys saa ristiriitaisia vastauksia kaupungin eri toimijoilta. Kouvolan seudun kuntien yhdistyminen mahdollisti alueen kaavoituksen ja rakentamisen kokoamisen yhteen organisaatioon ja alueen kehittämisen kokonaisuutena ilman kuntarajoja. Kaupunkisuunnittelun yleisenä haasteena on alueiden pitkäjänteinen kehittäminen. Yhdistymisen ja siinä koottujen resurssien, osaamisen ja erikoistumisen voidaan nähdä tarjoavan mahdollisuuksia luoda pitkäjänteisen aluekehittämisen välineitä ja menetelmiä. Kouvolan kaupunki on kyennyt tekemään haastavista asioista, kuten palveluverkkojen uudistuksista ja talouden vakauttamisesta päätökset. Äkillinen ja suuri elinkeinoelämän rakennemuutos, valtion toimenpiteet sekä taloudellinen tilanne ovat vaikuttaneet merkittävästi Uuden Kouvolan alkuvuosina kaupungin toimintaan. Kouvolassa on yhdistetty kuusi kunta ja kolme kuntayhtymää, joka tarkoittaa yhdeksän toimintakulttuurin yhdistämistä, joka vaatii sopeutumisaikansa ja koetaan haastavaksi kaikilla organisaation tasoilla. Päätöksillä Kouvola vastaa haasteisiin ja pyrkii hyödyntämään yhdistymisen potentiaalisia hyötyjä. Haastatteluissa ja kyselyssä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välistä yhteistyötä toivottiin kehitettävän. Vuorovaikutusta viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa tulisi lisätä ja vastuita selkiyttää. Kouvolassa on tehty merkittäviä organisaatiojärjestelyjä ja purettu konsernirakenteita. Kuntayhtymien jäsenyys on vähentynyt yhdeksästä neljään ja tytäryhtiöiden määrä on puolittunut kahteenkymmeneen. Näillä toimenpiteillä on yhdistymissopimuksen tavoitteiden mukaisesti selkiytetty konserni- ja omistajaohjausta. Tämän lisäksi Kouvola on päättänyt uudesta luottamushenkilö- ja palveluorganisaatiosta.

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA TEUVAN KUNNAN JA KAUHAJO- EN/KURIKAN KAUPUNKIEN YHDISTYMISSELVITYKSESTÄ

TYÖSUUNNITELMA TEUVAN KUNNAN JA KAUHAJO- EN/KURIKAN KAUPUNKIEN YHDISTYMISSELVITYKSESTÄ 1 TYÖSUUNNITELMA TEUVAN KUNNAN JA KAUHAJO- EN/KURIKAN KAUPUNKIEN YHDISTYMISSELVITYKSESTÄ 1. Tavoitteet Selvityksen tavoitteena on: 1. Luoda kuva siitä, millainen olisi 1.1. Teuvan kunnan ja Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7127/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7127/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/2013 1 (1) 314 Asianro 7127/00.01.00/2013 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisselvityksen toteuttamisen periaatteet ja toteuttamistapa Kehittämisjohtaja Heikki

Lisätiedot

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen

KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190

Lisätiedot

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen?

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen? Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Helsinki. Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Kaija Majoinen kehitysjohtaja Johtaminen kuntafuusioissa Kuntafuusiot tarjoavat kehittämispotentiaalia

Lisätiedot

Kokemuksia Kouvolan kuntaliitoksesta

Kokemuksia Kouvolan kuntaliitoksesta Kuntarakennefoorumi 10.5.2011 Kokemuksia Kouvolan kuntaliitoksesta Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 1 Tehokas kuntarakenne?? Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOUVOLAN SEUDUN KUNTIEN YHDISTYMISEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI yhteenveto 12.7.2012 Audiapro Oy Jarmo Asikainen, Mikko Kenni, Anssi Hietaharju, Maria Merisalo, Anni Antila, Yhdistymisprosessin ja sopimuksen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Maakuntahallituksen työn arviointilomake

Maakuntahallituksen työn arviointilomake 1 Maakuntahallituksen työn arviointilomake Henkilökohtainen arviointi hallitustyöskentelystä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Yhteenvetoraportti N=20 Julkaistu: 17.11.2008 1. Miten arvioitte yleisesti

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi?

Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Mistä ICT-muutostukiohjelma alkoi ja mihin se päättyi? Ylijohtaja, osastopäällikkö Päivi Laajala, valtiovarainministeriö, Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntien ICT-muutostuen päätösseminaari, 25.11.2015

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Pääkaupunkiseudun yhteistyöhön liittyvät esitykset tilannekatsaus Henkilöstöseurantaryhmä 23.4.2009 Kehittämisjohtaja Tarja Lumijärvi Valtuustojen hyväksymä uusi yhteistyösopimus 2009-2012 -korvaa yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta

ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta 8.10.2014 ICT-selvitykset kuntajakoselvittäjän näkökulmasta Aija Tuimala FCG Konsultointi 14.10.2014 Page 1 14.10.2014 Page 2 Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta Valtuustojen yhteisseminaari Kuntien

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

Reaaliaikainen arviointi muutosjohtamisen tukena - uuden Oulun arvioitsijoiden näkökulma,

Reaaliaikainen arviointi muutosjohtamisen tukena - uuden Oulun arvioitsijoiden näkökulma, Reaaliaikainen arviointi muutosjohtamisen tukena - uuden Oulun arvioitsijoiden näkökulma, kehitysjohtaja Jarmo Asikainen, johtava konsultti Mikko Kenni FCG Konsultointi Oy 20.11.2013 Page 1 Reaaliaikainen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1950/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 27/2013 1 (1) 315 Asianro 1950/00.04.01/2013 Juankosken ja Kuopion kaupunkien yhdistymisselvityksen toteuttamisen periaatteet ja toteutamistapa Kehittämisjohtaja Heikki Helve

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 1 Kuntajako Asukkaiden

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Hallinto ja elinkeinopalveluiden talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston talousseminaari

Hallinto ja elinkeinopalveluiden talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston talousseminaari Hallinto ja elinkeinopalveluiden talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston talousseminaari 29.9.2014 15.10.2014 1 Hallinto ja elinkeinopalvelut Elinvoimapalveluista muodostetaan oma tulosyksikkönsä

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä. Kuntalaiset keskiöön seminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi kuntalaisten osallistamisen välineenä Kuntalaiset keskiöön seminaari 26.2.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Arvioinnin tarkoitus varmistaa, että päätöksissä otetaan

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Seutufoorumi

Seutufoorumi Seutufoorumi 5.3.2014 Hattula, Janakkala, Hämeenlinna Anitta Leinonen, Matti Valtonen, Jukka Lindberg, Markku Nurmikari, Leena Harjula, Tuulikki Forssen, Sirpa Ylikerälä, Liisa Lepola, Jari Pekuri, Antti

Lisätiedot

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tämän aukeaman kuvat Elinvoiman eväät -teemaseminaarista Infra ja elinvoima 10.4.2013 Kansikuva: Pixhill.com Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kunnallishallinnon uudistamisen visio Kuntajohtajapäivät 12.8.

Kunnallishallinnon uudistamisen visio Kuntajohtajapäivät 12.8. Kunnallishallinnon uudistamisen visio Kuntajohtajapäivät 12.8. Aija Tuimala Projektipäällikkö Uusi Kunta 2017 Suomen kuntaliitto aija.tuimala@kuntaliitto.fi, gsm 040 8696 494 Seinäjoki, kuntajohtajapäivät

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot