IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ"

Transkriptio

1 IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ Neuropsykologisten testien ja itsearvioinnin yhteydet käytännön ajamiseen Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 4/2005

2 LINTU-tutkimusohjelma Yhteyshenkilö: Juha Valtonen Liikenne- ja viestintäministeriö PL Valtioneuvosto p. (09)16002 Koordinaattori: Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Ruoholahdenkatu HELSINKI p ISBN (painotuote) ISBN X (verkkojulkaisu) Edita Prima Oy Helsinki 2005

3 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Martti Peräaho Esko Keskinen Turun yliopisto Psykologian laitos Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja LINTU-tutkimusohjelma Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä. Neuropsykologisten testien ja itsearvioinnin yhteydet käytännön ajamiseen. Tiivistelmä Ikääntyneiden osuus kuljettajapopulaatiosta tulee lähivuosina kasvamaan voimakkaasti. Kymmenen vuoden kuluttua tulee yli kolmannes ajokortin haltijoista olemaan yli 60-vuotias. Myös terveydellisten seikkojen merkitys liikenteessä tulee kasvamaan, mikä luo tarpeita kehittää ajokykyvyn arviointi paitsi tehokkaaksi, myös eri kuljettajaryhmille sopivaksi ja oikeudenmukaiseksi. Tässä tutkimuksessa katsottiin kahden ongelmallisena pidetyn iäkkäiden kuljettajien ryhmän selviytymistä käytännön ajon arvioinnissa normaaliliikenteessä: 19 kuljettajaa, joilla on todettu muistihäiriöitä, sekä 22 kuljettajaa, joilla on muita neurologisista ongelmia, mutta ei muistihäiriöitä. Ajon arvioinnin tuloksia verrattiin 25 terveen iäkkään ajosuoritukseen. Koeryhmille tehtiin lisäksi muutama keskeinen neuropsykologinen testi, joiden tuloksia suhteutettiin paitsi ajon arvioinnin tuloksiin, myös 31 terveen ikäkuljettajan testituloksiin. Lopuksi katsottiin, kuinka muistihäiriökuljettajien itsearviot omasta ajamisestaan suhteutuvat paitsi ajon arvioinnin tuloksiin, myös heidän puolisonsa arvioihin ajokyvystä. Tuloksissa korostui arviointiajon riittävän pitkän keston merkitys. Ongelmaryhmille tyypillisä ajamisen piirteitä ei lyhyellä arvioinnilla useinkaan saada näkyviin. Keskeisiä ongelma-alueita molemmilla koeryhmillä olivat toiminnanohjauksen ja sitä myötä liikenteen kokonaisvaltaisen hahmottamisen puutteet. Ajamisen tekniikassa ei ollut erityisiä ongelmia. Muistihäiriö-kuljettajilla korostuivat erityisesti itsenäiseen ajamiseen liittyvät ongelmat. Tuloksissa näkyi myös ongelmia kompensoivien positiivisten tekijöiden merkitys. Ajaminen tulisikin aina arvioida kokonaisuutena, eikä pelkästään virheitä tarkastelemalla. Tekijät korostavat ajon arvioijan ammattitaidon ja iäkkäiden erityispiirteiden tuntemuksen merkitystä. He suosittavat yhteistyön lisäämistä kuljettajaa tutkineen lääkärin ja ajon arvioijan välillä. Jonkinasteinen liikenteessä tapahtuvan ajon arvioinnin tulisi olla rutiininomainen osa ajokykyarviointia, ja siinä tulisi panostaa riittävän pitkään kestoon sekä itsenäiseen, ei-ohjeistettuun ajamiseen. Ajon arvioinnissa tulisi kasvattaa ajokykyyn liittyvien asioiden painoarvoa suhteessa ajotaitoon. Avainsanat (asiasanat) ajon arviointi, iäkkäät kuljettajat Muut tiedot Sarjan nimi ja numero LINTU-julkaisuja 4/2005 Kokonaissivumäärä 52 Jakaja LINTU-tutkimusohjelma Kieli suomi ISBN ISBN (painotuote) ISBN X (verkkojulkaisu) Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

4 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Martti Peräaho Esko Keskinen Åbo universitet Psykologiska institutionen Typ av publikation Forskning Uppdragsgivare LINTU-forskningsprogram Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Praktiskt körprov för äldre bilförare. Sambandet mellan neuropsykologiska test, självskattningar och körprov. Referat Andelen äldre bilförare kommer att öka kraftigt inom de närmaste åren. Om tio år kommer fler än vart tredje körkort att innehas av en förare som är 60 år eller äldre. I och med åldrandet kommer också frågan om förarnas hälsotillstånd att få allt större betydelse. Därmed ökar trycket på att effektivera utvärderingen av körförmågan så att den anpassas till olika grupper av förare och blir rättvis. Syftet med denna undersökning var att se hur två problematiska grupper av äldre bilförare klarar sig i ett praktiskt körprov i normaltrafik. Grupperna bestod av 19 förare med diagnosticerade minnesstörningar samt 22 förare med diagnosticerade neurologiska problem förutom minnesstörningar. Som jämförelsegrupp fungerade 25 friska äldre förare. Vidare testades de två problemgrupperna med några centrala neuropsykologiska test, och resultaten relaterades till körprovets resultat samt till testeresultaten för 31 friska äldre förare. Förarna med minnesstörningar fick dessutom bedöma olika aspekter av sin egen körförmåga, och dessa bedömningar relaterades till körprovets resultat samt till bedömninar gjorda av förarnas gemål. Resulaten visar på att körprovets längd har betydelse. Den typ av problem som är typiska för dessa två grupper av förare kommer ofta inte till synes under ett kort körprov. De centrala problemområdena hängde ihop med hur köruppgifter planeras och utförs, samt svårigheter att bilda sig en totalbild av körsituationen. Förarna hade inga betydande problem vad gäller körningens tekniska aspekter. Utmärkande för förarna med minnesstörningar var problem vid självständing körning utan anvisningar. Resultaten visade också på betydelsen av positiva faktorer som kompensation till problemen. Man bör således betrakta körningen som en helhet och inte bara fokusera på de fel och misstag som föraren begår. I rapporten betonas vikten av att körprovet genomförs av en erfaren evaluator som känner till de speciella dragen hos äldre förare, liksom betydelsen av ett utökat samarbete mellan undersökande läkare och evaluatorn. Ett körprov i riktig trafik borde utgöra en rutinmässig del av utvärderingen av körförmågan. Det bör vara tillräckligt långt med element av självständig körning. Körförmåga bör betonas framom körteknik. Nyckelord utvärdering av körförmågan, äldre förare Övriga uppgifter Seriens namn och nummer LINTU utredningar 4/2005 Sidoantal 52 Distribution LINTU-forskningsprogram Språk finska ISBN ISBN (trycksak) ISBN X (nätpublikation) Pris Sekretessgrad offentlig Förlag Kommunikationsministeriet

5 DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Martti Peräaho Esko Keskinen University of Turku Department of Psychology Type of publication Research Assigned by LINTU Research Programme Date when body appointed Name of the publication A practical driving test for elderly drivers: Connections to neuropsychological tests and self-evaluations. Abstract The number of elderly drivers will increase dramatically in the near future. Ten years from now, more than every third licence holder will be older than 60 years of age. The importance of health-related issues will also grow, and pressure will be put on how to make driver fitness evaluations effective, specific and just. This study looked at how two problematic groups of elderly drivers perform on a practical driving test in real traffic. The two groups consisted of 19 drivers suffering from memory deficits, and 22 drivers suffering from neurological problems not related to memory. The results of the driving test were compared to the results of a similar test conducted to a group of 25 healthy older drivers. The two problem groups also performed a set of neuropsychological tests, the results of which were related to their driving test results, and the test results of a group of 31 healthy controls. An additional aim was to see how the self-evaluations of the drivers with memory deficits of their driving relate to the driving test, and to evaluations made by their spouse. The results show the importance of a sufficiently long driving test for the typical features of these two driver groups to become evident. Planning and execution of action were central problem areas for both groups, in conjunction with a lack of a global perception of the traffic situation at hand. The drivers had no particular problems with the technical aspect of driving. Problems with independent driving became apparent especially among the drivers suffering from memory deficits. The importance of compensatory factors became evident, which underlines that an evaluation should not focus driving errors and mistakes only, but consider also the positive aspects of a person s driving. The authors stress the importance of experience on the part of the evaluator regarding the special features of older drivers. Increased cooperation between the referring physician and the evaluator is recommended. A driving test in real traffic should be performed on a routine basis as a part of every driving fitness evaluation. This test should be of sufficient length and include a substantial amount of independent, non-instructed driving. Matters related to driving ability should have greater emphasis than matters related to driving skill. Keywords driving fitness evaluation, elderly drivers Miscellaneous Serial name and number LINTU Reports 4/2005 Pages, total 52 Distributed by LINTU Research Programme Language Finnish ISBN ISBN (printed version) ISBN X (electronic version) Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

6 6 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä Esipuhe Iäkkäiden ajokortillisten lukumäärä lisääntyy voimakkaasti lähitulevaisuudessa. On entistä tärkeämpää pystyä sovittamaan yhteen iäkkäiden liikkumistarpeet ja liikenneturvallisuus. Tämä tutkimus kartoittaa osaltaan iäkkäiden kuljettajien ajokykyarvioinnin nykytilaa. Tutkimus on tehty osana Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (LINTU). Tutkimuksen ohjausryhmään kuului vanhempi hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen (puheenjohtaja) ja vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu liikenne- ja viestintäministeriöstä, yksikönpäällikkö Sami Mynttinen Ajoneuvohallintokeskuksesta, tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin Liikenneturvasta, ylilääkäri Terhi Hermansson sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä poliisitarkastaja Mika Peltola liikkuvasta poliisista. Raportin on ennen painatusta arvioinut ohjausryhmän nimittämänä ulkopuolisena arvioijana professori Isto Ruoppila Jyväskylän yliopistosta. Tekijät haluavat kiittää Neuroarviot Oy -liikenneklinikan henkilökuntaa, erityisesti neuropsykologi Pekka Kuikkaa, neurologi Timo Mäkistä sekä liikenneopettaja Pekka Ilmoniemeä hyvästä yhteistyöstä ja siitä panoksesta, jonka he antoivat tutkimuksen läpiviemiseksi. Kiitokset myös Liikenneturvan Turun aluetoimiston henkilökunnalle, liikenneopettaja Heikki Mämmille sekä muille Ajosyyni-arviointiin osallistuneille henkilöille. Helsingissä Anna-Liisa Tarvainen Vanhempi hallitussihteeri Liikenne- ja viestintäministeriö

7 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 7 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Tavoitteet ja menetelmät Kuljettajat Ajon arviointi liikenteessä Ajoreitti Ajon arvioijan tehtävät ajon aikana Testaukset Itsearviot ajamisesta Tulokset Ajon arviointi Testitulokset Itsearviot Yhteenveto ja pohdintaa Suosituksia Lähteet Liitteet... 51

8 8 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 1 Johdanto Väestön ikääntyminen asettaa yhteiskunnan suurten muutosten ja uusien haasteiden eteen. Samalla, kun vastasyntyneen lapsen odotettavissa oleva elinaika on Suomessa pidentynyt yli 30 vuodella sadassa vuodessa, on terveydenhuollon kehitys ja yleisten elinolosuhteiden parantuminen lisännyt huimasti nimenomaan terveiden ikävuosien määrää. Vuonna 1900 vastasyntyneen pojan elinajan odote oli 44 vuotta ja tytön 47 vuotta. Tällä hetkellä se on Suomessa muiden teollisuusmaiden tapaan naisilla jo yli 80 vuotta, ja miehilläkin yli 75 vuotta (Tilastokeskus 2005). Toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat saavuttavat lähivuosina eläkeiän suurimmaksi osaksi terveinä ja huomattavasti liikkuvampaan elämäntyyliin tottuneina kuin tämän päivän ikääntynyt sukupolvi. Mielikuvamme ikääntyneen elämästä ja käyttäytymisestä on jo tällä hetkellä saamassa uusia muotoja, mistä yhtenä osoituksena on keskustelu niin sanotusta kolmannesta iästä. Väestön ikääntyminen ja liikkumistottumusten muutokset tulevat lisäämään voimakkaasti myös ikääntyneiden kuljettajien määrää. Vuoden 2004 lopussa oli :lla yli 60-vuotiaalla suomalaisella ajokortti (Ajoneuvohallintokeskus 2005). Heidän lisäkseen ajokortti oli :lla vuotiaalla. Yhdessä nämä muodostivat lähes 39 prosenttia kaikista ajokortin haltijoista kyseisenä ajankohtana. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuoden 2004 lopussa oli vuotiaita ajokortin haltijoita Ikääntyneiden kuljettajien määrän lisääntyessä myös kuljettajan ajokyvyn arviointiin liittyvät kysymykset ovat nousseet yhä ajankohtaisemmiksi niin meillä Suomessa kuin laajemminkin maailmalla. Vaikka tutkimustulosten pohjalta tiedämmekin, ettei ikä sinänsä ole riskitekijä liikenteessä eivätkä terveet iäkkäät kuljettajat ole keskimäärin sen riskialttiimpia kuin muutkaan kuljettajaryhmät (esim. Hakamies-Blomqvist 1998), on selvää, että toimintojen luonnollinen heikentyminen ennemmin tai myöhemmin saa yliotteen. Normaalin ikääntymisen aikaansaamat toimintakyvyn muutokset ovat kuitenkin useimmiten kompensoitavissa joko taktisin tai strategisin käyttäytymismuutoksin (esim. ajamalla hitaammin tai välttämällä vaikeita ajo-olosuhteita) tai lääketieteellisin toimenpitein (esim. kaihileikkaus). Normaalin ikääntymisen oletetaan siten vaikuttavan liikenteessä selviytymiseen vasta melko korkealla iällä.

9 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 9 Noin 70 vuoden ikää voidaan pitää tässä mielessä eräänlaisena rajana, jolloin normaalin ikääntymisen muutokset alkavat vaikuttaa haitallisesti ja sairauksien määrä kasvaa (esim. Akila & Müller 2002; Wang & Carr 2004). Yksilölliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Iäkkäiden liikenteessä selviytymiseen liittyvissä tutkimuksissa onkin viime aikoina yhä enemmän korostettu sairauksien merkitystä. Toisaalta kaikki sairaudetkaan eivät vaikuta suoraan ajokykyyn. Tässä mielessä ongelmallisimpia ja tutkimusmielessä haasteellisimpia ovat joko sairauden tai vamman seurauksena tulleet erilaiset neurologiset ongelmat, jotka vaikuttavat henkilön kognitiiviseen suoriutumiseen. Siinä missä esimerkiksi näkökykyyn vaikuttavien sairauksien, liikuntaelinsairauksien, sydän- ja verisuonitautien tai diabeteksen vaikutukset ajokykyyn ovat suhteellisen selvästi havaittavissa ja useimmiten hallittavissa tai kompensoitavissa, ovat erityisesti neurologisten ongelmien vaikutusmekanismit usein diffuuseja ja vaikeasti tutkittavia. Vaikutukset kognitioon riippuvat taudin muodosta, henkilön yksilöllisista ominaisuuksista sekä lääkityksen tehosta (Kuikka, Pulliainen & Hänninen 2002). Ajamisen sujumisen kannalta keskeisiä ovat erilaiset toiminnanohjaukseen eli tavoitteellisen toiminnan suunnitteluun ja säätelyyn vaikuttavat neurologiset ongelmat ja dementoivat sairaudet. Toiminnanohjauksen puutteet ilmenevät erityisesti ongelmanratkaisun, toiminnan kontrollin, suunnittelukyvyn, hahmotuskyvyn, harkintakyvyn ja joustavuuden ongelmina, erityisesti uusissa tilanteissa. Dementiassa keskeiselle sijalle nousee muisti, joka liittyy kuljettajan kaikkeen toimintaan (esim. Akila & Müller 2002). Muistihäiriön edetessä alkavat toiminnanohjauksen ongelmat korostua. Oman tilan hallinta käy ennemmin tai myöhemmin mahdottomaksi eikä kuljettaja itse enää edes ymmärrä ajokykynsä heikentyneen vaaralliselle tasolle (Ojala 2002; Peräaho et al. 2003). Muistihäiriöiden riski kasvaa iän myötä, ja ne tulevat kuljettajapopulaation ikääntyessä olemaan yhä suurempi ajokykyyn liittyvä ongelma. Kuljettajan ajokykyyn liittyvistä terveysvaatimuksista ja niiden täyttymisen selvittämisestä määrätään tieliikennelaissa (267/1981 muutoksineen) sekä sen uudessa pykälässä 73a (113/2004). Suomessa käytettävä ajokyvyn arviointijärjestelmä painottuu yhtäältä lääketieteelliseen arviointiin ja toisaalta ajokokeeseen tai suppeampaan ajonäytteeseen. Tavallisinta on kuitenkin, että päätös ajamisen jatkamisesta tehdään pelkästään lääkärintarkastuksen perusteella eikä ajokoetta tai -näytettä suoriteta. Ajokoe tai -näyte voidaan toisaalta suorittaa ilman edeltävää lääkärintarkastusta, jolloin päätök-

10 10 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä senteko perustuu pelkästään siihen. Lopullisen päätöksen ajoluvan jatkamisesta tai eväämisestä tekee lääkärintarkastusten tai ajokokeen tai -näytteen tuloksesta huolimatta aina poliisi. Ajokokeen tai -näytteen tulos on tässä päätöksenteossa kuitenkin ratkaisevassa asemassa. Käytännön ajokyvyn arvioimiseksi mahdollisesti järjestettävä ajokoe tai -näyte suoritetaan Ajoneuvohallintokeskuksen ohjeiden (29/2004 ja 16/2005) mukaisesti: Ajokoe suoritetaan normaalissa liikennetilanteessa sen selvittämiseksi, kykeneekö henkilö kuljettamaan ajoneuvoa liikenteessä kaikkien liikennesääntöjen, määräysten ja muiden vaatimusten mukaisesti ja turvallisesti. Ajokokeessa kuljettaja ajaa liikenteessä 30 minuutin mittaisen reitin. Ajoa edeltää 5 minuutin keskustelu ja esittely kokeen tarkoituksesta ja ajon jälkeen kuljettajan kanssa käydään 10 minuutin mittainen palautekeskustelu. Ajokykyarvioinnissa käytetty ajokoe on periaatteessa sama kuin uusien kuljettajien kuljettajantutkinnossa käytetty ajokoe, ja siinä arvioidaan seuraavia asioita: ajoneuvon käsittely, havainnointi, päätöksenteko, nopeudenvalinta, vuorovaikutus, kaista-ajo sekä liikenteenohjauksen ja sääntöjen noudattaminen. Ajoittain voidaan käyttää myös yksinkertaistettua versiota tutkintoajosta. Ajonäytteessä arvioidaan sairauden, vamman tai vian vaikutuksia henkilön kykyyn käsitellä ajoneuvoa ja sen hallintalaitteita tavanomaisessa ajossa ja hätätilanteissa. Ajonäyte suoritetaan, mikäli mahdollista, muulta liikenteeltä suljetulla alueella, ja se sisältää ajokoeohjeissa mainittuja käsittelytehtäviä. Vaikka lähete ajokyvyn jatkoselvittelyyn lähtisikin lääkäriltä lääkärintarkastuksen pohjalta, lopullisen päätöksen siitä, ohjataanko kuljettaja eteenpäin tutkinnon vastaanottajalle ajokokeeseen vai suppeampaan ajonäytteeseen, tekee aina poliisi. Liikenne- ja viestintäministeriön LINTU-tutkimusohjelman kyselytutkimus lääkäreille, poliiseille, ajokokeen vastaanottajille ja iäkkäille kuljettajille (Hernetkoski et al. 2005) antoi viitteitä siitä, että valinta ei aina osu kohdalleen. Ajonäytettä käytetään tilanteissa, joissa ajokoe olisi ollut sopivampi. Tällä hetkellä ei ole käytettävissä iäkkäiden kuljettajien tai joidenkin erityisryhmien erikoispiirteitä huomioon ottavaa standardoitua arviointimenetelmää. Pelkästään jo yleisessä ajokyvyn psykofysiologisessa arvioinnissa (status, näkökyky, motoriikka, neuropsykologiset seikat jne.) käytetään lukuisia erilaisia ja tutkimustahon

11 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 11 mukaan vaihtelevia testimenetelmiä. Menetelmien moninaisuus ja asiantuntemuksen kirjavuus on Euroopan Unionin ajokykyarvioinnin kehittämistyön yhteydessä todettu ongelmaksi ympäri Eurooppaa (CIECA 2005). Suomessa käytännön ajokyvyn mittarina toimiva ajokoekin on alunperin kehitetty lähinnä nuorten terveiden henkilöiden ajotaidon arviointia silmälläpitäen, siis hankittujen valmiuksien mittaamiseen. Tähän ajokokeen vastaanottajien koulutuskin keskittyy. Varsinaista ajokykyyn liittyvien fyysisten ja psyykkisten edellytysten arviointiin tähtäävää standardoitua ajokoetta meillä ei ole. Ajokokeen sisällön eriyttäminen eri kuljettajaryhmien erityispiirteiden mukaan onkin keskeinen tavoite Euroopan Unionin ajokykyarviointia koskevissa kehittämistavoitteissa (CIECA 2005). Eri ikäryhmien mukaan eriytetty ajokoe on nykyään käytössä ainakin Englannissa, Saksassa ja Hollannissa. Ajokokeen sisällön ohella myös sen kesto muodostuu joidenkin kuljettajien kohdalla keskeiseksi. Esimerkiksi toiminnanohjaukseen vaikuttavat neurologiset ongelmat saattavat jäädä lyhyessä ajokokeessa kovan ajorutiinin peittoon. Toiminnanohjaukseen vaikuttavat aivovauriot eivät yleensä vaikeuta rutiininomaisia ja ulkoisesti ohjattuja suorituksia, kuten eivät yleensä suoriutumista tavanomaisissa muistitesteissäkään (Kuikka, Pulliainen & Hänninen 2002; Kuikka & Mäkinen 2003). Jos ongelmia toiminnanohjauksessa on, ne näkyvät lähinnä itsenäistä suunnittelua, joustavuutta ja ongelmanratkaisukykyä vaativissa tehtävissä. Arviointikentän moninaisuuden ja selvien arviointikriteereiden ja -ohjeiden puuttumisen vuoksi arviointiperusteet jäävät käytännössä yksittäisen ajokokeen vastaanottajan tai tutkivan lääkärin henkilökohtaisten kriteerien ja menetelmien varaan. Eri tutkimusmenetelmillä saatujen tulosten käytännön merkitys ajamiseen jää sekin usein hämäräksi. Esimerkiksi neuropsykologisten testien on usein havaittu korreloivan ajokykyyn (Ulleberg & Sagberg 2003; McKenna et al. 2004), mutta niiden spesifisyys on todettu riittämättömäksi. Testeillä löydetäänkin helpoiten niin sanotut selvät tapaukset, joiden ajaminen on joko täysin ongelmatonta tai joiden ongelmat ovat jo niin suuria, etteivät ne enää ole kompensoitavissa (McKenna et al. 2004; CIECA 2005). Ott et al. (2005) totesivat yleisellä tasolla samanlaisen epäspesifisyyden tutkimuksessaan, jossa verrattiin eri alojen kliinikoiden arvioita lievää Alzheimerin dementiaa sairastavien, tai sellaiseksi epäiltyjen, kuljettajien ajokyvystä. Ne kliinikot, jotka osuivat arvioissaan lähimmäksi ajokokeen vastaanottajan arvioita ajokokeen sujumisesta, olivat pohjanneet

12 12 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä arvionsa MMSE/CDR-tulokseen sekä motoriikkaa, avaruudellisten mittasuhteiden hahmotusta ja käsittelyä (visuospatiaalisia kykyjä), toiminnan suunnittelua sekä tarkkaavaisuuden (attention) suuntaamista mittaaviin neuropsykologisiin testeihin. Aikaisemman ajohistorian, erityisesti onnettomuuksien ja rikkeiden todettiin myös ennustavan ajokokeessa selviytymistä. Pelkkien testien tai lääkärintutkimuksen kautta ei yleisesti ottaen saada tietoa vaikkapa pitkän ajokokemuksen kompensoivasta vaikutuksesta heikentyneeseen toimintakykyyn. Arviointijärjestelmän tulisi ideaalisti olla sellainen, että se kykenisi riittävän suurella tarkkuudella ja oikeudenmukaisesti löytämään ne kuljettajat, joilla ei ole edellytyksiä toimia liikenteessä turvallisesti. Tämä on tärkeää myös siinä mielessä, että ne iäkkäät kuljettajat, joiden ajaminen ei muodosta riskitekijää, voisivat jatkaa ajamistaan.

13 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 13 2 Tavoitteet ja menetelmät Kokeilun ensisijaisena tavoitteena oli tarkastella kahden tutkimusmielessä ongelmallisena pidetyn iäkkäiden kuljettajien ryhmän suoriutumista liikenteessä tapahtuvassa ajokyvyn arvioinnissa. Ryhmät muodostuivat kuljettajista, joilla on muistihäiriöitä (tästä eteenpäin Muistihäiriö-kuljettajat ) sekä kuljettajista, joilla on muita neurologisia ongelmia, mutta ei muistihäiriöitä (tästä eteenpäin Neuro-kuljettajat ). Arvioinnin tulos suhteutettiin vastaavan ikäisten terveiden kuljettajien tuloksiin (tästä eteenpäin Ajoverrokki-kuljettajat ). Toisena tavoitteena oli katsoa, kuinka mainittujen kahden koeryhmän ajokyvyn arvioinnit korreloivat heille ennen arviointia tehtyjen neuropsykologisten testien tuloksiin. Testitulokset suhteutettiin vastaavanikäisten terveiden kuljettajien testituloksiin (tästä eteenpäin Testiverrokki-kuljettajat ). Kolmantena tavoitteena oli katsoa, kuinka hyvin kuljettajat itse osasivat arvioida oman ajotaitonsa eri osa-alueita, ja voidaanko itsearvioinneilla kenties saada muuta arviointia tukevaa lisätietoa. Tuloksia tarkasteltiin ajon arvioinnin tuloksesta lähtien. Tilastollisia tarkasteluja (SPSS Ver. 12) ei yksisuuntaisen varianssianalyysin ja korrelaatioiden lisäksi katsottu mielekkääksi, koska kuljettajaryhmät olivat pieniä ja kuljettajien taustoissa oli runsaasti yksilöllisiä, vaikeasti vakioitavia taustamuuttujia (ajokokemus ja -tottumus, lääkitykselliset erot, ajokoeympäristön liikennetilanteiden jonkinasteinen vaihtelu jne.). Kokeilua varten saatiin kaikkien kuljettajien lupa heidän tietojensa käyttöön. Koeryhmien (Muistihäiriö- ja Neuro-kuljettajat) tutkimustietojen käyttöön saatiin lupa Keski-Suomen keskussairaalan eettiseltä toimikunnalta. Kerätystä aineistosta poistettiin kaikki sellaiset tiedot, jotka mahdollistaisivat yksittäisen henkilön tunnistamisen.

14 14 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 2.1 Kuljettajat Kokeiluun valikoitui yhteensä 97 kuljettajaa, jotka jakautuivat neljään kuljettajaryhmään (taulukko 1). Iältään kuljettajat olivat ikävuoden välillä, ja keskimääräinen ikä yli ryhmien oli 65 vuotta. Valtaosa kuljettajista oli miehiä. Sukupuolella ei katsottu olevan ratkaisevaa merkitystä tutkimuksen tavoitteita ajatellen. Taulukko 1. Kokeilun kuljettajat. Muistihäiriökuljettajat kuljettajat Neuro- (n=19) (n=22) Testiverrokkikuljettajat (n=31) Ajoverrokkikuljettajat (n=25) Miehiä Naisia Keskim. ikä 67,0 (SD 8,2) 61,8 (SD 6,3) 62,7 (SD 5,2) 69,2 (SD 6,6) Ikäjakauma Viimeisen 12 kk km km * km km keskim. ajomäärä * Ajomäärä viimeksi kuluneen 12 kk aikana ennen sairastumista. Muistihäiriö-kuljettajien ryhmä koostui 19 säännöllisesti autoa ajavasta kuljettajasta, jotka osallistuivat vapaaehtoisina Jyväskylässä vuonna 2003 alkaneeseen ja tätä kirjoitettaessa edelleen jatkuvaan ajokyvyn pitkäaikaisseurantaan. Tässä selostetut tutkimukset tehtiin vuosina 2003 ja 2004 ja kyseessä oli näiden kuljettajien ensimmäinen tutkimuskerta. Kuljettajista 16:lla oli jo tutkimukseen tullessaan diagnosoitu Alzheimerin tauti, joka Suomen Alzheimertutkimusseuran ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmän luokittelun mukaan sijoittuu asteikolle varhainen tai lievä (kuva 1). Kahdella kuljettajalla oli diagnoosina muistihäiriö, ja yhdellä verenkiertoperäinen dementia. Kaikille ennen ajamista suoritetun MMSE-testin pisteiden vaihteluväli oli varhaiseen tai lievään muistihäiriöön viittaava (ka 26,5 asteikolla 30 0) ja haastatteluun perustuva toimintakyvyn tasoa mittaava 5-portainen CDR-luokitus (Clinical Dementia Rating) oli korkeintaan 1 (0 = ei dementiaa, 0,5 = mahdollinen, 1 = lievä, 2 = keskivaikea, 3 = vaikea). Kaikilla oli asianmukainen lääkitys. MMSE-testi (Mini Mental State Examination) on Suomessa ja maailmalla yleisesti käytössä oleva, 30 kysymystä ja tehtävää sisältävä kognitiivisen toimintakyvyn määrittämiseen käytetty testi. Testin tarkoituksena on antaa yleiskuva tutkittavan muistikapasiteetista, yleisestä orientaatiosta sekä hahmotus- ja päättelykyvystä. Samoin yleisessä käytössä oleva CDR-luokitus antaa kuvan kognitiosta ja funktionaalisesta toimintakyvystä, mutta perustuu tutkitta-

15 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 15 van omaan arviointiin. Luokitus perustuu strukturoituun kyselyyn, joka kattaa kuusi osa-aluetta: muisti, orientaatio, arvostelukyky, itsenäinen päätöksenteko, jokapäiväisistä toiminnoista selviytyminen sekä itsestään huolehtiminen (pukeutuminen, hygienia jne.). MMSE Varhainen (MMSE 30-24, CDR 0-0,5): Lieviä, yleensä hallinnassa olevia oireita. Mahdollisesti lieviä orientaatio-ongelmia. Lievä (MMSE 26-18, CDR 0,5-1): Muisti, keskittymiskyky ja koordinaatio heikentynyt. Disorientaatiota. Sairaudentunto ennallaan. Keskivaikea (MMSE 22-10, CDR 1-2): Arkielämän selviytymisen taidot heikentyneet. Sairaudentunto häviää. Vaikea (MMSE 12-0, CDR 2-3): Mm. heikentynyt puhe- ja ymmärryskyky. Laitoshoito yleensä välttämätön Alzheimerin taudin kesto vuosina Kuva 1. Alzheimerin taudin vaiheet (mukailtu: Suomen Lääkärilehti 21/2000). Dementian, etenkin sen alkuvaiheissa, vaikutuksesta ajokykyyn kiistellään. Asiaa ovat pohtineet mm. Partinen et al. (1999) sekä Dubinsky et al. (2000). Useassa yhteydessä on todettu kuitenkin, että CDR=0,5:n tasoinen riskin lisäys on vielä normaalipopulaation riskin rajoissa, ja että vasta CDR=1 alkaisi selvästi näkyä ajosuorituksessa (Dubinsky et al. 2000; Duchek et al. 2003; Yale et al. 2003). Neuro-kuljettajien ryhmä koostui 22 säännöllisesti autoa ajavasta kuljettajasta, jotka oli terveydenhuollon kautta ohjattu Jyväskylässä toimivan Neuroarviot Oy -lääkäriaseman ajokykyarviointiin vuosina 2003 ja Arvioinnin taustalla oli kaikilla ajokykyyn mahdollisesti haitallisesti vaikuttavia neurologisia ongelmia, mutta kenelläkään ei ollut muistihäiriöitä tai muuta ajokykyyn vaikuttavaa sairautta. Muita ryhmiä suurempi keskimääräinen vuotuinen ajomäärä (taulukko 1 edellä) selittynee osittain sillä, että joukossa oli muutama henkilö, jotka olivat ennen sairastumistaan käyttäneet autoa ammatissaan. Neuro-kuljettajat olivat myös keskimäärin nuorempia.

16 16 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä Testiverrokki-kuljettajien ryhmä koostui 31 säännöllisesti autoa ajavasta mieskuljettajasta, jotka vuosina 2000 ja 2001 osallistuivat vapaaehtoisina Neuroarviot Oy -lääkäriasemalla suoritettuun neuropsykologisten testien ja ajamisen välisiä kytkentöjä selvittävään tutkimukseen (Tallberg 2002). Kenelläkään heistä ei ollut sairauksia tai vammoja, joiden voitaisiin ajatella vaikuttavan ajamiseen. Nämä kuljettajat muodostivat testien osalta vertailuryhmän, johon Muistihäiriö- ja Neuro-kuljettajien testituloksia voitiin verrata. Näiden kuljettajien ajamista ei tässä katsottu. Ajoverrokki-kuljettajien ryhmä koostui 25 säännöllisesti autoa ajavasta kuljettajasta (15 miestä ja 10 naista), jotka omaaloitteisesti olivat hakeutuneet Liikenneturvan järjestämään Ikäkuskin Ajosyyni -arviointiin Porissa tai Turussa vuonna Ikäkuskin Ajosyyni on suunnattu liikenteessä aktiivisesti ajaville iäkkäille kuljettajille, jotka haluavat asiantuntijan arvion ajamisestaan ja vinkkejä ajotaitonsa ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Ikäkuskin Ajosyynissä tehdään tilannekatsaus iäkkään ajamiseen, sen hyviin puoliin ja mahdollisiin puutteisiin, ja se on luonteeltaan koulutuksellinen ja ohjaava (Anteroinen, Kärkkäinen & Schrey 1999). Ajosyynissä normaalisti käytettyä arviointimallia muutettiin tätä kokeilua varten siten, että se paremmin vastaisi koeryhmien ajon arviointia. Ajoverrokki-kuljettajia ei testattu, mutta yleinen terveydentila ja lääkkeiden käyttö selvitettiin kysymällä. Mitään erityistä ajokykyä heikentävää terveydellistä seikkaa ei ilmennyt, ja lähtökohtaisesti he edustivat tervettä ja liikenteessä hyvin pärjäävää iäkkäämpää väestönosaa. He loivat siten sen ajamisen perustason, johon Muistihäiriö- ja Neuro-kuljettajien ajamista voitiin verrata. 2.2 Ajon arviointi liikenteessä Tässä tehty ajokyvyn arviointiajo noudatti pääpiirteissään Ajoneuvohallituksen ohjeiden mukaista ajokokeen kaavaa ja sen taustalla olevaa teoriapohjaa (Keskinen, Hatakka & Laapotti 1988) erinäisin muutoksin. Näillä pyrittiin vähentämään arvioinnin ajotaitokomponenttia ja panostamaan nimenomaan ajokykyyn. Arvioitsijana toimi iäkkäiden ajokykyarvioita useita vuosia tehnyt kokenut liikenneopettaja, joka on lisäksi toiminut Ajosyyni-arvioitsijana. Hänelle ei kerrottu ajamista edeltävien tutkimusten tuloksista, millä pyrittiin vähentämään ennakko-odotusten vaikutusta hänen havaintoihinsa tutkittavan ajosta.

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Työkaluja ajokyvyn arviointiin

Työkaluja ajokyvyn arviointiin Työkaluja ajokyvyn arviointiin 23.9.2011 Ajokorttiviranomaisen ja lääkärin yhteistyö ajo-oikeusasioissa Tarkastaja Tero Mäkikyrö Oulun poliisilaitos Lupayksikkö tero.makikyro@poliisi.fi Tausta tieliikennelaista

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Turvallinen ajaminen. Ikäautoilijan kuntokurssi

Turvallinen ajaminen. Ikäautoilijan kuntokurssi Turvallinen ajaminen Millaista on turvallinen ajaminen? Entä ennakoiva ja taloudellinen ajaminen? Mikä on yhtstä näille ajotavoille? Entä poikkeavatko ne toisistaan? Turvallinen ajaminen Ennakoiva ajaminen

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä

AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä AJOTERVEYDEN VALVONTA Poliisin näkökulma 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä 1 29.10.2015 Poliisilaitoksesta pääpoliisiasema Tampereella yhteensä 18 toimipistettä 1004 vakituista työntekijää,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET ELY-seminaari Kalle Parkkari

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET ELY-seminaari Kalle Parkkari LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET 2000 2013 10.6.2015 ELY-seminaari Kalle Parkkari Liikenneonnettomuuksien tutkinnassa selvitetään Mitä tapahtui (Kuvaus ja

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Iäkäs autoilija. Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit

Iäkäs autoilija. Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit Iäkäs autoilija Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit Ajokortin voimassaolo (ryhmän 1 ajokortit) Voimassa 15 vuotta kerrallaan enintään siihen asti, kun kuljettaja täyttää 70 vuotta.

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti

Sirpa Rajalin & Leena Pöysti. Leena Pöysti Sirpa Rajalin & Leena Pöysti Leena Pöysti Liikenneturvan tutkijaseminaari 5.5.2011 Taustaa.. Turvavyön käyttö, selvin päin ajaminen ja nopeusrajoitusten noudattaminen ovat niitä käyttäytymistekijöitä,

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 Ajokorttilainsäädäntö Ennen ajokortin uusimista pitää toimittaa lääkärinlausunto poliisille kevyissä ajokorttiluokissa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Suomalaisten noviisikuljettajien osaaminen (verrattuna ruotsalaisiin, hollantilaisiin ja itävaltalaisiin noviiseihin)

Suomalaisten noviisikuljettajien osaaminen (verrattuna ruotsalaisiin, hollantilaisiin ja itävaltalaisiin noviiseihin) Suomalaisten noviisikuljettajien osaaminen (verrattuna ruotsalaisiin, hollantilaisiin ja itävaltalaisiin noviiseihin) 20.5.2010 Sami Mynttinen Trafi/Tutkimusjohtaja Esityksen sisältö Turun yliopistossa

Lisätiedot

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntien seudullinen liikenneturvallisuusryhmä yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa jalkautuivat tarkkailemaan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ

PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ PYÖRÄILYN SUUNNITTELU HELSINGISSÄ TULEVALLA VUOSIKYMMENELLÄ 18.12.2009 Marek Salermo KSV/LOS VUOSI 2009 Kaupunkialueiden kestävä kehitys on valtava haaste. Se edellyttää kaupunkien talouskehityksen ja

Lisätiedot

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä

Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä Timo Seimelä Tieliikennelain uudistus Tampereen näkökulmasta Liikenneinsinööri Timo Seimelä 1 15.9.2016 Timo Seimelä 2 Kehittämistoiveita tieliikennelakiin Pysäköinti Kameravalvonta Pyöräilyn edistäminen Raitiotie

Lisätiedot

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI ARTO-PERIMETRI TUTUKSI Näköä 2013, Helsinki 12.10.2013 Arto Hartikainen Bachelor of Science in Optometry, optikko Tmi. Optivisio www.optivisio.fi arto.hartikainen@optivisio.fi Ajokortin uudistuneet näkövaatimukset

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

MÄÄRÄYS OHJE 18.8.2009 26/2009. mom., Ajokorttiasetus 22 1 mom. Päivämäärä. Sisältöalue Kuljettajantutkinto

MÄÄRÄYS OHJE 18.8.2009 26/2009. mom., Ajokorttiasetus 22 1 mom. Päivämäärä. Sisältöalue Kuljettajantutkinto Päivämäärä MÄÄRÄYS OHJE Nro 18.8.2009 26/2009 Sisältöalue Kuljettajantutkinto Toimivallan säädösperusta Liikenneministeriön päätös ajokorttiasetuksen soveltamisesta 14 1 mom., Ajokorttiasetus 22 1 mom.

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen

Tarkkaamattomuus tieliikenteessä. Petri Jääskeläinen Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Petri Jääskeläinen Kun ajat, aja Kuljettajan keskeisin tehtävä on ajoneuvon turvallinen kuljettaminen. Tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä pois tästä tehtävästä:

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU Sunnuntaina 4.10.2015 CLASSIC MTB SPRINT ENDURO 2X4 SALO, HALIKKO, MÄRYNUMMI

KILPAILUKUTSU Sunnuntaina 4.10.2015 CLASSIC MTB SPRINT ENDURO 2X4 SALO, HALIKKO, MÄRYNUMMI KILPAILUKUTSU Sunnuntaina 4.10.2015 CLASSIC MTB SPRINT ENDURO 2X4 SALO, HALIKKO, MÄRYNUMMI Habanero Mountainbikers (HHCMB) järjestää MTB-endurokisan perinteiseen tyyliin Halikon Märynummen vuoristoalueella.

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi

Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi Havainnoitavan ryhmän lasten arviointi Jyrki Reunamo Helsinki, Hämeenlinna, Kouvola & Turku Tammi-Helmikuu 2014 16.2.2015 1 Koulutuksen sisältö Lasten arviointi Oppimisympäristön arviointi Johtajien tekemä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

ADR-ajolupakokeiden pitäminen ja arviointi

ADR-ajolupakokeiden pitäminen ja arviointi Ohje 1 (5) Antopäivä: 3.2.2012 Voimaantulopäivä: 10.2.2012 Voimassa: 30.6.2016 saakka Säädösperusta: Asetus vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta 401/2011 Muutostiedot: Kumoaa/muuttaa ohjeen TRAFI/22055/03.04.03.01/2011.

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU Sunnuntaina 7.5.2016 G-FORM ENDURO WARMUP, MERITEIJO SKI&ACTION PARK

KILPAILUKUTSU Sunnuntaina 7.5.2016 G-FORM ENDURO WARMUP, MERITEIJO SKI&ACTION PARK KILPAILUKUTSU Sunnuntaina 7.5.2016 G-FORM ENDURO WARMUP, MERITEIJO SKI&ACTION PARK Teijontie 345 25570 TEIJO Habanero Mountainbikers (HHCMB) järjestää MTB-enduro SM-sarjan lämmittelykilpailun Meriteijon

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus. Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville

Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus. Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville Ikäihmiset ja liikenneturvallisuus Vinkkiaineisto vanhusneuvostoille ja vanhustyötä tekeville Iäkkäiden liikenneturvallisuus Tieliikenteessä menehtyneistä noin joka neljäs ja loukkaantuneista reilu kymmenes

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen Open Arctic Challenge 16.9.2015, Oulu Petri Jääskeläinen DATA, Big Data.. 2 16.9.2015 Lähde: OECD DATA, Big Data.. 3 16.9.2015 Lähde: Big Data and Urban Mobility Cairo June 2, 2014, The World Bank Group

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Hyönä*

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 kuva SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA... 3 2. JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4 3. PYÖRÄILIJÄNÄ LIIKENTEESSÄ... 5 3.1 PYÖRÄN VARUSTEET... 5 3.2. OHJEITA PYÖRÄIJÄLLE... 6 4.

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot