IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ"

Transkriptio

1 IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ Neuropsykologisten testien ja itsearvioinnin yhteydet käytännön ajamiseen Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 4/2005

2 LINTU-tutkimusohjelma Yhteyshenkilö: Juha Valtonen Liikenne- ja viestintäministeriö PL Valtioneuvosto p. (09)16002 Koordinaattori: Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Ruoholahdenkatu HELSINKI p ISBN (painotuote) ISBN X (verkkojulkaisu) Edita Prima Oy Helsinki 2005

3 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Martti Peräaho Esko Keskinen Turun yliopisto Psykologian laitos Julkaisun laji Tutkimus Toimeksiantaja LINTU-tutkimusohjelma Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä. Neuropsykologisten testien ja itsearvioinnin yhteydet käytännön ajamiseen. Tiivistelmä Ikääntyneiden osuus kuljettajapopulaatiosta tulee lähivuosina kasvamaan voimakkaasti. Kymmenen vuoden kuluttua tulee yli kolmannes ajokortin haltijoista olemaan yli 60-vuotias. Myös terveydellisten seikkojen merkitys liikenteessä tulee kasvamaan, mikä luo tarpeita kehittää ajokykyvyn arviointi paitsi tehokkaaksi, myös eri kuljettajaryhmille sopivaksi ja oikeudenmukaiseksi. Tässä tutkimuksessa katsottiin kahden ongelmallisena pidetyn iäkkäiden kuljettajien ryhmän selviytymistä käytännön ajon arvioinnissa normaaliliikenteessä: 19 kuljettajaa, joilla on todettu muistihäiriöitä, sekä 22 kuljettajaa, joilla on muita neurologisista ongelmia, mutta ei muistihäiriöitä. Ajon arvioinnin tuloksia verrattiin 25 terveen iäkkään ajosuoritukseen. Koeryhmille tehtiin lisäksi muutama keskeinen neuropsykologinen testi, joiden tuloksia suhteutettiin paitsi ajon arvioinnin tuloksiin, myös 31 terveen ikäkuljettajan testituloksiin. Lopuksi katsottiin, kuinka muistihäiriökuljettajien itsearviot omasta ajamisestaan suhteutuvat paitsi ajon arvioinnin tuloksiin, myös heidän puolisonsa arvioihin ajokyvystä. Tuloksissa korostui arviointiajon riittävän pitkän keston merkitys. Ongelmaryhmille tyypillisä ajamisen piirteitä ei lyhyellä arvioinnilla useinkaan saada näkyviin. Keskeisiä ongelma-alueita molemmilla koeryhmillä olivat toiminnanohjauksen ja sitä myötä liikenteen kokonaisvaltaisen hahmottamisen puutteet. Ajamisen tekniikassa ei ollut erityisiä ongelmia. Muistihäiriö-kuljettajilla korostuivat erityisesti itsenäiseen ajamiseen liittyvät ongelmat. Tuloksissa näkyi myös ongelmia kompensoivien positiivisten tekijöiden merkitys. Ajaminen tulisikin aina arvioida kokonaisuutena, eikä pelkästään virheitä tarkastelemalla. Tekijät korostavat ajon arvioijan ammattitaidon ja iäkkäiden erityispiirteiden tuntemuksen merkitystä. He suosittavat yhteistyön lisäämistä kuljettajaa tutkineen lääkärin ja ajon arvioijan välillä. Jonkinasteinen liikenteessä tapahtuvan ajon arvioinnin tulisi olla rutiininomainen osa ajokykyarviointia, ja siinä tulisi panostaa riittävän pitkään kestoon sekä itsenäiseen, ei-ohjeistettuun ajamiseen. Ajon arvioinnissa tulisi kasvattaa ajokykyyn liittyvien asioiden painoarvoa suhteessa ajotaitoon. Avainsanat (asiasanat) ajon arviointi, iäkkäät kuljettajat Muut tiedot Sarjan nimi ja numero LINTU-julkaisuja 4/2005 Kokonaissivumäärä 52 Jakaja LINTU-tutkimusohjelma Kieli suomi ISBN ISBN (painotuote) ISBN X (verkkojulkaisu) Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

4 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Martti Peräaho Esko Keskinen Åbo universitet Psykologiska institutionen Typ av publikation Forskning Uppdragsgivare LINTU-forskningsprogram Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Praktiskt körprov för äldre bilförare. Sambandet mellan neuropsykologiska test, självskattningar och körprov. Referat Andelen äldre bilförare kommer att öka kraftigt inom de närmaste åren. Om tio år kommer fler än vart tredje körkort att innehas av en förare som är 60 år eller äldre. I och med åldrandet kommer också frågan om förarnas hälsotillstånd att få allt större betydelse. Därmed ökar trycket på att effektivera utvärderingen av körförmågan så att den anpassas till olika grupper av förare och blir rättvis. Syftet med denna undersökning var att se hur två problematiska grupper av äldre bilförare klarar sig i ett praktiskt körprov i normaltrafik. Grupperna bestod av 19 förare med diagnosticerade minnesstörningar samt 22 förare med diagnosticerade neurologiska problem förutom minnesstörningar. Som jämförelsegrupp fungerade 25 friska äldre förare. Vidare testades de två problemgrupperna med några centrala neuropsykologiska test, och resultaten relaterades till körprovets resultat samt till testeresultaten för 31 friska äldre förare. Förarna med minnesstörningar fick dessutom bedöma olika aspekter av sin egen körförmåga, och dessa bedömningar relaterades till körprovets resultat samt till bedömninar gjorda av förarnas gemål. Resulaten visar på att körprovets längd har betydelse. Den typ av problem som är typiska för dessa två grupper av förare kommer ofta inte till synes under ett kort körprov. De centrala problemområdena hängde ihop med hur köruppgifter planeras och utförs, samt svårigheter att bilda sig en totalbild av körsituationen. Förarna hade inga betydande problem vad gäller körningens tekniska aspekter. Utmärkande för förarna med minnesstörningar var problem vid självständing körning utan anvisningar. Resultaten visade också på betydelsen av positiva faktorer som kompensation till problemen. Man bör således betrakta körningen som en helhet och inte bara fokusera på de fel och misstag som föraren begår. I rapporten betonas vikten av att körprovet genomförs av en erfaren evaluator som känner till de speciella dragen hos äldre förare, liksom betydelsen av ett utökat samarbete mellan undersökande läkare och evaluatorn. Ett körprov i riktig trafik borde utgöra en rutinmässig del av utvärderingen av körförmågan. Det bör vara tillräckligt långt med element av självständig körning. Körförmåga bör betonas framom körteknik. Nyckelord utvärdering av körförmågan, äldre förare Övriga uppgifter Seriens namn och nummer LINTU utredningar 4/2005 Sidoantal 52 Distribution LINTU-forskningsprogram Språk finska ISBN ISBN (trycksak) ISBN X (nätpublikation) Pris Sekretessgrad offentlig Förlag Kommunikationsministeriet

5 DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Martti Peräaho Esko Keskinen University of Turku Department of Psychology Type of publication Research Assigned by LINTU Research Programme Date when body appointed Name of the publication A practical driving test for elderly drivers: Connections to neuropsychological tests and self-evaluations. Abstract The number of elderly drivers will increase dramatically in the near future. Ten years from now, more than every third licence holder will be older than 60 years of age. The importance of health-related issues will also grow, and pressure will be put on how to make driver fitness evaluations effective, specific and just. This study looked at how two problematic groups of elderly drivers perform on a practical driving test in real traffic. The two groups consisted of 19 drivers suffering from memory deficits, and 22 drivers suffering from neurological problems not related to memory. The results of the driving test were compared to the results of a similar test conducted to a group of 25 healthy older drivers. The two problem groups also performed a set of neuropsychological tests, the results of which were related to their driving test results, and the test results of a group of 31 healthy controls. An additional aim was to see how the self-evaluations of the drivers with memory deficits of their driving relate to the driving test, and to evaluations made by their spouse. The results show the importance of a sufficiently long driving test for the typical features of these two driver groups to become evident. Planning and execution of action were central problem areas for both groups, in conjunction with a lack of a global perception of the traffic situation at hand. The drivers had no particular problems with the technical aspect of driving. Problems with independent driving became apparent especially among the drivers suffering from memory deficits. The importance of compensatory factors became evident, which underlines that an evaluation should not focus driving errors and mistakes only, but consider also the positive aspects of a person s driving. The authors stress the importance of experience on the part of the evaluator regarding the special features of older drivers. Increased cooperation between the referring physician and the evaluator is recommended. A driving test in real traffic should be performed on a routine basis as a part of every driving fitness evaluation. This test should be of sufficient length and include a substantial amount of independent, non-instructed driving. Matters related to driving ability should have greater emphasis than matters related to driving skill. Keywords driving fitness evaluation, elderly drivers Miscellaneous Serial name and number LINTU Reports 4/2005 Pages, total 52 Distributed by LINTU Research Programme Language Finnish ISBN ISBN (printed version) ISBN X (electronic version) Price Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

6 6 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä Esipuhe Iäkkäiden ajokortillisten lukumäärä lisääntyy voimakkaasti lähitulevaisuudessa. On entistä tärkeämpää pystyä sovittamaan yhteen iäkkäiden liikkumistarpeet ja liikenneturvallisuus. Tämä tutkimus kartoittaa osaltaan iäkkäiden kuljettajien ajokykyarvioinnin nykytilaa. Tutkimus on tehty osana Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (LINTU). Tutkimuksen ohjausryhmään kuului vanhempi hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen (puheenjohtaja) ja vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu liikenne- ja viestintäministeriöstä, yksikönpäällikkö Sami Mynttinen Ajoneuvohallintokeskuksesta, tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin Liikenneturvasta, ylilääkäri Terhi Hermansson sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä poliisitarkastaja Mika Peltola liikkuvasta poliisista. Raportin on ennen painatusta arvioinut ohjausryhmän nimittämänä ulkopuolisena arvioijana professori Isto Ruoppila Jyväskylän yliopistosta. Tekijät haluavat kiittää Neuroarviot Oy -liikenneklinikan henkilökuntaa, erityisesti neuropsykologi Pekka Kuikkaa, neurologi Timo Mäkistä sekä liikenneopettaja Pekka Ilmoniemeä hyvästä yhteistyöstä ja siitä panoksesta, jonka he antoivat tutkimuksen läpiviemiseksi. Kiitokset myös Liikenneturvan Turun aluetoimiston henkilökunnalle, liikenneopettaja Heikki Mämmille sekä muille Ajosyyni-arviointiin osallistuneille henkilöille. Helsingissä Anna-Liisa Tarvainen Vanhempi hallitussihteeri Liikenne- ja viestintäministeriö

7 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 7 Sisällysluettelo Esipuhe Johdanto Tavoitteet ja menetelmät Kuljettajat Ajon arviointi liikenteessä Ajoreitti Ajon arvioijan tehtävät ajon aikana Testaukset Itsearviot ajamisesta Tulokset Ajon arviointi Testitulokset Itsearviot Yhteenveto ja pohdintaa Suosituksia Lähteet Liitteet... 51

8 8 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 1 Johdanto Väestön ikääntyminen asettaa yhteiskunnan suurten muutosten ja uusien haasteiden eteen. Samalla, kun vastasyntyneen lapsen odotettavissa oleva elinaika on Suomessa pidentynyt yli 30 vuodella sadassa vuodessa, on terveydenhuollon kehitys ja yleisten elinolosuhteiden parantuminen lisännyt huimasti nimenomaan terveiden ikävuosien määrää. Vuonna 1900 vastasyntyneen pojan elinajan odote oli 44 vuotta ja tytön 47 vuotta. Tällä hetkellä se on Suomessa muiden teollisuusmaiden tapaan naisilla jo yli 80 vuotta, ja miehilläkin yli 75 vuotta (Tilastokeskus 2005). Toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat saavuttavat lähivuosina eläkeiän suurimmaksi osaksi terveinä ja huomattavasti liikkuvampaan elämäntyyliin tottuneina kuin tämän päivän ikääntynyt sukupolvi. Mielikuvamme ikääntyneen elämästä ja käyttäytymisestä on jo tällä hetkellä saamassa uusia muotoja, mistä yhtenä osoituksena on keskustelu niin sanotusta kolmannesta iästä. Väestön ikääntyminen ja liikkumistottumusten muutokset tulevat lisäämään voimakkaasti myös ikääntyneiden kuljettajien määrää. Vuoden 2004 lopussa oli :lla yli 60-vuotiaalla suomalaisella ajokortti (Ajoneuvohallintokeskus 2005). Heidän lisäkseen ajokortti oli :lla vuotiaalla. Yhdessä nämä muodostivat lähes 39 prosenttia kaikista ajokortin haltijoista kyseisenä ajankohtana. Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuoden 2004 lopussa oli vuotiaita ajokortin haltijoita Ikääntyneiden kuljettajien määrän lisääntyessä myös kuljettajan ajokyvyn arviointiin liittyvät kysymykset ovat nousseet yhä ajankohtaisemmiksi niin meillä Suomessa kuin laajemminkin maailmalla. Vaikka tutkimustulosten pohjalta tiedämmekin, ettei ikä sinänsä ole riskitekijä liikenteessä eivätkä terveet iäkkäät kuljettajat ole keskimäärin sen riskialttiimpia kuin muutkaan kuljettajaryhmät (esim. Hakamies-Blomqvist 1998), on selvää, että toimintojen luonnollinen heikentyminen ennemmin tai myöhemmin saa yliotteen. Normaalin ikääntymisen aikaansaamat toimintakyvyn muutokset ovat kuitenkin useimmiten kompensoitavissa joko taktisin tai strategisin käyttäytymismuutoksin (esim. ajamalla hitaammin tai välttämällä vaikeita ajo-olosuhteita) tai lääketieteellisin toimenpitein (esim. kaihileikkaus). Normaalin ikääntymisen oletetaan siten vaikuttavan liikenteessä selviytymiseen vasta melko korkealla iällä.

9 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 9 Noin 70 vuoden ikää voidaan pitää tässä mielessä eräänlaisena rajana, jolloin normaalin ikääntymisen muutokset alkavat vaikuttaa haitallisesti ja sairauksien määrä kasvaa (esim. Akila & Müller 2002; Wang & Carr 2004). Yksilölliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Iäkkäiden liikenteessä selviytymiseen liittyvissä tutkimuksissa onkin viime aikoina yhä enemmän korostettu sairauksien merkitystä. Toisaalta kaikki sairaudetkaan eivät vaikuta suoraan ajokykyyn. Tässä mielessä ongelmallisimpia ja tutkimusmielessä haasteellisimpia ovat joko sairauden tai vamman seurauksena tulleet erilaiset neurologiset ongelmat, jotka vaikuttavat henkilön kognitiiviseen suoriutumiseen. Siinä missä esimerkiksi näkökykyyn vaikuttavien sairauksien, liikuntaelinsairauksien, sydän- ja verisuonitautien tai diabeteksen vaikutukset ajokykyyn ovat suhteellisen selvästi havaittavissa ja useimmiten hallittavissa tai kompensoitavissa, ovat erityisesti neurologisten ongelmien vaikutusmekanismit usein diffuuseja ja vaikeasti tutkittavia. Vaikutukset kognitioon riippuvat taudin muodosta, henkilön yksilöllisista ominaisuuksista sekä lääkityksen tehosta (Kuikka, Pulliainen & Hänninen 2002). Ajamisen sujumisen kannalta keskeisiä ovat erilaiset toiminnanohjaukseen eli tavoitteellisen toiminnan suunnitteluun ja säätelyyn vaikuttavat neurologiset ongelmat ja dementoivat sairaudet. Toiminnanohjauksen puutteet ilmenevät erityisesti ongelmanratkaisun, toiminnan kontrollin, suunnittelukyvyn, hahmotuskyvyn, harkintakyvyn ja joustavuuden ongelmina, erityisesti uusissa tilanteissa. Dementiassa keskeiselle sijalle nousee muisti, joka liittyy kuljettajan kaikkeen toimintaan (esim. Akila & Müller 2002). Muistihäiriön edetessä alkavat toiminnanohjauksen ongelmat korostua. Oman tilan hallinta käy ennemmin tai myöhemmin mahdottomaksi eikä kuljettaja itse enää edes ymmärrä ajokykynsä heikentyneen vaaralliselle tasolle (Ojala 2002; Peräaho et al. 2003). Muistihäiriöiden riski kasvaa iän myötä, ja ne tulevat kuljettajapopulaation ikääntyessä olemaan yhä suurempi ajokykyyn liittyvä ongelma. Kuljettajan ajokykyyn liittyvistä terveysvaatimuksista ja niiden täyttymisen selvittämisestä määrätään tieliikennelaissa (267/1981 muutoksineen) sekä sen uudessa pykälässä 73a (113/2004). Suomessa käytettävä ajokyvyn arviointijärjestelmä painottuu yhtäältä lääketieteelliseen arviointiin ja toisaalta ajokokeeseen tai suppeampaan ajonäytteeseen. Tavallisinta on kuitenkin, että päätös ajamisen jatkamisesta tehdään pelkästään lääkärintarkastuksen perusteella eikä ajokoetta tai -näytettä suoriteta. Ajokoe tai -näyte voidaan toisaalta suorittaa ilman edeltävää lääkärintarkastusta, jolloin päätök-

10 10 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä senteko perustuu pelkästään siihen. Lopullisen päätöksen ajoluvan jatkamisesta tai eväämisestä tekee lääkärintarkastusten tai ajokokeen tai -näytteen tuloksesta huolimatta aina poliisi. Ajokokeen tai -näytteen tulos on tässä päätöksenteossa kuitenkin ratkaisevassa asemassa. Käytännön ajokyvyn arvioimiseksi mahdollisesti järjestettävä ajokoe tai -näyte suoritetaan Ajoneuvohallintokeskuksen ohjeiden (29/2004 ja 16/2005) mukaisesti: Ajokoe suoritetaan normaalissa liikennetilanteessa sen selvittämiseksi, kykeneekö henkilö kuljettamaan ajoneuvoa liikenteessä kaikkien liikennesääntöjen, määräysten ja muiden vaatimusten mukaisesti ja turvallisesti. Ajokokeessa kuljettaja ajaa liikenteessä 30 minuutin mittaisen reitin. Ajoa edeltää 5 minuutin keskustelu ja esittely kokeen tarkoituksesta ja ajon jälkeen kuljettajan kanssa käydään 10 minuutin mittainen palautekeskustelu. Ajokykyarvioinnissa käytetty ajokoe on periaatteessa sama kuin uusien kuljettajien kuljettajantutkinnossa käytetty ajokoe, ja siinä arvioidaan seuraavia asioita: ajoneuvon käsittely, havainnointi, päätöksenteko, nopeudenvalinta, vuorovaikutus, kaista-ajo sekä liikenteenohjauksen ja sääntöjen noudattaminen. Ajoittain voidaan käyttää myös yksinkertaistettua versiota tutkintoajosta. Ajonäytteessä arvioidaan sairauden, vamman tai vian vaikutuksia henkilön kykyyn käsitellä ajoneuvoa ja sen hallintalaitteita tavanomaisessa ajossa ja hätätilanteissa. Ajonäyte suoritetaan, mikäli mahdollista, muulta liikenteeltä suljetulla alueella, ja se sisältää ajokoeohjeissa mainittuja käsittelytehtäviä. Vaikka lähete ajokyvyn jatkoselvittelyyn lähtisikin lääkäriltä lääkärintarkastuksen pohjalta, lopullisen päätöksen siitä, ohjataanko kuljettaja eteenpäin tutkinnon vastaanottajalle ajokokeeseen vai suppeampaan ajonäytteeseen, tekee aina poliisi. Liikenne- ja viestintäministeriön LINTU-tutkimusohjelman kyselytutkimus lääkäreille, poliiseille, ajokokeen vastaanottajille ja iäkkäille kuljettajille (Hernetkoski et al. 2005) antoi viitteitä siitä, että valinta ei aina osu kohdalleen. Ajonäytettä käytetään tilanteissa, joissa ajokoe olisi ollut sopivampi. Tällä hetkellä ei ole käytettävissä iäkkäiden kuljettajien tai joidenkin erityisryhmien erikoispiirteitä huomioon ottavaa standardoitua arviointimenetelmää. Pelkästään jo yleisessä ajokyvyn psykofysiologisessa arvioinnissa (status, näkökyky, motoriikka, neuropsykologiset seikat jne.) käytetään lukuisia erilaisia ja tutkimustahon

11 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 11 mukaan vaihtelevia testimenetelmiä. Menetelmien moninaisuus ja asiantuntemuksen kirjavuus on Euroopan Unionin ajokykyarvioinnin kehittämistyön yhteydessä todettu ongelmaksi ympäri Eurooppaa (CIECA 2005). Suomessa käytännön ajokyvyn mittarina toimiva ajokoekin on alunperin kehitetty lähinnä nuorten terveiden henkilöiden ajotaidon arviointia silmälläpitäen, siis hankittujen valmiuksien mittaamiseen. Tähän ajokokeen vastaanottajien koulutuskin keskittyy. Varsinaista ajokykyyn liittyvien fyysisten ja psyykkisten edellytysten arviointiin tähtäävää standardoitua ajokoetta meillä ei ole. Ajokokeen sisällön eriyttäminen eri kuljettajaryhmien erityispiirteiden mukaan onkin keskeinen tavoite Euroopan Unionin ajokykyarviointia koskevissa kehittämistavoitteissa (CIECA 2005). Eri ikäryhmien mukaan eriytetty ajokoe on nykyään käytössä ainakin Englannissa, Saksassa ja Hollannissa. Ajokokeen sisällön ohella myös sen kesto muodostuu joidenkin kuljettajien kohdalla keskeiseksi. Esimerkiksi toiminnanohjaukseen vaikuttavat neurologiset ongelmat saattavat jäädä lyhyessä ajokokeessa kovan ajorutiinin peittoon. Toiminnanohjaukseen vaikuttavat aivovauriot eivät yleensä vaikeuta rutiininomaisia ja ulkoisesti ohjattuja suorituksia, kuten eivät yleensä suoriutumista tavanomaisissa muistitesteissäkään (Kuikka, Pulliainen & Hänninen 2002; Kuikka & Mäkinen 2003). Jos ongelmia toiminnanohjauksessa on, ne näkyvät lähinnä itsenäistä suunnittelua, joustavuutta ja ongelmanratkaisukykyä vaativissa tehtävissä. Arviointikentän moninaisuuden ja selvien arviointikriteereiden ja -ohjeiden puuttumisen vuoksi arviointiperusteet jäävät käytännössä yksittäisen ajokokeen vastaanottajan tai tutkivan lääkärin henkilökohtaisten kriteerien ja menetelmien varaan. Eri tutkimusmenetelmillä saatujen tulosten käytännön merkitys ajamiseen jää sekin usein hämäräksi. Esimerkiksi neuropsykologisten testien on usein havaittu korreloivan ajokykyyn (Ulleberg & Sagberg 2003; McKenna et al. 2004), mutta niiden spesifisyys on todettu riittämättömäksi. Testeillä löydetäänkin helpoiten niin sanotut selvät tapaukset, joiden ajaminen on joko täysin ongelmatonta tai joiden ongelmat ovat jo niin suuria, etteivät ne enää ole kompensoitavissa (McKenna et al. 2004; CIECA 2005). Ott et al. (2005) totesivat yleisellä tasolla samanlaisen epäspesifisyyden tutkimuksessaan, jossa verrattiin eri alojen kliinikoiden arvioita lievää Alzheimerin dementiaa sairastavien, tai sellaiseksi epäiltyjen, kuljettajien ajokyvystä. Ne kliinikot, jotka osuivat arvioissaan lähimmäksi ajokokeen vastaanottajan arvioita ajokokeen sujumisesta, olivat pohjanneet

12 12 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä arvionsa MMSE/CDR-tulokseen sekä motoriikkaa, avaruudellisten mittasuhteiden hahmotusta ja käsittelyä (visuospatiaalisia kykyjä), toiminnan suunnittelua sekä tarkkaavaisuuden (attention) suuntaamista mittaaviin neuropsykologisiin testeihin. Aikaisemman ajohistorian, erityisesti onnettomuuksien ja rikkeiden todettiin myös ennustavan ajokokeessa selviytymistä. Pelkkien testien tai lääkärintutkimuksen kautta ei yleisesti ottaen saada tietoa vaikkapa pitkän ajokokemuksen kompensoivasta vaikutuksesta heikentyneeseen toimintakykyyn. Arviointijärjestelmän tulisi ideaalisti olla sellainen, että se kykenisi riittävän suurella tarkkuudella ja oikeudenmukaisesti löytämään ne kuljettajat, joilla ei ole edellytyksiä toimia liikenteessä turvallisesti. Tämä on tärkeää myös siinä mielessä, että ne iäkkäät kuljettajat, joiden ajaminen ei muodosta riskitekijää, voisivat jatkaa ajamistaan.

13 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 13 2 Tavoitteet ja menetelmät Kokeilun ensisijaisena tavoitteena oli tarkastella kahden tutkimusmielessä ongelmallisena pidetyn iäkkäiden kuljettajien ryhmän suoriutumista liikenteessä tapahtuvassa ajokyvyn arvioinnissa. Ryhmät muodostuivat kuljettajista, joilla on muistihäiriöitä (tästä eteenpäin Muistihäiriö-kuljettajat ) sekä kuljettajista, joilla on muita neurologisia ongelmia, mutta ei muistihäiriöitä (tästä eteenpäin Neuro-kuljettajat ). Arvioinnin tulos suhteutettiin vastaavan ikäisten terveiden kuljettajien tuloksiin (tästä eteenpäin Ajoverrokki-kuljettajat ). Toisena tavoitteena oli katsoa, kuinka mainittujen kahden koeryhmän ajokyvyn arvioinnit korreloivat heille ennen arviointia tehtyjen neuropsykologisten testien tuloksiin. Testitulokset suhteutettiin vastaavanikäisten terveiden kuljettajien testituloksiin (tästä eteenpäin Testiverrokki-kuljettajat ). Kolmantena tavoitteena oli katsoa, kuinka hyvin kuljettajat itse osasivat arvioida oman ajotaitonsa eri osa-alueita, ja voidaanko itsearvioinneilla kenties saada muuta arviointia tukevaa lisätietoa. Tuloksia tarkasteltiin ajon arvioinnin tuloksesta lähtien. Tilastollisia tarkasteluja (SPSS Ver. 12) ei yksisuuntaisen varianssianalyysin ja korrelaatioiden lisäksi katsottu mielekkääksi, koska kuljettajaryhmät olivat pieniä ja kuljettajien taustoissa oli runsaasti yksilöllisiä, vaikeasti vakioitavia taustamuuttujia (ajokokemus ja -tottumus, lääkitykselliset erot, ajokoeympäristön liikennetilanteiden jonkinasteinen vaihtelu jne.). Kokeilua varten saatiin kaikkien kuljettajien lupa heidän tietojensa käyttöön. Koeryhmien (Muistihäiriö- ja Neuro-kuljettajat) tutkimustietojen käyttöön saatiin lupa Keski-Suomen keskussairaalan eettiseltä toimikunnalta. Kerätystä aineistosta poistettiin kaikki sellaiset tiedot, jotka mahdollistaisivat yksittäisen henkilön tunnistamisen.

14 14 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 2.1 Kuljettajat Kokeiluun valikoitui yhteensä 97 kuljettajaa, jotka jakautuivat neljään kuljettajaryhmään (taulukko 1). Iältään kuljettajat olivat ikävuoden välillä, ja keskimääräinen ikä yli ryhmien oli 65 vuotta. Valtaosa kuljettajista oli miehiä. Sukupuolella ei katsottu olevan ratkaisevaa merkitystä tutkimuksen tavoitteita ajatellen. Taulukko 1. Kokeilun kuljettajat. Muistihäiriökuljettajat kuljettajat Neuro- (n=19) (n=22) Testiverrokkikuljettajat (n=31) Ajoverrokkikuljettajat (n=25) Miehiä Naisia Keskim. ikä 67,0 (SD 8,2) 61,8 (SD 6,3) 62,7 (SD 5,2) 69,2 (SD 6,6) Ikäjakauma Viimeisen 12 kk km km * km km keskim. ajomäärä * Ajomäärä viimeksi kuluneen 12 kk aikana ennen sairastumista. Muistihäiriö-kuljettajien ryhmä koostui 19 säännöllisesti autoa ajavasta kuljettajasta, jotka osallistuivat vapaaehtoisina Jyväskylässä vuonna 2003 alkaneeseen ja tätä kirjoitettaessa edelleen jatkuvaan ajokyvyn pitkäaikaisseurantaan. Tässä selostetut tutkimukset tehtiin vuosina 2003 ja 2004 ja kyseessä oli näiden kuljettajien ensimmäinen tutkimuskerta. Kuljettajista 16:lla oli jo tutkimukseen tullessaan diagnosoitu Alzheimerin tauti, joka Suomen Alzheimertutkimusseuran ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmän luokittelun mukaan sijoittuu asteikolle varhainen tai lievä (kuva 1). Kahdella kuljettajalla oli diagnoosina muistihäiriö, ja yhdellä verenkiertoperäinen dementia. Kaikille ennen ajamista suoritetun MMSE-testin pisteiden vaihteluväli oli varhaiseen tai lievään muistihäiriöön viittaava (ka 26,5 asteikolla 30 0) ja haastatteluun perustuva toimintakyvyn tasoa mittaava 5-portainen CDR-luokitus (Clinical Dementia Rating) oli korkeintaan 1 (0 = ei dementiaa, 0,5 = mahdollinen, 1 = lievä, 2 = keskivaikea, 3 = vaikea). Kaikilla oli asianmukainen lääkitys. MMSE-testi (Mini Mental State Examination) on Suomessa ja maailmalla yleisesti käytössä oleva, 30 kysymystä ja tehtävää sisältävä kognitiivisen toimintakyvyn määrittämiseen käytetty testi. Testin tarkoituksena on antaa yleiskuva tutkittavan muistikapasiteetista, yleisestä orientaatiosta sekä hahmotus- ja päättelykyvystä. Samoin yleisessä käytössä oleva CDR-luokitus antaa kuvan kognitiosta ja funktionaalisesta toimintakyvystä, mutta perustuu tutkitta-

15 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä 15 van omaan arviointiin. Luokitus perustuu strukturoituun kyselyyn, joka kattaa kuusi osa-aluetta: muisti, orientaatio, arvostelukyky, itsenäinen päätöksenteko, jokapäiväisistä toiminnoista selviytyminen sekä itsestään huolehtiminen (pukeutuminen, hygienia jne.). MMSE Varhainen (MMSE 30-24, CDR 0-0,5): Lieviä, yleensä hallinnassa olevia oireita. Mahdollisesti lieviä orientaatio-ongelmia. Lievä (MMSE 26-18, CDR 0,5-1): Muisti, keskittymiskyky ja koordinaatio heikentynyt. Disorientaatiota. Sairaudentunto ennallaan. Keskivaikea (MMSE 22-10, CDR 1-2): Arkielämän selviytymisen taidot heikentyneet. Sairaudentunto häviää. Vaikea (MMSE 12-0, CDR 2-3): Mm. heikentynyt puhe- ja ymmärryskyky. Laitoshoito yleensä välttämätön Alzheimerin taudin kesto vuosina Kuva 1. Alzheimerin taudin vaiheet (mukailtu: Suomen Lääkärilehti 21/2000). Dementian, etenkin sen alkuvaiheissa, vaikutuksesta ajokykyyn kiistellään. Asiaa ovat pohtineet mm. Partinen et al. (1999) sekä Dubinsky et al. (2000). Useassa yhteydessä on todettu kuitenkin, että CDR=0,5:n tasoinen riskin lisäys on vielä normaalipopulaation riskin rajoissa, ja että vasta CDR=1 alkaisi selvästi näkyä ajosuorituksessa (Dubinsky et al. 2000; Duchek et al. 2003; Yale et al. 2003). Neuro-kuljettajien ryhmä koostui 22 säännöllisesti autoa ajavasta kuljettajasta, jotka oli terveydenhuollon kautta ohjattu Jyväskylässä toimivan Neuroarviot Oy -lääkäriaseman ajokykyarviointiin vuosina 2003 ja Arvioinnin taustalla oli kaikilla ajokykyyn mahdollisesti haitallisesti vaikuttavia neurologisia ongelmia, mutta kenelläkään ei ollut muistihäiriöitä tai muuta ajokykyyn vaikuttavaa sairautta. Muita ryhmiä suurempi keskimääräinen vuotuinen ajomäärä (taulukko 1 edellä) selittynee osittain sillä, että joukossa oli muutama henkilö, jotka olivat ennen sairastumistaan käyttäneet autoa ammatissaan. Neuro-kuljettajat olivat myös keskimäärin nuorempia.

16 16 LINTU 4/2005 Iäkkäiden kuljettajien ajokyvyn arviointi liikenteessä Testiverrokki-kuljettajien ryhmä koostui 31 säännöllisesti autoa ajavasta mieskuljettajasta, jotka vuosina 2000 ja 2001 osallistuivat vapaaehtoisina Neuroarviot Oy -lääkäriasemalla suoritettuun neuropsykologisten testien ja ajamisen välisiä kytkentöjä selvittävään tutkimukseen (Tallberg 2002). Kenelläkään heistä ei ollut sairauksia tai vammoja, joiden voitaisiin ajatella vaikuttavan ajamiseen. Nämä kuljettajat muodostivat testien osalta vertailuryhmän, johon Muistihäiriö- ja Neuro-kuljettajien testituloksia voitiin verrata. Näiden kuljettajien ajamista ei tässä katsottu. Ajoverrokki-kuljettajien ryhmä koostui 25 säännöllisesti autoa ajavasta kuljettajasta (15 miestä ja 10 naista), jotka omaaloitteisesti olivat hakeutuneet Liikenneturvan järjestämään Ikäkuskin Ajosyyni -arviointiin Porissa tai Turussa vuonna Ikäkuskin Ajosyyni on suunnattu liikenteessä aktiivisesti ajaville iäkkäille kuljettajille, jotka haluavat asiantuntijan arvion ajamisestaan ja vinkkejä ajotaitonsa ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Ikäkuskin Ajosyynissä tehdään tilannekatsaus iäkkään ajamiseen, sen hyviin puoliin ja mahdollisiin puutteisiin, ja se on luonteeltaan koulutuksellinen ja ohjaava (Anteroinen, Kärkkäinen & Schrey 1999). Ajosyynissä normaalisti käytettyä arviointimallia muutettiin tätä kokeilua varten siten, että se paremmin vastaisi koeryhmien ajon arviointia. Ajoverrokki-kuljettajia ei testattu, mutta yleinen terveydentila ja lääkkeiden käyttö selvitettiin kysymällä. Mitään erityistä ajokykyä heikentävää terveydellistä seikkaa ei ilmennyt, ja lähtökohtaisesti he edustivat tervettä ja liikenteessä hyvin pärjäävää iäkkäämpää väestönosaa. He loivat siten sen ajamisen perustason, johon Muistihäiriö- ja Neuro-kuljettajien ajamista voitiin verrata. 2.2 Ajon arviointi liikenteessä Tässä tehty ajokyvyn arviointiajo noudatti pääpiirteissään Ajoneuvohallituksen ohjeiden mukaista ajokokeen kaavaa ja sen taustalla olevaa teoriapohjaa (Keskinen, Hatakka & Laapotti 1988) erinäisin muutoksin. Näillä pyrittiin vähentämään arvioinnin ajotaitokomponenttia ja panostamaan nimenomaan ajokykyyn. Arvioitsijana toimi iäkkäiden ajokykyarvioita useita vuosia tehnyt kokenut liikenneopettaja, joka on lisäksi toiminut Ajosyyni-arvioitsijana. Hänelle ei kerrottu ajamista edeltävien tutkimusten tuloksista, millä pyrittiin vähentämään ennakko-odotusten vaikutusta hänen havaintoihinsa tutkittavan ajosta.

IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ

IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ IÄKKÄIDEN KULJETTAJIEN AJOKYVYN ARVIOINTI LIIKENTEESSÄ Neuropsykologisten testien ja itsearvioinnin yhteydet käytännön ajamiseen Turun yliopisto Liikennetutkimus Peräaho, M. & Keskinen, E. LINTU-AJOKYKY

Lisätiedot

TARKKAAVUUDEN JA HAVAINNOINNIN TESTIEN YHTEYDET AJOKOKEESEEN

TARKKAAVUUDEN JA HAVAINNOINNIN TESTIEN YHTEYDET AJOKOKEESEEN TARKKAAVUUDEN JA HAVAINNOINNIN TESTIEN YHTEYDET AJOKOKEESEEN Turun yliopisto Liikennetutkimus Peräaho, M. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 5.5.2011 TAUSTAA Kokeilu: liikenteessä tapahtuva ajon

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

Mitä muistan tuoda autokouluun?

Mitä muistan tuoda autokouluun? OHJE 1 Mitä muistan tuoda autokouluun? 1. Heti kurssin alkuvaiheessa 2 Valokuvaa (jos edellisten valokuvien toimittamisesta on yli 3 vuotta) nuorison terveystodistus (enintään 5 v. vanha ) tai lääkärintodistus

Lisätiedot

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2 Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Tavoitteet Koulutusinterventio ja sen vaikutukset Mitä 75 ikävuoden kohdalla tapahtuu Ikääntyminen kuljettajapopulaatiossa

Lisätiedot

KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ. Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos

KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ. Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos KULJETTAJIEN SOSIAALISET TAIDOT LIIKENTEESSÄ Hernetkoski, K., Katila, A. Laapotti, S., Lammi, A. ja Keskinen, E. Turun yliopisto, psykologian laitos 1 Keskeiset kysymykset: 1. Millaisia sosiaaliset taidot

Lisätiedot

Työkaluja ajokyvyn arviointiin

Työkaluja ajokyvyn arviointiin Työkaluja ajokyvyn arviointiin 23.9.2011 Ajokorttiviranomaisen ja lääkärin yhteistyö ajo-oikeusasioissa Tarkastaja Tero Mäkikyrö Oulun poliisilaitos Lupayksikkö tero.makikyro@poliisi.fi Tausta tieliikennelaista

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546)

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546) Sukupuolesi 100,0 % 85,2 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 14,8 % 0,0 % Nainen (Vastauksia:2546) Mies Ikäsi Alle 18 vuotta 1,7 % 18-24 vuotta 3,4 % 25-35 vuotta 14,8 % 36-50 vuotta 41,4 % 51-65 vuotta 35,8

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4. Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.2008 Tiivistelmä Naiset uusivat ajokortin 70 vuoden iässä selvästi

Lisätiedot

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Sairaus vakavan onnettomuuden syynä Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Liikenneturvallisuuden kolmijalka Altistus (suorite) Riski joutua onnettomuuteen Onnettomuuden seurauksia pahentavat

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Muistikysely MUUT LOMAKKEET Muistikysely MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på

Lisätiedot

Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen

Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen Sisältö JOHDANTO Kuljettajaopetuksen tavoitteet Opetukselliset periaatteet Opetuksen järjestäminen käytännössä TEORIAOPETUS AJO-OPETUS OPETUSLUPA

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

Seniorikuljettajien seurantaindeksi

Seniorikuljettajien seurantaindeksi Seniorikuljettajien seurantaindeksi Valde Mikkonen Valmixa Oy 1 Tavoitteet ja tehtävät Tavoitteena on ikäkuljettajien selviytymistä ja kokemuksia osoittavan seurantaindeksin kehittäminen yhteispohjoismaiseen

Lisätiedot

MUISTIHÄIRIÖPOTILAAT AJOKYVYN ARVIOIJINA: ITSEARVIOINNIN LUOTETTAVUUS AJOKYKYTUTKIMUKSESSA

MUISTIHÄIRIÖPOTILAAT AJOKYVYN ARVIOIJINA: ITSEARVIOINNIN LUOTETTAVUUS AJOKYKYTUTKIMUKSESSA MUISTIHÄIRIÖPOTILAAT AJOKYVYN ARVIOIJINA: ITSEARVIOINNIN LUOTETTAVUUS AJOKYKYTUTKIMUKSESSA Elina Vuorentausta Pro gradu -tutkielma Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Kevät 2007 1 TIIVISTELMÄ Muistihäiriöpotilaat

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Turvallisuus ja liikenneterveys

Turvallisuus ja liikenneterveys Turvallisuus ja liikenneterveys Mikael Ojala, neurologi,erityisasiantuntija Trafi, Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vakavien liikenneturmien keskeisiä tekijöitä Törkeä

Lisätiedot

Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: Sisällys

Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: Sisällys Helsinki 1.2.2015 Tiedote Teoriakokeen kysymysten aihepiirit kysymyksittäin: Sisällys AM120-luokan AV-koe (kaksipyöräinen mopo)... 2 AM120-luokka (kaksipyöräinen mopo)... 2 AM121-luokan AV-koe (Kevyt nelipyörä):...

Lisätiedot

Ikääntyneet kuljettajat ja ajokyky

Ikääntyneet kuljettajat ja ajokyky Ikääntyneet kuljettajat ja ajokyky Petteri Viramo Geriatrian ylilääkäri Oulun Diakonissalaitos Sisältö Ikääntynyt liikenteessä ja lainsäädännössä Ikääntyneiden liikenneonnettomuudet Ikääntymisen yhteys

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä

AJOTERVEYDEN VALVONTA. Poliisin näkökulma. 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä AJOTERVEYDEN VALVONTA Poliisin näkökulma 29.10.2015 apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä 1 29.10.2015 Poliisilaitoksesta pääpoliisiasema Tampereella yhteensä 18 toimipistettä 1004 vakituista työntekijää,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013

Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013 Muistisairaus ja ajokyky Tampere 25.1.2013 Markku Partinen Prof, neurologi, tutkimusjohtaja Liikennelääketieteen ja unilääketieteen erityispätevyys Tutkimuskeskus Vitalmed & Haartman Instituutti, HY Puheenjohtaja,

Lisätiedot

Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos

Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos 1 Kysymys? Voiko lääkäri vaikuttaa liikenneturvallisuuteen? Punainen = EI Vihreä = KYLLÄ 5.2.2013 2 Kysymys? Oletko

Lisätiedot

Ikääntyneen kuljettajan ajokyvyn arviointi. Petteri Viramo Geriatrian ylilääkäri Oulun Diakonissalaitos

Ikääntyneen kuljettajan ajokyvyn arviointi. Petteri Viramo Geriatrian ylilääkäri Oulun Diakonissalaitos Ikääntyneen kuljettajan ajokyvyn arviointi Petteri Viramo Geriatrian ylilääkäri Oulun Diakonissalaitos Ikääntyneet liikenteessä Kuka on ikääntynyt? yli 55-vuotias, yli 65-vuotias, yli 70-vuotias, yli 75-vuotias,

Lisätiedot

Turvallinen mopoilu. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Turvallinen mopoilu. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Turvallinen mopoilu Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Poliisi, Trafi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa Loukkaantuneiden mopoilijoiden määrä suuri KUOLLEET

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTE- RIÖN AJOTERVEYDESTÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTE- RIÖN AJOTERVEYDESTÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos 7.1.2013 Anne Koskela SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTE- RIÖN AJOTERVEYDESTÄ ANNETUN ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Johdanto

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia. Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA

Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia. Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA Tieliikenteen turvallisuudesta ajankohtaisia ajatuksia Ylivieskassa 11.11.2014 Toimitusjohtaja Anna Liisa Tarvainen LIIKENNETURVA Hyvä suunta Katse taakse pitkiä kehityskaaria hyviä tuloksia tukeva pohja

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET Suomessa psykologien käytössä on erilaisia kognitiivisen tason arvioimisessa käytettäviä testejä. Näistä testeistä saadaan yleensä pistemääriä,

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN ILMOITUSVELVOLLISUUS AJOTERVEYSASIOISSA

LÄÄKÄRIN ILMOITUSVELVOLLISUUS AJOTERVEYSASIOISSA LÄÄKÄRIN ILMOITUSVELVOLLISUUS AJOTERVEYSASIOISSA Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU-julkaisuja 2/2012 LÄÄKÄRIN ILMOITUSVELVOLLISUUS

Lisätiedot

Sinä, mopo ja liikenne

Sinä, mopo ja liikenne Sinä, mopo ja liikenne Liikenteessä oleminen on yllättävän monitahoinen asia. Mopoilijan on jatkuvasti otettava huomioon muut tienkäyttäjät ja se millaisessa liikenneympäristössä hän liikkuu. Mopoilijan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Lääkärien ilmoitusvelvollisuuden ongelmat

Lääkärien ilmoitusvelvollisuuden ongelmat Lääkärien ilmoitusvelvollisuuden ongelmat Markus Sundqvist, ylilääkäri A-klinikkasäätiön Päihdesairaala V. Liikenneoikeuspäivä 27.10.2015 Ajoterveys: Kuka vastaa mistäkin? Lääkäri tukee potilaan ajokyvyn

Lisätiedot

Suhtautuminen iäkkäiden autoiluun

Suhtautuminen iäkkäiden autoiluun Liikenneturvan tutkimusmonisteita 113/2011 LEENA PÖYSTI SIRPA RAJALIN Suhtautuminen iäkkäiden autoiluun Liikenneturvan tutkimusmonisteita 113/2011 Suhtautuminen iäkkäiden autoiluun Leena Pöysti & Sirpa

Lisätiedot

Iäkäs autoilija. Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit

Iäkäs autoilija. Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit Iäkäs autoilija Ajokortti, liikenteessä selviytyminen ja turvallisuusvinkit Ajokortin voimassaolo (ryhmän 1 ajokortit) Voimassa 15 vuotta kerrallaan enintään siihen asti, kun kuljettaja täyttää 70 vuotta.

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys

Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys Pirjo Ilanne-Parikka sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Tiimiklubi 12.10.2012 Diabeteskeskus Ajokorttilaki annettu 29.4.2011 Laki voimaan 19.1.2013 Nykyiset ajokortit

Lisätiedot

MÄÄRÄYS OHJE 18.8.2009 26/2009. mom., Ajokorttiasetus 22 1 mom. Päivämäärä. Sisältöalue Kuljettajantutkinto

MÄÄRÄYS OHJE 18.8.2009 26/2009. mom., Ajokorttiasetus 22 1 mom. Päivämäärä. Sisältöalue Kuljettajantutkinto Päivämäärä MÄÄRÄYS OHJE Nro 18.8.2009 26/2009 Sisältöalue Kuljettajantutkinto Toimivallan säädösperusta Liikenneministeriön päätös ajokorttiasetuksen soveltamisesta 14 1 mom., Ajokorttiasetus 22 1 mom.

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Miten ikäkuljettajat ajavat ja elävät: 76 78 -vuotiaiden seurantatutkimus. Heini Sarias Liikennetutkimusyksikkö, HY

Miten ikäkuljettajat ajavat ja elävät: 76 78 -vuotiaiden seurantatutkimus. Heini Sarias Liikennetutkimusyksikkö, HY Miten ikäkuljettajat ajavat ja elävät: 76 78 -vuotiaiden seurantatutkimus Heini Sarias Liikennetutkimusyksikkö, HY Taustaa Iän karttuessa toiminta hidastuu Erityisesti useiden tehtävien yhtäaikainen suorittaminen

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1

OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ. Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 OMAN ELÄMÄN HALLINTA TÄRKEÄÄ ITSENÄINEN LIIKKUMINEN TÄRKEÄÄ Liikenneturvan ikäautoilijakoulutus 1 Ajokorttilainsäädäntö Ennen ajokortin uusimista pitää toimittaa lääkärinlausunto poliisille kevyissä ajokorttiluokissa

Lisätiedot

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA

MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA MÖYSÄN KOULUN LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA LIIKENNEKASVATUS Koulun liikennekasvatuksen tavoitteena on liikenteen sääntöjen opettaminen ja turvallisten toimintatapojen oppiminen. Lisäksi tuetaan turvallista

Lisätiedot

Suomalaisten noviisikuljettajien osaaminen (verrattuna ruotsalaisiin, hollantilaisiin ja itävaltalaisiin noviiseihin)

Suomalaisten noviisikuljettajien osaaminen (verrattuna ruotsalaisiin, hollantilaisiin ja itävaltalaisiin noviiseihin) Suomalaisten noviisikuljettajien osaaminen (verrattuna ruotsalaisiin, hollantilaisiin ja itävaltalaisiin noviiseihin) 20.5.2010 Sami Mynttinen Trafi/Tutkimusjohtaja Esityksen sisältö Turun yliopistossa

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011. 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 1181/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ajoterveydestä Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 21918/302/2002 PL 120 00101 Helsinki 20.12.2002

Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 21918/302/2002 PL 120 00101 Helsinki 20.12.2002 Ajoneuvohallintokeskus PÄÄTÖS Nro 21918/302/2002 PL 120 00101 Helsinki 20.12.2002 Asia Säädösperusta Päätös Ehdot ja rajoitukset Kuljettajaopetuksen opetussuunnitelman hyväksyminen Ajokorttiasetus 19 2.

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

Porin-Rauman seudun ajoharjoitteluratasäätiö. Liukkaan kelin ajoharjoittelurata Hangassuo, Pori

Porin-Rauman seudun ajoharjoitteluratasäätiö. Liukkaan kelin ajoharjoittelurata Hangassuo, Pori Porin-Rauman seudun ajoharjoitteluratasäätiö Liukkaan kelin ajoharjoittelurata Hangassuo, Pori Ajoharjoittelurata, Hangassuo Pori Liukkaankelin ajoharjoittelurataa ylläpitää Porin-Rauman seudun ajoharjoitteluratasäätiö.

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja 2013. Skill Number 104 Skill Kuljetuslogistiikka. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja 2013. Skill Number 104 Skill Kuljetuslogistiikka. Competitor Name Summary Skill Number 104 Skill Kuljetuslogistiikka ing Scheme Lock 07-05-2013 08:23:39 Final Lock 16-05-2013 12:42:51 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E F G

Lisätiedot

Ajonäytteen suorittaminen

Ajonäytteen suorittaminen Päivämäärä MÄÄRÄYS OHJE Nro 26.11.2009 AKE 52/2009 Sisältöalue Kuljettajantutkinto Toimivallan säädösperusta Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen muuttamisesta 30.9.2004, 17 Ajooikeuden muutos Kohderyhmät

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta

Lisätiedot

Kuljettajaopetuksen AM -luokkien opetussuunnitelmien hyväksyminen. Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy opetussuunnitelman käytettäväksi AMluokkien

Kuljettajaopetuksen AM -luokkien opetussuunnitelmien hyväksyminen. Liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyy opetussuunnitelman käytettäväksi AMluokkien PÄÄTÖS Päiväys/Datum 16.01.2013 Suomen Kelpo Kuski Oy Dnro/Dnr TRAFI/947/03.04.03.06/2013 Haapaniemenkatu 18 70110 Kuopio Viite/Referens Hakemus 15.01.2013 Kuljettajaopetuksen AM -luokkien opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Pyöräilijä liikenteessä

Pyöräilijä liikenteessä Pyöräilijä liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7 PL 29 00421 Helsinki puhelin:

Lisätiedot

Miksi ajamme ylinopeudella?

Miksi ajamme ylinopeudella? Miksi ajamme ylinopeudella? Kuka, miksi, milloin ja miksi riski turvallisuudelle Kuka ajaa ylinopeudella Ylinopeus on yleinen liikennerikkomus, lähes kaikki myöntävät joskus syyllistyneensä ylinopeudella

Lisätiedot

SAKL OPETUSSUUNNITELMA Ajokorttiluokkien A1 ja A2 korottaminen kuljettajaopetuksella - valmennusjakso A2 - valmennusjakso A

SAKL OPETUSSUUNNITELMA Ajokorttiluokkien A1 ja A2 korottaminen kuljettajaopetuksella - valmennusjakso A2 - valmennusjakso A SAKL OPETUSSUUNNITELMA Ajokorttiluokkien A1 ja A2 korottaminen kuljettajaopetuksella - valmennusjakso A2 - valmennusjakso A Johdanto Tämä opetussuunnitelma soveltuu käytettäväksi A1-luokan ajo-oikeuden

Lisätiedot

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista teoiksi Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015 MMSE:n tekeminen MMSE-testin tekijältä ei edellytetä erityistä koulutusta. Pelkkää MMSE:n tekemistä

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

MUISTIHÄIRIÖPOTILAAT LIIKENTEESSÄ: KOGNITIIVISET MUUTOKSET JA NIIDEN TIEDOSTAMINEN

MUISTIHÄIRIÖPOTILAAT LIIKENTEESSÄ: KOGNITIIVISET MUUTOKSET JA NIIDEN TIEDOSTAMINEN MUISTIHÄIRIÖPOTILAAT LIIKENTEESSÄ: KOGNITIIVISET MUUTOKSET JA NIIDEN TIEDOSTAMINEN Minna Pajanti Pro Gradu-tutkielma Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Kevät 2005 TIIVISTELMÄ Nimi: Muistihäiriöpotilaat

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Autokoulu virtuaaliluokassa

Autokoulu virtuaaliluokassa Autokoulu virtuaaliluokassa Kuljettajaopetuksen teoriaosuus etäopetuksena perinteiseen luokkaopetukseen verrattuna Valde Mikkonen Valmixa Oy Tutkimuksen tavoitteet Tuottaa kiistaton tieto virtuaaliluokan

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Oikeusministeriö, Helsinki 2011 31.12.2010 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Palkan ulosmittauksen

Lisätiedot

TAPATURVA OY KULJETTAJAKOULUTUKSET

TAPATURVA OY KULJETTAJAKOULUTUKSET TAPATURVA OY KULJETTAJAKOULUTUKSET Miksi? Kenelle? MIKSI TYÖNANTAJAN TULISI KOULUTTAA AJAMISTA? Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja opastaa ja perehdyttää työntekijät työhönsä mikäli ajaminen

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SUOMEN AUTOKOULULIITTO RY

SUOMEN AUTOKOULULIITTO RY SUOMEN AUTOKOULULIITTO RY Simulaattorin mahdollisuudet 8.12.2015 Jarmo Jokilampi puheenjohtaja TOIMINTA-AJATUS Suomen Autokoululiitto ry on autokouluyrittäjien valtakunnallinen toimialajärjestö, jonka

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008

Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina 2006-2008 Sisältö Tiivistelmä...2 Esipuhe...3 1. Porin pyöräonnettomuusselvityksen tausta ja tavoitteet...4 2. Tapahtumapaikka...5 3. Väistämisvelvollisuus...6 4.

Lisätiedot