.DL+DNNDUDLQHQ, Ph.D., dosentti

Transkriptio

1 TUTKIVA OPPIMINEN.DL+DNNDUDLQHQ, Ph.D., dosentti Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Tiedonhankintavertauskuva Yksilöt ja yksilöiden mieli korostuu Ihmisen mieli säiliö, joka täytetään tiedolla tai tietorakenteilla Joko tiedon passiivinen siirtyminen tai sen konstruointi Yleistettävissä oleva tieto ja käsitteellinen tieto keskeistä.rjqlwlylvpl.lvlwwhhoolqhqpxxwrv 8VNRPXVWHQPXXWWDPLQHQ(belief revision) Uusien uskomusten lisääminen tietoperustaan (belief revision).lvlwwhhoolqhqpxxwrv(conceptual change) Uusien käsitteiden omaksuminen jäsentämään uskomusten välisiä suhteita Käsitteiden hierarkkisten suhteiden muuttuminen Vrt. Jatkuva ja epäjatkuva logiikka Käsitteellinen muutos (Conceptual change) +HLNNRXXGHOOHHQRUJDQLVRLWXPLQHQZHDNUHVWUXFWXULQJ uusien tosiseikkojen omaksuminen käsitteiden välisten suhteiden muuttuminen (Piaget n assimilaatio) 9DKYDXXGHOOHHQRUJDQLVRLWXPLQHQVWURQJUHVWUXFWXULQJ uusien ydinkäsitteiden omaksuminen uusien ontologisten oletusten muodostuminen uusien selitysperiaatteiden omaksuminen (Piaget n akkommodaatio) Selityksen yhdenmukaisuus (Harman 1986; Thagard 1988; 1992) Ihmisen älyllinen järjestelmä pyrkii selityksen yhdenmukaisuuteen

2 (explanatory coherence) Ymmärrämme liittämällä asioita toisiinsa yhdenmukaiseksi kokonaisuudeksi Käsityksen hyväksyminen perusteltua jos se sopii yhteen kaiken muun kanssa mitä tiedetään (palapeli) Älyllisen toiminnan vanhoillisuus Taipumus selviytyä vanhoilla ajattelu- ja toimintamalleilla niin kauan kuin mahdollista. Oppiminen johtaa usein vain pinnallisten tietojen, mutta ei toiminnan muutokseen Progressiivinen ongelmanratkaisu Jatkuva oppimiseen investoiminen Vaikeampien ja haasteellisempien ongelmien etsiminen ja niiden ratkaisuun sitoutuminen Pyrkimys hahmottaa oman alan ongelmia monimutkaisemmalla ja syvemmällä tasolla Toiminta oman suorituskyvyn ylärajalla Kaksi perfektionismin muotoa (Kirsti Lonka) 3DKDSHUIHNWLRQLVPL jatkuva itsen vertaaminen muihin, tarve saada ulkoista palautetta, yritys päteä ja osoittaa olevansa muita parempi, egoorientaatio, suorittaminen +\YlSHUIHNWLRQLVPL jatkuva oman suorituksen parantaminen, itsensä toteuttaminen, oman potentiaalin jalostaminen huippuunsa, omien voimavarojen täysipainoinen hyödyntäminen Tiedonhankintavertauskuvan ongelmia Oppimisen vastuun siirtäminen yksilölle Oppiminen johtaa kuolleeseen tietoon, joka ei sovellu käytäntöön Ihmisten repäiseminen irti sosiaalisesta ja kulttuurisesta ympäristöstä, työvälineistä ja käytännöistä Osallistumisvertauskuva Oppiminen osallistumisena jaettuihin kulttuuritoimintoihin (kulttuuriin kasvaminen). Oppiminen liittyy muuttuviin suhteisiin yksilöiden ja heidän ympäristöjensä välillä. Uusien sosiaalisten verkostojen rakentuminen ja rajojen ylittäminen Tiedollinen oppipoikamestarioppiminen

3 7LHGROOLQHQ RSSLSRLNDPHVWDULRSSLPLQHQ tarkoittaa prosessia, jonka välityksellä aloittelija omaksuu asiantuntijoiden älyllisiä prosesseja osallistumalla pitkäaikaisesti käytännön ongelman-ratkaisuprosesseihin, oppimalla asiantuntijan hiljaista tietoa ja soveltamalla muodollista tietoa vaihtelevien ja osittain ennakoimattomien ongelmien ratkaisuun. Kulttuuripsykologian peruslait (Leontjev, Vygotski) Oppiminen ja taidon hallinta ovat toiminnan tulosta, eivät sen edellytyksiä. Monimutkaiset kulttuuriset opitaan tekemällä niitä ensin yhdessä muiden kanssa ja vasta sitten henkilökohtaisesti. Ihminen pystyy ulkoisten tikapuiden tai tukirakenteiden varassa suorittamaan vaativampia älyllisiä toimintoja kuin ilman niitä. Raja-aitojen ylittäminen Sosiaalisten yhteisöjen välillä on näkymättömiä raja-aitoja Oman osaamisen kehittyminen on näiden raja-aitojen ylittämistä Vaikeinta luoda ensimmäinen kontakti uuteen kulttuuriin Rajojen ylitys on sekä emotionaalisesti että älyllisesti kuormittavaa Tiedon portinaukaisijat avainasemassa Verkostojen siltaajat (Burt, 1999; Moreland, 1999) Sosiaalisessa verkostossa on rakenteellisia aukkoja, joiden vaikutuksesta ihmiset eivät ole tietoisia yhteistyön eduista. Siltaajat välittävät tiedon kulkua rakenteellisten aukkojen yli. Kontaktien moninaisuus takaa, että tiedon portin-vartijan informaatio on arvokasta. Heille on tyypillistä sosiaalisten siltojen rakentaminen, jonka avulla rakenteellisia aukkoja ja yhteisöjen välisiä raja-aitoja voidaan ylittää Göte Nymanin malli Opiskelijat järjestäytyvät tiimeiksi, joissa jokaisessa on tiiminjohtaja Kurssin aikana toteutetaan todellinen tutkimushanke, joka vastaa todellisen yrityksen tarpeisiin Tiimit ovat työstään ja tuloksistaan tilivelvollisia Tiimit työskentelevät verkostoitumalla ja tekemällä yhteistyötä yliopiston ulkopuolisten tahojen kanssa Miettisen ja Peisan malli

4 Opiskelijat perehtyvät todellisen yrityksen toimintaan He erittelevät yrityksen kehityshistoriaa ja nykykäytäntöihin sisältyviä jännitteitä haastattelujen ja videointien avulla Opiskelijat suunnittelevat tulevaisuuden yrityksen kohdeyrityksen lähikehityksen vyöhykkeelle He käyvät lävitse kaiken paperityön, joka liittyy todellisen yrityksen perustamiseen Henkilökohtaiset sosiaaliset verkostot (Nardi, 1999) Perinteiset pysyvät ja kiinteät verkostot ovat korvautumassa tietoisesti ylläpidetyillä nk. intensionaalisilla verkostoilla. Henkilökohtaiset sosiaaliset verkostot ovat yksilöiden ympärille ryhmittyneitä verkostoja, joita aktiivisesti pidetään yllä ja jotka muuttuvat asteittain Osallistumisvertauskuvan ongelmia Taipumus pelkistää käsitteellinen tieto sosiaalisiin käytäntöihin Sosialisaatioprosessit ovat usein konservatiivisia pikemmin kuin uutta luovia luonteeltaan. Osallistumisvertauskuva ei pysty helposti käsittelemään oppimisen siirtovaikutusta TIEDONLUOMISNÄKÖKULMA Oppimisprosessia luonnehtii tietoinen pyrkimys tiedon edistämiseen tai sosiaalisten käytäntöjen muuttamiseen Oppiminen yhteisöllisenä pyrkimyksenä jonkin tiedonalan edistämiseen Tiedonluominen nojautuu perustavanlaatuisesti vuorovaikutukseen yksilöllisten ja yhteisöllisten prosessien välillä. Tiedonkäsittelyn tasot (Carl Bereiter) 7DKDWRQRSSLPLQHQ Oppiminen kognitiivisen toiminnan sivutuotteena Jokapäiväinen elämä ja pääosa työssä oppimisesta 7LHWRLQHQRSSLPLQHQ Tietojen ja taitojen järjestelmällinen laajentaminen ja kehittäminen Osaamisen rajojen tiedostaminen 7LHGRQUDNHQWHOHPLQHQ Uuden tiedon luominen Tiedonrakentamisyhteisöt (Carl Bereiter)

5 Luonteenomaista tiedonrakentamisyhteisöille on työskennellä kollektiivisen tiedon edistämiseksi, ei yksilöllisen oppimisen saavuttamiseksi Tietotyön kohteena on jaettujen tieto-objektien luominen ja kehittäminen Toimia oman suorituksensa ylärajalla ja asettaa asteittain vaativampia suorituskriteerejä (progressiivinen ongelmanratkaisu) Kollektiivinen vastuu asiantuntijuuden ja osaamisen kehityksestä Käsitteelliset luomukset Tietotyö kohdistuu käsitteellisiin luomuksiin pikemmin kuin pelkästään materiaalisiin kulttuuriesineisiin ja suuntautuu noiden luomusten arvon lisäämiseen Palvelevat selittämisen, ymmärtämisen ja maailman hahmottamisen työkaluina Ongelmat, teoriat, tulkinnat, suunnitelmat tai designit Maailma 3 oppimisympäristössä Tiedonrakentamisenympäristöt luovat jaetun työskentely-avaruuden, jossa opiskelijat ja opettajat voivat rakentaa tietoa ja kehittää ideoitaan Tietokanta on eräänlainen paikallinen kulttuuritiedon maailma, joka ohjaa osanottajia järjestelmällisesti syventämään ymmärrystään luomalla yhteisiä tieto-objekteja Mitä on tutkiva oppiminen? Tutkiva oppiminen on pedagoginen malli, jonka tarkoituksena on ohjata opiskelijoita ja heidän yhteisöjään asiantuntijalle tyypilliseen tapaan käsitellä tietoa uutta tuottavalla tavalla. Henkilökohtainen ja kollektiivinen asiantuntijuuden kehittämisen ja itsensä ylittämisen strategia Tutkiminen ja hyödyntäminen (James March, 1999) 7XWNLPLQHQH[SORUDWLRQ Etsiä, luoda, tutkia ja keksiä uusia ajatuksia ja innovaatioita. +\ G\QWlPLQHQ([SORLWDWLRQ Täsmentää, soveltaa ja käyttää tietoa ja muodostaa rutiineita. Etsiä tuloksellinen tasapaino tutkimisen ja hyödyntämisen välillä sekä yksilöllisellä että yhteisöllisellä tasolla. Tutkiva verkko-oppiminen Tiimi- ja verkostotyöskentelyä tukevan yhteisöllisen teknologian (groupware) käyttämistä tutkivan oppimisen tukena

6 Tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen Yhteisen työskentelyavaruuden (yhteisöllinen muistikirja) tarjoaminen oppijoiden tueksi Oppimisprosessin jakamisen ja oppimisyhteisön sisäisen vuorovaikutuksen tukeminen Dialogi oppimisyhteisön jäsenten ja heidän työskentelynsä kohteena olevien ideoiden välillä Verkostoituminen asiantuntijakulttuurien kanssa Tutkivan oppimisen ympäristöjä &6,/(.QRZOHGJH)RUXP ( )XWXUH/HDUQLQJ(QYLURQPHQWV (fle3.uiah.fi) Tutorin ohjaava rooli Ilman tutorin tai opettajan ohjausta tutkiva oppiminen ei johda merkittäviin oppimistuloksiin! Tutorin tulisi rohkaista oppilaita itse säätelemään omaa oppimistaan ja osallistumaan vaativiin oppimisprosesseihin Toisaalta tutorin tukee tarvittaessa ohjata oppijoiden etenemistä ja selittää vaikeita asioita Jokainen tutkivan oppimisen projekti oppimisprosessi myös tutorille, ja auttaa tutkivan oppimisen palapelin asteittaisessa kokoamisessa Kohteellisuus Tiedonluominen on yhteisöllinen prosessi jonkun jaetun NRKWHHQ kehittämiseksi tai luomiseksi Kohde voi olla käsite, teoria, suunnitelma tai konkreettinen tuote Se voi olla jonkin tapahtuma järjestäminen tai käytännön kehittäminen Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus palvelevat kohteen kehittämistä eivätkä ole itsetarkoituksia Yhteisen kohteen löytyminen vaatii usein ponnistelua Tutkivan yhteisöllisen oppimisen (kohteellinen) pedagogiikka Työskentely yhteisen kohteen kehittämiseksi Toiminta monialaisessa/heterogeenisessa tiimissä Sosiaalisten yhteisöjen rajojen rikkominen Vuorovaikutus käsitteellisen ja käytännöllisen tason välillä (ideoiden testaaminen, käytännön reflektoiminen) Vaativien älyllisten toimintojen (toiminnan suunnittelu, ohjaaminen, arviointi) siirtäminen osanottajille

7 Metakielellisten valmiuksien kehittäminen asiantuntijuuden ja osaamisen arvioinnin tueksi Tutkivan oppimisen lähtökohtia 7RLPLQQDQNRKWHHOOLVXXGHQ pikemmin kuin ryhmätyömenetelmien korostaminen Tutkivaa oppimista tukevan VRVLDDOLVHQLQIUDVWUXNWXXULQ muodostaminen Tutkivan oppimisen yhteisöt välttämättä myös HNVSDQVLLYLVHQRSSLPLVHQ (Engeström) yhteisöjä Työskentely jaetun kohteen kehittämiseksi (NRKWHHOOLVXXV) 9DVWXXQNDQWDPLVHHQ jostakin ihmistä itseään suuremmasta kokonaisuudesta kollektiivisesta tavoitteesta. Henkilökohtaisen ja yhteisöllisen WXWNLPXVSURVHVVLQNRRUGLQRLQWL. bo\oolvhqydvwxxqrwwdplqhq omasta toiminnasta pikemmin kuin opettajan kognitiivinen auktoriteetti Toimijan DNWLLYLVXXGHOOD ja VLWRXWXQHLVXXGHOOD merkittävä rooli Toimijan omaan rooliinsa liittyvä tulkinta, LWVHOXRWWDPXV ja URKNHXV rajojen rikkomisessa kriittisessä asemassa Tiedollinen toimijuus kehittyy YDLNHXNVLDYRLWWDPDOOD ja HSlRQQLVWXPLVHVWDOXRYDVWLRSSLPDOOD Identiteetin improvisointi (Holland ym. 1998) Identiteetti on yksilön kokemus itsestään suhteessa sosiaaliseen yhteisöön Identiteetin perustana ovat PDKGROOLVHWPDDLOPDW eli ihmiselämää määrittävät kulttuuriset mallit tai kertomukset. Identiteetti rakentuu sosiaalisissa ja kulttuuritoiminnoissa oppimalla luovasti improvisoiden hahmottamaan itseään kulttuuristen mallien varassa Oman itsensä hahmottaminen mallin varassa ja minäkuvan muuttaminen (authoring self) Tiedolliset arviointiperusteet Ammattikulttuurissa kehittyneet onnistuneen suorituksen tai ratkaisun arvioinnin normit Yhteisöllisesti muodostuneet kriteerit, jotka säätelevät tarvittavan tutkimusprosessit syvyyttä Yksilö voi omaksua tiedollisen arviointiperusteet oman toimintansa ohjenuoraksi

8 Oppimisessa onnistumisen salaisuus Oppimisessa onnistumisen salaisuus on se, että uskaltaa panna itsensä peliin, tehdä virheitä ja epäonnistua -- rajojen ylittämiseksi Oppimisessa onnistuminen on OXRYDDHSlRQQLVWXPLVHVWDRSSLPLVWD Oppiminen on yhtä lailla sosiaalinen ja emotionaalinen kuin älyllinen prosessi