Suomenkielinen editio - Osa 1a Ydintoiminnot. Versio 1. moreq2010 asiakirjajärjestelmien modulaariset vaatimukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomenkielinen editio - Osa 1a Ydintoiminnot. Versio 1. moreq2010 asiakirjajärjestelmien modulaariset vaatimukset"

Transkriptio

1 moreq2010 asiakirjajärjestelmien modulaariset vaatimukset Suomenkielinen editio - Osa 1a Ydintoiminnot Versio 1 1

2 alkusanat Tämä suomenkielinen editio Moreq2010-vaatimusmäärittelystä ei ole virallinen käännös DLM Forumin tuottamasta määrittelystä, vaan sen tavoitteena on helpottaa varsinaisen Moreq2010 dokumentin käyttöä. Koska tämän epävirallisen käännöksen tekemiseen on alusta asti ymmärretty olevan rajallisen ajan, emme katsoneet tarpeeelliseksi kääntää puhtaasti teknisiä määrityksiä (Functional requirements) ja emme myöskään kääntäneet tässä vaiheessa lisäosien (plug-in) määrittelyä, vaan se saa odottaa ehkä määrityksen seuraavaa versiota, joka on tätä kirjoitettaessa jo tuloillaan. Oma osuuteni tässä projektissa piti olla käynnistäjän rooli, mutta siitä tulikin myös toimittajan tehtävä. Pääosin olen sitä tehtävää hoitanut kevyellä kädellä ja luottanut yhteisesti tehtyyn editointiin. Aloitimme tämän työn Moreq2 käännöksenä vuoden 2010 Suomen Arkistopäivien tauolla Jyväskylässä, mutta tämä hanke oli ollut keskusteluissa oikeastaan siitä lähtien kuin Moreq2 julkistettiin. Sen yhtenä lähtökohtana oli työnantajani liittyminen DLM Forumin jäseneksi ja sen myötä osallistuminen Forumin toimintaan. Alkuvaiheessa tärkeätä oli tietysti myös Liikearkistoyhdistyksen ja Kunnallisarkistoyhdistyksen myönteinen suhtautuminen ja myös tuki muutamalta järjestelmätoimittajalta. Tämä versio 1 on tuotettu talkootyönä: osa tekijöiden käyttämästä ajasta on ollut heidän työaikaansa, josta osoitan työnantajielle kiitokset. Suurempi osa tämän dokumentin tuottamisesta on kuitenkin otettu kirjoittajien omasta ajasta, josta on kiitettävä heidän läheisiään. Lähes aina olisi löytynyt muutakin tekemistä kuin kääntää eurooppalaista vaatimusmäärittelyä. Tätä editiota on siis ollut tuottamassa koko joukko asiakirjahallinnan ammattilaisia, vaikka varmasti unohdan joidenkin panoksen, uskallan silti nostaa esiin uskollisimmat pitkäksi venyneen prosessin talkoolaiset: Affecton Ritva Toivosen, Kansallisarkiston Mikko Eräkasken, Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja Kunnallisarkistoyhdistyksen Mirja Loposen, Elkan Olli Almin ja Johannes Valon, joka edustakoon myös Kunnallisarkistoyhdistyksen ahkeraa tiimiä, Tampereen Yliopiston Pekka Henttosen, sekä Tullin Juho Rännälin, joka on usein löytänyt meille tilan kokoontua. Samalla pahoittelen, ettei tämä toteutus sujunut lähellekään siinä aikataulussa kuin alussa kuvittelin. Minullakin oli muita kiireitä kuten gradun teko ja viimeisimpänä pian täysaikaisena alkavien eläkevuosien varalle hankittu talo remontteineen. moreq2010 asiakirjajärjestelmien modulaariset vaatimukset Suomenkielinen editio - Osa 1a Ydintoiminnot Versio 1 Copyright 2010 & 2011 DLM Forum Foundation, all rights reserved. Suomenkielisen edition oikeudet perustuvat Creative Commons -lisensointiin, jonka mukaan aineistoa saa käyttää vapaasti lähteen ilmoittamalla. Joroisissa Osmo Palonen Moreq-käännösryhmän puheenjohtaja ja edition toimittaja 2 3

3 Sisällys alkusanat 3 1. Perusteet Tärkeää informaatiota Aineettomat oikeudet Autenttisuus Viittaaminen Käännökset Logot ja tavaramerkit Julkaisussa käytetyt merkintätavat Päämäärät Tavoitteet Kohdeyleisö Hyvät käytännöt Tausta MoReq MoReq MoReq kehittämissuunnitelma MoReq Lähtökohdat Asiakirjat ja informaatio Asiakirjahallinnan prosessit ja järjestelmät Asiakirjojen luonne Entiteetit ja palvelut Luokittaminen ja koostaminen Säilyttäminen ja säilytysajan mukaiset toimenpiteet Käsittelyhistoriat ja kirjausketjut Modulaarinen arkkitehtuuri Mallipalvelut Testaus ja sertifiointi 26 2 Järjestelmäpalvelut Tietoa palvelusta Avainkäsitteet Järjestelmäpohjainen arkkitehtuuri Mallipalvelut ja liitännäismoduulit Käyttäjärajapinta Entiteettityypit ja alatyypit Entiteetin anatomia Entiteettien tunnistaminen Toimintojen suorittaminen Tapahtumahistoria Aikaleimat Yleispätevä kielituki Entiteetin elinkaari Käyttäjä- ja käyttäjäryhmäpalvelu Tietoa palvelusta Avainkäsitteet MoReq2010 :n lähestymistapa käyttäjiin ja käyttäjäryhmiin Asiakirjahallinnan vaatimukset Miten käyttäjät ja käyttäjäryhmät toimivat Käyttäjätunnusten ja käyttäjäryhmien hävittäminen Roolimallipalvelu Tietoa palvelusta Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa Standardien ja ns. teollisuusstandardien puuttuminen roolien ja käyttöoikeuksien hallinnassa Roolipohjainen käyttäjähallintapalvelun malli Lähestymistapoja roolipohjaisen mallin testaukseen hyväksyntään Kuinka täytetään vaihtoehto B:n mukaiset vaatimukset? Keskeiset konseptit Roolien määrittely Roolien luovuttaminen Roolien periminen Hallintaroolit Monilähtöinen periytyminen Oletusroolit Luokittamispalvelu Tietoa palvelusta Avainkäsitteet Asiakirjojen luokittelu Luokittelun periytyminen Uudelleenluokittelu Luokittamispalvelut ja luokitusjärjestelmät 47 6 Asiakirjapalvelu Tietoa palvelusta Avainkäsitteet Tarkoituksenmukainen asiakirjakoosteiden muodostaminen Juuri-asiakirjakoosteet Asiakirjakoosteen rajoitukset Asiakirjakoosteen periytyvyys Asiakirjakoosteet ja luokittelu Rönsyilyn rajoittaminen Alkuperäinen järjestys Asiakirjojen jakamattomuus ja jäljentäminen Asiakirjan komponentit Periaatteet komponenttien sisällön hallintaan Suunniteltuja lähestymistapoja komponenttien sisällön hallintaan ASIAKIRJAKOOSTE- JA LUOKITUSESIMERKKEJÄ 58 5

4 6.3.1 Asianhallinta Rinnakkaiset toiminnot Turvallisuusnäkökohtia Asiakirjojen hallinnointi omalla paikallaan 59 7 Metatietomallipalvelu Tietoa palvelusta yhteensopivuus MetatietomallipalveluUn Yhteiskäyttöisyys ja metatieto Metatietomallipalvelu Lähestymistavat mallimetatietopalvelun testaamiseen ja sertifiointiin Vaihtoehtoisten vaatimusten (tapaus B) toteuttaminen Avainkäsitteet Järjestelmän metatieto ja kontekstuaalinen metatieto MoReq2010 mallimetatietopalvelu Metatiedon entiteettien suhteet 64 8 Säilytysaikasuunnitelmapalvelu Tietoa palvelusta Avainkäsitteet Moreq2010 asiakirjan elinkaari Säilytysaikasuunnitelmat ja toimenpiteet Säilytysajan laskenta Asiakirjan hävityksen vahvistus Pysyvän säilytyksen elinkaari Katselmointiin perustuva elinkaari Siirtoon perustuva elinkaari Tuhoamiseen perustuva elinkaari Alhaalta ylös -tuhoaminen Säilytysaikaristiriidat Säilytysaikaprosessi Säilytysaikasuunnitelma palveluna 77 9 Hävitystoimenpiteen keskeytyspalvelu Tietoa palvelusta Avainkäsitteet Hävitystoimenpiteen keskeytyksen hyödyntäminen Hävitystoimenpiteen keskeytyksen vaikutus Hävitystoimenpiteen keskeytyksen poistaminen Hävitystoimenpiteen keskeytyspalvelu Haku- ja raportointipalvelut Tietoa palvelusta Keskeiset käsitteet Tiedon löytäminen Hakutavat Tekstihaut Hakutulokset Tietoturvallisuus Tallennetut haut Raportit Tallennetut raportit Vientitoimintopalvelu Tietoa palvelusta Keskeiset käsitteet Vientitoiminnon tarkoitus Osittainen vienti XML:n käyttö XML suoratoisto Entiteettien tuonti Vientitoiminto ei-yhteensopivista järjestelmistä Sisällön vientitoiminto Metadatan vientitoiminto Merkityksellisten entiteettien vienti Mukaan kuuluvien entiteettien vienti Pääsyoikeuslistojen vienti Tapahtumien vienti Yhteenvetotaulun vieminen Entiteetit joita ei viedä Vientitoiminnon turvallisuus Vientitoiminnon täydellisyys Vientitoimintoprosessi Kaksoiskappaleiden poisto Vientitoiminnon jälkeinen pääsynrajoitus EI-TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Avainkäsitteet Moreqin ei-toiminnalliset vaatimukset Moreq2010 :n toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Mitä ei-toiminnalliset vaatimukset kattavat? Ei-toiminnallisten vaatimusten esittäminen Ei-toiminnallisten vaatimusten testaaminen Ei-toiminnallinen näkökulma asiakirjajärjestelmään Suorituskyky Skaalautuvuus Hallittavuus Siirrettävyys Turvallisuus Yksityisyys Käytettävyys Esteettömyys käytölle Saatavuus Käyttövarmuus Palautumiskyky

5 Ylläpidettävyys Tuen saatavuus Takuu Sääntöjen noudattaminen

6 1. Perusteet 1.1. Tärkeää informaatiota Aineettomat oikeudet MoReq2010 -määrityksen tekijänoikeudet kuuluvat DLM Forumille, 2010 & 2011, joka pidättää ne itsellään, mukaan luettuna kaikki oikeudet tekstiin ja sen alkuperäiseen kuvitukseen. Joissakin kuvissa on käytetty Microsoft Corporationin (http://www.microsoft.com) tekijänoikeuskorvauksista vapaita leikekuvia. Uusien kopioiden tekeminen tästä työstä on sallittu muuten kuin kaupallisessa tarkoituksessa. Työtä lainattaessa tai kopioitaessa on lähde mainittava. Lähde on DLM Forum Foundation Autenttisuus Dokumentin viimeisin versio on saatavissa osoitteista ja DLM Forum ei pidä yllä, tue tai suosittele käyttämään muita MoReq2010 :n jakelukanavia Viittaaminen Suositeltu tapa viitata tähän dokumenttiin on seuraava: DLM Forum Foundation, MoReq2010 : Modular Requirements for Records Systems Volume 1: Core Services & Plug-in Modules, 2011, saatavilla at moreq2010.eu/. Suomalainen käännös on saatavissa osoitteessa: Käännökset Käännöksen julkaiseminen tai muu jakelu MoReq2010 :sta mihin tahansa tarkoitukseen vaatii aina luvan, jota on anottava sähköpostitse DLM Forumin sihteeristöltä osoitteessa Käännöslupa edellyttää, että DLM Forum ja sen jäsenet saavat vapaasti kopioida, käyttää ja jakaa käännöstä ei-kaupallisiin tarkoituksiin ja asettaa jaella käännöstä MoReq2010 -sivustolla Logot ja tavaramerkit DLM Forum Foundationin logon, MoReq Governance Boardin logon ja MoReq2010 :n logon tekijänoikeudet kuuluvat DLM Forum Foundationille, vuodesta 1996 tähän hetkeen. Termit DLM Forum, MoReq, MoReq2 ja MoReq2010 ovat DLM Forum Foundationin rekisteröityjä tavararamerkkejä. Euroopan komission symbolin käyttöön on saatu lupa Julkaisussa käytetyt merkintätavat Muodolliset vaatimukset ja tietotyyppien määritykset on merkitty tunnistamisen helpottamiseksi julkaisussa seuraavilla alkukirjaimilla: D Tietorakenne (Data structure); E Entiteettityyppi (Entity type); F Toiminnallinen määritelmä (Function definition); M Metatietoelementin määritelmä (Metadata element definition); N Ei-toiminnallinen vaatimus (Non-functional requirement); and R Toiminnallinen vaatimus (Functional requirement). On huomattava, että näillä alkukirjaimilla alkavat numerot on tarkoitettu ao. kohdan löytämiseen vain kyseessä olevassa määrittelyssä. Ne voivat muuttua MoReq2010 :n alaversionumeroilla toisistaan erotetuissa versioissa, kun vaatimukset ja määritelmät kehittyvät. Asiakirjajärjestelmien ja muiden MoReq2010 :tä noudattavien sovellusten tulee aina käyttää ainutkertaisia yksilöiviä tunnuksia, jotka on määritetty tietomallissa. Sekä toiminnallisiin että ei-toiminnallisiin vaatimuksiin voi liittyä kursivoitu kuvaus, joka selostaa vaatimuksen taustalla olevaa ajatusta. Sen tarkoituksena on selventää ja tukea vaatimusta. 1.2 Päämäärät Tavoitteet MoReq2010:n tavoitteena on tarjota asiakirjajärjestelmille kattava, yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä joukko vaatimuksia, jotka ovat mukautettavissa ja käytettävissä erilaisissa informaatio- ja toimintaympäristöissä, eri aloilla ja erityyppisissä organisaatioissa. MoReq2010 ei määrittele yhtä kaikille sopivaa ratkaisua vaan joukon ydinpalveluja, joita eri asiakirjajärjestelmät voivat jakaa keskenään. Ydinpalvelut ovat modulaarisia ja joustavasti yhdistettävissä sellaisiin erikoistuneisiin sovelluksiin, joita ei yleensä ole tunnistettu asiakirjajärjestelmiksi. Tässä dokumentissa kuvataan MoReq2010 -yhteensopivien asiakirjajärjestelmien vähimmäisvaatimukset, yhteiset prosessit (esim. asiakirjojen vienti järjestelmästä, säilytysajan mukaiset toimenpiteet) sekä tietomalli entiteettityyppeineen, tietorakenteineen, metatietoelementteineen ja funktioineen. Täysin toteutettuna ne mahdollistavat asiakirjajärjestelmien yhteiskäyttöisyyden ja asiakirjojen siirtämisen järjestelmästä niiden elinkaaren eri vaiheissa joko saman tai toisen järjestelmätoimittajan toiseen MoReq2010 -yhteensopivaan järjestelmään. Tarkoituksena on, että MoReq2010 -määrityksen toiminnallisuutta voidaan kehittää ja laajentaa erilaisten moduulisarjojen pohjalta. Kyseiset moduulit kattavat sekä yleisiä että erityisiä alueita, joita kehitetään DLM Forumin MoReq Governance Board:n valvonnassa kuukausien ja vuosien aikana, jotta erilaisten markkina-alueiden, toimialojen, maiden ja alueiden tarpeet voitaisiin täyttää. MoReq Governance Board tarjoaa yhteensopivuuden takaamiseksi erillistä ohjeistusta niille, jotka haluavat päivittää nykyiset MoReq2 -sovelluksensa MoReq yhteensopiviksi Kohdeyleisö Määritystä voidaan käyttää eri tavoin: Organisaatioissa apuna hankittaessa asiakirjajärjestelmiä; käytännön työkaluna määriteltäessä asiakirjajärjestelmiä vastaamaan toiminnan ja lainsäädännön asettamia vaatimuksia; sekä oppaana auditoitaessa olemassa olevia asiakirjajärjestelmiä. Asiantuntijoiden työssä koulutusmateriaalina ja apuna sen valmistelussa ; opetusvälineenä korkeakouluissa; sekä esimerkkinä siitä kuinka perinteisiä asiakirjahallinnon lähestymistapoja ja arkistotiedettä voidaan soveltaa nykyaikaisten tietojärjestelmien vaatimuksiin

7 Ohjelmistoteollisuudessa ohjaamaan järjestelmätoimittajien asiakirjajärjestelmien kehitystyöstä; integroimaan asiakirjajärjestelmiä muihin tietojärjestelmiin; sekä virallisena lähtökohtana tehtäessä testejä sovellusten sertifioimiseksi siihen valtuutetuissa testauskeskuksissa. Käyttäjien apuna käyttäjäkeskeisenä ja helposti ymmärrettävänä johdatuksena asiakirjajärjestelmiin; käännösten alkuperäislähteenä; sekä asiakirjahallinnon termien ja niiden merkitysten yhtenä sanastona Hyvät käytännöt MoReq2010 on parhaiten hyödynnettävissä osana kattavaa asiakirjahallinnon toiminnan ohjeistusta, joka on osa organisaation kehittynyttä strategista toimintakehystä. Käyttäjien kouluttaminen, kannustaminen MoReq2010:n käyttöön, hyvän toimintakulttuurin luominen informaation ja asiakirjojen ympärille, tietoisuuden lisääminen informaation hallinnan vaatimuksista, työntekijöiden informoiminen kaikilla tasoilla tietoturvallisuudesta, tarpeesta yksityisyyteen, asiakirjajulkisuuteen ja datan avoimuuteen; samoin kuin selkeät käytännölliset toimintakäytännöt, joihin yhdistyy ajoittainen laadun valmistus kaikki nämä ovat yhtä tärkeitä kuin automatisointi ja asiakirjajärjestelmien integrointi toimintaympäristöön. Hyvä asiakirjahallinta vaatii ennakkosuunnittelua ja esiin tulevien asioiden ennakointia sekä organisaation toimintapolitiikan ja toimintatapojen kehittämistä vastaamaan siihen, miten asiakirjoja tulee hallita, luoda ja ottaa talteen; kuinka asiakirjoja säilytetään ja pidetään käytettävissä koko niiden aktiiviajan; ja kuinka huomioidaan säilytysajan mukaiset toimenpiteet. Tämä etukäteissuunnittelu ulottuu pidemmälle kuin mikä on yksittäisen teknologian tai järjestelmän elinikä. Siinä asiakirjojen talteen saamisella tämän hetkiseen järjestelmään on sama painoarvo kuin asiakirjojen viemisellä tulevaisuudessa seuraavaan asiakirjajärjestelmään. Tällaisessa toimintaympäristössä MoReq2010 yhteensopiva järjestelmä saattaa olla mielekäs investointi organisaatiolle. 1.3 Tausta MoReq Ensimmäinen MoReq määritys julkaistiin v Se oli tulos läheisestä yhteistyöstä DLM Forumin ja Euroopan komission välillä. MoReq tarjosi yleiseurooppalaisen määrityksen tietokonejärjestelmille sähköisten asiakirjojen hallintaan. Ennen tätä vain harvoilla Euroopan maista oli omia kansallisia standardeja asiakirjahallinnolle. Alusta saakka MoReqin piirteinä ovat olleet sisällön ja käyttöalueen yleismaailmallisuus MoReq on kansainvälinen määritys jota käytetään ja joka on otettu käyttöön monissa, myös Euroopan ulkopuolisissa maissa; saatavuus eri kielillä MoReq ja sen seuraaja MoReq2 on käännetty yli tusinalle eurooppalaiselle kielelle ja myös joillekin ei-eurooppalaisille kielille; sekä de facto standardin asema vaikka alun perin MoReq ajateltiin määritykseksi eikä de jure standardiksi, se on nyt laajalti ohjelmistoteollisuuden de facto standardi, koska se on luonteeltaan yleinen, laajalti hyväksytty ja käytetty. MoReq oli aikaisemmin lyhenne sanoista Model Requirements (mallivaatimukset). Ajatuksena oli, että MoReqin tarjoama vaatimusten malli räätälöitäisiin soveltuvaksi kuhunkin paikalliseen ympäristöön. Siksi ensimmäinen versio sisälsi Perusteet ohjeistusta siitä, miten MoReqiin voitaisiin lisätä, muokata ja poistaa lukuja sekä vaatimuksia ja miten esimerkiksi ristiin viittauksia eri osien välillä voitaisiin tällaisessa tapauksessa hallita MoReq2 Vuonna 2005 DLM Forum sai valmiiksi selvityksen, jonka tarkoituksena päivittää ja laajentaa MoReqia. Tulos tästä oli MoReq2:n kehitystyö ja julkaiseminen alkuvuodesta Keskeinen uusi piirre MoReq2 :ssa oli testaus- ja sertifiointiohjelman sisällyttäminen mukaan ensi kertaa. Sen ansiosta toimittajat saattoivat testauttaa järjestelmänsä MoReq2 -testauskeskuksessa ja saada riippumattoman sertifikaatin siitä, että tuote täytti määrityksen vaatimukset. Testausta varten MoReq2 sisälsi metatietomallin sekä XML-skeeman, jonka tavoitteena oli määrittää yhteinen tietojen tuonti/vientiformaatti eri tuotteiden ja sovellusten välille. MoReq2 :n testaus- ja sertifiointiohjelma oli erittäin tärkeä askel parannettaessa laatua määrityksen käytössä. Toimittajat, joilla oli korkeatasoinen tuote, saattoivat nyt saada riippumattoman vahvistuksen ja todisteen siitä, että tuote täytti määritykset; käyttäjät puolestaan saattoivat valita joukosta tuotteita, joilla oli osoitetusti riittävä laatu. Samalla testaus- ja sertifiointiohjelmalla oli yksi tahaton seuraus, joka liittyi sen piirteisiin mallina. Jos tuotteet testattiin ja sertifiointiin ennalta, käyttäjäorganisaatioiden oli vaikeampaa muokata sovellusta paikallisesti. Miten sertifioidun valmisohjelman toimittaja saattoi tällöin ennakoida myöhempiä lisäyksiä, muutoksia ja poistoja, joita tarvittiin paikallisella tasolla? Tähän liittyvä toinen seikka oli määrityksen kompleksisuuden kasvu; kuinka organisaatiot saattoivat olla varmoja siitä, etteivät vähäiset lisäykset, muutokset ja poistot vaatimuksissa romuttaneet määritystä kokonaisuutena? Joulukuussa 2008 Toulousessa, kolmen vuoden välein järjestettävässä konferenssissa, DLM Forum päätti alakomitean, eli ns. MoReq Governance Boardin, perustamisesta. Sen tehtävänä oli silloin, ja on edelleen, hallita kaikkia MoReqiin liittyviä seikkoja, kuten: pitää yllä määritystä ja kehittämissuunnitelmaa pitkän tähtäimen jatkokehityksestä sekä suunnitella MoReqin päivityksiä hallita käännöksia, validoida hyväksytyt käännökset ja ohjeistaa kääntäjiä; akkreditoida hyväksyt testikeskukset, jotta ne voivat sertifioida ohjelmistoja; valvoa ohjelmistojen testausta ja sertifiointia testikeskuksissa; järjestää koulutusta, kuten workshopeja ja kursseja, julkaista lisä- ja opetusmateriaalia; sekä aktiivisesti markkinoida määritystä, kerätä tietoa käyttötapauksista, ja rohkaista määrityksen käyttämiseen suojellen samalla MoReqia brändinä MoReq kehittämissuunnitelma Vuonna 2009 MoReq Governance Board julkaisi MoReq -kehittämissuunnitelman (roadmap), joka sittemmin hyväksyttiin DLM Forumin jäsenten kokouksessa Härnösandissa Ruotsissa saman vuoden marraskuussa. Kehittämissuunnitelmassa, josta on kuva kaaviossa 1a, tunnustettiin se, että vaikka MoReq määritystä pidettiin laajasti ohjelmistoteollisuudessa vastauksena tavanomaisiin asiakirjahallinnan tarpeisiin perinteisissä toimistoympäristöissä sekä sähköisten asiakirjojen ja dokumenttien hallinnassa (EDRMS) että sisällönhallinnassa (ECM), sen katsottiin samalla olevan vähemmän soveltuva sellaisille toiminta-alueille, joissa erikoistuneet, toiminta-alueelle räätälöidyt sovellukset ovat normi. Tällaisia ovat terveydenhuolto, lääketeollisuus, oikeudenhoito ja finanssipalvelut. Näihin 12 13

8 toiminta-alueisiin tyypillisesti liittyi lainsäädännössä ja muualla erityisvaatimuksia, minkä vuoksi niillä oli tarvetta luoda ja soveltaa omia kriteerejä asiakirjahallinnassa. Perusteet Kaavio 1a: Kehittämissuunnitelma vuodelta 2009 (MoReq Governance Board). Toinen MoReq Governance Boardin tunnistama trendi oli asiakirjajärjestelmien kasvava heterogeenisuus. MoReqin pohjana oli ajatus yhdestä keskitetystä järjestelmästä, johon organisaatiossa otettaisiin asiakirjat talteen eri lähteistä, kuten käyttäjiltä ja muista järjestelmistä. Tämä perinteinen ohjelmistoarkkitehtuuri on esitetty kaaviossa 1b. Kaavio 1c: Vaihtoehtoisessa arkkitehtuurissa asiakirjat jätetään alkuperäiseen tallennusjärjestelmään, jossa asiakirjajärjestelmä valvoo niitä. Vaihtoehtoinen arkkitehtuuri on huolehtia asiakirjojen hallinnasta itse liiketoimintajärjestelmässä. Tällöin liiketoimintajärjestelmä on käytännössä samanaikaisesti asiakirjajärjestelmä, vaikkakin se hallinnoi vain niitä asiakirjoja, jotka on luotu tallennettu ao. järjestelmään. Tämä malli on esitetty kaaviossa 1d. Kaavio 1b: Perinteinen arkkitehtuuri, jossa asiakirjat otetaan liiketoimintajärjestelmistä talteen asiakirjajärjestelmään joka keskitetysti valvoo niitä säilytysjärjestelmässä. Governance boardin kehittämissuunnitelma määritteli joukon muita arkkitehtuureja. Yksi uusista malleista on kaaviossa 1c; siinä asiakirjajärjestelmä, jolla ei ole omaa tallennustilaa, hallinnoi asiakirjoja, jotka ovat edelleen muissa asiakirjajärjestelmissä, joissa asiakirjat ovat syntyneet ja joista niitä ei kopioida keskitettyyn säilytysjärjestelmään. Kaavio 1d: Kun asiakirjahallinnan valvonnasta ja prosesseista tulee yksinkertaisempia, joustavampia ja paremmin ymmärrettyjä, liiketoimintajärjestelmistä voi muodostua asiakirjajärjestelmiä, ainakin niiden asiakirjojen osalta, jotka näissä järjestelmissä tuotetaan. MoReq kehittämissuunnitelmassa todettiin myös joustavien ja skaalautuvien järjestelmien tarve; järjestelmien, jotka sopisivat sekä pieniin että suuriin asiakirjahallinnan ratkaisuihin. MoReq2:ssa toiminnallisten vaatimusten määrä enemmän kuin kaksinkertaistui ja sivumäärä kolminkertaistui edellisestä versiosta. Siksi oli selvää, ettei jokaisen MoReq -version koko ja kompleksisuus voinut kasvaa samalla tavalla vaatimusten pysyessä samalla yhtenä kokonaisuutena. Silloin niiden soveltaminen 14 15

9 kävisi mahdottomaksi, erityisesti pienille, paikallisille ja erikoistuneille toimittajille. Tästä syystä vuoden 2009 kehittämisuunnitelmassa määritettiin MoReqille kaksi jatkokehitysvaihetta: lyhyellä aikavälillä, alkaen vuodesta 2010, määritykset muokattaisiin uudelleen. Niistä tehtäisiin modulaarisempia, jos mahdollista yksinkertaisempia, ja niihin lisättäisiin tuki vaihtoehtoisille asiakirja-arkkitehtuureille; sekä pitkällä aikavälillä, vuodesta 2012 alkaen, eri alojen asiantuntijoiden avulla ja käyttäen hyväksi modulaarista rakennetta, MoReqin sovellusaluetta laajennettaisiin kaikille toiminta-alueille, joissa vaaditaan hyvää asiakirjahallintaa. Ensimmäinen näistä toteutui DLM Forumin vuosikokouksessa Madridissa toukokuussa 2010, kun MoReq2010:n toteutustyö virallisesti alkoi MoReq2010 DLM Forum päätti, että kehitystyötä täydennettäisiin kahdella julkisella kommenttikierroksella ja että EU:n komissio lisäksi nimittäisi projektia ohjaamaan asiantuntijaryhmän parhaista kansainvälisistä asiantuntijoista. Julkisilla kommenttikierroksilla mukaan kehitystyöhön tuli aikaisempaa laajempi yhteisö ja kollegiaalinen verkosto. Tätä kautta saatu panos oli odotettua laajempi ja laadukkaampi. Määritys hyötyi siitä, että se kehitettiin avoimesti ja keskustellen. Asiakirjahallinta voi nykyisin olla hyvin monimutkaista. MoReq2010:n joustava ja laajennettu arkkitehtuuri antaa asiakirjajärjestelmän määrittelyyn yhden lähestymistavan, joka houkuttelee sekä toimittajia, alan ammattilaisia että asiakirjahallinnan asiakkaita. MoReq2010:ssa mallivaatimukset on korvattu modulaarisilla vaatimuksilla. Ohjelmistojen ennakkotestaus ja sertifiointi sekä yhteiskäyttöisyyden tarve tekevät paikallisen muokkaamisen ja räätälöinnin tarpeettomaksi. Sille ei ole enää tarvetta, koska uuden modulaarisen arkkitehtuurin ansiosta kattavat ja yhdenmukaiset vaatimukset voidaan toteuttaa tekemällä valintoja organisaation tarpeisiin sopivista moduuleista. Ajan myötä MoReq2010 ydinpalveluiden päälle rakennettujen palvelujen määrä kasvaa ja laajenee yhä uusille toiminnan, lainsäädännön ja teollisuuden alueille. Myös järjestelmätoimittajat hyötyvät uudelleen muokatusta MoReq2010 :stä. Vaikka laajennusosien määrä kasvaa vähitellen ja ulottuu yhä erikoistuneempiin sovelluksiin, vaatimusten ydinjoukko vastaavasti suhteessa pienenee. Ydinvaatimukset ovat yhteisiä kaikille asiakirjajärjestelmille ja vain niitä täytyy noudattaa kaikissa asiakirjajärjestelmissä. Muut toteutettavat ja sertifioitavat moduulit määräytyvät erikoistumisasteesta ja toiminta-alueesta, jolle tuote on tarkoitettu. Järjestelmätoimittajat voivat siksi vapaasti valita, mitä toiminnallisuutta he haluavat tarjota millekin markkina-alueelle, samalla tavalla kuin järjestelmien käyttäjät voivat valita ne moduulit, joita he pitävät tärkeinä. Kolmas MoReq2010 :n uudesta lähestymistavasta hyötyvä ryhmä ovat asiakirjahallinnon asiantuntijat (experts) ja kaikki asiakirjahallinnan ammattilaiset (practitioner). MoReq2010 pyrkii joka suhteessa käyttämään asiakirjahallinnan johtavia teorioita ja parhaita käytäntöjä. Ammattilaiset huomaavat, että MoRe2010:ssa käytetyt käsitteet, mallit ja termit ovat samoja, joita käytetään kansainvälisissä standardeissa ja joita johtavat asiantuntijat suosittavat. Sen lisäksi, että määritystä voidaan soveltaa käytännössä, se tarjoaa järkevän pohjan opetukselle ja koulutukselle. Vuosi 2011 oli DLM Forumin viidestoista toimintavuosi. Samalla MoReqista on kymmenen vuotta. MoReq2010:n kehitystyö alkoi samaan aikaan näiden merkkivuosien kanssa. Modulaarinen MoReq2010 tähtää tulevaisuuteen. Se on katalysaattori ja perusta hyvän asiakirjahallinnan tunnistamiselle, ymmärtämiselle ja omaksumiselle ympäri Eurooppaa ja kansainvälisesti. Perusteet 1.4 Lähtökohdat Asiakirjat ja informaatio Kaikki organisaatiot ja kansalaiset käyttävät asiakirjoja. Kaikilla myös on asiakirjoja. Asiakirjat ovat informaatiota, jota on tarpeen säilyttää ja suojata todisteena informaation itsensä arvon vuoksi. Useimmilla henkilöillä on esimerkiksi asiakirjoja, joita he säilyttävät todisteena henkilöstään. Tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi: syntymätodistus passi ajokortti ja/tai henkilöllisyystodistus. Näiden kohdalla dokumenttien merkitys asiakirjoina ja todisteina on ilmeinen. Näin ei kuitenkaan ole aina. Ihmiset eivät yleensä pidä kaikkea itsellään olevaa informaatiota asiakirjoina. Esimerkiksi ostoslistaa ei usein pidetä asiakirjana. Kuitti ostoksista on kuitenkin todiste ostosta. Se voi olla asiakirja, jos se on tärkeä henkilölle tai toiminnalle. Ostoskuittia voidaan käyttää perittäessä kuluja työnantajalta tai vaadittaessa rahojen palautusta pilalle menneistä tai vahingoittuneista tuotteista. Tätä esimerkkiä havainnollistaa kuva 1e. Kuva 1e: Toinen näistä ei varmaankaan ole asiakirja, mutta toinen kenties on? Ero informaation ja asiakirjojen välillä on organisaatioilla sama kuin yksilöillä. Niinpä joka organisaatiossa asiakirjat ovat osajoukko sen kaikista tietovarannoista. Tämä on esitetty Venn-kaaviossa (kaavio 1f)

10 Perusteet ISO standardin mukaan organisaation tulisi käyttää asiakirjajärjestelmää edellä mainittujen prosessien toteuttamiseen. Kyseinen standardi määrittelee asiakirjajärjestelmän tietojärjestelmäksi, joka ottaa talteen ja käsittelee asiakirjoja sekä mahdollistaa pääsyn niihin elinkaaren kaikissa vaiheissa (ISO :2001, 3.17). MoReq2010 -määrityksen avulla voidaan määritellä modulaaristen vaatimusten mukaan rakentuva asiakirjajärjestelmä. Kyseinen määritys tarjoaa ISO standardiin verrattuna tarkemman ja yksityiskohtaisemman kuvauksen siitä, kuinka asiakirjahallinnan prosessit tulisi toteuttaa. MoReq2010 -yhteensopivuuden saavuttamiseksi asiakirjahallinnalta vaaditaan paljon suurempaa tarkkuutta kuin mikä saataisiin rakentamalla asiakirjajärjestelmä, joka hallinnoi ISO standardin määrittelemiä asiakirjahallinnan prosesseja omalla tyylillään. Mahdollisuus Moreq-yhteensopivien järjestelmien (MoReq Compliant Records Systems, MYJ) yhteiskäyttöisyyteen on yksi MoReq2010 -määrityksen eduista ja sen suunnittelun tavoitteista. MoReq2010 -määrityksen mukainen asiakirjajärjestelmä (MYJ) pystyy hahmottamaan omat entiteettinsä ja prosessinsa sekä siirtämään ne standardoituun formaattiin, jonka toinen MYJ osaa edelleen tulkita oikealla tavalla. Kaavio 1f: Asiakirjat ovat henkilön tai organisaation kaiken informaation osajoukko. Jotta voitaisiin päättää, mikä on asiakirja ja mikä ei, toiminnan konteksti on tunnettava hyvin samoin kuin toiminnan merkitys organisaatiolle. Siksi jokaisen organisaation on tärkeää ymmärtää toimintaansa ja voida käyttää tätä ymmärrystä sen arvioimiseen, mitä informaatiota on säilytettävä ja hallittava asiakirjoina. Organisaatiolle kuuluvat informaatiovarannot, joita ei pidetä asiakirjoina, kuten luonnoksia tai epätäydellisen transaktion tietokonedataa, on katsottava tilapäisiksi ja ne tulisi hävittää rutiininomaisesti. Esimerkiksi, työprosessissa syntynyt luonnos pitäisi hävittää sen jälkeen, kun dokumentti on valmis, ja transaktion tilapäinen data pitäisi hävittää sitten, kun transaktio on kokonaan suoritettu tai peruutettu. Yhteiskäyttöisyys on ensiarvoisen tärkeää asiakirjojen hallinnalle asiakirjajärjestelmissä. Tyypillisesti nykypäivän organisaatiot päivittävät teknologioitaan 3-5 vuoden sykleissä. Usein asiakirjoja kuitenkin säilytetään huomattavasti tätä pidempään. Mikäli organisaatiolta edellytetään tietyn asiakirjan säilyttämistä 75 vuoden ajan, kyseisen ajanjakson lopussa tuota asianomaista asiakirjaa on tyypillisesti siirretty asiakirjajärjestelmästä toiseen kertaa. Tätä havainnollistaa Kaavio 1g. Mikäli jokaisen siirtotoiminnon yhteydessä osa asiakirjan kontekstuaalisesta informaatiosta menetetään, edellä mainittujen lukuisten siirtotoimintojen vaikutukset asiakirjan eheyteen saattavat olla kohtalokkaat. Tilapäisen informaation jättäminen hävittämättä on parhaimmassa tapauksessa vain organisaation tallennustilan tuhlaamista tilan täyttyessä ylimääräisillä tai puutteellisilla kopioilla, tai työntekijöiden ajan hukkaamista heidän etsiessään joukosta oikeaa ja täydellistä informaatiolla. Pahimmillaan se voi johtaa joko yksityisyyden loukkauksiin tai muihin säädösrikkomuksiin tai suuriin kustannukseen kun tietoa koostetaan esim. julkisuuslain vaatimusten täyttämiseksi tai muuta tarkoitusta varten Asiakirjahallinnan prosessit ja järjestelmät ISO standardi (julkaistu 2001) on kenties kansainvälisesti kaikkein merkittävin asiakirjahallinnan standardi. Asiakirjoina käsiteltävän tiedon määrittely on vain yksi kyseisen standardin määrittelemistä asiakirjahallinnan prosesseista. Kaiken kaikkiaan ISO standardin määrittelemiin asiakirjahallinnan prosesseihin kuuluvat lisäksi: asiakirjojen säilytysaikojen määrittely asiakirjojen luominen ja rekisteröinti asiakirjojen luokittaminen asiakirjojen säilytys ja käsittely käyttöoikeuksien määrittely asiakirjojen jäljittäminen asiakirjoihin kohdistuvat säilytysajan mukaiset toimenpiteet asiakirjahallinnan prosessien dokumentointi Kaavio 1g; Asiakirjat saatetaan niiden eliniän aikana siirtää useita kertoja asiakirjajärjestelmästä toiseen. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, ettei MYJ:n ydinpalveluihin kuulu asiakirjojen tuonti järjestelmään, vaan jokaisen MYJ:n tulee vain voida viedä tietonsa MoReq2010 määrityksen yhteisellä XML-formaatilla. Asiakirjojen tuonti vaatii järjestelmäsovellukselta suurempaa monipuolisuutta kuin vienti. Tästä syystä kyseisen toiminnallisuuden vaatiminen kaikilta asiakirjajärjestelmiltä estäisi useita asiaan erikoistuneita liiketoimintajärjestelmiä omaksumasta MoReq2010 -määrityksiä Asiakirjojen luonne Lähes mitä tahansa aineistoa, jolla on informatiivista merkitystä tai todistusarvoa, voidaan käsitellä asiakirjana. Virallisesti, ISO standardi määrittelee asiakirjan olevan tietoa, jonka organisaatio tai henkilö on tuottanut tai vastaanottanut osana laillisia velvoitteitaan tai liiketoimintaansa ja jota se säilyttää tietovarantona sekä todisteena. (ISO :2001, 3.15). Aikaisemmin asiakirjat ovat suurelta osin olleet paperisessa muodossa, mutta 2000-luvulla sähköisen informaation räjähdysmäinen kasvu on vääjäämättä syrjäyttämässä paperiset asiakirjat. Aina tulee kuitenkin olemaan tarvetta sekä paperi

11 muotoisten että fyysisessä muodossa olevien asiakirjojen hallinnointiin soveltuville fyysisen asiakirjahallinnan järjestelmille. Näin on esimerkiksi silloin, kun käsitellään biolääketieteellisiä tai oikeuslääketieteellisiä näytteitä. Kaikilla asiakirjoilla (sekä fyysisillä että sähköisillä) on tiettyjä ominaisuuksia. ISO standardin mukaan asiakirjan keskeisimpiä ominaisuuksia ovat: Autenttisuus asiakirja on sitä, mitä sen pitäisikin olla; ja henkilö, joka väittää luoneensa kyseisen asiakirjan, on sen todella myös luonut; Luotettavuus asiakirjassa oleva informaatio on totuudenmukaista ja luotettavaa; Eheys asiakirja on eheä kokonaisuus, ja muodoltaan sekä sisällöltään muuttamaton; Käytettävyys asiakirja voidaan paikallistaa, hakea, näyttää ja tulkita. MYJ voi taata nämä ominaisuudet asiakirjalle vasta siitä hetkestä alkaen, kun kyseinen asiakirja on luotu asiakirjajärjestelmässä. ISO standardin mukaan asiakirjat tulisi laatia sen toimenpiteen tai tapahtuman yhteydessä, jota ne ilmentävät, tai pian sen jälkeen, sellaisten henkilöiden toimesta, joilla on ensikäden tieto tosiasioista, tai työvälineillä, joita liiketoiminnassa rutiininomaisesti käytetään toimenpiteen suorittamisessa. (ISO : ). Kyseinen ohjeistus mahdollistaa kaksi eri tapaa asiakirjojen luomiselle: asiakirjan luomisesta vastaa henkilö; tai asiakirjan luomisesta vastaa jokin väline tai laite. MoReq2010 -määrityksessä asiakirjajärjestelmän käyttäjiä voivat olla sekä ihmiset että liiketoimintajärjestelmät, joista molemmat voidaan valtuuttaa luomaan asiakirjoja. MYJ voidaan kehittää kommunikoimaan vain joko ihmiskäyttäjien tai muiden liiketoimintajärjestelmien kanssa - tai vaihtoehtoisesti molempien. Edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi kaikkiin asiakirjajärjestelmän asiakirjoihin tulee liittää myös metatietoja. ISO standardin määritelmän mukaan metatieto on tietoa, joka kuvaa asiakirjojen kontekstia, sisältöä ja rakennetta sekä hallintaa niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. (ISO :2001, 3.12) Entiteetit ja palvelut MoReq2010 -määrityksen mukainen asiakirjajärjestelmä käsittelee asiakirjoja entiteetteinä. Asiakirjat ovat vain yksi MoReq2010 :n määrittelemistä lukuisista erityyppisistä entiteeteistä. Esimerkiksi kaikki järjestelmän käyttäjät muodostavat yhden entiteettityypin, luokitusjärjestelmän luokat oman tyyppinsä jne. Kattava lista erilaisista entiteettityypeistä löytyy luvusta 14.2 Entiteettityypit. Huolimatta siitä, että MYJ:n hallinnoimat entiteetit ovat kokonaisuuksina erilaisia, MoReq2010 -määrityksen tavoitteena on tehdä ne mahdollisimman yhdenmukaisiksi metatietojen käytön, käsittelyhistorian hallinnan, käyttöoikeuksien sekä entiteettien elinkaarten osalta. Tosin kuin muissa tietojärjestelmissä, MYJ:ssä entiteettejä ei poisteta vaan ne tuhotaan, jolloin järjestelmään jää jäljelle kokonaisuudesta ns. jäännösentiteetti. Jäännösentiteetit ovat käsitteellisesti asiakirjajärjestelmissä tärkeitä, koska ne edustavat järjestelmässä aiemmin olleita entiteettejä. Ilman kyseisiä jäännösentiteettejä historiallisen asiakirjan koko kontekstin rekonstruointi olisi mahdotonta. MY-järjestelmissä erityyppisten entiteettien kuvataan olevan erilaisten palvelujen hallinnan alaisina, koska koko MYJ rakentuu palvelukeskeiselle arkkitehtuurille (ks. 2. Järjestelmäpalvelut): Käyttäjä/käyttäjäryhmäpalvelu hallinnoi käyttäjäentiteettejä sekä käyttäjäryhmäentiteettejä (ks. 3. Käyttäjä/käyttäjäryhmäpalvelu) Perusteet Käyttäjäroolipalvelu hallinnoi käyttöön liittyvä valtuuksia (ks. 4. Käyttäjäroolipalvelu) Luokittamispalvelu hallinnoi luokkia (ks. 5. Luokittamispalvelu) Asiakirjapalvelu hallinnoi asiakirjoja sekä asiakirjakoosteita (ks. 6. Asiakirjapalvelu) Metatietopalvelu hallinnoi metatietoja ja metatietopohjia (ks. 7. Metatietomallipalvelu) Säilytysaikapalvelu hallinnoi säilytysajan mukaisia toimenpiteiden suunnitelmia (ks. 8. Säilytysaikasuunnitelmapalvelu) Toimenpidekeskeytyspalvelu hallinnoi toimintokeskeytyksiä (ks. 9. Toimenpidekeskeytyspalvelu) Muut palvelut ovat sen sijaan täysin prosessipohjaisia, eivätkä ne hallinnoi entiteettejä. Näihin palveluihin kuuluvat: Haku- ja raportointipalvelu (ks. 10. Haku- ja raportointipalvelu) Asiakirjojen vienti järjestelmästä (ks. 11. Vientipalvelu) Vaikka MoReq2010 -määritys tukee palvelukeskeistä arkkitehtuuria ja käyttää sen mukaista terminologiaa, siinä on tiedostettu se, etteivät aiemmat erillistä palvelumallia hyödyntäneet asiakirjajärjestelmät ole välttämättä toimineet toivotulla tavalla. Tästä syytä MoReq2010 tyytyykin vain kokoamaan käytännön vaatimuksensa loogisiksi palvelukokonaisuuksiksi, joista jokaisen käytännön vaatimukset testataan yksitellen. Sellaisetkin MYJ:t, jotka eivät toteutuksessaan tarjoa erillisiä palveluja, voidaan sertifioida MoReq2010 -yhteensopiviksi. Kaiken kaikkiaan MoReq2010 -määrityksen lähestymistapa asiakirjahallintaan on tarkoin harkittu: se maalaa tulevaisuudenkuvan, jossa järjestelmien yhteistoimivuutta ei ole rajattu vain asiakirjojen siirtoon MYJ:stä toiseen. Sen sijaan, siinä halutaan ennakoida tulevaisuutta, jossa eri asiakirjajärjestelmät voivat jakaa yhteisiä palveluja. Tulevaisuuden organisaatiossa kaikilla asiakirjajärjestelmillä voi siis olla mahdollisuus hyödyntää yhtä yhteistä käyttäjä/käyttäjäryhmäpalvelua, käyttäjäroolipalvelua, luokittamispalvelua, metatietomallipalvelua, säilytysaikasuunnitelmapalvelua, toimenpidekeskeytyspalvelua ja/tai haku- ja raportointipalvelua. Kaavio 1h: Tulevaisuudessa useilla asiakirjajärjestelmillä voisi olla yksi keskitetty luokittamispalvelu. Tällainen lähestymistapa mahdollistaisi esimerkiksi yhden liiketoiminnan luokitusjärjestelmän määrittelemisen koko organisaatiolle ja sen hallinnoimisen keskitetysti 20 21

12 yhteisen luokittamispalvelun avulla. Tätä havainnollistaa Kaavio 1h. Samanlaista toimintaperiaatetta voitaisiin soveltaa muidenkin palvelujen osalta. Tulevaisuudessa yhteisten palvelujen hyödyntäminen ei välttämättä ole myöskään sidottu yhden organisaation sisälle. Yksi hallinnoija voisi esimerkiksi jakaa ja ylläpitää laajalti käytettävissä olevaa säilytysaikasuunnitelmien standardoitua kokonaisuutta, jota käyttäisivät kaikki tietyn sektorin organisaatiot. Vastaavasti, esimerkiksi jaetun toimenpidekeskeytyspalvelun avulla voitaisiin hallinnoida tietyn oikeusistuimen antamia toimenpidekeskeytyksiä Luokittaminen ja koostaminen MoReq2010 -määrityksessä on monia uusia käsitteitä. Niihin lukeutuu muun muassa käsitepari luokittaminen ja koostaminen. ISO standardin mukaan luokittaminen on liiketoiminnan tehtävien ja/tai asiakirjojen systemaattista tunnistamista ja järjestämistä ryhmiin siten, että noudatetaan luokitusjärjestelmän loogisesti strukturoituja käytänteitä, metodeja ja toimintasääntöjä (ISO :2001, 3.5). Luokituksen tarkoituksena on siis tarjota asiakirjalle liiketoimintakonteksti sekä luoda yhteys asiakirjan ja sen syntytapahtuman välille. Koostaminen sen sijaan tarkoittaa toisiinsa liittyvien asiakirjojen keräämistä yhteen. Toisin kuin luokituksen, koosteen muodostaminen voi perustua mihin tahansa organisatoriseen vaatimukseen tai kriteereihin ei vain liiketoimintakontekstiin. Koosteen rakenne on kerroksittainen, jolloin ylemmän tason kooste muodostuu useista alemman tason koosteista. Näin ollen koko asiakirjajärjestelmän voitaisiin todennäköisesti ajatella edustavan yhtä kokonaista ylemmän tason koostetta. Kaavio 1i: Perinteinen hierarkinen malli, jossa sekä luokat että koosteet on yhdistetty yhdeksi rakenteeksi (tällainen toteutustapa on mahdollinen MYJ:ssä, mutta MoReq2010 tarjoaa tässä asiassa enemmänkin joustavuutta) Jotkut aiemmista asiakirjahallinnan määrityksistä liittävät hierarkkisen luokitusjärjestelmän koostetason yläpuolelle, jolloin jokainen asiakirja perii aina luokkansa koosteen perusteella. Tässä lähestymistavassa käytetään luokkia ylemmän tason koosteiden tilalla (ks. Kaavio 1i). Kyseinen järjestelytapa voi onnistuneesti toteutettuna olla yksinkertaisuudessaan varsin puoleensavetävä, mutta toisaalta se on Perusteet myös varsin jäykkä, eikä aina toteutuskelpoinen todellisissa toimintaympäristöissä. Tähän lähestymistapaan sisältyvät rajoitukset ovat aikaan saaneet sen, että monissa tapauksissa organisatoriset ja asiapohjaiset elementit on sekoitettu tehtäväpohjaiseen liiketoiminnan luokitusjärjestelmään, jolloin tuloksena on paikallinen, yhteisön oma sekamuoto - hybridi. Monien organisaatioiden toimintaan sisältyy erilaisia ryhmä- tai projektipohjaisia tehtäviä. Niissä organisaatioiden taipumuksena on tavallisesti koostaa asiakirjat yhteen itse päätehtävän (esim. projekti) mukaan, eikä niinkään asiakirjat luoneen liiketoiminnan tai transaktion perusteella. Esimerkiksi pienessä yhdistyksessä sen jäseniin liittyviä asiakirjoja saatetaan säilyttää jokaisen jäsenen kohdalla omassa koosteessaan. Yksittäinen jäsenen kooste saattaa siten sisältää: Jäsenen alkuperäisen ilmoittautumiskaavakkeen, sekä tiedot sen käsittelystä ja hyväksymisestä Henkilötiedot, pankkiyhteystiedot ja henkilön omat yhteystiedot, sekä niihin tehdyt muutokset Vuosittaiset tilaus- ja jäsenmaksut Henkilön tehtävät yhdistyksessä ja hakemukset ja nimitykset niihin Kirjeenvaihtoa ja muuta informaatiota jäsenen toiminnasta yhdistyksessä Tiedot kustannuksista ja hyvitysvaateista Sopimukset, todistukset, lailliset dokumentit sekä luopumiskirjat jne. Kyseisessä esimerkissä jäsenhenkilön koosteen asiakirjat liittyvät erilaisiin tehtäviin, toimintaan ja transaktioihin, jolloin ne tulisi myös sijoittaa eri tehtäväluokkiin. Osalla näistä eri tehtäväluokkien asiakirjoista voi olla suhteellisen pitkiäkin lakisääteisiä säilytysajanjaksoja, koska säilytysajat määräytyvät tehtäväluokkien perusteella ja perustuvat erilaisiin oikeudellisiin tai muihin säädöksiin ja hyvän toiminnan periaatteisiin. Koosteen muilla asiakirjoilla voi sen sijaan olla varsin lyhyt säilytysaika, jonka jälkeen ne tuhotaan. Vaikka tällainen asetelma on varsin yleinen monissa organisaatioissa, sen yhdistäminen perinteiseen hierarkkiseen luokitusmalliin (ks. Kaavio 1i) on haasteellista, koska perinteisessä mallissa koko jäsenhenkilön koosteen tulee sopia yhteen ainoan luokitusjärjestelmän luokkaan. Tästä on väistämättä seurauksena ristiriita toiminnan tehokkuuden ja asiakirjahallinnan tarpeiden välillä. Yhtenä vaihtoehtona on luoda hybridiluokitusjärjestelmä, jossa luodaan esimerkiksi yläkäsitteitä (kuten avustustehtävät, asiakkaat, projektit, henkilökunta ja tapahtumat ). Toisaalta vaihtoehtoisesti itsestään muodostuvat koosteet voidaan hajottaa siten, että esimerkiksi kaikkien jäsenten ilmoittautumisasiakirjat löytyvät samasta luokasta/koosteesta (esim. jäsenyyshakemukset ). Tällöin esimerkiksi kaikkien jäsenten vuosittaiset tilausmaksuasiakirjat löytyisivät täysin erillisestä luokasta/koosteesta (esim. jäsenmaksut 2011 ). Todennäköisesti kumpikaan ratkaisu ei kuitenkaan ole kaikin puolin tyydyttävä. Erottamalla selkeästi luokan ja koosteen käsitteet toisistaan MoReq2010 antaa enemmän joustavuutta suunniteltaessa yhdessä pidettäviä asiakirjoja sekä päätettäessä luokitusjärjestelmästä ja sen käyttötavoista. Nämä toiminnallisuudet tekevät MoReq2010 :n helpommin sovellettavan käytännön tilanteissa. MoReq2010 :ssä koosteet voivat perustua operationaalisiin kriteereihin, kun taas luokitusta voidaan soveltaa mihin tahansa koosteen eri kerroksista. Tarpeen vaatiessa luokkiin voidaan yhdistää jopa yksittäisiä asiakirjoja (ks. Kaavio 5d, sekä lisätiedot osiossa 5. Luokittamispalvelu). Lisäksi voidaan edelleen hyödyntää myös Kaaviossa 1i havainnollistettua taaksepäin yhteensopivuutta

13 1.4.6 Säilyttäminen ja säilytysajan mukaiset toimenpiteet MoReq2010 :ssä liiketoimintaluokitus liittyy olennaisesti säilyttämiseen ja muihin säilytysajan mukaisiin toimenpiteisiin, jolloin jokaiseen luokkaan liittyy säilytysaikasuunnitelma ja jokainen asiakirja perii säilytysaikasuunnitelmansa omalta luokaltaan (so. luokitus määrää asiakirjan kohtalon). Tämä eroaa niistä lähestymistavoista, joissa säilytysaikasuunnitelma periytyy asiakirjan koosteen, ja vasta epäsuorasti sen luokan, perusteella. MoReq2010 :ssa eräs säilytysaikasuunnitelmaan liittyvä tärkeä piirre on, ettei asiakirjaan voi kerrallaan kohdistua useampia kuin yksi säilytysaikasuunnitelma. MoReq2010 sallii asiakirjan luokalta perityn alkuperäisen säilytysaikasuunnitelman kumoamisen, mutta kullakin hetkellä yksittäiseen asiakirjaan voi silti kohdistua vain yksi säilytysaikasuunnitelma kerrallaan. Tällöin ei ole vaaraa säilytystoimenpidekonflikteista, joiden ratkaisu vaatisi käyttäjien väliintuloa. Koska jokainen koosteen asiakirja voi kuulua eri luokkaan ja jokaisella on omalta luokaltaan peritty säilytysaikasuunnitelma, on mahdollista, että koosteen yksittäisillä asiakirjoilla säilytysajan mukaiset toimenpiteet aktivoituvat eri aikoihin. Tämän määräävät sekä organisaation käyttämät säilytysaikasuunnitelmat että kussakin tapauksessa määritellyt säilytyksen aktivointitapahtumat. MoReq2010 hyödyntää koosteen tuhoamisessa ns. alhaalta ylös -periaatetta, jolloin koosteen tuhoaminen on mahdollista vasta, kun koko sen sisältö on hävitetty ja kooste itse samalla sulkeutunut. Alhaalta ylös -periaatetta kuvataan yksityiskohtaisemmin osiossa Yksi kyseisen periaatteen eduista on se, ettei koosteille sen ansiosta tarvitse luoda säilytysaikasuunnitelmia. MoReq2010 mahdollistaakin ainoastaan asiakirjoihin liitetyt säilytysaikasuunnitelmat. Vaikka MoReq2010 :ssa säilytysajan mukaisia toimenpiteitä sovelletaan asiakirjoihin yksitellen, saman toimenpiteen suorittaminen yhtä aikaa useille asiakirjoille on myös mahdollista. MoReq2010 antaa esimerkiksi käyttäjälle mahdollisuuden luoda yhden yhteisen säilytysaikasuunnitelman kaikille koosteen asiakirjoille. Tämä luo helppokäyttöisyyttä ja takaa samalla yksinkertaisen mutta joustavan lähestymistavan säilyttämiseen ja säilytysajan mukaisiin toimenpiteisiin Käsittelyhistoriat ja kirjausketjut Perusteet ISO standardin vaatimusten mukaan metatietoja/ kirjausketjuja tulee käyttää siten, että ne säilyvät täydellisinä ja virheettöminä kuvauksina kaikista asiakirjaan kohdistuvista toimenpiteistä (ISO :2001, 8.3.2). MoReq2010 noudattaa tätä lähestymistapaa, mutta vie sen myös pidemmälle soveltamalla jokaisen asiakirjan kohdalla ISO standardin käsittelyhistorian käsitettä. ISO on kansainvälinen asiakirjojen metatietostandardi, joka kuvaa käsittelyhistoriaa seuraavalla tavalla: käsittelyhistoria- metatieto dokumentoi sekä entiteettiin että sen metatietoon liittyvät suoritetut asiakirjahallinnan tapahtumat ja muut hallintatapahtumat. Jokaisesta tapahtumasta määritetään tyyppi, mitä tapahtui, milloin tapahtui, miksi tapahtui ja kuka vastasi tapahtuman toteuttamisesta. Tämän elementin metatieto on ketju, joka dokumentoi tietyn tapahtuman. MoReq2010 :ssä jokaiselle entiteetille liitetään oma käsittelyhistoriansa. Yhteiskäyttöisyyden kannalta tämä on tärkeää, että siirrettäessä entiteettejä yhdestä asiakirjajärjestelmästä toiseenj okainen entiteetti siirretään kokonaisuutena, johon sisältyvät sen metatiedot, käsittelyhistoria, käyttöoikeudet yms. Käsittelyhistoria on olennainen osa entiteettiä. Tämä antaa jokaiselle MYJ:lle mahdollisuuden sekä tuoda että tulkita kunkin entiteetin tapahtumat aiemmassa asiakirjajärjestelmässä. Vaikka käsittelyhistoriametatiedot on sidottu entiteetteihin, MoReq2010 avaa kuitenkin koko MYJ:än näkymän järjestelmän kirjausketjusta, jolloin käyttäjät voivat hakea tietoja kaikkien entiteettien käsittelytapahtumista ja lajitella ne tapahtumapäivämäärien mukaan. Tällä tavoin kaikkiin käsittelyhistoriametatietoihin kertyneet tapahtumat muodostavat MYJ:n kirjausketjun. MoReq2010 -määrityksen mukaan entiteettien käsittelyhistoriaa ja metatietoja karsitaan entiteettien tuhoamisen yhteydessä suhteessa ISO standardin ohjeistukseen, jonka mukaan kirjausketju tulisi säilyttää vähintään yhtä kauan kuin dokumentti (ts. asiakirjasisältö), johon ne liittyvät (ISO :2001, 8.3.2) Modulaarinen arkkitehtuuri Kaavio 1j havainnollistaa MoReq2010 -määrityksen modulaarista arkkitehtuuria. Kaavion jokainen laatikko edustaa joko yhden palvelun tai moduulin vaatimuskokonaisuuksia. Määrityksen ensimmäisessä osassa (Osa 1) määritellään ydinpalvelut, jotka tarjoavat MoReq2010 -yhteensopivuuden kannalta välttämättömät toiminnallisuuksien vähimmäisvaatimukset. Toisin sanoen ne määrittelevät yksinkertaisimman mahdollisen MYJ-kokonaisuuden rakenteen. Kaavio 1j: MoReq2010-määrityksen rakenne. Osa ydinpalvelujen kuvaamista toiminnallisuuksista voidaan toteuttaa vaihtoehtoisilla, mutta yhtä lailla pätevillä, tavoilla. Tällaisissa tilanteissa MoReq2010 hyödyntää nk. plug-in -moduuleja (lisämoduuleja). Jokainen plug-in -moduuli on toiminnallisuudeltaan samanlainen kuin muut saman sarjan plug-in -moduulit. MYJ:ssä täytyy olla vähintään yksi sarjan moduuleista, mutta järjestelmä voi myös toteuttaa useamman kuin yhden moduulin. Ydinpalveluissa käytetään plug-in -moduuleja luomaan joustavuutta seuraaviin toiminnallisuuksiin: Eri käyttöliittymät MYJ:ä voivat hallinnoida joko suoraan käyttäjät (ihmisille tarkoitetun käyttöliittymän kautta) tai toiminnan tukijärjestelmät (koneella prosessoitavan käyttöliiittymän kautta) Eri luokitukset MYJ:ssä luokittaminen voidaan toteuttaa tavoin (esim. käyttäen hierarkkista luokitusjärjestelmää) Eri tyyppiset asiakirjat - MYJ:ssä voi olla erityyppisiä asiakirjoja (esim. elektronisia komponentteja fyysisten sijasta) MoReq2010 -määrityksen ensimmäisessä osassa (Osa 1) kuvatut ydinpalvelut ja plug-in -moduulit muodostavat keskeisen alustan, jonka pohjalle erilaisia laajennus

Suomenkielinen editio - osa 1a Ydintoiminnot. moreq2010 asiakirjajärjestelmien modulaariset vaatimukset

Suomenkielinen editio - osa 1a Ydintoiminnot. moreq2010 asiakirjajärjestelmien modulaariset vaatimukset MoReq2010 Suomenkielinen editio osasta ydinpalvelut versiosta 1.1 moreq2010 asiakirjajärjestelmien modulaariset vaatimukset Suomenkielinen editio - osa 1a Ydintoiminnot Versio 1.1 1 moreq2010 asiakirjajärjestelmien

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

SÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy

SÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy SÄHKE- ja Moreqvaikutukset asian- ja Ju dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy Affecto Enterprise Information Management -ratkaisujen edelläkävijä Pohjois- Euroopassa

Lisätiedot

Säilytysaikasuunnitelmapalvelu

Säilytysaikasuunnitelmapalvelu 8 Säilytysaikasuunnitelmapalvelu 8.1 Tietoa palvelusta Palvelun nimi: Palvelun version 1.0 Työkalun palvelutunniste (ks. M14.4.42) 8.2 Avainkäsitteet 8.2.1 Moreq2010 asiakirjan elinkaari Säilytysaikasuunnitelmapalvelu

Lisätiedot

Taltioni teknisen alustan arviointi

Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni teknisen alustan arviointi Taltioni sidosryhmätilaisuus, 10.1.2012 Jaakko Lähteenmäki, Niilo Saranummi 1/11/2012 2 Selvitystyön kohde Selvitystyö: VTT & Fujitsu Keskeiset vaatimukset Taltioni-palvelulle?

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

Pyrkimyksiä sähköisen tiedon haltuunottoon ja elinkaaren hallintaan

Pyrkimyksiä sähköisen tiedon haltuunottoon ja elinkaaren hallintaan Pyrkimyksiä sähköisen tiedon haltuunottoon ja elinkaaren hallintaan Kohti avointa ja kestävää tietoa seminaari. Mikkelin ammattikorkeakoulu 20.11.2014. Juho Rännäli, VTM, IRMS Fellow fi.linkedin.com/in/juhorannali/

Lisätiedot

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä

Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009. Keskeisiä käsitteitä Asiakirjahallinnon opas organisaatiomuutostilanteisiin AL/6640/07.01.01.00/2009 Liite 1 Keskeisiä käsitteitä Aineisto Asiakirjallisen tiedon käsittelyprosesseissa tuotettu kokonaisuus (metatiedot ja tiedostot).

Lisätiedot

Lomalista-sovelluksen määrittely

Lomalista-sovelluksen määrittely Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Lomalista-sovelluksen määrittely Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikka Dokumentti 14.10.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Thomas

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen

Lisätiedot

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu toimijana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkeli on historiallisen tiedonhallinnan

Lisätiedot

Metatiedot ja sähköinen asiakirja

Metatiedot ja sähköinen asiakirja Metatiedot ja sähköinen asiakirja Suomen XII liikearkistopäivät, Tampere 13.9.2007 Pekka Henttonen Metatiedon käyttötarkoitukset Tietoresurssien identifioiminen: mitä on olemassa haku: mistä tieto löytyy

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Sähköpostin arkistointi

Sähköpostin arkistointi Suomen XII liikearkistopäivät 1 12.-13.9.2007 Tampere Sähköpostin arkistointi www.industrialitc.fi 2 Esityksen sisältö Sähköpostiarkistointi osana informaation hallintaa ja ECM-kokonaisuutta Lainsäädäntö

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT 1 (8) Kansallisarkisto SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 2.0 (21.2.2013) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 2.0 21.2.2013 Mikko Eräkaski Poistettu toiminta-auditointia koskeva osio

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO RY

SUOMEN KUNTALIITTO RY Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...

Lisätiedot

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta?

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Arkistonhallinnan maisteriohjelma Jyväskylä 14.1.2010 Marjo Rita Valtonen Sisältö 1. Asiakirjatiedon hallinnan käsitteitä 2. Archival Methods 3. Arkistotieteellisen

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

SFS-ISO/IEC 27002:2014 Tietoturvallisuuden hallintakeinojen menettelyohjeet

SFS-ISO/IEC 27002:2014 Tietoturvallisuuden hallintakeinojen menettelyohjeet SFS-ISO/IEC 27002:2014 Tietoturvallisuuden hallintakeinojen menettelyohjeet Yleisesittely Julkaisutilaisuus 12.6.2014 Teknologiajohtaja Aki Siponen, Microsoft Oy SFS-ISO/IEC 27002:2013 tietoturvallisuuden

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN

REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Arkistolaitos REKISTERI- JA TIETOKANTA-AINEISTOJEN SIIRTÄMINEN VAPA-PALVELUUN Ohje v. 1.0 (16.10.2012) Kansallisarkisto Rauhankatu 17 PL 258, 00171 Helsinki Puh. Tel. (09) 228 521 arkisto@narc.fi Riksarkivet

Lisätiedot

Avoimet standardit ja integraatio

Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Avoimet standardit ja integraatio Trendin ainutlaatuinen lähestymistapa avoimiin standardeihin ja integraatioon tarjoaa odottamasi hyödyt, sekä markkinoiden johtavat innovaatiot

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Projektikoordinaattori Minna Vänskä, Helsingin yliopisto Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät To 1.10.2009 6.10.2009 1 Sähköisiä palveluja asiakkaille Opintojen haku

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

Webforum. Version 15.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-03-28

Webforum. Version 15.1 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-03-28 Webforum Version 15.1 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2015-03-28 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Dokumentit... 5 Uudet versiot dokumenttien katseluohjelmista ipadille... 5 Dokumenttien

Lisätiedot

Viasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy

Viasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy Mallipohjaista projektinhallintaa Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy Web-pohjainen projektiportaali, mikä tarjoaa tehokkaat työvälineet hankkeen tietojen hallintaan, aineiston

Lisätiedot

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Liikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012. Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt. Juha Anttila IITC

Liikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012. Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt. Juha Anttila IITC Liikearkistoyhdistys Teemapäivä 6.6.2012 Sharepoint ja arkistointi - missä mennään juuri nyt Liikearkistoyhdistys, Teemapäivä 6.6.2012 Ohjelma 12.00 Avaus Osmo Palonen, LAY 12.05 Sähke2 TOS, TOJ ja sertifiointi

Lisätiedot

ECDL Tietokannat. Copyright 2015 ECDL Foundation ECDL Tietokannat Sivu 1 / 7

ECDL Tietokannat. Copyright 2015 ECDL Foundation ECDL Tietokannat Sivu 1 / 7 ECDL Tietokannat Copyright 2015 ECDL Foundation ECDL Tietokannat Sivu 1 / 7 Tavoite Tässä esitellään tutkintovaatimukset moduulille ECDL Tietokannat, joka määrittelee tarvittavat tiedot ja taidot näyttökokeen

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1

VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 VALDA-tietojärjestelmän j versio 1 Mitä palveluita tarjotaan VALDA-tietojärjestelmän ensimmäisestä versiosta? Mitä hyötyä saat tästä organisaatiollesi? IBM, Helsinki 14.5.2009 Hankepäällikkö Toini Salmenkivi

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä

ecome Markkinoiden kehittynein julkaisujärjestelmä ecome Ecome Finland Oy Itämerenkatu 3 p. 020 7749 580 00180 Helsinki p. 020 7749 585 Suomi - Finland ecome@ecome.fi y. 2193874-3 www.ecome.fi Ecome-järjestelmä pähkinänkuoressa Ecome on suomalaisen yhtiön

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 9. Luento Tietoturvallisuus Tiedon ominaisuudet

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Sisällönhallintahanke

Sisällönhallintahanke Sisällönhallintahanke 1 Käsitteet 1/2 Sisältö Tässä hankkeessa käsitellään asiakirjamuotoista ja pääasiassa sähköistä sisältöä Sisältöä ovat esim.: viralliset asiakirjat dokumentit raportit ja julkaisut

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto Syntysähköisten asiakirjojen j digitointi it i ti Markus Merenmies / Kansallisarkisto OSA I : Johdanto ja viitekehys Lähtökohtia Viranomaisten syntysähköisten asiakirjojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

Webforum. Version 15.3 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-09-21

Webforum. Version 15.3 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-09-21 Webforum Version 15.3 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2015-09-21 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Alustan otsikointi... 5 Alustan otsikoinnin uusi ryhmittely käyttäjän kuvalla... 5 Aloita

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Lataa-sovellus. 1. painos

Lataa-sovellus. 1. painos Lataa-sovellus 1. painos 2008 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Nokia tune on Nokia Oyj:n äänimerkki.

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus

Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Onnistunut Vaatimuspohjainen Testaus Kari Alho Solution Architect Nohau Solutions, Finland Sisältö Mitä on vaatimuspohjainen testaus? Vaatimusten ymmärtämisen haasteet Testitapausten generointi Työkalujen

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

CAMA 2 BASE -projekti

CAMA 2 BASE -projekti CAMA 2 BASE -projekti SÄHKE -expo 29.11.2012 Maija Pylkkänen DM 1046726 11/2012 Copyright Tekes CAMA 2 BASE Viiden viraston yhteinen projekti (Energiamarkkinavirasto, Metsäntutkimuslaitos, Säteilyturvakeskus,

Lisätiedot

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje

Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sonera Viestintäpalvelu VIP VIP Laajennettu raportointi Ohje Sisällysluettelo VIP Laajennettu raportointi... 3 Luo raportti Laajennetun raportoinnin työkaluilla... 4 Avaa Laajennettu raportointi... 4 Valitse

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Pika-aloitusopas. Sisältö: Projektin luominen Projektin muokkaaminen ja hallinnointi Projektin/arvioinnin tulosten tarkastelu

Pika-aloitusopas. Sisältö: Projektin luominen Projektin muokkaaminen ja hallinnointi Projektin/arvioinnin tulosten tarkastelu Pika-aloitusopas Sisältö: Projektin luominen Projektin muokkaaminen ja hallinnointi Projektin/arvioinnin tulosten tarkastelu Tämä asiakirja on laadittu auttamaan sinua hallinnoimaan nopeasti CEB TalentCentral

Lisätiedot

Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Rajupusu Leaderin kehittämishanke Luonto- kulttuuri- ja perinneympäristön kohteiden paikkatiedon yhteisöllinen tuottaminen ja hyödyntäminen mobiili- ja verkkoympäristössä Mobiilipaikkatietowiki ja lähiympäristö Rajupusu Leaderin kehittämishanke

Lisätiedot

Kansallisarkisto SÄHKE2-AUDITOINNIT PALVELUKUVAUS. v. 1.0 (18.4.2012)

Kansallisarkisto SÄHKE2-AUDITOINNIT PALVELUKUVAUS. v. 1.0 (18.4.2012) 1 (9) Kansallisarkisto SÄHKE2-AUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 1.0 (18.4.2012) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 1.0 18.4.2012 Mikko Eräkaski ensimmäinen julkaistu versio 2 (9) Sisältö: 1. Yleistä

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

TeliaSonera Identity and Access Management

TeliaSonera Identity and Access Management TeliaSonera Identity and Access Management 22.10.2009 EMC Forum Juha Arjoranta 1 TeliaSonera Identity and Access Management Alustus käyttövaltuushallintaan IAM kokonaisratkaisun elementit Nykytilaa ja

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

Kumppaniratkaisu. M-Files Cloud Vault Dokumenttien hallinta on helppoa. Paranna tietotyön tehokkuutta ja laatua!

Kumppaniratkaisu. M-Files Cloud Vault Dokumenttien hallinta on helppoa. Paranna tietotyön tehokkuutta ja laatua! Kumppaniratkaisu M-Files Cloud Vault Dokumenttien hallinta on helppoa Paranna tietotyön tehokkuutta ja laatua! Vaihdoimme vanhan järjestelmän M-Filesiin viikonlopun aikana. Henkilökunnan kouluttamiseen

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Sähköinen tiedonkeruuportaali. Käyttöohje

Sähköinen tiedonkeruuportaali. Käyttöohje Sähköinen tiedonkeruuportaali Käyttöohje Vianova Systems Finland Oy Tammikuu 2015 Sisältö: 1. YLEINEN... 2 1.1. Kirjaudu sisään... 2 1.2. Asetukset... 2 1.3. Projektivalinta... 2 1.4. Haku... 3 1.5. Toimintamalli...

Lisätiedot

ZENworks Application Virtualization 11

ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks Application Virtualization 11 ZENworks / perinteinen asennus ZENworks virtualisointi Ei erillistä asennusta Ei vaadita erilisiä oikeuksia Oletusasetukset mukana Eri versiot samanaikaisesti Sama

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisen arkistoinnin käyttöönotosta

Kokemuksia sähköisen arkistoinnin käyttöönotosta Kokemuksia sähköisen arkistoinnin käyttöönotosta SÄHKE-expo 29.11.2012 Maija Pylkkänen Tekesin asiakirjahallinto - Tekes on TEM:in alainen virasto, perustettu 1983 - Asiakirjapalvelut tiimi on osa oikeus-

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move

Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move www.siemens.fi/paloturvallisuus Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move Yhdistä nykyinen paloilmoitusjärjestelmäsi Sintesoon. Se on palontorjunnan uusi ulottuvuus. Infrastructure & Cities

Lisätiedot

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta

Lisätiedot

Nokia Muunnin (CA-55) Asennusopas. 9238687 1. painos

Nokia Muunnin (CA-55) Asennusopas. 9238687 1. painos Nokia Muunnin (CA-55) Asennusopas 9238687 1. painos Copyright 2005 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän asiakirjan sisällön jäljentäminen, jakeleminen tai tallentaminen kokonaan tai osittain on kielletty

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011

Lisätiedot

GroupDesk Toiminnallinen määrittely

GroupDesk Toiminnallinen määrittely GroupDesk Toiminnallinen määrittely Tilanne: Paikallinen oppilaitos, kuvitteellinen WAMK, tarvitsee ryhmätyöhön soveltuvan sähköisen asioiden hallintajärjestelmän ja ryhmätyöohjelmiston, jonka ajatuksena

Lisätiedot

asapflow - Yksinkertaistetut työprosessit saumattomalla yhteydellä SharePointiin ja SAP-järjestelmään

asapflow - Yksinkertaistetut työprosessit saumattomalla yhteydellä SharePointiin ja SAP-järjestelmään asapflow - Yksinkertaistetut työprosessit saumattomalla yhteydellä SharePointiin ja SAP-järjestelmään 2 asapflow Saumaton yhteys SharePointista SAP-järjestelmään asapflow on ADSOTECHin kehittämä sovellusperhe,

Lisätiedot

Adobe -määrälisensointi

Adobe -määrälisensointi Adobe -määrälisensointi VIP-jälleenmyyjäkonsolin käyttöopas Value Incentive Plan -ohjelmalle (VIP) Versio 3.1 syyskuu 12, 2013 Voimassa 15.8.2013 lähtien Sisältö Mikä on VIP-jälleenmyyjäkonsoli?... 4 Aloitus...

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito

Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito Pitkäaikaissäilytyksen toiminta ja ylläpito Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Sisältö PAS kokonaisarkkitehtuurissa

Lisätiedot