ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA LÖYTÄMISEN ILO. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo
|
|
- Ari-Pekka Kivelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA LÖYTÄMISEN ILO SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo
2 VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN
3 AIHEINAMME VOISI OLLA Oireilun informaatio Mitä oireileva lapsi tarvitsee, vaikkei ehkä halua? Mitä lapsi ei tarvitse, vaikka ehkä haluaakin? Oikeanlainen vs. vääränlainen lapsen varjelu? Milloin hoito voi ylläpitää tai pahentaa häiriötä?
4 IHMINEN IHMISELLE AINUTLAATUINEN SUHDE SINUN JA MINUN VÄLILLÄ Olen onnistunut olemaan asiakkailleni avuksi eniten silloin, kun olen ollut vähiten asiantuntija, vähiten psykoterapeuttimainen, jonkun mielestä jopa epäammatillinen Yleensä silloin olen ollut eniten ihmisenä ihmiselle kuin kuka tahansa juttelemassa kuin kelle tahansa tärkeälle ihmiselle.
5 MIKÄ ON EETTISTÄ? MITÄ ON AUTTAMINEN? Psykologia: Lääketiede: Lastensuojelu: Muu sosiaalihuolto:
6 MASENTUNEELLE LÄÄKKEITÄ Jos ja kun tehtäväni on antaa lääke, koska se on potilaalle määrätty, annan lääkkeen tiedostaen, Sen olevan hyödytön useimmille Sen olevan vaarallinen joillekin Sen aiheuttavan paljon sivuvaikutuksia Mikä minä silloin olen, jos ja kun näin teen?
7 LÄÄKKEIDEN SIVUVAIKUTUKSIA
8 AUTTAVA KESKUSTELU Puhuvaan, puhuvaan, joo puhuvaan, AAIVAN! Ammatillisuus ei useinkaan ole normaalia. Parhaat auttamisen konstit tuppaavat kuitenkin kuulumaan normaali-ihmisen ja lähimmäisen tonttiin.
9 ILMEKÄÄN EI VÄRÄHDÄ
10 KIMI KUULI HAUSKAN TARINAN
11 KIMI KUULI SURULLISEN TARINAN
12 KIMI KUULI ÄRSYTTÄVÄN TARINAN
13 KIMI KUULI MIELENKIINTOISEN TARINAN
14 KIMI KUULI TYRMISTYTTÄVÄN TARINAN
15 KIMI KUULI MITÄ PSYKOTERAPIASSA TODELLISUUDESSA TAPAHTUU
16 MINKÄLAINEN ASIAKAS ON LIIAN VAATIVA, HAASTAVA, SAIRAS? Minkälainen asiakas on liian haastava meille? Minkälainen asiakas ei asetu löydettäväksi? Minkälainen asiakas ei sovellu meidän järjestelmään? Minkälainen asiakas ei sovellu jatkoon?
17 HYLÄTTYJEN HYLKÄÄMISIÄ Monta kertaa joudumme houkuttelemaan asiakkaan suhteeseen kanssamme. Mitä enemmän asiakkaalla on hylkäämisen kokemuksia taustallaan, sitä enemmän joudumme houkuttelemaan hänet kiintymään meihin, luottamaan meihin Lopulta asiakas luottaa, ehkä kiintyy jopa. Mutta mitä traumatisoituneempi ihminen, sitä enemmän hän myös testaa voiko meihin luottaa. Ja mitä me sen jälkeen teemmekään?
18 SOPIMATON ASIAKAS Ohjataan eteenpäin Eli hylkäämme hylätyn Ensin pakotamme suhteeseen Vuorovaikutusta ei voi pakottaa yhtään pidemmälle, kuin mikä nyt on mahdollista.
19 TEE SE MIKÄ ON MAHDOLLISTA Vältä mahdottomuutta. Jos jokin juttu toimii, hyvä. Jos jokin juttu ei toimi, vaihda se. Älä vaadi toiselta sellaista mikä ei ole mahdollista. Muista, että ihmistä ohjaavat ensisijaisesti uskomukset, eivät tosiasiat niinkään. Kyvykkyysuskomus voittaa kyvyt.
20 EDISTÄMISTÄ VAI YLLÄPITOA Potilaalla menossa psykoterapia, ei muuta vikaa. Minkälainen hoito/ tukeminen/ ohjaus auttaa? Minkälainen apu ylläpitää ongelmia?
21 MITÄ MEILLE OPETTAISI AIHEESTA NANNY MCPHEE??
22 MCPHEE Se mitä ihminen tarvitsee ja se mitä ihminen haluaa eivät useinkaan ole sama asia. Se mikä ihmistä auttaa ja se mitä hän meiltä pyytää eivät useinkaan ole sama asia. Kun ihminen tarvitsee meitä eniten hän usein haluaa meitä vähiten. Kun hän haluaa meitä eniten, hän ei enää tarvitse meitä.
23 KEITÄ OHJAAMME MIELUITEN? Millainen on ideaaliasiakas? Kiva, motivoitunut, miellyttävä, ajoissa, kannustava, värikäs, mielenkiintoinen, hassu, kiinnostava, kunnioittava, rauhallinen Analyytikkojen kriteerit: Asiakkaalta edellytetään neljän V kriteerin täyttymistä Potilaan tulee olla riittävän Varakas Viehättävä Verbaalinen Virkeä eli viriili
24 ELI IHANNEASIAKAS On täysin terve. Hänellä on kaikki hyvin. Hän tuskin tarvitsee palvelujamme.
25
26
27
28
29 KIKKOJA KONSTIKKAASEEN KÄYTÖKSEEN TYÖKALUPAKKI 2.0 LASTEN JA NUORTEN KONSTIKKAAN KÄYTÖKSEN KOHTAAMISEEN
30 KIKKOJA KONSTIKKAASEEN KÄYTÖKSEEN PAHA IHMINEN HALVAANTUNUT TUNNELOHKO, JONKA JOIDEN TUOTTAMAT ON SUN VOIVAT ELVYTTÄÄ KULUNEET AJATUKSET, JONKUN TOISEN NÄKEMYSTEN MUOTOON TEHDYT LINJAT JA LOPUTON RAKKAUS JOTTEI KÄVISI SEN OSUESSA ATMOSFÄÄRIIN NIIN KUIN KÄY AVARUUSROMULLE KUN SE TAHTOO PALATA KOTIINSA EIKÄ USKO ENNUSMERKKIEN VOIVAN TARKOITTAA MITÄÄN OTA VALTA POIS NIIDEN KÄSISTÄ JOTKA KUITENKAAN EIVÄT YMMÄRRÄ OLE ILOLLA PAHA IHMINEN ÄLÄ KUMARRA NIIDEN PATSAITA ONGELMAT OLE ILOLLA PAHA IHMINEN TÄMÄ EI OLE KUOLINVUODE: OLE OLE HYVÄ JA TEE SE MUUALLA, HYGIENIAN VUOKSI ON SYYTÄ KANTAA VERHOO JOTTEI AIVAN KAIKKIEN TARVI NÄHDÄ TUOLLAISTA VAIKKA NE RAKASTAA KYLLÄ TIRKISTELLÄ JA TUNTEA YLEMMYYDENTUNNETTA, JOTA NE EI KOSKAAN LUNASTA NIILLE ON VAHINGONILO ILOA PUHTAIMMILLAAN 30
31 VALITETTAVAN USEIN Hoito ylläpitää myös ongelmaa. Eräs kiitelty Opettaja neuvoi jo 2000 vuotta sitten: Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
32
33
34
35 KOHTAAVATKO KEMIAT? Minkälaiseen suhteeseen ryhdyn?
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48 TUNTEET OVAT TOTTA - Tunteet eivät aktivoidu sattumalta. - Tunteilla on tarkoitus (yleensä kokijalleen hyvä) - Tunteisiin on mahdollista vaikuttaa.
49 EI OLE HÄIRIINTYNYT LAPSI Vaan häiritty lapsi.
50 EI HANKALA JA MAHDOTON LAPSI Vaan hankalia kokenut lapsi, joka on selvinnyt mahdottomasta tilanteesta kumminkin hengissä.
51 OIREIDEN TARINA On hyvä tutkia ja varmistaa ensin helpot vaihtoehdot: Uni Ravitsemus Suoja Turva Kiintymyssuhteet Kaverit Virikkeet Ennen monimutkaisempia tarinoita syy seuraussuhteista.
52 MITÄ MONIMUTKAISEMPI TARINA Siitä johdetun intervention vaikuttavuus on epävarmaa.
53 MITÄ TUNTEET OIKEASTAAN OVAT? Tunteet ovat neurologisia ohjelmia, jotka vaativat toimintaa. Samalla tunne muuttaa elimistön energiatasoa ja mielen toimintaa niin, että toiminta onnistuisi mahdollisimman hyvin.
54 MIKÄ ON TUNTEEN (KOKIJALLEEN ALUN PERIN HYVÄ) FUNKTIO? Tunteilla on viesti mitä tämä tunne haluaa? Vireystason nousu mahdollistaa toiminnan Vireystason lasku- mahdollistaa rauhoittumisen, pysähtymisen Tunteet ovat energiaa: välttämiseen tähtäävää, pysäyttävää, ohjaavaa minkä suuntaista tunne-energiaa näen? Jotta voimme vaikuttaa tunteisiin, meidän on pysähdyttävä Kuuntelemaan tunteita ja niiden kirjoa toisten ja omien.
55 YMMÄRTÄVÄ YHTEYS KOKONAISVALTAINEN KOHTAAMINEN Jokainen meistä tietää miltä tuntuu olla laadukkaassa suhteessa osapuolena. Jokainen luultavasti myös tietää, miltä tuntuu olla huonossa suhteessa osapuolena. Mistä sen milloinkin tietää?
56 KOHTAAVATKO KEMIAT? Minkälaiseen suhteeseen ryhdyn? Sellaiseen joka mahtuu sydämeen.
57 NONVERBALIIKKA VIHJEITÄ SIITÄ, MITEN MEILLÄ MENEE Äänenpainot, puherytmi, intonaatio, äänen voimakkuus ja sointi, sanavalinnat Asento Eleet Ilmeet Mikroilmeet Mikroeleet 57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77 ILMEET, MIKROILMEET Viha = 77
78 Halveksunta 78
79 Inho 79
80 Pelko 80
81 Onnellisuus 81
82 Surullisuus 82
83 Yllätys 83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115 EVERYTHING IS NOT AS IT SEEMS Primaarit eli ensisijaiset tunteet niitä tunteita, joita tilanteet ja kokemukset luovat. Toissijaiset tunteet suojaavat minää joltain itseä uhkaavalta tunnekokemukselta. Esim. ahdistus suojaa avuttomuudelta, viha suojaa surulta jne.
116 TIEDOSTAMATON DISSOSIAATIO TORJUNTA DEFENSSIMEKANISMIT On mahdollista, että henkilö ei itse oivalla mikä hänessä laukaisee jonkin tunteen. Defenssien tarkoitus on minän suojaaminen sillä hetkellä liian vaikeilta vaikuttavilta tunteilta.
117 ESIMERKIKSI Torjunta, kieltäminen ja kiistäminen vaikea ja ahdistava asia katoaa, kun sitä ei nähdä Taantuma eli regressio palataan ikäänsä varhaisemmalle kehitysasteelle, koska ei haluta kantaa odotettua vastuuta omasta ja toisten hyvinvoinnista Projektio eli heijastaminen omat hankalat ajatukset, toimintaimpulssit ja käyttäytymispiirteet siirretään itsen ulkopuolelle
118 PROJEKTIO ELI HEIJASTAMINEN Pelkään olevani huonompi. syytän muita huonoiksi. En ole täysin rehellinen. syytän muita epärehellisiksi Olen salaa vihainen. syytän muita vihaisiksi.
119 INTROJEKTIO Sisäistäminen jonkun muun haluamaa asiaa tai ominaisuutta imetään osaksi itseä, vaikkei se luonnostaan olisi osa itsen luonnetta
120 Selittäminen, rationalisaatio ja älyllistäminen
121 Arvon kielto
122 Kohteen siirto tai vaihto - transitionaaliobjekti
123 Vastakohdaksi kääntäminen eli reaktionmuodostus
124 Tyhjäksi tekeminen
125 Torjunta
126 Tunteen eristäminen eli isolaatio
127 KORKEAMMAN TASON DEFENSSIT Kompensaatio eli korvaaminen Sublimaatio eli tarpeen jalostaminen
128 FEELINGS Primaaritunne Reaktiivinen tunne Ymmärrettävä ja looginen tunne ko tilanteessa Sekundääritunne Tarkoituksena estää primaaritunne Ei useinkaan looginen alitajunnan aikaansaannos Välinetunne Opitun seurauksena ihminen käyttää tunteita keinoina aikaansaada itselleen mielihyvän lisääntymistä tai mielipahan vähenemää.
129 TUNNESANOJA Ahdistus Jännittäminen Vahingonilo Myötäylpeys Toivo Turhautuminen Luottamus Rakkaus Kiitollisuus Ihailu Myötätunto Hilpeys Innostus riemu Tyytyväisyys Helpotus Katumus Syyllisyys Ylpeys Kateus Mustasukkaisuus Paheksunta Viha Pelko Inho Suru Ilo Halveksunta Hämmästys Uteliaisuus Hämmennys Häpeä nolostuminen
130 TUNTEEN VOIMAKKUUS JA INTENSITEETTI Mentaalinen kierroslukumittari Onko tunteesta seuraava toiminta hallinnassa?
131
132 VIHA Millaiset tilanteet saavat sinut vihaiseksi? Mitä toisen viha sinussa herättää? Mistä työntekijän viha yleensä nousee? Ärtyneisyys, kiukku, suuttumus, vihamielisyys, raivo mitä näet tai koet työssäsi?
133 JOS VIHA ON SEKUNDÄÄRITUNNE Monesti vihan takana on piilossa muita tunteita, esim. häpeää. Toissijaisen tunteen tunnistaminen, antaa myös vihalle uutta muotoa. MITÄ SINUSSA TAPHTUU, KUN KOHTAAT VIHAISEN IHMISEN?
134 SURU Millaiset tilanteet saavat sinut surulliseksi? Mitä työntekijän suru sinussa herättää? Millaisia jälkiä masentuneen kohtaaminen sinuun jättää? Voimakkaimmat surun aiheuttajat liittyvät merkityksellisiin suhteisiin. Kun koehenkilöitä pyydettiin viettämään 15 minuuttia masentuneen seurassa, 15 minuutin jälkeen henkilöt olivat ärsyyntyneempiä ja ahdistuneempia. Ilmeisesti masennusta katsellessaan ihmiselle tulee helposti avuton olo. Minkä verran töissä tulisi olla tilaa surulle? Työkaverin menettäminen, läheisen kuolema, osaston lakkautus, vakava työtapaturma
135 SURU PARANEE SUREMALLA EI VATULOIMALLA Surulle on hyvä antaa tilaa ja hyödyntää sen ajatuksia jäsentävä voima ei kannata jäädä vellomaan. Suru poistuu suremalla ja keskinäisellä tuella. Surulla on monia myönteisiä vaikutuksia elämässä ja työelämässä jos sitä osataan käsitellä oikein.
136 INHO Millaiset tilanteet saavat sinut kokemaan inhoa? Inho on vahvasti sosiaalinen tunne. Moraalinen inho: kun jokin koetaan epäreiluksi tai moraalisesti arveluttavaksi. Inho tarttuu ja leviää laajalle alkuperäisestä aiheuttajastaan. Inho lisää kielteisyyttä ja kriittisyyttä.
137 INHON HYVÄ TARKOITUS Inhoa on vaikea tukahduttaa. Inhon kanssa työskentely: välttäminen, tottuminen Kuuntele inhoasi myönteisesti. Sillä on sinulle jotakin kerrottavaa. Alkuperäinen tehtävä: suojella sopimattomalta ravinnolta. Mitä se tässä tilanteessa tarkoittaa?
138 PELKO Alun perin elämää suojaava tunne. Millaiset tilanteet saavat sinut pelkäämään? Mitä toisen pelko sinussa herättää? Pelko nostaa vireystilaa Toisaalta pelko kapeuttaa mieltä Mitä teidän työpaikalla pelätään?
139 AHDISTUS Yksi pelon muodoista, jossa pelolla ei ole selkeää kohdetta. Millaiset tilanteet saavat sinut kokemaan ahdistusta? Mitä muiden ahdistus sinussa herättää? Ahdistus lisää vireystilaa ja jää herkästi päälle. Kapeuttaa ajattelua ja kuluttaa ihmistä. Ahdistuksen käsittely usein haastavaa. Ahdistuneen ajatukset pyörivät usein kehää Ahdistuksen taustalla voi olla muita tukahdutettuja tunteita. Voi olla suojatunne.
140 TURHAUTUMINEN Kun tahtomisen tielle tulee esteitä. Ajattelun taso heikkenee. Kirkasta itsellesi, mitä haluat? Yritä muuttaa ulkoisia olosuhteita tai Yritä käsitellä omaa tunnetilaasi, turhautumista. Mitä sellaista minä nyt haluan, mikä on estynyt? Tee lista kaikesta, mitä olet jo kokeillut. Mitä voisit vielä kokeilla?
141 TUNTEET TARTTUVAT! Tunteet eivät ole yksityisasia ne leviävät tehokkaasti.
142 TUNTEISIIN VAIKUTTAMISEN PERUSTEET Tunteisiin vaikuttamisen kaksi suuntaa 1. Kielteisten tunteiden käsittely 2. Myönteisten tunteiden herättely Edellyttää tunteiden tunnistamisen taitoa.
143
144 PERUSHAASTAVA KEISSI JUSSI JA HAMPAIDEN HARJAUS Miksi Pirjon kanssa Jussin hampaiden pesu sujuu, mutta Tiinan kanssa tai juuri kenenkään muunkaan hoitajan kanssa ei suju? Olennaista on palata peruskysymyksiin: Mitä Pirjo tekee eri tavoin? Minkälaisia mielihyvän lisääntymisen tai ainakin mielipahan vähenemisen merkkejä Jussista voidaan havaita Pirjon kanssa? Minkälaisia mielipahan (jopa kärsimyksen) lisääntymisen merkkejä voidaan Jussista havaita muiden hoitajien avustaessa hampaiden pesussa?
145 SE PIENI ERO Pirjo on ollut tarkka siinä, että hän ei ole milloinkaan pitänyt hammasharjaa Jussin suussa mikrosekuntiakaan pidempään kuin mikä on Jussista ollut sopivaa. Samalla Jussi oppi luottamaan Pirjoon ja siihen, että Pirjo ei aiheuta Jussille kärsimystä. Muut hoitajat arvioivat, ettei hampaiden harjaus mahda olla Jussille kivuliasta ja näin jatkoivat harjausta, jolloin Jussi menetti itsensä hallinnan tunteen, itsemääräämisoikeutensa, ja näin Jussi joutui pakokauhun valtaan ennen pitkään.
146 PERUSHAASTAVA KEISSI TAINA JA SALAKAVALA PISSAHÄTÄ Tainalla oli pitkään vaipat, koska tarina kertoo, ettei hän tunnistanut pissahätäänsä eikä niin muodoin osannut pyytää vessaan. Hoitaja Liisa päätti selvittää mitä (jos mitään) Tainasta voisi havaita, joka voisi olla vihje salakavalan pissahädän lähestymisestä. Liisa oli huomaavinaan pienen ekstensiojännityksen merkin Tainan käsissä. Liisa opetti Tainan tätä nonverbaalista vihjettä tunnistamalla huomaamaan ja sanoittamaan lähestyvän pissahädän ja näin Taina ennen täysi-ikäisyyttä oppi vaipoista pois.
147 MIKKO JA RUOKAILU Mikko ei aina halunnut syömään vaan saattoi sattumanvaraisesti lähteä hyvillä mielin tai sitten saada raivarin. Tilanne näyttäytyi aluksi ihan randomina. Vähitellen opittiin huomaamaan, että aggressio oli häpeän suojatunne. Vähitellen opittiin, että Mikolla saattoi aktivoitua ruokailuun kutsusta häpeä, jos hän tuli yllätetyksi tai havahdutetuksi. Mikko hyötyi puhuvasta kellosta, joka piti hänet päivärytmissä ja näin hän osasi odottaa ruokailuun kutsua paremmin.
148 KALTOIN KOHDELTU
149
150 TEMPPU JA MITEN SE TEHDÄÄN Pyri lisäämään ihmisten myönteisiä tunteita. Pyri ehkäisemään ihmisten kärsimystä. Muista, että ihmiset ovat yksilöllisiä siinä, mikä kellekin tuottaa myönteistä, mikä kellekin kärsimystä
151 JOS HALUAT VAIKUTTAA Ja miksi et haluaisi pyri herättämään tunteita. Ihmiset kiinnostuvat, muistavat ja keskittyvät, kun tunteet heräävät. Vaikuta tunteisiin äläkä vain vetoa järkeen.
152 OLOSUHTEET ENSIN Jos ongelmaan liittyy olosuhteiden ongelma, tulee olosuhteet korjata ennen kuin tehdään mitään sen kummempaa. Jos kaverilla on nälkä, hänen pitää saada syödä.
153
154 Tunteisiin vaikuttamisen kolme tasoa 1. Omien tunteiden käsittely 2. Toisten tunteiden kohtaaminen 3. Ihmisryhmän tunneilmaston johtaminen
155 MISSÄ OVAT SINUN HAASTEESI? Pohdi väittämiä skaalalla harvoin, joskus, usein 1. Omat tunteeni räiskähtelevät ja kaappaavat vallan. 2. Oma tunne-elämäni on ehkä liiankin hillittyä. Joskus pohdin, millaista olisi kokea enemmän ja voimakkaampia tunteita. 3. Ihmettelen, miksi järkevät ihmiset reagoivat niin voimakkaasti tunteilla. 4. En tiedä, miten olla, kun kohtaan muiden voimakkaita tunteita. 5. Minulta menee paljon energiaa muiden ihmisten tunnereaktioiden käsittelyyn.
156 6. Minun pitäisi pystyä innostamaan ja vaikuttamaan, mutta en tiedä, miten saisin heräteltyä muiden tunteita. 7. Minun pitäisi johtaa kokonaisen ihmisjoukon tunneilmastoa mutta en oikein tiedä miten.
157 MYÖNTEISET JA KIELTEISET TUNTEET Kielteiset tunteet mielen kipuna jotakin on pielessä. Kielteiset tunteet mielen ravintoa on jotakin, johon tarttua kiinni. Hyväksyvä läsnäolo ja tunteet Kielteiset tunteet vaimenevat Myönteiset tunteet vahvistuvat
158 10 TAPAA KÄSITELLÄ KIELTEISIÄ TUNTEITA 1. Märehtiminen toimii rajattuna, esim. huolien varttitunti 2. Tunteiden tukahduttaminen tai kieltäminen haitallinen tekniikka 3. Vuodatus ääneen märehtimistä, mutta keveneekö kenenkään kuorma? 4. Tunteen nimeäminen/ hahmon antaminen hyvä tapa tunteet ja tieto alkavat keskustella, tunteen vaikutus vaimenee 5. Uudelleenarviointi uuden tulkinnan löytäminen tai merkityksen antaminen, suhteuttaminen Huumori
159 6.Harhautus varo, ettei siitä tule torjuntaa! 7. Fyysinen toiminta sekä hyödyllisiä että haitallisia tapoja 8. Sosiaalinen tukeutuminen kerro murheesi muille 9. Kääntäminen tahtomisen kielelle 10. Hyväksyminen kohtaa tunteet sellaisenaan, kuuntele ja tunnustele: Tervetuloa ahdistus. Mitä haluaisit minulle tänään kertoa?
160 TAISTELUJEN KAUTTA VOITTOON Monet myönteiset tunteet syntyvät kielteisten tunteiden kautta. Yleensä koemme enemmän myönteisiä kuin kielteisiä tunteita niihin emme vain kiinnitä huomiota. Hyvä olo on mielen luonnollinen tila.
161 10 TAPAA HERÄTELLÄ MYÖNTEISIÄ TUNTEITA Tarkenna: mitä tunteita etsit? Unohda positiivinen ajattelu silloin, kun kaikki ei ole hyvin. Ajattele myönteisesti kaikista tunteistasi! Viivyttele myönteisissä fiiliksissä. Huomaa helpotus portti positiiviseen Elä tässä hetkessä! Kirjaa ylös hyviä asioita. Toimi niin kuin haluat tuntea. Syö ja liiku terveellisesti Löydä auttamisen tapoja
162 RAJAT Erillisyyden kokemus: mihin minä päätyn, mistä toinen ihminen alkaa? Rajansa tunteva ihminen ei määrittele itseään muiden kautta. Hän arvostaa itseään. Hän ymmärtää, että jokainen on itse vastuussa valinnoistaan, tunteistaan, ajatuksistaan ja elämästään. Hän osaa pitää muut ihmiset riittävän välimatkan päässä ja varjella koskemattomuuttaan kaikkein läheisimmissäkin ihmissuhteissa.
163 TOIMIVAT JA TOIMIMATTOMAT RAJAT Vuotavat rajat kaikki tulee läpi, ei kykyä suojautua. Toimivat rajat mahdollista säädellä, mitä otetaan vastaan ja mitä ei Rajat muurina voimakas suojautumisen tarve, mikään ei pääse läpi Pohdi hetki, millaisia haasteita kukin vaihtoehto voi tuoda tunteiden kohtaamiseen.
164 RAJOJEN VAHVISTAMINEN VÄLINEITÄ RIITTÄVÄN VÄLIMATKAN YLLÄPITOON Käytä mielikuvia, esim. lasiseinä, kupla Valitse luotiliivisi Käytä katsetta Hyödynnä kehoasi Muista mukavuusalueesi Miten säilyttää yhteys ja riittävä välimatka samanaikaisesti?
165 TUNTEIDEN TARTTUMISEN PÄÄMEKANISMI: ASENTO-, ILME- JA ÄÄNIPEILAUS Toisen ihmisen asennon, ilmeiden ja hengitystavan jäljittely on keskeinen mekanismi tunteiden tarttumisessa. Jäljittely muutokset elimistön toiminnassa samanlainen sisäinen kokemus. Vuorovaikutuksessa peilaamme tiedostamatta. Peilaus on hyödyllinen työväline se auttaa meitä tavoittamaan toisen näkökulman. Tavoitteena tietoinen peilaus ja tietoinen peilauksen purku. Auttaa hallitsemaan tunnekuormitusta. Peilauksen purku: teemme jotakin sellaista, jolla saamme kosketuksen oman kehon rajoihin.
166 PEILAUKSEN PURKU Istu suorana Nosta jalka toisen päälle tai päältä pois Muuta hengitystapaa Juo vettä Tee muistiinpanoja Venyttele Käy wc:ssä Jännitä joitakin lihasryhmiä Liiku Räpyttele silmiä Ilmeile Hengitä syvään Hengitä ulos
167 Tee huomioita ilmeistäsi, asennostasi ja hengitystavastasi skannaa itsesi riittävän usein. Huomioi tunteet ja muut reaktiot. Jos huomaat peilaavasi, eikä peilausta tarvita, pura se. Pyri siihen, että peilauksesi on tietoista. Kiinnitä tietoista huomiota myös vuorovaikutuskumppanin tunteiden kehollisiin ilmentymiin ja hänen ilmaisemiin tunteisiin. Arvioi jälkitunnelmiasi vuorovaikutustilanteiden päätyttyä, opettele tutkimaan ilmeitäsi. Opettele sinulle sopivia peilauksen purkutapoja. Opi kysymään, kenen tunne tai tunteen ilmentymä tämä on?
168 ITSETIETOISUUS Kyky päästä kiinni omaan sisäiseen maailmaan Kyky tunnistaa omat tunteet, ymmärtää niitä ja hyväksyä osaksi itseä. Esimiehen kyky työskennellä omien tunteidensa kanssa vaikuttaa koko työyhteisöön. Se mahdollistaa kosketukseen pääsyn työntekijöiden ja työyhteisön tunne- ja kokemusmaailman kanssa. Mieti omaa tunnesanastoasi? Millaisia tunteita koet päivittäin, viikoittain? Mitä tunteita haluat kokea?
169 JOS ITSE JOUDUT ITSE TUNTEIDEN VALTAAN Jarruta tunnetta kehon avulla: hengitä syvään, rentouta olkapäät, jännitä joitakin lihasryhmiä Palauta kahtaalle suuntautuva tietoisuus: kiinnitä huomio itsesi ulkopuolelle, esim. fyysinen tila, jokin konkreettinen tekeminen jne. Ankkuroivat aistikokemukset. Poistu tahdikkaasti paikalta rauhoittumaan, mikäli mahdollista. (Varsinkin toisen provoidessa)
170 VAIKUTTAMISEN JA VÄLIINTULON TYÖVÄLINEITÄ Tahtojen taistelu, ristiriitatilanteissa Molempien osapuolien tahtomisen ja huolien kirkastaminen, sanoittaminen ja käsittely 1. Tunnista tunteet ja tahtotilat niiden takana 2. Nosta kissa pöydälle 3. Etsitään ratkaisu 4. Keikuta emotionaalista venettä Ratkaisu ei tärkein vaan tunteiden ja tahtotilojen ääneen lausuminen ja pohtiminen yhdessä.
171 Jymykiitos Kuvaile, millä tavoin joku on nähnyt vaivaa jonkin asian eteen. Kuvaile, millä tavalla toisen panos helpottaa sinua tai muita. Esitä kiitos vilpittömänä. Tehdään näkyväksi jotakin sellaista, mistä toinen ei ehkä itsekään ole ollut tietoinen. Kohtelias vilpitön jymykiitos.
172 Jymypahoittelu Kuvailet, miten paljon haittaa, kärsimyksiä ja ikäviä seurauksia toimintasi vastapuolelle on aiheuttanut. Kerrot, miten pahoillasi olet, osoitat syyllisyytesi, katumuksesi ja pyydät anteeksi vilpittömästi. Lupaat, ettet koskaan tee enää samoin ja myös pidät tuon lupauksen.
173 Jymykysymys Rohkaise syvällisempään ajatteluun Oivalluttaminen Herättävät tunteita Onko tämä parasta, mihin pystyt? Mitä opit tästä? Mikä sinulle on kaikkein tärkeintä? Mikä saisi sinut sanomaan, että tämä oli paras ikinä? Mikä tekisi sen mahdolliseksi.
174 VIERELLÄ- VAI VASTAPUOLELLA KULKIJA Vierekkäin Helpottaa keskusteluyhteyden saavuttamista Millaisissa tilanteissa sinä voisit olla enemmän vierekkäin?
175 TÄSSÄ JA NYT Kolmen sekunnin hiljaisuus, joskus pidempikin! Kuuntelu, hiljaisuus, aktiivinen läsnäolo
176 TÄSSÄ JA NYT Vähemmän mutta enemmän Ihmisten välisissä kohtaamisissa laatu on määrää tärkeämpi. Mieluummin minuutti aktiivista läsnäoloa toista varten kuin kaksi minuuttia ei aktiivista läsnäoloa.
177 Ilahdutus Kuinka usein kohtaat ihmisiä ilahtuneesti?
178 MIKÄ TYÖELÄMÄSSÄ HERÄTTÄÄ TUNTEITA? Asiakastyö Ristiriitatilanteet Stressi, uupumus Muutostilanteet Kriisitilanteet Palautteen antamisen tilanteet Irtisanomistilanteet
179 PALAUTTEEN ANTAMINEN Mihin palaute kohdistuu? Minän ydin Työrooli Työsuoritus Vuorovaikutustaitoihin Suhteeseen
180 RAKENTAVA KORJAAVA PALAUTE Palaute on aina lahja Oppimista ja kehittymistä varten Kukaan ei ole taidoiltaan valmis vaan oppii jatkuvasti Havaintoja Siitä, mikä on onnistunut ja mikä ei Huomaa se vähäinenkin hyvä! Palautetta toiminnasta ja tekemisestä Menneisiin ei puututa Vuorovaikutustilanne Rauhallinen tila, kuunteleminen ja tilannetaju Käytä minä kieltä mahdollisimman paljon
181 MITEN VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI KOKO TYÖYHTEISÖN TUNNEILMAPIIRIIN? Miltä tuntuu olla tämän organisaation jäsen? Työntekijän kokemat tunteet suhteessa työhön, kollegoihin ja organisaatioon. Mitä tunteita organisaatiossa näytetään? Mitkä tunteet ovat piilossa? Mitkä ovat yleisiä ja hyväksyttyjä tunteiden ilmaisutapoja? Millaisia ilmaisutapoja ei hyväksytä? Ilmapiiri selittää prosenttia liikevaihdosta!
182 PAHA KELLO Organisaatioiden vetovoima kohti kielteisyyttä ihmiset puhuvat mieluiten niistä asioista, jotka ovat huonosti. Kielteiset ilmiöt tarttuvat vuorovaikutuksessa tehokkaasti. On tavallista, että johdon energiasta iso osa kuluu kielteisyyden kanssa taistelemiseen. Organisaation ilmapiiri tärkeäksi huomion kohteeksi. Kielteisyyden kohtaaminen rakentavasti Myönteisen tunneilmaston määrätietoinen vahvistaminen
183 SANAT LUOVAT TODELLISUUTTA Viestintä ja kielenkäyttö Millaisia tunteita organisaation kielenkäyttö herättää? Millaisia tarinoita meillä kerrotaan? Tarinat, joissa asiakas hyötynyt poikkeuksellisen paljon. Jokin tiimi tai henkilö kokenut jotakin huikeaa. Joku on osoittanut poikkeuksellista myötätuntoa tai uhrautumista. Hauskat tarinat ja kohellukset Ylpeyttä herättävät tarinat; on pärjätty! Selviytymistarinat: vaikeista olosuhteista eteenpäin
184 KIITOKSET OSALLISTUMISESTA Kommentteja? Kysymyksiä? Ajatuksia?
185 KIRJALLISUUTTA Heiske, P Hyvinvointia työyhteisöön. Kaski, Kiander Tunnejohtajuus. Kuuntelua ja vaikuttamista. Rantanen, J Vaikuta tunteisiin. Voimaa tekemiseen. Rothschild, B & Rand, M.L Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Secondary Traumatic Stress. Self-care Issues for Clinicians, Researchers & Educators Toim. Stamm, H.B Saakvitne, K, Pearlman, A Transforming the Pain. A Workbook on Vicarious Traumatization. Siegel, D Mielitaju. Muutoksen tiede. Williams, M. & Penman D Tietoinen Läsnäolo. Löydä rauha kiireen keskellä.
OTSALOHKON MONET MAHDOLLISUUDET. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo
OTSALOHKON MONET MAHDOLLISUUDET SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN IHMINEN IHMISELLE AINUTLAATUINEN SUHDE SINUN JA MINUN VÄLILLÄ Olen onnistunut
LisätiedotYMMÄRTÄVÄ KOHTAAMINEN SUOMEN VASTAANOTTO- JA OSASTOASIANTUNTIJAT
YMMÄRTÄVÄ KOHTAAMINEN SUOMEN VASTAANOTTO- JA OSASTOASIANTUNTIJAT RY. 20.3.2015 TAMPEREEN ILVES KLO 12.30-15.15 SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo KOULUTUSTILAISUUS ALKAA IHMINEN IHMISELLE AINUTLAATUINEN
LisätiedotSÄRKYVÄ MIELI. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo
SÄRKYVÄ MIELI SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo KOULUTUSTILAISUUS ALKAA VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN AIHEITAMME TÄNÄÄN Oireilun informaatio Mitä oireileva lapsi tarvitsee,
LisätiedotSÄRKYVÄ MIELI. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo
SÄRKYVÄ MIELI SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo KOULUTUSTILAISUUS ALKAA VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN AIHEITAMME TÄNÄÄN Oireilun informaatio Mitä oireileva lapsi tarvitsee,
LisätiedotMyötätuntouupumus empaattisen ihmisen sudenkuoppa?
Myötätuntouupumus empaattisen ihmisen sudenkuoppa? ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 22.-23.11.2017 TURKU Franz Schnider Energiavampyyrit Mitä au1aa? Myötätunto ja myötätuntostressi voimavara
LisätiedotSÄRKYVÄ MIELI. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo
SÄRKYVÄ MIELI SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo KOULUTUSTILAISUUS ALKAA Särkyvä mieli - koulutuksesta otteita valintanne mukaan: Lempeitä ajatuksia ihmisten kohtaamisesta ja hoitamisesta, miten
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotTunteet opetustyössä Luovi / Erkkaa Verkossa
Tunteet opetustyössä - Luovi / Erkkaa Verkossa 29.9.2016 Jarkko Rantanen Emergyn tunnejohtamisen valmennukset rakentuvat kuuden teeman ympärille Tunnetietoisuuden lisääminen 1 2 Ymmärrä voimat tunteiden
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotTunnetaitojen merkitys mielenterveydelle
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja
LisätiedotVAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN
VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN IHMINEN IHMISELLE AINUTLAATUINEN SUHDE SINUN JA MINUN VÄLILLÄ Olen onnistunut olemaan asiakkailleni avuksi eniten silloin, kun olen ollut vähiten
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotVuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä
Vuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä PUHTAUSALAN ESIMIES- JA ASIANTUNTIJAPÄIVÄT 24.-25.1.2019 Hilton Helsinki Strand Franz Schnider Miksi? Ääritilanteissa normaalia
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotVaikeiden asioiden puheeksiottaminen
Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi
LisätiedotHANKALIEN TUNTEIDEN YLI. Hanna Ranssi-Matikainen
HANKALIEN TUNTEIDEN YLI Hanna Ranssi-Matikainen 18.11.2017 KUKA OLEN? Naimisissa Pekan kanssa 22 vuotta Kolme lasta: Mimosa 21, Joel 19, Pyry 13 Koti Helsingin Vuosaaressa vuodesta 1998 Työt: Opetusneuvos,
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotTyönohjauksesta voimaa
Työnohjauksesta voimaa - Etsivään nuorisotyöhön Lea Veivo 29.10.2015 Rokua Etsivän nuorisotyön haasteet - Toiminnan kohteena syrjäytymisvaarassa olevat nuoret - Nuorten haastavat elämäntilanteet ja historia
LisätiedotVuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,
Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu
LisätiedotLäsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach
Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat 20.9.2016 Jyväskylä Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach alkuun: Kuka olet? Mistä tulet? Mitä kortti kertoo sinulle? Hyvän mielen
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotLuvut on kirjoitettu järjestyksessä eteneväksi matkaksi tunteiden maailmaan. Lukemisen voi kuitenkin aloittaa mistä kohdasta tahansa.
Cristina Núñez Pereira & Rafael R. Valcárcel Erilaiset tunteet auttavat käsittelemään ympärillämme tapahtuvia asioita. Ne vaikuttavat ihmisen kehoon, mieleen ja käyttäytymiseen. Tunnehetket-kirja vie lukijan
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotKouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä
Kouluttajien täydennys 20.1.18 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 1 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 2 VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTI JA JOHTAMISEN HAASTEET PIRKANMAAN HOITOKODISSA Tampereen yliopisto/ Terveystieteiden
LisätiedotTunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa
Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotLISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi
LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi Kuvat: Suomen Punainen Risti Itsetuntemus ja erilaisuuden hyväksyminen Kun opimme tiedostamaan omien ajattelu- ja toimintatapojemme taustalla vaikuttavia
Lisätiedot, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?
17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
Lisätiedot1 Aikuistumista ja arjen arvoja
1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta.
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta. 3.3. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Tunteisiin liittyvä harjoitustyö Osa 1 Vaihtoehto 1: tunnista ja rekisteröi omia tunteitasi
LisätiedotValmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015
Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?
Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon
LisätiedotEveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017
Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum
LisätiedotViisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi
Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotYmmärrystä ihmisen käyttäytymiseen
Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset
LisätiedotStressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti
Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna
LisätiedotKe Henkilöstön jaksaminen Voimavaroja oman työn arkeen
Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi 2018 Ke 10.10.2018 Henkilöstön jaksaminen Voimavaroja oman työn arkeen Eija Pelkonen, Naantali KTM, työyhteisövalmentaja ja -kehittäjä, työnohjaaja, aikuisopettaja,
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotVIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA
VIESTINTÄTAITOJEN OSA- ALUEITA KIELELLISET TAIDOT: Kyky erottaa funktio (miksi hän puhuu?), puhuminen (äänenkäyttö, kielitaito, puhetapa, rytmi, tempo, intonaatio), kuunteleminen (sisällön rakenteen seuraaminen,
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotPerheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä
Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Mitä tiedämme perheistä Perheistä ei ole olemassa paljon tietoa. Perheiden lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Ruotsissa
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotHAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS
TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS
LisätiedotHylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa:
Hylätyksi tulemisen pelko 9.osio. HALLINTAKEINOMME Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa: Ajatus -Olen surkea äiti -Olen huono työssäni, pakenemista Käytös Suorittamista syyllisyyden
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotMitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala
Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn
LisätiedotOma roolini uudessa työpaikassa
Oma roolini uudessa työpaikassa Asiarunko Hyviä uutisia; työn maailma muuttuu oikeaan suuntaan Muutos ja huoli omasta osaamisesta Monimutkaisiin asioihin tarvitaan yksinkertaisia ratkaisuja Perustettu
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotMillainen maailmani pitäisi olla?
Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotLapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy
Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotKANNUSTAVA PALAUTTEENANTO
KANNUSTAVA PALAUTTEENANTO AAVALLA MERELLÄ AVOIMIN PURJEIN Purjevene keskellä merta, ilman kompassia Joka suuntaan pääsee ja jossain vaiheessa osuu rannalle - mutta minne ja koska PALAUTTEEN ANTAMINEN JA
LisätiedotOnneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö
LisätiedotOnnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.
KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et
LisätiedotTT Panu Pihkala, Varkaus,
TT Panu Pihkala, Varkaus, 7.6.2019 Oletko kohdannut ympäristöahdistusta tai ilmastoahdistusta? Mitä ajatuksia (tai tunteita) teema sinussa herättää? Sulamista tapahtunut; mutta mitä talvi on tuonut tullessaan?
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotTERVETULOA! yhteistä elämää
TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä
LisätiedotMaatalousyrittäjien ja heidän kanssaan työskentelevien hyvinvointi- ja virkistyspäivä Ikaalinen 1.11.2017 Pirjo Latvanen Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti Maatilan emäntä IHMISSUHTEISSA Kihistään
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotMiten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio
Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
Lisätiedot