SÄRKYVÄ MIELI. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄRKYVÄ MIELI. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo"

Transkriptio

1 SÄRKYVÄ MIELI SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo

2 KOULUTUSTILAISUUS ALKAA

3 VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN

4 AIHEITAMME TÄNÄÄN Oireilun informaatio Mitä oireileva lapsi tarvitsee, vaikkei ehkä halua? Mitä lapsi ei tarvitse, vaikka ehkä haluaakin? Oikeanlainen vs. vääränlainen lapsen varjelu? Milloin hoito voi ylläpitää tai pahentaa häiriötä?

5 IHMINEN IHMISELLE AINUTLAATUINEN SUHDE SINUN JA MINUN VÄLILLÄ Olen onnistunut olemaan asiakkailleni avuksi eniten silloin, kun olen ollut vähiten asiantuntija, vähiten psykoterapeuttimainen, jonkun mielestä jopa epäammatillinen Yleensä silloin olen ollut eniten ihmisenä ihmiselle kuin kuka tahansa juttelemassa kuin kelle tahansa tärkeälle ihmiselle.

6 RAUL SOISALO Oikeustieteilijä Minnan aviomies Kristianin 7v ja Alisan 5v isä Käyttäytymistieteilijä, Psykoterapeutti (VET) Soveltavan psykologian johtava kouluttaja Harrastukset: Musiikki Ilmailu (PPL) Purjeveneily Kreikan saaristossa ja moottoriveneily Saimaalla Sotilasilmailupedagogiikan ja ilmailupsykologian asiantuntija Suomen Ilmavoimissa Ystäviä ei montaakaan

7 MIKÄ ON EETTISTÄ? MITÄ ON AUTTAMINEN? Psykologia: Lääketiede: Lastensuojelu: Muu sosiaalihuolto:

8 MASENTUNEELLE LÄÄKKEITÄ Jos ja kun tehtäväni on antaa lääke, koska se on potilaalle määrätty, annan lääkkeen tiedostaen, Sen olevan hyödytön useimmille Sen olevan vaarallinen joillekin Sen aiheuttavan paljon sivuvaikutuksia Mikä minä silloin olen, jos ja kun näin teen?

9 LÄÄKKEIDEN SIVUVAIKUTUKSIA

10 AUTTAVA KESKUSTELU Puhuvaan, puhuvaan, joo puhuvaan, AAIVAN! Ammatillisuus ei useinkaan ole normaalia. Parhaat auttamisen konstit tuppaavat kuitenkin kuulumaan normaali-ihmisen ja lähimmäisen tonttiin.

11

12 ILMEKÄÄN EI VÄRÄHDÄ

13 KIMI KUULI HAUSKAN TARINAN

14 KIMI KUULI SURULLISEN TARINAN

15 KIMI KUULI ÄRSYTTÄVÄN TARINAN

16 KIMI KUULI MIELENKIINTOISEN TARINAN

17 KIMI KUULI TYRMISTYTTÄVÄN TARINAN

18 KIMI KUULI MITÄ PSYKOTERAPIASSA TODELLISUUDESSA TAPAHTUU

19 MINKÄLAINEN ASIAKAS ON LIIAN VAATIVA, HAASTAVA, SAIRAS? Minkälainen asiakas on liian haastava meille? Minkälainen asiakas ei asetu hoitoomme? Minkälainen asiakas ei sovellu meidän kuntoutusjärjestelmään? Minkälainen asiakas ei sovellu terapiaan?

20 HYLÄTTYJEN HYLKÄÄMISIÄ Monta kertaa joudumme houkuttelemaan asiakkaan suhteeseen kanssamme. Mitä enemmän asiakkaalla on hylkäämisen kokemuksia taustallaan, sitä enemmän joudumme houkuttelemaan hänet kiintymään meihin, luottamaan meihin Lopulta asiakas luottaa, ehkä kiintyy jopa. Mutta mitä traumatisoituneempi ihminen, sitä enemmän hän myös testaa voiko meihin luottaa. Ja mitä me sen jälkeen teemmekään?

21 SOPIMATON ASIAKAS Ohjataan eteenpäin Eli hylkäämme hylätyn

22 MITÄ MEILLE OPETTAISI AIHEESTA NANNY MCPHEE?? LISÄMATERIAALI:

23 TEE SE MIKÄ ON MAHDOLLISTA Vältä mahdottomuutta. Jos jokin juttu toimii, hyvä. Jos jokin juttu ei toimi, vaihda se. Älä vaadi toiselta sellaista mikä ei ole mahdollista. Muista, että ihmistä ohjaavat ensisijaisesti uskomukset, eivät tosiasiat niinkään. Kyvykkyysuskomus voittaa kyvyt.

24 MCPHEE Se mitä ihminen tarvitsee ja se mitä ihminen haluaa eivät useinkaan ole sama asia. Se mikä ihmistä auttaa ja se mitä hän meiltä pyytää eivät useinkaan ole sama asia. Kun ihminen tarvitsee meitä eniten hän usein haluaa meitä vähiten. Kun hän haluaa meitä eniten, hän ei enää tarvitse meitä.

25 EI OLE HÄIRIINTYNYT LAPSI Vaan häiritty lapsi.

26 EI HANKALA JA MAHDOTON LAPSI Vaan hankalia kokenut lapsi, joka on selvinnyt mahdottomasta tilanteesta kumminkin hengissä.

27 OIREIDEN TARINA On hyvä tutkia ja varmistaa ensin helpot vaihtoehdot: Uni Ravitsemus Suoja Turva Kiintymyssuhteet Kaverit Virikkeet Ennen monimutkaisempia tarinoita syy seuraussuhteista.

28 KEITÄ HOIDAMME MIELUITEN? Millainen on ideaalipotilas? Kiva, motivoitunut, miellyttävä, ajoissa, kannustava, värikäs, mielenkiintoinen, hassu, kiinnostava, kunnioittava, rauhallinen

29 ELI IHANNE POTILAS/ASIAKAS On täysin terve. Ei tarvitse palvelujamme.

30

31

32

33

34 KIKKOJA KONSTIKKAASEEN KÄYTÖKSEEN TYÖKALUPAKKI 2.0 LASTEN JA NUORTEN KONSTIKKAAN KÄYTÖKSEN KOHTAAMISEEN

35 LAPSEN JA NUOREN PSYYKKINEN OIREILU On useimmiten normaali reaktio epänormaaleihin olosuhteisiin. Jos oireilu ei auta nuorta, niin se voi voimistua tai vaihtua. Jos mikään oireilu ei auta, niin lapsi voi luovuttaa jolloin hän ei enää edes oireile. Lapsi voi silloin muuttua näkymättömäksi. Olen paljon enemmän huolissani näistä lapsista kuin niistä, jotka vielä sentään oireilevat. Miten näkymätön saadaan jälleen näkyväksi?

36

37 KOHTAAVATKO KEMIAT? Minkälaiseen suhteeseen ryhdyn? Mikä on mahdollista? Osaanko? Jaksanko? Haluanko? Onko siitä apua? Kuuluuko se minulle? Ellei, niin sitten ei ehkä kannata ryhtyä sen syvällisempään. Ei avata sellaista, mitä ei ehditä ja osata käytettävissä olevan ajan puitteissa myös sulkemaan.

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50 TUNTEET OVAT TOTTA - Tunteet eivät aktivoidu sattumalta. - Tunteilla on tarkoitus (yleensä kokijalleen hyvä) - Tunteisiin on mahdollista vaikuttaa.

51 MIKÄ ON KOKEMUS NÄISTÄ? TOTEUTUUKO Riittävästi aikaa, huomiota, kunnioitusta, tykkäysaikomusta Suhde Testeistä läpi pääsy Mentaalikierrosten huomiointi Nuoren kohtaaminen siellä missä hän on Dialogi Rytmi

52 MITÄ MONIMUTKAISEMPI TARINA Siitä johdetun intervention vaikuttavuus on epävarmaa.

53 JOS HALUAT VAIKUTTAA Ja miksi et haluaisi pyri herättämään tunteita. Ihmiset kiinnostuvat, muistavat ja keskittyvät, kun tunteet heräävät. Vaikuta tunteisiin äläkä vain vetoa järkeen.

54 OLOSUHTEET ENSIN Jos ongelmaan liittyy olosuhteiden ongelma, tulee olosuhteet korjata ennen kuin tehdään mitään sen kummempaa. Jos kaverilla on nälkä, hänen pitää saada syödä.

55 KÄYTÄNNÖSSÄ KOETELTUA Toiminta, toiminnallisuus, tarinallisuus kirjeenvaihto tai paremminkin viestienvaihto Toyota-terapia Kävely tai muu liike Leivonta, mielihyvän osoittaminen Etsintä, ja löytämisen ilo Kuuntelu, myös äänittäminen ja tekeminen Katselu, myös kuvaaminen ja videoiden teko Avatarin luominen Pelaaminen, pelauttaminen, ilahdutus, petyttäminen, sinnittäminen, jne. Oppiminen nuorelta nuoret toisiltaan vanhemmat toisiltaan. Normeja juttuja, mutta aina määräaikaisuus mielessä.

56 KÄYTÄNNÖSSÄ KOETELTUA Aina kannattaa päästä samalle puolelle vanhempien hyvän tarkoituksen kanssa. Jos on itse eri mieltä asiatasosta, voi tutkia asian funktiotasoa, ja sieltä voi yllättäen löytää jotakin sellaista, johon voi liittyä. Miten kunnioittaa arvoja, kulttuuria ja uskontoa? Eritoten silloin, kun meistä tuntuu että lapsen ongelmat johtuvat niistä. Useimmiten eivät johdu suoraan niistä, vaan siitä, että kulttuurit joskus kolisevat kohdatessaan eikä lapsi voi aina elää vain eristyksissä vaan on vuorovaikutuksessa monen kulttuurin kanssa.

57 KÄYTÄNNÖSSÄ Ovatko ruuvit liian kireällä vai liian löysällä? Vai peräti onko ruuvi tipahtanut? Minkä suuntaista ruuvien säätöä tarvitaan? Lähestytään lapsen/nuoren kannalta mielekkäällä tavalla, esim: Älä juokse vai Muista kävellä Älä huuda vai Muista kuunnella Pekka käyttäydy vai Pekka rauhoitu huono sekin, sen sijaan voisi olla: Skaba, kuka oppii parhaiten hallitsemaan pulssia ja verenpainetta, eli taitoja, että läpäisee valheenpaljastuskokeen. Saisitko pulssisi ja verenpaineesi laskemaan? Tekninen sovellus (verenpainemittari) innostaa.

58 KÄYTÄNNÖSSÄ En milloinkaan hylkää, jos minua testataan. Varaudun testaamisiin Yritän olla reilu ja luotettava Yritän olla lupaamatta sitä mitä en voi pitää Ilmaisen tykkäystä En pidä barrikadia, vaan päästän iholle Eksternalisoi aina kun mahdollista From to tell towards to show: leikkikää leluilla ahdistavat tarinat, niistä keskustelun sijaan. Hyvä kiertämään Tilaa positiivista palautetta sitä vailla oleville

59 SYSTEEMISYYS Älä rupea perheeksi perheen paikalle, korkeintaan ole kaukainen sukulainen, joka tulee kylään vähäksi aikaa. Perhe, kaverit, ja kaikki tärkeät mukaan, ellei fyysisesti, niin ainakin mentaalisesti. Perusasenne, että vanhemmat aina tahtoo ja toivo lapsilleen parasta. Silloinkin, kun meidän on lähes mahdotonta huomata. Ihmiset eivät synny pahoiksi: Ei paha ole ihminen kenkään, vaan toinen on heikompi toista Älä paina päälle, jos toinen tarvitsee tilaa. Älä keskeytä mietiskelyä kysymyksellä.

60 AMMATILLISUUTTA ON Ihmisyys Inhimillisyys Normaalius Sen muistaminen, että vaikutamme toisiimme, jolloin miten minä vaikutan? Edistääkö minun vaikuttaminen asiakkaan asiaa vai estääkö se? Sen tiedostaminen, että tunteillani ennen kohtaamista on väliä. Ammatillista on huolehtia itsestä, että minulla on hyvä olla, jopa kivaa.

61 NONVERBALIIKKA VIHJEITÄ SIITÄ, MITEN MEILLÄ MENEE Äänenpainot, puherytmi, intonaatio, äänen voimakkuus ja sointi, sanavalinnat Asento Eleet Ilmeet Mikroilmeet Mikroeleet 61

62 Kun katsot näet mihin suuntaan ollaan menossa. Onko Psyyke + Vai Psyyke Vai kenties Psyyke +-0 Joskus pitää vähän aikaa olla psyyke jotta päästään kääntämään laivaa toiseen suuntaan

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76

77

78 FEELINGS Primaaritunne Reaktiivinen tunne Ymmärrettävä ja looginen tunne ko tilanteessa Sekundääritunne Tarkoituksena estää primaaritunne Ei useinkaan looginen alitajunnan aikaansaannos Välinetunne Opitun seurauksena ihminen käyttää tunteita keinoina aikaansaada itselleen mielihyvän lisääntymistä tai mielipahan vähenemää.

79 EVERYTHING IS NOT AS IT SEEMS Primaarit eli ensisijaiset tunteet niitä tunteita, joita tilanteet ja kokemukset luovat. Toissijaiset tunteet suojaavat minää joltain itseä uhkaavalta tunnekokemukselta. Esim. ahdistus suojaa avuttomuudelta, viha suojaa surulta jne.

80 TIEDOSTAMATON DISSOSIAATIO TORJUNTA DEFENSSIMEKANISMIT On mahdollista, että henkilö ei itse oivalla mikä hänessä laukaisee jonkin tunteen. Defenssien tarkoitus on minän suojaaminen sillä hetkellä liian vaikeilta vaikuttavilta tunteilta.

81 ESIMERKIKSI Torjunta, kieltäminen ja kiistäminen vaikea ja ahdistava asia katoaa, kun sitä ei nähdä Taantuma eli regressio palataan ikäänsä varhaisemmalle kehitysasteelle, koska ei haluta kantaa odotettua vastuuta omasta ja toisten hyvinvoinnista Projektio eli heijastaminen omat hankalat ajatukset, toimintaimpulssit ja käyttäytymispiirteet siirretään itsen ulkopuolelle

82 PROJEKTIO ELI HEIJASTAMINEN Pelkään olevani huonompi. syytän muita huonoiksi. En ole täysin rehellinen. syytän muita epärehellisiksi Olen salaa vihainen. syytän muita vihaisiksi.

83 INTROJEKTIO Sisäistäminen jonkun muun haluamaa asiaa tai ominaisuutta imetään osaksi itseä, vaikkei se luonnostaan olisi osa itsen luonnetta

84 Selittäminen, rationalisaatio ja älyllistäminen

85 Arvon kielto

86 Kohteen siirto tai vaihto - transitionaaliobjekti

87 Vastakohdaksi kääntäminen eli reaktionmuodostus

88 Tyhjäksi tekeminen

89 Torjunta

90 Tunteen eristäminen eli isolaatio

91 VIERELLÄ- VAI VASTAPUOLELLA KULKIJA Vierekkäin Helpottaa keskusteluyhteyden saavuttamista Millaisissa tilanteissa sinä voisit olla enemmän vierekkäin?

92 MUISTAKAA LENTOEMÄNTIEN OHJEET Pelastusliivi sijaitsee istuimenne alla. Se täyttyy, kun vedätte punaisista kahvoista. Täyttäkää pelastusliivi vasta koneen ulkopuolella. Turvavyö on hyvä pitää kiinni, aina kun istutte paikallanne. Asettakaa happinaamari aina ensin omille kasvoillenne, ja auttakaa muita vasta sen jälkeen.

93

94 LISÄMATERIAALILINKKI

95

96

97

98

99

100

101

102

103

104

105

106

107

108

109 KALTOIN KOHDELTU

110

111 Tunteisiin vaikuttamisen kolme tasoa 1. Omien tunteiden käsittely 2. Toisten tunteiden kohtaaminen 3. Ihmisryhmän tunneilmaston johtaminen

112 TUNNESANOJA Ahdistus Jännittäminen Vahingonilo Myötäylpeys Toivo Turhautuminen Luottamus Rakkaus Kiitollisuus Ihailu Myötätunto Hilpeys Innostus riemu Tyytyväisyys Helpotus Katumus Syyllisyys Ylpeys Kateus Mustasukkaisuus Paheksunta Viha Pelko Inho Suru Ilo Halveksunta Hämmästys Uteliaisuus Hämmennys Häpeä nolostuminen

113

114 VIHA Millaiset tilanteet saavat sinut vihaiseksi? Mitä toisen viha sinussa herättää? Mistä työntekijän viha yleensä nousee? Ärtyneisyys, kiukku, suuttumus, vihamielisyys, raivo mitä näet tai koet työssäsi?

115 JOS VIHA ON SEKUNDÄÄRITUNNE Monesti vihan takana on piilossa muita tunteita, esim. häpeää. Toissijaisen tunteen tunnistaminen, antaa myös vihalle uutta muotoa. MITÄ SINUSSA TAPHTUU, KUN KOHTAAT VIHAISEN IHMISEN?

116 SURU Millaiset tilanteet saavat sinut surulliseksi? Mitä työntekijän suru sinussa herättää? Millaisia jälkiä masentuneen kohtaaminen sinuun jättää? Voimakkaimmat surun aiheuttajat liittyvät merkityksellisiin suhteisiin. Kun koehenkilöitä pyydettiin viettämään 15 minuuttia masentuneen seurassa, 15 minuutin jälkeen henkilöt olivat ärsyyntyneempiä ja ahdistuneempia. Ilmeisesti masennusta katsellessaan ihmiselle tulee helposti avuton olo. Minkä verran töissä tulisi olla tilaa surulle? Työkaverin menettäminen, läheisen kuolema, osaston lakkautus, vakava työtapaturma

117 SURU PARANEE SUREMALLA EI VATULOIMALLA Surulle on hyvä antaa tilaa ja hyödyntää sen ajatuksia jäsentävä voima ei kannata jäädä vellomaan. Suru poistuu suremalla ja keskinäisellä tuella. Surulla on monia myönteisiä vaikutuksia elämässä ja työelämässä jos sitä osataan käsitellä oikein.

118 INHO Millaiset tilanteet saavat sinut kokemaan inhoa? Inho on vahvasti sosiaalinen tunne. Moraalinen inho: kun jokin koetaan epäreiluksi tai moraalisesti arveluttavaksi. Inho tarttuu ja leviää laajalle alkuperäisestä aiheuttajastaan. Inho lisää kielteisyyttä ja kriittisyyttä.

119 INHON HYVÄ TARKOITUS Inhoa on vaikea tukahduttaa. Inhon kanssa työskentely: välttäminen, tottuminen Kuuntele inhoasi myönteisesti. Sillä on sinulle jotakin kerrottavaa. Alkuperäinen tehtävä: suojella sopimattomalta ravinnolta. Mitä se tässä tilanteessa tarkoittaa?

120 PELKO Alun perin elämää suojaava tunne. Millaiset tilanteet saavat sinut pelkäämään? Mitä toisen pelko sinussa herättää? Pelko nostaa vireystilaa Toisaalta pelko kapeuttaa mieltä Mitä teidän työpaikalla pelätään?

121 AHDISTUS Yksi pelon muodoista, jossa pelolla ei ole selkeää kohdetta. Millaiset tilanteet saavat sinut kokemaan ahdistusta? Mitä muiden ahdistus sinussa herättää? Ahdistus lisää vireystilaa ja jää herkästi päälle. Kapeuttaa ajattelua ja kuluttaa ihmistä. Ahdistuksen käsittely usein haastavaa. Ahdistuneen ajatukset pyörivät usein kehää Ahdistuksen taustalla voi olla muita tukahdutettuja tunteita. Voi olla suojatunne.

122 TURHAUTUMINEN Kun tahtomisen tielle tulee esteitä. Ajattelun taso heikkenee. Kirkasta itsellesi, mitä haluat? Yritä muuttaa ulkoisia olosuhteita tai Yritä käsitellä omaa tunnetilaasi, turhautumista. Mitä sellaista minä nyt haluan, mikä on estynyt? Tee lista kaikesta, mitä olet jo kokeillut. Mitä voisit vielä kokeilla?

123 TUNTEET TARTTUVAT! Tunteet eivät ole yksityisasia ne leviävät tehokkaasti.

124 TUNTEISIIN VAIKUTTAMISEN PERUSTEET Tunteisiin vaikuttamisen kaksi suuntaa 1. Kielteisten tunteiden käsittely 2. Myönteisten tunteiden herättely Edellyttää tunteiden tunnistamisen taitoa.

125

126 PERUSHAASTAVA KEISSI JUSSI JA HAMPAIDEN HARJAUS Miksi Pirjon kanssa Jussin hampaiden pesu sujuu, mutta Tiinan kanssa tai juuri kenenkään muunkaan hoitajan kanssa ei suju? Olennaista on palata peruskysymyksiin: Mitä Pirjo tekee eri tavoin? Minkälaisia mielihyvän lisääntymisen tai ainakin mielipahan vähenemisen merkkejä Jussista voidaan havaita Pirjon kanssa? Minkälaisia mielipahan (jopa kärsimyksen) lisääntymisen merkkejä voidaan Jussista havaita muiden hoitajien avustaessa hampaiden pesussa?

127 SE PIENI ERO Pirjo on ollut tarkka siinä, että hän ei ole milloinkaan pitänyt hammasharjaa Jussin suussa mikrosekuntiakaan pidempään kuin mikä on Jussista ollut sopivaa. Samalla Jussi oppi luottamaan Pirjoon ja siihen, että Pirjo ei aiheuta Jussille kärsimystä. Muut hoitajat arvioivat, ettei hampaiden harjaus mahda olla Jussille kivuliasta ja näin jatkoivat harjausta, jolloin Jussi menetti itsensä hallinnan tunteen, itsemääräämisoikeutensa, ja näin Jussi joutui pakokauhun valtaan ennen pitkään.

128 PERUSHAASTAVA KEISSI TAINA JA SALAKAVALA PISSAHÄTÄ Tainalla oli pitkään vaipat, koska tarina kertoo, ettei hän tunnistanut pissahätäänsä eikä niin muodoin osannut pyytää vessaan. Hoitaja Liisa päätti selvittää mitä (jos mitään) Tainasta voisi havaita, joka voisi olla vihje salakavalan pissahädän lähestymisestä. Liisa oli huomaavinaan pienen ekstensiojännityksen merkin Tainan käsissä. Liisa opetti Tainan tätä nonverbaalista vihjettä tunnistamalla huomaamaan ja sanoittamaan lähestyvän pissahädän ja näin Taina ennen täysi-ikäisyyttä oppi vaipoista pois.

129 MIKKO JA RUOKAILU Mikko ei aina halunnut syömään vaan saattoi sattumanvaraisesti lähteä hyvillä mielin tai sitten saada raivarin. Tilanne näyttäytyi aluksi ihan randomina. Vähitellen opittiin huomaamaan, että aggressio oli häpeän suojatunne. Vähitellen opittiin, että Mikolla saattoi aktivoitua ruokailuun kutsusta häpeä, jos hän tuli yllätetyksi tai havahdutetuksi. Mikko hyötyi puhuvasta kellosta, joka piti hänet päivärytmissä ja näin hän osasi odottaa ruokailuun kutsua paremmin.

130 MISSÄ OVAT SINUN HAASTEESI? Pohdi väittämiä skaalalla harvoin, joskus, usein 1. Omat tunteeni räiskähtelevät ja kaappaavat vallan. 2. Oma tunne-elämäni on ehkä liiankin hillittyä. Joskus pohdin, millaista olisi kokea enemmän ja voimakkaampia tunteita. 3. Ihmettelen, miksi järkevät ihmiset reagoivat niin voimakkaasti tunteilla. 4. En tiedä, miten olla, kun kohtaan muiden voimakkaita tunteita. 5. Minulta menee paljon energiaa muiden ihmisten tunnereaktioiden käsittelyyn.

131 6. Minun pitäisi pystyä innostamaan ja vaikuttamaan, mutta en tiedä, miten saisin heräteltyä muiden tunteita. 7. Minun pitäisi johtaa kokonaisen ihmisjoukon tunneilmastoa mutta en oikein tiedä miten.

132 MYÖNTEISET JA KIELTEISET TUNTEET Kielteiset tunteet mielen kipuna jotakin on pielessä. Kielteiset tunteet mielen ravintoa on jotakin, johon tarttua kiinni. Hyväksyvä läsnäolo ja tunteet Kielteiset tunteet vaimenevat Myönteiset tunteet vahvistuvat

133 10 TAPAA KÄSITELLÄ KIELTEISIÄ TUNTEITA 1. Märehtiminen toimii rajattuna, esim. huolien varttitunti 2. Tunteiden tukahduttaminen tai kieltäminen haitallinen tekniikka 3. Vuodatus ääneen märehtimistä, mutta keveneekö kenenkään kuorma? 4. Tunteen nimeäminen/ hahmon antaminen hyvä tapa tunteet ja tieto alkavat keskustella, tunteen vaikutus vaimenee 5. Uudelleenarviointi uuden tulkinnan löytäminen tai merkityksen antaminen, suhteuttaminen Huumori

134 6.Harhautus varo, ettei siitä tule torjuntaa! 7. Fyysinen toiminta sekä hyödyllisiä että haitallisia tapoja 8. Sosiaalinen tukeutuminen kerro murheesi muille 9. Kääntäminen tahtomisen kielelle 10. Hyväksyminen kohtaa tunteet sellaisenaan, kuuntele ja tunnustele: Tervetuloa ahdistus. Mitä haluaisit minulle tänään kertoa?

135 TAISTELUJEN KAUTTA VOITTOON Monet myönteiset tunteet syntyvät kielteisten tunteiden kautta. Yleensä koemme enemmän myönteisiä kuin kielteisiä tunteita niihin emme vain kiinnitä huomiota. Hyvä olo on mielen luonnollinen tila.

136 10 TAPAA HERÄTELLÄ MYÖNTEISIÄ TUNTEITA Tarkenna: mitä tunteita etsit? Unohda positiivinen ajattelu silloin, kun kaikki ei ole hyvin. Ajattele myönteisesti kaikista tunteistasi! Viivyttele myönteisissä fiiliksissä. Huomaa helpotus portti positiiviseen Elä tässä hetkessä! Kirjaa ylös hyviä asioita. Toimi niin kuin haluat tuntea. Syö ja liiku terveellisesti Löydä auttamisen tapoja

137 RAJAT Erillisyyden kokemus: mihin minä päätyn, mistä toinen ihminen alkaa? Rajansa tunteva ihminen ei määrittele itseään muiden kautta. Hän arvostaa itseään. Hän ymmärtää, että jokainen on itse vastuussa valinnoistaan, tunteistaan, ajatuksistaan ja elämästään. Hän osaa pitää muut ihmiset riittävän välimatkan päässä ja varjella koskemattomuuttaan kaikkein läheisimmissäkin ihmissuhteissa.

138 TOIMIVAT JA TOIMIMATTOMAT RAJAT Vuotavat rajat kaikki tulee läpi, ei kykyä suojautua. Toimivat rajat mahdollista säädellä, mitä otetaan vastaan ja mitä ei Rajat muurina voimakas suojautumisen tarve, mikään ei pääse läpi Pohdi hetki, millaisia haasteita kukin vaihtoehto voi tuoda tunteiden kohtaamiseen.

139 RAJOJEN VAHVISTAMINEN VÄLINEITÄ RIITTÄVÄN VÄLIMATKAN YLLÄPITOON Käytä mielikuvia, esim. lasiseinä, kupla Valitse luotiliivisi Käytä katsetta Hyödynnä kehoasi Muista mukavuusalueesi Miten säilyttää yhteys ja riittävä välimatka samanaikaisesti?

140 TUNTEIDEN TARTTUMISEN PÄÄMEKANISMI: ASENTO-, ILME- JA ÄÄNIPEILAUS Toisen ihmisen asennon, ilmeiden ja hengitystavan jäljittely on keskeinen mekanismi tunteiden tarttumisessa. Jäljittely muutokset elimistön toiminnassa samanlainen sisäinen kokemus. Vuorovaikutuksessa peilaamme tiedostamatta. Peilaus on hyödyllinen työväline se auttaa meitä tavoittamaan toisen näkökulman. Tavoitteena tietoinen peilaus ja tietoinen peilauksen purku. Auttaa hallitsemaan tunnekuormitusta. Peilauksen purku: teemme jotakin sellaista, jolla saamme kosketuksen oman kehon rajoihin.

141 PEILAUKSEN PURKU Istu suorana Nosta jalka toisen päälle tai päältä pois Muuta hengitystapaa Juo vettä Tee muistiinpanoja Venyttele Käy wc:ssä Jännitä joitakin lihasryhmiä Liiku Räpyttele silmiä Ilmeile Hengitä syvään Hengitä ulos

142 Tee huomioita ilmeistäsi, asennostasi ja hengitystavastasi skannaa itsesi riittävän usein. Huomioi tunteet ja muut reaktiot. Jos huomaat peilaavasi, eikä peilausta tarvita, pura se. Pyri siihen, että peilauksesi on tietoista. Kiinnitä tietoista huomiota myös vuorovaikutuskumppanin tunteiden kehollisiin ilmentymiin ja hänen ilmaisemiin tunteisiin. Arvioi jälkitunnelmiasi vuorovaikutustilanteiden päätyttyä, opettele tutkimaan ilmeitäsi. Opettele sinulle sopivia peilauksen purkutapoja. Opi kysymään, kenen tunne tai tunteen ilmentymä tämä on?

143 ITSETIETOISUUS Kyky päästä kiinni omaan sisäiseen maailmaan Kyky tunnistaa omat tunteet, ymmärtää niitä ja hyväksyä osaksi itseä. Esimiehen kyky työskennellä omien tunteidensa kanssa vaikuttaa koko työyhteisöön. Se mahdollistaa kosketukseen pääsyn työntekijöiden ja työyhteisön tunne- ja kokemusmaailman kanssa. Mieti omaa tunnesanastoasi? Millaisia tunteita koet päivittäin, viikoittain? Mitä tunteita haluat kokea?

144 JOS ITSE JOUDUT ITSE TUNTEIDEN VALTAAN Jarruta tunnetta kehon avulla: hengitä syvään, rentouta olkapäät, jännitä joitakin lihasryhmiä Palauta kahtaalle suuntautuva tietoisuus: kiinnitä huomio itsesi ulkopuolelle, esim. fyysinen tila, jokin konkreettinen tekeminen jne. Ankkuroivat aistikokemukset. Poistu tahdikkaasti paikalta rauhoittumaan, mikäli mahdollista. (Varsinkin toisen provoidessa)

145 VAIKUTTAMISEN JA VÄLIINTULON TYÖVÄLINEITÄ Tahtojen taistelu, ristiriitatilanteissa Molempien osapuolien tahtomisen ja huolien kirkastaminen, sanoittaminen ja käsittely 1. Tunnista tunteet ja tahtotilat niiden takana 2. Nosta kissa pöydälle 3. Etsitään ratkaisu 4. Keikuta emotionaalista venettä Ratkaisu ei tärkein vaan tunteiden ja tahtotilojen ääneen lausuminen ja pohtiminen yhdessä.

146 Jymykiitos Kuvaile, millä tavoin joku on nähnyt vaivaa jonkin asian eteen. Kuvaile, millä tavalla toisen panos helpottaa sinua tai muita. Esitä kiitos vilpittömänä. Tehdään näkyväksi jotakin sellaista, mistä toinen ei ehkä itsekään ole ollut tietoinen. Kohtelias vilpitön jymykiitos.

147 Jymypahoittelu Kuvailet, miten paljon haittaa, kärsimyksiä ja ikäviä seurauksia toimintasi vastapuolelle on aiheuttanut. Kerrot, miten pahoillasi olet, osoitat syyllisyytesi, katumuksesi ja pyydät anteeksi vilpittömästi. Lupaat, ettet koskaan tee enää samoin ja myös pidät tuon lupauksen.

148 Jymykysymys Rohkaise syvällisempään ajatteluun Oivalluttaminen Herättävät tunteita Onko tämä parasta, mihin pystyt? Mitä opit tästä? Mikä sinulle on kaikkein tärkeintä? Mikä saisi sinut sanomaan, että tämä oli paras ikinä? Mikä tekisi sen mahdolliseksi.

149 MIKÄ TYÖELÄMÄSSÄ HERÄTTÄÄ TUNTEITA? Asiakastyö Ristiriitatilanteet Stressi, uupumus Muutostilanteet Kriisitilanteet Palautteen antamisen tilanteet Irtisanomistilanteet

150 PALAUTTEEN ANTAMINEN Mihin palaute kohdistuu? Minän ydin Työrooli Työsuoritus Vuorovaikutustaitoihin Suhteeseen

151 RAKENTAVA KORJAAVA PALAUTE Palaute on aina lahja Oppimista ja kehittymistä varten Kukaan ei ole taidoiltaan valmis vaan oppii jatkuvasti Havaintoja Siitä, mikä on onnistunut ja mikä ei Huomaa se vähäinenkin hyvä! Palautetta toiminnasta ja tekemisestä Menneisiin ei puututa Vuorovaikutustilanne Rauhallinen tila, kuunteleminen ja tilannetaju Käytä minä kieltä mahdollisimman paljon

152 MITEN VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI KOKO TYÖYHTEISÖN TUNNEILMAPIIRIIN? Miltä tuntuu olla tämän organisaation jäsen? Työntekijän kokemat tunteet suhteessa työhön, kollegoihin ja organisaatioon. Mitä tunteita organisaatiossa näytetään? Mitkä tunteet ovat piilossa? Mitkä ovat yleisiä ja hyväksyttyjä tunteiden ilmaisutapoja? Millaisia ilmaisutapoja ei hyväksytä? Ilmapiiri selittää prosenttia liikevaihdosta!

153 PAHA KELLO Organisaatioiden vetovoima kohti kielteisyyttä ihmiset puhuvat mieluiten niistä asioista, jotka ovat huonosti. Kielteiset ilmiöt tarttuvat vuorovaikutuksessa tehokkaasti. On tavallista, että johdon energiasta iso osa kuluu kielteisyyden kanssa taistelemiseen. Organisaation ilmapiiri tärkeäksi huomion kohteeksi. Kielteisyyden kohtaaminen rakentavasti Myönteisen tunneilmaston määrätietoinen vahvistaminen

154 SANAT LUOVAT TODELLISUUTTA Viestintä ja kielenkäyttö Millaisia tunteita organisaation kielenkäyttö herättää? Millaisia tarinoita meillä kerrotaan? Tarinat, joissa asiakas hyötynyt poikkeuksellisen paljon. Jokin tiimi tai henkilö kokenut jotakin huikeaa. Joku on osoittanut poikkeuksellista myötätuntoa tai uhrautumista. Hauskat tarinat ja kohellukset Ylpeyttä herättävät tarinat; on pärjätty! Selviytymistarinat: vaikeista olosuhteista eteenpäin

155 KIITOKSET OSALLISTUMISESTA Kommentteja? Kysymyksiä? Ajatuksia?

156 KIRJALLISUUTTA Heiske, P Hyvinvointia työyhteisöön. Kaski, Kiander Tunnejohtajuus. Kuuntelua ja vaikuttamista. Rantanen, J Vaikuta tunteisiin. Voimaa tekemiseen. Rothschild, B & Rand, M.L Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. Secondary Traumatic Stress. Self-care Issues for Clinicians, Researchers & Educators Toim. Stamm, H.B Saakvitne, K, Pearlman, A Transforming the Pain. A Workbook on Vicarious Traumatization. Siegel, D Mielitaju. Muutoksen tiede. Williams, M. & Penman D Tietoinen Läsnäolo. Löydä rauha kiireen keskellä.

OTSALOHKON MONET MAHDOLLISUUDET. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo

OTSALOHKON MONET MAHDOLLISUUDET. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo OTSALOHKON MONET MAHDOLLISUUDET SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN IHMINEN IHMISELLE AINUTLAATUINEN SUHDE SINUN JA MINUN VÄLILLÄ Olen onnistunut

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA LÖYTÄMISEN ILO. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA LÖYTÄMISEN ILO. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA LÖYTÄMISEN ILO SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN AIHEINAMME VOISI OLLA Oireilun informaatio Mitä oireileva lapsi

Lisätiedot

SÄRKYVÄ MIELI. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo

SÄRKYVÄ MIELI. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo SÄRKYVÄ MIELI SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo KOULUTUSTILAISUUS ALKAA VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN AIHEITAMME TÄNÄÄN Oireilun informaatio Mitä oireileva lapsi tarvitsee,

Lisätiedot

SÄRKYVÄ MIELI. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo

SÄRKYVÄ MIELI. SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo SÄRKYVÄ MIELI SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo KOULUTUSTILAISUUS ALKAA Särkyvä mieli - koulutuksesta otteita valintanne mukaan: Lempeitä ajatuksia ihmisten kohtaamisesta ja hoitamisesta, miten

Lisätiedot

YMMÄRTÄVÄ KOHTAAMINEN SUOMEN VASTAANOTTO- JA OSASTOASIANTUNTIJAT

YMMÄRTÄVÄ KOHTAAMINEN SUOMEN VASTAANOTTO- JA OSASTOASIANTUNTIJAT YMMÄRTÄVÄ KOHTAAMINEN SUOMEN VASTAANOTTO- JA OSASTOASIANTUNTIJAT RY. 20.3.2015 TAMPEREEN ILVES KLO 12.30-15.15 SUOMEN PSYKOLOGINEN INSTITUUTTI Raul Soisalo KOULUTUSTILAISUUS ALKAA IHMINEN IHMISELLE AINUTLAATUINEN

Lisätiedot

Myötätuntouupumus empaattisen ihmisen sudenkuoppa?

Myötätuntouupumus empaattisen ihmisen sudenkuoppa? Myötätuntouupumus empaattisen ihmisen sudenkuoppa? ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 22.-23.11.2017 TURKU Franz Schnider Energiavampyyrit Mitä au1aa? Myötätunto ja myötätuntostressi voimavara

Lisätiedot

VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN

VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN VAIKUTAMME AINA TOISIIMME IHMISINÄ SUUNTAAN TAI TOISEEN IHMINEN IHMISELLE AINUTLAATUINEN SUHDE SINUN JA MINUN VÄLILLÄ Olen onnistunut olemaan asiakkailleni avuksi eniten silloin, kun olen ollut vähiten

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tunteet opetustyössä Luovi / Erkkaa Verkossa

Tunteet opetustyössä Luovi / Erkkaa Verkossa Tunteet opetustyössä - Luovi / Erkkaa Verkossa 29.9.2016 Jarkko Rantanen Emergyn tunnejohtamisen valmennukset rakentuvat kuuden teeman ympärille Tunnetietoisuuden lisääminen 1 2 Ymmärrä voimat tunteiden

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit. OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach

Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat 20.9.2016 Jyväskylä Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach alkuun: Kuka olet? Mistä tulet? Mitä kortti kertoo sinulle? Hyvän mielen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi

Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista

Lisätiedot

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi.

En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. En tiennyt, miten saisin hänet lähelleni, miten löytäisin... Kyynelten maa on niin arvoituksellinen. Kirjasta Pikku Prinssi. Kohtaaminen Kontakti on tuntemus, kehollinen kokemus. Usein kontakti on värähdys

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Vuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä

Vuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä Vuorovaikutus- ja viestintätaidot haastavissa asiakastilanteissa ja tiimityössä PUHTAUSALAN ESIMIES- JA ASIANTUNTIJAPÄIVÄT 24.-25.1.2019 Hilton Helsinki Strand Franz Schnider Miksi? Ääritilanteissa normaalia

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

TERVETULOA! yhteistä elämää

TERVETULOA! yhteistä elämää TERVETULOA! Vuoroin vaikuttamassa Parisuhdekouluttajat Liisa Välilä ja Sari Liljeström Parisuhdetyytyväisyys Miten perustarpeeni suhteessa täyttyvät? Tarpeiden ja tunteiden tiedostaminen lisää ymmärrystä

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta.

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta. TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tunteista ja empatiasta. 3.3. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Tunteisiin liittyvä harjoitustyö Osa 1 Vaihtoehto 1: tunnista ja rekisteröi omia tunteitasi

Lisätiedot

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen Professori Raimo Lappalainen Psykologian laitos Jyväskylän yliopisto Taustaa Henkisen tai psykologisen hyvinvoinnin ongelma merkittävä kansanterveysongelma Psyykkiset

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä

Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Perheet, joissa vanhemmalla on tuen tarvetta asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä Mitä tiedämme perheistä Perheistä ei ole olemassa paljon tietoa. Perheiden lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Ruotsissa

Lisätiedot

Luvut on kirjoitettu järjestyksessä eteneväksi matkaksi tunteiden maailmaan. Lukemisen voi kuitenkin aloittaa mistä kohdasta tahansa.

Luvut on kirjoitettu järjestyksessä eteneväksi matkaksi tunteiden maailmaan. Lukemisen voi kuitenkin aloittaa mistä kohdasta tahansa. Cristina Núñez Pereira & Rafael R. Valcárcel Erilaiset tunteet auttavat käsittelemään ympärillämme tapahtuvia asioita. Ne vaikuttavat ihmisen kehoon, mieleen ja käyttäytymiseen. Tunnehetket-kirja vie lukijan

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien ja heidän kanssaan työskentelevien hyvinvointi- ja virkistyspäivä Ikaalinen 1.11.2017 Pirjo Latvanen Psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti Maatilan emäntä IHMISSUHTEISSA Kihistään

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista 5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko

Lisätiedot

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä Kouluttajien täydennys 20.1.18 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 1 Pia Yli-Pirilä 20.1.2018 2 VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN HYVINVOINTI JA JOHTAMISEN HAASTEET PIRKANMAAN HOITOKODISSA Tampereen yliopisto/ Terveystieteiden

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Työnohjauksesta voimaa

Työnohjauksesta voimaa Työnohjauksesta voimaa - Etsivään nuorisotyöhön Lea Veivo 29.10.2015 Rokua Etsivän nuorisotyön haasteet - Toiminnan kohteena syrjäytymisvaarassa olevat nuoret - Nuorten haastavat elämäntilanteet ja historia

Lisätiedot

HANKALIEN TUNTEIDEN YLI. Hanna Ranssi-Matikainen

HANKALIEN TUNTEIDEN YLI. Hanna Ranssi-Matikainen HANKALIEN TUNTEIDEN YLI Hanna Ranssi-Matikainen 18.11.2017 KUKA OLEN? Naimisissa Pekan kanssa 22 vuotta Kolme lasta: Mimosa 21, Joel 19, Pyry 13 Koti Helsingin Vuosaaressa vuodesta 1998 Työt: Opetusneuvos,

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM: DIABETESHOITAJIEN VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT 11.4.2019 OMAN PERSOONAN KÄYTTÖ AMMATISSA Maj-Lis Kartano Psykoterapeutti, ryhmäpsykoanalyytikko Ryhmäpsykoterapian kouluttaja, esh-kätilö KOHDATTAVANA

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017 Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen Työterveyspsykologi Hanna Wikman- Heinonen KKT-keskus Arvo Esityksen tavoite Antaa perustietoa puheeksiottamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä Antaa käytännön

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Pääsenkö kiinni toisen näköalaan?

Pääsenkö kiinni toisen näköalaan? Toimiva yhteys PIIA NURHONEN, FM, ET PSYKOTERAPEUTTI, PERHETERAPEUTTI VILLA VÄLKE PSYKOTERAPIAPALVELUT Pääsenkö kiinni toisen näköalaan? Jokaisella meillä on oma näköala, paikka, josta katselemme elämää

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki

Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki Rahapelaaminen puheeksi neutraalistimalli (THL) https://www.innokyla.fi/web/malli794561 https://www.innokyla.fi/documents/794562/1

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Oma roolini uudessa työpaikassa

Oma roolini uudessa työpaikassa Oma roolini uudessa työpaikassa Asiarunko Hyviä uutisia; työn maailma muuttuu oikeaan suuntaan Muutos ja huoli omasta osaamisesta Monimutkaisiin asioihin tarvitaan yksinkertaisia ratkaisuja Perustettu

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot