Väestön uusiutuminen edellyttää vähintään 2.1:tä lasta naista kohden. Muun VAIKUTTAAKO ERIKOISALA LÄÄKÄRIEN LAPSIMÄÄRÄÄN?

Transkriptio

1 ALKUPERÄISTUTKIMUS VAIKUTTAAKO ERIKOISALA LÄÄKÄRIEN LAPSIMÄÄRÄÄN? Timo Strandberg ja Maria Strandberg Lapsimäärään vaikuttavat lukuisat tekijät. Selvitimme lääkärimatrikkelin avulla, voisiko erikoisalalla olla vaikutusta lääkärin lapsimäärään. Vertailimme pediatreja, geriatreja ja otosta kaikista lääkäreistä. Koko tutkimusjoukossa 40 vuotta täyttäneiden keskimääräinen lapsimäärä oli suurempi (2.5) kuin pitkälle koulutetuilla (noin kaksi lasta) tai suomalaisilla keskimäärin (1.8 lasta). Miesten keskimääräinen lapsiluku oli suurempi kuin naisten (2.8 vs 2.1, p < 0,0001). Merkitseviä eroja ei kuitenkaan todettu tutkittujen kolmen lääkäriryhmän välillä. Ammatillinen kiinnostus lapsiin ei siis näyttäisi säätelevän omaa lastenhankintaa. Väestön uusiutuminen edellyttää vähintään 2.1:tä lasta naista kohden. Muun muassa Suomessa määrä on pienentynyt alle tämän, keskimäärin 1.8:aan (Strömmer 1991), Espanjassa ja Italiassa jopa alle 1.2:een (Eurostat 1997). Lapsiluvun pieneneminen on jatkunut jo kauan (Strömmer 1991). Ennen vuotta 1910 kokonaishedelmällisyys naista kohden oli 4 5 lasta, mutta se vähentyi ja 1930-luvuilla 2.5:een. Sodanjälkeisen huippumäärän (noin 3.5 lasta) jälkeen kokonaishedelmällisyys väheni nykyiseksi 1970-luvun alussa. Väestön vanheneminen teollistuneissa yhteiskunnissa on johtanut huoleen väestön uusiutumisesta, ja siksi on myös kiinnostuttu tekijöistä jotka vaikuttavat lapsilukuun. Joulun päivänsankarin syntymään vaikuttivat sataprosenttisesti ulkoiset tekijät, mutta tavallisesti lasten lukumäärä on monelle vaikutukselle altis: mukana on biologisia, psykologisia, sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä (Turunen 1998). Kiinnostusta on herättänyt ympäristön estrogeenin tavoin vaikuttavien yhdisteiden vaikutus miesten lisääntymiselimiin (Santti ym. 1998) ja äitien kasvissyönnin mahdolliset yhteydet lasten sukupuolijakaumaan (tyttöjä enemmän, Repo 2000) sekä myös emotionaalis Duodecim 2000;116: T. Strandberg ja M. Strandberg

2 ten tekijöiden vaikutus lapsimäärään hyvinvointiyhteiskunnassa (Turunen 1998). Voisiko ammatillinen kiinnostus vaikuttaa? Onko esimerkiksi pediatreilla enemmän lapsia kuin muilla lääkäreillä? Ja olisiko toisaalta vanhuksista kiinnostuneilla vähemmän lapsia? Selvitimme tätä lääkärimatrikkelin avulla. Taulukko 1. Tutkimusjoukon demografiset tiedot. Kaikki (n = 335) 40 vuotta täyttäneet (n = 257) Ikä, keskiarvo, v (suluissa 50.2 (13.5) keskihajonta) Naisia/miehiä 177/ /133 Väitellyt, % Puoliso lääkäri, % Siviilisääty avioliitossa, % eronnut ja mahdollisesti uudelleen naimisissa, % leski, % Lapsiluvun keskiarvo 2.21 (1.46) 2.46 (1.39) (suluissa keskihajonta) Lapsettomia, % Tutkimusryhmän koko pediatrit geriatrit otos kaikista lääkäreistä Taulukko vuotta täyttäneiden vertailu lääkäriryhmittäin. Pediatrit Geriatrit Otos kaikista lääkäreistä p-arvo (n = 64) (n = 138) (n = 55) Naisia, % Avioliitossa, % Lapsiluvun keskiarvo (suluissa keskivirhe) naiset 2.35 (0.23) 1.90 (0.18) 2.0 (0.27) 0.27 miehet 2.81 (0.25) 2.75 (0.15) 3.0 (0.24) Lapsettomia, % naiset miehet Lapsiperheiden lapsiluku (suluissa keskivirhe) naiset 2.81 (0.19) 2.42 (0.15) 2.62 (0.23) 0.17 miehet 2.92 (0.23) 2.93 (0.14) 3.0 (0.22) 0.79 Vaikuttaako erikoisala lääkärien lapsimäärään? 2719

3 Aineisto ja menetelmät Suomen Lääkäriliiton kautta saatiin lista kaikista lääkäriliittoon kuuluvista geriatrian erikoislääkäreistä (n = 167), sattumaotanta lastentautien erikoislääkäreistä (n = 103) sekä otanta kaikista suomalaisista lääkäreistä (n = 124). Nimilistojen perusteella selvitettiin lääkärimatrikkelista (Suomen lääkärit 1997) seuraavat tiedot: ikä, mahdollinen LKT:n tai LT:n arvo, siviilisääty, puolison mahdollinen lääkärinammatti sekä lasten lukumäärä ja sukupuoli. Otantaan osuneet lääkärit, joista oli matrikkelissa vain nimi ja ikätiedot, poistettiin analyyseistä. Koska lopullinen lapsimäärä suurelta osin muotoutuu 40 vuoden ikään mennessä (Nikander 1992, 1995), tutkimme erikseen yli 40-vuotiaat lääkärit. Selvitimme myös miesten ja naisten välisiä eroja. Tiedot analysoitiin NCSS 2000 for Windows -tilasto-ohjelmalla käyttäen ristiintaulukointia ja varianssianalyysia. Tulokset Lopullisen tutkimusjoukon muodosti 177 naista ja 158 miestä, yhteensä 335 lääkäriä (85 % otannasta), keski-iältään 50.2 vuotta. Demografiset tiedot on esitetty taulukossa 1. Koko tutkimusjoukon keskimääräinen lapsiluku oli Neljäkymmentä vuotta täyttäneillä se oli 2.46, miehillä merkitsevästi suurempi kuin naisilla (2.82 vs 2.08, p < ). Lapsettomien osuus 40 vuotta täyttäneistä oli 11.3 % (miehistä 3.8 % ja naisista 19.4 %), ja lapsia saaneiden joukossa keskimääräiset lapsiluvut olivat miehillä 2.93 ja naisilla Aineiston 246:sta 40 vuotta täyttäneestä lääkäristä 138 oli geriatreja, 63 pediatreja ja 55 sattumalta valittuja. Heidän demografiset tietonsa on esitetty taulukossa 2. Naispediatrien keskimääräinen lapsiluku oli suurin ja lapsettomien osuus oli heillä pienin, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Kolmen lääkäriryhmän lapsimäärien jakaumakäyrät (miehet ja naiset yhdessä) olivat varsin samantyyppiset (kuva). Lapsien lukumäärä eri ryhmissä (%) Geriatrit Pediatrit Kaikki lääkärit Lapsiluku Kuva. Lapsien lukumäärä eri lääkäriryhmissä T. Strandberg ja M. Strandberg

4 Pohdinta Tämän selvityksen tulosten mukaan lääkärin erikoisala ei vaikuta lapsimäärään, eikä ammatillinen kiinnostus lapsiin siis kuuluisi niihin psykologisiin tekijöihin, jotka säätelevät lapsilukua. Verrattuna geriatreihin tai kaikkiin lääkäreihin ei keskimääräinen lapsiluku sen paremmin kuin määrän jakaumakaan ollut pediatreilla merkitsevästi erilainen. Geriatrit valittiin alun perin vertailuryhmäksi sen takia, että heidän kiinnostuksensa kohde on kauimpana lapsista. On kuitenkin mahdollista, että hoivaamismotiivit säätelevät myös geriatriksi ryhtymistä, tai miksei ylipäänsä lääkärin alalle valikoituvia. Näin erikoisalojen välillä ei enää synny eroja. Jälkikäteen ajatellen vertailukohteeksi olisikin ehkä pitänyt sellaiset erikoislääkärit, joiden voisi odottaa eroavan toimenkuvaltaan eniten perinteistä potilastyötä tekevistä lääkäreistä. Tutkittuja erikoislääkäreitä voidaan verrata lapsimäärän suhteen myös muuhun vastaavan koulutuksen saaneeseen väestöön. Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna (Reuna 1997) ja pitkälle koulutetuilla noin 2 eli pienempi kuin tämän tutkimuksen lääkäreillä keskimäärin (2.46). Lääkärien lapsimäärä vastaa suomalaisen väestön lapsilukua 1960-luvulla. Tämä voisi tukea ajatusta siitä, että lääkärit ylipäänsä olisivat lapsirakkaampia, etenkin kun pitkä koulutusaika saattaa etenkin naisilla lykätä lasten hankintaa ja johtaa tätäkin kautta pienempään lapsimäärään. Tutkituilla mieslääkäreillä oli merkitsevästi enemmän lapsia kuin naislääkäreillä, mikä sopii yleisesti koulutustason vaikutukseen. Pitkälle koulutetuilla miehillä on enemmän lapsia kuin vastaavan koulutuksen saaneilla naisilla, eli suhteet ovat päinvastaiset kuin vähän koulutettujen ryhmässä (Nikander 1995). Lapsettomien naislääkärien osuus näyttää seurailevan tarkasti yhteiskunnan trendejä. On arvioitu, että nykyisistä naisikäluokista jopa 20 % jää lapsettomiksi. Lääkäriäitien keskimääräinen lapsiluku 2.6 on kuitenkin suurempi kuin nykyisten äitien lopullinen arvioitu lapsimäärä Suomessa (Kartovaara 1999). Tähän tutkimukseen sisältyy useita mahdollisia virhelähteitä.»oikean» vertailuryhmän valintaa on käsitelty edellä. Lääkärimatrikkelin luotettavuudesta ei ole tiedossamme tutkimuksia, joskin annetun lapsiluvun voisi olettaa olevan luotettava ainakin naisten osalta. Myös siviilisäädyn ilmoittamiseen näytti liittyvän puutteellisuuksia, eikä esimerkiksi naimattomien osuutta voida matrikkelista luotettavasti selvittää. Erityiseksi ongelmaksi jää, eroavatko ne lääkärit, jotka eivät anna tietojaan matrikkeliin, lapsiluvultaan muista. Asian tarkistaminen vaatisi kyselytutkimuksen, johon resurssimme eivät riittäneet, ja toisaalta selvityksemme vastausosuus oli suuri, 85 %. Tämäntyyppiseen tutkimukseen liittyi myös yksityiskohtia, jotka tulivat kirjoittajien mieleen vasta tietojen analysointivaiheessa. Erityisesti kaikkien lääkärien otos olisi alun perin pitänyt rajata 40 vuotta täyttäneisiin. Tästä syystä ja myös matrikkelin selaajan (MS) uupumuksen takia tutkimusjoukko jäi muiden kuin geriatrien osalta pienehköksi. Tämä vähentää tutkimuksemme voimaa erityisesti alaryhmäanalyysien osalta. Väestön ylläpitotalkoissa lääkärit näyttävät tämän selvityksen mukaan menestyvän keskimääräistä paremmin, ja ainakaan mieslääkäreitä ei voitane syyttää väkimäärän pienenemisestä. Erikoisala ei näytä säätelevän lapsilukua, joskin naispediatrien osalta tuloksen vahvistaminen saattaisi vaatia laajemman tutkimuksen. Vaikuttaako erikoisala lääkärien lapsimäärään? 2721

5 * * * Kiitämme Väestöliiton kirjastonhoitajaa FM Ulla-Maija Mattilaa avusta kirjallisuuden etsinnässä. Kirjallisuutta Eurostat. Social portrait of Europe. Statistical Office of the European Communities Kartovaara L. Perheet. Kirjassa: Andreasson K, Helin V. Suomen vuosisata. Tilastokeskus, Helsinki, Nikander T. Naisen elämänkulku ja perheellistyminen. SVT. Väestö 1992;1. Helsinki: Tilastokeskus, Nikander T. Suomalaismiehen perheellistyminen. SVT. Väestö 1995;1. Helsinki: Tilastokeskus, Repo P. Kasvissyöjille syntyy enemmän tyttövauvoja. Helsingin Sanomat Reuna V. Perhebarometri Väestöntutkimuslaitos katsauksia E 3/1997. Väestöliitto, Santti R, Mäkelä S, Strauss L, Korkman J, Kostian ML. Phytoestrogens: potential endocrine disruptors in males. Toxicol Ind Health 1998;4: Strömmer A. Väestönkehitys ja väestöpolitiikka. Kirjassa: Perheen puolesta. Väestöliitto, 1991, s Suomen lääkärit Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, Turunen A. Lastenhankinnan päätöksenteko. Sosiologian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, TIMO STRANDBERG, dosentti, erikoislääkäri timo.strandberg@hus.fi HYKS:n sisätautien klinikka, PL 340, HUS MARIA STRANDBERG, koululainen Ressun peruskoulu, Helsinki Sananlaskujen viisautta Lääkkeet Kaikki sairaan mieleen muistuu, kun tropitkin Apteekista saatu terveys on kallista Pikiöljyllä paranee, vaikka olisi keskeltä poikki Vesi vanhin voitehista Sauna köyhän apteekki Lääke auttaa aina, jollei potilasta niin lääkäriä Mikä parantaa maksan, tekee pernan sairaaksi Ei yskää lääkitä tarvitse, jollei pysy, niin menköön pois Ei se vaiva mitään, mutta se lääkitys For every evil under the sun, there is remedy or there is none; if there be one, try to find it; if there be none, never mind it 2722