Visiosta toimivaan strategiaan

Transkriptio

1 Visiosta toimivaan strategiaan Aivoriihi: Millainen on tulevaisuuden Korson koulu klo 18:00-20:00 Korson koulu Mika Jokinen Korson koulun vanhempainyhdistys ry (Lupa: Lähdeaineistona hyödynnetty MLL:n aineistoja)

2 Tervetuloa luomaan tulevaisuutta! Hyvää tulevaisuutta! Vantaan sivistystoimi työstää tällä hetkellä uutta arvo-visio-strategia -kokonaisuutta. Ensimmäisen vaiheen arvoja kyseltiin huoltajilta Wilman välityksellä. Korson koulun henkilöstö pohtii visiota tulevaisuuden koulusta, jotain sellaista jota kohti pitkällä tähtäimellä tähdätään. Oppilaskunta pohtii samaa asiaa oppilaiden näkökulmasta. Korson koulun henkilöstö on haastanut myös meidät huoltajat mukaan pohtimaan visiota. Visio? Korson koulun toivottu tulevaisuuden kuva? Näkemys ja tahto siitä, minkälaiseksi Korson koulun sekä kodin ja koulun yhteistyön halutaan tulevaisuudessa olevan?

3 Huoltajien työskentely & yhteenveto Vanhempainyhdistys koostaa Airoriihen tuotoksesta yhteenvedon, joka toimitetaan Korson koulun rehtoreille mennessä. Koulu kokoaa henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien pohdinnat yhteen, sekä toimittaa ne edelleen eteenpäin mennessä.

4 Saatesanat visiotyöskentelyyn Keskustelkaa ja pohtikaa yhdessä koulullanne, millaisia unelmia teillä on tulevaisuudesta. Millainen tulevaisuus innostaa teitä? Miettikää yhdessä tulevaisuuden visio, tahtotila siitä, millaisia ja missä me olemme (Vantaan perusopetuksessa) vuonna 2025! Hyödyntäkää oppilaiden, huoltajien, Vantaan kaupungin ja henkilöstön näkökulmia työskentelyssänne. Verkkoaivoriihen tuloksista saatte ymmärrystä oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön ajatuksista ja kouluilla tätä keskustelua on hyvä jatkaa ja syventää yhdessä. Lisäksi visiotyöskentelyä ohjaa myös Vantaan kaupungin visio vuodelle 2025: Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa kaupunkia ja palvelujen laatua kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Vantaa on asukkaille turvallinen kotikaupunki, yrityksille Suomen paras kumppani ja työntekijöille maan parhaiten johdettu kaupunki.

5 Missio, visio ja arvot? Missio Perustehtävän kuvaus, mitä varten ollaan olemassa? Visio Toivottu tulevaisuuden tila Näkemys ja tahto siitä, minkälaiseksi halutaan tulla? Arvot Mitkä arvot ohjaavat toimintaa?

6 Strategiassa määritellään, miten vision toteutetaan Strategia koostuu valinnoista ja toimenpiteistä, joiden avulla pyritään saavuttamaan visiossa määritelty tulevaisuuden tila. Strategiassa määritellään keinot vision saavuttamiseksi. Hyvä strategia laaditaan vuorovaikutteisessa prosessissa. Strategian laadinta edellyttää tiedonkeruuta ja analysointia. 6

7 Strategia vahvistaa kykyä vastata muutoksiin Strategian tarkoituksena on vahvistaa kykyä ja valmiutta vastata toimintaympäristön muutoksiin. Strategia on johdonmukainen yhteinen toimintamalli, joka perustuu yhteiseen näköalaan ja sen perusteella tehtyihin valintoihin. Strategian merkitys kompassina/vaakana. Strategia ei ole kehyksissä seinällä, vaan se on osa toimintaa ja sen johtamista. Arkisia tekoja.

8 Toimiva strategia edellyttää sopusointua Mikä on aatteellinen tarkoitus? Toimintamuodot keinot, joilla toteutetaan tarkoitusta Ketä varten ollaan olemassa? Kosketus opettajiin, oppilaisiin, huoltajiin, sekä muihin sidosryhmiin.

9 Pitää voida osoittaa, tulevaisuudessa yhä selkeämmin Toiminnan vaikutukset Mitä toiminnalla saadaan aikaan? Vaikutukset ja vaikuttavuus Tavoitteiden määrittely, suunnitelmallisuus ja arviointi 9

10 TULEVAISUUDEN KORSON KOULU? Visio tulevaisuuden koulusta, jotain sellaista jota kohti pitkällä tähtäimellä tähdätään.

11 Neljä strategista kysymystä Verrattuna nykytilaan: Mitä koulun ja kodin yhteistyössä, sekä koulussa tulisi? 1) luoda 2) korostaa 3) supistaa 4) poistaa 11

12 Miten tavoittaa ihmiset? Kohderyhmien puhutteleminen Oikeat viestikanavat ja viestien selkeys Erilaiset vapaaehtoisuuden muodot Ihmisten tavoittaminen Erilasten perheiden tavoittaminen mukaan toimintaan 12

13 Toimintaympäristö muuttuu aiempaa nopeammin, joten yhä tärkeämmiksi tulee Ketteryys ja reagointikyky Toimintaympäristössä olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen

14 Huoltajilla on vaikuttamisen paikka Siis meillä kaikilla Vaikuttaja pyrkii muuttamaan tai säilyttämään yhteiskunnassa vallitsevia asioita. Vaikuttaja pyrkii edistämään tärkeänä pitämäänsä asiaa. Vaikuttaja pyrkii tekemään vaikuttamisen kohteena olevat henkilöt tietoisiksi näkökannoistaan ja niiden perusteluista. Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, yhteistyöhakuisuus ja pitkäjänteisyys ovat onnistuneen vaikuttamistyön avaimia.

15 Vaikuttamistoiminnan kohteina Kaikki tahot, joiden mielipiteellä voi olla merkitystä asiassa, jossa halutaan vaikuttaa. Kunnan päätöksenteossa näitä tahoja ovat erityisesti: kunnan luottamushenkilöt päätöksiä tekevät ja niitä valmistelevat viranhaltijat erilaiset yhdistykset ja järjestöt media lasten ja nuorten vanhemmat lasten ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset yleinen mielipide, kuntalaiset 15

16 Vaikuttaminen on yhteistyötä Vaikuttaminen edellyttää yhteistyötä niin koulun huoltajien kesken kuin koulusta ulospäinkin. Vaikuttaminen on vuorovaikutusta, jossa vaikuttaja tekee valmisteluun ja päätöksentekoon osalliset tietoisiksi tavoitteistaan ja niitä tukevista perusteluista. Pitkäjänteistä vaikuttamistoimintaa voi luonnehtia kumppanuudeksi, jossa vaikuttaja ja vaikuttamisen kohteina olevat tahot pitävät säännönmukaisesti yhteyttä. 16

17 Mihin vedota vaikuttamisessa? Arvoihin: esim. lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu Normeihin: lainsäädäntöön (esim. lapsen oikeuksien sopimus, perusopetuslaki ja perusopetusasetus) ja viranomaisnormeihin (esim. opetussuunnitelman perusteet) Viranomais- ja asiantuntijasuosituksiin: esim. kouluterveydenhuollon laatusuositukset tai lapsen oikeuksien komitean suositukset Kokemustietoon: esim. lasten ja vanhempien kokemukset Asiantuntijatietoon: esim. tutkimukset ja raportit Tilasto- ja indikaattoritietoihin: esim. vertailut muihin kuntiin ja ajalliset vertailut 17

18 Lapset ja nuoret päätöksenteon marginaalissa Yhteiskunnassa esiintyy tällä hetkellä paljon huolipuhetta, mutta lapset ja nuoret ovat kuitenkin jäämässä päätöksissä yhä vahvemmin marginaaliin. Kunnissa tehdään rajuja leikkauksia lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, kuten kouluihin. Kuntapalveluiden järjestämistä koskevia normeja puretaan ja valtionosuuksia leikataan. Nämä toimet entisestään vauhdittavat lasten ja nuorten palveluiden leikkauksia. Eriarvoisuus lasten ja nuorten keskuudessa kasvaa. Heikoimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret kärsivät eniten kuntapalveluiden leikkauksista. 18

19 Vaikuttamistyössä yhä tärkeämmäksi tulevat Strategiset kumppanuudet Lasten, nuorten ja perheiden näkökulma on jäämässä päätöksenteossa yhä enemmän marginaaliin. Hajanainen lapsi- nuoriso- ja perhetoimijoiden verkko ei saa ääntään kuuluviin. Lasten, nuorten ja perheiden puolustaminen vaatii nykyistä vahvempaa kumppanuutta ja tiiviimpää yhteistyötä, se vaatii hyvää vanhempaintoimintaa. 19

20 Indikaattorien luominen Kokemustietoa voidaan kerätä lapsilta, nuorilta ja vanhemmilta sekä luoda kerättyjen tietojen pohjalta indikaattoreita. Esimerkki-indikaattoreita, jotka kuvaavat oppilaiden ja vanhempien käsityksiä: kodin ja koulun yhteistyön toimivuudesta opetuksen laadusta ja opetusmenetelmien monipuolisuudesta ryhmäkokojen suuruudesta oppilaiden kuulemisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista kouluterveydenhuollon ja muun oppilashuollon saatavuudesta oppimis- ja opiskeluvaikeuksien tuesta aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan saatavuudesta ja laadusta kiusaamisen ehkäisystä ja kiusaamiseen puuttumisesta kouluruoan laadusta ja määrästä 20

21 Kiitos!