Eväitä lapsi- ja perhepoliittiseen vaikuttamistyöhön

Transkriptio

1 Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kaikille eväät elämään ohjelman koulutustilaisuus Eväitä lapsi- ja perhepoliittiseen vaikuttamistyöhön

2 Koulutuksen sisältö Vaikuttajan ABC Lapsivaikutusten arviointi Kansallisen lapsistrategian valmistelu 2

3 Vaikuttajan ABC

4 Aluksi: Toimintaympäristön luotaus Tuloksellinen vaikuttamistyö edellyttää jatkuvaa toimintaympäristön luotausta. Luotaus on tiedon hankintaa toimintaympäristön kehityksestä. Luotaus pitää sisällään sekä tietyn informaation etsinnän että ympäristön tapahtumien ja ilmiöiden tarkkailun. Organisaation kyky vastata ympäristöstään nouseviin haasteisiin riippuu organisaation kyvystä havaita ja tulkita muutoksia. 4

5 Aluksi: Elämme muutosten maailmassa (1) Globalisaatio Ilmastonmuutos Nopeat ennakoimattomat muutokset Talouskehityksen nopeat muutokset Samanaikaiset erisuuntaiset kehityskulut Eriarvoistuminen Maahanmuutto ja monikulttuurisuus Digitalisaatio Väestön ikääntyminen Työn ja työelämän muutos Työn ja perhe-elämän uudet haasteet 5

6 Aluksi: Elämme muutosten maailmassa (2) Nuorten aikuisten aseman heikentyminen Yksilöllistyminen Syntyvyyden lasku Perherakenteiden monimuotoistuminen Tietotulva Sosiaalinen media Tutkimustiedon ja instituutioiden kyseenalaistaminen Populismi, helpot selitykset Yhteiskunnallisten ongelmien kompleksisuus Pyrkimys ottaa muutosta haltuun suurin rakenneuudistuksin 6

7 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kohdistuu julkisen vallan päätöksentekoon Vaikuttaja pyrkii muuttamaan tai säilyttämään vallitsevia asioita. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kohdistuu julkisen vallan, valtion ja kuntien päätöksentekoon. Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, yhteistyöhakuisuus, pitkäjänteisyys ja oikea-aikaisuus ovat onnistuneen vaikuttamistyön avaimia. 7

8 Vaikuttaminen julkisen vallan normeihin, resurssien jakoon ja toimintaan Lainsäädäntövaikuttaminen vaikutetaan lainsäädännön sisältöön Resurssivaikuttaminen vaikutetaan, miten budjetissa käytetään voimavaroja tiettyyn kohteeseen Kehittämisvaikuttaminen vaikutetaan siihen, millä tavoin jotakin toimintaa toteutetaan 8

9 Vaikuttamisessa kohteina ovat kaikki tahot, joiden mielipiteellä voi olla merkitystä asiassa, jossa halutaan vaikuttaa. Valtiovallan päätöksenteossa näitä tahoja ovat erityisesti: Kansanedustajat, ministerit, ministereiden erityisavustajat ja valtiosihteerit Ministeriöiden virkamiehet Muut järjestöt Media Yleinen mielipide, kansalaiset 9

10 Vaikuttaminen on yhteistyötä Vaikuttaminen edellyttää yhteistyötä ja verkostoitumista. Vaikuttaminen on vuorovaikutusta, jossa vaikuttaja tekee vaikuttamisen kohteena olevat tietoisiksi tavoitteistaan ja niitä tukevista perusteluista. Parhaimmillaan vaikuttamistoiminta on kumppanuutta, jossa vaikuttaja ja vaikuttamisen kohteina olevat tahot pitävät säännöllisesti yhteyttä. 10

11 Vaikuttamistyössä yhä tärkeämmäksi tulevat Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja kumppanuudet Järjestöjen yhteistyö tuo voimaa ja vaikuttavuutta vaikuttamistyöhön. Kun useampi järjestö tuo esille samoja asioita, viesti saa enemmän huomioita ja arvostusta päättäjiltä. 11

12 Lapsuus ja vanhemmuus ovat sidoksissa aikaan ja paikkaan Lapsuus ja vanhemmuus eivät toteudu tyhjiössä, vaan ovat vahvasti sidoksissa aikaan ja paikkaan. Yhteiskunnan arvot, normit ja rakenteet vaikuttavat perustavalla tavalla lasten ja perheiden elinoloihin ja hyvinvointiin. Jotta lasten ja perheiden tuki olisi vaikuttavaa, sen on vastattava aikansa haasteisiin. 12

13 Lapsista ja nuorista paljon huolipuhetta, mutta entä päätökset? Julkisessa keskustelussa viljellään paljon huolipuhetta lasten ja nuorten hyvinvoinnista, mutta miten lapset ja nuoret huomioidaan päätöksissä? Usein ristiriita puheiden ja tekojen osalta: Eriarvoisuudesta ja syrjäytymisestä ollaan huolissaan, mutta silti tehdään päätöksiä, jotka lisäävät niitä. Esim. varhaiskasvatukseen ja koulutukseen kohdistuneet leikkaukset 13

14 Tietoa on, mutta miten sitä hyödynnetään päätöksenteossa? Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on enemmän tietoa kuin koskaan. Myös hyvinvoinnin edistämisestä ja ulkopuolisuuden & syrjäytymisen ehkäisystä on enemmän tietoa kuin aiemmin. Tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa on kuitenkin puutteellista. Miten tieto muutetaan toiminnaksi? 14

15 Mihin vedota vaikuttamistyössä? Arvoihin: esim. yhteisvastuu Normeihin: lainsäädäntöön (esim. LOS tai perusopetuslaki) ja viranomaisnormeihin (esim. opetussuunnitelman perusteet) Viranomais- ja asiantuntijasuosituksiin: (esim. kouluterveydenhuollon laatusuositukset) Kokemustietoon: lasten, nuorten ja vanhempien kokemukset Asiantuntijatietoon: esim. tutkimukset ja raportit Tilasto- ja indikaattoritietoihin 15

16 Hyvinvointi rakentuu lapsuudessa ja lapsen hyvinvointi arjessa Lapsuusiän olosuhteet muodostavat perustan koko elämän hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle. Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu arjessa. On tärkeää, että arjen kasvuympäristöt, kuten varhaiskasvatus, koulu ja harrastukset toimivat lasten ja nuorten hyvinvointia tukien ja suojaavia tekijöitä vahvistaen. 16

17 Hyvinvointia edistävään ja ongelmia ehkäisevään työhön kannattaa panostaa Lapsiin ja nuoriin kannattaa investoida. Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen on tuloksellista ja taloudellisesti kannattavaa. Neuvolapalveluista, varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, toisen asteen koulutuksesta, opiskeluhuollosta, siirtymävaiheiden tuesta sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnoista kannattaa pitää hyvää huolta. 17

18 Leikkaukset lisäävät kustannuksia 1990-luvulla säästettiin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Leikkaukset ovat sittemmin näkyneet korjaavien palveluiden tarpeen ja kustannusten kasvuna. Ehkäisevä työ on kustannuksiltaan hyvin edullista verrattuna korjaavaan työhön, kuten kodin ulkopuolisiin sijoituksiin. Peruspalvelujen leikkaaminen kasvattaa erityispalvelujen ja korjaavan työn ja tarvetta kustannuksia. 18

19 Lapsiystävällinen yhteiskunta on kaikille hyvä Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen. YK:n lapsen oikeuksien sopimus lasten oikeuksien edistämisen perustana. Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida. 19

20 Anna ääni lapselle -yhteiskampanja Yli 30 lapsi- ja perhejärjestöä yhteistyössä Mahdollisuus toimia Ääni lapselle -agenttina: materiaalia ja tietoa vapaasti käytettäväksi 20

21 Ääni lapselle kampanjan teemat 21

22 Miten ylittää uutiskynnys? Ajankohtaisuus Jokin uusi näkökulma asiaan Konkretia Ongelma ja ratkaisu siihen Ihminen, hänen kokemuksensa ja tarinansa Suora yhteydenotto toimitukseen 22

23 Vaikuttajan muistilista (1) Pidä vaikuttamisasiat pysyvästi työlistalla. Pitkäjänteinen työ tuo tuloksia! Seuraa asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Tutustu alasi ajankohtaisiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Pidä kansanedustajiin ja ministereiden avustajiin. Kirjoita lehtiin, tarjoa juttuideoita. 23

24 Vaikuttajan muistilista (2) Tee yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Kerää lasten, nuorten ja vanhempien kokemuksia ja käytä kerättyä tietoa vaikuttamistyössä. Ole ajoissa. Vaikuttaminen on yleensä sitä helpompaa mitä aikaisemmassa vaiheessa se tapahtuu. 24

25 Pohdittavaksi pienryhmissä Valitkaa jokin asia, johon haluatte vaikuttaa tämän vuoden aikana. Miettikää, miten asiassa vaikutetaan: vaikuttamistyön tavoite vaikuttamisen kohderyhmät vaikuttamisen keinot ja aikataulu 25

26 Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen selvittämiseen

27 Päätöksen vaikutukset tunnistettava Päätöksenteossa on tunnistettava ja otettava huomioon vaikutukset niihin ihmisiin, joita päätös koskee. Tämä koskee myös lapsia. Vaikutusten arvioinnissa korostuvat taloudelliset, organisatoriset ja henkilöstövaikutukset ja niissäkin tarkastelujänne on lyhyt. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja pidemmän aikavälin vaikutukset jäävät usein vähemmälle huomiolle. 27

28 Lapsivaikutusten arviointi osana vaikutusten ennakkoarviointia Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset / hytevaikutukset*/ kuntalaisvaikutukset Lapsivaikutukset Vaikutukset organisaation toimintaan ja henkilöstöön Ympäristövaikutukset Talousvaikutukset *Hyvinvointi- ja terveysvaikutukset 28

29 Miksi lapsivaikutusten arviointi? (1) Tuo tarvittavaa tietoa lapsiin vaikuttavan päätöksenteon perustaksi Mahdollistaa lasten etujen huomioon ottamisen päätöksenteossa Tuo esiin vaikutukset lasten hyvinvointiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä 29

30 Miksi lapsivaikutusten arviointi? (2) Tuo lasten ja nuorten kokemukset hyödynnettäväksi päätöksenteossa Vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia Tuo näkyväksi erilaisessa tilanteessa olevien lasten ja nuorten tarpeet sekä mahdollistaa toimet eriarvoisuuden kaventamiseksi 30

31 Miksi lapsivaikutusten arviointi? (3) Lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja moniarvoisuutta Selkeyttää ja jäsentää valmistelua ja päätöksentekoa 31

32 Lapsivaikutukset kannattaa arvioida ja huomioida päätöksenteossa Hyvinvoinnin ja terveyden perusta rakentuu lapsuudessa Lasten hyvinvoinnin kannalta suotuisat päätökset ovat inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpiä Lapsivaikutusten arviointi tukee taloudellisten vaikutusten arviointia 32

33 Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa Yleissopimus lapsen oikeuksista (LOS) hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa Lapsen oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan vuonna 1991 ja se on osa Suomen oikeusjärjestystä Lapsen oikeuksien sopimus on oikeudellisesti velvoittava ihmisoikeussopimus Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslain 22 )

34 Lapsivaikutusten arvioinnin oikeusperustaisuus Lapsen oikeuksien sopimus ja siinä turvatut oikeudet muodostavat perustan lapsen edun ja lapsivaikutusten arvioinnille Arvioinnissa huomioitava myös muu tilanteeseen liittyvä lainsäädäntö Esim. varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, sote-palveluita tai kaavoitusta koskeva lainsäädäntö 34

35 Lapsivaikutusten arviointia edellyttää mm. seuraava lainsäädäntö Lapsen oikeuksien sopimus (3 artikla, lapsen edun ensisijaisuus) Terveydenhuoltolaki (11 ennakkoarviointi ja 12 seuranta-arviointi) Maankäyttö- ja rakennuslaki (9 ) Hallintolaki (31 ) Varhaiskasvatuslaki (9 toiminnan arviointi) Perusopetuslaki (21 toiminnan arviointi) Lukiolaki (56 toiminnan arviointi) Laki ammatillisesta koulutuksesta (126 toiminnan arviointi) 35

36 Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ennakkoarviointi, terveydenhuoltolaki 11 Kunnan ja sairaanhoitopiirin on päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin Sisältää lapsiväestöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin 36

37 Lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) yleisperiaatteet Lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla) Syrjimättömyys (2 artikla) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Lapsen näkemysten kunnioittaminen / oikeus tulla kuulluksi (12 artikla) 37

38 Lapsen edun ensisijaisuuden periaate edellyttää lapsivaikutusten arviointia Lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla) Lapsivaikutusten arvioinnilla selvitetään lasten edut. Arvioinnilla tunnistetaan myönteiset, kielteiset ja neutraalit vaikutukset lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen 38

39 Lapsen oikeudet arvioinnin perustana Lapsen edun sisältö tulee määrittää tapauskohtaisesti kyseessä olevien lasten tilanteen mukaisesti, jossa otetaan huomioon heidän olosuhteensa ja tarpeensa Lapsen oikeuksien sopimus ja muu asiaan liittyvä lainsääntö arvioinnin perustana 39

40 LOS:n yleisperiaatteet: Lapsen oikeus syrjimättömyyteen (LOS 2 art.) Lapsen oikeudet tulee taata kaikille lapsille. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien perusteella Syrjintäkielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää kaikenlaisen syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimenpiteitä eriarvoisuuden korjaamiseksi Tarvittaessa positiivinen erityiskohtelu yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi 40

41 LOS:n yleisperiaatteet: Lapsen oikeus kehittymiseen (LOS 6 art.) Kehittyminen kokonaisvaltainen käsite, johon kuuluvat kaikki lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet Kehittyminen tulee käsittää laajassa merkityksessä käsittäen niin fyysisen, henkisen kuin sosiaalisen kehityksen Kyse ei ole vain lapsen kehityksen varmistamisesta kohti aikuisuutta vaan myös parhaiden mahdollisten olosuhteiden järjestämisestä lapsen nykyistä elämää varten 41

42 LOS:n yleisperiaatteet: Lapsen näkemysten kunnioittaminen Lapsen oikeus tulla kuulluksi (LOS 12 artikla) Lapsen oikeus tulla kuulluksi sisältyy lapsen edun periaatteeseen Lapsen on saatava vapaasti ilmaista näkemyksensä. Näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti Lapsen näkemykset tulee kuulla ja ottaa huomioon kaikissa häntä koskevissa asioissa, myös lapsen edun arvioinnissa Lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia 42

43 Lapsivaikutusten arviointi osaksi valmisteluprosessia Lapsivaikutusten arvioinnin tulisi olla säännönmukainen osa valmisteluprosessia Ennakkoarviointi tulisi tehdä riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua, jotta sillä on aito merkitys Arvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettelytapoja Moniammatillista osaamista on syytä hyödyntää tarpeen mukaisesti 43

44 Lapsivaikutusten ennakkoarviointi prosessina Tunnistetaan tarve arvioinnille Päätetään arvioinnin laajuudesta ja menetelmistä Kartoitetaan olemassa oleva tieto Määritellään tarkasteltavat vaihtoehdot ja arviointikysymykset Kerätään arvioinnissa tarvittava tieto, myös lapsilta ja nuorilta Tunnistetaan ja kirjataan eri vaikutukset ja niiden merkittävyys Tehdään kokonaisarvio vaikutuksista ja laaditaan johtopäätökset ja suositukset päätöksentekoa varten Raportoidaan tulokset Otetaan arvioinnin tulokset huomioon ja tehdään päätös sekä tiedotetaan päätöksestä Seurataan toimeenpanoa ja arvioidaan toteutuneet vaikutukset 44

45 Lapsivaikutusten arvioinnin peruskysymykset Minkälaisia vaikutuksia vaihtoehdoilla on eri lapsiryhmiin ja miten erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten asemaa voitaisiin parantaa? Miten ratkaisu vaikuttaa lasten hyvinvointiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? Miten lapsia ja nuoria kuullaan ja mitkä ovat heidän näkemyksensä asiassa? Miten päätöksessä myönteisiä vaikutuksia voitaisiin vahvistaa ja kielteisiä vaikutuksia poistaa tai ainakin lieventää? 45

46 Lapset ja nuoret tiedon tuottajina arvioinnissa Kuuleminen arjen kasvuympäristöissä päiväkodeissa, kouluissa, iltapäivätoiminnassa, kerhoissa, avoimissa kohtaamispaikoissa, nuorisotiloissa, kirjastoissa, kulttuuri- ja liikuntapaikoissa Edustukselliset foorumit oppilaskunnat, lasten parlamentit, nuorisovaltuustot Verkkopohjainen kuuleminen 46

47 Pohtikaa pienissä ryhmissä Miettikää lainsäädäntöuudistusta, joka tulisi tehdä tulevalla vaalikaudella Miten lapsivaikutusten arviointi voitaisiin siinä toteuttaa? Mitkä ovat tärkeimmät arviointikysymykset asiassa? Miten lapsia ja nuoria voitaisiin kuulla arvioinnissa? 47

48 Kansallisen lapsistrategian valmistelu

49 Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano Sopimusvaltion on toteutettava lapsen oikeuksien sopimusta aktiivisesti. Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin sopimukseen sisältyvien oikeuksien panemiseksi täytäntöön Kansallinen lapsistrategia on lapsen oikeuksien sopimuksen tärkeä täytäntöönpanon väline

50 Oikeusperustainen kansallinen lapsistrategia Jotta koko hallitus ja kaikki sen tasot edistäisivät ja kunnioittaisivat lapsen oikeuksia, hallituksen on toimittava yleissopimukseen perustuvan yhdistävän, kattavan ja oikeusperustaisen kansallisen strategian pohjalta. Lapsen oikeuksien komitea, lapsen oikeuksien sopimuksen yleisiä täytäntöönpanotoimia koskeva yleiskommentti nro 5, kohta 28

51 Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea laatimaan lapsistrategian YK:n lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huolenaan, ettei Suomella ole kattavaa toimintapolitiikkaa ja - suunnitelmaa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöön panemiseksi Komitea suosittelee, että Suomi kehittää kattavan toimintapolitiikan ja - suunnitelman (lapsistrategian) lapsen oikeuksien sopimuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon

52 Tavoitteellinen lapsistrategia Lapsen oikeuksien komitea suosittelee, että lapsistrategiaan sisällytetään päämääriä ja tavoitteita, joiden avulla pystytään varmistamaan, että kaikki lapset voivat nauttia oikeuksistaan ja seuraamaan asetettujen tavoitteiden toteutumista Strategia olisi sidottava alakohtaisiin, kansallisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin strategioihin ja talousarvioihin

53 Lapsistrategian valmistelun käynnistyminen Vuoden 2018 kehysriihen yhteydessä hallitus päätti käynnistää seuraavaa hallitusta varten kansallisen lapsistrategian valmistelun. Tavoitteena on tutkittuun tietoon nojaava, lapsen etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vahvistava, poikkihallinnollinen valmistelutyö. Lapsistrategialla on tarkoitus vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa sekä syntyvyyden positiivista kehitystä tulevaisuuteen katsovalla tavalla.

54 Lapsen aika Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 ja tutkijatyöryhmän raportti Lapsen aika Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 ja tutkijatyöryhmän raportti 54

55 Visiona lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta Lapsen aika Kohti kansallista lapsistrategiaa

56 Kolme vaihtoehtoista skenaariota Lineaarisen kehityksen -skenaariolla tarkoitetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin eriarvoistuvan kehityksen jatkuvan jokseenkin muuttumattomina lähivuosikymmenet. Kriisiytynyt lapsuus -skenaario tarkoittaa kielteisten ja eriarvoistavien kehityssuuntien edelleen vahvistumista. Lapsen aika skenaarion kehityskulussa on pystytty vahvistamaan niitä myönteisiä sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä kehityskulkuja, joita eri toimijoiden yhteistyössä on viimeisten vuosien aikana aloitettu. Lapsen aika Kohti kansallista lapsistrategiaa

57 Mitä odotuksia tulevalle lapsistrategialle? (1) Kansallisen lapsistrategian tulee perustua lapsen oikeuksien ja erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Lapsistrategiassa hyödynnetään ajankohtaista tutkimustietoa lasten hyvinvoinnista, kehityksestä, terveydestä ja oppimisesta. Lapsistrategia on lapsi- ja perhepolitiikan ohjauksen väline. 57

58 Mitä odotuksia tulevalle lapsistrategialle? (2) Lapsistrategia on sekä pitkäjänteinen että konkreettinen: Tämä edellyttää kaksiosaista toteutusta. Lapsistrategiassa määritellään pitkän aikavälin tavoitteet ja toimet. Näitä tavoitteita ja toimenpiteitä täsmennetään lyhyen aikavälin toimeenpanosuunnitelmassa. Lapsistrategiaan sitoudutaan yli puoluerajojen. Tämä edellyttää, että sen valmistelussa hyödynnetään parlamentaarista valmistelua. 58

59 Mitä odotuksia tulevalle lapsistrategialle? (3) Lapsistrategian toimeenpanoon osoitetaan riittävät voimavarat. Lapsistrategian toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan. 59

60 MLL:n visio Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.