LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA. FILOSOFIA Philosophy

Transkriptio

1 LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA FILOSOFIA Philosophy Filosofi assa pohditaan yleisesti ja teoreettisesti ihmisen ja maailman ongelmia, esimerkiksi tietoa, olemista ja moraalia koskevia kysymyksiä. Filosofi a nousee ihmisen arkiajattelusta, mutta oppialana se pyrkii suurempaan systemaattisuuteen ja tarkempaan väitteiden perustelemiseen kuin arkiajattelumme. Filosofi an merkitys tieteiden piirissä on aina ollut suuri, itse asiassa tiede ja fi losofi a merkitsivät pitkään samaa. Tieteet joutuvat jatkuvasti kiinnittämään huomiota fi losofi siin perusteisiinsa. Samalla myös metodeja koskevat, luonteeltaan fi losofi set kysymykset nousevat esille. Tieteiden peruskäsitteet sekä niiden tieteeneettiset ongelmat ja arvoteoreettiset kannanotot ovatkin fi losofi an erityisen mielenkiinnon kohteita. Logiikka fi losofi an osana on sekä historiallisesti että systemaattisesti tärkeä tutkimusalue, mutta sen avulla voidaan myös selkeyttää käsitteitä ja teorianmuodostusta. Teoreettisen filosofian opintokokonaisuudessa perehdytään logiikkaan, tieteenfi losofi - aan, fi losofi an historiaan, fi losofi an klassik koihin sekä perinteisiin ja uudempiin metafyysisiin kysymyksiin. Tietoteoreettiset sekä ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin liittyvät yleiset tieteenfi losofi set kysymykset ovat tässä opintojaksossa keskeisiä. Jaksoon kuuluu myös nykyaikaisen logiikan ja argumentaatioanalyysin opintoja, joihin liittyvästä kirjallisuudesta voi valita erilaisia vaihtoehtoja suuntautuneisuuden ja kiinnos tuksen mukaan. Samoin jokaiseen opintojaksoon kuuluu osallistuminen yhden lukukau den kestävään proseminaariin. Estetiikan ja taiteen filosofian opintokokonaisuudessa voidaan erikoistua taiteenfi losofi aan sekä estetii kan fi losofi siin ja metodologisiin perusteisiin. Filosofi set ja metodologiset perus kysy mykset koskevat esim. taideteoksen käsitettä ja tulkintaa, taiteisiin liittyviä arvoja ja esteettisen havainnon ja kokemisen luonnetta. Jaksoon kuuluu myös semiotiikan tai vaihtoehtoisesti nykyaikaisen logiikan ja argumentaatioanalyysin opintoja, jotka ovat tärkeitä fi losofi sen estetiikan metodologisten valmiuksien kannalta. Käytännöllisen filosofian opintokokonaisuus eroaa teoreettisen fi losofi an opintokokonaisuudesta siinä, että se painottaa enemmän yhteiskuntafi losofiaa, yhteiskuntatieteiden fi losofi sia perus teita, arvoteoriaa ja etiikkaa. Myös tähän jaksoon kuuluu logiikan ja argumentaatioanalyysin opintoja. Syksyllä 2001 aloitettiin Tampereen yliopistossa kognitiotieteen opetus, josta vastaavat tietojenkäsittelytieteet ja filosofi a. Opetus toteutetaan Connet-verkostoyliopistossa. Ks. tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusohjelma. Työtehtävät ja sijoittuminen Filosofi nen koulutus ei liity suoranaisesti mihinkään muuhun ammattiin kuin korkeakou lujen tutkimus- ja opetustehtäviin. Se antaa kuitenkin valmiuksia, joista on erityistä apua kaikkien alojen tutkimus- ja suunnittelutyössä. Se auttaa myös sen tyyppisen kokonaisnäkemyksen luomisessa, joka on omiaan tukemaan mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista tai taloudellista johtamistehtävää sekä tiedotusalan työtä. Erityisesti tämä pätee seuraaviin 16

2 tutkimustyö fi losofi an tai muun tieteen alueella; opetustehtävät koululaitoksessa (fi losofi an ja elämänkatsomustiedon opetus), aikuiskasvatuksessa, vapaassa kansansivistystyössä sekä hallinnon ja yrityselä män jatkokoulutuksessa; kirjastotoiminta, tietopalvelutyö ja yleinen kulttuurityö; päätöksenteko, kokonaiskuvan luominen ja organisaatioiden kehittäminen hallinnossa ja yritysmaailmassa. Opintojen luonne Filosofi an opinnoissa sivuaineet voi valita varsin vapaasti, mutta kuitenkin niin, että ne muodostavat mielekkään kokonaisuuden. Filosofi an opintojen lisäksi opiskelijan on sisällytettävä opintoihinsa myöhemmin mainittavat yleisopinnot, kieli opinnot sekä vähintään kahden muun sivuaineen opintoja siten, että yhtä suoritetaan vähintään 15 ov. Jotain muuta tieteenalaa kuin fi losofi aa suositellaan kuitenkin luetta vaksi vähintään 35 ov. FILOSOFIAN MAISTERIN JA LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTOJEN RAKENNE Filosofian maisterin tutkinto 160 ov Filosofi an pääaineopinnot, vähintään 75 ov Pakollinen yleisopinto Y1 1 ov Kieliopinnot K1, K2, K3 9 ov Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot 75 ov Esimerkiksi: 1 sivuaine 35 ov 2 sivuaine 15 ov Muut valinnaiset opinnot 25 ov Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto 120 ov Filosofi an pääaineopinnot 50 ov Pakollinen yleisopinto Y1 1 ov Kieliopinnot K1, K2, K3 9 ov Sivuaineopinnot ja vapaasti valittavat opinnot 60 ov Esimerkki 1: 1 sivuaine 35 ov 2 sivuaine 15 ov Muut valinnaiset opinnot 10 ov Esimerkki 2: 1 sivuaine 15 ov 2 sivuaine 15 ov Muut valinnaiset opinnot 30 ov Filosofian 50 ov:n opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista: 1 Filosofi an cum laude approbatur 35 ov 2 Kandidaatintutkielma 5 ov 3 Filosofi an erityisala 10 ov Yhteensä 50 ov 17

3 Kohdan 3 opintojen tarkoituksena on perehdyttää tutkielman aihepiiriin. Kohtien kaksi ja kolme suorittamisesta sovitaan fi losofi an professorin kanssa. Luonnontieteiden kan didaatin tutkinnon yleis- ja kieli- ja sivuaineopintojen kohdalla pätevät samat määräyk set kuin maisterin tutkinnossa. Perusopinnot (approbatur) Sisältö: fi losofi an peruskäsitteistö, ongelmat, yleiskuva fi losofi an kokonaisuudesta ja historiasta, tietoteorian, tieteenfi losofi an, logiikan sekä etiikan ja yhteiskuntafi losofi an perusteet. Aineopinnot (cum laude approbatur) Filosofi an cum laude approbatur on jaettu kolmeen vaihtoehtoiseen opintokokonaisuu teen: teoreettinen fi losofi a, estetiikka ja taiteen fi losofia käytännöllinen fi losofi a. Kussakin opintokokonaisuudessa pyritään perehtymään kokonaisuuden kannalta keskeisiin tietoteoreettisiin, historiallisiin ja yleisfi losofi siin kysymyksiin sekä kunkin vaih toehtoisen alan erityisongelmiin. Syventävät opinnot (laudatur) S1 Erityisopinnot Sisältö: seikkaperäinen perehtyminen johonkin fi losofi seen ongelma-alueeseen. S2 S3 Tutkimustehtävä Sisältö: Filosofi sen argumentoinnin kehittäminen erikseen sovittavan aiheen syvällisemmässä käsittelyssä. OPINTOJEN SUORITTAMISTA KOSKEVAT OHJEET Tutkintovaatimusten kohdat P1-P7 voi suorittaa joko luennoilla tai kirjallisuustentteinä. Ainakin jotkut näistä kohdista kuitenkin suositellaan suoritettavaksi luennoilla.nämä kohdat tai osia niistä pyritään luennoimaan joka lukuvuosi. Opintokokonaisuuksiin A2 ja A3 kuuluvien opintojaksojen kirjallisuuden voi suorittaa myös esseellä. Esseellä tarkoitetaan tällöin kirjallista esitystä, jossa käytetään argumentoivaa esitystapaa ja lähdekirjallisuutta. Esseestä on aina sovittava etukäteen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa ja siitä on tarvittaessa oltava valmis keskustelemaan suullisesti opettajan kanssa. Esseen pituus riippuu aiheesta ja siitä on hyvä neuvotella etukäteen. Lukukausittain pyritään järjestämään tutkimusseminaari tai tutkijaseminaareja. Aktiivisesta osallistumisesta (kuten esitelmänpidosta) saa sopimuksen mukaan opintoviikkoja. Muista opintojaksojen tai opintoviikkojen suoritustavoista voi neuvotella opettajien kanssa. Opintojaksojen (kuten P1, jne.) suorituksista annetaan arvosana 1-,1.1+,1.5,2-,2,2+,2.5,3- tai 3. Opinto koko nai suuksista (kuten esim. teoreettisen fi losofi an cum laude approbatur -opintokokonai suudesta) annetaan jokin arvosanoista TT, HT tai ET ( tyydyttävät tiedot, hyvät tiedot tai erinomaiset tiedot ). Arvosana määräytyy opintojaksojen arvosanojen painotetun keski arvon perusteella. Myös tutkielman arvosana voi vaikuttaa kokonaisarvosanaan. Filosofi an opintojaksojen kirjallisuus tentitään fi losofi an tenttipäivinä, luentosarjat niiden loppukuulusteluissa. Tentteihin ilmoittaudutaan jättämällä tenttikuori seitsemän päi vää ennen kuulustelutilaisuutta fi losofi an tenttikuorilaatikkoon. Luentosarjojen lop pukuulusteluihin ei tarvitse ilmoittautua. 18

4 OPINTOJAKSOKUVAUKSET YLEISOPINNOT General Studies Y1 Orientoivat opinnot 1 ov Orientation Course Tavoite: Opintojakson tarkoituksena on antaa opiskelijoille perustiedot korkeakouluopiskelusta yleensä ja erityisesti opiskelusta Tampereen yliopistossa, perehdyttää oman pääaineen/koulutusohjelman koulutustavoitteisiin ja sisältöön sekä opintojen suunnitte luun. Sisältö: 1 korkeakoululaitos ja Tampereen yliopiston rooli siinä 2 Tampereen yliopisto, informaatiotieteiden tiedekunta, laitokset, oppiaineet, pää töksenteko, fyysiset tilat, henkilökunta 3 opiskelijan oikeusturva 4 opintososiaaliset asiat 5 opintojen suunnittelu 6 opiskelutekniikka, tietopalvelut sekä kirjaston käyttö Ajankohta: 1. vuoden slk. Vastaava laitos: Informaatiotieteiden tiedekunta. KIELIOPINNOT Language Studies K1 Tieteellinen kirjoittaminen (ent. kirjallinen viestintä) ja suullinen viestintä 3 ov K2 Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen taito K3 Vieraat kielet 4 ov Sisältö: Opintoja yhdessä tai kahdessa vieraassa kielessä siten, että nämä opinnot antavat valmiudet ainakin yhdessä kielessä ymmärtää fi losofi sta tekstiä. Ks. kielikeskuksen opinto-opas, informaatiotieteiden tiedekunnan kieliopinnot. FILOSOFIAN OPINNOT Studies in Philosophy Opintojaksoista vastaavat opettajat (tenttien vastaanottajat) ilmoitetaan fi losofi an ilmoitustaululla. Filosofi a PERUSOPINNOT Introductory Studies P1 Johdatus filosofiaan Introduction to Philosophy Tavoite: Perehdyttää fi losofi an peruskäsitteisiin ja -ongelmiin sekä fi losofi seen ajatteluun esittämällä fi losofi an keskeiset alueet, tärkeimmät probleemat ja näistä esitetyt kannan otot. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai toinen seuraavista vaihtoehdoista: a. Määttänen: Filosofi a, johdatus peruskysy myksiin ja Sajama: Arkipäivän fi loso fiaa tai b. Cornman Lehrer Pappas: Philo so phical Problems and Arguments. An Introduction (luvut 1-5), 3. uudistettu painos. P2 Johdatus filosofian historiaan Introduction to the History of Philosophy Tavoite: Antaa yleiskuva länsimaisen fi losofi an historiasta Vaadittavat suoritukset: Luennot tai toinen a. Saarinen: Länsimaisen fi losofi an historia huipulta huipulle b. Marias: History of Philosophy P3 Johdatus logiikkaan 3 ov Introduction to Logic Tavoite: Logiikan peruskäsitteiden (kuten for maalikieli sekä looginen totuus ja seuraus) ja perusajattelutapojen ymmärtäminen. Pereh tyminen lause- ja predikaattilogiikan syntaksiin ja semantiikkaan. Vaadittavat suoritukset: Luennot ja harjoitukset tai kirjallisuus: a. Rantala Virtanen: Logiikkaa - teoriaa ja sovelluksia b. Allwood Andersson Dahl: Logiikka ja kieli tai c. Suppes: Introduction to Logic, (johdanto ja luvut 1-6) P4 Johdatus tietoteoriaan Introduction to Theory of Knowledge Tavoite: Perehdyttää nykyaikaisen tietoteorian peruskäsitteisiin ja ongelmiin. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai toinen a. Lammenranta: Tietoteoria tai b. Dancy: Introduction to Contemporary Epistemology. 19

5 P5 Johdatus tieteenfilosofiaan ja metodologiaan Introduction to the Philosophy of Science Tavoite: Johdattaa tieteelliseen ajatteluun ja tieteen yleiseen metodologiaan sekä eri tieteiden teoreettisia ja metodisia ongelmia koskeviin kysymyksiin; yleisesitys tieteenfi - losofi an perusteista. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai kaksi a. Niiniluoto: Johdatus tieteenfi losofi aan b. Chalmers: What is This Thing Called Science c. Ladyman: Understanding Philosophy of Science P6 Johdatus nykyajan filosofiaan Contemporary Philosophy Tavoite: Tutustuttaa nykyajan fi losofi an pääsuuntiin ja merkittävimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai toinen seuraavista vaihtoehdoista: a. Niiniluoto Saarinen: Nykyajan fi losofi a b. von Wright: Logiikka, fi losofi a ja kieli ja Mohanty: Phenomenology. Between Essentialism and Transcendental Philo sophy yhdessä. P7 Johdatus etiikkaan, yhteiskuntafilosofiaan ja estetiikkaan Introduction to Ethics, Social Philosophy, and Aesthetics Tavoite: Antaa yleiskuva etiikasta, yhteiskuntafi losofi asta ja estetiikasta. Vaadittavat suoritukset: Luennot tai kirjallisuus: Kaksi a. Pietarinen Poutanen: Etiikan teorioita tai Frankena: Ethics b. Berger Luckmann: Todellisuuden sosi aalinen rakentuminen (on englanniksi) c. Eaton: Estetiikan ydinkysymyksiä. (on englanniksi) AINEOPINNOT Intermediate Studies Aineopintojen opintokokonaisuudet ovat: teoreettinen filosofi a, estetiikka ja taiteen fi losofi a sekä käytännöllinen fi losofi a. Teoreettisen fi losofi an opintokokonaisuuden sisällä opiskelija voi halutessaan painottaa logiikan opintojaan. Aineopinnot koostuvat opintojaksoista A1-A7 ja vähintään neljästä vapaasti valittavasta fi losofi an aineopintotasoisesta opintoviikosta. Opiskelija voi seurata aineopinnoissaan systemaattisesti yhtä opintokokonaisuutta tai hän voi valita opintonsa niin, että hän suorittaa opintojaksot A1-A7 valiten ne vapaasti eri opintokokonaisuuksista. Tämän lisäksi aineopintoihin kuuluu vähintään 4 vapaasti valittavaa opintoviikkoa, jotka opiskelija voi suorittaa erikoiskursseilla, seminaareilla, esseillä tai kirjatenteillä. Aineopinnot sisältävät yhteensä 20 opintoviikkoa. Opintokokonaisuudet ja niiden rakenne käyvät ilmi seuraavasta kaaviosta. 20

6 A1 A2 A3 A4 A5 3 ov A6 3 ov A7 Teoreettinen filosofia a. Filosofi an historia b. Logiikan historia a. Filosofi an klassikot b. Logiikan ja kielifi lo sofi an klassikot a. Metafysiikka ja ontologia b. Mielen ja kognition fi losofi a Estetiikka ja taiteen filosofia Estetiikan ja taiteen fi losofi an historia Estetiikan ja taiteen fi losofi an klassikot Taiteen ontologia Käytännöllinen filosofia Filosofi an historia Käytännöllisen fi losofi an klassikot Käytännöllisen fi losofi an nykyongelmia Tietoteoria Havainnon fi losofi a Moraali- ja yhteiskuntateoria Tieteenfi losofi a Tulkinnan fi losofi a Yhteiskuntatieteiden fi losofi a Logiikka ja argumentoinnin taito Semiotiikan perusteet Logiikka ja argumentoinnin taito Proseminaari Proseminaari Proseminaari TEOREETTINEN FILOSOFIA Theoretical Philosophy A1 Filosofian historia History of Philosophy Tavoite: Perehdyttää laajemmin länsimaisen fi losofi an keskeiseen historiaan ja tärkeimpiin ajattelijoihin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai toinen a. Korkman Yrjönsuuri: Filosofi an historian kehityslinjoja b. Svante Nordin: Filosofi an historia Edeltävät opinnot: P1, P2. Tai A1 Logiikan historia History of Logic Tavoite: Antaa yleiskuva logiikan historiallisesta kehityksestä. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, sopimuksen mukaan osia teoksista: a. Kneale Kneale: The Development of Logic tai b. Bochenski: Formale Logik. Edeltävät opinnot: P1 P3. A2 Filosofian klassikot Classics in Philosophy Tavoite: Perehdyttää merkittävien ajattelijoiden teksteihin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Teoksista sovittava tentin vastaanottajan kanssa. Tai A2 Logiikan ja kielifilosofian klassikot Classics in Logic and in Philosophy of Language Tavoite: Perehdyttää merkittävien loogikkojen, logiikan fi losofi en ja kielifi losofi en teksteihin Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Teosten valinnasta sovittava tentin vastaanottajan kanssa. A3 Metafysiikka ja ontologia Metaphysics and Ontology Tavoite: Perehdyttää metafysiikan ja ontologian historiaan ja niiden nykyiseen tutkimuk seen. 21

7 Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai toinen a. Loux: Metaphysics tai b. Marx: Heidegger and the Tradition (on saksaksi). Edeltävät opinnot: P1 P4. Tai A3 Mielen ja kognition filosofia Philosophy of Mind and Cognition Tavoite: Antaa yleiskuva mielen ja kognition fi losofi asta sekä kognitiotieteen ja tekoälytutkimuksen fi losofi sista perusteista ja tutkimusalueesta. Suoritustapa: Luentoja tai: a. Saariluoma, Kamppinen & Hautamäki (toim.): Moderni kognitiotiede, b. Bechtel: Philosophy of Mind, b. Searle: Minds, Brains and Science. Edeltävät opinnot: P1, P3 ja P4. Katso myös kognitiotieteen opinnot Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetusohjelmasta. A4 Tietoteoria Theory of Knowledge Tavoite: Perehdyttää laajemmin nykyiseen tietoteoriaan. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai toinen a. Goldman: Epistemology and Cognition, b. Pollock and Cruz: Contemporary Theories of Knowledge. Edeltävät opinnot: P1 P5. A5 Tieteenfilosofia 3 ov Philosophy of Science Tavoite: Antaa monipuolinen ja syvennetty kuva yleisen tieteenfi losofi an ongelmista. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta: Niiniluoto: Tieteellinen päättely ja selittäminen (ei lukua III.2) ja toinen seuraavista a. Giere: Explaining Science, b. Bird: Philosophy of Science. Edeltävät opinnot: P1, P3 P5. A6 Logiikka ja argumentoinnin taito 3ov Logic and the Art of Argumentation Tavoite: Perehdyttää nykyaikaiseen logiikkaan ja sen sovelluksiin sekä argumentaatioteoriaan ja harjaannuttaa argumentoinnin taidossa. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai yksi a. Rantala Virtanen: Johdatus modaalilogiikkaan (osat 1 & 2), b. Väänänen Salminen: Johdatus logiikkaan, c. Bradley Swartz: Possible Worlds, d. Engel: The Norm of Truth, e. Fogelin: Understanding Arguments, f. Hughes Cresswell: An Introduction to Modal Logic, g. Kakkuri Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki, luvut I-III, h. Loux: The Possible and the Actual. Edeltävät opinnot: P1, P3 ja P4. A7 Proseminaari Proseminar Tavoite: Harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän fi losofi sen esityksen kirjoittamiseen sekä fi losofi seen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikka peräinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Vapaasti valittavat aineopinnot vähintään 4 ov Additional Studies Tavoite: Perehdyttää fi losofi an erityiskysymyksiin ja eri osa-alueisiin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja, kirjallisuutta tai seminaarityöskentelyä. Kysymykseen tulevat esimerkiksi seuraavat aiheet: jokin fi losofi an suunta (esim. analyyttinen fi losofi a, fenomenologia, dialektiikka, hermeneutiikka), erityisalan fi losofi set ongelmat (esim. matematiikan fi losofi a, logiikan fi losofi a, taiteen fi losofi a, tieteenfi losofi a, tieteen tutkimus, yhteiskuntafi losofi a, ympäristöfi losofi a, oikeusfi losofi a, kielifi losofi a, fysiikan fi losofi a, historianfi lo sofi a, uskonnonfi losofi a, feministinen fi losofi a, liikunnan fi losofi a, kasvatusfi losofi a, retoriikka), fi losofi an historian erityiskysymykset (esim. jokin aikakausi, jonkin osa-alueen historia), muiden kulttuurien fi losofi at, etiikka, kulttuurifi losofia, mielen fi losofi a, tekoälyn fi losofi a, filosofi nen este tiikka, semiotiikka, logiikka. Huomaa, että tässä on esitetty vain esimerkkejä mahdollisista aiheista. Kirjallisuudesta, luennoista ja opintoviikkojen määrästä on sovittava fi losofi an professorin kanssa. 22

8 ESTETIIKKA JA TAITEEN FILOSOFIA Aesthetics and Philosophy of Art A1 Estetiikan ja taiteen filosofian historia History of Aesthetics and Philosophy of Art Tavoite: Perehdyttää estetiikan ja taiteen fi - losofi an perusongelmiin ja antaa yleis kuva estetiikan ja taiteen fi losofi an historiallisesta kehityksestä. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, toinen a. Beardsley: Aesthetics from Classical Greece to the Present tai b. Kivy (ed.): Essays on the History of Aesthetics. Edeltävät opinnot: P1 ja P2. A2 Estetiikan ja taiteen filosofian klassikot Classics in Aesthetics and in Philosophy of Art Tavoite: Perehdyttää merkittävien ajattelijoiden teksteihin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teos ta. Teoksista sovittava tentin vastaanottajan kanssa. A3 Taiteen ontologia Ontology of Art Tavoite: Perehdyttää taideteoksen luonteesta käytyyn keskuste luun. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, kaksi a. Ingarden: Selected Papers in Aesthetics, b. Danto: The Transfi guration of the Commonplace, c. Margolis: Art and Philosophy (s ), d. Haapala: What is a Work of Literature?, e. Wolterstorff: Works and Worlds of Art (s.1 105), f. Goodman: Languages of Art. Edeltävät opinnot: P1, P4, P5. A4 Havainnon filosofia Philosophy of Perception Tavoite: Antaa yleiskuva havaintoa koskevien tarkastelujen merkityksestä estetiikassa. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kir- Filosofi a jallisuutta, yksi a. Arnheim: Visual Thinking, b. Gombrich: Art and Illusion, c. Johnson Smith (eds.): The Merleau- Ponty Aesthetics Reader. Edeltävät opinnot: P1, P4, P5. A5 Tulkinnan filosofia 3 ov Philosophy of Interpretation Tavoite: Tutustuttaa tulkinnan yleiseen teoriaan ja taiteen tulkinnan fi losofi aan. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, kaksi a. Kusch: Ymmärtämisen haaste, b. Bleicher: Contemporary Hermeneutics, c. Grondin: Introduction to Philosophical Hermeneutics, d. Ricoeur: Tulkinnan teoria. Edeltävät opinnot: P1, P4, P5. A6 Semiotiikan perusteet 3 ov Foundations of Semiotics Tavoite: Perehdyttää semiotiikan teoriaan ja metodeihin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kaksi a. Barthes: Elements of Semiology, b. Eco: Semiotics and the Philosophy of Language, c. Langer: Philosophy in a New Key, d. Tejera: Semiotics from Peirce to Barthes, e. Sebeok : Signs : an Introduction to Semiotics, f. Deely: Basics of Semiotics. Edeltävät opinnot: P1, P3, P4. A7 Proseminaari Proseminar Tavoite: Harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän fi losofi sen esityksen kirjoittamiseen sekä fi losofi seen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikka peräinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Vapaasti valittavat aineopinnot vähintään 4 ov Additional Studies Katso teoreettinen fi losofi a. 23

9 KÄYTÄNNÖLLINEN FILOSOFIA Moral and Social Philosophy A1 Filosofian historia History ofl Philosophy Tavoite: Antaa yleiskuva käytännöllisen fi - losofi an historiasta. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, esim. Korkman - Yrjönsuuri: Filosofi an historian kehityslinjoja tai Svante Nordin: Filosofi an historia Edeltävät opinnot: P1, P2. A2 Käytännöllisen filosofian klassikot Classics of Moral and Social Philosophy Tavoite: Perehdyttää merkittävien ajattelijoiden teksteihin. Vaadittavat suoritukset: 1 3 klassista teosta. Teoksista sovittava tentin vastaanottajan kanssa. A3 Käytännöllisen filosofian nykyongelmia Problems in Contemporary Moral and Social Philosophy Tavoite: Antaa yleiskuva käytännöllisen fi - losofi an nykyongelmista. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kirjallisuutta, kaksi a. Habermas: Järki ja kommunikaatio, 2. uudistettu painos 1994, b. Taylor: Autenttisuuden etiikka (on englanniksi), c. Bourdieu: Järjen käytännöllisyys, d. Lloyd: Miehinen järki (on englanniksi). Edeltävät opinnot: P1, P2. A4 Moraali- ja yhteiskuntateoria Moral Philosophy and Social Theory Tavoite: Tutustuttaa yleiseen moraali- ja yhteiskuntateoriaan. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai toinen a. Rawls: Oikeudenmukaisuusteoria (on englanniksi), b. MacIntyre: After Virtue. Edeltävät opinnot: P1, P2, P4. A5 Yhteiskuntatieteiden filosofia 3 ov Philosophical Foundations of the Social Sciences Tavoite: Johdattaa yhteiskunnan tutkimisen tietoteoreettisiin ja tieteenfi losofi siin perus teisiin. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai kaksi a. Kincaid: Philosophical Foundations of Social Sciences ja yksi b. Henderson: Interpretation and Explanation in the Human Sciences, c. Bernstein: Beyond Objectism and Relativism, d. von Wright: Explanation and Understanding, e. Fay: Contemporary Philosophy of Social Science. Edeltävät opinnot: P1, P3 P5. A6 Logiikka ja argumentoinnin taito 3 ov Logic and the Art of Argumentation Tavoite: Perehdyttää nykyaikaiseen logiikkaan ja sen sovelluksiin sekä argumentaatioteoriaan ja harjaannuttaa argumentoinnin taidossa. Vaadittavat suoritukset: Luentoja tai yksi a. Väänänen Salminen: Johdatus logiikkaan, b. Bradley Swartz: Possible Worlds, c. Engel: The Norm of Truth d. Fogelin: Understanding Arguments, e. Hughes Cresswell: An Introduction to Modal Logic, f. Kakkuri Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki, luvut I-III, g. Loux: The Possible and the Actual, h. Rantala Virtanen: Johdatus modaalilogiikkaan (osat 1 & 2). Edeltävät opinnot: P1, P3 ja P4. A7 Proseminaari Proseminar Tavoite: Harjaannuttaa käsittelytavaltaan ja ilmaisultaan selkeän fi losofi sen esityksen kirjoittamiseen sekä fi losofi seen keskusteluun. Vaadittavat suoritukset: Yhden esitelmän kirjoittaminen, yhden esitelmän seikka peräinen tarkastaminen sekä aktiivinen osanotto keskusteluun. Vapaasti valittavat aineopinnot vähintään 4 ov Additional Studies Katso teoreettinen fi losofi a 24

10 SYVENTÄVÄT OPINNOT Advanced Studies S1 Erityiskysymys 14 ov Area of Specialization Tavoite: Perehdyttää tutkielman (ks. S3) aihepiiriin ja tutkielman laatimista tukevaan kirjallisuuteen. Vaadittavat suoritukset: Luentoja, kirjallisuutta tai seminaarityöskentelyä, joista sovittava professorin kanssa. Kohta tentitään useammassa osassa. Edeltävät opinnot: Filosofi an perus- ja aineopinnot. S2 Seminaari 6 ov Seminar Tavoite: Harjaannuttaa tieteellisluontoisten esitelmien laatimiseen ja fi losofi seen argumentointiin. Seminaarin tarkoituksena on tukea tutkielman suunnittelua ja sen kirjoittamista. Vaadittavat suoritukset: Kaksi lukukautta seminaaria, kahden esitelmän kirjoit taminen, kahden esitelmän seikkaperäinen tarkastaminen, tutkimussuunnitelman tekeminen sekä aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Edeltävät opinnot: Filosofi an perus- ja aineopinnot. S3 Pro gradu -tutkielma 20 ov Master s Thesis Tavoite: Harjaannuttaa fi losofi an alan ongelmien tieteelliseen käsittelyyn ja Filosofi a johdonmu kaiseen ja selkeään esittämiseen. Henkilökohtaiseen graduohjaukseen osallistuminen on suositeltavaa. Vaadittavat suoritukset: Tutkielma ja kypsyysnäyte. Tutkielman aiheesta sovittava pro fessorin kanssa. Tutkielman käsikirjoitus on jätettävä esitarkastukseen ennen tut kielman virallista tarkastusta. S4 Sivulaudatur-tutkielma, 15-20ov Tavoite: Harjaannuttaa filosofi an alan ongelmien tieteelliseen käsittelyyn ja johdonmukaiseen ja selkeään esittamiseen. Vaadittavat suoritukset: Tutkielma (laajuudeltaan 15-20ov), jonka aiheesta on sovittava professorin kanssa. Tutkielmasta annetaan arvosana TT, HT tai ET. Filosofi an jatko-opiskelijaksi pyrkivältä edellytetään sivulaudatur tutkielman arvioinniksi vähintään yhdistelmää 20 ov. + HT. KANDIDAATINTUTKIELMA 5 OV, SUORITETAAN VAIN KANDIDAATIN TUTKINNON YHTEYDESSÄ Bachelor s Thesis Tavoite: Harjaannuttaa fi losofi an alaan kuuluvan suppean ongelman käsittelyyn ja sen johdonmukaiseen ja selkeään esittämiseen. Vaadittavat suoritukset: Tutkielma, jonka aiheesta ja pituudesta on sovittava professorin kanssa, ja kypsyysnäyte. OPETTAJANKOULUTUS FILOSOFIAN AINEENOPETTAJAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO Filosofi an aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon tavoitteena on kouluttaa fi losofi an opettajia. Tällöin tutkinnon pääaineena on filosofi a ja sivuaine valitaan sen mukaisesti, mikä voisi olla sopiva toinen opetettava aine. Filosofi an opettajan työn kannalta hyviä sivuaineita ovat esimerkiksi elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi (ks. hum.tiet. tiedekunnan opinto-opas), uskonto ja psykologia. Näiden lisäksi suoritetaan aineenopettajan pedagogiset opinnot (35 ov). Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Filosofi an maisterilla, joka on suorittanut aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon, on mahdollisuus sijoittua mm. peruskoulun 25

11 ja lukion lehtorin tehtäviin sekä ammatillisten ja muiden oppilaitosten vastaavien aineiden opettajan tehtäviin. On kuitenkin huomattava, että pelkästään fi losofi an opettajan virkoja ei tällä hetkellä ole ja siksi sivuainevalinnalla on huomattava merkitys työelämään sijoittumisessa. Myöskään ei ole yleisesti lainsäädännössä määritelty, mikä tulisi olla filosofi an opettajan ammatin kuvaan liitettävä sivuaine, vaan ainekohtainen kelpoisuus määräytyy oppilaitoksen mukaan. Haku aineenopettajan pedagogisiin opintoihin Uusimpien asetusten mukaan opettajan pedagogiset opinnot ovat opiskelijan tutkinnossa sivuaineen asemassa. Opiskelijoiden valinnasta vastaa kasvatustieteellinen tiedekunta. Valinta aineenopettajan pedagogisiin opintoihin tapahtuu opettajankoulutuslaitoksen toimeenpaneman soveltuvuuskokeen perusteella. Soveltuvuuskokeeseen, joka toimeenpannaan aineittain tai aineryhmittäin, kuuluu ryhmäkeskustelu ja yksilöhaastattelu. Soveltuvuuskoe järjestetään vuosittain kevätlukukaudella. Soveltuvuuskokeeseen osallistumisen edellytyksenä on, että fi losofi an perus- ja aineopinnot (35 ov) on suoritettu vähintään hyvin tiedoin ja että opiskelija on valmis aloittamaan opettajan pedagogiset opinnot seuraavana syksynä (ks. lisätietoja fi losofi an ilmoitustaululta). FILOSOFIAN AINEENOPETTAJAN SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDON OPINTOSUORITUKSET FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO Filosofi an pääaineopinnot, vähintään pakollinen yleisopinto Y1 Kieliopinnot K1, K2, K3 Sivuaineopinnot, esim. toinen opetettava aine vapaasti valittavia opintoja Aineenopettajan pedagogiset opinnot 160 ov 75 ov 1 ov 9 ov 35 ov 5 ov 35 ov ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPINTOKOKONAISUUS 35 ov Elämänkatsomustieto on peruskoulujen ja lukioiden oppiaine. Se on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnon opetukseen. Kouluun kiinnittymisen vuoksi elämänkatsomustietoa suositellaan sivuaineeksi erityisesti opettajan pätevyyden hankkiville. Elämänkatsomustiedossa on mahdollista suorittaa 35 opintoviikon laajuiset toisen opetettavan aineen opinnot. Mikäli elämänkatsomustiedon suorittaja haluaa jatkaa fi lo sofi an laudaturiin, tulee hänen suorittaa ne fi losofi an opinnot, jotka eivät kuulu elämän katsomustiedon opintokokonaisuuteen. Filosofi an pääaineopiskelijat eivät voi ottaa elämänkatsomustietoa sivuaineeksi. He voivat kuitenkin saada tutkintotodistukseensa merkinnän elämänkatsomustiedon opintokokonaisuuden sisältöjen hallinnasta, mikäli suorittavat opintokokonaisuudesta ne opinnot, jotka eivät kuulu fi losofi an pääaineopintoihin. 26

12 PERUSOPINNOT 15 ov ks. fi losofi an perusopinnot AINEOPINNOT 20 ov ET1 Käytännöllisen filosofian historia Ks. käytännöllinen fi losofi a A1. ET2 Käytännöllisen filosofian nykyongelmia Ks. käytännöllinen fi losofi a A3. ET3 Moraali- ja yhteiskuntateoria Ks. käytännöllinen fi losofi a A4. ET4 Tietoteoria ja tieteenfilosofia 5 ov Ks. teoreettinen fi losofi a A4 ja A5 ET5 Elämänkatsomustieto koulussa Tavoite: Tutustuttaa elämänkatsomustietoon koulujen oppiaineena. Filosofi a Vaadittavat suoritukset: Kirjallisuus: 1 Elo Honkala Simola: Elämänkatsomustieto koulussa ja 2 Airaksinen Elo Helkama Wahlström: Hyvän opetus: arvot, arvokeskustelu ja eettinen kasvatus koulussa. ET6 Proseminaari Ks. fi losofi a A7. ET7 Vapaavalintaisia opintoja 5 ov Tavoite: Antaa mahdollisimman laaja yleis kuva erilaisten elämänkatsomusten muodos tamisesta. Vaadittavat suoritukset: Korvaavuudesta sovittava fi losofi an professorin kanssa. Esimerkiksi fi losofi an seminaareja, opintoja oppihistoriassa, sosiaalipsykologiassa, ant ropologiassa, uskonnon fi losofi assa, kirjallisuutta SIVUAINEOPISKELIJOILLE TARKOITETTU TIEDE JA FILOSOFIA KURSSI Käsiteltävä asiakokonaisuus Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva tutkimusprosessin kulusta, erilaisista tutkimuksen muodoista, ankarasta ja täsmällisestä tieteestä, tieteen ja fi losofi an suhteesta. Luentoja 24 t. Kohta voidaan suorittaa myös teoksilla: a. Wilenius-Oksala-Mehtonen-Juntunen, Johdatus fi losofi seen ajatteluun ja b. von Wright, Tiede ja ihmisjärki tai teoksilla a. Stroll Popkin, Introduction to philosophy (Introduction, ch 1 and ch 6) b. Chalmers, What is This Thing Called Science? 27