F I L O S O F I A P H I L O S O P H Y

Transkriptio

1 Filosofia 29 F I L O S O F I A P H I L O S O P H Y Filosofiaa on sanottu kaikkien tieteiden äidiksi, koska jokainen erityistiede on aikanaan ollut osa filosofiaa ja itsenäistynyt vasta sitten, kun on kyennyt omilla tutkimusmenetelmillään hankkimaan tosiasiatietoa maailmasta. Filosofia ei tutki tosiasioita itseään vaan niiden löytämiseen käytettäviä metodeja, niiden ymmärtämiseen tarvittavia käsitteitä ja niitä koskeville käsityksille esitettyjä perusteita. Filosofia on siten ajattelua koskevaa ajattelua. Filosofia jaetaan perinteisesti teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettiseen filosofiaan kuuluvat tiedon mahdollisuutta ja perusteita tutkivat tietoteoria ja tieteenfilosofia, sekä kaikkein yleisimpiä olemassaoloon liittyviä kysymyksiä pohtiva metafysiikka. Käytännöllisen filosofian puolelle kuuluvat ihmisten käytännön elämään läheisemmin liittyvät osa-alueet: etiikka, yhteiskuntafilosofia ja oikeusfilosofia. Ne tutkivat yksilön ja yhteisön toimintaan liittyviä arvoja normikysymyksiä. Rajat filosofian eri alojen välillä ovat kuitenkin melko hämäriä, eivätkä välttämättä kovin tärkeitäkään. Esimerkiksi kauniin ja ylevän olemusta ja olemassaolotapaa tutkiva estetiikka luetaan yleensä teoreettiseen filosofiaan kuuluvaksi, vaikka se etiikan tavoin tutkiikin arvoja. Filosofia on sopiva sivuaine kaikille oman tieteenalansa perustavista käsitteellisistä, metodologisista ja arvo-ongelmista kiinnostuneille. Erityisesti jatko-opinnoissa siitä voi olla suurta hyötyä, koska se antaa hyödyllisiä ajattelutaitoja ja -tekniikoita, joita voi soveltaa myös perinteisen filosofian alueen ulkopuolelle. Simon Blackburn vertaa filosofia insinööriin: Luulenpa, että kaikki filosofit ja filosofian opiskelijat tuntevat sen hiljaisen vaivautuneisuuden, joka syntyy jonkun kysyessä viattomasti, mitä me teemme työksemme. Itse haluaisin mieluiten esittäytyä käsiteinsinöörinä, sillä samoin kuin insinööri tutkii aineellisten kappaleiden rakennetta, filosofi tutkii ajattelun rakennetta. Rakenteen ymmärtäminen on sen näkemistä, miten sen osat toimivat ja liittyvät toisiinsa,

2 30 Filosofia eli sen tietämistä, mitä hyvää tai pahaa tapahtuisi, jos muutoksia tehtäisiin. Tätä juuri teemme, kun tutkimme maailmankuvaamme kuuluvia rakenteita. I FILOSOFIA PÄÄAINEENA Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto filosofia pääaineena on laajuudeltaan vähintään 160 opintoviikkoa. Pääaineen opintoja on 75 opintoviikkoa (joista 35 ov aineopintoja ja 40 ov syventäviä opintoja) ja muita opintoja 85 opintoviikkoa. Muut opinnot jakautuvat yleisopintoihin (11 ov) ja sivuaineopintoihin (74 ov). Yleisopintoihin sisältyvät seuraavat opintojaksot (yhteensä 11 ov): Opintojen suunnittelu Tieteellinen kirjoittaminen Suullinen viestintä Tieteellisen ruotsin (II kotimainen kieli) perusteet Tieteellisen englannin perusteet Tieteellisen englannin suullinen taito Tieteen vapaus ja etiikka (valtiosääntöoikeuden aineopinnoista) 1 ov 1 ov 1 ov 2 ov 2 ov 2 ov 2 ov Sivuaineopintoihin täytyy sisältyä vähintään 25 opintoviikon aineopinnot yhdessä oppiaineessa. Yhden erittäin laajan sivuaineen valitseminen on suositeltavaa, koska työllistyminen riippuu järkevästä sivuainevalinnasta. Syventävät opinnot esimerkiksi jossakin oikeus- tai taloustieteellisessä aineessa parantavat olennaisesti filosofin työnsaantimahdollisuuksia. II FILOSOFIA SIVUAINEENA Opiskelija voi suorittaa filosofiassa haluamansa tai pääaineen määräämän määrän sivuaineopintoja. Jos opiskelija suorittaa 15 opintoviikon perusopintokokonaisuuden eli

3 Filosofia 31 filosofian approbaturin, opintoihin täytyy sisältyä opintojakso filosofian perusteet (3 ov) sekä kolme vapaasti valittavaa aineopintojen opintojaksoa, ei kuitenkaan proseminaaria. Jos opiskelija suorittaa 35 opintoviikon aineopintokokonaisuuden eli filosofian cum laude approbaturin, opintoihin tulee sisältyä opintojaksot filosofian perusteet (3 ov), filosofian metodit (4 ov) ja proseminaari (4 ov) sekä kuusi vapaasti valittavaa aineopintojen opintojaksoa. III FILOSOFIAN AINEOPINNOT (630500) 35 ov Philosophy: Elementary and intermediate levels Filosofian aineopinnot koostuvat kolmen tai neljän opintoviikon paketeista. Joihinkin niistä sisältyy luentoja, joihinkin ei. Joissakin on valinnanvaraa kirjallisuuden suhteen, joissakin ei. Opiskelijan on itse koottava tarjolla olevista aineksista vaaditun laajuinen kokonaisuus. Myös omia ehdotuksia kirjapakettien sisällöiksi voi tehdä. Aineopintojen opintojaksoja voi suorittaa kirjatenttien lisäksi myös esseillä, joiden aiheesta, laajuudesta ja käytettävästä kirjallisuudesta onsovittava etukäteen opintojakson vastuuhenkilön kanssa. Filosofian perusteita ja proseminaaria ei kuitenkaan voi suorittaa esseillä.pääaineopiskelijan kannattaa hankkia teos Cottingham, Western Philosophy, An Anthology, Kirja sisältää hyvin editoituja filosofian klassisia tekstejä selityksineen. Sitä käytetään mm. proseminaarin tekstianalyysitehtävissä, ja siitä on hyötyä myös erilaisissa esseenkirjoitustehtävissä. A. Pakolliset opintojaksot Filosofian perusteet (3 ov) Fundamentals of philosophy Johdatus filosofiaan (1½ ov) Luennot (30 h, 1½ ov)

4 32 Filosofia Määttänen, Filosofia, Johdatus peruskysymyksiin, 1996 (1½ ov) Filosofian historia I (1½ ov) Luennot (30 h, 1½ ov) Saarinen, Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin, 1985 (1½ ov) Opintojakso on kaikille pakollinen. Vastuuhenkilö: assistentti. Filosofian metodit (4 ov) Philosophical methods Kirjallisuus : Logiikka, luennot (2 ov) Argumentaatio, luennot (1 ov) Hermeneutiikka, luennot (1 ov) (ei järjestetä lukuvuonna ) Chisholm, Theory of Knowledge, 3rd edition, 1989 (1 ov) Hamlyn, The Theory of Knowledge, 1985 (1 ov) Kakkuri-Knuuttila, Argumentti ja kritiikki, 1998 (2 ov) Lammenranta, Tietoteoria 1993 (1 ov) Von Wright, Logiikka, filosofia ja kieli, 1982 (1 ov) Opintojakso on pakollinen filosofian 35 opintoviikon aineopintokokonaisuutta suorittaville. Sen voi halutesaan sisällyttää myös 15 ov:n aineopintokokonaisuuteen. Vastuuhenkilö: professori. Proseminaari (4 ov) Proseminar

5 Filosofia 33 Filosofisen argumentaation ja tutkimuksen tekemisen harjoittelua yhden lukukauden ajan. Seminaarin alussa on 6 tuntia luentoja, joilla esitellään filosofisen kirjoittamisen ja argumentaation perusteita, minkä jälkeen opiskelija tekee itsenäisesti tekstianalyysiharjoituksen ja kirjoittaa sovitusta aiheesta esitelmän, jonka hän saamansa palautteen pohjalta viimeistelee mahdollisesti ottamaansa kandidaatin tutkintoon sisältyväksi tutkielmaksi. Riittävä englannin tai muun vieraan kielen taito on ehdoton edellytys seminaarityöskentelylle. Opintojakso on pakollinen kaikille 35 opintoviikon aineopintokokonaisuutta suorittaville. Sitä ei voi sisällyttää 15 ov:n aineopintokokonaisuuteen. Proseminaariin saavat osallistua vain ne, jotka ovat suorittaneet 15 opintoviikon perusopintokokonaisuuden. Vastuuhenkilö: assistentti. B. Valinnaiset opintojaksot Oma valinta (4 ov) Own choice Kirjatentti tai kirjallisuuteen perustuva essee yhdestä vastuuhenkilön hyväksymästä teemasta. Tähän kohtaan soveltuu hyvin henkilökohtainen "jatkokurssi" jostakin jo suoritetusta filosofian osa-alueesta. Vastuuhenkilö: assistentti tai professori aiheesta riippuen. Teoreettinen filosofia Tieteenfilosofia 4 ov Philosophy of science Tieteenfilosofian luennot (1 ov)

6 34 Filosofia Kirjallisuus Kuhn, Tieteellisten vallankumousten rakenne, 1994, (1 ov) Niiniluoto, Tieteellinen päättely ja selittäminen, 1983, (1 ov) Niiniluoto, Johdatus tieteenfilosofiaan: Käsitteen- ja teorianmuodostus, 1980, (1 ov) Popper, Arvauksia ja kumoamisia, 1995, (2 ov) Ryan (toim), The Philosophy of Social Explanation, 1978, (2 ov) Von Wright, Explanation and Understanding, 1990, (1 ov) Vastuuhenkilö: assistentti. Kielifilosofia (4 ov) Philosophy of language Luennot (2 ov) Kirjallisuus (2 ov) Raatikainen (toim), Ajattelu, kieli, merkitys (2 ov) Vastuuhenkilö: assistentti. Mielen filosofia (4 ov) Philosophy of mind Churchland, Matter and Consciousness (1 ov) Dennett, Consciousness Explained (on suomeksi 1999) (2 ov) Searle, The Mystery of Consciousness, (1 ov) Vastuuhenkilö: assistentti. Estetiikka (4 ov)

7 Filosofia 35 Aesthetics Luennot Estetiikka 1 (1 ov) Estetiikka ja taideteoria 2 (2 ov) Kirjallisuus Aldrich, Philosophy of Art, 1963 (1 ov) Goodman, Languages of Art, 1976 (1 ov) Kinnunen, Estetiikka, 2000 (1 ov) Lammenranta-Haapala (toim.), Taide ja filosofia, 1987 (2 ov) Muelder-Eaton, Estetiikan ydinkysymyksiä, 1995 (1 ov) Vastuuhenkilö: assistentti. Uskonnonfilosofia (4 ov) Philosophy of Religion Luennot (1 ov) (ei järjestetä ) Kirjallisuus Brown, Philosophy of Religion (1 ov) Koistinen & Räikkä, Taivaassa ja maan päällä - Johdatus uskonnonfilosofiaan, 1997 (1 ov), Peterson et al. (toim.): Philosophy of Religion - Selected Readings, 1996 (3 ov) Swinburne, Tuntematon tekijä, 1997 (1 ov), Vastuuhenkilö: professori.

8 36 Filosofia Käytännöllinen filosofia Etiikka (4 ov) Ethics Luennot (1 ov) Kirjallisuus Cavalier et al. (toim), Ethics in the History of Western Philosophy, 1989 (2 ov) Frankena, Ethics, 1973 (1 ov) Mackie, Ethics -Inventing Right and Wrong, 1987 (1 ov) McNaughton, Moral Vision: An Introduction to Ethics, 1988 (1 ov) Pietarinen et al. Oikeus itsemääräämiseen, 1994 (1 ov) Von Wright, The Varieties of Goodness, 1972 (1 ov) Vastuuhenkilö: professori. Yhteiskuntafilosofia (4 ov) Social philosophy Luennot (1 ov) Kirjallisuus Arkes, First Things, 1986 (1½ ov) Feinberg, Social Philosophy, 1973 (1 ov) Häyry, Ihannevaltio, 2000 (1 ov) Nozick, Anarchy, State and Utopia, 1988 (1 ov) Plant, Modern Political Thought, 1991 (1½ ov) Räikkä, Oikeudenmukainen yhteiskunta - Johdatus yhteiskuntafilosofiaan, 1993 (1 ov) Vastuuhenkilö: professori.

9 Filosofia 37 Oikeusfilosofia (4 ov) Philosophy of law Luennot (1 ov) Kirjallisuus Arthur & Shaw (toim.), Readings in The Philosophy of Law, 1993 (erikseen sovittava määrä artikkeleita, 1-4 ov) Kelsen, Introduction to the Problems of Legal Theory, 1997 (1 ov) Passerin d'entrèves, Natural Law, 1996 (sivut vii-xxvi, 5-116, ) (1 ov) Tebbit, Philosophy of Law, 1999 (1 ov) Tuori, Kriittinen oikeuspositivismi, 2000 (1 ov) Vastuuhenkilö: professori. Historia ja klassikot Filosofian historia II (4 ov) History of philosophy II Stumpf, Philosophy - History and Problems, historian osuus (kirja I), 1989 (2 ov) Sihvola & Thesleff, Antiikin filosofia ja aatemaailma, 1994 (2 ov) Skirbekk & Gilje, Filosofins historia, 1993 (4 ov) Vastuuhenkilö: assistentti Filosofian historia III (4 ov) History of philosophy III

10 38 Filosofia Kaksi osaa viisiosaisesta sarjasta Jones, A History of Western Philosophy, (kukin osa 2 ov) Vastuuhenkilö: assistentti Mannermainen filosofia (4 ov) Continental philosophy (1) Yksi seuraavista: Kearney, Modern movements in European Philosophy, 1994 West, An Introduction to Continental Philosophy, 1996 (2) Kolme seuraavista: Adorno et al., Järjen kritiikki, 1991 Descombes, Modern French Philosophy, 1981 Grondin, Introduction to Philosophical Hermeneutics, 1997 MacAnn, Four Phenomenological Philosophers, 1994 Patocka, An Introduction to Husserl's Phenomenology, 1996 Vastuuhenkilö: Assistentti Ei-länsimaiset filosofiat (4 ov) Non-western philosophies Solomon-Higgins: World Philosophy - A Text with Readings, 1995 (2 ov) ja jompi kumpi seuraavista: Hiriyanna, Outlines of Indian Philosophy, 1993 (2 ov) Fung Yu-Lan, Short History of Chinese Philosophy, 1997 (2 ov) Vastuuhenkilö: professori.

11 Klassikkotutkimus (4 ov) Research on classics Filosofia 39 Noin 20 tuntia luentoja jostakin filosofista tai filosofian klassisesta tekstistä ja niihin liittyvä tentti (1 ov). 1-3 lisäopintoviikkoa voi saada kirjoittamalla sen lisäksi aiheeseen liittyvän esseen erikseen sovitaavasta kirjallisuudesta. Riittävä englannin tai muun vieraan kielen taito on ehdoton edellytys kursille osallistumiselle. Alustava suunnitelma käsiteltävistä aiheista: syksy 2001: Wittgenstein (Kannisto); kevät 2002: Hobbes (Bertman); syksy 2002: Descartes (Kaitaro); kevät 2003: IV FILOSOFIAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (630300) 40 ov Philosophy: Advanced Level Syventäviä opintoja saavat suorittaa vain 35 ov:n aineopinnot vähintään hyvin tiedoin (keskiarvo vähintään 2-/3) suorittaneet opiskelijat. Syventävien opintojen opintojaksoja voi suorittaa kirjatenttien lisäksi myös esseillä, joiden aiheesta on sovittava professorin kanssa. Toisen syventävien opintojen kirjatenteistä voi korvata joko laitoksen ulkopuolella tapahtuvalla harjoittelulla tai opetuksen antamisella laitoksella tai etukäteen sovitussa ja hyväksytyssä paikassa laitoksen ulkopuolella. Kirjatentti I (5 ov) Literature I Perehtyminen tutkielman aiheeseen liittyvään ongelmaan erikseen sovittavaa kirjallisuutta tenttimällä tai esseitä kirjoittamalla. Kirjatentti II (5 ov) Literature II

12 40 Filosofia Perehtyminen tutkielman aiheeseen liittyvään ongelmaan erikseen sovittavaa kirjallisuutta tenttimällä tai esseitä kirjoittamalla. Seminaari (10 ov) Seminar Filosofisen argumentaation ja kirjoittamisen harjoittelua kahden lukukauden ajan. Seminaarissa esitellään tutkielman suunnitelma sekä pidetään kaksi laajaa esitelmää. Tutkielma (20 ov) Thesis Laajan itsenäisen tutkielman laatiminen työn ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta sovitun kirjallisuuden pohjalta. Kypsyyskoe (filosofia) Maturity Examination Tutkielmaan liittyvän esseen kirjoittaminen annetusta aiheesta. Harjoittelu (5 ov) Practice Harjoittelu etukäteen sovitussa, filosofin ammattitaitoa lisäävässä paikassa korvaa toisen syventävien opintojen 5 ov:n kirjapaketin. Opetus (5 ov) Teaching Opetuksen antaminen tutkielmaan liittyvästä aiheesta voi joissakin tapauksissa korvata 5 ov syventäviä opintoja.

13 Filosofia 41