HELSINKI-VANTAA SELVITYKSEN TYÖRYHMIEN TOIMEKSIANTO

Transkriptio

1 ASIA 3 / LIITE 1 1(7) Helsinki-Vantaa selvitys Ohjausryhmä/ehdotus HELSINKI-VANTAA SELVITYKSEN TYÖRYHMIEN TOIMEKSIANTO Helsinki-Vantaa selvityksen tavoitteena on selvittää Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat. Selvityksen tulee olla kattava myös siten, että sen pohjalta voidaan arvioida ja päättää, onko tarpeellista käynnistää kuntaliitokseen tähtäävän prosessin valmistelu. Helsinki-Vantaa selvitys laaditaan samanaikaisesti Helsingin seudun kuntien kanssa tehtävän kaksiportaisen seutuhallintomallin etuja ja haittoja koskevan selvityksen (jatkossa seutuhallintoselvitys) kanssa. Selvitystyötä ohjaavat ja seuraavat seurantaryhmä ja ohjausryhmä. Ohjausryhmä järjestää työryhmien tai niiden edustajien kanssa tarvittaessa yhteiskokouksia. Selvitys tehdään työryhmissä, joihin molempien kaupunkien kaupunginjohtajat ovat nimenneet jäsenet. Työryhmien kokoonpano on liitteenä. Toimintaympäristön tarkastelu Helsingin ja Vantaan kaupunkien ja niiden toimintaympäristön nykytilan kuvaus ja kehitystarkastelu suoritetaan työryhmätyönä (toimintaympäristöryhmä). Toimintaympäristöanalyysi rakentuu sisällöllisesti liitteenä olevaa jäsennystä soveltaen ja keskittyen nykytilakuvauksessa 2000-luvun lopun tuoreimpaan tietoon. Ennusteet ja kehitysarviot tarvitsevat pohjatiedoksi tiedot toteutuneesta kehityksestä, jossa huomioidaan niin Helsingin kuin Vantaan erityispiirteitä (vrt. Pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvitys 2015 ja 2025, ). Väestökehityksestä voidaan esittää ennuste, muilta osin on kysymys kehitysarviosta tai projektiosta. Aluetarkasteluissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kaupunkien ns. osa-aluetasoa, joka myös tietosuoja huomioiden on paras saatavilla oleva alueyksikkö kuvaamaan asuinaluetta, muutoin seuraavaa aluetasoa. Toimintaympäristöanalyysin päärakenne laaditaan liitteenä olevan jäsennyksen mukaisesti sekä siten, että jokaisessa luvussa Helsinki ja

2 2(7) Vantaa kuvataan erikseen peräkkäin ja lisäksi laaditaan tiivis yhteenveto kaupunkien eroista ja samankaltaisuuksista. Työryhmä tuottaa pohja-aineiston teemaryhmien käytettäväksi selvitystyön alussa. Työryhmän työ valmistuu mennessä. Työryhmän tuottama toimintaympäristöanalyysi kootaan julkaisuksi (painetussa ja sähköisessä muodossa). Teemaryhmät Selvityksen toteutus tapahtuu ohjausryhmän alaisissa seitsemässä teemaryhmässä: Teemaryhmä 1: Demokratia Ryhmä tarkastelee asukasvaikuttamista ja osallisuutta, paikallisdemokratiaa, päätöksentekoa ja edustuksellisuutta sekä organisaatiorakennetta (luottamushenkilöorganisaatio, kaupunkien muu organisaatio). Teemaryhmä 2: Sosiaali- ja terveyspalvelut Ryhmä tarkastelee keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Teemaryhmä 3: Sivistystoimen palvelut Ryhmä tarkastelee varhaiskasvatus-, opetustoimen-, aikuiskasvatuksen, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaaaikapalveluja. Lisäksi ryhmä tarkastelee työllisyydenhoidon palveluja. Teemaryhmä 4: Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Ryhmä tarkastele maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön suunnittelu-, kehittämis- ja viranomaistehtäviä ja palveluja. Lisäksi ryhmä tarkastelee rakentamisen ja rakennuttamisen palveluita. Teemaryhmä 5: Kuntatalous, konserninhallinto ja tukipalvelut Ryhmä tarkastelee kuntatalouden ja konsernitalouden teemat kokonaisuudessaan sekä tukipalvelut keskeisiltä osin. Tukipalveluista tarkasteluun sisällytetään mm. tilahal-

3 3(7) linnan, taloushallinnon ja hankinnan palvelut sekä tietohallinto ja tietojärjestelmäratkaisut. Ryhmä laatii kaupunkien taksa- ja maksupolitiikan sekä valtionosuuksien ja avustusten tarkastelun. Tarkastelussa on mukana lisäksi energiahuolto ja liikelaitokset sekä pelastuspalvelut. Ryhmä huolehtii lisäksi työsuunnitelman mukaisen strategiatarkasteluosion valmistelusta sekä selvittää mahdollisuudet yhdistymisavustuksiin ja niiden määrän. Teemaryhmä 6: Henkilöstö Ryhmä kokoaa henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja laatii toimintaympäristön kuvauksen henkilöstöasioiden näkökulmasta sekä tarkastelee kaupunkien henkilöstöpolitiikan, johtamisjärjestelmän ja kulttuurin, palkkausjärjestelmän, henkilöstön eläköitymisen ja saatavuuden, HR-toimintojen organisoinnin ja henkilöstöresurssien teemoja. Teemaryhmä 7: Kilpailukyky Ryhmä tarkastelee kaupunkien alueellisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja -palveluiden, markkinoinnin ja tapahtumien järjestämisen sekä kansainvälisen toiminnan teemoja. Teemaryhmien tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmien tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen

4 Teemaryhmien tehtävänä on lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. 4(7) Teemaryhmät voivat pitää yhteisiä kokouksia tai asettaa yhteisiä alatyöryhmiä niiden tehtävien tai palvelujen osalta, joissa kaupunkien organisaatiot poikkeavat toisistaan (kuten esimerkiksi päivähoidon palveluissa ja elinkeinopalveluissa) tai muutoin ryhmillä on tarve yhteistyöhön. Kuntatalousryhmä toimii yhteistyössä muiden teemaryhmien kanssa toimialojen talousasioiden, investointi- ja tietojärjestelmäkysymysten osalta. Työryhmät voivat järjestää myös tarvittaessa sidosryhmien kanssa seminaari- tms. kokouksia. Selvitys toteutetaan virkatyönä ja tarvittavilta osin ulkopuolisia asiantuntijapalveluita käyttäen. Kokouskuluista vastaa kokouksen järjestävä kaupunki. Työryhmätöiden aikataulu Kaikki työryhmät tekevät työsuunnitelmat mennessä ohjausryhmälle. Työsuunnitelmiin tulee sisällyttää arvio mahdollisten ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen ja muista mahdollisista kustannuksista Selvitystyö tehdään vaiheittain siten, että toimintaympäristöryhmän työ valmistuu mennessä. Teemaryhmien väliraportit valmistuvat mennessä lukuun ottamatta demokratia-ryhmän väliraporttia, joka valmistuu mennessä. Teemaryhmien loppuraportit valmistuvat mennessä. Ohjausryhmä antaa ohjeet työryhmille loppuraportin laatimisesta keväällä Työryhmien tulokset kootaan selvitysraporttiin. Yhteistyö henkilöstön kanssa Selvitystyötä varten asetetaan molemmista kaupungeista pääsopijajärjestöistä edustajista ja kaupunkien edustajista koostuva ryhmä (yhteistyöryhmä), joka toimii yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Yhteistoimintamenettelyssä noudatetaan kaupunkien yhteistoimintamenettelyä. Selvitystyön etenemisestä ja tuloksista informoidaan lisäksi pääkaupunkiseudun henkilöstön seurantaryhmää.

5 5(7) Selvitystyötä seuraa molempien kaupunkien pääsopijajärjestöjen ja kaupungin edustajista koostuva ryhmä (yhteistyöryhmä). Molempien kaupunkien pääsopijajärjestöjen edustajien nimeäminen tapahtuu järjestöjen toimesta mennessä. Kaupunkien työnantajaedustajina yhteistyöryhmässä toimivat puheenjohtajana henkilöstöryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana henkilöstöryhmän varapuheenjohtaja. Lisäksi ohjausryhmä nimeää ryhmään molemmista kaupungeista yhden edustajan. Ryhmän kokouksiin osallistuvat selvitystyön sihteeristö. Viestintä Työryhmien työssä noudatetaan selvitystyön viestintäsuunnitelmaa, joka koskee ulkoista tiedottamista erityisesti kuntalaisille ja sidosryhmille. Kaupungit noudattavat omia viestintäperiaatteitaan sisäisessä viestinnässä luottamushenkilöille ja henkilöstölle. Työryhmien työstä tai keskeisistä muista ajankohtaisista asioista laaditaan kaupunkien yhteinen tiedote viestimille työryhmien aloitteesta tai muutoin tarvittaessa.

6 6(7) Toimintaympäristöryhmä LIITE Toimintaympäristöanalyysin rakenne 1. VÄESTÖ 1.1. Väestörakenne : nykytila ja kehitys Ikä (kaikki, 0-6, 7-15, työikäiset, 65+, ) sekä palveluspesifiset ikäryhmät Äidinkieli (suomi, ruotsi, vieraskieliset ja niistä suurimmat ryhmät kuvattuina) Asuntokunta- ja perherakenne (mm. asuntokuntien koko, perhetyypit) Aikasarjat eli toteutunut kehitys Väestöennusteet (koko väestö, ruotsinkielinen väestö ja vieraskielinen väestö) 1.2. Muuttoliike 2. PALVELUT 2.1. Terveyspalvelut (palvelutuotanto ja sen eri muodot) Terveyspalveluiden julkinen ja yksityinen tuotanto/tarjonta (tilastotietoja, kartat) Terveyspalveluiden käyttö (tilastotietoja) sekä mielipiteet/kokemus terveyspalveluista (tutkimustietoa) 2.2. Sosiaalipalvelut ja -etuudet (palvelutuotanto ja sen eri muodot; huomioiden palveluiden erilaiset organisaatioratkaisut Helsingissä ja Vantaalla) Sosiaalipalveluiden julkinen ja yksityinen tuotanto/tarjonta (tilastotietoja ja kartat) Sosiaalipalveluiden ja -etuuksien käyttäminen tai tarve (tilastotietoja) sekä mielipiteet/kokemukset sosiaalipalveluiden käytöstä 2.3. Varhaiskasvatus ja perusopetus (palvelutuotanto ja sen eri muodot; huomioiden palveluiden erilaiset organisaatioratkaisut Helsingissä ja Vantaalla) Palveluiden julkinen ja yksityinen tuotanto/tarjonta sekä käyttäminen (oppilaat) (tilastotietoja, kartat) 2.4. Toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus 3. KAUPUNKIRAKENNE, ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ 3.1. Kaupunkirakenne Maankäyttö ja maankäytön suunnitelmat Liikenneverkko 3.2. Liikenne liikenteen kehitys, kulkumuodot, kulkutapa 3.3. Asunto- ja toimitilarakentaminen 3.4. Asuminen Asuntokanta ja asukkaat Asuntokunnat ja asuinolot, erityisryhmien asuminen Asuntomarkkinat (mm. asuntojen hinnat ja vuokrataso) 3.5. Ympäristö ja ilmasto 4. ASUINALUEIDEN PROFIILIT JA ERITYISPIIRTEET 4.1. Demografinen rakenne ja kehitys (väestörakenne, lapsiperheet, asuntokunnat jne.)

7 7(7) 4.2. Hyvinvoinnin kehitys sosiaaliset, terveydelliset ym. olot Työllisyys, työttömyys, koulutus, tulokehitys ja tuloerot, jne. Väestön terveydentila (kuolleisuus, kuolinsyyt, sairastavuus jne.) 4.3. Asuinalueen turvallisuus (henki- ja omaisuusrikokset jne.) 5. KILPAILUKYKY JA TYÖMARKKINAT 5.1. Aluetalouden tunnuslukuja 5.2. Kuntatalous ja sen kehitys Keskeiset indikaattorit Veropohja Huoltosuhde 5.2. Elinkeinot ja työmarkkinat Työpaikka- ja elinkeinorakenne (nykytila ja projektio) Työvoima ja työpaikat (työllisyys, työttömyys, avoimet työpaikat) Työvoiman saanti ja tarve (demografinen työvoimapula, maahanmuuttajat, pendelöinti) 6. OSALLISTUMINEN JA KUNTADEMOKRATIA (Hyödynnetään Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattoreita, jotka valmistuivat v osana Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa.) Äänestysaktiivisuus Asukkaiden osallistuminen (asukaskyselyt, valtuustokyselyt) 7. KESTÄVÄ KEHITYS (kestävän kehityksen indikaattorit) 7.1. Maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys 7.2. Liikkumisen kestävyys 7.3. Talouden kestävyys 7.4. Sosiaalinen kestävyys