SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄ 2/2012 Projektipäällikkö Ismo Karhu Soiden käytön suunnittelu ja aineistot - Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma

Transkriptio

1 SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄ 2/2012 Projektipäällikkö Ismo Karhu Soiden käytön suunnittelu ja aineistot - Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma hankkeessa 2010-> - Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisessa 2012->

2 HANKETYÖ

3 Suo-ohjelma hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin yhteen sovittava ohjelma soiden käytöstä (vastaa kansallisen suostrategian tarkastelulaajuutta) Edistää: - soiden monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaamista, - soiden talouskäytön (turvetuotanto, metsätalous ym.) kehittymistä ja - soiden virkistyskäyttöä. Tulokset toimijoiden, yleisön, kaavoituksen käyttöön maakuntakaavoituksen kanssa) Tukea maaseutua ja luonnonvara-alan kehittämistä.

4 Hankkeen osatyöt Monimuotoisuus, kasvihuonekaasut Aluetalous, porotalous Turvevarat, turpeen käyttö ** Turvesoiden jälkikäyttö** Soiden metsätalous Soiden maatalouskäyttö ** Virkistyskäyttö Matkailu ** Luontoinventoinnit - myös YM:n rahoituksella Tekijä Metsäntutkimuslaitos (Metla) Metla, Oulun yliopisto Geologian tutkimuskeskus (GTK) Metla Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto (PPL) Metla Metsähallitus Luontopalvelut PPL, Pohjois-Pohjanmaan lintutiet. yhd.

5 Tuotettavat aineistot soidensuojeluohjelman kannalta merkittävät alleviivattu Koko suunnittelualuetta tarkastelevat selvitykset Suunnittelualueen kaikkia soita koskevat paikkatietotarkastelut Vanhojen turvepeltojen turvevarainventointi Suokohtaiset luontoselvitysraportit (myös turvetuottajien teettämät koottu) Inventoitujen soiden luontoarvojen vertailu Suoluonnoltaan arvokkaiden suuralueiden erityistarkastelut, 3 kpl Teemakarttoja alueen soista, valokuva-aineistot Suo-ohjelman raportointi (hankkeen loppuvaiheessa)

6 Selvitysraportit, valmiit Soiden käytön aluetaloudelliset vaikutukset Pohjois-Pohjanmaalla - esimerkkinä Siikalatvan ja Pudasjärven kunnat. Metla, Oulun yliopisto Katsaus soiden monimuotoisuuden tilaan Pohjois-Pohjanmaalla. Metla Turvetuotantoalueiden jälkikäyttö Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa - esimerkkialueena Kuivaniemi, Metla Pohjois-Pohjanmaan turvemaiden kasvihuonekaasutaseet. Metla, Helsingin yliopisto Soiden käyttö ja merkitys poronhoidossa Kiimingin, Kollajan, Pudasjärven ja Oijärven paliskunnissa vuonna Metla, Oulun yliopisto Soiden merkitys virkistyskäytölle - Haastattelututkimus Oulussa, Haukiputaalla, Muhoksella ja Pudasjärvellä. Metla, Oulun yliopisto Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun asukkaiden näkemykset soiden käytöstä. Metla, Oulun yliopisto Selvitys todennäköisten turvepeltojen sijainnista Pohjois-Pohjanmaalla GTK:n gammaaineiston perusteella. GTK Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma-hankkeen täydentävät turvetutkimukset. Loppuraportti. GTK GTK:n turvetutkimusten perusteella turvetuotantoon soveltuvat suoalueet. Kirjallinen arvio suon soveltuvuudesta turvetuotantoon. GTK Erikoisturpeiden tuotantomahdollisuuksista Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Kainuussa. GTK Luontoparatiisit lähellämme. Kosteikot Pohjois-Pohjanmaan matkailun voimavarana. Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Olvassuon kansallispuistoaloite. Esittelydiasarja. PPL

7 Selvitysraportit, tulossa Nybyn suot ja Pohjois-Pohjanmaan muut aapasuokehityssarjat. PPL Matinsuo-, Lääväsuo-, Kivisuo-, Muuraissuo-Jakosuosuoalueen käytön yleissuunnitelma. PPL Turvemaiden maatalouskäyttö Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi- Kainuussa. PPL Suometsätalouden kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. PPL Pohjois-Pohjanmaan uuden turvetuotannon vesistövaikutukset. PPL, WSP Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma. PPL

8 Osaselvitysten raportoinnit sisältävät monipuolisen tarkastelun alueen soista, niiden käytöstä ja ihmisten suhteesta soihin. Ohessa otteita: Pitkälle jalostettuja turvetuotteita ovat myös kaasujen biosuodattimet, biostimulantit sekä turvesorbentit ja aktiivihiili. Näiden laatuvaatimukset turpeelle ovat vaativat, mutta tutkimuksella Pohjois- Pohjanmaalla voisi löytyä sopivia tuotantoalueita. Kuitenkin.. Tärkeimmät suoalueet paliskunnan pohjoisosassa ovat Isosuo, Koutuansuo, Pyöriänsuo sekä Hirvisuo. Pyöriänsuo on 1970-luvulla turvetuotantoon otettu suoalue, joka on nyt ennallistettu kosteikkoalueeksi. Parhaat ruokamaat sijaitsevat siis Pyöriänsuonjakson ja..

9 Hankkeessa käytetyt turvemaiden perusaineistot (osa saatu muilta, osa tuotettu hankkeen työnä, luovutusoikeus rajoitettu) SYKE:n turvemaarasteri- ja laikkuaineistot Suokokonaisuuksien esirajaus, SYKE Viljelykäytössä olevat turvepellot Metsätalouteen siirtyneet turvepellot, uudet pellonraivaukset? Yksityismetsien kunnostusojitukset (karkea sijaintiaineisto) Yksityismetsien kannattamattomat ojitukset (karkea sijaintiaineisto) Tutkittujen soiden turvevarat Luvitetut turvetuotantoalueet Turvetuottajien hallinnassa olevat suot

10 Suokohtaiset luonnonarvotiedot Yleiskuvaus suon luonnonarvoista, turvetuottajien aineistoissa myös laajempia raportointeja Havaintotiedot paikkatietona Taulukkotieto eri luonnonarvotekijöiden esiintymisestä Valokuvat

11 Suokohtaiset yleiskuvaukset tai laajemmat raportoinnit

12 Keskeiset havaintotiedot paikkatietona

13

14 Arvokkaiden suuralueiden soista pintavaluntatarkastelut

15 Suokohtaiset luonnonarvotiedot koottu taulukkotiedoksi

16 Valokuva-aineistot PPL:n inventoimilta soilta Kuvat: Jarmo Laitinen

17 Inventointiaineistojen kattavuus / suojelualueiden ulkopuolinen suoluonto Inventointitiedot kattavat runsaat ha (ml. tuottajien inventoinnit ja 2012 työt) Tästä valtaosa on luonnontilaluokkia 2 5 Kokonaiskattavuus ls-alueiden ulkopuolisesta ojittamattomasta suosta: Koillismaa n. 2 %, muu maakunta % (luvut varmistuvat lähiaikoina) Kattavuus potentiaalisista suurista (>100 ha) luontoarvosoista paljon suurempi: Oulujoen eteläpuolella: hyvä Oulujoen pohjoispuoli pl. Koillismaa: kohtuullinen Koillismaa: muutaman potentiaalisimman suon otos Pienkohteet eivät ole sisältyneet inventointeihin lukuun ottamatta Nybyn sukkessiosarjaa PPn_soiden_luontoarvot.pdf PPn_luontoinventoidut_suot.pdf

18 PISTEET YHT Järjestysnro Luokan sisäinen luontoarvo Seudun suoluonnon tilapisteet Käyttöarvo Muuttamiskielto Soiden luonnonarvojen vertailu Suon nimi "Mäntylammenneva" 37, C 3, "Puolakanalussuo" 31, C 1, Ahosuo 20, C 0, Antinneva 30, C 3, Epäilyksensuo 53, A 1, Eteläselänneva- Porrasneva 5, C 0,00 0 Haapa-ahonräme 2, LT 0 0,00 2 Hangasneva Ahokylä 10, A 0,00 1 Hangasneva Alipää 23, B 1, Soidenpist xlsx

19 MAAKUNTAKAAVOITUS

20 Maakuntakaavavalmistelun keskeiset kysymykset soiden käytöstä Luonnonsuojelun ja turvetuotannon tarpeet ja niiden yhteensovittaminen (erityiskysymyksenä turvetuottajien hallinta-alueet) Virkistyskäytön ja matkailun tarpeet Ilmastovaikutus Turvesoiden jälkikäyttö Vesistövaikutukset

21 OSALLISTAMINEN Hankkeessa: - Intressitahot laajassa neuvottelukunnassa - Paikalliset yleisötilaisuudet - Kuulutukset maastotöistä, tiedotteet / lehtiartikkelit - Intressitahot mukaan vesistövaikutukset arvottamiseen (monitavoitearviointi) Kaavatyössä - Kaiken suurin piirtein valmiin aineiston saattaminen sähköisesti - Tehtyjen ratkaisujen ja arvottamisten läpinäkyvyys - Ennakkolähestyminen ja neuvontapalvelu uusien suojelusuovarausten maanomistajille (900 omistusyksikköä) - Maakuntahallituksen sekä valtuuston pitäminen ajan tasalla (poliittisen hyväksynnän varmistaminen)

22

23 MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEN SUOVARAUKSET kpl varauksen kokonaisala, ha uusi turvetuotantoala, ha SL luo EO/tu turvet.alueet tu-1, turvetuotantoon soveltuvat alueet * tu-2, turvetuotantoon soveltuvat alueet * se-1, selvitysalueet 126 n ( ennakkoarvio) * ml. aluevarauksina sekä kohdemerkinnöillä osoitetut

24 TIETOJEN TOIMITUS TÄYDENNYS- OHJELMAN VALMISTELUUN Kaikki hankkeessa ja kaavatyössä tuotetut aineistot ovat toimitettavissa Sekä hanke että kaavoitus ovat vielä kesken, ja aineisto täydentyy vielä vuoden 2013 aikana Milloin ja miten tietoja olisi järkevintä toimittaa?