Avosoiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen ValuES-hankkeen tuloksia (Alternative Approaches to Valuing Ecosystem Services)

Transkriptio

1 Avosoiden ekosysteemipalveluiden arvottaminen ValuES-hankkeen tuloksia (Alternative Approaches to Valuing Ecosystem Services) SYKE: Heli Saarikoski, Turo Hjerppe, Jyri Mustajoki, Kaisu Aapala, Eeva Primmer, Virpi Lehtoranta, Suvi Vikström LUKE: Eija Pouta, Janne Artell, Jyrki Aakkula Suomen Akatemian rahoittama konsortiohanke

2 Metodologinen fokus Runsaasti ekosysteemipalveluiden arvottamistutkimuksia, mutta hyvin harvassa tutkimuksessa vertailtu taloudellisia ja ei-taloudellisia arvottamismenetelmiä saman ongelmakokonaisuuden näkökulmasta ja tarkasteltu eri menetelmien tuottaman tiedon yhdistämistä Hankkeessa käytetyt arvottamismenetelmät Valintakoemenetelmä (Choice experiment) Monitavoitearvionti Kansalaispaneeli (Citizens jory) 2

3 Tapaustutkimuksena avosoiden tuottamat ekosysteemipalvelut ja niiden merkitys ihmisille 3

4 Monitavoitearviointi Monitavoitearvioinnin avulla voidaan vertailla systemaattisesti päätösvaihtoehtoja erimitallisten arviointikriteerien suhteen ja tuoda päätöksentekijöiden ja/tai sidosryhmien arvostukset mukaan analyysiin Mallien ja asiantuntija-arvioiden pohjalta vaihtoehdoille määritellään pistemärät kuvaamaan vaihtoehtojen kriteerikohtaista hyvyyttä (pisteytys) Tieto Osallistujat määrittelevät kriteerien tärkeyspainot (painotus) Arvot Vaihtoehdon kokonaisarvo saadaan kertomalla sen kunkin kriteerin suhteen saama pistemäärä kyseisen kriteerin tärkeyttä kuvaavalla kokonaispainolla ja laskemalla nämä yhteen Vaihtoehtojen preferenssijärjestys 4

5 Monitavoitearviointi: Arvopuu S3: S4 + soidensuojelun täydennysohjelmaehdotus Kokonaistavoite Kestävä soidenkäyttöstrategia Yläkriteerit Alakriteerit Mittarit Skenaariot Tuotantopalvelut Säätelypalvelut Turve Marjat Ilmaston sääntely Vedenlaatu Biodiversiteetti Turve-energia (TWh) Kasvu/ympäristöturve (m 3 ) Tuotantoala, % Hiilivaraston muutos (%) Vesiä puhdistava ala (ha) Pilaantumisriskissä olevien järvien lukumäärä S1: Turpeen poltto päättyy vuoteen 2030 mennessä S2: Turvetuotanto vähenee 30% Kulttuuriset palvelut Virkistyskäyttö Suomaisema S4: Nykytila (vuoden 2010 taso) Koulutus ja opetus S5:Turvetuotanto lisääntyy 30% 5

6 Skenaarioiden muodostaminen Tarkastelualue on eteläinen Manner-Suomi, aikaperspektiivi vuoteen 2050 asti Skenaariot on muodostettu paikkatietotarkastelun pohjalta Tarkastelu rajattiin sellaisiin suoalueisiin, jotka voisivat soveltua turvetuotantoon, tai toisaalta jotka ovat keskeisiä monimuotoisuuden turvaamisen kannalta Avosoita (avosuo tai harvapuustoinen suo) Yli 10 ha yhtenäinen laikku Tunnistetut suot jaettiin ojittamattomiin ja ojitettuihin soihin Oletettiin että ¼ uudesta turvetuotantoalasta sijoittuu avosoiden puustoisille reuna-alueille

7 Monitavoitearviointi Kokonaistavoite Yläkriteerit Alakriteerit Mittarit Skenaariot Tuotantopalvelut Turve Kasvu- ja ympäristöturve Turve-energia (TWh) Kasvu/ympäristöturve (m 3 ) S1: Turpeen poltto päättyy vuoteen 2030 mennessä Kestävä soidenkäyttöstrategia Säätelypalvelut Kulttuuriset palvelut Marjat Ilmaston sääntely Vedenlaatu Biodiversiteetti Virkistyskäyttö Suomaisema Koulutus ja opetus Tuotantoala, % Hiilivaraston muutos (%) Vesiä puhdistava ala (ha) Pilaantumisriskissä olevien järvien lukumäärä S2: Turvetuotanto vähenee 30% S3: S4 + soidensuojelun täydennysohjelmaehdotus S4: Nykytila (vuoden 2010 taso) Muut tekijät Työllisyys Aluetalous Htv M S5:Turvetuotanto lisääntyy 30% Maanomistajan valinnanvapaus 7

8 Vaikutusarviot Kriteeri ja sen mittari Skenaario 1 Turpeen poltto päättyy vuonna 2030 Skenaario 2 Turpeen käyttö vähenee -30 % Skenaario 3 +/0 & soidensuojelun täydennysohjelmaehdotus Skenaario 4 +/- 0 (vuoden 2010 taso) Skenaario 5 Turpeen käyttö lisääntyy +30 % Turve-energia, TWh Kuivike- ja kasvuturve, milj. m³ Marjat, potentiaalisen tuotantoalan muutos, % Soiden hiilivaraston muutos, % Veden laatu, heikkenemisriskissä olevien järvien lukumäärä, kpl Biodiversiteetti, asteikolla Virkistyskäyttö, asteikolla Suomaisema, asteikolla Koulutus ja opetus, asteikolla Työllisyys, htv (ml.tuotantoketju) 50 (100) 190 (1500) 280 (2200) 360 (2900) Aluetalous (koko tuotantoketju) M /v Maanomistajan valinnanvapaus Asteikko: 0= ei muutoksia (tai hyvin vähäisiä muutoksia); -1= vähäisiä negatiivisia muutoksia; -2= negatiivisia muutoksia, -3=merkittäviä negatiivisia muutoksia; -4= hyvin merkittäviä negatiivisia muutoksia Lähde: Hjerppe, Saarikoski, Aapala, Mustajoki & Vikström. Avoimien ja harvapuustoisten soiden tuottamat ekosysteemipalvelut Etelä- ja Keski-Suomen alueella Monitavoitearvioinnin taustamateriaali. Suomen ympäristökeskus. Kommenttien pohjalta täydennetty versio

9 Ekosysteemipalveluille annetut painot 100% Koulutus ja opetus Suomaisema 80% 60% 40% Haastateltujen painojakaumat Virkistyskäyttö Biodiversiteetti Vedenlaatu Ilmaston sääntely Painojen vaihteluvälit 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 20% 0% Maanomistajan valinnanvapaus Työllisyys Aluetalous Marjat Kasvu/ ympäristöturve 30% 20% 10% 0% Turve-energia 9

10 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kolme tyypillistä profiilia Painotukset Vaihtoehtojen kokonaisarvot 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 S1a S2 S1b S2a S3 S2b S4 S5 S3 Kulttuuriset palvelut Säätelypalvelyt Muut tekijät Tuotantopalvelut 100 % 1 80 % 0,8 60 % 0,6 40 % 0,4 20 % 0,2 0 % 0 S1a S1b S2 S2a S3 S2b S4 S5 S3 100 % 1 80 % 0,8 60 % 40 % 20 % 0 % 0,6 0,4 0,2 0 S1a S1b S2 S2a S3 S2b S4 S3 S5 10

11 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Painotukset Globaalista näkökulmasta soilla on iso merkitys hiilivarastona1,0 0,8 1 0,8 Maisemallisesti vetovoivaiset kohteet saavat ihmiset liikkeelle; luonnossa liikkumisella Vaihtoehtojen on runsaasti kokonaisarvot terveyshyötyjä Kolme tyypillistä profiilia 0,6 Avosoilla elävien 0,4 lajien 0,2 uhanalaistuminen on kiihtynyt ,0 luvulla S1a S2 S1b S2a S3 S2b S4 S5 S3 Turpeen käyttö lisää energiaomavaraisuutta Ilmastonmuutos 0,6 on tärkeä asia 0,4 mutta Suot ovat hiilen sidonnalle 0,2 vaikeakulkuisia; tulisi olla 0 ihmiset arvostavat kompensaatiomekanismeja S1a S1b S2 S2a enemmän S2b S3 S5 helppokulkuisempi 1 a luontokohteita Luontoa ei pidä 0,8 museoida; 0,6 ennallistamisella 0,4 voidaan myös luoda 0,2 elinympäristöjä 0 S1a S1b S2 S2a S3 S2b S4 S5 S3 Kulttuuriset palvelut Säätelypalvelyt Talouden kehityksen näkökulmasta olisi Muut tekijät parempi panostaa Tuotantopalvelut uusiutuvaan energiateknologiaan Luontomatkailun merkitys elinkeinona on kasvamassa; soiden käyttö turpeennostoon S1 on lyhytnäköistä elinkeinopolitiikkaa Turpeennosto luo työpaikkoja alueille, jotka kärsivät eniten työttömyydestä 11

12 Kansalaispaneeli Edustava joukko tavallisia kansalaisia perehtyy ajankohtaiseen päätöksenteko-ongelmaan ja tekee yhteisen suosituksen ongelman ratkaisemiseksi. Kolme paneelia huhti-marraskuussa 2017: Kussakin paneelissa 8-13 osallistujaa (yhteensä 31) ja kukin paneeli kokoontui kolme kertaa kahden tunnin sessioon Taloustutkimus rekrytoi, kuhunkin paneeliin valittiin ennakkokyselyn perusteella turvetuotanto-myönteisiä (vahvasti 2+ heikommin 3) ja suojelumyönteisiä (2+3) sekä virkistyskäyttöorientoituneita panelisteja (2) 12

13 Tulokset (1): Painotukset ryhmissä S1 S2 S4 S5 S1 S2 S4 S5 Ryhmä 1 (3 henkilöä) Ryhmä 2 (3 henkilöä) S1 S2 S4 S5 S1 S2 S4 S5 Ryhmä 3 (3 henkilöä) Ryhmä 4 (3 henkilöä) 13

14 Tulokset (2): Yhteinen suositus? Yksi paneeli: % skenaario; turvetuotannon tulisi kohdistua jo ojitetuille soille Kaksi paneelia: Asteittainen turve-energiantuotannosta luopuminen siten, että panostetaan uusiutuvan energian lähteisiin ja turvataan työpaikat alueilla, joilla turvetuotannolla on merkittävä työllistämisvaikutus +/- 0 S3 Uusiutuva energia - 30% S2 Turpeen poltto päättyy vuoteen 2030 mennessä S1 Turve-energia

15 Tulokset (3): Palaute paneeleista Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Tietämykseni soiden ekosysteemipalveluista on lisääntynyt Ryhmissä käyty keskustelu auttoi minua pohtimaan arvostuksiani Loppukeskustelun aikana syntyneet suositukset ovat mielestäni hyväksyttävissä Skenaarioiden vaikutukset on esitetty tasapuolisesti ja puolueettomasti Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Koin että minun näkemyksiäni kuunneltiin pienryhmäkeskustelujen aikana Kansalaispaneelimenetelmä on hyvä tapa käsitellä monimutkaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä

16 Yhteenveto Monikriteerianalyysi soveltui hyvin ongelman jäsentelyyn sidosryhmätahojen kanssa; kansalaispaneeli tuki oppimista ja arvojen puntarointia Skenaariotarkastelussa keskeisimmät vaihtosuhteet olivat säätely- ja tuotantopalveluiden välillä; kulttuuristen palvelujen ja toisaalta aluetalouden ja työllisyyden merkitys on todennäköisesti suurempi paikallisella tasolla 16

17 Kiitos! 17