Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Transkriptio

1 Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Energiateollisuuden ympäristöntutkimusseminaari Veikko Marttila

2 Työryhmän tehtävät Laatia ehdotus soiden ja turvemaiden kansalliseksi strategiaksi yhteen sovittaen näihin kohdistuvat lähiajan ja pitkän tähtäyksen tarpeet sekä olemassa olevat kansainväliset, EU tason ja kansalliset linjaukset, tehdä ehdotus strategian toteuttamisen keinoiksi, arvioida soiden ja turvemaiden eri käyttömuotoihin liittyviä lupamenettelyjä toimivuuden kannalta, sekä tehdä tarvittaessa muita soiden ja turvemaiden kestävän käytön käytännön toteuttamiseen liittyviä ehdotuksia. 2

3 Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta sekä kestävästä ja vastuullisesta käytöstä sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden eri käyttötarpeita. Strategialla määritetään Suomen soihin ja turvemaihin liittyvät tavoitteet ja keinot niiden yhteensovittamiseksi lähivuosikymmenille. Työryhmä: toimikausi Toimikautta jatkettiin asti jäsenet: MMM, YM, TEM, VM, GTK, MTT, Metla, Tapio, Pohjois Pohjanmaan liitto, Pohjois Pohjanmaan ELY keskus, Turveteollisuusliitto, Energiateollisuus ry., MTK, SLL, Suoseura sekä pysyvänä asiantuntijoina: Huoltovarmuuskeskus, BirdLife Suomi, prof. Ari Ekroos (HY) työn luovutus helmikuussa

4 Soiden kestävän ja vastuullisen käytön tavoitteet Soiden ja turvemaiden kestävällä ja vastuullisella käytöllä sovitetaan yhteen ekosysteemipalvelujen näkökulmaa hyödyntäen ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet niin, että: soiden ja turvemaiden käytöstä, hoidosta ja suojelusta saadaan merkittävä yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ekologinen hyöty valtakunnallisella ja alueellisella tasolla, maa ja metsätalouden tuottamat hyödyt voidaan turvata, energiahuolto voidaan turvata, saavutetaan suoluonnon suotuisa suojelun taso ja haitalliset ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. 4

5

6 Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelut Suot ja turvemaat Kulttuuripalvelut Säätelypalvelut Säilyttävät palvelut Tuotantopalvelut Tukevat palvelut Raaka-aine (puu, turve (kasvualusta-, maanparannus-, ymp.-, kylpy- ja hoitoturve, tekstiilit, kosmetiikka), lääkeaineet, koristeet) Energia (turve, puu, ruokohelpi), myös biopolttoaine Maanviljelyn tuotteet Syötävät luonnonvarat (marjat, sienet, yrtit, muut kasvit) ml. riista (metsästys, kalastus) Laidunmaa (porot) Ilmaston/ paikallisen ilmaston säätely (hiilinielu: ilmaston muutoksen säätely) Veden säätely (tulvasuojelu, pohjaveden säätely) Veden puhdistus (valuma-alueet, pintavalutuskentät) Eroosiosäätely (maan muodostuminen) Kasvien pölyttyminen (luonnontuotteet) Geneettinen, lajistollinen ja elinympäristöllinen monimuotoisuus nykyistä käyttöä ja tulevaisuutta varten Virkistyskäyttö (marjastus, sienestys, metsästys, kalastus, retkeily) Turismi, luontomatkailu (luonnon monimuotoisuus, maisema, esteettinen elämys, hiljaisuus) Tutkimus, tiede ja opetus (historia) Terveys, hyvinvointi (fyysinen, henkinen) Kulttuuriarvot, taide Hiilensidonta (hiilivarasto) Fotosynteesi Ravinteiden sidonta ja kierto Veden kierto

7 Suomen suoluonnonvarat v Suotuisa suojelutaso (suoyhdistymätyypit, suotyypit, lajisto) saavutetaan lisäsuojelulla, ennallistamisella sekä soiden talouskäytön kehittymisellä. Turpeella on tärkeä asema kotimaisena energiana ja seospolttoaineena. Turvetta polttavissa laitoksissa käytetään hiilidioksidin talteenottoa v Turvepeltojen viljelyllä osaltaan turvattu kotimainen ruokahuolto kysynnän kasvaessa. Suometsät tuottavat kasvavassa määrin raaka ainetta ja bioenergiaa biotalouden tarpeisiin. Metsätaloudellisesti kannattamattomat, ojitetut suometsät ovat soveltuvin osin hyödynnetty biomassan ja turpeen tuotantoon. Suuri osa metsätaloudellisesti kannattamattomista suometsistä on palautumassa kohti luonnontilaa. Mahdollisimman suuri osa soista kerryttää hiiltä ja säilyy hiilivarastoina. Soiden käytössä vähennetään hiilivaraston hävikkiä ja käytössä olevat suot ovat kokonaisuudessaan hiilen nieluja. Soiden ja turvemaiden käytössä toteutettujen vesiensuojelutoimien avulla vesien hyvä tila on saavutettu ja pystytty säilyttämään. Tuotannon vesistökuormitus ei ylitä vastaavan luonnonsuon kuormitusta. Merkittävien matkailukohteiden lähellä olevien soiden tila on matkailutarkoituksiin soveltuva ja vetovoimainen. Suot tarjoavat mahdollisuuksia virkistyskäyttöön. 7

8 Soiden kestävä käyttö, tulevaisuuden käyttöpaineita Turvetuotanto (nykyinen käyttö n ha): Uutta pinta alaa n ha vuoteen 2020, vuosina uutta alaa n ha (VTT). Vuoteen 2020 mennessä siirtyy tuotannosta ha muuhun maankäyttöön. Suometsätalous (ojitettu: 4,8 milj. ha): Kunnostusojituksen tarve n. 1,6 milj. ha, KMO tavoite ha/v Metsätalouskäytöstä kannattamattomana poistuu runsaat ha Maatalous (turvepeltoja ha): 2020 mennessä näyttäisi raivattavan lisää peltoa ha (MTT/alustava arvio), raivauspaine kohdistuu Pohjanmaalle. Luonnonsuojelu (suojelualueita 1,13 milj. ha): Lisäsuojelun tarpeen karkea arvio: ha, suojelupaine kohdistuu Etelä Suomeen/Lapin eteläpuolelle Ennallistamistarpeeksi arvioitu: n ha Ilmastonmuutos: EU:n tavoite: khk päästöjen vähentäminen 20% vuoteen 2020 mennessä. Vesistöt: Vesistöjen tila vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä (VN periaatepäätös)

9 Tekstipaloja luonnoksen tavoitteista ja linjauksista tilaisuuden aihepiirin osalta Edistetään soilta ja turpeesta saatavien tuotteiden monipuolista sekä kestävää ja vastuullista käyttöä. Turpeen energiakäytöllä ja tuotannolla turvataan kotimaisen energian saatavuutta, parannetaan huoltovarmuutta ja paikallisten energiavarojen käytettävyyttä sekä edistetään yksityistalouksien, kansantalouden ja aluetalouksien myönteistä kehitystä (työllisyys, alueellinen kehitys) pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian linjausten mukaisesti. Turvetuotanto toteutetaan ottaen huomioon sen ilmasto-, vesistö- ja monimuotoisuusvaikutukset. Edistetään muiden soilta saatavien tuotteiden kuten luontaisten keräilytuotteiden ja riistan sekä turpeesta saatavien tuotteiden kestävää ja monipuolista käyttöä ihmisten hyvinvoinnin ja myönteisen aluetaloudellisen kehityksen tukemiseksi. Soiden ja turvemaiden käytön aiheuttamaa vesistökuormitusta vähennetään siten, että se osaltaan mahdollistaa vesien hyvän tilan saavuttamisen vuoteen 2015 mennessä. Soiden ja turvemaiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, hiilivarastoja säilytetään ja hiilinieluja lisätään tukien näin vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtymistä. 9

10 Esillä olevia yhteensovittamisen työkaluja soiden kestävän ja vastuullisen käytön toteuttamiseksi maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksen edistäminen ja VAT-tavoitteen huomioonottaminen muuttavien toimintojen kohdentamisen avuksi yleinen luontoarvoluokittelu tilusjärjestely- ja vaihtomaa mekanismin kehittäminen soiden ja turvemaiden tilinpitojärjestelmä tutkimuslaitosten yhteistyönä suoluonnon monimuotoisuuden edistämisen menettelyt toimialakohtaiset linjaukset ja toimenpiteet (n. 40 linjausta ja 60 toimenpidettä 10

11 Turpeen energiakäytön tulevaisuus turvetta kotimaisena energialähteenä käytetään voimassa olevan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti kivihiilelle (ja öljylle) ei tilaa turpeen kustannuksella CCS pitää ottaa kehittämisen kohteeksi, ehto pitemmän ajan hyväksyttävälle käytölle siirryttävä jo käyttöön otetuille soille ja turv le VAT-linjauksen (maakuntakaavat) mukaisesti - sijainti ja laatu sekä siirtymisen onnistuminen avainkysymyksiä turvetuotantoon hankitut, nyt luonnonarvosoiksi havaitut suojeluun - mikä menettely?