LIFEPeatLandUse - hankkeen opit

Transkriptio

1 LIFEPeatLandUse - hankkeen opit Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa seminaari Miia Saarimaa, Luke Anne Tolvanen, Luke

2 Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttö EU Life ympäristö + -rahoitus Vetäjä: Anne Tolvanen, Luke/Oulun yliopisto

3 Ensimmäinen heikkotuottoisiin soihin keskittyvä suurhanke Suomessa Ensimmäinen soiden ekosysteemipalveluita ja käyttöä kokonaisvaltaisesti selvittävä hanke

4 Mikä on heikkotuottoinen suo? Heikkotuottoiset (% kunnan ojitettujen soiden pinta-alasta) Laiho ym 2016: puuston tilavuus korkeintaan 30 m3/ha (hakkuut poislukien) Kitu- ja joutomaat (alle 1 m3/ha/v) Useita eri turvekangastyyppejä (Laiho ym Metsätieteen aikakauskirja)

5 Kuva 1. Metsätalouskäyttöön soveltumattomien ojitettujen soiden pinta-alat turvekangastyypeittäin. Pääosa heikkotuottoisista on jäkälä- ja varputurvekankaita (Jätkg, Vatkg), pohjoisessa myös niukkaravinteisempia puolukka- ja mustikkaturvekankaita (Ptkg I, Mtkg I). Noin viidennes on märkiä, runsastyppisiä soita, joiden heikkotuottoisuus on seurausta ravinne-epätasapainosta (Ptkg II, Mtkg II, Rhtg ). Antti Ihalainen VMI11

6 Heikkotuottoisten soiden ongelmat Taloudellinen ja ympäristöllinen pattitilanne Suot eivät tuota kannattavasti puustoa, ja samalla niiden aiheuttamat monimuotoisuus- ja ympäristöongelmat jatkuvat -EUR

7 Tavoitteet Tavoite kehittää heikkotuottoisille soille kustannustehokkaita käyttömuotoja, jotka edesauttavat: 1) hidastamaan soiden monimuotoisuuden tilan heikkenemistä 2) vähentämään vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta 3) parantamaan soiden kykyä sitoa kasvihuonekaasuja + EUR

8 LIFE-hankkeessa: Seitsemän jatkokäyttötavan ennusteet (skenaariot) 1. Nykytila jatkuu, ei toimenpiteitä 2. Puubiomassan korjuu 3. Intensiivinen metsänkasvatus 4. Ennallistaminen 5. Turvetuotanto ilman jatkotoimenpiteitä 6. Turvetuotanto + metsitys 7. Turvetuotanto + kosteikko

9 1. Nykytila jatkuu Hannu Nousiainen

10 2. Puubiomassan korjuu Juha Siekkinen

11 3. Intensiivinen metsänkasvatus Hannu Nousiainen

12 4. Ennallistaminen Anne Tolvanen

13 5. Turvetuotanto Juha-Pekka Hotanen

14 6. Turvetuotanto + metsitys Noora Huotari

15 7. Turvetuotanto + kosteikko Hannu Nousiainen

16 Management choices: Peatland re-use options 1-7 Management decisions Decision analysis Action B5 Map demonstrations Action B6 Cost-efficiency of peatland re-use options 1-7 Action B4 Biodiversity Action B1 Environmental loading Action B2 GHG Balance Action B3 Monetary value Action B4

17 Maastomittauksia ja pitkäaikaista aineistoa VMI Monilähteinen Valtion metsien inventointiaineisto (MVMI) Ilmatieteen laitoksen sääaineistot Maanmittauslaitoksen aineistot SYKE:n avoimet ympäristöaineistot GTK:n Turvevarojen tilinpito Metsähallituksen aineistot SYKE:n tietdot uhanalaisista suokasvilajeista. Modernit mallinnusmenetelmät: GLM, Maxent

18 Kuva: Miia Saarimaa 1. Monimuotoisuus 1. Nykytila 3. Metsätalous 2. Puubiomassan korjuu 4. Ennallistaminen

19 Turvetuonannon vaihtoehdot 5. Ei jälkikäyttöä 6. Metsitys 7. Kosteikko Kuva: Miia Saarimaa

20 Johtopäätöksiä monimuotoisuudesta Nykytilaan jättäminen ja puubiomassan korjuu (skenaariot 1 ja 2) lisäävät suolajistolle sopivien elinympäristöjen määrää etenkin pitkällä aikavälillä. Metsätalouden tehostaminen (skenaario 3) heikentää selkeästi suokasveille sopivien elinympäristöjen määrää. Ennallistaminen (skenaario 4) voi lisätä suokasvilajistolle suotuisia elinympäristöjä jo lyhyellä aikavälillä. Turvetuotannon jälkeinen vesitys (skenaario 7) voi parantaa monimuotoisuutta, mutta lajisto voi poiketa perinteisestä suolajistosta.

21 2. Vesistökuormitus Toisin kuin aiemmin on arvioitu, vanhojen metsäojitettujen soiden aiheuttama kuormitus jatkuu niiden nykytilassa (skenaario 1). Ero voi olla jopa kaksinkertainen ojittamattomiin soihin verrattuna (Nieminen 2017). Kuva: Sakari Sarkkola

22 Voimakkaat hakkuut aiheuttavat vedenpinnan nousua ja ravinnehuuhtoumia. Siten puubiomassan korjuu (skenaario 2) lisää vesistökuormitusta. Intensiivinen metsänkasvatus (skenaario 3) lisää kuormitusta aluksi kunnostusojituksista johtuen ja kiertoajan päättyessä myös hakkuiden seurauksena. Kuva: Sakari Sarkkola

23 Ennallistaminen (skenaario 4) lisää vesistökuormitusta muutaman ensimmäisen vuoden ajan, mutta kymmenien vuosien aikavälillä sen vaikutus on kuormitusta vähentävä. Ravinteisten korpien ja karujen paksuturpeisten soiden kuormitus on alkuvaiheessa huomattavaa, kun taas vähäravinteisten ohutturpeisten soiden vesistökuormitusriski on alhainen. Kuva: Sakari Sarkkola

24 Eniten vesistökuormitusta aiheutuu turvetuotannosta (skenaario 5). Metsittämällä (skenaario 6) tai vesittämällä (skenaario 7) suopohjien kuormitusta voidaan kuitenkin vähentää. Kuva: Sakari Sarkkola

25 3. Kasvihuonekaasupäästöt Kuva: Paavo Ojanen

26 Johtopäätöksiä kasvihuonekaasuista Pääosa metsätalouskäyttöön soveltumattomista ojitetuista soista on hidaskasvuisia karuja soita ei merkittäviä KHK-päästöjä Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta nämä suot voidaan jättää nykytilaan (skenaario 1). Puubiomassan korjuulla (skenaario 2) ei merkittävää vaikutusta karujen soiden KHK-taseisiin Kuva: Paavo Ojanen / Soili Kojola

27 Johtopäätöksiä kasvihuonekaasuista Pieni osa heikkotuottoisista soista on runsastyppisiä ravinneepätasapainosta kärsiviä nevoja, joilla on suuri turpeen hävikistä johtuva CO2- ja N2O-päästöjen riski. Lannoitus (skenaariossa 3) runsastyppisillä soilla vähentää KHKpäästöjä vuosikymmeniksi, koska puuston kiihtynyt kasvu sitoo hiiltä. Päätehakkuun jälkeen vaikutus muuttuu ilmastoa lämmittäväksi johtuen turpeen hajoamisesta ja hiilen vapautumisesta puustosta.

28 Johtopäätöksiä kasvihuonekaasuista Ennallistaminen (skenaario 4) palauttaa luonnontilaisen suon kaltaisen KHK-taseen pitkällä aikavälillä. Vaikutus voi olla ensimmäisten vuosikymmenien aikana ilmastoa lämmittävä johtuen turpeen CH4-päästöistä ja puuston kasvun vähenemisestä.

29 Johtopäätöksiä kasvihuonekaasuista Turvetuotanto (skenaario 5) vapauttaa turpeeseen kertyneen hiilen nopeasti ilmakehään. KHK-päästöjä voidaan osittain korvata metsityksellä (skenaario 6) tai vesityksellä (skenaario 7), mutta näiden toimien käytännön merkitys on pieni verrattuna poltetun hiilivaraston aiheuttamiin päästöihin.

30 Kuviokohtaiset ennusteet v (tässä 30v) Monimuotoisuus Vesistökuormitus KHK-tase Nettonykyarvo (3%) Nykytila jatkuu Metsänkasvatus Ennallistaminen Tumma arvo = korkea, mutta ei välttämättä hyvä Kuvat: Miia Saarimaa

31 4. Kustannustehokkuus Tarkastelutapa: Valitaan heikkotuottoisten, ojitettujen soiden käyttömuodot siten, että tuotetaan mahdollisimman paljon luonnon monimuotoisuutta ja erilaisia ekosysteemipalveluja kustannuksia minimoiden Ympäristömuuttujat: monimuotoisuus, vesistökuormitus, ilmastovaikutus Taloudelliset näkökohdat: puuntuotanto ja turvetuotanto sekä ennallistamisen kustannukset

32 Kustannustehokkuus: yhden tavoitteen optimointi Pohjois-Pohjanmaa, 791 kuviota, 50 vuoden keskimääräiset vaikutukset Biodiversiteetti Tavoitemuuttuja Vesistökuormitus Ilmastovaikutus Ei toimenpiteitä Energiapuun korjuu Intensiivinen metsätalous Ennallistaminen Turvetuotanto Turvetuotanto+metsitys Turvetuotanto+kosteikko Nettonykyarvo Osuus pinta-alasta, % Kuva: Artti Juutinen

33 Monitavoiteoptimointi: ei saa aiheutua negatiivista ilmastovaikutusta (0 ilmastovaikutus W/m 2 < 0,05) 50v aikajaksolla -0,53 milj. < NPV 0 0 < NPV 0,33 milj. 1. Nykytila 2. Energiapuu 3. Metsätalous 4. Ennallistaminen Vain vähän vaihtoehtoja, eniten nykytila Kuva: Artti Juutinen

34 Monitavoiteoptimointi: sallitaan negatiivinen ilmastovaikutus -3,3 milj. < NPV - 2,0 milj. -2,0 milj. < NPV - 1,0 milj. -1,0 milj. < NPV 0,0 milj. 0,0 milj. < NPV 1,0 milj. 1,0 milj. < NPV 2,0 milj. 1. Nykytila 2. Energiapuu 3. Metsätalous 4. Ennallistaminen Kuva: Artti Juutinen

35 Monitavoiteoptimointi: sallitaan negatiivinen ilmastovaikutus -3,3 milj. < NPV - 2,0 milj. -2,0 milj. < NPV - 1,0 milj. -1,0 milj. < NPV 0,0 milj. 0,0 milj. < NPV 1,0 milj. 1,0 milj. < NPV 2,0 milj. 5. Turvetuotanto 6. Turve + metsitys 7. Turve + kosteikko Kuva: Artti Juutinen

36 Johtopäätöksiä kustannustehokkuudesta Monimuotoisuus hyötyy eniten: ennallistaminen, puubiomassan korjuu Vesistökuormitusta voidaan vähentää: Vähennetään puubiomassan korjuuta tai metsänkasvatusta Lisätään ennallistamista Biodiversiteetti Tavoitemuuttuja Vesistökuormitus Ilmastovaikutus Ei toimenpiteitä Energiapuun korjuu Intensiivinen metsätalous Ennallistaminen Turvetuotanto Turvetuotanto+metsitys Turvetuotanto+kosteikko Nettonykyarvo Osuus pinta-alasta, %

37 Johtopäätöksiä kustannustehokkuudesta Ilmastovaikutuksen vähentäminen: Jätetään heikkotuottoiset ojitetut suot rauhaan Kokonaisvaltaiset monimuot-, vesistö-, ilmastohyödyt: Ennallistaminen Mutta: pitkä aikajakso, kallista Biodiversiteetti Tavoitemuuttuja Vesistökuormitus Ilmastovaikutus Ei toimenpiteitä Energiapuun korjuu Intensiivinen metsätalous Ennallistaminen Turvetuotanto Turvetuotanto+metsitys Turvetuotanto+kosteikko Nettonykyarvo Osuus pinta-alasta, %

38 Johtopäätöksiä kustannustehokkuudesta Suurin taloudellinen tuotto: Puubiomassan korjuu, metsänkasvatus, turvetuotanto Mutta: Haitat monimuotoisuudelle (metsänkasvatus, turvetuotanto) Haitat vesistölle (kaikki) Haitat KHK (turvetuotanto) Biodiversiteetti Tavoitemuuttuja Vesistökuormitus Ilmastovaikutus Ei toimenpiteitä Energiapuun korjuu Intensiivinen metsätalous Ennallistaminen Turvetuotanto Turvetuotanto+metsitys Turvetuotanto+kosteikko Nettonykyarvo Osuus pinta-alasta, %

39 Suo siellä vetelä täällä! Monimuotoisuus, vesistökuormituksen ja ilmastovaikutusten vähentäminen ja taloudelliset tavoitteet ovat usein keskenään ristiriidassa

40 Voidaanko löytää nyrkkisääntöjä? Tutkijat hyvin varovaisia Jatkokäyttövaihtoehtojen optimaalinen valinta edellyttää tapauskohtaista tarkastelua Lyhyen aikavälin vaikutukset voivat poiketa merkittävästi pitkän aikavälin vaikutuksista. Päätöksissä tulisi siten huomioida tarkasteltava aikajakso

41 1. Nykytila jatkuu Hyvä vaihtoehto, kun puuta vähän ja monimuotoisuus alhainen (esim. karut suot) + Ilmaista + Osa soista palautuu hiljalleen Vesistökuormitus jatkuu Karuilta soilta vähemmän kuin reheviltä soilta Vähemmän kuitenkin kuin hakkuun ja kunnostusojituksen jälkeen +/- Ilmastovaikutukset vähäiset, toistaiseksi Ilmaston kannalta vaihtoehdoista paras

42 2. Puubiomassan korjuu Hyvä kompromissi, jos puuta on riittävästi Tulot vs. korjuu- ja kuljetuskustannukset (esim. ohutturpeiset suot jossa puuston kasvu kohtuullista) + Taloudellista tuottoa + Suo saattaa ennallistua itsestään Vesistökuormitusta, mutta ei niin paljon kuin metsänkasvatuksessa (ohut turve vähäisempi kuormitus) +/- Ilmastovaikutus vähäinen - Lyhyellä tähtäimellä ehkä lämmitysvaikutusta + Pitkällä tähtäimellä hiilen sitominen, jos suo palautuu

43 3. Intensiivinen metsänkasvatus Järkevää vain runsastyppisillä soilla, jos sielläkään + Taloudellista tuottoa, puuta teollisuudelle + Lannoitus vähentää päästöjä vuosikymmeniksi (puuston kasvu) pikavoittoja ilmaston kannalta Päätehakkuun jälkeen vaikutus muuttuu ilmastoa lämmittäväksi johtuen turpeen hajoamisesta ja hiilen vapautumisesta puustosta. Mutta: turpeen hajoaminen kiihtyy pitkällä tähtäimellä KHKpäästöjä Ja joka tapauksessa: monimuotoisuus ja vesistökuormitus ongelmana Kannattaa säästää resurssit tuottavammille kohteille?

44 4. Ennallistaminen Ennallistaminen (4) hyvä vaihtoehto, jos alue esim. suojelualueiden läheisyydessä tai jo valmiiksi hyvä lajisto (rehevät suot) + Monimuotoisuus palautuu nopeasti (> 10 vuotta) + Vesistökuormitus loppuu nopeasti (15-30 vuotta) Rehevyys ja turpeen paksuus vaikuttaa + Ilmastoa viilentävä vaikutus, mutta pitkällä aikavälillä ( vuotta) MUTTA: suuret kustannukset, joten rahoitus tulisi hoitaa

45 5. Turvetuotanto + jälkikäyttö Taloudellisesti kannattavaa paksuturpeisilla soilla Tulisi suunnata monimuotoisuudeltaan heikentyneille kohteille, kauas suojelualueista (luonnontilaluokka osittain säätelee tämän) + Taloudellista tuottoa, työllisyyttä, kotimainen energia Ympäristöhaitat: monimuotoisuus, vesistö, ilmastovaikutus Ilmastovaikutuksen vähentäminen ei ole hyvä kriteeri valittaessa potentiaalisia turvetuotantoalueita kaavoitukseen. Polttoaineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä voidaan paremmin ohjata esimerkiksi energiaverojen avulla.

46 Työkalut helpottavat pohtimista Uusi monitavoitetyökalu Yoda suunnittelun tueksi Hyödynnetty Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan päivityksen yhteydessä

47 Yoda Your Decision Assistant

48 LIFEPeatLandUse Paras ennuste soita koskevien maankäyttöpäätösten vaikutuksista ekosysteemipalveluihin Tieto lisää tuskaa eikä yhtä ainoaa oikeaa vaihtoehtoa löydy Voidaan tuottaa optimaaliset maankäyttömuodot erilaisten strategioiden reunaehdoilla

49 Sovellettavuus Pitkäaikaisen aineiston hyödyntämisen, halutuille aikajaksoille (esim. 100 vuotta) ulottuvien ennustemallien sekä käyttömuotojen optimoinnin lähestymistapaa voidaan soveltaa mihin tahansa muuhun ympäristöön tai tilanteeseen Esimerkkejä: 15% ennallistamistavoitteiden priorisointi huomioiden ilmasto-, vesistö- ja talousvaikutukset eri aikajaksoilla Soiden jatkoluokittelu käyttömuotoihin BD, vesi- ja KHKpäästöjen osalta Monitavoitteinen maankäytön suunnittelu (kaivokset, tuulipuistot, matkailu, turvetuotanto, yleiskaavoitus)

50 Kiitos!