Opas hankkeen toteuttajalle Päivitetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas hankkeen toteuttajalle Päivitetty 12.7.2013"

Transkriptio

1 SOLID-rahastot Opas hankkeen toteuttajalle Päivitetty Euroopan pakolaisrahasto Kotouttamisrahasto Paluurahasto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO MÄÄRITELMÄT JA VIITTAUKSET YHTEISVASTUUN JA MAAHANMUUTTOVIRTOJEN HALLINNAN YLEISOHJELMA EUROOPAN PAKOLAISRAHASTO Pakolaisrahaston kohderyhmä KOTOUTTAMISRAHASTO Kotouttamisrahaston kohderyhmä PALUURAHASTO Paluurahaston kohderyhmä RAHASTOJEN HALLINNOINTI JA VASTUUVIRANOMAISEN YHTEYSTIEDOT RAHOITUSPÄÄTÖS JA MUUTOKSET RAHOITUSPÄÄTÖS JA SEN LIITTEET HANKKEEN TOTEUTUS- JA TUKIKELPOISUUSAIKA RAHOITUSPÄÄTÖKSEN MUUTOKSET Muutokset hankkeen sisältöön tai budjettiin Muutokset hankkeen kestoon TUEN MAKSAMINEN ENSIMMÄINEN RAHOITUSERÄ TOINEN JA KOLMAS RAHOITUSERÄ HANKKEEN HALLINNOINTI: TEHTÄVÄT JA VASTUUT HANKETOTEUTTAJAN JA HANKEKUMPPANIEN TEHTÄVÄT JA VASTUUT OHJAUSRYHMÄ HANKKEEN ASIAKIRJAT JA NIIDEN SÄILYTYS SÄILYTYSTAPA JA -AIKA SÄILYTETTÄVÄT ASIAKIRJAT HANKKEEN TALOUSHALLINTO HANKKEEN KIRJANPITO KULUJEN KIRJAAMINEN TALOUDENSEURANTALOMAKKEELLE TULOJEN KIRJAAMINEN TUKIKELPOISUUSEHDOT HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET JA NIIDEN DOKUMENTOINTI Osa-aikaiset työntekijät ja työajanseuranta MATKAKUSTANNUKSET LAITTEET KOHDERYHMÄÄ KOSKEVAT KULUT Kotouttamis- ja pakolaisrahasto Paluurahasto MUUT PROJEKTIKUSTANNUKSET OSTOPALVELUT HALLINTOKULUT ARVONLISÄVERON TUKIKELPOISUUS EI-TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET HANKINNAT JA KILPAILUTTAMINEN Hankintatavat Hankintojen dokumentoiminen TEKIJÄNOIKEUSASIAT HANKKEEN TULOT EU-RAHOITUSOSUUS KANSALLINEN RAHOITUSOSUUS HANKKEEN TULOT JA VOITONTAVOITTELUN KIELLON PERIAATE

3 9. RAPORTOINTI OHJEITA RAPORTOINTILOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN RAPORTTIEN LIITTEET RAPORTTIEN TOIMITTAMINEN RAPORTTIEN KÄSITTELY VASTUUVIRANOMAISEN SUORITTAMAT TARKASTUSKÄYNNIT MAKSATUKSET (2. JA 3. OSARAHOITUSERÄ) JA TAKAISINPERINTÄ TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS EU-TUNNUSTEN KÄYTTÖ JA RAHASTON NÄKYVYYS HANKKEIDEN TARKASTUS JA VALVONTA HANKKEIDEN ARVIOINTI...35 LIITE I. HANKKEEN OHJEELLINEN AIKATAULU TYÖVAIHEITTAIN...37 LIITE II. HANKINTATAVAT

4 1. JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu Euroopan pakolais-, kotouttamis- ja paluurahastoista rahoitetuille EUhankkeille. Oppaan tarkoituksena on tukea hankkeita paitsi käytännön projektityön hallinnoinnissa, myös hankkeen taloudenseurannassa sekä väli- ja loppuraporttien valmistelussa. Oppaaseen on myös koottu tärkeää tietoa esimerkiksi hankkeiden asiakirjahallinnosta ja hanketiedotuksesta. Oppaan sisältö perustuu rahastojen perustamis- ja täytäntöönpanopäätöksiin, rahastojen monivuotisiin ohjelmiin ja niitä toimeenpaneviin vuosiohjelmiin, mutta se pohjautuu myös hankehallinnossa yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin, parhaisiin käytäntöihin sekä hanketarkastuksissa esiin tulleisiin kysymyksiin ja ongelmakohtiin. Opas on luonteeltaan opastava ja neuvova. Se ei ole juridisesti sitova asiakirja eikä se kata kaikkea hankkeen toteuttamiseen ja tukikelpoisuuksiin liittyvää ohjeistusta eikä tapauskohtaisia kysymyksiä. Mikäli tämän oppaan ja rahastoa koskevien säädösten tai hankkeiden rahoituspäätösten välillä on eroavaisuuksia, pätevät säädökset ja rahoituspäätökset Määritelmät ja viittaukset Tässä oppaassa tarkoitetaan Vastuuviranomaisella sisäasiainministeriön kansainvälisten asioiden yksikköä, Todentamisviranomaisella sisäasiainministeriön talousyksikköä, Tarkastusviranomaisella sisäasiainministeriön sisäisen tarkastuksen yksikköä, Hankkeen toteuttajalla tai hanketoteuttajalla hankkeen täytäntöönpanosta vastaavaa oikeudellista yksikköä, Hankekumppanilla niitä toimijoita, jotka yhdessä hanketoteuttajan kanssa toteuttavat hanketoimintoja, joiden kustannuksia sisältyy hankkeen budjettiin, ja joille hanketoteuttaja siirtää osan hankkeelle myönnetystä EU-rahoituksesta. Kolmansilla osapuolilla muita hanketta rahoittavia tahoja kuin hanketoteuttajaa, hankekumppaneita tai EU-rahoitusta myöntävää tahoa. Hankkeen taloudenseurannalla SOLID-rahastojen taloudenseurantalomakkeelle laadittavaa koontia hankkeen toteutuneista kuluista. Kirjanpidolla hanketoteuttajan omaa kirjanpitoa. Perustamispäätöksellä pakolaisrahaston osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä 573/2007/EU, paluurahaston osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä 575/2007/EY ja kotouttamisrahaston osalta neuvoston päätöstä 2007/435/EY. 4

5 Täytäntöönpanopäätöksellä pakolaisrahaston täytäntöönpanopäätöstä 2008/22/EY, kotouttamisrahaston täytäntöönpanopäätöstä 2008/457/EY ja paluurahaston täytäntöönpanopäätöstä 2008/458/EY. Tässä oppaassa on huomioitu myös näihin soveltamissääntöihin liittyviin tukikelpoisuussääntöihin hyväksytyt muutokset. Tukikelpoisuussäännöillä rahastojen täytäntöönpanopäätösten liitettä Yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallinnan yleisohjelma Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaan yleisohjelmaan kuuluu neljä rahastoa: Euroopan pakolaisrahasto (ERF), kotouttamisrahasto (IF), paluurahasto (RF) ja ulkorajarahasto (EBF). Rahastoja kutsutaan yhteisellä nimellä SOLID-rahastoiksi. Nimitys tulee yleisohjelman englanninkielisestä nimestä General Programme for Solidarity and Management of Migration Flows. Yleisohjelman avulla pyritään osaltaan vastaamaan EU:n kohtaamiin haasteisiin ulkorajavalvonnan ja maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan aloilla sekä edistämään yhteisvastuuta jäsenvaltioiden välillä näissä asioissa. Suomessa SOLID-rahastoja hallinnoi sisäasiainministeriö Euroopan pakolaisrahasto Pakolaisrahaston yleisenä tavoitteena on tukea ja edistää EU:n jäsenvaltioiden toimia, jotka koskevat pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamista ja siitä aiheutuvista seurauksista vastaamista. Toimilla edistetään yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa. Perustamispäätöksen mukaan pakolaisrahastosta voidaan tukea toimia, jotka kehittävät turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteita ja turvapaikkamenettelyä tukevat ja kehittävät pakolaisten kotouttamista parantavat jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa kehittävät pakolaisten uudelleensijoittamista (kiintiöpakolaisohjelmat) koskevat kansainvälistä suojelua saavien tai sitä hakevien henkilöiden siirtämistä jäsenvaltioiden välillä Pakolaisrahastosta rahoitettavien hankkeiden täytäntöönpanossa on huomioitava erityisesti: tasa-arvonäkökohdat, lasten etu, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten alaikäisten, vailla huoltajaa olevien alaikäisten, vammaisten, vanhusten, odottavien äitien, alaikäisten lasten yksinhuoltajien, kidutuksen, raiskauksen tai muiden henkisen, ruumiillisen tai seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön vakavien muotojen uhrien, ihmiskaupan uhrien, sekä ensiapua tai sairauden kannalta välttämätöntä hoitoa tarvitsevien henkilöiden erityistilanne. 5

6 Pakolaisrahaston kohderyhmä Pakolaisrahaston kohderyhmä on määritelty rahaston perustamispäätöksen artiklassa 6. Kohderyhmään kuuluvat: kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joille on myönnetty Geneven yleissopimuksessa määritelty pakolaisasema ja tämän aseman perusteella lupa oleskella jossakin jäsenvaltiossa; kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2004/83/EY tarkoitettua toissijaista suojelua; kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka ovat hakeneet jotakin a tai b alakohdassa tarkoitettua suojelun muotoa; kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2001/55/EY tarkoitettua tilapäistä suojelua; kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joita ollaan uudelleensijoittamassa tai jotka on uudelleensijoitettu jäsenvaltioon Muut maahanmuuttajat eivät voi olla hankkeiden kohderyhmänä. Lisäksi pakolaisrahastosta tuetaan erillisen rahoitusosuuden avulla seuraavin perustein Suomen vuosittaiseen pakolaiskiintiöön valittujen henkilöiden vastaanottamista ja kotouttamista: EU:n alueellisen suojeluohjelman kohdemaasta tai -alueelta tulevat henkilöt; vailla huoltajaa olevat alaikäiset; lapset ja naiset, jotka ovat vaarassa joutua erityisesti henkisen, ruumiillisen tai seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön uhreiksi; henkilöt, joilla on vakavia terveydenhoitoon liittyviä tarpeita, joihin voidaan vastata ainoastaan uudelleensijoittamisen avulla. hätätapaukset tai henkilöt, jotka tarvitsevat kiireellisesti uudelleensijoituspaikan oikeudellisen ja/tai fyysiseen suojeluun liittyvien tarpeiden vuoksi (tämä kategoria mukana vuodesta 2013 lähtien) 1.4. Kotouttamisrahasto Kotouttamisrahaston yleisenä tavoitteena on tukea jäsenvaltioiden toimia, joilla autetaan taloudelliselta, sosiaaliselta, kulttuuriselta, uskonnolliselta, kielelliseltä ja etniseltä taustaltaan erilaisia kolmansien maiden kansalaisia täyttämään oleskelun edellytykset, ja helpottaa heidän kotoutumistaan eurooppalaiseen yhteiskuntaan. Rahaston tavoitteena on: kehittää perehdyttämisohjelmien ja -toimien organisointia ja toteuttamista lisätä kolmansien maiden kansalaisten osallistumista vahvistaa kulttuurienvälistä vuorovaikutusta edistää kotoutumisen kaksisuuntaista prosessia parantaa kykyä arvioida ja kehittää kotouttamispolitiikkaa. 6

7 Kotouttamisrahaston kohderyhmä Rahaston kohderyhmään kuuluvat Suomeen tulevat kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet viranomaisilta luvan oleskella Suomen alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Suomeen työn perässä tulevia henkilöitä sekä heidän perheenjäseniään. Kolmansien maiden kansalaisilla tarkoitetaan EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisista maista Suomeen saapuvia henkilöitä. Kotouttamisrahasto on suunnattu ensisijaisesti vasta maahan tulleiden henkilöiden kotoutumistoimien järjestämiseen. Vasta maahan tulleilla tarkoitetaan sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet Suomessa enintään 3-5 vuotta. Rahastosta ei kuitenkaan voida rahoittaa väliaikaisesti maassa oleskeleville, kuten kausityöntekijöille, lomamatkailijoille tai opiskelijoille suunnattuja hankkeita. Yleissääntönä on, että henkilön tulee pysyä maassa vähintään 12 kk. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat jonkin kolmannen maan alueella ja haluavat saada Suomen viranomaisilta luvan päästä Suomen alueelle ja oleskella siellä. Näiden henkilöiden tulee täyttää maahanpääsyn edellytykset. (Huom! Tämä koskee ainoastaan toimilinjan A2 hankkeita.) Kotouttamisrahastosta ei voida rahoittaa hankkeita, jotka kohdistuvat pakolaisiin tai vastaavan statuksen Suomessa saaneisiin, toissijaista tai tilapäistä suojelua saaviin henkilöihin tai turvapaikanhakijoihin. Kohderyhmään ei voi myöskään kuulua Suomen kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajia tai muiden EU-maiden kansalaisia. Näihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä ei voi olla mukana hankkeiden hyödynsaajissa. Painopisteiden C4 ja C5 alla olevat toiminnot suuntautuvat kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseen. Tästä syystä näiden painopisteiden alla rahoitetuissa hankkeissa hyödynsaajina voivat kolmansien maiden kansalaisten ohella olla myös viranomaiset, koulutusten järjestäjät, kantasuomalaiset ja muut maahanmuuttajat. Toiminnon itsessään tulee kuitenkin suuntautua niin, että siitä on hyötyä ennen kaikkea kotouttamisrahaston kohderyhmään kuuluville henkilöille Paluurahasto Paluurahastosta tuetaan toimia, joilla kehitetään palauttamismenettelyjen hallinnointia niin vapaaehtoisen paluun kuin palautustenkin osalta. Tavoitteena on mm. yhdenmukaistaa hallinnointia ja edistää jäsenvaltioiden toimesta toteutettavia yhteisiä toimia. Rahastosta tuetaan myös kansallisia toimenpiteitä, joilla pyritään yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen yhteisvastuun periaatteen nojalla. Rahastosta myönnetään varoja erityisesti jäsenvaltioissa sovellettavan yhdenmukaisen palauttamisjärjestelmän käyttöönottoon sekä hankkeille, joilla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tehostetaan yhdenmukaisella palauttamismenettelyjen hallinnointijärjestelmällä. Lisäksi tukea myönnetään hankkeille, joiden tarkoituksena on yhteisten palauttamisnormien tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen edistäminen. 7

8 Yhdenmukaiseen palauttamismenettelyjen hallinnointiin sisältyy erityisesti yhdenmukaisten palauttamissuunnitelmien kehittäminen niin vapaaehtoisen paluun kuin palautustenkin osalta, ja niiden täytäntöönpano jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimesta Paluurahaston kohderyhmä Rahaston kohderyhmään kuuluvat ne vapaaehtoisesti palaavat kolmansien maiden kansalaiset, jotka: eivät toistaiseksi ole saaneet turvapaikkapäätöstä tai saavat kansainvälistä suojelua direktiivin 2004/83/EY (pakolaisasema ja toissijainen suojelu) tai tilapäistä suojelua direktiivin 2001/55/EY (siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottainen maahantulo) merkityksessä tai eivät täytä/enää täytä Suomeen saapumisen tai Suomessa oleskelun edellytyksiä. Toisin sanoen kohderyhmään kuuluvat myös ne henkilöt, jotka saavat kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen, ja jotka palautetaan kolmanteen maahan poliisin toimesta Rahastojen hallinnointi ja vastuuviranomaisen yhteystiedot Suomessa SOLID-rahastoja hallinnoi sisäasiainministeriö. Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö on kaikkien neljän rahaston vastuuviranomainen. Ministeriön talousyksikkö toimii rahastojen todentamisviranomaisena ja sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkastusviranomaisena. Kaikki hanketta koskeva virallinen posti tulee toimittaa sisäasiainministeriön kirjaamoon. Hanketta koskevassa kirjeenvaihdossa tulee käyttää viitteenä hankenumeroa, joka löytyy hankkeen rahoituspäätöksestä. Yhteystiedot: Postiosoite: Käyntiosoite: Sisäasiainministeriö Kirkkokatu 12 Kirjaamo / Kotouttamis- / Pakolais- / Paluurahasto Helsinki PL Valtioneuvosto Sähköposti: Verkko-osoite: SOLID-rahastojen yhteyshenkilöiden nimet löytyvät päivitettyinä rahastojen www-sivuilta. 8

9 2. RAHOITUSPÄÄTÖS JA MUUTOKSET Esitykset hankkeiden rahoittamisesta tekee kunkin rahaston johtoryhmä asiantuntija-arvioiden pohjalta. Hankkeiden rahoituspäätökset valmistellaan johtoryhmän esityksen mukaisesti. Tämän jälkeen rahaston vastuuviranomainen tekee virallisen päätöksen rahoitettavista hankkeista. Rahaston vastuuviranomaisena toimivan sisäasiainministeriön kansainvälisten asioiden yksikön ylijohtaja allekirjoittaa hankekohtaiset rahoituspäätökset. Hakijalla on valtionavustuslain (688/2001) mukainen oikeus hakea oikaisua päätökseen 30 päivän kuluessa rahoituspäätöksen tiedoksisaannista Rahoituspäätös ja sen liitteet Rahoituspäätöksestä käyvät ilmi hankkeen toteuttajan velvollisuudet ja vastuut, joten on tärkeää käydä päätös ehtoineen huolellisesti läpi. Hankkeen toteuttaja on vastuussa siitä, että hanke toteutetaan rahoituspäätöksen mukaisesti. Rahoituspäätös sisältää mm. seuraavat tiedot: hankkeen perustiedot (toteuttajan nimi, hankkeen nimi ja hankenumero) hankkeen toteuttama toimilinja ja mahdollinen erityistavoite hankkeen kesto kyseisellä rahoituskaudella mahdolliset hankekumppanit rahoittajatahot myönnetyn EU-rahoituksen määrä ja sen osuus kokonaisrahoituksesta kansallisen rahoituksen määrä ja sen vähimmäisosuus kokonaisrahoituksesta rahoituksen maksamisen ehdot, sisältäen o taloudenseurantaa ja kirjanpitoa koskevat säännöt o asiakirjahallintoa koskevat säännöt maksu- ja raportointijärjestelyt hankkeen valvonta määräykset ostopalveluiden ja muiden hankintojen kilpailuttamisesta määräykset hankkeen tiedotustoimien näkyvyydestä muut mahdolliset erityisehdot muutoksenhakuosoitus seuraavat liitteet, jotka muodostavat olennaisen osan rahoituspäätöstä: o hankkeen budjetti o hankekuvaus o menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt ja EU:n tunnuksen käyttöohjeet Hankkeen kuvaus ja budjetti ovat päätöksen liitteenä, ja muodostavat olennaisen osan päätöstä. Vastuuviranomainen seuraa hankkeen toteutumista näiden päätökseen liitettyjen hankeasiakirjojen mukaisesti. Rahoituspäätökseen on kirjattu kullekin hankkeelle hankenumero, joka on SOLID-rahastojen hallinnointiin liittyvä tunniste. Mikäli hanke saa rahoitusta useammasta vuosiohjelmasta, laaditaan hankkeelle jokaista kautta koskeva uusi päätös, johon kirjataan uusi hankenumero. 9

10 Hankenumero on esim. muotoa IF3210A1. Hakijan tulee viitata hankenumeroon kaikessa vastuuviranomaisen kanssa käytävässä asioinnissa Hankkeen toteutus- ja tukikelpoisuusaika Hankkeen kesto on määritelty rahoituspäätöksessä, ja hankkeen kaikkien kustannusten tulee aiheutua sinä aikana. Hankkeelle ei voi syntyä kustannuksia ennen hankkeen alkamispäivää eikä sen päättymispäivän jälkeen. Ainoana poikkeuksena ovat hankkeen tilintarkastuksesta aiheutuvat kustannukset, jotka saattavat syntyä hankkeen päättymisen jälkeen. SOLID-rahastojen rahoitusta voi hakea kerran vuodessa ja rahoitus myönnetään kerralla enintään 1,5 vuodeksi. Mikäli hakijaorganisaatio suunnittelee useamman vuoden hanketta, on rahoitusta haettava kullekin rahoituskaudelle erikseen. Monivuotista hanketta rahoitetaan enintään kolme vuotta. Ohjelmakauden päättymisestä johtuen kaikkien hankkeiden tulee kuitenkin päättyä viimeistään Mikäli rahoitusta on jaossa vähemmän kuin sitä haetaan, kilpailevat kaikki määräaikaan mennessä vastaanotetut hankehakemukset rahoituksesta keskenään. Toisin sanoen rahastoissa ei varata erillistä rahoitusosuutta jatkohankkeita varten. Käynnissä olevien hankkeiden tuloksellisuus kuitenkin huomioidaan uuden hankehakemuksen käsittelyssä Rahoituspäätöksen muutokset Hanke on toteutettava rahoituspäätöksen ehtojen, hyväksytyn hankesuunnitelman ja budjetin mukaisesti. Hankkeen toteuttajan tulee säännöllisin väliajoin verrata hankkeen etenemistä ja kulujen toteumaa rahoituspäätöksen hankekuvaukseen ja budjettiin. Mikäli näyttää siltä, ettei hanke tule toteutumaan rahoituspäätöksen mukaisesti, voi rahoituspäätökseen, sen liitteenä olevaan hankekuvaukseen tai budjettiin hakea muutosta. Muutokset hyväksytään perustelluista syistä Muutokset hankkeen sisältöön tai budjettiin Huomattavien muutosten tekeminen hankkeen sisältöön tai budjettiin edellyttää kirjallista muutoshakemusta ja -päätöstä, mutta pienempiin muutoksiin riittää kevyempi menettely. Ennen muutettuihin toimenpiteisiin ryhtymistä tai muutoshakemuksen tekemistä hanketoteuttajan tulee aina olla yhteydessä rahaston vastuuviranomaiseen ja sopia menettelyistä muutoksen toteuttamiseksi. Tavallisimpia rahoituspäätöksen muuttamista vaativia huomattavia muutoksia ovat esimerkiksi: muutokset hankkeen toteuttajan laillisessa asemassa merkittävät muutokset hanketoiminnoissa kuten toimintojen toteuttamatta jättäminen tai korvaaminen kokonaan uusilla toiminnoilla konkreettisten projektitoimintojen määrälliset muutokset hankkeen kohderyhmään liittyvät muutokset hankkeen budjettiin tehtävät yli 10 prosentin siirrot budjetin kululuokkien välillä 10

11 kokonaan uusien kustannusten lisääminen budjettiin hankehenkilöstön lisääminen tai henkilöstön tehtävien korvaaminen uusilla tehtävillä hankkeen rahoittajan tai hankekumppanin muutos hankkeen omarahoitusosuuden lisääminen tai muut huomattavat muutokset hankkeen rahoitusosuuksiin. Sellaisia muutoksia, jotka oleellisesti muuttavat hankkeen luonnetta ja rahoituspäätöksen ehtoja, ei voida hyväksyä. Päätöksen mukaisen budjetin ylitystä ei oteta huomioon hankkeen EUrahoitusosuuden loppumaksatusta laskettaessa. Myönnetyn EU-rahoituksen euromäärää tai prosenttiosuutta hankkeen kokonaisbudjetista ei voida nostaa. Hankkeen toteuttaja ei voi siirtää kokonaisuudessaan rahoituspäätöksen perusteella syntyneitä oikeuksia tai velvollisuuksia kolmannelle osapuolelle. Muutoksen ollessa vähäinen, siitä ei tarvitse tehdä muutoshakemusta. Vähäisiä muutoksia ovat mm. alle 10 % siirrot budjetin kululuokasta toiseen budjettiin jo sisältyvien kustannusten välillä. Jos hankkeen toteuttaja ei ole varma vaatiiko hankkeeseen suunniteltu muutos muutosta rahoituspäätökseen, asia kannattaa varmistaa rahaston vastuuviranomaiselta. Ostopalveluiden osuuden euromääräinen korotus vaatii kuitenkin aina muutoshakemuksen. Muutoshakemus tulee tehdä aina kirjallisesti sisäasiainministeriöön rahaston vastuuviranomaiselle ja sen liitteenä tulee olla kattavien perustelujen lisäksi kaikki muutokseen liittyvät asiakirjat ja mahdollinen uusi budjettiluonnos. Muutoshakemuksen allekirjoittaa hanketta toteuttavan organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava(t) henkilö(t). Muutoshakemus tulee tehdä aina ennen muutoksen toteuttamista. Muutoshakemus on tehtävä viimeistään kuukautta ennen hankkeen päättymistä. Tätä myöhemmin tehtyjä muutoshakemuksia ei hyväksytä kuin poikkeustapauksissa. Mikäli hankkeeseen on tehty muutoksia, joihin ei ole saatu vastuuviranomaisen myöntämää rahoituspäätöksen muutosta, niihin liittyvät kulut hylätään ja rahastosta maksettavaa tukea vähennetään tai tarvittaessa peritään takaisin Muutokset hankkeen kestoon Hankkeelle voidaan poikkeustapauksissa ja perustelluista syistä myöntää jatkoaikaa lyhyeksi ajanjaksoksi sen vuosiohjelman tukikelpoisuusajan puitteissa, mistä rahoitus on myönnetty. Kaikkien hankkeiden tulee päättyä viimeistään vuosiohjelman rahoituskauden päättyessä. Vuosiohjelmien tukikelpoisuusaika on NN NN+2. Siten esimerkiksi vuosiohjelmasta 2013 rahoitetun hankkeen tulee päättyä viimeistään Vapaamuotoinen jatkoaikapyyntö perusteluineen tulee lähettää kirjallisena rahaston vastuuviranomaiselle sisäasiainministeriöön. Jatkoaikapyyntö tulee jättää viimeistään kuukautta ennen hankkeen päättymistä. Jatkoajasta annetaan kirjallinen päätös (muutos rahoituspäätökseen). 11

12 3. TUEN MAKSAMINEN Rahaston tuki hankkeelle maksetaan kahdessa tai kolmessa erässä. Valtionavustuslain (688/ momentti) edellytysten täyttyessä maksatuksista ensimmäinen ja toinen erä maksetaan ennakkomaksuna. Mikäli ehdot ennakkomaksujen maksamiseksi eivät täyty, maksetaan tuki välija/tai loppuraporttien yhteydessä. Loppumaksatus/kolmas erä maksetaan hankkeen päättymisen jälkeen. Tuen maksaminen edellyttää, että tuen saaja on toimittanut vastuuviranomaiselle oikeat ja riittävät tiedot avustuksen käytöstä sekä hankkeen sisällöstä ja sen toteutumisesta. Maksatusta haetaan maksatushakemuslomakkeella, joka löytyy rahaston verkkosivuilta osoitteesta Maksatushakemuksen allekirjoittaa hakijaorganisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava(t) henkilö(t). Maksatushakemuksessa ilmoitetaan haettava erä, hankkeen toteuttajaorganisaation pankkitiedot sekä hankkeen vastuuhenkilön ja talousvastaavan yhteystiedot. Lisäksi maksatushakemuksessa sitoudutaan noudattamaan rahaston sääntöjä ja rahoituksen ehtoja. Rahastosta myönnetty tuki maksetaan hankkeen toteuttajaorganisaation maksatushakemuksessa ilmoittamalle tilille Ensimmäinen rahoituserä Rahoituspäätöksen saatuaan hankkeen toteuttaja toimittaa rahaston vastuuviranomaiselle ensimmäisen rahoituserän maksatushakemuksen. Valtionavustuslain (688/ momentti) edellytysten täyttyessä vastuuviranomainen maksaa rahoituspäätöksen mukaisesti enintään 50 % EU-rahoituksen kokonaismäärästä ensimmäisen maksatushakemuksen vastaanoton jälkeen. Vastuuviranomainen tekee rahoituserän maksamisesta maksatuspäätöksen, joka lähetetään hankkeen toteuttajalle. Hankkeen toteuttajan ja mahdollisen hankekumppanin välinen sopimus (ks. kohta 4.1. Hanketoteuttajan ja hankekumppanien tehtävät ja vastuut) tulee toimittaa tiedoksi vastuuviranomaiselle ennen ensimmäisen osarahoituserän maksamista Toinen ja kolmas rahoituserä Toisen ja kolmannen rahoituserän maksamisen edellytyksinä on, että hanketoteuttaja on toimittanut vastuuviranomaiselle hankkeen väli- ja loppuraportin, jotka sisältävät riittävät tiedot hankkeen etenemisestä. Vastuuviranomainen maksaa hankkeelle toisena ennakkomaksuna enintään 30 % myönnetystä EUrahoitusosuudesta väliraportin käsittelyn jälkeen. Väliraportti toimitetaan hankkeen puoliväliä seuraavan 30 päivän aikana, mutta ei kuitenkaan ennen kuin 70 % ensimmäisen osarahoituserän euromäärästä on käytetty. Hanketoteuttaja voi halutessaan jättää toisen ennakkomaksun hakematta, jolloin jäljelle jäävä rahoitusosuus maksetaan loppuraportin hyväksymisen jälkeen. Mikäli toista ennakkomaksatusta ei haeta, tulee hanketoteuttajan ilmoittaa siitä vastuuviranomaiselle ja pyydettäessä esittää tarvittavat tiedot hankkeen etenemisestä. Loppuerä myönnetystä EU-rahoitusosuudesta maksetaan, kun hankkeen toimittama loppuraportti vaadittuine liitteineen on hyväksytty vastuuviranomaisen toimesta. Kolmannen rahoituserän 12

13 suuruus määräytyy hankkeen lopullisten hyväksyttyjen tukikelpoisten kokonaiskustannusten perusteella. Rahaston vastuuviranomaisen hankkeille suorittamat maksatukset ovat lopullisia vasta komission tai muiden EU:n toimielinten suorittamien tarkastusten jälkeen. Lisätietoa toisen ja kolmannen EU-rahoituserän maksamisesta on tämän oppaan luvussa 9, joka käsittelee hankeraportointia ja maksatuksia. 4. HANKKEEN HALLINNOINTI: TEHTÄVÄT JA VASTUUT 4.1. Hanketoteuttajan ja hankekumppanien tehtävät ja vastuut Päävastuu hankkeen toteuttamisesta on aina hakijaorganisaatiolla. Rahastosta tuettavaa hanketta on hallinnoitava rahaston perustamispäätöksen ja täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti. Hankkeen toteuttajan vastuut on määritelty rahoituspäätöksessä. Hankkeen toteuttaja on vastuussa siitä, että hanke toteutetaan rahoituspäätöksen mukaisesti ja että hankkeen hallinnointi ja taloushallinto on järjestetty asianmukaisesti. Hankkeen toteuttaja on myös vastuussa siitä, että hankekumppanit noudattavat sekä hankkeen sisältö- että taloushallinnoinnissa rahaston sääntöjä. Mikäli hankkeen toteuttamiseen osallistuu hankekumppani, eli taho, jolle syntyy hankkeessa kuluja ja jolle hanketoteuttaja siirtää osan EU-tuesta, tulee osapuolten laatia keskinäinen kirjallinen sopimus. Sopimuksessa määritellään kummankin osapuolen osalta hanketoteutuksen ehdot ja velvollisuudet. Lisäksi hankesopimuksessa on hyvä määritellä seuraavat asiat: hankekumppanin hankkeessa suorittamaksi sovitut toimenpiteet sekä odotettavat tulokset aikataulu, jossa hankekumppanin suorittamat toiminnot hankkeessa toteutetaan hankekumppanin toiminnoista aiheutuvat kulut hankkeessa sekä niiden kirjaaminen hanketoteuttajan tai hankekumppanin kirjanpitoon hankekumppanin maksama osuus hankkeen kustannuksista hanketoteuttajan hankekumppanille siirtämä osuus EU-tuesta kulujen ja rahoituksen jakautuminen hankkeen toteutuessa suunniteltua pienempänä muut tapauskohtaiset seikat, jotka edellyttävät sopimista hankekumppaneiden kesken Hanketoteuttajan ja hankekumppanin välinen sopimus tulee toimittaa tiedoksi rahaston vastuuviranomaiselle kuukauden kuluessa hankkeen alkamispäivästä. Hankkeen ensimmäinen osarahoituserä maksetaan sen jälkeen, kun sopimus on toimitettu vastuuviranomaiselle Ohjausryhmä Ohjausryhmän tarkoituksena on taata hankkeen johtamisen tueksi mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja valvoa, että hanke toteutuu rahoituspäätöksen, hankesuunnitelman ja budjetin mukaisesti. Ohjausryhmä ohjaa ja tukee hankkeen toimintaa ja osallistuu sen tulosten arviointiin. Tarvittaessa ohjausryhmä voi esittää esim. hankesuunnitelman muuttamista, hankkeen kutistamista tai jopa hankkeen keskeyttämistä. 13

14 Hankkeen väli- ja loppuraportit tulee käsitellä ohjausryhmän kokouksessa ennen raporttien toimittamista rahaston vastuuviranomaiselle. Ohjausryhmä ei ole oikeudellisesti vastuussa hankkeesta. Hanketoteuttajan tulee asettaa hankkeelle ohjausryhmä, jonka jäseniksi kutsutaan hankkeen tärkeimpien sidosryhmien edustajat, kuten hankekumppanit ja rahoittajat. Lisäksi ohjausryhmään tulee kutsua lähimmän ELY-keskuksen maahanmuuttoasioiden yhdyshenkilö asiantuntijajäseneksi (pl. paluurahasto). Valtakunnallisissa tai pääkaupunkiseudulla toteutetuissa hankkeissa voidaan kutsua ohjausryhmään ELY-keskuksen sijasta edustaja sisäasiainministeriön maahanmuuttoosastolta. Ohjausryhmän kokouskutsut tulee lähettää etukäteen myös vastuuviranomaiselle, jolloin rahastokoordinaattori voi tarvittaessa osallistua kokoukseen. Vastuuviranomaisen edustaja ei osallistu ohjausryhmässä päätöksentekoon, vaan osallistuu kokouksiin tarvittaessa asiantuntijan tai valvojan roolissa. Kaikista ohjausryhmän kokouksista tulee laatia pöytäkirja, joka on vahvistettu ohjausryhmän puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoituksin. Myös pöytäkirjat tulee lähettää tiedoksi rahaston vastuuviranomaiselle sähköpostitse mahdollisimman pian kokouksen jälkeen. Yllä mainittujen edellytysten lisäksi vastuuviranomaisella ei ole muita ehdottomia ohjeita ohjausryhmän koon tai kokoonpanon suhteen. Ohjausryhmän ihanteellinen koko on noin 4-8 henkilöä hankkeen koosta ja luonteesta riippuen. On suositeltavaa, että ohjausryhmän puheenjohtaja ei ole tuensaajaorganisaation edustaja eikä esimerkiksi hankkeen projektipäällikkö. Hankeasioita ei katsota käsitellyksi ohjausryhmässä vain yhden jäsenen osallistuessa kokoukseen. Yleinen hyvä käytäntö on, että vähintään puolet jäsenistä on paikalla. Yksittäisten asioiden käsittelyssä riittää kirjallinen menettely esim. sähköpostitse - tällöin sähköpostitse saadut vastaukset tulee koota asian liitteeksi. Ohjausryhmän kokoonpanon muutoksia ei tarvitse erikseen hyväksyttää vastuuviranomaisella, vaan niistä riittää maininta väli- tai loppuraportissa. Jotta ohjausryhmällä on riittävät tiedot hankkeen tukemiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi, tulee hanketoteuttajan ensimmäisessä kokouksessa esitellä rahoituspäätöksen mukaiset hankkeen tavoitteet, toiminnot, budjetti ja suunnitelma hankkeen toteuttamiseksi. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltäviä ja pöytäkirjoihin kirjattavia hankkeen toteuttamiseen liittyviä asioita ovat mm.: Rahoituspäätöksen mukaisten tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Hankkeen toiminnan itsearviointi mukaan lukien mm.: o hankkeen etenemisen kokonaisarviointi o mahdollisten muutostarpeiden ja ongelmakohtien tunnistaminen o tarvittavien korjaavien toimenpiteiden osoittaminen Hankkeen toteuttajaorganisaatiolle tarvittaessa tehtävät ehdotukset hankesuunnitelman muuttamiseksi (toteuttaja tekee varsinaisen muutospyynnön rahoittajalle) sekä niiden perustelut Seurantatiedot, osallistujapalautteet jne. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus sekä tulosten hyödyntäminen Hankkeen tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen Tiedottaminen o tiedotussuunnitelma ja sen toteutuminen Väli- ja loppuraportit ja niihin liittyvät kommentit ja palautteet Hankkeen budjetin käyttötilanne, rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hanketyöntekijöiden valinnat tai niiden tiedoksi saattaminen 14

15 Ohjausryhmässä käsiteltävät asiat tulee kirjata pöytäkirjoihin riittävän kattavasti ja selkeästi, sillä ohjausryhmän pöytäkirjat otetaan huomioon hankkeen raportteja käsiteltäessä ja niistä voi olla hyötyä mahdollisten tarkastusten yhteydessä. 5. HANKKEEN ASIAKIRJAT JA NIIDEN SÄILYTYS Hankkeen asiakirjat toimivat todistuksena siitä, että hankkeen hallinnointi ja taloushallinto on hoidettu asianmukaisesti. Vastuuviranomaisen lisäksi sekä sisäasiainministeriön sisäisen tarkastuksen yksikkö rahaston tarkastusviranomaisena ja talousyksikkö rahaston todentamisviranomaisena että Euroopan komission tarkastajat tai heidän valtuuttamansa tahot suorittavat tarkastuksia hankkeisiin. Tarkastusten aikana asiakirjoja vaaditaan nähtäväksi. Hankkeelta vaadittavat asiakirjat eivät kuitenkaan palvele ainoastaan hallinnon tarkastuksia vaan asianmukaisesti säilytettynä ne toimivat hankkeen toteuttajan turvana mahdollisia epäsäännönmukaisuuksia eli varojen väärinkäytöstilanteita selvitettäessä. Myös toimijoiden oikeusturva edellyttää hankeasiakirjojen säilyttämistä 5.1. Säilytystapa ja -aika Kaikki hankkeen asiakirjat tulee säilyttää yhdessä paikassa. Hankkeelle tulee perustaa hankemappi, joissa kaikki hanketta koskevat asiakirjat ja muu materiaali säilytetään. Hankkeessa tuotettujen asiakirjojen säilytysaika on 10 vuotta, joka lasketaan lähtien vastuuviranomaisen suorittamasta loppuerän maksusta tai takaisinperinnästä. Säilytettävien asiakirjojen tulee pääsääntöisesti olla alkuperäisiä. Osa hankkeen alkuperäisistä asiakirjoista voidaan säilyttää jossain yleisesti hyväksytyssä elektronisessa järjestelmässä (esim. laskutositteet), mutta niistä tulee kuitenkin tulostaa kopiot hankemappiin. Hankkeen toteuttajalta tulee löytyä myös kaikki hanketta koskevat hankekumppaneiden asiakirjat. Hankekumppanien kanssa tulee sopia asiakirjojen toimittamisesta hankkeen toteuttajalle säännöllisin väliajoin hankkeen toimeenpanon aikana. Siinä tapauksessa että hankkeen toteuttajan hallussa ovat ainoastaan kopiot hankekumppanin asiakirjoista, tulee hankkeen toteuttajan olla tietoinen mistä alkuperäiset asiakirjat ovat löydettävissä. Mikäli hankkeen toteuttaja ei pysty esittämään tarvittavia asiakirjoja, rahaston vastuuviranomainen voi tarvittaessa ryhtyä myönnetyn rahoituksen osittaiseen tai täysimääräiseen takaisinperintään. Loppuraportin yhteydessä toimitettavassa hankkeen lopettamisilmoituksessa hankkeen toteuttajan tulee ilmoittaa, missä ja miten asiakirjoja säilytetään. Hanketoteuttajan velvollisuutena on pitää hankemappi aina ajan tasalla. Hanketoteuttajan tulee tarkistaa hankemapin rakenne ennen tarkastuskäyntejä ja varmistaa, että se sisältää kaikki hanketta koskevat asiakirjat. Hankemapin tulee olla sellainen kokonaisuus, että siitä voidaan tarkastaa koko hanke yhdellä kertaa vielä vuosien kuluttua hankkeen päättymisen jälkeen. 15

16 5.2. Säilytettävät asiakirjat Hankemapin tulee sisältää ainakin seuraavat asiakirjat: Hankehakemus liitteineen Rahoituspäätös liitteineen Rahoituspäätösten muutoshakemukset ja -päätökset Maksatushakemukset ja -päätökset Ohjausryhmän kokouskutsut ja -pöytäkirjat Sopimukset hankekumppanuudesta ja muut yhteistyösopimukset Henkilöstöön liittyvät päätökset (esim. työsopimukset, päätökset työntekijän siirtämisestä työskentelemään hankkeessa) Työajanseurantalomakkeet Taloudenseurantalomakkeet Tuloslaskelma Kirjanpidon pääkirjaote Tilintarkastuskertomus hankkeelle suoritetusta tilintarkastuksesta Laskut ja tositteet, matkaliput ja muut maksutositteet ALV-ohjaus Kilpailutus- ja hankinta-asiakirjat Hankkeen kannalta oleellinen kirjeenvaihto (myös sähköpostit) Väli- ja loppuraportit ja niiden liitteet sekä mahdolliset täydennyspyynnöt ja niiden vastineet Hankkeen tiedotussuunnitelma Julkaisut, raportit tms. hankkeen tuotokset 6. HANKKEEN TALOUSHALLINTO Hankkeiden taloushallinnossa noudatetaan paitsi kansallista lainsäädäntöä, myös Euroopan komission säädöksiä Hankkeen kirjanpito Hankkeen tuloista ja menoista on pidettävä kirjanpitoa. Hankkeen kirjanpito voidaan keskittää kokonaan hanketoteuttajan kirjanpitoon, tai kuluja voidaan kirjata myös hankekumppanin kirjanpitoon. Jälkimmäisessä tapauksessa tulee asiakirjojen säilytys järjestää niin, että hanketoteuttajalla on asiakirja-aineistosta vähintään oikeaksi todistetut kopiot myös hankekumppanin osalta. Molemmissa tapauksissa kirjanpitoon tulee perustaa hankkeelle oma projektikoodi, kustannuspaikka tai muu tunniste, jolla kaikki hankkeesta aiheutuvat tulot ja menot voidaan yksiselitteisesti erottaa organisaation muusta kirjanpidosta. Menot tulee kirjata kirjanpitoon niin, että selitteistä käy ilmi mistä kulusta on kysymys ja mihin hanketoimintoon kulu liittyy. Kirjanpidon seurantaan ei riitä erillinen excel-taulukko eikä pelkkä tuloslaskelma. Tarkoituksena on, että kirjanpidon pääkirjaotteesta todennetaan mistä kuluista tuloslaskelman kulut koostuvat. 16

17 Hankeraportoinnin liitteenä toimitettavan pääkirjan otteen todistaa oikeaksi allekirjoituksin hankkeen toteuttajaorganisaation talousasioista vastaavaksi määritetty henkilö, esimerkiksi kirjanpitäjä tai taloussihteeri. Hankkeen kirjanpidon otteen ja taloudenseurantaan merkittyjen hankkeen toteutuneiden kulujen tulee olla yhteneväiset Kulujen kirjaaminen taloudenseurantalomakkeelle Kirjanpidon lisäksi hankkeen kulut kootaan vastuuviranomaisen toimittamalle taloudenseurantalomakkeelle, joka on esitäytetty rahoituspäätöksen liitteenä olevilla budjettitiedoilla. Toteutuneet kustannukset eritellään taloudenseurantalomakkeelle niin, että yhteys alkuperäiseen budjettiin sekä hyväksyttyihin hanketoimintoihin on helposti todennettavissa. On suositeltavaa, että taloudenseurantalomaketta täyttäessä lomakkeen toteumasaraketta verrataan vasemman puolen budjettisarakkeeseen. Taloudenseurantalomakkeen toteumasarakkeeseen merkittyjen kulujen tulee olla budjettisarakkeen kulukohtien mukaisia. Mikäli kulu on kirjattu hankekumppanin kirjanpitoon, tulee siitä olla selkeä merkintä tai maininta kyseisen kulun kohdalla taloudenseurantalomakkeessa. Taloudenseurantalomakkeella raportoidaan kaikki hyväksytyn hankebudjetin mukaiset kulut riippumatta siitä, mistä lähteistä kulu on rahoitettu. Kuluja ei siis jaotella taloudenseurantalomakkeessa rahoittajan mukaan Tulojen kirjaaminen Hankkeen kaikkien tulonlähteiden osuudet on kirjattava tuensaajan tilikirjanpitoon, ja ne on voitava eritellä ja tarkastaa. Hankkeen tuloiksi katsotaan kaikki rahoitusosuudet, jotka on myönnetty sille rahastosta taikka julkisista tai yksityisistä lähteistä, mukaan luettuna lopullisen tuensaajan oma rahoitusosuus, sekä hankkeen mahdollinen tuotto. Tuotolla tarkoitetaan hankkeelle muodostuneita tuloja myynnistä, vuokrauksesta, palveluista, maksuista tai muista vastaavista lähteistä. 7. TUKIKELPOISUUSEHDOT Tukikelpoisuuden lähtökohtana on, että raportoitavien menojen on oltava hankkeen rahoituspäätöksessä hyväksytyn budjetin mukaisia ja vastattava hankkeen toteuttajan tai hankekumppaneiden tosiasiassa suorittamia maksuja, jotka on kirjattu hanketoteuttajan tai hankekumppanin kirjanpitoon. Niiden on oltava (käteis)maksutapahtumia, kuitenkin lukuun ottamatta poistoja. Pääsääntöisesti menot on todennettava alkuperäisillä laskuilla, maksutositteilla ja -asiakirjoilla. Jos tämä ei ole mahdollista, menojen tueksi on esitettävä vastaavalla tavalla todistusvoimaiset kirjanpitoasiakirjat tai tositteet. Erityisesti on huolehdittava siitä, että menot on: 17

18 kirjattu hankkeen kirjanpitoon hankkeen projektikoodilla tai erillisellä kustannuspaikalla, määritetty Suomessa sovellettavien kirjanpitosäännösten ja tuensaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti ja ilmoitettu sovellettavan vero- ja sosiaalilainsäädännön vaatimusten mukaisesti Lisäksi tukikelpoisten menojen on täytettävä seuraavat ehdot: Niiden on liityttävä suoraan rahoituspäätöksessä lueteltuihin tukikelpoisiin toimiin Niiden on oltava tarpeellisia kunkin rahaston vuosiohjelmassa sekä rahoituspäätöksen liitteenä olevassa hankekuvauksessa kuvailtujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toimintojen toteuttamiseksi Ne eivät liity organisaation perustoimintoihin tai muihin hankkeen ulkopuolisiin toimintoihin, kuten organisaation kehittämis- tai virkistystoimintaan tms. Niiden on oltava kohtuullisia ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden osalta Niiden on täytynyt aiheutua lopulliselle tuensaajalle ja/tai hankekumppaneille Niiden on liityttävä rahaston kohderyhmään Niiden on täytynyt aiheutua rahoituspäätöksen erityismääräysten mukaisesti Tukikelpoisten menojen on täytynyt aiheutua rahoituspäätökseen kirjatun hankkeen keston aikana. Poikkeuksena sääntöön ennen tukikelpoisuusaikaa hankittujen hankkeen käytössä olevien laitteiden poistot ovat tukikelpoisia hankkeen tukikelpoisuusajan osalta. Hankkeen päättymisen jälkeen suoritetun tilintarkastuksen aiheuttamat kulut ovat tukikelpoisia, mutta kustannusten tulee olla todennettavissa hankkeen loppuraportin yhteydessä toimitettavissa kirjanpidon otteissa Niitä ei ole rahoitettu/haettu rahoitettavaksi hankkeen budjetin ulkopuolisista lähteistä, esimerkiksi muista Euroopan unionin rahoituslähteistä Seuraavassa on eritelty tukikelpoiset kustannuslajit sekä niihin liittyvät ohjeet Henkilöstökustannukset ja niiden dokumentointi Henkilöstökustannuksiin voidaan sisällyttää ainoastaan sellaisten henkilöiden palkkakustannuksia, jotka työskentelevät suoraan kyseisessä hankkeessa, ja joiden tehtävät ovat oleellisia ja keskeisiä hankkeen toteutuksen kannalta. Hankeorganisaation ulkopuolelta palkattujen kouluttajien ja muiden ulkopuolisten työntekijöiden palkkiot merkitään ostopalveluihin ja niissä on noudatettava ostopalveluihin liittyviä sääntöjä ja ohjeita (ks. kohta 7.7. Ostopalvelut). Hyväksyttäviä henkilöstökustannuksia ovat hankkeen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön todelliset palkkakustannukset, niistä aiheutuvat sosiaaliturvamaksut ja muut palkkoihin liittyvät lakisääteiset kustannukset. Lomarahat ovat tukikelpoisia vain hankkeessa työskentelyajan osalta. Jos lomarahat maksetaan kerran vuodessa, ovat ne tukikelpoisia ainoastaan kyseisellä lomakaudella hankkeessa työskenneltyjen kuukausien osalta. Hankkeen päättymisen jälkeen maksettavat hankkeen aikana ansaitut lomarahat voidaan kirjata hankkeelle lomapalkkavarauksena. 18

19 Hankkeen hyväksyttävät henkilöstökustannukset on merkitty rahoituspäätöksen liitteenä olevaan hankkeen budjettiin. Kaikilla hankkeen työntekijöillä tulee olla työsopimus ja/tai päätös henkilön siirtämisestä työskentelemään hankkeessa. Henkilöstön palkkauksessa tulee noudattaa voimassaolevia työehtosopimuksia ja lainsäädäntöä. Palkkauskustannusten tulee olla alan taulukkopalkkojen ja muiden yleisten sekä tuensaajan omien palkkauskäytäntöjen mukaisia (esim. kunnalla ja valtiolla niiden hyväksymiä sopimuspalkkoja). Verot ja lakisääteiset maksut (erityisesti välittömät verot ja palkkojen sosiaaliturvamaksut) ovat tukikelpoisia menoja vain, jos hankkeen toteuttaja on ne todella maksanut. Mahdolliset bonukset, kannustimet, voitonjako-ohjelmat tai muut työsuhde-edut kuten lounas- tai liikuntasetelit eivät ole tukikelpoisia. Julkisten tahojen henkilöstön palkkakustannukset ovat tukikelpoisia siltä osin, kuin ne ovat aiheutuneet hanketoiminnoista. Näiden hanketoimintojen tulee olla sellaisia, joita kyseinen julkinen taho ei toteuttaisi, ellei asianomaista hanketta olisi otettu toteutettavaksi. Henkilöstö tulee siirtää tai nimetä toteuttamaan hanketta organisaation kirjallisella päätöksellä. Taloudenseurantalomakkeella eriteltyjen palkkakulujen tulee vastata loppuraporttilomakkeen kohdan 2 listausta hankkeen henkilöstöstä. Palkkakulut eritellään taloudenseurantalomakkeelle henkilöittäin ja kuukausittain. Lomakkeelle eritellään kuukausittain joka neljännelle riville henkilön palkka ja aika jona kulut ovat syntyneet, palkan sivukulut, mahdolliset lomarahat, sekä mahdolliset muut kulut Osa-aikaiset työntekijät ja työajanseuranta Kaikkien hankkeessa osa-aikaisesti työskentelevien tulee pitää kirjaa hankkeessa toteutuneista työtunneista. Osa-aikaisten työntekijöiden palkkoja ei hyväksytä prosenttiosuuksiin perustuen, vaan palkat tulee raportoida, ja ne maksetaan hankkeelle todellisuudessa tehtyjen työtuntien perusteella. Työajanseurantalomakkeelle tulee merkitä päivittäin tehdyt työtunnit sekä työtehtävät. Työajanseurantalomakkeen tulee olla sekä työntekijän että hänen esimiehensä allekirjoittama. Työajanseurannan tulee täsmätä taloudenseurantalomakkeeseen kirjattuihin palkkoihin. Mikäli työajanseuranta puuttuu, osa-aikaisten työntekijöiden palkkakulut eivät ole tukikelpoisia Matkakustannukset Hankkeen toteuttamiseen liittyvät matkakustannukset ovat tukikelpoisia halvimman matkustustavan mukaisina ja toteutuneiden kustannusten perusteella. Korvauksen perustana on yleensä halvin julkinen kulkuväline. Kustannusten on oltava valtion matkustussäännön mukaisia, ja mahdollisten korvausten verohallinnon ohjeiden mukaisia. Lentomatkat ovat tukikelpoisia ainoastaan silloin, kun edestakaisen matkan pituus on yli 800 km, tai jos matkakohteen sijainti edellyttää lentämistä. Lentäminen katsotaan sallituksi myös, jos se on kustannuksiltaan halvin matkustusvaihtoehto. Tässä tapauksessa hanketoteuttajan tulee kuitenkin kyetä osoittamaan, että lentäminen oli edullisin vaihtoehto kyseisenä ajankohtana ja kyseisellä matkustusreitillä. Lentoliput ja tarkistuskortit (boarding pass) on ehdottomasti säilytettävä. 19

20 Korvaus oman auton käytöstä lasketaan yleensä julkisten liikennevälineiden käytöstä aiheutuvien kustannusten perusteella. Oman auton käyttö tai taksin käyttö tulee perustella aina erikseen matkalaskussa tai sen liitteenä olevassa selvityksessä. Ilman riittäviä perusteluja ne eivät ole tukikelpoisia. Hankkeen taloudenseurantalomakkeessa tulee selvittää matkan tarkoitus eli mihin hankekuvauksessa hyväksyttyyn hanketoimintoon matka liittyy, mistä minne matkustettiin, matkan ajankohta, matkustajat ja matkustustapa Laitteet Hanketoimintojen toteuttamisessa tarpeelliset laitehankinnat ovat tukikelpoisia, mikäli laitehankinnat on ennakoitu hankkeen budjetissa ja ne on hankittu hankesuunnitelman mukaisesti sellaisena ajankohtana, että niitä voidaan hankkeessa todellisuudessa hyödyntää. Esimerkiksi hankkeen kolmen viimeisen kuukauden aikana hankitut laitteet eivät ole tukikelpoisia. Tällöin laitehankintaan liittyvät kulut voidaan hylätä, vaikka laite olisi sisällytetty hankkeen budjettiin. Laitehankintoja koskevat samat säännöt kuin muitakin hankkeen hankintoja (ks. kohta Hankinnat ja kilpailuttaminen). Hanketoimintoihin liittyvien laitehankintojen on pääsääntöisesti perustuttava edullisimpaan vaihtoehtoon ja hankintakustannusten on vastattava tavanomaisia markkinoilla vallitsevia kustannuksia. Laitteet tulee ensisijaisesti joko hankkia leasing-sopimuksella tai vuokrata. Mikäli erityisen painavista syistä on edullisinta ostaa laitteet, niin ne ovat tukikelpoisia joko koko hankintahinnaltaan tai poistojen osuudelta. Tämä on tullut kuitenkin ennakoida jo hankkeen hyväksytyssä budjetissa. Hankkeessa hankittuihin laitteisiin tulee kiinnittää näkyville EUtunnukset. Rahastojen tukikelpoisuussääntöjen mukaisesti yli euron laitehankinnoista voidaan hyväksyä vain poiston osuus. Poistoissa noudatetaan kansallisesti voimassa olevia säännöksiä. Poistojen täytyy kohdistua yksittäisiin laitteisiin. Hanketoteuttajan on tarvittaessa laadittava poistosuunnitelma hankkeen osalta. Poistoerät ovat hyväksyttäviä kustannuksia ainoastaan hankkeen keston ajalta. Jos laitteet on ostettu ennen hankkeen aloittamista, tukikelpoista on ainoastaan se osuus laitteiden poistoista, joka vastaa laitteiden käyttöaikaa ja niiden tosiasiallista käyttöastetta hankkeessa. Nämä kulut eivät kuitenkaan ole tukikelpoisia, jos laitteet on alun perin ostettu EU-rahoituksella. Mikäli hanketoteuttajan hallinnonalalla tai organisaatiolla on tästä tiukempi ohjeistus, tulee sitä noudattaa. Hankittavat laitteet tai kalusto tulee kirjata käyttöomaisuuteen ja poistosuunnitelmaan. 20

21 7.4. Kohderyhmää koskevat kulut Kotouttamis- ja pakolaisrahasto Kohderyhmiin liittyviä kuluja voivat olla esim. kannustimena toimivat, kohderyhmälle maksettavat kohtuulliset korvaukset kurssille, koulutukseen tai muuhun hanketoimintoon osallistumisesta esim. matka-, ruokailu-, osallistumismaksujen tai lastenhoitokulujen kattamiseksi. Kohderyhmiin liittyvät kulut tulee budjetoida etukäteen ja niiden on liityttävä selkeästi jo hankesuunnitelmassa olevaan tiettyyn hanketoimintoon ja rahaston kohderyhmän tukemiseen. Kulut ovat tukikelpoisia vain sillä edellytyksellä, että hankkeen toteuttajalla on hallussaan yksityiskohtaiset ja yksiselitteiset tiedot ja asiakirjat tukea saaneiden henkilöiden kuulumisesta rahaston kohderyhmään (ks. kohdat ja ). Lisäksi hankkeen toteuttajalla tulee olla hallussaan tositteet (kuten laskut ja kuitit), jotka osoittavat, että kyseiset henkilöt ovat vastaanottaneen tämän tuen. Jos hankkeen puitteissa on myönnetty täydentävänä tukena rahallisia kannustimia rahaston kohderyhmään kuuluville henkilöille osallistumisesta tiettyyn hanketoimintoon (esimerkiksi kurssi), tulee hankkeen toteuttajan jakaa tuki osallistujien kesken tapahtumaa varten. Hankkeen toteuttajan on laadittava luettelo tukea saaneista henkilöistä, käytetystä ajasta ja maksupäivistä, ja toteuttajan on huolehdittava asianmukaisesta seurannasta päällekkäisen rahoituksen ja varojen väärinkäytön välttämiseksi. Tuen kokonaismäärä ei saa ylittää euroa hanketta kohden Paluurahasto Kohderyhmää koskevina kuluina voidaan korvata joko kokonaan tai osittain paluurahaston perustamispäätöksen (575/2007/EY) 5 artiklassa lueteltujen toimenpiteiden mukaisesti: a) tuensaajalle aiheutuneet kohderyhmiin liittyvät kulut, esimerkiksi tulkkikulut; tai b) palaajille aiheutuneet kustannukset, jotka lopullinen tuensaaja korvaa, esimerkiksi välttämättömien matkustusasiakirjojen hankkiminen, lääkärintarkastukset, palaajan matka-, ja ateriakustannukset, majoituskulut kohdemaassa paluun jälkeisinä päivinä, palaajan henkilökohtaisen omaisuuden kuljetuskustannukset; tai c) kiinteät kulut, joita ei tarvitse maksaa takaisin, esimerkiksi rahakannustimet ja muut lyhyen aikavälin toimenpiteet, joilla aloitetaan palaajan uudelleenkotoutumisprosessi, tai esimerkiksi taloudellisen toiminnan käynnistämiseen myönnettävä tuki (ks. perustamispäätöksen artiklan 5 kohdat 8 ja 9). Nämä kulut ovat tukikelpoisia, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset: a) Lopullisen tuensaajan on säilytettävä tarvittavat tiedot ja tositteet siitä, että tätä tukea saavat henkilöt kuuluvat paluurahaston kohderyhmään ja että he ovat oikeutettuja kyseiseen tukeen perustamispäätöksen 5 artiklan ehtojen mukaisesti. b) Lopullisen tuensaajan on säilytettävä tätä tukea saavia palaajia koskevat tiedot niin, että on mahdollista yksilöidä tukea saaneet henkilöt sekä ajankohta, jolloin he ovat palanneet kotimaahansa. 21

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus Kristiina Mauriala, Iikka Saunamäki Helsinki, 5.2.2014 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

SOLID hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID hankkeiden neuvontatilaisuus Iikka Saunamäki Artsi Alanne Helsinki 2.9.2013 4.9.2013 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

SOLID -rahastojen neuvontatilaisuus

SOLID -rahastojen neuvontatilaisuus SOLID -rahastojen neuvontatilaisuus Euroopan pakolaisrahasto (ERF) Kotouttamisrahasto (IF) Paluurahasto (RF) Helsinki 7.2.2011 7.2.2012 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös

Lisätiedot

Opas hankkeen toteuttajalle Päivitetty 13.8.2013. Ulkorajarahasto

Opas hankkeen toteuttajalle Päivitetty 13.8.2013. Ulkorajarahasto Opas hankkeen toteuttajalle Päivitetty 13.8.2013 Ulkorajarahasto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 5 1.1. MÄÄRITELMÄT JA VIITTAUKSET... 5 1.2. YHTEISVASTUUN JA MAAHANMUUTTOVIRTOJEN HALLINNAN YLEISOHJELMA...

Lisätiedot

SOLID-rahastojen haku 2013. Budjetin laatiminen

SOLID-rahastojen haku 2013. Budjetin laatiminen SOLID-rahastojen haku 2013 Budjetin laatiminen Budjetin tarkoitus Budjetti on hakijan näkemys tietyn ajanjakson taloudellisista tarpeista ja resursseista Auttaa hankkeen suunnittelussa Budjetilla annetaan

Lisätiedot

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Komission monitorointikäynnin tulokset Artsi Alanne SOLID-hankkeiden loppuraportointi Johanna Malmelin ja Artsi

Lisätiedot

xxxx [kohta poistetaan jos ei relevantti]

xxxx [kohta poistetaan jos ei relevantti] SISÄASIAINMINISTERIÖ Euroopan pakolaisrahasto xx.12.201x SmDno/201x/xxxx EUROOPAN PAKOLAISRAHASTO - VUOSIOHJELMA 201x RAHOITUSPÄÄTÖS Rahoituksen myöntäminen Euroopan pakolaisrahastosta Toteuttajan nimi

Lisätiedot

SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku

SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku Budjetin laatiminen SOLID-RAHASTOT Budjetin tarkoitus Budjetti on hakijan näkemys tietyn ajanjakson taloudellisista tarpeista ja resursseista Auttaa hankkeen suunnittelussa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö Päätös 1 (8) Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö SMDno/XXXX/XXXX Paluurahasto

Sisäasiainministeriö Päätös 1 (8) Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö SMDno/XXXX/XXXX Paluurahasto Sisäasiainministeriö Päätös 1 (8) Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö SMDno/XXXX/XXXX Paluurahasto XX.XX.XXXX PALUURAHASTO - VUOSIOHJELMA XXXX RAHOITUSPÄÄTÖS Rahoituksen myöntäminen paluurahastosta

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Euroopan pakolaisrahasto Europeiska flyktingfonden European refugee fund HAAPA

Euroopan pakolaisrahasto Europeiska flyktingfonden European refugee fund HAAPA Euroopan pakolaisrahasto Europeiska flyktingfonden European refugee fund HAAPA Haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten kuntiin sijoittamisen edistämishanke Kohderyhmänä haavoittuvat ryhmät Lapset

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Liikkuvuushankkeen hallinto ja talous

Liikkuvuushankkeen hallinto ja talous Liikkuvuushankkeen hallinto ja talous Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeiden koulutus 2013 Hankkeen elinkaari Hankekausi 1.6.2013 31.5.2015 2014 2015 Mahdollinen paikan päällä tehtävä tarkastus Mahdollinen

Lisätiedot

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen

Hankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen Hankekoulutus Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO Marja-Leena Miettinen Kansallinen tarkastaja Suomalaiset toimijat anovat TEM:ltä ( Työ-ja elinkeinoministeriö) sertifikaatin kansalliselle

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta

Lisätiedot

Euroopan pakolaisrahasto. Hakuilmoitus ja hakuohjeet 2013 Opas rahoitusta hakeville tahoille

Euroopan pakolaisrahasto. Hakuilmoitus ja hakuohjeet 2013 Opas rahoitusta hakeville tahoille Euroopan pakolaisrahasto Hakuilmoitus ja hakuohjeet 2013 Opas rahoitusta hakeville tahoille 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKUILMOITUS... 3 1. Yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallinnan puiteohjelma... 3 1.1.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.

Maaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta. 1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään 1 Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään sellaisenaan. EU-osarahoitteiset tuet vaativat mm otantatarkastukset

Lisätiedot

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016.

Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016. Tiedote 4.9.2014 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika

Lisätiedot

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF Hakukoulutukset 15.-17.6.2015

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF Hakukoulutukset 15.-17.6.2015 Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF Hakukoulutukset 15.-17.6.2015 Helsinki, Tampere, Oulu 15.- 17.6.2015 Iikka Saunamäki, Kristiina Mauriala, Elina Sillanpää Esityksen sisältö Rahastojen

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen

Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Haaparanta 15.9.2011 2.12.2010 Anna-Mari Auniola, Lapin liitto Ensimmäisen tason valvonta Suomessa Suomessa valvonnan järjestämiseen on valittu hajautettu

Lisätiedot

Tulojen ja menojen täsmäytys, menoja ei voi olla enempää kuin tuloja

Tulojen ja menojen täsmäytys, menoja ei voi olla enempää kuin tuloja HANKKEEN RAHOITUS BUDJETTI TOTEUMA Kansallinen osuus 21 219,19 50,00 % 16 416,93 49,16 % EU-osuus 21 219,19 50,00 % 16 975,36 50,84 % YHTEENSÄ 42 438,38 100,00 % 33 392,29 100,00 % HANKKEEN KUSTANNUKSET

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Hankehallinnointikoulutus

Hankehallinnointikoulutus Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia

Lisätiedot

Tulojen ja menojen täsmäytys, menoja ei voi olla enempää kuin tuloja

Tulojen ja menojen täsmäytys, menoja ei voi olla enempää kuin tuloja HANKKEEN RAHOITUS BUDJETTI TOTEUMA Kansallinen osuus 21 219,19 50,00 % 16 416,93 49,16 % EU-osuus 21 219,19 50,00 % 16 975,36 50,84 % YHTEENSÄ 42 438,38 100,00 % 33 392,29 100,00 % HANKKEEN KUSTANNUKSET

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Muutokset rahoituspäätöksiin-

Muutokset rahoituspäätöksiin- SUOMEN AKATEMIA 1.12.2014/19.3.2015/ AKA/3/02.04.10/2014 Muutokset rahoituspäätöksiin- ohjeet rahoituksen saajalle Eri muutoshakemustyypit (1) Uuden rahoituspäätöksen kustannusarvion ja/tai vuosierien

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO 23.7.2012 Taustaksi Sisäasiainministeriön asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Yleistä rahastoista Euroopan sisäasioiden rahastoihin kuuluvat: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF)

Lisätiedot

Paluurahasto. Uusintahaku 2013 Hakuilmoitus ja hakuohjeet Opas rahoitusta hakeville tahoille

Paluurahasto. Uusintahaku 2013 Hakuilmoitus ja hakuohjeet Opas rahoitusta hakeville tahoille Paluurahasto Uusintahaku 2013 Hakuilmoitus ja hakuohjeet Opas rahoitusta hakeville tahoille 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKUILMOITUS... 3 1. Yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallinnan puiteohjelma... 3 1.1.

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa.

rakentaminen tai muu työ on tehtävä loppuun päätöksessä määrätyssä toteutusajassa. MAKSATUKSET EU-HANKKEISSA (maaseuturahasto) Tuen maksaminen Eu-hankkeissa Kehittämis- tai investointihanke tulee toteuttaa rahoittajan päätöksessä hyväksytyn hankesuunnitelman, kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman

Lisätiedot

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-projektin toteutuksen ja rahoituksen maksamisen ehdot tiedoksi projektissa toimiville alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille Projektin toteuttajan/rahoituksen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU)

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) L 337/46 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1255/2014, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA 1(6) RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Uusi hakemus 1. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT III. 1 Määritelmät PALUUVAIHE Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot

Talousasiat. KA1 - Liikkuvuus 2014

Talousasiat. KA1 - Liikkuvuus 2014 Talousasiat KA1 - Liikkuvuus 2014 Budjetin kululuokat Matkatuki (Travel) kilometritaulukon mukaan/matkan pituus/ / henkilö Organisointituki (Organisational support) /henkilö Yksilötuki (Individual support)

Lisätiedot

Valittavat kustannusmallit

Valittavat kustannusmallit Valittavat kustannusmallit 1. Todellisiin kustannuksiin perustuva 2. Kertakorvaus ( lump sum ) Julkinen tuki: enintään 100 000 3. Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta ( flat rate ) 24 % palkkakustannusten

Lisätiedot

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 Flat rate rahoitteisten hankkeiden art. 13 mukainen menojen varmentaminen Kuopio 31.8., Oulu 13.9., Seinäjoki 20.9., Helsinki 27.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Lisätiedot

(2011/151/EU) (6) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan. (8) Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat ulkorajarahaston

(2011/151/EU) (6) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan. (8) Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat ulkorajarahaston L 62/32 Euroopan unionin virallinen lehti 9.3.2011 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2011, eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007 2013 kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista

Lisätiedot

0. Uusi hakemus, jatkohakemus, korjaus/täydennys/muutos edelliseen hakemukseen

0. Uusi hakemus, jatkohakemus, korjaus/täydennys/muutos edelliseen hakemukseen 1(5) Ohje Botnia-Atlantica-rahoitushakemuslomakkeen täyttämiseksi 0. Uusi hakemus, jatkohakemus, korjaus/täydennys/muutos edelliseen hakemukseen Uusi hakemus on hankkeen ensimmäinen rahoitushakemus. Jatkohakemus

Lisätiedot

Kirjanpitokysymykset. Valtionapukoulutus. 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1

Kirjanpitokysymykset. Valtionapukoulutus. 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1 Kirjanpitokysymykset Valtionapukoulutus 4.2.2014 Laskentapäällikkö Juha Kekkonen 1 Erillinen projekti- / hankekirjanpito Projektin / hankkeen kirjanpito on eriytettävä avustuksensaajan kirjanpidosta riittävän

Lisätiedot

LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET

LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET FP 7 Marie Curie Grant Agreement Annex III [MARIE CURIE -UUDELLEENINTEGROITUMIS- APURAHAT EUROOPASSA TYÖSKENTELEVILLE TUTKIJOILLE] [MARIE CURIE -UUDELLEENINTEGROITUMIS- APURAHAT

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät kokonaismenot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

MARIE CURIE -YHTEISRAHOITUS ALUEELLISILLE, KANSALLISILLE JA KANSAINVÄLISILLE OHJELMILLE

MARIE CURIE -YHTEISRAHOITUS ALUEELLISILLE, KANSALLISILLE JA KANSAINVÄLISILLE OHJELMILLE LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET MARIE CURIE -YHTEISRAHOITUS ALUEELLISILLE, KANSALLISILLE JA KANSAINVÄLISILLE OHJELMILLE III.1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2016

Määräykset ja ohjeet X/2016 Määräykset ja ohjeet X/2016 Työkyvyttömyysriskin hallinta: Työeläkevakuutusyhtiöt Dnro FIVA 16/01.00/2015 Antopäivä x.x.2016 Voimaantulopäivä x.x.2016 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen

Vastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille

OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille OPETUSHALLITUKSEN YLEISOHJE Valtionavustuksen hakijoille ja käyttäjille 17.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Valtionavustuksen hakeminen.3 2. Valtionavustuksen asianmukaiseen käyttöön liittyviä ohjeita. 3 3.

Lisätiedot

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus )

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 25.9.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN OSATOTEUTTAJILLE: KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN RAPORTOINTI YHTEISHANKKEEN MAKSATUSHAKEMUKSEEN

Lisätiedot

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) nimeä ja projektikoodia (A..). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö

Kustannusten ja rahoituksen koontilomake (osaprojektin `maksatushakemus ) nimeä ja projektikoodia (A..). Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 19.12.2011 (korvaa ohjeen 3.2.2011) OHJEITA YHTEISHANKKEEN OSATOTEUTTAJILLE: KUSTANNUSTEN JA RAHOITUKSEN RAPORTOINTI YHTEISHANKKEEN MAKSATUSHAKEMUKSEEN

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan

Lisätiedot

Ulkorajarahasto (EBF)

Ulkorajarahasto (EBF) Ulkorajarahasto (EBF) Hakuilmoitus (kiinnostuksenilmaisupyyntö) ja ohjeet hakemuksen täyttämiseksi v. 2013 vuosiohjelmasta rahoitettavia hankkeita varten Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 1.1. Yhteisvastuun

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013

PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 PAIKAN PÄÄLLÄ TEHTÄVÄT TARKASTUKSET EU-OSARAHOIT- TEISTEN HANKKEIDEN TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN TOIMITTAMISEN VARMENTAMISEKSI OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 Koulutus välittäville toimielimille Kirjanpidon ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012

Maksatushakemukset. -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012 Maksatushakemukset -käsittelyn sujuvuus ja ajankohtaisia huomioita 5.12.2012 EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan sekä 79 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan sekä 79 artiklan 2 ja 4 kohdan, L 150/168 Euroopan unionin virallinen lehti 20.5.2014 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: "TKI-energiakeskittymä - Kädet ja aivot yhdes... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 27.3.2015 EURA 2014/545/09 02 01 01/2014/UML

Lisätiedot

Talousasiat. Hankkeen elinkaari 9/11/2015. KA1 - Liikkuvuus 2015 9.9.2015 Aloituskoulutus. Hankekausi 1.6.2015 31.5.2017

Talousasiat. Hankkeen elinkaari 9/11/2015. KA1 - Liikkuvuus 2015 9.9.2015 Aloituskoulutus. Hankekausi 1.6.2015 31.5.2017 Talousasiat KA1 - Liikkuvuus 2015 9.9.2015 Aloituskoulutus Hankkeen elinkaari Hankekausi 1.6.2015 31.5.2017 2016 2017 Mahdollinen paikan päällä tehtävä tarkastus LIIKKUVUUKSIEN SEURANTA JA RAPORTOINTI

Lisätiedot

12.12.2013, Pori. EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto

12.12.2013, Pori. EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen, Varsinais-Suomen liitto Maksatuksen ajankohtaiskatsaus Ohjelmakausi 2007-2013: 2013 Onko vielä jotain opittavaa? 12.12.2013, Pori EU-koordinaattori Marja-Leena Kymäläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Taloustarkastaja Heli Tyyskänen,

Lisätiedot

Valtakunnallisen romanihankkeen toteuttamisesta

Valtakunnallisen romanihankkeen toteuttamisesta 1 SOPIMUS Valtakunnallisen romanihankkeen toteuttamisesta 1. Sopijaosapuolet Hankkeen päätoteuttaja: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy PL 12 00551 Helsinki 0115776-3 Vararehtori Pirjo Hakala yliopettaja Marjo

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAAHEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Raahen kaupunginhallitus 4.2.2013 74 Voimaantulo 1.1.2013 Soveltamisala 1 Raahen kaupungin viranhaltijoille ja työntekijöille suoritetaan

Lisätiedot