Euroopan pakolaisrahasto. Hakuilmoitus ja hakuohjeet 2013 Opas rahoitusta hakeville tahoille

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan pakolaisrahasto. Hakuilmoitus ja hakuohjeet 2013 Opas rahoitusta hakeville tahoille"

Transkriptio

1 Euroopan pakolaisrahasto Hakuilmoitus ja hakuohjeet 2013 Opas rahoitusta hakeville tahoille

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKUILMOITUS Yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallinnan puiteohjelma Euroopan pakolaisrahasto (ERF) Pakolaisrahaston kohderyhmä Pakolaisrahaston strategiset painopisteet Rahaston hallinnointi ja yhteystiedot Vuoden 2013 haku Hakuaika ja hankkeiden kesto Rahastosta jaettava rahoitus Kuka voi hakea rahoitusta Mihin toimintoihin rahoitusta voi hakea... 9 Vuosiohjelma 2013: Hankkeiden valintakriteerit Muodolliset kriteerit Arviointikriteerit Valintaprosessi HAKUOHJEET Hakulomakkeen täyttäminen Perustiedot Muu EU-rahoitus Hakijaorganisaation ja yhteistyötahojen kuvaus Hankekuvaus Budjetin laatiminen Yleistä Budjetoitavien kulujen perusperiaatteet Arvonlisäveron tukikelpoisuus Henkilöstökulut Matkakulut Kohderyhmää koskevat kulut Kotouttamis- ja pakolaisrahasto Paluurahasto Laitteet Muut projektikulut Ostopalvelut Kustannukset, joita ei hyväksytä Budjetin koontisivu Hankkeen perustietojen kirjaaminen budjettiin Hallintokuluprosentti Koontisivulta tarkistettavat asiat Rahoitus Hakemuksen liitteet Rahoitussitoumus Muut liitteet HAKIJAN MUISTILISTA

3 3 HAKUILMOITUS 1. Yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallinnan puiteohjelma Tämä opas on tarkoitettu pakolaisrahaston tarjoamasta rahoituksesta kiinnostuneille. Oppaassa on perustietoa rahastosta ja ohjeet hakemuksen täyttämiseen sekä tietoa hakuprosessin vaiheista. Hankkeiden hallinnoinnista on saatavissa erillinen opas SOLID-rahastojen www-sivuilla: On suositeltavaa, että hakija tutustuu hankkeiden hallinnointioppaaseen jo hakuvaiheessa. Hallinnointioppaaseen viitataan myös tämän oppaan ohjeistuksissa. Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaan puiteohjelmaan kuuluu neljä rahastoa: Euroopan pakolaisrahasto (ERF), kotouttamisrahasto (IF), paluurahasto (RF) ja ulkorajarahasto (EBF). Rahastoja kutsutaan yhteisellä nimellä SOLID-rahastoiksi (General Programme for Solidarity and Management of Migration Flows). Puiteohjelman avulla pyritään osaltaan vastaamaan EU:n kohtaamiin haasteisiin ulkorajavalvonnan ja maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan alalla sekä edistämään yhteisvastuuta jäsenvaltioiden välillä näissä asioissa. Puiteohjelmat ovat samalla osa vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alan vahvistamista Euroopan unionissa. Rahoituskaudelle Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevalle puiteohjelmalle on varattu Euroopan laajuisesti yhteensä noin neljä miljardia euroa, joka jakautuu rahastokohtaisesti seuraavasti: Euroopan pakolaisrahasto 628 m, kotouttamisrahasto 825 m, ulkorajarahasto m ja paluurahasto 676 m. Suomen osuus pakolaisrahastosta on koko ohjelmakaudella arviolta runsaat 11 miljoonaa euroa. Kunkin jäsenvaltion rahastosta saama vuosittainen rahoitusosuus perustuu kaikille maksettavaan perusosaan ja sen lisäksi maksettavaan kansalliseen osuuteen, joka määräytyy jäsenvaltion kolmen edellisen vuoden aikana vastaanottamien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän perusteella. Tämän lisäksi kiintiöpakolaisia vastaanottaville jäsenmaille maksetaan rahaston kansallisen vastuuviranomaisen etukäteisarvioon perustuen euroa jokaista kyseisen vuoden aikana vastaanotettua haavoittuvassa asemassa olevaa kiintiöpakolaista kohden. Vuonna 2013 tällä perusteella maksettava summa on arviolta euroa. Suomen vuonna 2013 saama kokonaisrahoitusosuus on arviolta euroa. Ulkoraja- ja kotouttamisrahastojen ohjelmakausi on , ja pakolais- ja paluurahastojen Suomessa SOLID - rahastojen vastuuviranomaisena toimii sisäasiainministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö Euroopan pakolaisrahasto (ERF) 3

4 4 Pakolaisrahaston yleisenä tavoitteena on tukea ja edistää EU:n jäsenvaltioiden toimia, jotka koskevat pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden vastaanottamista ja siitä aiheutuvista seurauksista vastaamista. Toimilla edistetään yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa. Perustamispäätöksen mukaan pakolaisrahastosta voidaan tukea toimia, jotka kehittävät turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteita ja turvapaikkamenettelyä tukevat ja kehittävät pakolaisten kotouttamista parantavat jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa kehittävät pakolaisten uudelleensijoittamista (kiintiöpakolaiset) koskevat kansainvälistä suojelua saavien tai sitä hakevien henkilöiden siirtämistä jäsenvaltioiden välillä Pakolaisrahastosta rahoitettavien hankkeiden täytäntöönpanossa on huomioitava erityisesti: tasa-arvonäkökohdat, lasten etu, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten alaikäisten, vailla huoltajaa olevien alaikäisten, vammaisten, vanhusten, odottavien äitien, alaikäisten lasten yksinhuoltajien, kidutuksen, raiskauksen tai muiden henkisen, ruumiillisen tai seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön vakavien muotojen uhrien, ihmiskaupan uhrien, sekä ensiapua tai sairauden kannalta välttämätöntä hoitoa tarvitsevien henkilöiden erityistilanne Pakolaisrahaston kohderyhmä Pakolaisrahaston kohderyhmä on määritelty rahaston perustamispäätöksen artiklassa 6. Kohderyhmään kuuluvat: kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joille on myönnetty Geneven yleissopimuksessa määritelty pakolaisasema ja tämän aseman perusteella lupa oleskella jossakin jäsenvaltiossa; kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2004/83/EY tarkoitettua toissijaista suojelua; kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka ovat hakeneet jotakin edellä mainituissa kohdissa tarkoitettua suojelun muotoa (turvapaikanhakijat); kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2001/55/EY tarkoitettua tilapäistä suojelua; kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joita ollaan uudelleensijoittamassa tai jotka on uudelleensijoitettu jäsenvaltioon (ns. kiintiöpakolaiset) Muut maahanmuuttajat eivät voi olla hankkeiden kohderyhmänä Pakolaisrahaston strategiset painopisteet Euroopan komissio on asettanut pakolaisrahastokaudelle seuraavat strategiset suuntaviivat, joiden pohjalta kansalliset rahasto-ohjelmat on valmisteltu: 4

5 5 Painopiste 1: Turvapaikka-asioita koskevassa yhteisön säännöstössä vahvistettujen periaatteiden ja toimenpiteiden täytäntöönpano, myös kotouttamiseen liittyvien tavoitteiden osalta. Painopisteen erityistavoitteet: 1. Toimet haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti vailla huoltajaa olevien alaikäisten, erityistarpeiden huomioon ottamiseksi sekä varsinkin toimenpiteet joilla pyritään parantamaan jäsenvaltioiden soveltamia määritelmiä ja menettelyjä haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden yksilöimiseksi ja näiden erityistarpeiden kattamiseksi asianmukaisella tavalla, 2. toimet, joilla parannetaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden tunnistamista ja/tai heidän hakemustensa käsittelyä rajoilla, erityisesti kehittämällä erityisiä koulutusohjelmia Painopiste 2: Apuvälineiden ja arviointimenetelmien kehittäminen turvapaikkahakemusten tutkintamenetelmien laadun arvioimiseen ja parantamiseen sekä hallintorakenteiden tukemiseen niihin haasteisiin vastaamiseksi, joita käytännön yhteistyön lisääminen muiden jäsenvaltioiden kanssa aiheuttaa Painopisteen erityistavoitteet: 1. toimenpiteet riippumattoman selvityksen toteuttamiseksi siitä, miten kansallinen turvapaikkajärjestelmä toimii ja miten sitä voitaisiin tehostaa 2. sellaisten välineiden kehittäminen, joilla pyritään parantamaan yhteisön säännöstön soveltamista koskevan kansallisen päätöksenteon johdonmukaisuutta, esimerkiksi kaikkien asianosaisten käytettävissä olevat oikeuskäytännön tietokannat 3. toimenpiteet, joilla on tarkoitus lisätä kansallisten turvapaikkaviranomaisten valmiuksia yhteistyöhön muiden jäsenvaltioiden turvapaikkaviranomaisten kanssa ja erityisesti alkuperämaita tai -alueita koskevien tietojen keräämiseen ja analysoimiseen yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Painopiste 3: Toimet, joilla edistetään vastuunjakoa jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä Painopisteen erityistavoitteet: 1. toimet jotka koskevat alueellisen suojeluohjelman kohdemaasta tai alueelta tulevien henkilöiden uudelleensijoittamista, 2. toimet turvapaikanhakijoiden tai kansainväliseen suojeluun oikeutettujen henkilöiden siirtämiseksi sellaisista jäsenvaltioista, joiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu erityisen voimakkaita paineita Suomen kansalliseen monivuotiseen ohjelmaan on sisällytetty kaikki kolme strategista painopistettä. Painopisteiden 1 ja 2 osalta ohjelmaan on sisällytetty kaikki erityistavoitteet. Painopisteen 3 erityistavoitteita ei ole sisällytetty kansalliseen ohjelmaan Rahaston hallinnointi ja yhteystiedot Yhteystiedot: 5

6 6 Yhteystiedot: Sisäasiainministeriö Kansainvälisten asioiden yksikkö Euroopan kotouttamisrahasto (IF) PL Valtioneuvosto Käyntiosoite: Kirkkokatu Helsinki Sähköposti: Verkkosivu: 6

7 7 2. Vuoden 2013 haku 2.1 Hakuaika ja hankkeiden kesto Pakolaisrahaston vuosiohjelmasta 2013 rahoitetettavien hankkeiden hakuaika alkaa ja päättyy Hankkeet voivat alkaa ja niiden tulee päättyä viimeistään Vuosiohjelmasta 2013 rahoitettavien hankkeiden minimikesto on 6 kuukautta ja enimmäiskesto 18 kuukautta. Monivuotisten hankkeiden enimmäiskesto voi olla 36 kuukautta (3 vuotta), mutta myös jatkohankkeelle on tehtävä uusi tarkennettu hakemus vuosittain avoimeksi julistettavan hakuajan puitteissa. Ohjelmakauden päättymisestä johtuen tulee kuitenkin huomioida, että kaikkien monivuotisten hankkeiden tulee päättyä viimeistään Mikäli rahoitusta on jaossa vähemmän kuin sitä haetaan, kilpailevat kaikki määräaikaan mennessä vastaanotetut hakemukset rahoituksesta keskenään. Toisin sanoen rahastoissa ei varata erillistä rahoitusosuutta jatkohankkeita varten. Jatkohankkeiden tuloksellinen eteneminen, sääntöjenmukainen hallinnointi ja raportointivelvollisuuksien täyttäminen kuitenkin huomioidaan uuden hankehakemuksen käsittelyssä. Jos hankkeesta suunnitellaan monivuotista, tulee hakemuksessa ilmoittaa myös koko hankeen suunniteltu kesto. Alkuperäinen hakemus tulee toimittaa sisäasiainministeriöön hakuajan päättymiseen mennessä. Hakemus katsotaan toimitetuksi määräaikaan mennessä silloin, kun kirjekuoren postileiman päivämäärä on Hakemusta ei voi lähettää sähköpostitse eikä faksin välityksellä eikä myöhästyneitä hakemuksia voida ottaa käsiteltäväksi. Hakemuksen voi myös tuoda sisäasiainministeriön kirjaamoon klo mennessä. Sisäasiainministeriön kirjaamo sijaitsee osoitteessa Kirkkokatu 12, Helsinki. Kirjekuoreen merkitään viitteeksi SOLID 2013 ERF Hakemukset lähetetään osoitteeseen: Sisäasiainministeriö / kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO 2.2. Rahastosta jaettava rahoitus Pakolaisrahastosta vuonna 2013 jaettava hankerahoitus on yhteensä euroa. Haettavan summan ala- tai ylärajaa ei ole määritelty. Hakijan on kuitenkin hyvä ottaa huomioon hankkeiden hallinnointiin liittyvät velvollisuudet ja varata toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Vuosiohjelmasta on tavoitteena rahoittaa yhteensä noin hanketta. Hankkeiden hallinnointiin liittyvistä velvollisuuksista kerrotaan tarkemmin hallinnointioppaassa, joka löytyy rahastojen verkkosivulta osoitteesta 7

8 8 Pakolaisrahaston rahoitusosuus hankkeelle on 50 % tai hankkeen toteuttaessa erityistavoitetta 75 % hankkeen kokonaisbudjetista. Toimilinjat ja erityistavoitteet määritellään kohdassa 2.4. Hankkeen toteuttajan on varmistettava hankkeelle omarahoitusta (kansallinen rahoitusta) 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista (erityistavoitetta toteuttavissa hankkeissa 25 %). Omarahoitus voi olla hakijan tai hankekumppanin omaa rahaa tai hakijan hankkimaa ulkopuolista rahoitusta hankkeelle. Kansallisen rahoittajan on oltava tietoinen siitä, että rahoitusta käytetään ERF - hankkeen osarahoituksena. Kansallisen rahoituksen epävarmuus vaikuttaa hakemuksen arviointiin kielteisesti. Kaikesta omarahoituksesta on toimitettava hakemuksen yhteydessä rahoitussitoumukset (rahoitussitoumuslomake). Kansallinen rahoitusosuus voi muodostua esimerkiksi seuraavista lähteistä: hakijaorganisaation oma ja hankekumppanien rahoitus, ministeriöiden, aluehallintoviranomaisten ja kuntien rahoitus, yksityinen rahoitus, järjestöjen ja säätiöiden myöntämä rahoitus, hankkeen tuotto. Kansallinen rahoitusosuus EI voi koostua: muusta EU -hankkeesta saadusta tai siihen sidotusta rahoituksesta. vapaaehtoistyöstä, luontoissuorituksista tai muusta laskennallisesta rahoituksesta. Edellä mainittu lista mahdollisista kansallisista rahoittajatahoista on vain viitteellinen. Myös kansalliseen rahoitukseen ja sen myöntämiseen saattaa liittyä (EU -rahoituksesta riippumattomia) ehtoja, jotka estävät rahoituksen käyttämisen omarahoitusosuutena. Parhaiten nämä ehdot selviävät neuvottelemalla mahdollisten rahoittajien kanssa. Hyväksytyille hankkeille maksetaan pakolaisrahaston osarahoitusta pääsääntöisesti seuraavasti: 50 % pakolaisrahaston rahoitusosuudesta hankkeen aloitusvaiheessa, 30 % pakolaisrahaston rahoitusosuudesta, kun väliraportti on hyväksytty, ja 20 % loppuraportin ja talousselvitysten hyväksymisen jälkeen. Hankkeen taloushallinnossa noudatetaan EU:n komission antamia ohjeita. Ohjeet sisältyvät liitteenä rahoituspäätökseen ja niistä järjestetään koulutusta hankkeen alkaessa Kuka voi hakea rahoitusta Rahoitushakemuksia voivat tehdä kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, rekisteröidyt yhdistykset, järjestöt, yksityiset tai julkiset yhtiöt ja kansainväliset järjestöt. Yksittäisten henkilöiden tekemiä hakemuksia ei hyväksytä rahoitettavaksi. 8

9 Mihin toimintoihin rahoitusta voi hakea Rahastosta tuetaan rajattuja ja kertaluontoisia tehtäväkokonaisuuksia tiettynä ajanjaksona toteutettavia hankkeita, joilla on selkeä tavoite, aikataulu, toiminnot sekä tulos- ja tuotosodotukset. Hankkeiden tulee luoda ja vakiinnuttaa toimintamalleja ja -menetelmiä turvapaikanhakijoiden vastaanoton, turvapaikkamenettelyn ja kiintiöpakolaisten vastaanoton kehittämiseksi sekä pakolaisten ensivaiheen kotouttamisen tukemiseksi. Hankkeiden toivotaan olevan useiden toimijoiden (esimerkiksi viranomaisten, järjestöjen ja kuntien) yhdessä toteuttamia tai hankkeita, jotka tähtäävät viranomaisten työskentelytapojen kehittämiseen. Hankkeiden tulee pyrkiä pysyvien käytäntöjen luomiseen ja varmistamaan tulosten sovellettavuus pidemmällä aikavälillä. Hankkeilla tulee olla alueellista ja valtakunnallista vaikuttavuutta. Pakolaisten omien järjestöjen toivotaan olevan mukana hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa niin, että pyritään hyödyntämään maahanmuuttajien osaamista ja asiantuntemusta mahdollisimman paljon. Hankkeet eivät saa olla päällekkäisiä muiden EU-rahoitusohjelmien (esim. Euroopan sosiaalirahasto tai muut SOLID-rahastot) hankkeiden kanssa. Hankkeita, joita voidaan paremmin tukea muiden vastaavien EU-ohjelmien kautta, ei myöskään rahoiteta pakolaisrahastosta. Rahastosta EI myönnetä yleis- tai toiminta-avustusta eikä siitä rahoiteta organisaatioiden perustoimintaa, aiemmin toteutettua tai muulla rahoituksella jo aloitettua toimintaa. Vuosiohjelma 2013: Hanketta suunnittelevien tulee tutustua rahaston vuosiohjelmaan 2013, joka löytyy rahastojen verkkosivuilta, osoitteesta Ohjelmassa kuvataan laaja-alaisemmin rahaston sisältöä ja annetaan esimerkkejä rahoitettavista toimista sekä niiden tavoitteista. Kattavamman kuvan rahaston toimialasta ja tavoitteista saa monivuotisesta ohjelmasta, joka löytyy myös rahastojen verkkosivuilta. Pakolaisrahastosta rahoitettavat toimet on jaettu painopisteisiin, toimilinjoihin sekä kutakin toimilinjaa koskeviin erityistavoitteisiin. Rahoitettavan hankkeen tulee kohdistua yhteen painopisteistä sekä vuosiohjelman 2013 neljästä toimilinjasta (A - D). Lisäksi hanke voi sisällöstään tai kohderyhmästään riippuen toteuttaa myös kyseistä toimilinjaa koskevaa erityistavoitetta. Rahastosta myönnettävä rahoitusosuus riippuu siitä, toteuttaako hanke erityistavoitetta vai ei. Painopisteiden ja erityistavoitteiden sisältö on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa

10 10 Toimilinjat (tarkempi kuvaus vuosiohjelmassa 2013) 1 : Painopiste 1: Toimilinja A: Turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteisiin ja turvapaikkamenettelyyn liittyvät toimet Vuonna 2013 toimilinjan A puitteissa voidaan rahoittaa hankkeita, jotka toteuttavat seuraavia toimenpiteitä: Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon osallistuvien viranomaisten ja muiden osapuolten kouluttaminen ja toimet, joilla parannetaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteita. Toimenpiteiden rahoitusosuus on 50 % hankkeen kokonaisbudjetista. Toimet joilla parannetaan haavoittuvassa asemassa olevien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteita ja heidän erityistarpeidensa tunnistamista. Toimenpide liittyy komission asettaman painopisteen 1 mukaisiin erityistavoitteisiin 1 ja 2; mahdollisuus 75 % rahoitusosuuteen. Toimilinja B: Pakolaisten kotouttaminen Vuonna 2013 toimilinjan B puitteissa voidaan rahoittaa hankkeita, jotka toteuttavat seuraavia toimenpiteitä: Pakolaisten kuntiin sijoittamisen tukeminen. Toimenpiteiden rahoitusprosentti on 50 % hankkeen kokonaisbudjetista. Painopiste 2: Toimilinja C: Jäsenvaltioiden turvapaikkapolitiikan kehittämis-, seuraamis- ja arvioimisvalmiuksien parantaminen Vuonna 2013 toimilinjan C puitteissa voidaan rahoittaa hankkeita, jotka liittyvät turvapaikkamenettelyn tason parantamiseen tietokantoja, menetelmiä ja työkaluja kehittämällä. Toimilinja liittyy komission asettaman painopisteen 2 mukaisiin erityistavoitteisiin 1, 2 ja 3; mahdollisuus 75 % ERF -rahoitusosuuteen. Painopiste 3: Toimilinja D: Pakolaisten uudelleensijoittaminen (kiintiöpakolaisten vastaanotto) 1 Euroopan komissio ei ole vielä vahvistanut rahaston vuosiohjelmaa. Hakumenettelyn käynnistymisestä huolimatta rahoitettavien hankkeiden rahoituspäätökset voidaan tehdä vasta ohjelman vahvistuttua. Ohjelmaan saattaa tulla vielä muutoksia. 10

11 11 Vuonna 2013 toimilinjan D puitteissa voidaan rahoittaa hankkeita, jotka liittyvät pakolaisten uudelleensijoittamistoimien kehittämiseen kansallisella tasolla Hankkeiden valintakriteerit Muodolliset kriteerit Valintaprosessiin hyväksytään vain hankkeet, jotka täyttävät seuraavat yleiset muodolliset kriteerit: hakemus on jätetty määräaikaan mennessä, hakemuksessa ei ole puutteita (kaikki hakulomakkeiden osat on toimitettu ja täytetty asianmukaisesti), hakemus on laadittu sähköisesti (ei käsin) pakolaisrahaston viralliselle hakulomakkeelle, hakemuksen on allekirjoittanut henkilö(t), jolla on organisaation nimenkirjoitusoikeus, hakemuksesta käy selvästi ilmi toimilinja, johon se kohdistuu, hakemus sisältää hankkeen talousarvion ja hankekuvauksen, hakemuksen liitteenä ovat allekirjoitetut rahoitussitoumukset kaikilta hankkeen rahoittajilta, hakemus sisältää muut tarvittavat liitteet, hakemus on täytetty joko suomen- tai ruotsinkielellä. Kaikille hakijoille ilmoitetaan kirjallisesti hakemuksen vastaanottamisesta ja siitä täyttääkö hakemus edellä luetellut varsinaiseen valintaprosessiin vaadittavat muodolliset kriteerit Arviointikriteerit Valintaprosessiin hyväksytyt hakemukset arvioidaan yhtenäisen pisteytysjärjestelmän mukaisesti noudattaen pakolaisrahaston yleisiä ja toimilinjakohtaisia tavoitteita (ks. kohta 2.4 ja rahaston vuosiohjelma). Kaikki hankkeet arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella: 1. Rahaston tavoitteiden ja ohjelman mukaisuus: Missä määrin hanke-esitys on pakolaisrahaston yleisten ja vuosiohjelman 2013 tavoitteiden mukainen, ja sopiiko se haettuun toimilinjaan? 2 2. Toteuttamiskelpoisuus: Ovatko hankkeen tavoitteet realistisia, ja onko hakijalla riittävät resurssit (esim. omarahoitus, henkilöstö, kokemus, yhteistyöverkostot) hankkeen toteuttamiseen? Voidaanko hanke toteuttaa suunnitellussa ajassa? 2 Katso erityisesti kohta

12 12 3. Tarpeellisuus ja täydentävyys: Onko hanke tarpeellinen? Missä määrin se täydentää muita kotimaisia toimenpiteitä ja tavoitteita? Voidaanko hanke rahoittaa paremmin jostain muusta rahoituslähteestä? 4. Hankkeen tulokset ja tulosten sovellettavuus: Onko hankkeella mahdollisuus luoda uusia ja pysyviä toimintatapoja, jotka ovat sovellettavissa laajemmin? Onko hankkeen tulosten levittäminen suunnitelmallista? 5. Yhteistyö: ovatko hankekumppanit relevantteja? Hyödyttääkö hanke useampaa toimijaa? 6. Kohderyhmän huomioiminen: kuinka laajasti hanke tavoittaa ja hyödyttää rahaston kohderyhmää? Osallistuvatko kohderyhmän edustajat hankkeeseen? 7. Kustannustehokkuus: Onko hankkeelle varattu riittävät resurssit? Onko budjetti realistinen? Onko taloudellinen panostus suhteessa hankkeesta saataviin tuloksiin? Hakemusta käsiteltäessä arvioidaan myös, täyttääkö hakemus toimilinjakohtaisen erityistavoitteen, ja voiko hankkeelle myöntää korkeamman EU -rahoitusprosentin Valintaprosessi SOLID -rahastojen vastuuviranomainen käy hakemukset läpi ja suorittaa niiden teknisen tarkastuksen, jossa tarkastetaan, että hakemus täyttää muodolliset kriteerit. Hakijalle ilmoitetaan hakemuksen vastaanottamisesta sekä tarvittaessa pyydetään täydentämään hakemusta teknisten seikkojen osalta (täydennysaika on n. 1 viikko).. Hankkeen sisältöön ei voi tehdä täydennyksiä hakuajan päättymisen jälkeen. Mikäli hakemukseen pyydettyjä täydennyksiä ei toimiteta määräaikaan mennessä, hakemus käsitellään saatujen tietojen pohjalta. Tämän jälkeen asiantuntijat arvioivat hakemukset yhtenäisen pisteytysjärjestelmän mukaisesti, minkä jälkeen pakolaisrahaston johtoryhmä tekee esityksen rahoitettavista hankkeista. ERF - johtoryhmän esitys hyväksytyistä ja hylätyistä hankkeista lähetetään hakijoille tiedoksi ennen varsinaisen rahoituspäätöksen tekemistä. Rahoituspäätökset pyritään tekemään joulukuun 2013 loppuun mennessä. Hylätyille hankkeille lähetetään yksilöllinen hylkäyspäätös, jossa mainitaan hylkäysperusteet ja oikaisuvaatimusosoitus. Päätökseen tyytymättömillä hakijoilla on valtionavustuslain (688/2001) mukainen oikeus hakea oikaisua päätökseen. Oikaisuvaatimusosoitus lähetetään kaikille hylätyille ja hyväksytyille hankkeille. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 12

13 13 Hankkeiden hallinnointi Jo ennen rahoituksen hakemista hakijan on syytä huomioida, että EU-hankkeiden hallinnointi on ajoittain raskasta ja se vaatii toteuttajaorganisaatioilta aikaa ja resursseja. Hankkeiden hallinnoinnissa ja taloushallinnoinnissa tulee noudattaa kansallisia ja EU:n komission antamia ohjeita. Rahaston osuus hankkeen kuluista maksetaan osittain jälkikäteen ja viiveellä, joten hanketoteuttajalla tulee olla taloudelliset resurssit hankkeen toteuttamiseen suunnitellun aikataulun mukaisesti. Hankkeen tuloista ja menoista on pidettävä kirjanpitoa. Hankkeen kirjanpito voidaan keskittää kokonaan hanketoteuttajan kirjanpitoon, tai kuluja voidaan kirjata myös hankekumppanin kirjanpitoon. Molemmissa tapauksissa kirjanpitoon tulee perustaa hankkeelle oma projektikoodi, kustannuspaikka tai muu tunniste, jolla kaikki hankkeesta aiheutuvat tulot ja menot voidaan yksiselitteisesti erottaa organisaation muusta kirjanpidosta. Lisäksi hanketoteuttajalta edellytetään hankkeen sisällön ja talouden raportointia, sekä yksityiskohtaista kulujen ja toimintojen dokumentointia. Asianmukainen hallinnointi edellyttää mm. hankkeessa työskentelevien osalta työajanseurantaa, osallistujien ja kohderyhmän osalta osallistumislistoja sekä hankittujen tarvikkeiden ja laitteiden osalta hintavertailua ja/tai kilpailutusta. Hyväksytyille hankkeille järjestetään hallinnointikoulutusta hankkeiden alkaessa. Lisäksi rahastojen verkkosivuilla on saatavilla opas hankkeiden hallinnoinnista. Oppaassa käydään läpi hankehallinnointiin liittyviä yleisiä asioita, kuten raportointi, kilpailuttaminen, tiedottaminen, EU-tunnuksen käyttö, kustannusten tukikelpoisuus, evaluointi ja tarkastukset. Jokaiselle hankkeelle tulee perustaa ohjausryhmä, jonka kokoonpanosta ohjeistetaan hallinnointioppaassa. Hankkeilta edellytetään lisäksi tiedotussuunnitelmaa. Sisäasiainministeriö ja EU:n komissio tekevät tarkastuskäyntejä hankkeisiin. Lisäksi ennen viimeisen erän maksamista sisäasiainministeriö tarkastaa vähintään 20 % hankkeiden kustannuksista satunnaisotannalla. Rahastoista tuettuja hankkeita myös arvioidaan komission antamien ohjeiden mukaisesti ja jokainen hanke on velvollinen osallistumaan arvioinnin toteuttamiseen. 13

14 14 HAKUOHJEET Seuraavassa osassa käydään läpi hakemuslomakkeen ja budjettilomakkeen täyttämiseen liittyviä asioita. Budjettikohdassa annetaan myös yksityiskohtaiset ohjeet tukikelpoisista kustannuksista. Hakemus koostuu kolmesta lomakkeesta ja liitteistä. Ensimmäisellä lomakkeella täytetään perustiedot hakijasta, hanketiedot ja hankekuvaus. Toiselle lomakkeelle täytetään hankkeen budjetti. Kolmas lomake on rahoitussitoumuslomake. Tärkeää huomioida! 3 Varmista, että hankeidea on linjassa ohjelman yleisten tavoitteiden kanssa. Pohdi hankkeen tavoitteita asetettaessa tulosten juurruttamista ja soveltamista pidemmällä aikavälillä. Varmista tukikelpoisuussäännöt ja aika. Ota ajoissa yhteyttä mahdollisiin yhteistyökumppaneihin ja rahoittajiin. Kansallisen rahoitusosuuden saaminen saattaa viedä aikaa. Ohjelmien avulla halutaan kehittää uutta - mieti, mitä uutta hanke luo. Hakemuslomake on se asiakirja, jonka perusteella hanketta arvioidaan - täytä siis kaikki kohdat huolellisesti. Käytä selkeää kieltä ja tiivistä tarvittaessa. Kerro tarkasti, mitä hankkeessa konkreettisesti tehdään ja mihin rahat käytetään. Rajaa hanke hallittavaksi kokonaisuudeksi, älä kerää liian paljon erilaisia tavoitteita ja toimintoja samaan hankkeeseen. Mieti hankkeen tarvetta, tavoitteita ja tulosodotuksia eri toimijoiden ja kohderyhmien näkökulmasta. Onko tavoitteesi objektiivinen? Laadi realistinen kustannusarvio ja aikataulu. 3. Hakulomakkeen täyttäminen Hakulomake on suojattu ja kirjoitettavien tekstien pituutta on osittain rajoitettu. Hakijan tulee noudattaa näitä rajoituksia, eikä suojauksia saa poistaa. 1. Perustiedot Kohdassa annetaan seuraavat perustiedot hankkeesta: 1.1. Hakijaorganisaation nimi: Jos kyseessä on monen eri organisaation yhteinen hanke, valitaan yksi hakijaksi eli hankkeen koordinaattoriksi. Hakija on hankkeen päävastuullinen 3 Muista myös Hakijan muistilista, liite 1! 14

15 15 toteuttaja. Muut organisaatiot kirjataan joko hankekumppaneiksi tai muiksi yhteistyötahoiksi (ks. kohdat 3.4. ja 3.5.) Hakijaorganisaation nimi englanniksi: Jos organisaation nimestä ei ole olemassa virallista käännöstä, se voidaan kääntää vapaamuotoisesti Järjestön rekisteröintipäivä ja rekisterinumero rekisteriotteesta (ei koske julkisyhteisöjä) 1.4. Hakijaorganisaation y-tunnus 1.5. Hakijaorganisaation yhteystiedot: Hakijaorganisaation täydellinen osoite ja muut yhteystiedot: puhelin, sähköposti 1.6. Kotisivu: Hakijaorganisaation kotisivujen www-osoite 1.7. Vastuuhenkilöt: Henkilö(t) hakijaorganisaatiossa, joka on päävastuussa hankkeesta ja ja jo(i)lla on organisaation nimenkirjoitusoikeus 1.8. Yhteyshenkilö: Henkilö joka antaa tietoja hakemuksesta haun aikana Hankkeen nimi ja lyhenne: Hankkeen nimen tulisi olla lyhyt ja ytimekäs, hankkeen aihepiiriä kuvaava tai sillä tulee lisäksi olla lyhenne, josta hankkeen helposti tunnistaa. Nimeä käytetään aina samassa muodossa yhteydenpidossa hankkeen ja viranomaisen välillä. Lisäksi nimeä käytetään myös hanketta markkinoitaessa ja sen tuloksia levitettäessä Hanke kohdistuu toimilinjaan (valitse yksi): Merkitse mihin pakolaisrahaston toimilinjoista (ja mahdollisesti erityistavoitteista) hanke kohdistuu. Tarkista hankeideasi sopivuus toimilinjaan vuosiohjelmasta 2013 ja hakuohjeen kohdasta Hankkeen kesto tällä rahoituskaudella: Tässä kohdassa ilmoitetaan hankkeen alkamis- ja loppumispäivämäärä vuosiohjelmasta 2013 haettavana olevalla rahoituskaudella. Hanke voi alkaa aikaisintaan ja sen on päätyttävä viimeistään Hankkeen suunniteltu kokonaiskesto: Merkitse onko kyseessä uusi hakemus vai jo aiemmin ERF-rahoitusta saaneen hankkeen jatkohakemus. Mikäli kyseessä on monivuotinen hanke, tässä kohdassa ilmoitetaan hankkeen kesto sen ensimmäisen toteutusvaiheen alkamispäivästä suunnitellun jatkohankkeen päättymispäivään. Suunniteltu kokonaiskesto voi olla korkeintaan 3 vuotta (36 kuukautta). Mikäli kyseessä ei ole monivuotinen hanke, tähän merkitään kestoksi sama kuin kohdassa Ohjelmakauden päättymisestä johtuen tulee huomioida, että kaikkien monivuotisten hankkeiden tulee päättyä viimeistään Muu EU-rahoitus 15

16 Kohdassa ilmoitetaan onko hakija jo saanut EU-rahoitusta tai onko vireillä EUrahoitushakemuksia jotka liittyvät tällä hakemuksella haettavaan hankkeeseen. Mikäli hankkeelle EI ole saatu tai haettu muuta EU-rahoitusta, hakijan tulee tehdä merkintä molempiin kohtiin Taulukossa annetaan tiedot kaikesta hakijaorganisaation vuosina saamasta EU-rahoituksesta tai parhaillaan vireillä olevista EU-rahoitushakemuksista. Tässä yhteydessä luetellaan myös rahoitus, jota on saatu tai haetaan SOLID-rahastoista. Eritellään tuen lähde, toiminnan nimi ja rahoituksen määrä. Mikäli kaikki tiedot eivät mahdu taulukkoon, voi hakemuksen liitteeksi laittaa erillisen taulukon. 3. Hakijaorganisaation ja yhteistyötahojen kuvaus 3.1. Kuvaus hakijaorganisaation turvapaikanhakijoihin ja pakolaisuuteen liittyvästä toiminnasta: Lyhyt kuvaus hakijaorganisaation turvapaikanhakijoihin ja pakolaisuuteen liittyvästä toiminnasta, kokemuksesta ja asiantuntijuudesta tms Hankeorganisaatio ja hankkeen henkilöstö: Kuvataan miten hanketta on tarkoitus hallinnoida, kuinka monta henkilöä työskentelee hankkeessa, kuka vastaa ja mistä, jne Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät hankkeen toteutuksessa. Valitaan soveltuva kohta Hankekumppanit ja heidän roolinsa hankkeessa: Hankekumppanilla tarkoitetaan niitä toimijoita, jotka yhdessä hanketoteuttajan kanssa toteuttavat hanketoimintoja, joiden kustannuksia sisältyy hankkeen budjettiin, ja joille siirretään osa EU-tuesta. Ilmoita tässä kohdassa hankekumppaneiden nimet ja heidän roolinsa hankkeessa sekä mitä konkreettisia toimintoja hankekumppani toteuttaa hankkeen aikana (kts. hakuoppaan kohta ) Muut yhteistyötahot ja heidän roolinsa hankkeen toteutuksessa: Yhteistyötahot voivat olla esim. tahoja, jotka osallistuvat hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen, tai joiden kanssa tehdään hankkeen aikana muunlaista yhteistyötä (ks. hakuoppaan kohta , s ).. Yhteistyökumppanille ei aiheudu hankkeesta kuluja, mutta yhteistyökumppani voi myös toimia hankkeen rahoittajana tai antaa hankkeelle muunlaisia resursseja (esim. mainostaa hanketta internet-sivuillaan, osallistua hankkeen tiedotukseen, antaa tiloja hankkeen käyttöön, ilmoitustilaa julkaisuissaan jne.). Ilmoita tässä kohdassa tällaiset tahot, joiden kanssa aiotaan tehdä yhteistyötä hankkeen aikana (myös esim. eurooppalaiset yhteistyötahot) Perustelut ostopalveluiden käytölle hankkeessa: Jos hankkeen laadintavaiheessa on tiedossa, että osa hankkeen toiminnoista aiotaan ostaa hankeorganisaation ulkopuolelta, tulee se ilmoittaa ja perustella jo hakuvaiheessa. Hanke ei voi koostua pelkästään ostopalveluista. Kohdassa tulee kertoa, mikä osa hankkeesta toteutetaan ostopalveluina, perustella ostopalvelun tarpeellisuus hankkeen toteuttamiselle ja arvioida ostopalveluiden osuus hankkeen kokonaisbudjetissa. Ostopalveluiden tulee aina perustua kilpailutukseen tai hintavertailuun kansallisen lainsäädännön ja EU:n säädösten mukaisesti. 16

17 17 4. Hankekuvaus Hankekuvauksen tulee olla mahdollisimman konkreettinen. Kuvauksessa tulee käydä tiivistetysti läpi seuraavat asiat: 4.1. Hankkeen tausta ja perustelut: Kuvataan miksi hanke on tarpeellinen. Hankkeen tulee perustua huolelliseen esisuunnitteluun, kohderyhmän tilanteen tuntemukseen, taustaselvityksiin ja kehittämistarpeeseen, joiden tulee liittyä konkreettisesti juuri tähän hankkeeseen. Lähtökohtana voi olla jokin tarve tai uusi mahdollisuus, jonkin asiantilan puute tai heikkous, konkreettinen ongelma tai este joka vaatii poistamista. Kuvaile tiiviisti mikä on lähtötilanne, josta lähdetään liikkeelle ja/tai asiantila, johon juuri tällä hankkeella haetaan ratkaisua Hankkeen yleistavoite: Hankkeen yleistavoite kuvaa yleisemmällä tasolla hankeen tavoitteen: tuloksen, johon hankkeen toimintojen kautta toivotaan päästävän (myös pitkällä tähtäimellä). Tavoitteen rajaaminen edellyttää valintoja, priorisointia ja pohdintaa sen suhteen, mihin asioihin on realistista löytää ratkaisuja tai saada aikaan vaikutus yhden hankkeen aikana. Yleistavoite ei saa nimestään huolimatta olla liian yleisellä tasolla. Huom! Hankkeella voi olla vain yksi yleistavoite, mutta useita osatavoitteita. Konkreettisemmat osatavoitteet määritellään lomakkeen kohdassa Hankkeen kuvaus: Laadi hyvin tiivistetty (4-5 lausetta) yleiskuvaus hankkeesta. Tiivistelmä kertoo lyhyesti hankkeen tavoitteet, siinä toteutettavat toimenpiteet sekä odotettavissa olevat tulokset. Mikäli hankkeelle myönnetään rahoitusta, käytetään tätä kuvausta tuettujen hankkeiden esittelyssä. Huom! Mikäli et pysty tiivistämään hankkeen yhteenvetoa, hankesuunnitelma kaipaa rajausta Hankkeen kohderyhmä: Hankkeen kohderyhmänä ovat yhtäältä ne hakuohjeen kohdassa 1.2. määritetyt rahaston kohderyhmät, joihin hankkeen toiminnot kohdistuvat suoraan tai joihin hankkeen lopulliset hyödyt kohdistuvat. Toisaalta kohderyhmänä voivat olla ne tahot, joiden kautta varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat hyötyvät hankkeesta (kuten viranomaiset tai järjestötyöntekijät, joiden palveluja tai työskentelymalleja kehitetään). Hankkeesta saatavan hyödyn tulee lopulta aina vaikuttaa rahaston kohderyhmään. Ilmoita tässä mahdollisimman täsmällisesti sekä hankkeen tavoittama rahaston kohderyhmä, johon hankkeella on vaikutusta joko suoraan tai lopputulosten kautta sekä ne muut tahot, joihin hankkeen toiminnoilla on vaikutusta. Ilmoita kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, johon hanke kohdistuu ja joiden on suunniteltu osallistuvan hanketoimintoihin. Määrittele hankkeen sisällöstä riippuen rahaston kohderyhmä mahdollisimman täsmällisesti, esim. mihin ikäryhmään tai minkä sukupuolen edustajiin hyöty (ensisijaisesti) kohdistuu. Onko kohderyhmä rajattu esim. jonkin tietyn taustan omaavien, kansallisuuden tai statuksen mukaisesti? 17

18 Hankkeen tuottama lisäarvo: Kuvaile tässä hankkeen tuottama pitkän tai lyhyen tähtäimen lisäarvo. Kuvaile erityisesti mikä on hankkeen muutosvaikutus hankkeen kohderyhmän kannalta. Mikä on hankkeen laajempi vaikuttavuus? 4.6. Miten hanke tukee haetun toimilinjan tavoitteita?: Kuvaile, miten hanke liittyy rahaston vuosiohjelman tavoitteisiin ja miten vuosiohjelman ja valitun toimilinjan tavoitteita toteutetaan hankkeessa. Pelkkä toimilinjan kuvaus ei ole riittävä, vaan kohdassa tulee pohtia, miten juuri kyseinen hanke vastaa valitun painopistealueen ja toimilinjan haasteisiin Miten hanke toteuttaa toimilinjakohtaista erityistavoitteita (katso oppaan kohta 2.4.). Pelkkä erityistavoitteen kuvaus ei ole riittävä, vaan kohdassa tulee määritellä, miten juuri kyseinen hanke vastaa valitun erityistavoitteen haasteisiin ja tavoitteisiin. Huom! Tämä kohta täytetään ainoastaan siinä tapauksessa, että hanke kohdistuu johonkin erityistavoitteeseen Hankkeen yhteys muihin kansallisiin tai kansainvälisiin toimiin: Kuvataan miten hanke täydentää esim. kansallisia strategioita tai toimintaohjelmia, tiedossa olevia EUrahoitteisia toimenpiteitä tai muita toimia. Miten varmistetaan, että toiminta ei ole päällekkäistä muiden kansallisten toimenpiteiden kanssa Hankkeen aikataulu työvaiheineen kuukauden tarkkuudella: Hankkeen työsuunnitelma jaetaan työvaiheisiin ja työvaiheet aikataulutetaan. Tässä kohdassa kuvataan työvaiheet hankkeen keston ajalta kuukauden tarkkuudella haettavalla rahoituskaudella. Myös monivuotisten hankkeiden osalta kuvataan ainoastaan haetun rahoituskauden aikataulu Tiedottaminen: Miten tiedotus hoidetaan hankkeen aikana, kenelle ja mistä tiedotetaan. Miten hankkeen kohderyhmä ja yhteistyökumppanit tavoitetaan, millä tavoin huolehditaan EU-näkyvyyteen liittyvistä velvoitteista (EU:n näkyvyys- ja julkisuusvelvoitteiden noudattamisesta on ohjeistettu hankkeiden hallinnointioppaassa) Tulosten levittäminen: Hankkeen tarkoituksena on saada aikaan pysyviä tuloksia ja hyviä käytäntöjä, jotka ovat hyödynnettävissä myös hankeorganisaatioiden ulkopuolella. Hankkeen toiminnan ja luotujen rakenteiden tulee kantaa hedelmää jatkossakin ilman hanketta ja hankerahoitusta. Tässä kohdassa kuvataan millä tavoin hankkeen tuloksia aiotaan levittää ja ylläpitää ja miten varmistetaan, että hankkeen tulokset jäävät elämään hankkeen päätyttyä Riskiarvio: Arvioi ja kuvaile sellaiset riskitekijät, jotka voivat vaikuttaa siihen ettei hanke toteudukaan sellaisena kuin on suunniteltu. Huomioi hanketoteuttajasta riippumattomat, ulkoiset tekijät Osatavoitteet, toiminnot ja tulokset: Kohdassa 4.2. kuvattiin hankkeen yleistavoite. Kohdissa yleistavoite jaetaan 1-3 välittömään osatavoitteeseen, kuvataan konkreettiset toimenpiteet, joilla osatavoitteisiin pyritään sekä odotettavissa oleviin määrällisiin ja laadullisiin tuotoksiin ja tuloksiin. Osatavoitteilla, toiminnoilla ja tuloksilla pyritään yhdessä vaikuttamaan yleistavoitteena olevaan asiantilaan Osatavoitteet: kuvaavat konkreettisia tämän hankkeen aikana tavoiteltavia spesifejä tavoitteita eli lopputuloksia joihin pyritään. Tavoitteiden pitää olla relevantteja, realistisia ja 18

19 19 tärkeitä yleistavoitteen kannalta sekä konkreettisia ja seurattavissa olevia (sekä hanketoteuttajan, partnereiden että rahoittajan näkökulmasta). Osatavoitteissa määritellään tavoiteltava muutostila alkutilanteeseen nähden, esim. asiantilan parantuminen, kehittyminen, esteen poistuminen, menetelmän sujuvuus, jonkin mallin luominen, osaamisen kasvaminen jne Millä konkreettisilla toimilla tavoitteisiin pyritään: Toiminnot ovat niitä konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla tavoiteltuun lopputulokseen pyritään. Ne voivat olla esim. järjestettäviä koulutuksia, seminaareja, laadittavia selvityksiä, toimintamallien testausta, materiaalien laatimista jne Hankkeen odotettavissa olevat tuotokset ja tulokset (määrällinen ja laadullinen): Määrälliset tuotokset ja laadulliset tulokset ovat niitä konkreettisia lopputuloksia, joihin suoritetuilla toiminnoilla pyritään. Määrällisiä tuotoksia ovat esim. tuotetut materiaalit, toimintamallit ja strategiat, luodut järjestelmät, järjestetyt seminaarit ja koulutukset jne. Määrällisten tuotosten tulee olla todennettavissa (esim. seminaariohjelmat, osallistujalistat, laaditut materiaalit jne.). Laadullisia tuloksia ovat esim. tyytyväisyyden tai palvelun laadun paraneminen, osaamisen kehittyminen tai muu alku- ja lähtötilanteen välillä tapahtuva muutos. Laadullista muutosta voidaan mitata esim. palautteilla, kyselyillä jne. 4. Budjetin laatiminen 4.1. Yleistä Hakemuksen liitteenä on toimitettava hankkeen budjetti, joka laaditaan Excel-pohjaiselle budjettilomakkeelle. Budjetin laatiminen voidaan aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun hankekokonaisuus on selvillä, vaikka osaltaan budjetoinnilla voi olla vaikutusta myös itse hankkeen suunnitteluun. Budjetti on hakijan näkemys hankkeen taloudellisista tarpeista ja resursseista, ja sen tulee antaa rahoittajalle selkeä kuva hankkeen kustannuksista. Budjetti on keskeinen asiakirja hankkeen kustannustehokkuuden arvioinnissa, ja se toimii myöhemmin pohjana rahoitettavien hankkeiden rahoituspäätöksille. Budjetin ja hankesuunnitelman tulee vastata toisiaan. Budjetti laaditaan vain yhdeksi rahoituskaudeksi. Monivuotisiksi suunnitellut hankkeet toimittavat joka vuosi uuden budjetin. Budjetissa tulee ilmoittaa hankkeen kaikki kustannukset eikä niitä eritellä kansalliseen ja EU-rahoitusosuuteen. Hankkeiden tulee olla voittoa tavoittelemattomia. Budjetoitujen tulojen ja menojen tulee olla yhtä suuret. Hankkeille tulee tehdä tilintarkastus, jonka kustannukset budjetoidaan kohtaan ostopalvelut. 19

20 20 Kuva1. Budjettilomakkeen välilehdet. Välilehtien välillä liikutaan klikkaamalla niitä hiiren osoittimella. Budjettilomakkeessa on 13 välilehteä. Täytä viimeksi koontisivu ja rahoitussivu. Koontisivu kokoaa yhteen muille välilehdille kirjatut kulut. Koontisivun numerotiedot päivittyvät automaattisesti hallintokuluprosenttia lukuun ottamatta. Koontisivulle hakija täyttää siis vain hallintokuluprosentin, jonka perustuu hakijan arvioon hankkeen tulevista hallintokuluista (ks. hakuoppaan kohta 4.9.2).. Tämä tulee tehdä vasta kun hankkeen kaikki muut kulut on täytetty lomakkeelle. Hallintokuluprosentin mukainen summa ilmestyy automaattisesti koontisivulle ja lomake laskee sen mukaan hankkeen lopullisiin kustannuksiin. Tarkista lopuksi koontilomakkeelta, että hankkeen budjetti on tasapainossa (tuloja ja menoja on yhtä paljon). Rahoitussivulle hakija täyttää hankkeen tulot eli haettavan EU-rahoitusosuuden (50/75 %) sekä kansallisen rahoitusosuuden (50/25 %). Rahoitusosuuksien tulee olla tasan 50 tai 75 % EUrahoitusosuuden osalta, ja 50 tai 25 % kansallisen rahoitusosuuden osalta riippuen siitä toteuttaako hanke toimilinjakohtaista erityistavoitetta vai ei. Nämä tiedot voidaan täyttää vasta kun hankkeen kaikki kustannukset ovat selvillä. Kuten yllä mainittiin, hankkeen budjetin tulee olla tasapainossa, eli hankkeelle on budjetoitava yhtä paljon tuloja ja menoja. Lisäksi tulee huomioida että kansallisen rahoitusosuuden osalta hakijan tulee lähettää hakemuksen liitteenä myös rahoitussitoumuslomake/ - lomakkeet (ks. hakuoppaan kohta 5.1.) Budjetoitavien kulujen perusperiaatteet Ollakseen tukikelpoisia, hankkeen menojen on täytettävä seuraavat ehdot: ne ovat syntyneet hankkeen tukikelpoisena toteutusaikana; niiden on kuuluttava rahaston soveltamisalaan; niiden on liityttävä rahaston perussäädöksessä lueteltuihin tukikelpoisiin toimiin; niiden on oltava tarpeellisia hankkeen toimintojen toteuttamiseksi; niiden on oltava kohtuullisia ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden osalta; niiden on täytynyt aiheutua lopulliselle tuensaajalle ja/tai hankekumppaneille, jotka ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon ja rekisteröityneet siellä, lukuun ottamatta hallitustenvälisillä sopimuksilla perustettuja kansainvälisiä julkisoikeudellisia järjestöjä sekä 20

21 21 niiden perustamia erityisjärjestöjä, Punaisen Ristin kansainvälistä komiteaa (ICRC) ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälistä liittoa. Lopulliseen tuensaajaan sovellettavia sääntöjä on sovellettava soveltuvin osin myös hankekumppaneihin; niiden on liityttävä rahaston kohderyhmään; rahastosta tuettavia hankkeita ei saa rahoittaa muista EU -rahoituslähteistä; rahastosta tuetuille hankkeille on hankittava kansallista rahoitusta julkisista tai yksityisistä lähteistä. Niin ikään on huomioitava, että rahastosta tuettujen hankkeiden on oltava voittoa tavoittelemattomia. Jos hankkeen päättyessä tulot, tuotto mukaan luettuna, ovat menoja suuremmat, hankkeelle rahastosta myönnettävää rahoitusosuutta vähennetään vastaavasti. Hankkeen kaikkien tulolähteiden osuudet on kirjattava lopullisen tuensaajan tilikirjanpitoon, ja ne on voitava eritellä ja tarkastaa Arvonlisäveron tukikelpoisuus SOLID-rahastoista rahoitetuissa hankkeissa arvonlisävero on tukikelpoinen kustannus vain silloin, kun tuensaaja ei saa siitä palautusta ja se jää tuensaajalle lopulliseksi kustannukseksi. Hankkeen toteuttajan tulee toimittaa vastuuviranomaiselle veroviranomaisen antama ohjaus siitä, että arvonlisävero on hankkeelle lopullinen kustannus ja ettei se saa siitä palautusta. Ohjauksen saadakseen hankkeen toteuttajan tulee tehdä asiasta verottajalle kirjallinen ohjauspyyntö. Verottaja antaa ohjauspyynnön perusteella lausunnon (=ohjauksen) siitä, jääkö arvonlisävero hankkeen toteuttajalle lopulliseksi kustannukseksi. Ohjauksen tulee olla hankekohtainen, mutta se on hyvä pyytää heti koko hankkeen ajalle, eli esimerkiksi monivuotisiksi suunnitelluissa hankkeissa ohjauksen voi pyytää koko hankeajalle. Ohjauspyynnön yhteydessä verottajalle tulee toimittaa tiedot hankkeesta arvonlisäverovelvollisuuden arviointia varten Henkilöstökulut Henkilöstökustannuksiin voidaan sisällyttää ainoastaan sellaisten henkilöiden palkkakustannuksia, jotka työskentelevät suoraan kyseisessä hankkeessa, ja joiden tehtävät ovat oleellisia ja keskeisiä hankkeen toteutuksen kannalta. Tukikelpoisia henkilöstökustannuksia ovat hankkeen henkilöstön todelliset palkkakustannukset, niistä aiheutuvat sosiaaliturvamaksut ja muut palkkoihin liittyvät lakisääteiset kustannukset. Lomarahat ovat tukikelpoisia vain hankkeessa työskentelyajan osalta. Virkamiesten palkkakustannuksia voidaan kattaa hankkeesta edellyttäen, että ne ovat aiheutuneet toimista, joita ko. julkinen elin ei ilman hanketta toteuttaisi. Niin ikään hankkeessa työskentelevä henkilöstö tulee siirtää tai nimetä toteuttamaan hanketta kirjallisella päätöksellä. Budjettilomakkeelle täytetään henkilön tehtävänimike ja työskentelyaika hankkeessa, sekä onko kyseessä koko- vai osa-aikainen työntekijä. Mikäli työntekijöiden nimet ovat tiedossa, voidaan nekin ilmoittaa. Henkilö 1 yhteensä ,00 21

22 22 Selite Summa Projektikoordinaattori Jussi Heikura, 12kk (100%) ,00 Sivukulut 20% 6 000,00 Lomaraha 5% 1 500,00 Kuva 6. Palkkakustannusten budjetointi. Tässä esimerkissä projektikoordinaattori työskentelee hankkeessa 12kk täysipäiväisesti. Henkilö 2 yhteensä ,00 Selite Summa Projektiassistentti, 12kk (50%) ,00 Sivukulut 20% 2 400,00 Lomaraha 5% 600,00 Kuva 7. Palkkakustannusten budjetointi. Tässä esimerkissä projektiassistentti työskentelee hankkeessa 12kk osaaikaisesti. Lomakkeessa on kuusi välilehteä henkilöstökuluja varten. Kukin tehtävä/henkilö budjetoidaan omalle välilehdelleen. Myös ns. tukitehtävissä työskentelevien henkilöiden palkkakustannukset voidaan budjetoida henkilöstökuluihin edellyttäen, että tukitehtävä on tarpeellinen ja merkittävä. Pienistä tukitehtävistä syntyvät palkkakulut, joita ei pystytä yksiselitteisesti kohdistamaan hankkeelle, tulee kirjata hallintokuluihin. Tukitehtäviä voivat olla esimerkiksi kirjanpitäjä, hallintoavustaja tai tietotekninen tukihenkilö. Hankeorganisaation ulkopuolelta palkattujen kouluttajien, seminaaripuhujien tms. hankkeelle satunnaisesti työskentelevien henkilöiden palkkiot merkitään ostopalveluihin ja niissä on noudatettava ostopalveluihin liittyviä sääntöjä ja ohjeita. Huom!: Hankkeen työtehtävät ja niiden määrä on syytä pitää mahdollisimman selkeänä. Henkilöstöpanoksen pirstoutuminen esimerkiksi runsaaksi osa-aikaisten määräksi vaikeuttaa hankkeen hallinnointia ja taloudenseurantaa. Kaikkien hankkeessa osa-aikaisesti työskentelevien tulee pitää kirjaa hankkeessa toteutuneista työtunneista. Osa-aikaisten palkat raportoidaan ja maksetaan hankkeelle todellisuudessa tehtyjen työtuntien perusteella. Johtavassa asemassa työskentelevien palkkakulujen sisällyttämistä hankkeisiin ei suositella muuta kuin erityisen perustelluissa tapauksissa Matkakulut Matka-, majoitus- ja päivärahakustannukset ovat tukikelpoisia hankkeen henkilöstön ja hankkeen toimintoihin osallistuvien osalta, sekä asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa hankkeen tukitehtävissä toimivien henkilöiden osalta. Hankkeen toimintoihin osallistuvista henkilöistä tulee säilyttää osallistujaluettelot. Matkakustannukset tulee budjetoida halvimman julkisen matkustustavan mukaan. Lentomatkat ovat tukikelpoisia vain silloin, kun edestakaisen matkan pituus on yli 800 km tai jos matkakohteen sijainti edellyttää lentämistä. Budjetoitujen kustannusten on oltava valtion matkustussäännön mukaisia ja mahdollisten korvausten verohallinnon ohjeiden mukaisia. Matkakustannukset tulee eritellä budjettiin kohtuullisella tarkkuudella. Budjetista tulee käydä ilmi, mihin hanketoimintoihin matkat liittyvät. Kotimaan matkoja ja esimerkiksi paikallismatkoja voidaan budjetoida yleisemmällä tasolla, mutta varsinkin kalliimmat yksittäiset matkat on budjetoitava erikseen (ks. esim. kuva 8). 22

23 23 Matkakustannukset yhteensä 4 640,00 Selite Summa Hankeryhmän matkakulut yhteistyötapaamisiin kotimaassa. 4 hlöä, arviolta 6 tapaamista ,00 Projektikoordinaattorin bussiliput asiakastapaamisia varten. 100 x 4,40 euroa. 440,00 Tanskalaisen asiantuntijan osallistuminen luennoitsijana loppuseminaariin. Lentoliput ja majoitus ,00 Kuva 8. Matkakustannusten budjetointia. Huom! Paluurahaston tukemana kolmansiin maihin palaavien henkilöiden ja heidän saattajiensa matkakustannuksia ei budjetoida tähän, vaan kohtaan Kohderyhmää koskevat kulut Kohderyhmää koskevat kulut Tähän kohtaan budjetoidaan suoraan kohderyhmän avustamisesta tai heidän kulujen maksamisesta hankkeelle koituvat kustannukset. Tätä kululuokkaa koskevat säännöt eroavat eri rahastojen välillä, joten ne on esitetty alla omina alaotsikoinaan Kotouttamis- ja pakolaisrahasto Kohderyhmiin liittyvien kulujen on liityttävä selkeästi hankesuunnitelmassa olevaan tiettyyn hanketoimintoon ja rahaston kohderyhmän (katso kohta 1.2.) tukemiseen. Kohderyhmiin liittyviä kuluja voivat olla esimerkiksi kannustimena toimivat kohderyhmälle maksettavat kohtuulliset korvaukset kurssille, koulutukseen tai muuhun hanketoimintoon osallistumisesta esim. matka-, ruoka-osallistumismaksujen tai lastenhoitokulujen kattamiseksi. Kulut ovat tukikelpoisia vain sillä edellytyksellä, että hankkeen toteuttajalla on hallussaan yksityiskohtaiset ja yksiselitteiset tiedot ja asiakirjat tukea saaneiden henkilöiden kuulumisesta rahaston kohderyhmään. Lisäksi hankkeen toteuttajalla tulee olla hallussaan tositteet (kuten laskut ja kuitit), jotka osoittavat, että kyseiset henkilöt ovat vastaanottaneet tämän tuen. Jos hankkeen puitteissa myönnetään täydentävänä tukena rahallisia kannustimia rahaston kohderyhmään kuuluville henkilöille osallistumisesta tiettyyn hanketoimintoon (esimerkiksi kurssi), tulee hankkeen toteuttajan jakaa tuki osallistujien kesken tapahtumaa varten. Tuen kokonaismäärä ei saa ylittää euroa hanketta kohden. Hankkeen toteuttajan on laadittava luettelo tukea saaneista henkilöistä, käytetystä ajasta ja maksupäivistä. Toteuttajan on myös huolehdittava asianmukaisesta seurannasta päällekkäisen rahoituksen ja varojen väärinkäytön välttämiseksi Paluurahasto Vapaaehtoisesti palaavien tai palautettavien henkilöiden, ja heidän saattajiensa matkakustannukset sekä palaajille mahdollisesti maksettavat kannustinrahat, uudelleenintegraation tuet yms. tuet 23

Paluurahasto. Uusintahaku 2013 Hakuilmoitus ja hakuohjeet Opas rahoitusta hakeville tahoille

Paluurahasto. Uusintahaku 2013 Hakuilmoitus ja hakuohjeet Opas rahoitusta hakeville tahoille Paluurahasto Uusintahaku 2013 Hakuilmoitus ja hakuohjeet Opas rahoitusta hakeville tahoille 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKUILMOITUS... 3 1. Yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallinnan puiteohjelma... 3 1.1.

Lisätiedot

SOLID-rahastojen haku 2013. Budjetin laatiminen

SOLID-rahastojen haku 2013. Budjetin laatiminen SOLID-rahastojen haku 2013 Budjetin laatiminen Budjetin tarkoitus Budjetti on hakijan näkemys tietyn ajanjakson taloudellisista tarpeista ja resursseista Auttaa hankkeen suunnittelussa Budjetilla annetaan

Lisätiedot

SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku

SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku SOLID-rahastojen vuosiohjelma 2012 haku Budjetin laatiminen SOLID-RAHASTOT Budjetin tarkoitus Budjetti on hakijan näkemys tietyn ajanjakson taloudellisista tarpeista ja resursseista Auttaa hankkeen suunnittelussa

Lisätiedot

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus Kristiina Mauriala, Iikka Saunamäki Helsinki, 5.2.2014 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Komission monitorointikäynnin tulokset Artsi Alanne SOLID-hankkeiden loppuraportointi Johanna Malmelin ja Artsi

Lisätiedot

Hankkeiden loppuraportointi

Hankkeiden loppuraportointi 15.11.2012 Hankkeiden loppuraportointi Sisältöraportointi Yleistä loppuraportoinnista Loppuraportin kautta vastuuviranomainen ja komissio saavat tiedot hankkeen toteutuksesta Raportointi on edellytys EU-rahoituksen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

SOLID hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID hankkeiden neuvontatilaisuus Iikka Saunamäki Artsi Alanne Helsinki 2.9.2013 4.9.2013 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

Ulkorajarahasto (EBF)

Ulkorajarahasto (EBF) Ulkorajarahasto (EBF) Hakuilmoitus (kiinnostuksenilmaisupyyntö) ja ohjeet hakemuksen täyttämiseksi v. 2013 vuosiohjelmasta rahoitettavia hankkeita varten Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 1.1. Yhteisvastuun

Lisätiedot

SOLID -rahastojen neuvontatilaisuus

SOLID -rahastojen neuvontatilaisuus SOLID -rahastojen neuvontatilaisuus Euroopan pakolaisrahasto (ERF) Kotouttamisrahasto (IF) Paluurahasto (RF) Helsinki 7.2.2011 7.2.2012 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö Päätös 1 (8) Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö SMDno/XXXX/XXXX Paluurahasto

Sisäasiainministeriö Päätös 1 (8) Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö SMDno/XXXX/XXXX Paluurahasto Sisäasiainministeriö Päätös 1 (8) Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö SMDno/XXXX/XXXX Paluurahasto XX.XX.XXXX PALUURAHASTO - VUOSIOHJELMA XXXX RAHOITUSPÄÄTÖS Rahoituksen myöntäminen paluurahastosta

Lisätiedot

xxxx [kohta poistetaan jos ei relevantti]

xxxx [kohta poistetaan jos ei relevantti] SISÄASIAINMINISTERIÖ Euroopan pakolaisrahasto xx.12.201x SmDno/201x/xxxx EUROOPAN PAKOLAISRAHASTO - VUOSIOHJELMA 201x RAHOITUSPÄÄTÖS Rahoituksen myöntäminen Euroopan pakolaisrahastosta Toteuttajan nimi

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA 1(6) RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Uusi hakemus 1. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Opas hankkeen toteuttajalle Päivitetty 12.7.2013

Opas hankkeen toteuttajalle Päivitetty 12.7.2013 SOLID-rahastot Opas hankkeen toteuttajalle Päivitetty 12.7.2013 Euroopan pakolaisrahasto Kotouttamisrahasto Paluurahasto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 1.1. MÄÄRITELMÄT JA VIITTAUKSET... 4 1.2. YHTEISVASTUUN

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN OHJE ESR- JA EAKR RAHOITUKSEN HAKIJOILLE

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN OHJE ESR- JA EAKR RAHOITUKSEN HAKIJOILLE VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN OHJE ESR- JA EAKR RAHOITUKSEN HAKIJOILLE 1.2.2012 Hyvin toteutettu ja tavoitteiltaan kohderyhmää hyvin palveleva hanke saa aikaan monenlaista positiivista kehitystä. Hyvä

Lisätiedot

Tekesin rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille EU:n Horisontti 2020 ohjelman hankkeiden valmisteluun muuttuu

Tekesin rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille EU:n Horisontti 2020 ohjelman hankkeiden valmisteluun muuttuu OHJE 1 (7) Tekesin rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille EU:n Horisontti 2020 ohjelman hankkeiden valmisteluun muuttuu 1.10.2015 1 Hakuaika 2 Haettavan rahoituksen käyttötarkoitus 3 Rahoituksen

Lisätiedot

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF Hakukoulutukset 15.-17.6.2015

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF Hakukoulutukset 15.-17.6.2015 Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF Hakukoulutukset 15.-17.6.2015 Helsinki, Tampere, Oulu 15.- 17.6.2015 Iikka Saunamäki, Kristiina Mauriala, Elina Sillanpää Esityksen sisältö Rahastojen

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa. Aila Jumppanen

Maksatus Lump sum -hankkeissa. Aila Jumppanen Maksatus Lump sum -hankkeissa Aila Jumppanen Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset ja seurantaraportit tehdään EURA:ssa hankepäätöksen mukaisessa aikataulussa. Maksatuskaudet 1-2 ja palautuspäivät on mainittu

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014

Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Valtion vastinrahoitus Kansallinen Itämeri- ja INTERREG infopäivä Helsingissä 12.12.2014 Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi Hankkeiden kansallinen rahoitus Itämeren alueen ohjelmassa 25 % suomalaisten

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

EUROOPAN PAKOLAISRAHASTON (ERF) MONIVUOTINEN OHJELMA 2008 2013

EUROOPAN PAKOLAISRAHASTON (ERF) MONIVUOTINEN OHJELMA 2008 2013 EUROOPAN PAKOLAISRAHASTON (ERF) MONIVUOTINEN OHJELMA 2008 2013 Pakolaisrahaston toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Turvapaikkamenettelyssä ja turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja kotouttamisessa

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% YLEISTÄ Joensuun KAKE hankkeen budjetti 1 274 914 Pikku KAKE Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Joensuun kaupungin rahoitus Kaupunki

Lisätiedot

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Kuopiossa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma rahoitusasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 30.3.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Yleistä rahastoista Euroopan sisäasioiden rahastoihin kuuluvat: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF)

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

Lump sum pähkinänkuoressa

Lump sum pähkinänkuoressa Lump sum pähkinänkuoressa Kertakorvausmallin käyttöönoton tarkoituksena on: pienten hankkeiden ja tuensaajien hallinnon keventäminen kansalaisjärjestöjen ja pienten toimijoiden osallistumisen lisääminen

Lisätiedot

Lakikoulutuspäivä Tuula Manelius

Lakikoulutuspäivä Tuula Manelius Lakikoulutuspäivä Rahoituslaki, rahoitusasetus, tukikelpoisuusasetus, valtionavustuslaki Rahoituslain soveltamisala rakennerahastoasioissa jakautuu kahteen eri malliin. 1) Osa rakennerahastotoimijoista

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 6.10.2015 TEM/1859/09.10.02/2015 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 3. haku (30.9. 30.11.2015) Suomi on

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS Hakemuslomake. HUOM! Avustuksenhakijan on täytettävä vähintään *-merkityt kohdat hakemuksesta.

ERITYISAVUSTUS Hakemuslomake. HUOM! Avustuksenhakijan on täytettävä vähintään *-merkityt kohdat hakemuksesta. 1 HUOM! Avustuksenhakijan on täytettävä vähintään *-merkityt kohdat hakemuksesta. Saapumismerkinnät Saapumisleima Diaarinumero 1 Tiedot hakijasta* a) Hakijan yhteystiedot: Nimi* Jakeluosoite* Postinumero*

Lisätiedot

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala

TEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala 1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri

EAKR-hankkeiden aloituspalaveri EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 15% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 15% Käytössä perustelluissa rahoittajan hyväksymissä poikkeustapauksissa, joissa hankkeen sisällöstä

Lisätiedot

1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero

1. HAKIJA 1.1 Hakijan nimi 1.2 Y- tunnus tai yhdistyksen rekisterinumero MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen

Lisätiedot

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta

Valtionavustushankkeiden talouden hallinta Valtionavustushankkeiden talouden hallinta 7.11.2016 Hankeryhmät: Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Marja Savilepo taloustarkastaja

Lisätiedot

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille

EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen

Lisätiedot

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille

Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) Tuen hakemiseksi RAHOITUSHAKEMUS UUSI HAKEMUS JATKOHAKEMUS ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) -RAHASTA: Ennakoitu rakennemuutos Lappeenranta - Imatra -kasvusopimus ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Kukka Kukkonen ja Pirjo Onkalo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivitetty 2.2.2017 Sivu 1 3.2.2017

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille 16.1.2012 TEM/147/09.10.02/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoisen periferian ohjelman hankkeille 9. haku, ml. strategisten hankkeiden haku (16.1.

Lisätiedot

Kirjanpito ja kustannukset. Jarmo Heikkilä

Kirjanpito ja kustannukset. Jarmo Heikkilä Kirjanpito ja kustannukset Jarmo Heikkilä Kirjanpito Kirjanpitoon hankkeelle oma kustannuspaikka tai tili Kirjanpito on järjestettävä osaksi tuensaajan kirjanpitoa Tuettavan toimepiteen kirjanpito tulee

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

TSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien

TSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien TSV:n jakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Valtion tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus?

Lisätiedot

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan

Lisätiedot

Valitse Siirry palveluun

Valitse Siirry palveluun Valitse Siirry palveluun Valitse tämä kohta mikäli haluat perustaa pääkäyttäjän organisaatiolle Pääkäyttäjätunnuksen voi luoda vain allekirjoituksen omaava henkilö. Kun olet lukenut tekstin valitse seuraava

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille Ohje Diaarinumero: 1/6 5.10.2017 TEM/1940/09.10.02/2017 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 5. haku (1.10.2017

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö

Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Aasia-ohjelma koulutusyhteistyö Hakukuulutus 2016: Kiina ja Intia 1. Yleistä CIMOn Aasia-toimintojen koulutusyhteistyötä koskeva ohjelma rahoittaa korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeita Suomelle erityisen

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Ohjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen Invalidiliitto

Ohjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen Invalidiliitto Ohjeita Invalidiliiton hankehakemuksen tekemiseen 12.12.2017 1 1. Yleisiä periaatteita yhdistyksen hankehakemuksen tekemiseen 2. Invalidiliiton hankeavustus 2018 3. Ohjeita hankeavustuslomakkeen täyttämiseen

Lisätiedot

https://valtionavustukset.oph.fi/paatos/avustushaku/68/hakemus/6cfb301a9d c5d...

https://valtionavustukset.oph.fi/paatos/avustushaku/68/hakemus/6cfb301a9d c5d... Sivu 1/5 PÄÄTÖS 6.3.2017 35/588/2016 Helsingin kaupunki, Opetusvirasto ASIA VALTIONAVUSTUSHAKEMUSTA KOSKEVA PÄÄTÖS Valtionavustukset kielten opiskelun varhentamiseen, kehittämiseen ja lisäämiseen perusopetuksessa

Lisätiedot

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu Miten tukea haetaan? Valtteri Karhu Rahoitusta haetaan Eura2014 -järjestelmässä Rakennerahastojen viestintä, kuten hakuilmoitukset julkaistaan verkossa osoitteessa www.rakennerahastot.fi Sivustolla sivut

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5)

LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS 1 (5) 1 (5) LIPPULAIVAOHJELMA MARRASKUUN 2017 HAUN HAKUILMOITUS Lippulaivaohjelmahaussa hakemuksen voi laatia ja jättää Suomen Akatemian verkkoasiointiin aikaisintaan 19.10.2017 ja viimeistään määräaikaan 9.11.2017

Lisätiedot

0. Uusi hakemus, jatkohakemus, korjaus/täydennys/muutos edelliseen hakemukseen

0. Uusi hakemus, jatkohakemus, korjaus/täydennys/muutos edelliseen hakemukseen 1(5) Ohje Botnia-Atlantica-rahoitushakemuslomakkeen täyttämiseksi 0. Uusi hakemus, jatkohakemus, korjaus/täydennys/muutos edelliseen hakemukseen Uusi hakemus on hankkeen ensimmäinen rahoitushakemus. Jatkohakemus

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Hanke Salon keskusta-alueella Salo

Hanke Salon keskusta-alueella Salo PAIKAL - Paikallinen kehittäminen Turun ja Salon seuduilla Hanke Salon keskusta-alueella Salo 13.9.2016 Omaehtoisen, alhaalta ylöspäin suuntautuvan kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämistoiminnan

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun yritysten ja muiden yhteisöjen hankkeisiin toiminta-alue

Lisätiedot

MAKSATUSHAKEMUS AIKO-rahoitus

MAKSATUSHAKEMUS AIKO-rahoitus 1 (5) TIEDOT AVUSTUKSEN SAAJASTA Avustuksen saaja Puutteellisesti täytettyä maksatushakemusta ei käsitellä Osoite Yhteyshenkilö Puhelin/email TIEDOT HANKKEESTA JA RAHOITUSPÄÄTÖKSESTÄ Hankkeen nimi Avustuksen

Lisätiedot

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1.2.2012 1 VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA... 1 Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita...

Lisätiedot

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Tanskan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Valittavat kustannusmallit

Valittavat kustannusmallit Valittavat kustannusmallit 1. Todellisiin kustannuksiin perustuva 2. Kertakorvaus ( lump sum ) Julkinen tuki: enintään 100 000 3. Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta ( flat rate ) 24 % palkkakustannusten

Lisätiedot

Mikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg

Mikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg Mikä on projekti? järjestökonsultti Järjestöhautomo Hanke eli projekti aikataulutettu tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus sillä on oma projektiorganisaatio omat, juuri kyseistä

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Väliraporttiohjeistus: sisältö ja talous. päivitetty 25.10.2010

Väliraporttiohjeistus: sisältö ja talous. päivitetty 25.10.2010 Väliraporttiohjeistus: sisältö ja talous päivitetty 25.10.2010 Väliraporttilomakkeet Käytössä sähköinen väliraporttipohja (hankkeille toimitettu linkki raporttipohjaan) Varsinainen väliraporttilomake jätetään

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI

HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI HEI ICI HANKKEEN BUDJETOINTI Budjetti laaditaan hankkeen koko toteutusajalle (1-3 vuotta) Ainoastaan hankkeen toteutusajalla syntyneet kustannukset ovat kelpoisia. Hankkeen valmistelusta aiheutuneita kuluja

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot