Energiapuubisneksessä on koneyrittäjille mahdollisuus

Transkriptio

1 Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Pertti Lehtomäki Energiapuubisneksessä on koneyrittäjille mahdollisuus - Metsäenergiabisneksessä on koneyrittäjille erittäin suuri mahdollisuus. Tämän asian etsikkoaika on juuri nyt, herättelee Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Pertti Lehtomäki koneyrittäjäkentän liikemiesvaistoja. Itsestään asiat eivät kuitenkaan oikeaan suuntaan etene. - Ei bisnes tipahda meille ilmaiseksi suoraan suuhun. Meidän on oltava yrittäjinä ja myös liittona hyvin hereillä, että nähdään mihin ollaan menossa ja mitä on tulossa. Energiabisneksessä on todellakin potentiaalia. Tällä hetkellä - Juna on tällä hetkellä liikkeellä ja nyt on huolehdittava, että koneyrittäjät ovat varmasti tuossa junassa. Toivon ja uskon vahvasti, että tämä bisnes jää koneyrittäjien näppeihin pienempiä lämpölaitoksia ja megawattikauppaa myöten. energiapuuta korjataan ja käytetään kolmisen miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuoteen 2015 mennessä määrä on aikomus nostaa 8-10 miljoonaan kuutioon. Parhaillaan suunnitellaan isoja polttolaitoksia monille paikkakunnille. Esimerkiksi Jyväskylään suunnitteilla oleva laitos tarvitsee rekkakuormallisen puuenergiaa joka kahdeksas minuutti, joka päivä ja joka viikko vuodesta toiseen. Pelkästään se nielee kaiken metsähakkeen ja kannotkin isolta alueelta. 8

2 Pertti Lehtomäki on keskittynyt yrityksensä johtamiseen. En ole enää vuosiin ajanut konetta muuta kuin ihan nauttimismielessä. Metsäkoneala on tiukka bisnes, jossa pärjätäkseen pitää onnistua jokaisella osa-alueella hyvin. Miten onnistut konekaupoissa, miten ostoissa yleensä, miten henkilöstöasiat, miten neuvottelut asiakkaan kanssa kokonaisuus on monen tekijän summa ja siihen on keskityttävä kunnolla. Ei pelkkää työtä, vaan koko bisnes - Ellemme nyt ole aktiivisesti asialla, on pelkona, että koneyrittäjien osaksi jää metsäenergiatoiminnoissa pelkästään työn tekeminen raaka-aineen korjuu - ja varsinaisen bisneksen ottavat haltuunsa jotkut muut toimijatahot. Joitakin viitteitä tästä on jo näkyvissä, sanoo Lehtomäki, mutta ei osoittele suoraan mihinkään suuntaan. - Meidän pitää pystyä tuomaan selkeästi esille ja vakuuttamaan kaikki siitä, että koneyrittäjillä on valmiina kaikki se osaaminen, jota kasvavassa energiapuubisneksessä tarvitaan. Metsäenergian tuottaminen täydentäisi Lehtomäen mukaan vahvasti koneyrittäjien palvelutarjontaa. - Se ei sovi kenellekään, niin hyvin kuin meille. Meillä on värkit olemassa, tarpeet lisäinvestointeihin ovat hyvin pienet ja logistiikka-asiat pystytään varmasti ratkaisemaan. Energiasta oppia liiketoimintaan Metsäkoneyrittäjät taistelevat muuttuvassa toimintakentässä vuosi vuodelta heikkenevän kannattavuuden kanssa. Suuri osa yrityksistä tekee jo nollatulosta tai suorastaan tappiota. Uusi, markkinatalouden ehdoilla syntynyt energiapuutoimiala voisi antaa sykäyksen tämän kehityksen kääntämiseen. - Uskon, että metsäenergiabisnes voi toimia vauhdittajana uudenlaiseen liiketoiminta-ajatteluun ja yrittäjyyteen myös perinteisen koneyrittämisen kohdalla. Puun osto kuvaan mukaan Metsäenergiabisneksen tekoon kuuluu yrittäjän oma puunhankinta. Kuinka sitten jatkossa, onko kaikki puun osto osa tulevaisuuden metsäkonebisnestä? - Olen sanonut monessa tilanteessa, ja sanon sen nytkin. Kyllä se on. Kokeiluja tehdään jatkuvasti eri puolilla Suomea, joskaan ei vielä kovin suuressa mittakaavassa. Kymmenen vuoden päästä asia saattaa olla hyvin ajankohtainen. Nyt näyttää siltä, että yhtiöt ainakin toistaiseksi haluavat pitää puunoston omissa näpeissään. Ostomiehet ovat jää- 9

3 mässä metsäyhtiöihin, vaikka ne muuten ajavat omia organisaatioitaan alas. Vaikka Lehtomäki näkee selvänä, että teollisuuden raakaainehankinta ajan myötä ulkoistetaan yrittäjävetoiseksi, ei asia ole aivan yksinkertainen. Yksi iso ongelma on rahoitus, riittävätkö siihen yrittäjien resurssit vai onko siihen rakennettavissa aivan uudenlainen malli yhdessä asiakkaan kanssa. Yritykset kasvavat, pienillekin tilaa Lehtomäkien metsäkonekalustossa on nyt 16 konetta, lähes puoliksi Ponsseja ja Deerejä. Ydinliiketoimintaan puunkorjuuseen keskittymisestä kertoo se, että jo puolet koneista on huoltosopimuksella. - Me tarvitsemme kaikenkokoisia yrityksiä, vastaa Pertti Lehtomäki kysymykseen millaiseksi alan yrityskenttä on alue-/avainyrittäjyyden myötä muovautumassa. - Tarvitaan isompia vetureita, mutta myös pieniä. Tämän päivän muotisanan, verkostoitumisen, kautta tilaa ja tarvetta on kaikille. Verkostoituminen ei kuitenkaan käy helpolla, se on nähty. Muutosvastarintaa on ollut, ja siirtyminen uuteen aikaan on aiheuttanut selviä kasvukipuja ja epäluuloja, osin aiheesta osin aiheetta. Ihmiset ovat erilaisia ja kaikkien henkilökemiatkaan eivät aina sovi yhteen. - Uudenlainen yhteistoiminta on synnytettävä hienovaraisella mielellä ja siinä nimikkeilläkin on iso rooli. Aluksi käytetty aliurakoitsija/aliyrittäjä nimike oli huono; moni näki ja koki sen negatiivisena, sanoo Lehtomäki, joka tunnetaan rauhallisena, sovittelevana ja tarkasti sanansa valitsevana järjestömiehenä. Itse viljelen osayrittäjä -käsitettä, se on pehmeämpi. Liiton puheenjohtaja näkee nykyisen kehitysvaiheen hyvin pitkälle sukupolvikysymyksenä. - Koneyrittäjien keski-ikä huitelee yli 50 vuoden ja kulu- neina vuosikymmeninä on hommat totuttu tekemään määrätyllä tavalla; siitä ei helposti luovuta. Nuoremmat yrittäjät ajattelevat selvästi virkeämmin ja myönteisemmin: he näkevät yhteistyön mahdollisuudet. - Minun mielestäni muutos on edennyt kuitenkin aika hyvin ja jokainen on löytämässä oman paikkansa. Nyt tapaa jo tosi tyytyväisiä osayrittäjiä, sellaisia, jotka ovat saaneet isompia puumääriä ja jopa paremman hinnan kuin aiemmin omin sopimuksin. Pertti Lehtomäki, itsekin Metsäliiton alue- ja UPM:n avainyrittäjä, suhtautuu asiaan hyvin positiivisesti kuten yleensäkin uudistuksiin. - Kun on mukana muutoksessa. sitä voi myös ohjata haluttuun suuntaan. Mihin kehitys sitten menee ja millaiseksi metsäkoneyritysten kenttä muotoutuu. Monenko yrittäjän tai yrittäjäverkoston kanssa teollisuus sopimuksia jatkossa tekee? Nykyisissä alueurakoissa puumäärät ovat mottia. Siitä laskien sopimuskumppaneita voisi olla , yrittäjiä tietysti verkostojen kautta paljon enemmän, laskee Lehtomäki. Neuvotteluasema vahvistuu Yksi ikiaikainen selitys alan kehnoon kannattavuuteen on ollut yrittäjien heikko neuvotteluasema. Muutosten myötä yrittäjät ovat vahvemmilla, uskoo Lehtomäki. - Neuvotteluasema on ollut se, mikä on ol- Kun on mukana muutoksessa, sitä voi ohjata haluttuun suuntaan lut, mutta syy ei ole ollut yksin metsäteollisuudessa. Pienissä yrityksissä toiminta on konekeskeistä. Meillä on puutteita neuvottelutaidoissa ja bisnesajattelussa. On toimittu liiaksi mutu-tuntumalla, ilman oikeaa kustannustietoisuutta ja siksi on annettu liian helposti neuvottelutilanteessa periksi. Isommat yrityskoot on selvä vahvuus alalle. Kyllä neuvotteluasema paranee, jos neuvottelee kym- menen ketjun töistä. Yrittäjien neuvotteluasemaa parantaa Lehtomäen mukaan myös se, että yrityksen omat asiat ovat tiptop -kunnossa. Kun yritys toimii lakien ja asetusten mukaan ja hoitaa kaikki velvoitteensa kirjaimellisesti, niin neuvottelupöydässä voi olla tosi tiukkanakin, eikä hinta ole se ensimmäinen, johon tuijotetaan. Ei suurilla asiakkailla ole nykyisessä sertifikaattien maailmassa halua eikä varaa ajaa yritystä kannattamattomaan toimintaan. Kustannustietoisuus on kaiken a ja o Pertti Lehtomäki seuraa yrityksensä kaluston kannattavuutta tarkasti ja konekohtaisesti. Se on ainoa keino pysyä selvillä koneyrityksen tilanteesta. Ei ole sellaista fakiiria, joka sanoo miten kone tuottaa, ellei ole seurantaa, se on kaiken a ja o. - Tämä on niin pääomavaltainen ala, että tässä tulee noutaja niin äkkiä, ettei huomaakaan. Silloin on aika myöhäistä ruveta tekemään mitään, kun huomaa kassan olevan tyhjä. Faktatieto on myös neuvottelupöytään mennessä arvokas asia. Seuranta vaatii kyllä työtä, 10

4 mutta se kannattaa varmasti. Viime aikoina on paljon puhuttu siitä, että metsäkonealallakin olisi siirryttävä laskutukseen nykyisin vallitsevan tilityskäytännön sijaan. Vasta valmistuneen selvityksen mukaan kuitenkin vain 27 prosenttia koneyrittäjistä haluaisi laskuttaa palveluksistaan, loput pitävät tilitystä parempana ja vähätöisempänä. Lehtomäki epäilee hieman selvitystuloksen oikeellisuutta, mutta myöntää, että ihmiset ovat erilaisia. Tiedän toki monta yrittäjää, jotka ovat sitä mieltä, ettei missään tapauksessa, ja vieläkö meille lisätöitä yritetään tuputtaa Tottahan Lehtomäki ymmärtää näitäkin yrittäjiä. - Varsinkin yhden-kahden koneen yrittäjät antavat jo muutenkin 16 tuntia päivässä yritykselleen; siinä paperiasiat saattavat tuntua toissijaisilta ja turhilta. - Kyllä laskutus on ainoa oikea käytäntö ja siihen ollaan siirtymässä hyvin pian. Liittokin on ollut tämän asian kanssa hyvin hereillä ja meiltä löytyy valmiuksia auttaa jäsenistöä. Järjestömies Veljekset Lehtomäki Oyn toimitusjohtaja Pertti Lehtomäki on 52 vuoden iässä jo pitkän linjan metsäkonemies. Takana on yrittäjyyttä pian 35 vuotta, metsätöitä sitäkin pidempään. Koneyrittäjien liiton puheenjohtajana yhdeksättä vuotta istuva Lehtomäki on kokenut koko koneellisen puunkorjuun kehityksen maataloustraktoriajoilta tähän päivään. Järjestötyötä on takana kaikkiaan jo yli neljännesvuosisata, ensin Keski-Suomen Koneyrittäjissä ja nyt liiton ykköspaikalla. Kyllähän järjestöstä on tullut minulle jo kuin toinen koti. - Metsäkonealalla on paljon Yrityksen hallinnon pyörittämisen ja luottamustoimien välistä Pertti Lehtomäki ehtii aika ajoin metsäänkin koneiden siirtoon. 11

5 Yksi tukijalka Lehtomäkien liiketoiminnassa on Multian Sahan tukkien ja valmiiden tuotteiden käsittely. Nyt töissä on kolme konetta. Kuuseen erikoistunut Multian Saha tuottaa vuodessa n kuutiometriä sahatavaraa, lähinnä vientiin. asioita, joita ei voi ajaa kuin järjestön kautta, sanoo Lehtomäki kysymykseen järjestäytymisen eduista. - Tänä päivänä vaikuttaminen on hyvin helsinkikeskeistä ja siksi yksittäiselle yrittäjälle hyvin vaikeaa. Liitolta kysytään lausuntoja ja kommentteja mitä erilaisimmista asioista; jos järjestöä ei olisi, koneyrittäjien peukalonjälki ei näkyisi yhtä vahvasti kuin nyt. - Vaikuttaminen on kuin maratonjuoksu, hetkessä ei tapahdu mitään, vaan se on pitkäjänteistä työtä, sitä on tehtävä vuodesta toiseen. On vain uskottava asiaansa, ja siihen että ääni kuuluu. Joskus voi kulua 5-6 vuottakin ennen kun päätöksiä tulee ja tulokset alkavat näkyä luvun alkuvuosina Koneyrittäjien liiton asema muuttui kilpailulain uudistuksen myötä radikaalisti. Yhteisten taksaneuvottelujen aika päättyi. Lehtomäen mielestä liitto on tuon jälkeen löytänyt hyvin uuden neuvovan ja kouluttavan roolin. Liiton harteilla on myös kolmen toimialan puun, maan ja turpeen työehdoista sopiminen ja uusissa sertifikaattiasioissa liitto on ottanut merkittävän vaikuttajan aseman. Liiton onnistumisesta uuden roolin löytämisessä kertoo Lehtomäen mukaan myös jäsenmäärä. - Se ei ole romahtanut, paremminkin päinvastoin, oikeastaan jäsenistön määrä on kasvanut lähes näihin päiviin saakka. Nyt kun vanhaa polvea lopettaa ja yrityskoot kasvavat jäsenmäärä on vakiintunut ja saattaa kääntyä laskuunkin. Nyt tosin energiapuupuolelta tulee jatkuvasti uusia jäseniä. Lehtomäki ei lähde luettelemaan kymmeniä syitä miksi yrittäjän kannattaa järjestöön kuulua, vaan yleistää. Kyllä tie on huomattavasti tasaisempi taivaltaa eteenpäin, kun on mukana liitossa. Itsellä ei tulisi mieleenkään, ettenkö kuuluisi. Ja nyt en puhu liiton luottamushenkilönä vaan yrittäjänä. Toimihenkilöt koneyrityksiin? Toimihenkilöiden asema ja tarve muuttuvissa puunhankintaorganisaatioissa on yksi keskustelunaihe. Jatkossa heitä on myös koneyrityksissä. - Toimihenkilöitä tulee olemaan järkiään kaikissa isommissa yrityksissä. Se on välttämättömyys, näkee Lehtomäki. - Se on kuitenkin taas yksi asia joka pitää ottaa huomioon neuvotteluissa ja hinnoittelussa. Aivan suoraa tietä ei Lehtomäen mielestä kuitenkaan metsäyhtiöiden organisaatioista yritysmaailmaan tulla. - Metsäyhtiöiden toimihenkilöt eivät ole valmiita yrityskäyttöön. Heillä on omat asenteensa. Heidät pitää ehdottomasti laittaa koulun penkille ja räätälöidä heille täsmäkoulutus alue-/avainyritysten toimihenkilöksi. Lehtomäen konehalli ja toimistotilat sijaitsevat Multian Kukontiellä, aivan Multian Sahan kupeessa. - Avainyrityksissä toimihenkilön toimenkuvan on oltava paljon laajempi ja monipuolisempi kuin metsäyhtiössä. Paperitöiden ohella myös tekniikka pitää tuntea, pitää pystyä antamaan teknistä apua maastoon, siirtämään koneita, ja korjaamaankin. Veljekset Lehtomäki Oy Veljekset Lehtomäki Oy on perustettu vuonna Yrityksen perustivat veljekset Markku, Erkki ja Pertti Lehtomäki. Nyt Markku ja Erkki ovat jo osin eläkkeellä ja seuraava sukupolvi, Marko, Jani ja Jari ovat mukana yrityksen toiminnassa, heistä Marko on varatoimitusjohtaja. Veljekset tekivät metsätöitä maataloustraktorilla jo 60 luvulla. Yrityksen perustamisen myötä maataloustraktorin rinnalle hankittiin ensimmäinen metsätraktori. Ensimmäinen harvesteri tuli taloon yritys rakensi uudet toimitilat Multian Kukontielle ja samana vuonna aloittivat Lehtomäen pyöräkuormaajat Multian Sahan töissä. 90-luvulla kalustoon kuului muutaman vuoden ajan myös puutavara-auto. Yritys on Metsäliiton alueyrittäjä ja UPM:n avainyrittäjä. Metsäliiton töissä on kuusi omaa koneketjua ja UPM:n puita korjaa kaksi omaa ja kaksi osayrittäjän ketjua. Korjattava puu- määrä on lähes kuutiometriä. Veljekset Lehtomäki on merkittävä työllistäjä Multialla kunnan toiseksi suurin yksityinen työnantaja. Työntekijöitä on yli 30. Työntekijät myös viihtyvät. Väen vaihtuvuus on Lehtomäillä ollut minimaalista, kiitos panostusten henkilöstön hyvinvointiin. - Meille on myös kunniakysymys, että pystymme työllistämään porukan läpi vuoden, sanoo Pertti. Yritys on kasvanut vuosien mittaan hitaasti ja varmasti. - Kasvu ei ole ollut itsetarkoitus, se on tullut luonnollisesti. Veljekset Lehtomäki on Pertin mielestä yrityksenä nyt siinä vaiheessa, että tulevaisuuteen voi katsoa luottavaisin mielin. Meillä on nuoria jatkajia, joilla on halua ja intoa kehittää yritystä eteenpäin. Ainakin yhden uuden tukijalan rakentaminen yritykseen on vilahdellut mielessä. - Ulkomaille lähtö ei ole pois laskuista, mutta päätös on punnittava. tosi tarkasti. Myös energiapuubisnestä on harkittu. Koneyrittäjien liiton liittokokous Kokkolassa lokakuuta 12