Energiapuubisneksessä on koneyrittäjille mahdollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiapuubisneksessä on koneyrittäjille mahdollisuus"

Transkriptio

1 Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Pertti Lehtomäki Energiapuubisneksessä on koneyrittäjille mahdollisuus - Metsäenergiabisneksessä on koneyrittäjille erittäin suuri mahdollisuus. Tämän asian etsikkoaika on juuri nyt, herättelee Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja Pertti Lehtomäki koneyrittäjäkentän liikemiesvaistoja. Itsestään asiat eivät kuitenkaan oikeaan suuntaan etene. - Ei bisnes tipahda meille ilmaiseksi suoraan suuhun. Meidän on oltava yrittäjinä ja myös liittona hyvin hereillä, että nähdään mihin ollaan menossa ja mitä on tulossa. Energiabisneksessä on todellakin potentiaalia. Tällä hetkellä - Juna on tällä hetkellä liikkeellä ja nyt on huolehdittava, että koneyrittäjät ovat varmasti tuossa junassa. Toivon ja uskon vahvasti, että tämä bisnes jää koneyrittäjien näppeihin pienempiä lämpölaitoksia ja megawattikauppaa myöten. energiapuuta korjataan ja käytetään kolmisen miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuoteen 2015 mennessä määrä on aikomus nostaa 8-10 miljoonaan kuutioon. Parhaillaan suunnitellaan isoja polttolaitoksia monille paikkakunnille. Esimerkiksi Jyväskylään suunnitteilla oleva laitos tarvitsee rekkakuormallisen puuenergiaa joka kahdeksas minuutti, joka päivä ja joka viikko vuodesta toiseen. Pelkästään se nielee kaiken metsähakkeen ja kannotkin isolta alueelta. 8

2 Pertti Lehtomäki on keskittynyt yrityksensä johtamiseen. En ole enää vuosiin ajanut konetta muuta kuin ihan nauttimismielessä. Metsäkoneala on tiukka bisnes, jossa pärjätäkseen pitää onnistua jokaisella osa-alueella hyvin. Miten onnistut konekaupoissa, miten ostoissa yleensä, miten henkilöstöasiat, miten neuvottelut asiakkaan kanssa kokonaisuus on monen tekijän summa ja siihen on keskityttävä kunnolla. Ei pelkkää työtä, vaan koko bisnes - Ellemme nyt ole aktiivisesti asialla, on pelkona, että koneyrittäjien osaksi jää metsäenergiatoiminnoissa pelkästään työn tekeminen raaka-aineen korjuu - ja varsinaisen bisneksen ottavat haltuunsa jotkut muut toimijatahot. Joitakin viitteitä tästä on jo näkyvissä, sanoo Lehtomäki, mutta ei osoittele suoraan mihinkään suuntaan. - Meidän pitää pystyä tuomaan selkeästi esille ja vakuuttamaan kaikki siitä, että koneyrittäjillä on valmiina kaikki se osaaminen, jota kasvavassa energiapuubisneksessä tarvitaan. Metsäenergian tuottaminen täydentäisi Lehtomäen mukaan vahvasti koneyrittäjien palvelutarjontaa. - Se ei sovi kenellekään, niin hyvin kuin meille. Meillä on värkit olemassa, tarpeet lisäinvestointeihin ovat hyvin pienet ja logistiikka-asiat pystytään varmasti ratkaisemaan. Energiasta oppia liiketoimintaan Metsäkoneyrittäjät taistelevat muuttuvassa toimintakentässä vuosi vuodelta heikkenevän kannattavuuden kanssa. Suuri osa yrityksistä tekee jo nollatulosta tai suorastaan tappiota. Uusi, markkinatalouden ehdoilla syntynyt energiapuutoimiala voisi antaa sykäyksen tämän kehityksen kääntämiseen. - Uskon, että metsäenergiabisnes voi toimia vauhdittajana uudenlaiseen liiketoiminta-ajatteluun ja yrittäjyyteen myös perinteisen koneyrittämisen kohdalla. Puun osto kuvaan mukaan Metsäenergiabisneksen tekoon kuuluu yrittäjän oma puunhankinta. Kuinka sitten jatkossa, onko kaikki puun osto osa tulevaisuuden metsäkonebisnestä? - Olen sanonut monessa tilanteessa, ja sanon sen nytkin. Kyllä se on. Kokeiluja tehdään jatkuvasti eri puolilla Suomea, joskaan ei vielä kovin suuressa mittakaavassa. Kymmenen vuoden päästä asia saattaa olla hyvin ajankohtainen. Nyt näyttää siltä, että yhtiöt ainakin toistaiseksi haluavat pitää puunoston omissa näpeissään. Ostomiehet ovat jää- 9

3 mässä metsäyhtiöihin, vaikka ne muuten ajavat omia organisaatioitaan alas. Vaikka Lehtomäki näkee selvänä, että teollisuuden raakaainehankinta ajan myötä ulkoistetaan yrittäjävetoiseksi, ei asia ole aivan yksinkertainen. Yksi iso ongelma on rahoitus, riittävätkö siihen yrittäjien resurssit vai onko siihen rakennettavissa aivan uudenlainen malli yhdessä asiakkaan kanssa. Yritykset kasvavat, pienillekin tilaa Lehtomäkien metsäkonekalustossa on nyt 16 konetta, lähes puoliksi Ponsseja ja Deerejä. Ydinliiketoimintaan puunkorjuuseen keskittymisestä kertoo se, että jo puolet koneista on huoltosopimuksella. - Me tarvitsemme kaikenkokoisia yrityksiä, vastaa Pertti Lehtomäki kysymykseen millaiseksi alan yrityskenttä on alue-/avainyrittäjyyden myötä muovautumassa. - Tarvitaan isompia vetureita, mutta myös pieniä. Tämän päivän muotisanan, verkostoitumisen, kautta tilaa ja tarvetta on kaikille. Verkostoituminen ei kuitenkaan käy helpolla, se on nähty. Muutosvastarintaa on ollut, ja siirtyminen uuteen aikaan on aiheuttanut selviä kasvukipuja ja epäluuloja, osin aiheesta osin aiheetta. Ihmiset ovat erilaisia ja kaikkien henkilökemiatkaan eivät aina sovi yhteen. - Uudenlainen yhteistoiminta on synnytettävä hienovaraisella mielellä ja siinä nimikkeilläkin on iso rooli. Aluksi käytetty aliurakoitsija/aliyrittäjä nimike oli huono; moni näki ja koki sen negatiivisena, sanoo Lehtomäki, joka tunnetaan rauhallisena, sovittelevana ja tarkasti sanansa valitsevana järjestömiehenä. Itse viljelen osayrittäjä -käsitettä, se on pehmeämpi. Liiton puheenjohtaja näkee nykyisen kehitysvaiheen hyvin pitkälle sukupolvikysymyksenä. - Koneyrittäjien keski-ikä huitelee yli 50 vuoden ja kulu- neina vuosikymmeninä on hommat totuttu tekemään määrätyllä tavalla; siitä ei helposti luovuta. Nuoremmat yrittäjät ajattelevat selvästi virkeämmin ja myönteisemmin: he näkevät yhteistyön mahdollisuudet. - Minun mielestäni muutos on edennyt kuitenkin aika hyvin ja jokainen on löytämässä oman paikkansa. Nyt tapaa jo tosi tyytyväisiä osayrittäjiä, sellaisia, jotka ovat saaneet isompia puumääriä ja jopa paremman hinnan kuin aiemmin omin sopimuksin. Pertti Lehtomäki, itsekin Metsäliiton alue- ja UPM:n avainyrittäjä, suhtautuu asiaan hyvin positiivisesti kuten yleensäkin uudistuksiin. - Kun on mukana muutoksessa. sitä voi myös ohjata haluttuun suuntaan. Mihin kehitys sitten menee ja millaiseksi metsäkoneyritysten kenttä muotoutuu. Monenko yrittäjän tai yrittäjäverkoston kanssa teollisuus sopimuksia jatkossa tekee? Nykyisissä alueurakoissa puumäärät ovat mottia. Siitä laskien sopimuskumppaneita voisi olla , yrittäjiä tietysti verkostojen kautta paljon enemmän, laskee Lehtomäki. Neuvotteluasema vahvistuu Yksi ikiaikainen selitys alan kehnoon kannattavuuteen on ollut yrittäjien heikko neuvotteluasema. Muutosten myötä yrittäjät ovat vahvemmilla, uskoo Lehtomäki. - Neuvotteluasema on ollut se, mikä on ol- Kun on mukana muutoksessa, sitä voi ohjata haluttuun suuntaan lut, mutta syy ei ole ollut yksin metsäteollisuudessa. Pienissä yrityksissä toiminta on konekeskeistä. Meillä on puutteita neuvottelutaidoissa ja bisnesajattelussa. On toimittu liiaksi mutu-tuntumalla, ilman oikeaa kustannustietoisuutta ja siksi on annettu liian helposti neuvottelutilanteessa periksi. Isommat yrityskoot on selvä vahvuus alalle. Kyllä neuvotteluasema paranee, jos neuvottelee kym- menen ketjun töistä. Yrittäjien neuvotteluasemaa parantaa Lehtomäen mukaan myös se, että yrityksen omat asiat ovat tiptop -kunnossa. Kun yritys toimii lakien ja asetusten mukaan ja hoitaa kaikki velvoitteensa kirjaimellisesti, niin neuvottelupöydässä voi olla tosi tiukkanakin, eikä hinta ole se ensimmäinen, johon tuijotetaan. Ei suurilla asiakkailla ole nykyisessä sertifikaattien maailmassa halua eikä varaa ajaa yritystä kannattamattomaan toimintaan. Kustannustietoisuus on kaiken a ja o Pertti Lehtomäki seuraa yrityksensä kaluston kannattavuutta tarkasti ja konekohtaisesti. Se on ainoa keino pysyä selvillä koneyrityksen tilanteesta. Ei ole sellaista fakiiria, joka sanoo miten kone tuottaa, ellei ole seurantaa, se on kaiken a ja o. - Tämä on niin pääomavaltainen ala, että tässä tulee noutaja niin äkkiä, ettei huomaakaan. Silloin on aika myöhäistä ruveta tekemään mitään, kun huomaa kassan olevan tyhjä. Faktatieto on myös neuvottelupöytään mennessä arvokas asia. Seuranta vaatii kyllä työtä, 10

4 mutta se kannattaa varmasti. Viime aikoina on paljon puhuttu siitä, että metsäkonealallakin olisi siirryttävä laskutukseen nykyisin vallitsevan tilityskäytännön sijaan. Vasta valmistuneen selvityksen mukaan kuitenkin vain 27 prosenttia koneyrittäjistä haluaisi laskuttaa palveluksistaan, loput pitävät tilitystä parempana ja vähätöisempänä. Lehtomäki epäilee hieman selvitystuloksen oikeellisuutta, mutta myöntää, että ihmiset ovat erilaisia. Tiedän toki monta yrittäjää, jotka ovat sitä mieltä, ettei missään tapauksessa, ja vieläkö meille lisätöitä yritetään tuputtaa Tottahan Lehtomäki ymmärtää näitäkin yrittäjiä. - Varsinkin yhden-kahden koneen yrittäjät antavat jo muutenkin 16 tuntia päivässä yritykselleen; siinä paperiasiat saattavat tuntua toissijaisilta ja turhilta. - Kyllä laskutus on ainoa oikea käytäntö ja siihen ollaan siirtymässä hyvin pian. Liittokin on ollut tämän asian kanssa hyvin hereillä ja meiltä löytyy valmiuksia auttaa jäsenistöä. Järjestömies Veljekset Lehtomäki Oyn toimitusjohtaja Pertti Lehtomäki on 52 vuoden iässä jo pitkän linjan metsäkonemies. Takana on yrittäjyyttä pian 35 vuotta, metsätöitä sitäkin pidempään. Koneyrittäjien liiton puheenjohtajana yhdeksättä vuotta istuva Lehtomäki on kokenut koko koneellisen puunkorjuun kehityksen maataloustraktoriajoilta tähän päivään. Järjestötyötä on takana kaikkiaan jo yli neljännesvuosisata, ensin Keski-Suomen Koneyrittäjissä ja nyt liiton ykköspaikalla. Kyllähän järjestöstä on tullut minulle jo kuin toinen koti. - Metsäkonealalla on paljon Yrityksen hallinnon pyörittämisen ja luottamustoimien välistä Pertti Lehtomäki ehtii aika ajoin metsäänkin koneiden siirtoon. 11

5 Yksi tukijalka Lehtomäkien liiketoiminnassa on Multian Sahan tukkien ja valmiiden tuotteiden käsittely. Nyt töissä on kolme konetta. Kuuseen erikoistunut Multian Saha tuottaa vuodessa n kuutiometriä sahatavaraa, lähinnä vientiin. asioita, joita ei voi ajaa kuin järjestön kautta, sanoo Lehtomäki kysymykseen järjestäytymisen eduista. - Tänä päivänä vaikuttaminen on hyvin helsinkikeskeistä ja siksi yksittäiselle yrittäjälle hyvin vaikeaa. Liitolta kysytään lausuntoja ja kommentteja mitä erilaisimmista asioista; jos järjestöä ei olisi, koneyrittäjien peukalonjälki ei näkyisi yhtä vahvasti kuin nyt. - Vaikuttaminen on kuin maratonjuoksu, hetkessä ei tapahdu mitään, vaan se on pitkäjänteistä työtä, sitä on tehtävä vuodesta toiseen. On vain uskottava asiaansa, ja siihen että ääni kuuluu. Joskus voi kulua 5-6 vuottakin ennen kun päätöksiä tulee ja tulokset alkavat näkyä luvun alkuvuosina Koneyrittäjien liiton asema muuttui kilpailulain uudistuksen myötä radikaalisti. Yhteisten taksaneuvottelujen aika päättyi. Lehtomäen mielestä liitto on tuon jälkeen löytänyt hyvin uuden neuvovan ja kouluttavan roolin. Liiton harteilla on myös kolmen toimialan puun, maan ja turpeen työehdoista sopiminen ja uusissa sertifikaattiasioissa liitto on ottanut merkittävän vaikuttajan aseman. Liiton onnistumisesta uuden roolin löytämisessä kertoo Lehtomäen mukaan myös jäsenmäärä. - Se ei ole romahtanut, paremminkin päinvastoin, oikeastaan jäsenistön määrä on kasvanut lähes näihin päiviin saakka. Nyt kun vanhaa polvea lopettaa ja yrityskoot kasvavat jäsenmäärä on vakiintunut ja saattaa kääntyä laskuunkin. Nyt tosin energiapuupuolelta tulee jatkuvasti uusia jäseniä. Lehtomäki ei lähde luettelemaan kymmeniä syitä miksi yrittäjän kannattaa järjestöön kuulua, vaan yleistää. Kyllä tie on huomattavasti tasaisempi taivaltaa eteenpäin, kun on mukana liitossa. Itsellä ei tulisi mieleenkään, ettenkö kuuluisi. Ja nyt en puhu liiton luottamushenkilönä vaan yrittäjänä. Toimihenkilöt koneyrityksiin? Toimihenkilöiden asema ja tarve muuttuvissa puunhankintaorganisaatioissa on yksi keskustelunaihe. Jatkossa heitä on myös koneyrityksissä. - Toimihenkilöitä tulee olemaan järkiään kaikissa isommissa yrityksissä. Se on välttämättömyys, näkee Lehtomäki. - Se on kuitenkin taas yksi asia joka pitää ottaa huomioon neuvotteluissa ja hinnoittelussa. Aivan suoraa tietä ei Lehtomäen mielestä kuitenkaan metsäyhtiöiden organisaatioista yritysmaailmaan tulla. - Metsäyhtiöiden toimihenkilöt eivät ole valmiita yrityskäyttöön. Heillä on omat asenteensa. Heidät pitää ehdottomasti laittaa koulun penkille ja räätälöidä heille täsmäkoulutus alue-/avainyritysten toimihenkilöksi. Lehtomäen konehalli ja toimistotilat sijaitsevat Multian Kukontiellä, aivan Multian Sahan kupeessa. - Avainyrityksissä toimihenkilön toimenkuvan on oltava paljon laajempi ja monipuolisempi kuin metsäyhtiössä. Paperitöiden ohella myös tekniikka pitää tuntea, pitää pystyä antamaan teknistä apua maastoon, siirtämään koneita, ja korjaamaankin. Veljekset Lehtomäki Oy Veljekset Lehtomäki Oy on perustettu vuonna Yrityksen perustivat veljekset Markku, Erkki ja Pertti Lehtomäki. Nyt Markku ja Erkki ovat jo osin eläkkeellä ja seuraava sukupolvi, Marko, Jani ja Jari ovat mukana yrityksen toiminnassa, heistä Marko on varatoimitusjohtaja. Veljekset tekivät metsätöitä maataloustraktorilla jo 60 luvulla. Yrityksen perustamisen myötä maataloustraktorin rinnalle hankittiin ensimmäinen metsätraktori. Ensimmäinen harvesteri tuli taloon yritys rakensi uudet toimitilat Multian Kukontielle ja samana vuonna aloittivat Lehtomäen pyöräkuormaajat Multian Sahan töissä. 90-luvulla kalustoon kuului muutaman vuoden ajan myös puutavara-auto. Yritys on Metsäliiton alueyrittäjä ja UPM:n avainyrittäjä. Metsäliiton töissä on kuusi omaa koneketjua ja UPM:n puita korjaa kaksi omaa ja kaksi osayrittäjän ketjua. Korjattava puu- määrä on lähes kuutiometriä. Veljekset Lehtomäki on merkittävä työllistäjä Multialla kunnan toiseksi suurin yksityinen työnantaja. Työntekijöitä on yli 30. Työntekijät myös viihtyvät. Väen vaihtuvuus on Lehtomäillä ollut minimaalista, kiitos panostusten henkilöstön hyvinvointiin. - Meille on myös kunniakysymys, että pystymme työllistämään porukan läpi vuoden, sanoo Pertti. Yritys on kasvanut vuosien mittaan hitaasti ja varmasti. - Kasvu ei ole ollut itsetarkoitus, se on tullut luonnollisesti. Veljekset Lehtomäki on Pertin mielestä yrityksenä nyt siinä vaiheessa, että tulevaisuuteen voi katsoa luottavaisin mielin. Meillä on nuoria jatkajia, joilla on halua ja intoa kehittää yritystä eteenpäin. Ainakin yhden uuden tukijalan rakentaminen yritykseen on vilahdellut mielessä. - Ulkomaille lähtö ei ole pois laskuista, mutta päätös on punnittava. tosi tarkasti. Myös energiapuubisnestä on harkittu. Koneyrittäjien liiton liittokokous Kokkolassa lokakuuta 12

Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa

Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa Mika Rekilä Tapio Räsänen Helsingin yliopisto Metsäteho Oy Laajavastuinen yrittäjyys Laajavastuisella yrittäjyydellä tarkoitetaan puunhankinnassa töiden uudenlaista

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla. Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014

Ajankohtaista konetyöaloilla. Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014 Ajankohtaista konetyöaloilla Lehdistötilaisuus 24.10.2014 Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous 25.-26.10.2014 1 Paikalla Timo Tolppa, Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Jarmo Mäki-Uuro,

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Koneyrittäjän uusi toimenkuva resurssin tarjoajasta palvelun tuottajaksi. Palveluntuottajan näkökulma. Asko Piirainen Puheenjohtaja 5.11.

Koneyrittäjän uusi toimenkuva resurssin tarjoajasta palvelun tuottajaksi. Palveluntuottajan näkökulma. Asko Piirainen Puheenjohtaja 5.11. Koneyrittäjän uusi toimenkuva resurssin tarjoajasta palvelun tuottajaksi Palveluntuottajan näkökulma Asko Piirainen Puheenjohtaja 5.11.2015 Puunhankinnan uudet tavat ja työkalut seminaari 5.11.2015 Koneyrittäjät

Lisätiedot

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.

Lisätiedot

Tilastot 2013. Näin tilasto tehtiin Metsätrans kokoaa vuosittain tilaston puunkorjuualalla toimivista koneyrittäjistä. Yrittäjätilastossa ovat mukana

Tilastot 2013. Näin tilasto tehtiin Metsätrans kokoaa vuosittain tilaston puunkorjuualalla toimivista koneyrittäjistä. Yrittäjätilastossa ovat mukana 5 Tilastot Vuosi toi metsiin myös uutta ympäristöystävällisempää tekniikkaa. ProSilva lanseerasi viime vuonna maailman ensimmäisen hybridiharvesterin. Näin tilasto tehtiin Metsätrans kokoaa vuosittain

Lisätiedot

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus Energiaosuuskuntien puunhankinta Keski Pohjanmaalla Tutkija Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos, Kannus Hyödyntämätöntä energiapuupotentiaalia Keski Pohjanmaan metsistä löytyisi runsaasti. Osuuskuntien

Lisätiedot

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus 1. Johdanto 2 Metsäkoneyrittäjän vastuu puunkorjuussa on jatkuvasti kasvanut. Koneellisen hakkuun osuus pystykorjuusta on noussut noin 95 prosenttiin.

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Kaksi toimintalinjaa: Puunhankinnan logistiikka ja verkostoituminen Työvoiman saatavuus

Lisätiedot

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat Design thinkingin pääaskeleet: Määritä Tutki Ideoi Tee Prototyyppi Kehitä Lanseeraa Opi

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1 Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes. 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö

Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes. 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes 7.11.2006, Pudasjärvi 14.11.2006, Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö Koneyrittäjien liitto energia-, maarakennusja metsäalan koneyrittäjien järjestö perustettu

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Hakkuu ja metsäkuljetus Haketus ja kuljetus Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Tiedotustilaisuus Joensuu 16.10.2015 Simo Jaakkola, varatj. Turvetuotanto Infra 1 Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT Pekka Mäkinen SISÄLTÖ TEORIA lamasta yrittäjyyden mahdollisuuksien lähteistä ja muodoista TODELLISUUS UUDET MUODOT, KASVU Joseph Alois Schumpeter 1883 1950 1911: Theorie

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät

Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Arvoisat yrittäjäkollegat, vuorineuvos Isotalo, emeritukset, yhteistyökumppanit ja kaikki yrittäjän ystävät Kun minua pyydettiin pitämään puhe tänään tässä juhlassamme, käsitin ensin, että minua pyydettiin

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012

osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012 Hämeen Hammashoito osuuskunta Hyvää yrittäjyydestä 19-20.9.2012 Riitta Serlachius Perustettu 9.10. 2007 Tampereella Perustajajäseniä 9 Jäsenet, 12 hammaslääkäriä, toimivat yksityissektorilla ammatinharjoittajina

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013

Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Puuston hoito sekäpuiden ja vesakon poisto Esa Nykänen 13.4.2013 Uudenmaan Metsäurakointi Oy Perustettu 2005 Toimitusjohtaja Esa Nykänen Työntekijöitä 15 henkilöä Liikevaihto 1,1 milj. Alv 0% Palvelut

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012

Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Tilitoimistojen Asiakkuudet helmikuu 2012 Raportin kohderyhmä: Yrityspalvelu Pirjo Lundeqvist Oy Vastaajia yhteensä: 19 1 Raportin lukuohjeet - Raportin alussa näytetään tää indeksit: it Indeksi tarkoittaa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Puun energiakäyttö Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010 Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Riittääkö raaka-ainetta? Energiametsät Harvennusten, peltojen, peltoheittojen

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille

Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Uuden sukupolven rekrytointiportaali nuorille, koulutetuille ammattilaisille Anna työnantajille mahdollisuus löytää juuri sinut! www.heebo.fi Mikä ihmeen Heebo? Nuorten, koulutettujen ammattilaisten rekrytointiportaali

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011

Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät. Jouni Pennanen 4.11.2011 Energiaosuuskuntien tulevaisuudennäkymät Jouni Pennanen 4.11.2011 Lämpöyritykset Suomessa Lämpöyritykset Suomessa Ilmastosopimuksen tavoitteet Kioton sopimus velvoittaa kehittyneitä maita vähentämään 5,2

Lisätiedot

Metsäenergiantuottajan ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020. Metsäkoulutapaaminen 19.11.2015 /el

Metsäenergiantuottajan ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020. Metsäkoulutapaaminen 19.11.2015 /el Metsäenergiantuottajan ammattiosaaminen nyt ja vuonna 2020 Metsäkoulutapaaminen 19.11.2015 /el Esityksen sisältö 1.Tulosten taustaa 2.Osaamistarpeet ammatissa nyt 3.Koulutettujen osaaminen ammatissa 4.Osaamistarpeet

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Keski-Suomi KEURUU KONNEVESI KANNONKOSKI KYYJÄRVI LANNEVESI HANNULA. kasvattajaseurana

Keski-Suomi KEURUU KONNEVESI KANNONKOSKI KYYJÄRVI LANNEVESI HANNULA. kasvattajaseurana Keski-Suomi KEURUU KONNEVESI KANNONKOSKI KYYJÄRVI LANNEVESI HANNULA POP Pankki PK-yritystoiminta, nuori yrittäjyys - kasvuyrittäjyys hyvä kosketuspinta alkaviin yrittäjiin olemme iloisia kun yritys kasvaa

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Sisä-Suomen metsäpäivä 2012, Jämsänkoski Perustiedot Koneyrittäjistä: energia-, maarakennus- ja metsäalan

Lisätiedot

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla!

Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! Maanrakennusalan arki rallattamaan MaaRaksan avulla! MaaRaksa auttaa yritystä: Parantamaan kannattavuutta tuomalla tehdyt työt ja tarvikkeet laskutukseen Säästämään aikaa poistamalla moneen kertaan samojen

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

METVIRO-seminaari 2009 3.2.2009 Tampere, TTY. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja, Koneyrittäjien liitto

METVIRO-seminaari 2009 3.2.2009 Tampere, TTY. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja, Koneyrittäjien liitto Asentajien osaamisvaatimuksia koneyrittäjien näkökulmasta toimintaympäristö koneyritys osana prosessia korjaus ja huolto koneyrityksessä asentajavaatimukset METVIROseminaari 2009 3.2.2009 Tampere, TTY

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

PONSSE EH25 energiapuukoura

PONSSE EH25 energiapuukoura PONSSE EH25 energiapuukoura Ponsselta työkalu energiapuualalle RATKAISUNA UUSI EH25 ENERGIAPUUKOURA Energiapuun hankinnasta on muodostumassa pysyvä osa puunhankinnan kokonaiskuvaa. Valtion tukemana Suomeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot