ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POKELY 557/ /2010 (ISLH /Ha-7) Käsittelijä Sirpa Catalano Puhelinnumero Projektikoodi S10232 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi AmmattiURA -hanke, muut seutukunnat Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Veli Mäkinen Sähköpostiosoite veli.makinen@pkky.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Eija Karvinen Sähköpostiosoite eija.karvinen@pkky.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Hankkeen lähtökohtina ovat olleet toisaalta ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta valmistuvien työllistymisprosentin ja/tai jatko-opiskelupaikkaan sijoittumisprosentin nostamistarve, toisaalta Pohjois- Karjalan alueella todettu pula kädentaitoammattilaisista. Kohderyhmänä hankkeessa ovat olleet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) Keski-Karjalan seutukunnan ja Pielisen Karjalan seutukunnan opinto-ohjaajat, erityisopettajat, kuraattorit, opettajat, muu ohjaushenkilöstö ja ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret ja aikuiset opiskelijat, mukaanlukien maahanmuuttajat sekä ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneet. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymään kuuluu kahdeksan ammattiopistoa: Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, tekniikka ja kulttuuri, Pohjois- Karjalan ammattiopisto Kitee, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes, Pohjois.Karjalan ammattiopisto Outokumpu ja Pohjois- Karjalan ammattiopisto Valtimo sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto. EURA JÄRJESTELMÄ 1/7

2 Kohderyhmän valinta suhteessa lähtökohtiin osoittautui aiheelliseksi: ammatillisten oppilaitosten opettajien ja muun ohjaushenkilöstön panostus opiskelijoiden työllistymisvalmiuksien kehittämiseen on erittäin oleellista. Hankkeen tavoitteena on ollut saada aikaan kokonaisvaltainen, monipuolinen ja opiskelijalähtöinen ohjauspalvelu, jonka avulla PKKY:stä valmistuvien perustutkinto-opiskelijoiden keskimääräinen työllistymisprosentti nousee 60:een, jatko-opintoihin sijoitumisprosentti 20:een ja opintojen negatiivinen keskeyttämisaste laskee 6,5 %:iin. Ohjauspalvelu tarkoittaa moniammatillista yhteistyötä, jossa tavoitteena ovat opiskelijan oman osaamispääoman aktiiviset hyödyntämistaidot ja työmarkkinoilla liikkumistaidot. Tavoitteiden asettamisen jälkeen työmarkkinat muuttuivat radikaalisti sekä alueellisella, kansallisella että globaalilla tasolla, joten määrällisten työllistymistavoittteiden saavuttaminen oli varsin haasteellista. Toisaalta juuri vaikean työllisyystilanteen aikana on tarpeen kehittää koulutuksen ja työn välistä yhteyskanavaa valmiiksi seuraavaa noususuhdannetta ja tulevaa työvoimatarvetta varten. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hankkeen (ja sen sisarhankkeen, Joensuun seutukunnalla toimivan AmmattiUra-hankkeen) kohderyhmänä on ollut ison organisaation (PKKY) opetus- ja ohjaushenkilöstö, useita satoja henkilöitä toisistaan kaukanakin olevilla paikkakunnilla. Yhteisen ajattelun ja käsitteistön luomiseksi muodostettiin uraohjaajaverkosto, jonka säännölliset tapaamiset ovat edistäneet tavoitteiden yhtäläistä saavuttamista molempien hnakkeiden toiminta-alueella. Hankkeella on yhteinen ohjausryhmä Joensuun seutukunnalla toimivan AmmattiUra -hankkeen kanssa. Ohjausryhmätyöskentely- ja koulutusyhteistyötä ja muuta projektiyhteistyötä on tehty Etelä-Savon Koulutus Oy:n Venttiili -hankkeen ja Ammattiopisto Luovin Urakompassi -hankkeen kanssa. Tiedonvaihtoa ja yhteistyötä on myös muiden itäsuomalaisten ESR:n toimintalinja 2:een (Työllistyminen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen) kuuluvien projektien kanssa: mm. Itä-Suomen yliopiston Pohjois-Karjalan Työllisyysfoorumin kanssa. Raportointikaudella on jatkettu yhteistyötä myös PKKY:n ja Joensuun Nuoriosoverstas ry:n yhdessä toteuttaman Nuorten Tuki -hankkeen sekä PKKY:n Pohjois-Karjalan Verkko-opisto -hankkeen kanssa ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Creative Managers -hankkeen kanssa. Käytännön yhteistyötä hanke on tehnyt työhallinnon paikallistason kanssa; yhteistyö työelämän ja jatkoopinto-oppilaitosten kanssa on konkretisoitunut mm. yhdessä AmmattiUra -hankkeen kanssa valmisteltujen, sittemmin PKKY:n oppilaitosten vastuulle siirtyneiden rekrytointimessujen muodossa. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen tiedotussuunnitelman ydinkohdat ovat olleet: 1. viestiä selkeästi ja kattavasti kohderyhmille, sidosryhmille ja suurelle yleisölle; 2. tunnusten ja logojen asianmukainen käyttö; 3. kanavina lehtijutut, monisteet ja painetut esitteet sekä muu hankkeen nimellä varustettu tiedotukseen liittyvä materiaali; 4. tiedottamiskustannusten kohtuullisuus. Hankkeella on olleet www-sivut ja erillinen leikekansio, johon koottiin eri tiedotusvälineissä ilmestyneet EURA JÄRJESTELMÄ 2/7

3 hanketta koskevat jutut. Sisäistä tiedottamista (PKKY:n henkilöstö ja opiskelijat) on toteutettu lisäksi sähköpostitse ja suusanallisesti erilaisissa kokouksissa ja henkilöstötilaisuuksissa. Tiedotukseen liittyväksi materiaaliksi on hankitttu hankkeen nimellä ja EU-lipulla varustettuja led-valo -avaimenperiä, muistitikkuja sekä yhdesssä Etelä-Savon Venttiili -hankkeen kanssa kaksipuolisia peilejä muistuttamaan itsearvioinnin tärkeydestä. Materiaalia jaettiin hankkeen eri tilaisuuksissa. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen yhdeksi vahvuudeksi aioittu ja pääosin osoittautunutkin toimintatapa, jossa kehittäjiksi (= hankkeen toteutukseen osallistuneita oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöitä, joilla on vahva tuntuma kohderyhmään ja oppilaitoksen olosuhteisiin ja kehittämistarpeisiin) on rekrytoitu mahdollisimman suuri joukko eri oppilaitoksissa toimivia vakinaisia henkilöitä, on tuonut myös ongelmia. Vaikka kehittämissopimuksia on pyritty solmimaan vain erittäin motivoituneiden, itse kehittämistehtäväänsä hankkeen tavoitteiden rajoissa muotoilemassa olleiden henkilöiden kanssa, ovat oppilaitosten muuttuvat tilanteet saaneet aikaan sen, että suunniteltu kehittäminen ja resurssien käyttö ei ole jokaisen kohdalla täysimittaisena toteutunut. Hankkeen aikana on solmittu eri laajuisia kehittämissopimuksia. AmmattiUra- ja sen sisarhankkeen AmmattiUra, muut seutukunnat -hankkeen piirissä yhteensä 58 kpl. Toimijoiden toteuttama kehitystyö on pääosin osoittautunut innovatiiviseksi ja ansiokkaaksi. Opiskelijapalvelukeskusten (= ohjausammattilaisten ja opiskelijahallinnon toimijoiden fyysiset yhteistilat, jotka mahdollistavat synergiaedun ja palvelujen kattavuuden, myös palveluiden ulottamisen opetuksen kentälle vastaanottotilojen lisäksi) muodostamista ovat rajanneet hankkeesta riippumattomat ulkoiset olosuhteet eli oppilaitosten tila- ja talousresurssit. Kuitenkin hanke on voinut vaikuttaa oppilaitosten fyysisiin tiloihin sekä tuleviin suunnitelmiin keskuksia edistävästi. Huolimatta näistä hieman hidastavista olosuhdetekijöistä on hankkeen toiminta-alueen kaikissa oppilaitoksissa otettu opiskelijapalvelukeskusajatus tosissaan ja jo aikaan saatu konkreettisia tuloksia tai vähintään vaikutettu keskusten edistymiseen investointija rakennussuunnitelmatasolle. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projekti on sille myönnetyn jatkoajan ( saakka) myötä pystynyt suunnitelman mukaisesti keskittymään ohjausmallien, menetelmien ja materiaalien juurruttamiseen ja levittämiseen koko PKKY:n alueelle eri oppilaitoksiin. Erityisesti ryhmänohjaajan työkalupakin ja toteutussuunitelman sekä työelämään ja jatkokoulutukseen suuntautumisen prosessin ja siihen liittyvän Moodle-kurssin levittämiseen on käytetty resursseja hankkeen loppuvaiheessa. Ko. materiaalin esittelyä ja käytön ohjausta on järjestetty henkilöstö- ja opettajakokouksissa sekä erikseen järjestetyissä tilaisuuksissa, samoin kuin ryhmänohjauskoulutusten yhteydessä. Materiaali on herättänyt myönteistä kiinnostusta ja sen jatkolevittämisen kaikkien ulottuville on sovittu tapahtuvan oppilaitosten toimesta ja resursseilla. Koulutuskuntayhtymän johdon ja pedagogisten esimiesten tietoon on saatettu koonti keskeisimmistä EURA JÄRJESTELMÄ 3/7

4 hankkeen aikana kehitetyistä muistakin malleista ja menetelmistä; mukaan on liitetty esitykset jatkotoimenpiteistä oppilaitostasolla. Opiskelijoiden työllistymisen ja/tai jatko-opintoihin sijoittumisen edistämiseen sekä keskeyttämisen ehkäisyyn vaikuttavat kehittämistoimenpiteet on alunperin valittu kussakin oppilaitoksessa jo hankkeen alkuvaiheessa tarveanalyysiin ja tilanteen kartoitukseen perustuen(vrt. kehittämissopimukset). Kuitenkin kussakin oppilaitoksessa pilotoidut /kehitety toiminnot ovat jo varhaisessa vaiheessa levinneet kehittäjäjoukon yhteisten kuukausittaisten kokoontumisten sekä matkan varrella toteutuneiden benchmarkkausten myötä kaikkien oppilaitosten ulottuville. Hankesuunnitelman mukaiset koulutukset (yleinen ohjauskoulutus, dialogisen ohjauksen ja neuvonnan koulutus, ryhmänohjaajakoulutus, Koulutuksesta työhön -ohjaajakoulutus, Moniammatillinen yhteistyö - koulutus sekä Osaavaksi ohjaajaksi -koulutus) ovat vahvistaneet PKKY:n henkilöstön ohjaustaitoja ja edistäneet yhteisöllistä ohjauksellisuutta opiskelijoiden parhaaksi. Määrällisten tavoitteiden saavuttamisen kaikki tunnusluvut eivät ole vielä käytettävissä, mutta laadullisia tavoitteita (ohjausvoimien vahvistaminen ja keskittäminen palvelujen paremman saavutettavuuden ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi) on jo hyvällä alulla. Määrällisistä tavoitteista läpäisyaste aleni hieman vuodesta 2009, jolloin prosenttiluku oli 68,9; vuonna 2010 se oli 68,1 %. Läpäisyaste kuvaa ohjeajassa tutkintonsa suorittaneiden prosenttiosuutta. Opintojen keskeyttämisasteessa sen sijaan oli pientä parannusta: vuoden 2009 luku oli 8,5 % ja vuoden 2010 luku 8,2 %; tavoitteena oli 6,5 %. Luvussa ovat kuitenkin kaikki, myös "positiivisista syistä" keskeyttäneet eli esim. toiselle koulutusalalle siirtyneet. Tilastokeskuksen viimeisimmät luvut PKKY:stä valmistuneiden osalta seuraavanlaiset: 59,1 % työssä ja 10,0 % jatkokoulutuksessa korkea-asteella. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen tuotoksia ovat seuraavat innovaatiot: - opiskelijapalvelukeskukset eli ohjausammattilaisten ja opiskelijahallinnon toimijoiden fyysiset yhteistilat, jotka mahdollistavat synergiaedun ja palvelujen kattavuuden, myös palvelujen ulottamisen opetuksen kentälle vastaanottotilojen lisäksi. Keskukset muodostavat epävirallisen neuvottelutilan ja madaltavat siten palvelujen piiriin hakeutumista. Keskuksissa on laajimmillaaan tarjolla erityisopetusta, opinto-ohjausta, kirjastopalveluja, nettiyhteydet, työnhakuneuvontaa ja kuraattoripalveluja ja soveltuvin osin myös terveyspalveluja. - Osaajapankki -toiminto on korvattu tietojärjestelmien muutossyistä Wilma-ohjelman lomaketoiminnolla ja kyvyt.fi -ohjelmalla, joka on oppilaitoksille suunnattu portfolio-ohjelma. Kyvyt.fi -ohjelman käyttöönottokoulutus koko PKKY:n alueella on meneillään. - työnhakuvalmiuksien kehittämisen kokonaisprosessin kuvaus integroituneena opetussuunnitelmiin ja opetuksen toteutussuunnitelmiin; prosessiin liittyvä monipuolinen Moodle-kurssi - Dialogisen ohjauksen ja neuvonnan (DON) lähestymistapa avuksi opiskelijavuorovaikutukseen. Itä- Suomen yliopiston koulutuksena on PKKY:ssä hankkeen (ja sen sisarhankkeen) aikana koulutettu yhteensä 15 henkilöä. Jo aiempien prosessien myötä on PKKY:ssä muutama muukin henkilö, joka on perehtynyt EURA JÄRJESTELMÄ 4/7

5 DON:iin; tämä joukko muodostaa organisaation alueelle kattavan, ko. lähestymistapaa elävänä pitävän verkoston. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeen toiminta on sekä tasa-arvo- että yhdenvertaisuuslain mukaista. Varsinaista tasa-arvon edistämistavoitetta projektilla ei ole. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Ehkä oleellisin hyvä käytäntö, jota hankkeessa on edistetty, on opiskelijapalvelukeskusten kokoaminen. Palvelukeskus on helposti saavutettava matalan kynnyksen tila, jossa on asiantuntijapalveluiden (opintojen ohjaus, erityisopetus, kuraattoripalvelu, terveydenhuolto, kirjasto, opiskelijahallinnon palvelut jne) lisäksi mahdollisuudet ryhmätyöskentelylle ja tiedonhankinnalle; opiskelijakunnan toimipiste ja mahdollisuus pienille, nopeasti ideoiduille täydennyskoulutuksille. Opiskelijapalvelukeskus on oppilaitoskampuksen sydän, joka olemassaolollaan, sisustuksellaan ja toimijoidensa osaamisella sekä toimintatavalla viestii opiskelijalle välittämisen, huomioimisen ja kunnioituksen kulttuurista. Hankkeen edistäminä hyvinä käytäntöinä voi lisäksi mainita ryhmänohjauksen "toteutussuunnitelman" t.s. ryhmänohjaajan toimenkuvan integroituneena kunkin lukuvuoden opetustoimintaan; dialogisen ohjauksen ja neuvonnan lähestymistavan juurtumisen jo osaan oppilaitoksista; työelämäsuuntautumisen vahvistumisen henkilöstön ja opiskelijoiden ajattelussa ja toiminnassa; työnhakuvalmiuksien kehittämiskurssin Moodlessa; ammatillisten tutkinnonosien opintosuoritusten monimuotoistamisen (vrt. henkilökohtaistaminen) sekä oppimisstudiotoiminnan ja sen joustavan yhdistämisen työpajatoimintaan opintojen kärsimättä. Hankkeen tuotoksena on laadittu käsikirjamainen julkaisu, johon on koottu lukijaystävälliseen muotoon kaikki keskeiset hankkeen (ja sen sisarhankkeen) aikana toteutetut ja tuotetut ohjausta yms. edistävät toimet. Julkaisu sisältää myös keskeisten keh 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Hanke on kehittänyt pysyviä rakenteita ja menetelmiä helpottamaan ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja/tai jatko-opintoihin. Siten toiminnan jatkuvuudesta vastaavat kaikki hankkeen kohderyhmään kuuluvat PKKY:n henkilöstön jäsenet. Kehitettyjen toimintamallien, hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden dokumentointi on toteutettu siirrettävyyttä ja juurrutettavuutta silmällä pitäen: selkeästi, yksinkertaisesti ja arjen toimintaan sopivasti. Lisäksi eri mallien kehittäjähenkilöt välittävät työkiertoa hyödyntäen uusia toimintamalleja PKKY:n eri oppilaitoksiin ja soveltuvin osin sidosryhmille. Hankkeen loppuvaihetta on käytetty erityisesti verkostoimaiseen, eri oppilaitoksissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen juurruttamiseen koko PKKY:n alueelle. Opiskelijapalvelukeskukset jäävät fyysisinä tiloina olemaan kauan hankkeen jälkeen ja edistävät siten osaltaan opiskelijalähtöisen, ohjauksellisen oppilaitoskulttuurin kehittymistä. Työnhakumateriaali ja ryhmänohjauksen toteutussuunnitelmamateriaali Moodlessa säilyvät ja päivittyvät uuden orientaation omaksuneiden ryhmänohjaajien avulla. Molempien materiaalien keskitettyyn päivityksen EURA JÄRJESTELMÄ 5/7

6 ohjaukseen on sovittu vuosittainen PKKY-resurssi. DON- ja muut ohjauskoulutukset ovat ratkaisevasti muuttaneet osallistujiensa ajattelu- ja toimintatapaa, mikä näkyy myös oppilaitosten tulevassa arjessa. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 87 % ,00 87 % Kuntien rahoitus ,00 13 % ,58 13 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA ESR-rakennerahasto-ohjelmaan liittyvä, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoittama AmmattiUra -hanke toimi yhdessä sisarhankkeensa AmmattiUra, muut seutukunnat -hankkeen kanssa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä vuosina Hankkeen tavoitteena on ollut edistää Pohjois-Karjalan ammattiopistoista ja aikuisopistosta valmistuvien työllistymistä ja muuta tutkinnon jälkeistä ammatillista toimintaa sekä jatko-opintoihin hakeutumista. Erityistä huomiota on kiinnitetty opintojen loppuunsaattamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista ohjaaviksi periaatteiksi valittiin jo varhaisessa vaiheessa 1. kehittämisen hajauttaminen oppilaitoksiin lähelle opiskelijoita, 2. pyrkimys opiskelijoiden itseohjautuvuuden edistäminen, 3. oppimisen tukipalvelujen nosto tasavertaiseksi ammatillisten taitojen opiskelun rinnalle ja 4. moniammatillisuuden ja yhteisöllisen ohjauksen edistäminen. Keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi käytettiin 1. oppilaitoskohtaisten kehittäjä- / uraohjaajahenkilöiden rekrytoinnin lisäksi 2. monipuolista ohjaukseen liittyvää koulutusta henkilöstölle; 3. opiskelijapalvelukeskusten rakentamista. Opiskelijapalvelukeskus on helposti saavutettava matalan kynnyksen tila, jossa on asiantuntijapalveluiden (opintojen ohjaus, erityisopetus, kuraattoripalvelu, terveydenhuolto, kirjasto, opiskelijahallinnon palvelut jne) lisäksi mahdollisuudet ryhmätyöskentelylle ja tiedonhankinnalle; opiskelijakunnan toimipiste ja mahdollisuus pienille, nopeasti ideoiduille täydennyskoulutuksille. Opiskelijapalvelukeskus on oppilaitoskampuksen sydän, joka olemassaolollaan, sisustuksellaan ja toimijoidensa osaamisella sekä toimintatavalla viestii opiskelijalle välittämisen, huomioimisen ja kunnioituksen kulttuurista. Lisäksi tavoitteiden saavuttamisen keinoiksi kehitettiin 4. ryhmänohjaajuutta ja 5. työnhakuun valmennusta; 6. työpaikkojen ja opiskelijoiden kohtaamista helpottamaan vuosittainen rekrypäivä; 7. rästipajatoimintaa opintojen sujumista vauhdittamaan ja vaihtoehtoistamaan; 8. oppimisstudio- ja työpajatoimintaa erityisiä oppimisen ongelmatilanteita varten. Myös 9. opiskelijahuoltoryhmien toimintaa jäntevöitettiin ja laadittiin EURA JÄRJESTELMÄ 6/7

7 sekä sähköiseen muotoon että paperiversioksi 10. uusien opiskelijoiden PKKY-kohtainen Hakijan opas. Hankkeen laadullisina tuloksina voidaan mainita ohjausosaamisen ja -asenteen kehittyminen ja laajapohjaistuminen koko koulutusorganisaation alueella. Samalla ohjausosaaminen on syventynyt, ajantasaistunut ja kehittynyt opiskelijaa paremmin huomioivaksi ja tasavertaista neuvottelua sisältäväksi. Tasa-arvoa ja molemminpuolista kunnioitusta henkivä ohjaus mahdollistaa opiskelijoiden omien voimavarojen täysimittaisen käyttööntulon heidän ammatillisen tulevaisuutensa kehittymisen perustaksi. Määrällisistä tavoitteista on hankkeen lopetusvaiheessa käytettävissä vain hieman vanhoja lukuja. Läpäisyaste aleni hieman vuodesta 2009, jolloin prosenttiluku oli 68,9; vuonna 2010 se oli 68,1%. Läpäisyaste kuvaa ohjeajassa tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuutta. Opintojen keskeyttämisasteessa sen sijaan oli pientä parannusta: vuoden 2009 luku oli 8,5% ja vuoden 2010 luku 8,2%; tavoitteena oli 6,5%. Luvussa ovat kuitenkin kaikki, myös "positiivisista syistä" keskeyttäneet eli esim. toiselle koulutusalalle siirtyneet. Tilastokeskuksen viimeisimpien (2010) työllistymis- ja jatkokoulutustietojen mukaan 59,1 % PKKY:stä valmistuneista on työssä ja 10,0 % jatkokoulutuksessa korkea-asteella. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektin asiakirjat arkistoidaan ja kirjanpitoaineisto talletetaan kuntayhtymän arkistoon Joensuuhun. Osoite: Tulliportinkatu 3, F-talo, Joensuu Päiväys ja allekirjoitus Veli Mäkinen suunnittelujohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 7/7