INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU 1. DIPLOMITYÖN MUOTOILUOHJEET

Transkriptio

1 INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU 1. DIPLOMITYÖN MUOTOILUOHJEET 1.1 Fontit ja kirjasinkoot - käytettävä kirjasinlaji (fontti) on perustekstissä Times New Roman (tai Times Roman) - käytettävä kirjasinkoko perustekstissä on 12 pt - käytettävä kirjasinlaji (fontti) on otsikoissa Arial (tai Helvetica tai lähinnä vastaava) - muulla ohjelmalla kuin Word:illa työskenneltäessä (esim. Latex) valitse lähinnä vastaavat fontit (kirjasinkoot ja rivivälit kuitenkin tässäkin tapauksessa perusohjeen mukaan) - otsikoiden kirjasinkoot ovat: pääotsikot 16 pt (bold), alaotsikot 14 pt (bold) - käytettävä riviväli on 1 (single line space) 1.2 Marginaalit - marginaalit perustekstissä riippuvat työn tulostustavasta - liimasidontaa varten yksipuolisena tulostettavassa työssä marginaalit ovat o vasen reuna 35 mm o oikea reuna 20 mm o yläreuna 25 mm o alareuna 30 mm - liimasidontaa varten kaksipuolisena tulostettavassa työssä vasen ja oikea marginaali vaihdetaan keskenään parillisilla sivuilla 1.3 Palstantasaus ja tavutus - perusteksti tasataan molempiin reunoihin - teksti on syytä tavuttaa, sillä tasaus ei missään tilanteessa saa johtaa kohtuuttoman suuriin sanaväleihin - englanniksi kirjoitetuissa töissä ei tavutusta tule yleensä käyttää - otsikot tasataan vasemmalle - tekstissä ei käytetä kappaleiden sisennystä, vasen laita kuten otsikoissa tekstikappaleiden perään jätetään yksi tyhjä rivi 12 pt 1.4 Otsikot ja lukujen numerointi - vain perustekstin otsikot numeroidaan; numeroa ei siis merkitä sisällys-, kuva-, taulukko- ja symboliluetteloille eikä lähdeluettelolle - lukujen numeroiden perään ei otsikoissa laiteta pistettä - päälukujen otsikoiden (ml. Sisällysluettelo-, Kuvat-, Symbolit- ja Lähteet-otsikot) perään jätetään 12 pt väli, alalukujen otsikoiden perään 6 pt väli 1.5 Sivunumerointi - sivunumerot alkavat juosta ensimmäiseltä varsinaiselta tekstisivulta; etulehteä, tiivistelmiä, sisällysluetteloa jne. ei numeroida - sivunumerointi päättyy lähdeluettelon viimeiselle sivulle - sivunumerot sijoitetaan sivun alalaitaan (footer) keskelle - pääluvut aloitetaan aina uudelta sivulta; kaksipuolisena tulostettavassa työssä ne aloitetaan parittomalta sivulta, jolloin tarvittaessa väliin lisätään tyhjä sivu, joka numeroidaan tavanomaiseen tapaan 1

2 1.6 Liitteiden numerointi - liitteet numeroidaan juoksevasti arabialaisin numeroin (ei kirjaimin, ei roomalaisin numeroin) - liitteisiin merkitään liitenumero ja liitekohtainen sivunumerointi sivun ylälaitaan (header) ulkoreunaan (yksipuolista tulostusta varten oikeaan reunaan, kaksipuolista tulostusta varten reunaa vaihdellen) - merkintätapa on seuraava: Liite X (x/xx), missä X = liitteen numero, x = liitekohtainen sivu-numero ja xx = liitteen kokonaissivumäärä - kaksipuolista tulostusta käytettäessä liitteet sovitetaan alkamaan aina parittomilta sivuilta - sisällysluettelossa mainitaan liitteen numeron lisäksi liitteen otsikko ja sivumäärä (tekstiosan juokseva numerointi ei ulotu liitteisiin) 1.7 Lähdeviittaukset Lähdeviittausten laatimiseen on olemassa useita eri järjestelmiä. Sovi käytettävä järjestelmä diplomityösi valvojan kanssa. Tekstissä oleva viite sisältää mahdollisimman lyhyesti tiedot, joiden avulla viitteen voi yhdistää lähdeluettelon täydelliseen lähdeviitteeseen. Tekstiviite sijoitetaan tavallisimmin kaarisuluissa tekstikohtaan, joka liittyy lähteeseen. Luvun tai kappaleen otsikkoa ei pidä kuormittaa tekstiviitteellä. Jos lähde liittyy vain yhteen virkkeeseen, viite sijoitetaan ennen virkkeen lopettavaa pistettä (Peirce 1934). Jos lähde liittyy useampaan virkkeeseen, esimerkiksi koko kappaleeseen, viite sijoitetaan viimeisen virkkeen jälkeen omaksi virkkeeksi. (Peirce 1934.) Tekstiviitettä voi täydentää sivunumerolla, mikä onkin huomaavaista lukijaa kohtaan. SFS standardin mukaan tekstiviitteissä voidaan käyttää nimivuosijärjestelmää, numeroviitejärjestelmää tai alaviitejärjestelmää. Nimi-vuosijärjestelmässä ("Harvardin järjestelmässä") tekstiviite on tekijän nimi tai kahden tekijän nimet tai ensimmäisen tekijän nimi ja et al. (= et alii) sekä julkaisuvuosi. Näin asian esittävät sekä Adams (1989, s ) että Boyd ja Callen (1997) sekä Davids et al. (1995), mutta muutkin tulkinnat (Einstein 1900) ovat mahdollisia. Numeroviittausjärjestelmässä tekstiviite on numero. Viitettä voi täydentää sivunumerolla. Viitteet numeroidaan juoksevasti esiintymisjärjestyksessä tai laajan lähdeluettelon tapauksessa viitteiden aakkosjärjestyksessä. Näin asian esittävät sekä Adams (18, s ) että Boyd ja Callen (19) sekä Davids et al. (20), mutta muutkin tulkinnat (21) ovat mahdollisia. Alaviitejärjestelmässä numeroviitettä täydentää sivun alareunaan tai luvun loppuun sijoitettu alaviite, jossa esiintyy vähintään tekijän nimi, julkaisun nimi ja usein sivunumero(t). Alaviitteet numeroidaan samoin kuin tekstiviitteet. Myös alaviitejärjestelmää käytettäessä on esitettävä täydellinen lähdeluettelo tekstin lopussa. Alaviitejärjestelmässä tekstiviitteenä käytetään usein yläindeksiä. Näin asian esittävät sekä Adams 18 että Boyd ja Callen 19 sekä Davids et al. 20, mutta muutkin tulkinnat 21 ovat mahdollisia. 2

3 18 Adams, Introduction to Physics, 1989, s Boyd ja Callen, Advanced Physics, Davids et al., Physics, Einstein, Basic Physics, Kuvien, taulukoiden ja kaavojen numerointi - kuvat, taulukot ja kaavat numeroidaan kukin ryhmä erikseen juoksevasti - kuvateksti sijoitetaan kuvan alle keskitetysti tai vasemmalle tasattuna - taulukkoteksti sijoitetaan taulukon yläpuolelle taulukon reunaan vasemmalle tasattuna - kuva- ja taulukkonumeroiden jälkeen ei tule pistettä tai muuta välimerkkiä - kaavan numero sijoitetaan kaavan kanssa samalle riville kaarisuluissa oikealle tasattuna - numeroidut kaavat sijoitetaan vakiomääräisesti sisennetysti tai keskitetysti; kaavat kirjoitetaan kursiivilla, ellei ole erityistä syytä tehdä toisin - kuvien, taulukoiden ja kaavojen numeroinnin sekä niihin liittyvien tekstien sijoittelun tulee olla koko työssä yhdenmukainen 1.9 Etulehti ja tiivistelmät - etulehti ja tiivistelmä laaditaan insinööritieteiden korkeakoulun antamien mallien mukaisesti. Työhön liitettävät tiivistelmälomakkeen suomen-, ruotsin ja englanninkieliset pohjat löytyvät insinööritieteiden korkeakoulun INTO-sivujen lomakkeista. - Suomenkielisessä työssä laaditaan tiivistelmä suomeksi ja englanniksi, ruotsinkielisessä ruotsiksi ja englanniksi. Englanninkielisessä työssä suomen- ja ruotsinkieliset tekevät englanninkielisen tiivistelmän lisäksi suomen- tai ruotsinkielisen tiivistelmän koulukielensä mukaan. Englanninkielisten maisteriohjelmien ulkolaiset opiskelijat tekevät vain englanninkielisen tiivistelmän. Näiden lisäksi työhön voi liittää haluttaessa toisen tai kolmannenkin tiivistelmän tekijän äidinkielellä tms Värit ja arkistointi - työssä voidaan käyttää myös värikuvia; perusteksti ja otsikot ovat mustaa 1.11 Lähdeluettelon tekeminen Lähdeluettelon tekeminen kuuluu olennaisena osana tieteelliseen julkaisutoimintaan. Viittausten käytöstä on säädetty Tekijänoikeuslaissa ja ulkoasu painetun aineiston osalta on määritelty SFS standardissa Lähdeluettelossa viitteet luetellaan aakkosjärjestyksessä, numerojärjestyksessä tai aakkosnumerojärjestyksessä. Aakkosjärjestystä käytettäessä viitteet aakkostetaan tekijöiden sukunimen, yhteisönimen tai julkaisunimen mukaan. Saman tekijän teokset ovat aikajärjestyksessä. Tekstissä käytetään nimi-vuosijärjestelmää. Numerojärjestystä käytettäessä viitteet esiintyvät ja numeroidaan siinä järjestyksessä, kuin ne esiintyvät tekstissä. Tekstissä käytetään numeroviitejärjestelmää. Aakkosnumerojärjestystä käytettäessä viitteet aakkostetaan tekijöiden nimien tai niiden puuttuessa teosten nimien mukaan ja numeroidaan sen jälkeen juoksevasti. Tekstissä käytetään numeroviitejärjestelmää. 3

4 Myös alaviitejärjestelmää käytettäessä on esitettävä täydellinen lähdeluettelo tekstin lopussa. Lukijan kannalta helpoin on nimi-vuosijärjestelmää, koska usein viitteen voi tunnistaa jo tekstiviitteestä ilman viiteluettelon selaamista. Lisäksi nimivuosijärjestelmä on kätevä, koska ei tarvita numeroiden ja julkaisujen välistä kirjanpitoa. Nimi-vuosijärjestelmän etu on myös se, ettei se ole yhtä herkkä painovirheille kuin numeroviitejärjestelmä. Lisätietoja löydät kirjoista: Kauranen, Ilkka, Mustakallio, Mikko & Palmgren, Virpi. (2006) Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. Otaniemi TKK. 109 s. ISBN x Nykänen, Olli. (2002) Toimivaa tekstiä. Opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki. 212 s. ISBN X. Tirronen, Kerttu, Rautanen, Teemu & Ukskoski, Leena. (1998) Tutkijan julkaisuopas. Espoo: VTT. 96 s. + liitt. 32 s. ISBN Esimerkkejä Elektroninen aineisto Kausijulkaisujen artikkelit Artikkelin tai muun itsenäisen osan tekijä: vastuuhenkilö tai -yhteisö (pakollinen) Julkaisu- tai päivitysvuosi Harvardin järjestelmässä (pakollinen) Itsenäisen osan nimi/otsikko (pakollinen) Kausijulkaisun nimi (pakollinen) Viestintyyppi (pakollinen) Laitos (pakollinen) Kausijulkaisun yksittäistä osaa koskeva merkintä (pakollinen) Sijainti emojulkaisussa (pakollinen) Viittaamisen ajankohta (Pakollinen verkkodokumenteille, muille valinnainen) Huomautukset (valinnainen) Saatavuus eli verkko-osoite tai DOI-numero (pakollinen) Standardinumero (pakollinen) Maloka, Iamir E. & Harhim, Emad T. (2004) Estimation of the surface tension of a pure liquid. Petroleum science and technology. [Verkkolehti]. Vol. 22: S [Viitattu ]. Saatavissa: ISSN (painettu) ISSN (sähköinen). Lassalle, V. L., Failla, M. D., Vallés, E. M. & Martin-Martinez, J. M. (2004) Chemical modi-fication of styrene-butadiene-styrene co-polymer by grafting of N-carbamyl maleamic acid. Journal of adhesion science and technology. [Verkkolehti]. Vol. 18:15. S [Viitattu ]. Saatavissa: DOI: / ISSN Sähköiset ilmoitustaulut, keskustelulistat ja sähköpostiviestit Viestin lähettäjä (pakollinen) Julkaisu- tai päivitysvuosi Harvardin järjestelmässä (pakollinen) Viestin otsikko (pakollinen) Postituslistan tai keskusteluryhmän nimi (pakollinen) Viestintyyppi (pakollinen) Julkaisupaikka (pakollinen) Julkaisija (pakollinen) Julkaisu- tai päivitysaika (pakollinen) Viittaamisen ajankohta (pakollinen) Huomautukset (valinnainen) Saatavuus ja verkko-osoite tai DOI-numero (pakollinen) Sloan, B. (2001) NetLibrary evaluates buyout proposal. Dig_ref digital reference service\ s discussion group dig_ref@egroups.com. [verkkoaineisto] Yahoo groups: Dig_ref messages [Viitattu ]. Saatavissa: /groups.yahoo.com/group/dig_ref/message/

5 Painettu aineisto Lehtiartikkelit Tekijä(t). (Julkaisuvuosi) Otsikko. Lehden nimi. Volyymin numero. Lehden numero. Sivut, joilla artikkeli on. ISSN-numero. Al-Jabari, M. (2004) Dynamics of chelation-supercritical fluid extraction from wood fibers. Journal of separation science. Vol. 27:9. S ISSN Kirjat, sarjajulkaisut ja raportit Tekijä(t), toimittaja(t) (Julkaisuvuosi) Otsikko. Painos, jos useita. Kustannuspaikka: Kustantaja. Kokonaissivumäärä. Mahdollinen sarjamerkintö ja/tai raporttikoodi. ISBN-numero. Wilson, S. (1984) Electron correlation in molecules. 2. painos. Oxford, United Kingdom: Clar-endon Press. 281 s. (International series of monographs on chemistry 11). ISBN Raghavendra, C. R., Sivaligam, K. M. & Znati, T. F. (toim.) (2004) Wireless sensor networks. Boston, Illinois, USA: Kluwer Academic. 426 s. ISBN Mote, C. D. Jr. & Johnson, R. J. (1991) Skiing trauma and safety: eight international symposi-um. Philadelphia, USA: ASIM. 270 s. ASIM special technical publication 1104 ASIM-STP ISBN Opinnäytteet Tekijä. (Julkaisuvuosi) Otsikko. Opinnäyte. Korkeakoulu tai yliopisto, laitos tai vastaava. Julkaisupaikka. Sivumäärä. (ISBN- tai ISSN-numero.) Kannala, J. (2004) Viemäriputken muodon määrittäminen videokuvasta. Diplomityö. Teknillinen korkeakoulu, teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto. Espoo. 76 s. Ilonen, P. (2004) Kaleidoskooppi. Lasipalatsin restauroinnin suunnittelu- ja toteutusprosessin koko kuva. Lisensiaatintyö. Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto. Espoo. 136 s. 6. Konferenssiesitelmät Tekijä(t). (Julkaisuvuosi) Esitelmän nimi. Teoksessa: (tai In: ) Konferenssijulkaisun tekijät. Konferenssijulkaisun nimi. Painos. Konferenssin pitopaikka ja aika. Kustannuspaikka. Kustantaja tai konferenssin järjestäjä. Mahdollinen sarjamerkintö tai lehden tiedot. Sivut, joilla esitelmä on. ISBN-numero. Graefe, G & Shapiro, L D. (1991) Data compression and database performance. Teoksessa: Kumar, Vijay & Unger, E. A. Proceedings of the 1991 Symposium on applied computing. Kansas City, Missouri, USA Los Alamitos, California, USA: IEEE Computer Society Press. S ISBN Oliveira, P. J. & Issa, R. I. (2003) Numerical aspects of an algorithm for the Eulerian simula-tion of two-phase flows. Teoksessa: Morgan, K. & Weatherill, N. P. (eds.) ECCOMAS Com-putational fluid dynamics conference part V. University of Wales, Swansea, United Kingdom International journal for numerical methods in fluids Vol. 43: S ISSN (DOI: /fld.508). Kokoomateosten osat Tekijä(t). (Julkaisuvuosi) Otsikko. Teoksessa: (In: )Koko teoksen toimittaja(t) maininta (toim./ed./eds.). Koko teoksen nimi. Painos. Kustannuspaikka: Kustantaja. Sivut, joilla kirjoitus on. Mahdollinen sarjamerkintö. ISBN-numero. 5

6 Jonson, M. (1992) Tunneling times in quantum mechanical tunneling. Teoksessa: Ferry, David K. & Jacoboni, Carlo (toim.) Quantum transport in semiconductors. New York, New York, USA: Plenum Press. S (Physics of solids and liquids). ISBN Standardit Standardin tunnus ja numero. (Julkaisuvuosi) Standardin nimi. Painos, mikäli ei ensimmäinen. Kustannuspaikka: Kustantaja. Sivumäärä. SFS-EN (2004) Hissien suunnittelua ja rakentamista koskevat turvallisuusohjeet. Käytössä olevat hissit. Osa 80: Säännöt käytössä olevien henkilö- ja tavarahenkilöhissien turvallisuuden parantamiseksi. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto. 72 s. Patentit Julkaisumaa ja patentin numero. (Julkaisuvuosi) Patentin nimi. Patentin haltija, kotipaikka. (Patentin keksijä) Hakemuksen numero, jättöpäivämäärä. Julkaisupäivämäärä. Sivumäärä. TELLABS. Menetelmä ja laitteisto signaalin käsittelemiseksi tietoliikennelaitteistossa. Keksijä: LAAMANEN, H. Hak. FI Pat. FI Diplomityön mallipohja Esimerkki diplomityön mallipohjasta löytyy osoitteesta 6