Jätteiden erilliskeräyksen tehostaminen alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella

Transkriptio

1 Jätteiden erilliskeräyksen tehostaminen alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella

2 2 Sisällys 1. Johdanto Bio- ja hyötyjätteiden jätehuollon nykytila Jaoston toimialueen tämän hetkiset biojätteen jätehuoltopalvelut Jaoston toimialueen tämän hetkiset hyötyjätteiden jätehuoltopalvelut Kerätyt seka- ja biojätteen määrät jätehuoltojaoston toimialueella Kerättyjen hyötyjätteiden määrät jätehuoltojaoston toimialueella Sekajätteen koostumus Erilliskeräyksen tehostaminen jätetaksalla Jätetaksan nykyinen ohjaavuus Toimenpide-ehdotus 1: Biojätteen jätehuollon muuttaminen maksuttomaksi Toimenpide-ehdotus 2: Edullisempi aluejätepisteen käyttäjän vuosimaksu biojätteet kompostoiville talouksille Toimenpide-ehdotus 3: Vain sekajätteestä peritään jätemaksu Toimenpide-ehdotus 4: Jätetaksan kehittäminen yleisen jätepolitiikan laadinnan yhteydessä Erilliskeräyksen tehostaminen jätehuoltomääräyksillä Jätehuoltomääräysten nykyinen ohjaavuus Toimenpide-ehdotus 1: Bio- ja hyötyjätteiden nykyisten erilliskeräysvelvoitteiden muuttaminen Biojätteen nykyisten erilliskeräysvelvoitteiden tiukentaminen Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden asettaminen Toimenpide-ehdotus 2: Bio- ja hyötyjätteiden kiinteistöittäisten kuljetusalueiden laajentaminen Toimenpide-ehdotus 3: Biojäteastian nykyisen tyhjennysvälin pidentäminen Johtopäätökset Liitteet Lähteet... 32

3 3 1. Johdanto Jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti jätteiden kierrätystä eli materiaalihyötykäyttöä tulisi lisätä suhteessa jätteiden energiahyötykäyttöön ja loppusijoitukseen. Jäteasetuksen ja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että 50 painoprosenttia yhdyskuntajätteestä kierrätetään vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on varsin haastava, sillä Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysaste on viime vuosina ollut runsaat 30 %. Lisäksi Euroopan komission joulukuussa 2015 esittelemän ns. kiertotalouspaketin mukaan yhdyskuntajätteen ja pakkausjätteen kierrätykselle sekä kaatopaikkakäsittelyn vähentämiselle asetetut tavoitteet tulevat tiukentumaan. Esimerkiksi nykyinen yhdyskuntajätteen kierrätystavoite tiukentuisi 60 %:iin vuonna 2025 ja 65 %:iin vuonna (Ympäristöministeriö, 2015). Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella jätteiden erilliskeräyksen tehostamisesta on keskusteltu paljon. Kunnallisten jätehuoltomääräysten valmistelutyön yhteydessä vuonna 2014 osa toimialueen kunnista nosti esille erityisesti hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden tuomisen osaksi jätehuoltomääräyksiä. Myös joidenkin kuntalaisten kommenteissa asiaa pidettiin tärkeänä. Valmistelutyön yhteydessä jätehuoltomääräyksiin ei kuitenkaan tuolloin pystytty asettamaan velvoiterajoja kiinteistöittäiselle pakkausjätteen keräykselle, koska tuolloin valtioneuvoston asetuksen pakkauksista ja pakkausjätteistä (VNA 518/2014) valmistelutyö oli vielä kesken. Tämän vuoksi asetuksen sisältö ei ollut tiedossa, eikä tuottajien kanssa ollut päästy neuvottelemaan keräyksen käynnistämisestä. Myös operatiivisen toiminnan sekä kustannusvaikutusten arviointi oli kesken. Jätehuoltojaosto kuitenkin totesi tuolloin, että valmistelutyöhön on ryhdyttävä mahdollisimman pian, jotta erilliskeräysvelvoitteet voidaan ottaa mukaan jätehuoltomääräyksiin heti seuraavassa jätehuoltomääräysten päivityksessä. Lisäksi vuoden 2016 jätetaksan hyväksymisen yhteydessä ( ) jätehuoltojaosto lisäsi päätökseen jätteiden erilliskeräyksen tehostamiseen liittyvän ponnen. Ponnen mukaan yhteistyössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa selvitetään uudenlaisia toimenpiteitä 1 4 talouden kiinteistöjen erilliskeräyksen tehostamiseksi erityisesti biojätteen osalta. Päätöksen mukaan kaikki erilliskeräyksen tehostamiseen tähtäävät selvitykset tuodaan jaoston käsittelyyn syyskuuhun 2016 mennessä. Erilliskeräyksen tehostaminen on jätelain jätehierarkian mukainen toimenpide, mutta erilliskeräyksen tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet on kuitenkin tehtävä tietopohjaisesti siten, että toimenpiteiden aiheuttamat ympäristöhyödyt ja kustannusvaikutukset sekä muut vaikutukset on kattavasti arvioitu. Jätehuoltoviranomaisen tehtävistä pääasiassa jätehuoltomääräyksillä ja jätetaksalla on vaikutusta jätteiden erilliskeräyksen tehostamisessa. Jätehuoltomääräykset edustavat hallinnollista ohjauskeinoa, kun taas jätetaksa on jätehuollon taloudellisista ohjauskeinoista merkittävin. Edellä mainittujen jätehuoltoviranomaisen toimivallassa olevien toimenpiteiden lisäksi jätteiden erilliskeräyksen tehostamiseksi on käytettävissä myös muita keinoja, joilla pystyttäisiin tehostamaan erityisesti 1-4 talouden kiinteistöjen erilliskeräystä. Näitä ovat esimerkiksi jätteiden alueellisen keräyksen edelleen kehittäminen, kimppa-astioiden houkuttelevuuden lisääminen tai monilokerokeräyksen hyödyntäminen, joiden käyttöönotosta päättäminen ei kuitenkaan kuulu jätehuoltojaoston päätäntävaltaan. Nämä ovat jäteyhtiön operatiiviseen toimintaan liittyviä asioita, joiden käyttöönotosta päättää jäteyhtiön hallitus. Päätöksiin voi siten vaikuttaa osakaskuntien omistajaohjauksella. Omistajaohjauksen kautta on käytettävissä laajemmat keinot erilliskeräyksen tehostamiseksi kuin on jätehuoltoviranomaisen toimivallassa. Tämän selvityksen tarkoituksena on tarkastella jätehuoltoviranomaisen toimivaltaan liittyvien toimenpiteiden tarjoamia mahdollisuuksia jätteiden erilliskeräyksen tehostamiseksi alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella. Tarkastelussa keskitytään jätetaksan ja jätehuoltomääräysten mahdollistamiin toimenpiteisiin. Toimenpiteistä tarkastellaan niiden tuomia hyötyjä, mutta myös niihin liittyviä haasteita ja mahdollisia jatkoselvitystarpeita. Selvityksessä keskitytään kunnan vastuulle kuuluvan bio-

4 4 jätteen erilliskeräyksen tehostamiseen sekä tuottajavastuun alaisista jätteistä pakkausjätteiden erilliskeräyksen tehostamiseen, koska lainsäädäntö mahdollistaa kunnalle pakkausjätteiden täydentävän keräyksen järjestämisen. Muut asumisessa syntyvät jätejakeet on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle. 2. Bio- ja hyötyjätteiden jätehuollon nykytila 2.1 Jaoston toimialueen tämän hetkiset biojätteen jätehuoltopalvelut Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella biojätettä kerätään tällä hetkellä 16 kunnassa jätehuoltojaoston erikseen määrittelemillä keräysalueilla. Biojätteen voi myös kompostoida kiinteistöllään jätehuoltomääräysten mukaisesti. Biojätteen erilliskeräyksen piirissä on tällä hetkellä kiinteistöä (tilanne ). Määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2012 lähtien noin kiinteistöllä vuodessa (Kuva 1). Määrässä ovat mukana sekä jätehuoltomääräysten velvoittamana kaikki vähintään 5 asuinhuoneiston kiinteistöt että tätä pienemmät kiinteistöt, jotka ovat vapaaehtoisesti liittyneet biojätteen erilliskeräykseen. Kuva 1 Biojätteen erilliskeräyksen piirissä olevien kiinteistöjen määrä

5 5 Biojätteen erilliskeräyksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen määrän kasvua selittävät useat tekijät. Vuonna 2014 astuivat voimaan uudet kunnalliset jätehuoltomääräykset, joissa biojätteen erilliskeräysvelvoite laajeni uusiin kuntiin. Samana vuonna myös biojätteen erilliskeräysalueita tarkastettiin jätehuoltojaostossa. Vuosien aikana on myös tehty taloudellisia ohjaustoimenpiteitä jätetaksalla siten, että biojätteen jätehuoltoa on tuettu aikaisempaa voimakkaammin jätetaksassa. Myös tällä on saatu houkuteltua uusia kiinteistöjä biojätteen erilliskeräyksen piiriin. Kaikista biojätteen erilliskeräykseen liittyneistä kiinteistöistä 27 % on kimppa-astioiden käyttäjiä. Biokimppaan kuuluu keskimäärin 3 kiinteistöä. Vuoden 2016 alusta alkanut maksuton lasin ja metallin erilliskeräys kiinteistöiltä, joilla on biojätteen erilliskeräys, on lisännyt kiinnostusta myös biojätteen erilliskeräykseen. Toimialueen kompostoivien kiinteistöjen määrää ei voida täysin luotettavasti arvioida. Ecochange Oy:n biojätteen kimppa- ja aluekeräyksen mahdollisuuksia selvittäneessä raportissa on arvioitu, että Pirkanmaalla noin 35 % kiinteistöistä kompostoisi biojätteensä omatoimisesti. (Ecochange Oy, 2014). 2.2 Jaoston toimialueen tämän hetkiset hyötyjätteiden jätehuoltopalvelut Pakkausjätteitä koskevassa tuottajavastuulainsäädännössä on tapahtunut muutoksia uuden jätelain astuttua voimaan vuonna Vuoden 2016 alusta lähtien pakkausjätteiden tuottajavastuun laajeneminen täydeksi tuottajavastuuksi siirsi kuluttajapakkausten keräysverkoston järjestämisen kunnilta tuottajien vastuulle. Vuoden 2016 alusta alkaen kotitalouksissa syntyvän pakkausjätteen keräyksestä ovat vastanneet tuotteita pakkaavat ja pakattuja tuotteita maahantuovat yritykset. Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy vastaa tuottajayhteisöjen puolesta kuluttajapakkausten jätehuollosta, joten kuluttajapakkausten keräysverkoston rakentaminen, ylläpito ja kehittäminen sekä materiaali- ja energiahyötykäyttöratkaisuista päättäminen kuuluu Rinki Oy:lle. Muutoksen vuoksi Pirkanmaan Jätehuollon ylläpitämästä ekopisteverkostosta siirtyi lähinnä kauppojen yhteydessä olevaa pistettä Rinki Oy:n vastuulle ja hoidettavaksi. Rinki-ekopisteet sijoittuvat enimmäkseen kauppapaikkojen läheisyyteen ja tarjoavat osassa pisteistä aiemman palvelutarjonnan lisäksi myös muovipakkausten keräyspalvelua. (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 2016, Rinki Oy 2016) Rinki-ekopisteiden lisäksi alueellinen jätehuoltojaosto on päättänyt ( , 28 ) täydentää toistaiseksi pakkausjätteiden keräystä jätelain 35 :n mukaisesti. Kunnan täydentävän keräyksen kautta tullut pakkausjäte on jätelain 35.1 :n mukaisesti toimitettava tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Kartonkia, pahvia, lasia ja metallia kerätään tällä hetkellä alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella ekopisteissä (164 kpl), jäteasemilla (21 kpl) ja jätteenkäsittelykeskuksissa (2 kpl). Ekopisteitä on enemmän niillä alueilla, joilla Rinki-ekopisteitä on vähän tai ei lainkaan. Ekopisteillä tarjotaan lasin ja metallin keräystä ja osalla ekopisteistä myös kartongin keräystä. Kartongin keräys painottuu Tampereen ja ympäryskuntien alueelle. Lisäksi Pirkanmaan Jätehuollon toimialueella toteutetaan kiertäviä keräyksiä mm. metallille (Repe & Romu). Lasille, metallille ja kartongille on tarjolla tietyin edellytyksin myös kiinteistöittäistä erilliskeräystä koko toimialueella. Lisäksi erikseen rajatulla alueella Tampereella on tarjolla hyötyjätteiden Kotiporttikeräyspalvelua (Pirkanmaan Jätehuolto 2016). Lasille, metallille ja kartongille ei ole toimialueella erilliskeräysvelvoitteita, vaan kiinteistökohtaiseen keräykseen liittyminen on tällä hetkellä vapaaehtoista. Lasin erilliskeräyksen piirissä on tällä hetkellä kiinteistöä (tilanne ). Kaikista lasin erilliskeräykseen liittyneistä kiinteistöistä 17 % on kimppa-astioiden käyttäjiä. Lasikimppaan kuuluu keskimäärin 3 kiinteistöä. Lasin erilliskeräyksen piirissä olevien kiinteistöjen määrä on vuoden 2016

6 6 aikana moninkertaistunut vuoden 2015 lopun tilanteeseen verrattuna (kuva 2). Muutos johtuu vuoden 2016 alusta lähtien tarjotusta maksuttomasta metallin- ja lasinkeräyksestä, jota tarjotaan biojätteen erilliskeräyksen piirissä oleville kiinteistöille. Kuva 2 Lasin erilliskeräyksen piirissä olevien kiinteistöjen määrä Metallin erilliskeräyksen piirissä on tällä hetkellä kiinteistöä (tilanne ). Kaikista metallin erilliskeräykseen liittyneistä kiinteistöistä 17 % on kimppa-astioiden käyttäjiä. Metallikimppaan kuuluu keskimäärin 3 kiinteistöä. Kuten lasin, myös metallin osalta erilliskeräyksen piirissä olevien kiinteistöjen määrä on moninkertaistunut vuoden 2016 alkupuoliskolla (kuva 3). Tähän on syynä vuoden 2016 alusta alkanut maksuton lasin ja metallin keräys, joka on houkutellut kiinteistöjä parantamaan hyötyjätteidensä erilliskeräystä.

7 7 Kuva 3 Metallin erilliskeräyksen piirissä olevien kiinteistöjen määrä Kartongin erilliskeräyksen piirissä on tällä hetkellä kiinteistöä. Kaikista kartongin erilliskeräykseen liittyneistä kiinteistöistä 15 % on kimppa-astioiden käyttäjiä. Kartonkikimppaan kuuluu keskimäärin 2,5 kiinteistöä. 2.3 Kerätyt seka- ja biojätteen määrät jätehuoltojaoston toimialueella Olemassa olevilla jätehuoltopalveluilla toimialueen järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kerättiin vuonna tonnia sekajätettä ja tonnia biojätettä. Sekajätteen määrä on viime vuodet pysynyt samalla tasolla (taulukko 1). Kerätyn biojätteen määrä on puolestaan laskenut lievästi vuosien välisenä aikana, vaikka biojätteen erilliskeräyksen piirissä olevien kiinteistöjen määrä on samanaikaisesti lisääntynyt. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n arvion mukaan taloudellisen taantuman seurauksena kuluttajakäyttäytymisen muutokset sekä kasvanut tietoisuus jätteen synnyn ehkäisystä (esim. ruokahävikin vähentäminen) ovat voineet vaikuttaa kerätyn biojätteen määrän hienoiseen vähentymiseen, vaikka erilliskeräyksen piirissä olevien kiinteistöjen määrä onkin kasvanut.

8 8 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n syksyllä 2016 toteuttaman lajittelututkimuksen alustavien tulosten mukaan ihmisten lajittelukäyttäytymisessä ei olisi tapahtunut muutoksia biojätteen lajittelun osalta, joilla voitaisiin selittää vuosittain kerätyn biojätteen määrän hienoista vähentymistä. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kerätty seka- ja biojäte (t) Sekajäte Biojäte Taulukko 1 Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kerätty jäte vuosina (Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vuosikertomus 2015) Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kerätyn sekajätteen määrä toimialueen asukasta kohden on pysynyt viime vuodet samalla tasolla. Myös biojätekeräyksessä kerätyn biojätteen määrä asukasta kohden on pysynyt vakaana. Taulukossa 2 esitetään järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kerätyn jätteen määrä (kg/asukas) vuosina Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kerätty jäte (kg/as/a) Sekajäte Biojäte Taulukko 2 Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa kerätty jäte asukasta kohden vuosina (Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vuosikertomus 2015) 2.4 Kerättyjen hyötyjätteiden määrät jätehuoltojaoston toimialueella Kotitaloudet ovat toimittaneet metallia, kartonkia, pahvia ja lasia Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueella ekopisteisiin, jäteasemille, jätteenkäsittelykeskuksiin tai kiertäviin keräyksiin. Kartongille, lasille ja metallille on ollut tarjolla myös kiinteistöittäistä erilliskeräystä tietyin edellytyksin. Taulukossa 3 esitetään vuosina vastaanotettujen metallin, kartongin ja pahvin sekä lasin määrät. Talteensaadut hyötyjätteet (t) Metalli Kartonki ja pahvi Lasi Taulukko 3 Talteensaadut hyötyjätteet vuosina (Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vuosikertomus 2015)

9 9 Aiempiin vuosiin verrattuna vastaanotetun hyötyjätteen määrä asukasta kohden on lisääntynyt jonkin verran vuoden 2015 aikana. On mielenkiintoista nähdä, kuinka metallin ja lasin merkittävästi lisääntynyt kiinteistöittäinen keräys vaikuttaa talteensaatujen hyötyjätteiden määriin vuonna Taulukossa 4 esitetään vastaanotetun hyötyjätteen määrät (kg/asukas) vuosina Vastaanotetut hyötyjätteet (kg/as/a) Metalli Kartonki ja pahvi Lasi (pakkaus- ja tasolasi) Taulukko 4 Vastaanotetut hyötyjätteet asukasta kohden vuosina (Lähde: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n vuosikertomukset 2014 ja 2015) 2.5 Sekajätteen koostumus Edellä esitetyt alueellisen jätehuoltojaoston toimialueella talteen saadut bio- ja hyötyjätteiden määrät ovat valtakunnallista keskitasoa. Sekajätteen koostumustutkimukset Suomessa ovat kuitenkin osoittaneet, että sekajäte sisältää kaikkialla vielä paljon hyödynnettävää jätettä, erityisesti biojätettä, paperia, kartonkia ja pahvia sekä muovia. Biojätteen keskimääräinen osuus sekajätemassasta on ollut 32,8 %. Seuraavaksi eniten sekajätteessä on keskimäärin ollut muovia (17,6 %). Kartongin ja pahvin osuus sekajätteessä on ollut 8,6 % ja paperin osuus lähes saman verran (8,1 %). Tekstiilien ja jalkineiden osuus sekajätteessä on ollut 6 %, mutta muita jakeita on sekajätteessä ollut alle 5 % luokkaa. Lasia on keskimäärin ollut 2,5 % ja metallia 2,3 % sekajätteestä. Kuva 4 Valtakunnallisesti vertailukelpoisten tutkimustulosten perusteella laskettu kotitalouksien sekajätteen eri jakeiden keskimääräinen massaosuus jaeluokituksen karkeimmalla tasolla. (Jätelaitosyhdistys ry 2016)

10 10 Helsingin seudun ympäristöpalveluiden vuonna 2015 toteuttamassa sekajätteen koostumustutkimuksessa on todettu, että erot asukasta kohden tuotetun sekajätteen määrässä ovat noudattaneet jätehuoltomääräysten kiinteistökohtaisten erilliskeräysvelvoitteiden laajuutta. HSY:n tutkimuksessa vähiten sekajätettä asukasta kohden muodostui yli 20 huoneiston kiinteistöissä ja suurin sekajätemäärä asukasta kohden muodostui 2 4 huoneiston kiinteistöissä. (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, 2016). Suurempi sekajätteen määrä heijastelee hyötyjätteiden lajittelun puutteita. Tällöin sekajäteastiaan päätyvän jätteen määrä on suurempi kuin kiinteistöillä, joilla hyötyjätteet lajitellaan. Myös Jyväskylän alueella vuonna 2015 toteutetun sekajätteen koostumustutkimuksen tulokset tukevat näkemystä siitä, että jätehuoltomääräysten kiinteistökohtaiset erilliskeräysvelvoitteet vaikuttavat sekajätteen koostumukseen. Jyväskylän alueella on valtakunnan tasolla paras biojätteen keräyssaanto, koska biojätteen osuus sekajätteen keskimääräisestä koostumuksesta on ollut ainoastaan noin 20 %. Jyväskylässä on vuodesta 1996 lähtien edellytetty kaikilta kiinteistöiltä biojätteen erilliskeräystä tai kompostointia. Tutkimustulokset osoittivat myös, että taajama- ja haja-asutusalueiden sekajätteen koostumuksissa on eroja. Haja-asutusalueilta ylipäänsä päätyy sekajätteeseen enemmän biojätettä kuin taajamista. Tämä selittynee sillä, ettei erilliskeräystä ole tarjolla ja biojäte täytyisi kompostoida kiinteistöllä. (Lehtinen, 2015) Pirkanmaan Jätehuolto Oy on toteuttanut sekajätteen koostumustutkimuksen syksyn 2016 aikana. Tutkimuksen tavoitteena on ollut mm. tuottaa paikallista ja vertailukelpoista tietoa sekajätteen laadusta sekä hyötyjätteiden kiinteistöittäisen keräyksen vaikutuksesta siihen. Alustavat tulokset sekajätteen koostumustutkimuksesta esitellään jätehuoltojaoston kokouksessa Erilliskeräyksen tehostaminen jätetaksalla Jätelain (646/2011) 78 :n mukaan kunnan on perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että eri jätejakeiden jätehuollosta perittäviä maksuja voidaan porrastaa niin, että kierrätettävistä jätteistä peritään suhteessa pienempää maksua kuin loppukäsiteltävistä jätteistä. Hinnoittelussa on kuitenkin vältettävä perusteetonta ristiin subventiota eri jätejakeiden välillä ja huolehdittava siitä, että eri jätejakeiden käsittelystä jätteen tuottajalta perittävä kokonaishinta kattaa kustannukset täysimääräisesti. Yleisesti ottaen taksaan perustuvan maksun ei siis tarvitse suoraan vastata kyseisen palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Hyvin yleistä on, että esim. kotitalouksien vaarallisten jätteiden tai kierrätyspisteisiin tuotujen hyötyjätteiden vastaanotto on maksutonta. Joidenkin hyötyjätteiden, kuten erilliskerätyn biojätteen, puujätteen, jne. maksut voivat olla subventoituja, jolloin ne kattavat vain osan palvelun tuottamisen kustannuksista. Maksut voivat olla myös toiseen suuntaan kannustavia eli ylikatteisia. Usein monet loppukäsittelymaksut saattavat olla korkeampia kuin vastaavat kustannukset ja ylijäämällä rahoitetaan maksuttomia ja subventoituja palveluja. Maksuttomien ja subventoitujen palvelujen rahoitukseen voidaan käyttää myös jätelain 78 :n mukaisia perus- tai ekomaksuja. (Kuntaliitto, 2006) Jäteyhtiön tulee talouden suunnittelussa huomioida kaikki sille osoitetut kunnan vastuulla olevat lakisääteiset jätehuoltotehtävät. Jäteyhtiö voi esittää jätehuoltoviranomaiselle vain sellaista jätetaksaa, jonka avulla katetaan kaikki lakisääteisestä jätehuollosta aiheutuvat kustannukset. Jätehuoltoviranomainen ei puolestaan voi hyväksyä sellaista jätetaksaa, jolla ei kateta kaikkia kunnan vastuulla

11 11 olevia lakisääteisiä jätehuoltotehtäviä. Kokonaisuudessaan kunnan jätemaksulla tulee kattaa vähintään seuraavista toiminnoista aiheutuvat kustannukset: jätteen kiinteistöittäinen kuljetus, sekalaisen yhdyskuntajätteen alueellinen vastaanotto, hyödyntämistä varten erilliskerätyn jätteen ja vaarallisen jätteen alueellinen vastaanotto, jätteen kierrätys ja hyödyntäminen sekä jätteen sijoittaminen kaatopaikalle. Lisäksi maksun tulee kattaa käsittelypaikkojen perustamisesta, käytöstä, käytöstä poistamisesta, jälkihoidosta ja ympäristönsuojelulain 59 :n mukaisesta vakuudesta aiheutuvat kustannukset, kunnan lakisääteisen jätehuoltovelvollisuuden toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin rakentamiseen liittyvät investoinnit ja varautuminen niihin sekä kunnan toissijaiseen jätehuollon järjestämisvelvollisuuteen perustuvan jätehuoltopalvelun kustannukset. Jätemaksulla katetaan myös muusta kunnan lakisääteiseen velvollisuuteen perustuvasta tehtävästä jätehuoltoviranomaiselle tai kunnan jätelaitokselle aiheutuvia kustannuksia. Tällaisia tehtäviä ovat mm. jäteneuvonta, jätteenkuljetusrekisterin ylläpito, jätteen kuljetusten ja käsittelyn kilpailuttaminen ja jätemaksujen laskutus. Kunta saa kerätä jätemaksuilla enintään kohtuullisen tuoton sille pääomalle, jonka se on sitonut lainsäädännöstä johtuvien jätehuoltovelvollisuuksien hoitamiseen. Tällä varmistetaan, että maksu perustuu jätehuollon todellisiin kustannuksiin pitkän aikavälin investoinnit huomioiden. Kohtuullisen tuoton arviointi vaatii aina tapauskohtaista harkintaa. (Kuntaliitto, 2014) Tämän vuoksi jäteyhtiön rooli jätetaksan suunnittelussa ja kokonaisuuden hallinnassa on merkittävä, koska vain operatiivisella toimijalla on mahdollisuus koota yksityiskohtainen tieto edellä mainitusta kokonaisuudesta ja sen aiheuttamista kustannuksista. Jätetaksaa muutettaessa entistä ohjaavampaan suuntaan tulisi olla tietoa jätehuollon todellisista kustannuksista päätöksenteon pohjaksi. Jäteyhtiö vastaa jätehuollon käytännön toteuttamisesta ja sillä on käytettävissään tieto jätehuollon järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Tällaisen tiedon mukaan ottaminen eri erilliskeräyksen tehostamiseen tähtäävien vaihtoehtojen tarkasteluun on välttämätöntä ennen kuin lopullisia päätöksiä tehdään. 3.1 Jätetaksan nykyinen ohjaavuus Alueellisen jätehuoltojaoston hyväksymässä vuoden 2016 jätetaksassa on jätelain 78 :n mukaisesti pyritty tehokkaasti ohjaamaan asiakkaita jätteiden syntypaikkalajitteluun sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Jätetaksassa on sisäisesti subventoitu biojätteen jätehuoltoa sekä tuettu kiinteistöittäistä sekä alueellista lasin ja metallin erilliskeräystä maksuttomilla jätehuoltopalveluilla. Subventoinnilla pyritään vaikuttamaan materiaalihyötykäytön edistämiseen sekä energiahyödynnettäväksi menevän sekajätteen koostumukseen. Biojätteen erilliskeräyksen kannustamiseksi osa sen käsittelykustannuksista on siirretty sekajätteen yksikköhinnan perusmaksuosuuteen sekä lasin ja metallin osittainen tuki sekajätteen käsittelymaksuun. Biojätehuoltoa on tuettu esimerkiksi vuonna 2015 noin eurolla ja vuonna 2016 arviolta noin eurolla. Jätelaitosyhdistyksen tekemien valtakunnallisten jätemaksuselvitysten perusteella Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n perustajakunnissa biojätteen tyhjennyshinta on valtakunnan minimitasolla ja muissakin kunnissa valtakunnan keskiarvotasoa. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n näkemyksen mukaan edullisuus selittyy suurelta osin tehokkaalla keräys- ja kuljetuslogistiikalla, jossa urakkaalueet on suunniteltu kuljetusten kilpailutuksen kannalta sopivan kokoisiksi ja erilliskeräykseen velvoitetut kiinteistöt ovat jätteen tuotoltaan riittävän suuria. Taulukossa 5 on esitetty esimerkki biojätteen tyhjennyshinnasta suhteessa muiden jätehuoltolaitosten biojätteen tyhjennyshintoihin.

12 12 Vuoden 2015 biojäteastian tyhjennysmaksut, 240 litran astia /tyhjennys/astia (sis. alv) Pirkanmaan Jätehuolto Oy 5,02 7,94 Jätelaitokset (minimi) 5,02 Jätelaitokset (keskiarvo) 9,78 Jätelaitokset (maksimi) 15,46 Taulukko 5 Biojätteen hinta suhteessa muiden jätelaitosten hintoihin (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 2015, Jätelaitosyhdistys 2015) Vuoden 2016 jätetaksassa 240 litran biojäteastian tyhjennysmaksut vaihtelivat 4,03-6,39 / tyhjennys/ astia (sis. alv). Valtakunnallisesti koottua tietoa jätelaitosten keskimääräisistä hinnoista vuodelta 2016 ei ole vielä saatavilla. Myös biojätteen tämän hetkinen käsittelymaksu on maan edullisimpien joukossa. Tämä selittyy biojätteen käsittelyn voimakkaalla subventoimisella. Vuoden 2016 jätetaksassa biojätteen käsittelyä tuettiin entistä voimakkaammin, jolloin käsittelymaksu biojätteelle oli enää 25 / tonni (alv 0 %). Valtakunnallisesti koottua tietoa jätelaitosten keskimääräisistä käsittelyhinnoista vuodelta 2016 ei ole vielä saatavilla. Vuoden 2015 biojätteen käsittelymaksu /tonni (alv 0 %) Pirkanmaan Jätehuolto Oy 40 Jätelaitokset (keskimäärin) 79,14 (vaihteluväli 29,48 162,82) Taulukko 6 Biojätteen käsittelymaksu suhteessa muihin jätelaitoksiin (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 2015, Jätelaitosyhdistys 2015) Biojätteen hinta per tyhjennyskerta on kaikissa toimialueen kunnissa edullisempi kuin sekajätteen hinta per tyhjennyskerta vuodesta 2016 alkaen. Tällä on pyritty entisestään lisäämään jätetaksan ohjaavuutta. Biojätteiden kuntakohtaiset tyhjennyshinnat vuoden 2016 jätetaksassa on esitetty liitteessä 1. Biojätehuollon houkuttelevuutta on myös pyritty lisäämään tarjoamalla biojäteastia asiakkaille nollavuokralla, sekä sillä, että biojäteastian pesu sisältyy tyhjennysmaksuun kaksi kertaa vuodessa. Kiinteistöt, jotka sijaitsevat kiinteistökohtaisen keräysjärjestelmän alueella, voivat jätehuoltomääräysten sallimissa rajoissa ottaa käyttöön eri jätejakeille sopivat jäteastioiden tyhjennysvälit. Liittymällä biojätteen erilliskeräykseen, samoin kuin itse kompostoimalla, on mahdollisuus harventaa sekajätteen tyhjennysrytmiä, maksimissaan kerran kuudessa viikossa tapahtuvaksi, ja näin säästää sekajätteen jätehuoltokustannuksissa. Myös kuutta viikkoa pidemmät tyhjennysvälit ovat mahdollisia yksittäistapauksissa jätehuoltoviranomaisen päätöksellä. Näin on mahdollista saada sekajätehuollon kustannuksia pienemmäksi jätteiden tehokkaan lajittelun avulla. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekajätteen loppukäsittelyssä tapahtui vuonna 2016 merkittävä muutos, kun Tammervoiman hyötyvoimala aloitti toimintansa. Voimalaan ohjataan aiemmin loppusijoitukseen päätyneet sekajätteet. Tammervoimassa hyödynnetään energiaksi lajittelun jälkeen jäävä sekajäte. Hyötyvoimalan käynnistymisen jälkeen on ollut yhä tärkeämpää, että lajitellut hyötyjätteet saadaan materiaalikiertoon ennen voimalaa. Erityisesti lasia ja metallia ei kannata ohjata voimalaa kuormittamaan. Tämän vuoksi vuoden 2016 jätetaksassa on näiden jätejakeiden tehokkaamman syntypaikkalajittelun kannustavuutta lisätty maksuttomilla palveluilla. Mikäli kiinteistöllä on sekajätteen ja biojätteen keräys, metallin- ja lasinkeräys on kiinteistölle maksutonta. Toisaalta se, että mak-

13 13 suttomuus on sidottu biojätteen erilliskeräykseen, kannustaa kiinteistöjä myös biojätteen erilliskeräykseen. Maksuton kiinteistökohtainen lasin ja metallin keräys ei ole valtakunnallisesti kovin yleistä, mutta esimerkiksi Jätekukko Oy, joka toimii jätehuollon operatiivisena toimijana Kuopion alueella, ei peri maksua lasista ja metallista. Vuonna 2015 metallin ja lasin tyhjennyshinta jätetaksassa on ollut valtakunnan keskitasoa tai sen yläpuolella (taulukko 7). Tilanne on kuitenkin muuttunut merkittävästi vuoden 2016 jätetaksassa, kun maksuton metallin ja lasinkeräys niille kiinteistöille, jotka ovat biojätteen erilliskeräyksen piirissä, on otettu käyttöön. Astiatyhjennysmaksut 2015, 240 litran astia Metalli /tyhjennys/astia (sis. alv) Lasi /tyhjennys/astia (sis. alv) Pirkanmaan Jätehuolto Oy 6,20 6,20 Jätelaitokset (minimi) 0,00 0,00 Jätelaitokset (keskiarvo) 4,19 6,90 Jätelaitokset (maksimi) 9,17 10,04 Taulukko 7 Metallin ja lasin astiatyhjennysmaksut suhteessa muihin jätelaitoksiin (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 2015, Jätelaitosyhdistys 2015) Kiinteistöille, jotka eivät sijaitse kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueella, on osoitettu sekajätteen vastaanottopaikaksi aluejätepiste. Aluejätepistettä käyttäviltä kiinteistöiltä peritään vuotuinen jätemaksu kiinteistön käyttötarkoituksen ja asuinhuoneistojen tai vapaa-ajan asuntojen lukumäärän mukaan. Vuoden 2016 aluejätepisteiden käyttäjien vuosimaksut on esitetty taulukossa 8. Vuosimaksuissa ei toistaiseksi ole lajitteluun ohjaavaa hinnoittelua. Aluejätepisteiden vuosimaksut 2016 /vuosi (alv 0 %) /vuosi (alv 24 %) Vakinainen asuinkiinteistö / huoneisto 86,80 107,63 Yksin asuva 57,90 71,80 Vapaa-ajan asunto 48,20 59,77 Taulukko 8 Aluejätepisteen käyttäjien vuosimaksut Toimenpide-ehdotus 1: Biojätteen jätehuollon muuttaminen maksuttomaksi Biojätteen erilliskeräystä voidaan pyrkiä entisestään tehostamaan siten, että biojätteen jätehuolto muutettaisiin kokonaan maksuttomaksi. Lasin ja metallin maksuton keräys on osoittanut, että maksuttoman keräyksen tarjoamisella on ollut merkittävä vaikutus lasi- ja metallijätteen erilliskeräyksen tehostamisessa ainakin niiltä osin, että useampi kiinteistö on liittynyt lasin ja metallin erilliskeräyksen piiriin. Biojätteen muuttamisella kokonaan maksuttomaksi voitaisiin saavuttaa mahdollisesti samankaltaisia muutoksia biojätteen erilliskeräyksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen määrässä, kuin metallin ja lasin maksuttomalla keräyksellä on saavutettu. Todennäköisesti tällä olisi erityistä vaikutusta myös 1 4 talouden kiinteistöjen liittämiseksi biojätteen erilliskeräyksen piiriin, ja siten tämä toimenpide tehostaisi näillä kiinteistöillä syntyvän biojätteen erilliskeräystä.

14 14 Biojätteen kerääminen veloituksetta aiheuttaisi kuitenkin vähintään 20 % kustannustason nousun sekajätteen tyhjennysmaksuun, joka nykyisellä taksarakenteella kohdistuisi toimialueen kaikkiin asukkaisiin riippumatta palvelutasosta. Kustannusten muutos kohdentuu eri tavoin kiinteistötyypistä riippuen, mutta voimakkain muutos olisi nähtävissä omakotitalojen jätehuoltokustannuksissa. Biojätteen käsittely on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaa ja aiheuttaa suoria kustannuksia yhtiölle, toisin kuin esim. lasin ja pienmetallin keräys, jossa pakkaustuottajat on velvoitettuja vastaanottamaan erilliskerätyt pakkausjätteet veloituksetta ja huolehtimaan jakeiden jatkokäsittelystä ja hyödyntämisestä. Mikäli biojätteen jätehuoltoa haluttaisiin tehostaa maksuttomuudella, kustannusvaikutukset olisi selvitettävä tämän hetkisiä arvioita yksityiskohtaisemmin. Vasta yksityiskohtaisen kustannusvaikutusmallinnuksen avulla pystyttäisiin päätöksen taloudellisia vaikutuksia arvioimaan riittävästi. Kyseinen mallinnus taloudellisten vaikutusten arvioimiseen valmistuu vasta tulevana vuonna. Muualta Suomesta ei ole saatavilla kokemuksia biojätteen maksuttoman keräyksen vaikutuksista jätehuoltokustannuksiin. Tällä hetkellä biojätteet käsitellään Tarastenjärven kompostointilaitoksessa ja lietteet kompostoidaan Koukkujärvellä. Tämän hetkinen biojätteen käsittelylaitos on jo nyt äärirajoillaan käsiteltävän biojätemäärän osalta, koska laitoshyväksynnän mukainen käsittelykapasiteetti asumisesta erilliskerätylle biojätteelle on noin tonnille vuodessa (vrt. vuonna 2015 on kerätty biojätettä t). Mikäli kerätyn biojätteen määrät tulisivat merkittävästi lisääntymään esimerkiksi maksuttoman biojätteen keräyksen käyttöönoton myötä, ei Pirkanmaan Jätehuollolla olisi riittävästi omaa käsittelykapasiteettia biojätteelle. Tämä edellyttäisi käsittelykapasiteetin hankkimista ulkopuoliselta toimijalta. Tämän vuoksi radikaaleja muutoksia biojätehuoltoon ei ole perusteltua tehdä vielä tässä vaiheessa. Biojätteiden käsittelyratkaisuun on tulossa vuonna 2018 merkittävä muutos. Pirkanmaan Jätehuolto Oy tulee rakentamaan Nokian Koukkujärvelle uuden biolaitoksen, jossa tullaan käsittelemään alueen 17 kunnan biojätteet sekä Nokian jätevedenpuhdistamolla syntyvät lietteet. Biolaitos perustuu kuivamädätystekniikkaan ja siellä tullaan käsittelemään vuodessa arviolta tonnia biojätteitä ja tonnia lietteitä. Mädätysprosessissa syntyy biokaasua, jota voidaan käyttää sähkönja lämmöntuotannossa tai jalostaa vähäpäästöiseksi liikennepolttoaineeksi. Prosessi tuottaa myös maanparannusainetta, jota voidaan jatkojalostaa erilaisiksi lannoitevalmisteiksi. Nykyiseen kompostointikäsittelyyn verrattuna uusi ratkaisu tuo merkittäviä etuja, koska laitos mahdollistaa myös biojätteen ja lietteiden energian hyödyntämisen. Laitoksen kustannusarvio on 7-10 miljoonaa euroa. (Pirkanmaan Jätehuolto Oy 2016 ja 2015). Uuden Koukkujärvelle sijoittuvan biokaasutuslaitoksen myötä biojätteen käsittelymaksut saattavat jonkin verran nousta. Nousu arvioidaan kuitenkin kohtuullisen pieneksi. Maksun suuruuteen tulevat vaikuttamaan laitosinvestoinnin lisäksi erityisesti biokaasun hyödyntämisessä tehtävät ratkaisut ja kierrätyslannoitteiden valmistus. Nämä seikat varmistuvat kuitenkin vasta biolaitoksen valmistumisen jälkeen, jolloin tiedetään hankkeen todelliset kustannukset ja saadaan tietoa tulevista biojätteen käsittelykustannuksista. Tämän tiedon sisällyttäminen biojätteen maksuttomuutta selvittävään kustannusvaikutusanalyysiin on ensiarvioisen tärkeää. Uuden laitoksen käyttöönoton myötä biojätteen käsittelykapasiteetti tulee nousemaan merkittävästi ja uusi laitostekniikka tuo myös muita hyötyjä. Edellä mainitun perusteella biojätteen erilliskeräyksen tehostamiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten biojätehuollon muuttaminen maksuttomaksi, olisi perusteltua tehdä vasta sen jälkeen, kun kustannusvaikutukset pystytään arvioimaan kattavasti ja uusi laitosratkaisu pystyy käsittelemään lisääntyneen biojätemäärän. Vaikutuksia olisi tärkeää selvittää lisää vuoden 2017 aikana ja mahdollisiin toimenpiteisiin olisi siten perusteltua ryhtyä vasta vuoden 2018 aikana, kun laitos otetaan käyttöön. Jätteiden erilliskeräyksen ympäristövaikutuksia selvittäneen LCA-tutkimuksen alustavat tulokset ovat osoittaneet, että biojätteen kerääminen kaikilta nykyisiltäkään keräysalueilta ei ehkä ole ympä-

15 15 ristövaikutusten kannalta perusteltua. Mikäli biojätteen jätehuollon maksuttomuutta koskeva toimenpide otettaisiin käyttöön, tulisi maksuton biojätteen keräys kohdistaa pääsääntöisesti sellaisille alueille, joilla se on ympäristövaikutusten kannalta järkevää. Nykyisellä jätetaksarakenteella kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen on kuitenkin haastavaa, joten jätetaksan rakennetta olisi tarpeen tarkastella kriittisesti ennen maksuttoman biojätteen keräyksen mahdollista käyttöönottoa. Maksuttoman biojätteen käyttöönotto saattaisi myös aiheuttaa biojätteen kompostoinnin vähentymistä. Kompostointi on kuitenkin erittäin suositeltava biojätteen omatoiminen käsittelytapa, koska kompostimullalla korvataan turvetta ja vähennetään lannoitustarvetta sekä jätteiden kuljettamistarve vähenee. Ratkaisua maksuttomasta biojätteestä onkin tarkasteltava yhdessä jätehuoltomääräysten velvoiterajojen kanssa, jotta saataisiin kuva siitä, mitä näiden ratkaisujen yhteisvaikutus tarkoittaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminnalle ja kuinka jäteyhtiö kattaa sille jätehuollon hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Myös ympäristövaikutusten yksityiskohtainen arviointi keräysalueiden määrittämisessä on ensiarvoisen tärkeää. 3.3 Toimenpide-ehdotus 2: Edullisempi aluejätepisteen käyttäjän vuosimaksu biojätteet kompostoiville talouksille Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueella oli vuonna kpl vakinaista asuinkiinteistöä ja kpl vapaa-ajan kiinteistöä, jotka kuuluvat sekajätteen keräyksen osalta aluekeräysjärjestelmän piiriin. Sekajätteen aluekeräysalueella olevat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti 1 4 talouden kiinteistöjä. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että taajama- ja haja-asutusalueiden sekajätteen koostumuksissa on eroja. Haja-asutusalueilta päätyy sekajätteeseen enemmän biojätettä kuin taajamista. Tällä hetkellä aluekeräysjärjestelmään kuuluvat kiinteistöt maksavat saman suuruista jätemaksua riippumatta siitä, kuinka tarkasti hyötyjätteet lajitellaan tai kuinka vähän jätettä tuotetaan. Täten jätetaksassa ei ole ohjaavuutta aluejätepisteen käyttäjien vuosimaksujen osalta. Biojätteen kompostointiin haja-asutusalueilla voitaisiin ohjata laskemalla aluekeräyspisteitä käyttävien vuosimaksua niiden kiinteistöjen osalta, jotka kompostoivat biojätteensä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Haja-asutusalueella kompostointi on järkevä tapa käsitellä talouden biojätteet, koska kuljetusmatkat ovat pitkät. Pitkät kuljetusmatkat nielevät helposti kierrätyksen tuoman hyödyn, mutta jos biojäte voidaan käsitellä omalla tontilla, voidaan hyötyjä saavuttaa erityisesti silloin, kun otetaan tarkastelussa huomioon kompostoinnin ravinnekierto. Haja-asutusalueilla sijaitsevilla kiinteistöillä on usein mahdollisuus hyödyntää kompostoinnista syntyvä lopputuote. Toimenpiteen maksimikustannukset on helposti arvioitavissa ja muutos jätetaksaan olisi helposti toteutettavissa. Mikäli esimerkiksi kaikki vakituiset asuinkiinteistöt, jotka kuuluvat sekajätteen keräyksen osalta aluekeräysjärjestelmän piiriin, alkaisivat kompostoimaan ja heille myönnettäisiin esimerkiksi 10 alennus vuosimaksuun, muodostuisi tästä jäteyhtiölle noin kustannus. Tämä tuki tulisi kuitenkin ohjata muiden jätteiden tuottajien jätemaksuihin kulujen kattamiseksi, joten esimerkiksi perusmaksuosuuteen tai aluejätepisteiden käyttäjien vuosimaksuihin kohdistuisi korotuspaineita. Omatoimisen biojätteen käsittelyn todentaminen ei ole ongelmatonta, eikä ole varmaa, että hinnan alentamisella saataisiin aikaan todellisia vaikutuksia. Nykyisen kiinteistökohtaisen kompostoinnin kautta hyötykäyttöön päätyvästä biojätteen määrästä on saatavilla vain vähän tietoa, ja määrää on siten hankala arvioida tai mitata luotettavasti. Siten myös muutoksen todentaminen on haastavaa.

16 16 Asian toteuttaminen vaatisi kiinteistöltä todennäköisesti ilmoitusta jäteyhtiölle tai jätehuoltoviranomaiselle, jotta voitaisiin varmistua kompostoinnin jätehuoltomääräysten mukaisuudesta. Ratkaisu lisäisi siten hallinnollista työkuormaa. Ehdotetun toimenpiteen osalta on erittäin epävarmaa, olisiko hallinnollinen taakka lopulta merkittävämpi kuin toimenpiteestä mahdollisesti saatavat hyödyt. Käytännössä myös kotikompostoinnin järjestämisen valvonta on osoittautunut erittäin vaikeaksi ja resursseja vaativaksi. Mikäli valvonta olisi tehotonta, saattaisi periaate toimia porsaanreikänä jätemaksujen pienentämiselle. 3.4 Toimenpide-ehdotus 3: Vain sekajätteestä peritään jätemaksu Pirkanmaan Jätehuolto Oy on nostanut yhdeksi tulevaisuuden jätetaksarakenteen vaihtoehdoksi sen, että jätehuollosta laskutettaisiin ainoastaan sekajätteestä. Tämä tarkoittaisi sitä, että jätehuolto biojätteen sekä pakkausjätteiden osalta olisi maksutonta, jolloin hyödynnettäväksi toimitettavien jätteiden jätehuoltoa tuettaisiin kokonaisuudessaan sekajätteen jätemaksuilla. Ratkaisumallilla tuettaisiin tehokasta syntypaikkalajittelua ja hyötyjätejakeiden ohjautumista pois sekajätteen joukosta. Jätetaksan ohjaavuuden kannalta tämä olisi toimenpiteenä erittäin tehokas, koska kuten maksuton metallin ja lasin keräys on osoittanut, on todennäköistä, että jätteiden erilliskeräyksen piiriin tulisi merkittävästi uusia kiinteistöjä. Toimenpide vaikuttaisi suurella todennäköisyydellä myös 1-4 talouden kiinteistöjen jätteiden erilliskeräyskiinnostukseen. Mikäli muiden jätteiden jätehuollon kustannukset sisällytettäisiin sekajätteen jätemaksuihin, aiheuttaisi tämä huomattavan kustannustason nousun sekajätteen tyhjennysmaksussa, joka nykyisellä taksarakenteella kohdistuisi toimialueen kaikkiin asukkaisiin riippumatta palvelutasosta. Pelkästään biojätekeräyksen muuttaminen maksuttomaksi aiheuttaisi vähintään 20 % kustannustason nousun sekajätteen hinnassa, joten mikäli maksuttomiin palveluihin sisällytettäisiin sekä metalli-, lasi-, kartonki- että muovijäte biojätteen ohella, tulisivat sekajätteen jätemaksut nousemaan huomattavasti. Kustannusten muutos kohdentuu eri tavoin kiinteistötyypistä riippuen, mutta voimakkain muutos olisi nähtävissä omakotitalojen jätehuoltokustannuksissa. Mikäli sekajätteen hinta nousisi merkittävästi muiden jätejakeiden jätehuollon ollessa maksutonta, sekajätettä saattaisi päätyä enenevässä määrin muualle kuin järjestetyn jätehuollon piiriin. Myös sekajätteen päätyminen hyötyjätejakeisiin saattaisi lisääntyä. Toimenpiteellä voi siten olla myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Maksuttoman keräyksen laajentaminen entisestään myös pakkausjätteiden kiinteistökohtaiseen keräykseen vaatisi neuvottelujen käynnistämistä pakkausalan tuottajayhteisöjen kanssa. Jätelain muutoksen tarkoituksena oli laajentaa pakkausjätteiden tuottajavastuu täydeksi tuottajavastuuksi, jolloin lainsäädäntö asettaa tuottajien velvollisuudeksi ja oikeudeksi pakkausjätteiden jätehuollon järjestämisen. Uuden jätelain mukaan kunnilla on jatkossa enää rooli mahdollisen täydentävän keräyksen järjestäjänä. Mikäli pakkausjätteiden kiinteistöittäinen keräys toteutettaisiin täysimääräisesti maksuttomana keräyksenä, voi tällä olla vaikutuksia tuottajien järjestämään aluekeräysverkostoon päätyvän pakkausjätteiden määriin. Tuottajien ensisijainen oikeus jätehuollon järjestämiseen voisi häiriintyä ainakin joillain alueilla. Myös tuottajien terminaaleihin päätyvien kierrätysmateriaalin laatu voisi heiketä, mikäli sekajätettä päätyisi enenevässä määrin hyötyjätejakeiden joukkoon. Taksarakenteen muuttaminen ehdotetulla tavalla on radikaali toimenpide, joka vaatii paljon taustaselvityksiä, ja se on siksi mahdollista toteuttaa vasta pitkällä aikavälillä. Erityisesti yksityiskohtaisen kustannusvaikutusmallinnuksen avulla toimenpiteen taloudellisia vaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan riittävästi. Muualta Suomesta ei ole saatavilla kokemuksia näin merkittävän taloudellisen ohjauskeinon käyttöönotosta. Myös ympäristövaikutusten yksityiskohtainen arviointi maksuttomien keräysalueiden määrittämisessä on ensiarvoisen tärkeää.

17 Toimenpide-ehdotus 4: Jätetaksan kehittäminen yleisen jätepolitiikan laadinnan yhteydessä Kun halutaan vaikuttaa taksalla hyötyjätteiden erilliskeräyksen tehostamiseen, tulisi olla tiedossa myös se, millaisia jätehuollon ratkaisuja tulevaisuudessa tullaan käyttämään. Jo tämän kysymyksen ratkaiseminen vaatii jätehuollon eri toimijoiden yhteisen näkemyksen muodostamista. Lisäksi tarvitaan arvokeskustelua siitä, mitkä asiat jätehuollon järjestämisessä nähdään merkityksellisenä, ja paljonko niistä ollaan valmiita maksamaan. Ennen merkittävien muutosten tekemistä taksaan, tarvitaan omistajien, jätehuoltoviranomaisen ja jäteyhtiön yhteisten paikalliset olosuhteet huomioon ottavien jätehuollon tavoitteiden ja strategioiden määrittämistä. Tähän työhön olisi hyvä sisällyttää yhteisesti sovitut menettelytavat ja yhteistyön linjaukset jätehuollon vastuiden, tavoitteiden ja työnjaon selkiyttämiseksi. Työtä varten tarvitaan myös paljon tietoa jätehuollon operatiiviselta toimijalta nykytilanteesta, jotta suunniteltujen ratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida. Jätepolitiikan määrittely selkeäksi ohjelmaksi ja strategisten päämäärien asettaminen ovat tarpeellisia ja tärkeitä työkaluja kuntavastuullisen jätehuollon kehittämisessä. Kun kunnat hoitavat jätehuollon palvelu- ja viranomaistehtäviä yhdessä, tarvitaan kuntien yhteistä jätepoliittista näkemystä, jossa on määritelty yhteisesti toteutettavan jätehuollon organisointi, yhteinen visio, päämäärät ja tavoitetila. Kuntien yhteisessä jätehuoltopoliittisessa ohjelmassa määritellään selkeästi, miten jätehuoltotoimintaa kehitetään toimintaympäristön muuttuessa. Jätepoliittiseen ohjelmaan kirjataan ne jätehuollon yleiset päämäärät, joita jätehuoltopalveluja järjestämällä tavoitellaan ja joihin jätelaitoksen on pyrittävä palvelutoiminnassaan. Ohjelmalla tuetaan myös jätelaitoksen kehittämistä. Jätepoliittisen ohjelman määrittelisivät alueen kunnat yhteistyössä kunnallisen jätelaitoksen kanssa. Myös jätehuoltoviranomaisen tulisi osallistua työhön oman vastuualueensa näkökulmasta. Merkittävä osakokonaisuus määriteltävässä ohjelmassa tulisi olla jätehuollon taloudellisten tekijöiden huomioiminen. Tämän vuoksi osana työtä tulisikin laatia jätetaksan kehittämissuunnitelma, jolloin jätetaksaa voidaan kehittää ja viedä eteenpäin linjassa muiden jätehuollon päämäärien kanssa. Jätetaksan kehittämissuunnitelmassa määriteltäisiin yhteisesti se, mitä taksat kattavat, mitä niillä pyritään ohjaamaan ja mihin niillä kannustetaan. Taksapolitiikassa voidaan yhteisesti etukäteen määritellä periaatteet taksojen rakenteelle ja ohjaavuudelle. 4. Erilliskeräyksen tehostaminen jätehuoltomääräyksillä Jätelain (646/2011) 91 :n mukaan kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöä tarkentavia määräyksiä, jotka eivät saa olla ristiriidassa jätelain tai valtioneuvoston asetusten kanssa. Jätehuoltomääräykset antaa kunnan jätehuoltoviranomainen. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Lisäksi jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle sekä edistää jätelain mukaisen etusijajärjestyksen noudattamista. Jätehuoltomääräyksillä ohjataan pääsääntöisesti kunnan vastuulle säädetyn jätehuollon järjestämistä. Jätehuoltomääräykset koskevat esimerkiksi jätteiden lajittelua, jätteiden keräämisen, kuljettamisen ja käsittelyn järjestämistä sekä roskaantumisen ehkäisemistä. Jätehuoltomääräyksissä bio- ja hyötyjätteille asetettavilla lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteilla pyritään edistämään etusijajärjestyksen toteutumista ja jätelain mukaista erilaatuisten jätteiden erilläänpito-

18 18 velvollisuutta. Tavoitteena on kannustaa jätteen haltijoita erottamaan hyötyjätteet sekalaisesta yhdyskuntajätteestä. Lisäksi bio- ja hyötyjätteiden erilliskeräyksen järjestämisellä voidaan parantaa jätehuollon palvelutasoa sekä vaikuttaa energiahyödyntämiseen ohjautuvan sekajätteen sisältöön, sillä esimerkiksi metalli ja lasi haittaavat polttoprosessia. Bio- ja hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteiden määrityksessä on huomioitava, ettei erilliskeräys kaikilta kiinteistöiltä ole välttämättä perusteltua ympäristö- ja kustannusvaikutuksiltaan. Erilliskeräysvelvoitteiden on pohjauduttava tarkoille selvityksille siitä, milloin keräys on perusteltua kyseiset näkökohdat huomioiden. On kuitenkin muistettava, että vaikka bio- ja hyötyjätteiden keräys ei kaikilta osin olisi perusteltua ympäristö- ja kustannusvaikutuksiltaan, voi erilliskeräyksen järjestäminen olla tärkeää jätehuollon palvelutason, etusijajärjestyksen toteutumisen sekä jäteasetuksessa ja valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa asetettujen kierrätystavoitteiden toteutumisen kannalta. Merkittävä osa erilliskerättävistä hyötyjätteistä muodostuu pakkausjätteistä. Pakkausjätteiden tuottajavastuun tultua voimaan lasi-, metalli- ja kartonkipakkausten jätehuolto on siirtynyt tuottajien vastuulle. Jätelain 35 :n nojalla kunta voi kuitenkin edelleen huolehtia pakkausjätteiden täydentävästä kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta tuottajien järjestämään vastaanottopaikkaan, jos tuottaja ei itse huolehdi pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä kuljetuksesta. Näin ollen jätehuoltomääräyksiin voidaan sisällyttää määräyksiä myös tuottajavastuun alaisista jätteistä, jotka syntyvät asumisessa ja muussa kunnan jätehuoltovastuun piirissä olevassa toiminnassa. Mikäli jätehuoltomääräyksiin valmistellaan erilliskeräysvelvoitteita tuottajavastuun alaisista jätteistä, on asiasta tarpeen mukaan neuvoteltava tuottajayhteisön kanssa. Jätehuoltomääräyksissä bio- ja hyötyjätteiden erilliskeräystä voidaan säädellä rajaamalla tiettyjä alueita kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueiksi sekä määräämällä erilliskeräysvelvoitteet koskemaan vain tiettyjä kiinteistöjä esimerkiksi huoneistomäärään perustuen. 4.1 Jätehuoltomääräysten nykyinen ohjaavuus Alueellinen jätehuoltojaosto hyväksyi toimialueelleen yhteiset, kunnalliset jätehuoltomääräykset (12 ). Lisäksi jätehuoltojaosto on päättänyt kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen aluerajauksista (36 ). Päätöksessä hyväksyttiin jätehuoltomääräyksiin liitettävät kartat kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen alueista. Bio- ja hyötyjätteiden keräysalueet hyväksyttiin 16 kunnan osalta, vain Sastamalan (Suodenniemen ja Mouhijärven alueiden) osalta bio- ja hyötyjätteiden keräysaluetta ei ole vielä määritetty. Alueellisen jätehuoltojaoston toimialueen jätehuoltomääräyksissä on määrätty kiinteistöiltä erilliskerättävistä jätejakeista (7 ja 8 ). Jätehuoltomääräysten erilliskeräysvelvoitteet koskevat vain niitä kiinteistöjä, jotka sijaitsevat määritellyillä bio- ja hyötyjätteiden kiinteistöittäisen kuljetuksen alueilla. Asuinkiinteistöjen osalta erilliskeräysvelvoite on asetettu vain biojätteelle. Jätehuoltomääräysten mukaan vähintään viiden (5) huoneiston asuinkiinteistön tulee järjestää biojätteelle keräysväline, mikäli biojätettä ei kompostoida jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätehuoltomääräyksissä ei ole kiinteistön huoneistomäärään perustuvia erilliskeräysvelvoitteita hyötyjätteille (lasi, metalli ja kartonki). Kiinteistöllä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on kuitenkin lajiteltava erikseen hyötyjätteet, jotka on toimitettava niille tarkoitettuihin alueellisiin tai kiinteistökohtaisiin keräyspisteisiin. Näin ollen kyseisten hyötyjätteiden kiinteistöittäinen keräys on perustunut vapaaehtoisuuteen, eikä asiaa ole ohjattu jätehuoltomääräyksillä.