13 Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja voimatalouspoolin yhteistyön jatkaminen. 14 Valvontasuunnitelma 2018, Etelä-Savon pelastuslaitos

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (12) Aika , klo 17:30-19:40 Paikka TUMA, Sammonkatu 12 Mikkeli Käsitellyt asiat 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 12 Pöytäkirjan tarkastus 13 Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja voimatalouspoolin yhteistyön jatkaminen 14 Valvontasuunnitelma 2018, Etelä-Savon pelastuslaitos 15 Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätös 16 Pelastuslautakunnan ilmoitusasiat

2 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (12) Saapuvilla olleet jäsenet Tuomas Loikkanen, puheenjohtaja Kaija Rautiainen Anna-Maija Häkkinen Auvo Kokkonen Jaakko Heinonen Jarkko Lunkka Leena Suhonen Pirkko Luntta Päivi Matilainen Jari Jalkanen, varajäsenet Muut saapuvilla olleet Pekka Piirainen, sihteeri Seppo Lokka, esittelijä Liisa Ahonen, kh:n edustaja Jyri Silmäri, pelastuspäällikkö Poissa Anni Panula-Ontto-Suuronen Veikko Puustinen Allekirjoitukset Tuomas Loikkanen Puheenjohtaja Pekka Piirainen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Kaija Rautiainen Anna-Maija Häkkinen Pöytäkirjan nähtävänäolo Pelastuslautakunnan tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kuntiin toimitetun kopion lähettämispäivästä lukien seuraavan kalenteriviikon keskiviikkona virka-aikana. Jos nähtävänä olopäivä sattuu pyhäpäiväksi tai muuksi sellaiseksi päiväksi, jolloin kuntien virastot yleisesti ovat suljettuina, pöytäkirjat ovat nähtävänä sitä seuraavana arkipäivänä. Nyt lähetetty pelastuslautakunnan tarkastettu pöytäkirja pidetään kunnissa yleisesti nähtävillä

3 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (12) Pekka Piirainen

4 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (12) 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi jä päätösvaltaiseksi.

5 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (12) 12 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kaija Rautiainen ja Anna-Maija Häkkinen.

6 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (12) 13 Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja voimatalouspoolin yhteistyön jatkaminen MliDno Valmistelija / lisätiedot: Pekka Piirainen Etelä-Savon pelastuslaitos ja voimatalouspooli ovat tehneet yhteystyötä vuosien aikana JÄÄTYVÄ 2017 projektissa. Pelastuslaitos on vastannut projektin tarvitseman hallinnon ja toimistopalveluiden kustannuksista ja huoltovarmuuskeskus on puolestaan vastannut projektipäällikön palkkakustannuksista Etelä-Savon pelastuslaitokselle. Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuusorganisaation voimatalouspooli ovat esittäneet Etelä-Savon pelastuslaitokselle, että kyseistä toimintaa jatkettaisiin vuosien aikana. Tarkoitus on järjestää useita harjoituksia kyseisten vuosien aikana ja Etelä-Savon pelastuslaitokselle on kertynyt hyvää kokemusta valmiusharjoitusten järjestämisessä. Kokemukset JÄÄTYVÄ 2017 projektiin liittyen ovat olleet positiivisia ja yhteistyön jatkaminen on tarkoituksenmukaista. Ehdotus Esittelijä: Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslautakunta valtuuttaa pelastusjohtaja Seppo Lokan tekemään ja allekirjoittamaan jatkosopimuksen yhteistyöstä huoltovarmuuskeskuksen ja huoltovarmuusorganisaation voimatalouspooli kanssa ja toteuttamaan tarvittavat järjestelyt siihen liittyen. Hyväksyttiin.

7 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (12) 14 Valvontasuunnitelma 2018, Etelä-Savon pelastuslaitos MliDno Liitteet 1 Valvontasuunnitelma 2018 liitteineen Valmistelija/ lisätiedot: Palotarkastaja Hanne Haapiainen, hanne.haapiainen@espl.fi Etelä-Savon pelastuslaitoksessa onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä on käytössä riskiperusteinen valvonta. Pelastuslaitoksen on laadittava pelastuslain (379/2011) 79 mukainen valvontasuunnitelma valvontatehtävien toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelma ohjaa pelastuslaitoksen käytännön valvontatyötä. Valvontasuunnitelmassa määritetään säännöllisen valvonnan välit ja muut valvontatehtävän toteuttamiseen vaadittavat toimenpiteet. Valvontasuunnitelman laatimisessa on huomioitu Etelä-Savon pelastuslaitoksen riskianalyysi ja palvelutasopäätös. Ehdotus Esittelijä: Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslautakunta hyväksyy valvontasuunnitelman vuodelle Hyväksyttiin.

8 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (12) Etelä-Savon pelastuslautakunta, 6, Etelä-Savon pelastuslautakunta, 15, Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätös MliDno Etelä-Savon pelastuslautakunta, , 6 Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Piirainen Liitteet 1 SM suositus palvelutasopäätösten voimassaoloajan pidentämisestä Pelastuslain 29 :n mukaan alueen pelastustoimen tulee tehdä palvelutasopäätös kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen voimassa olo päättyy vuoden 2017 loppuun. Suomessa on meneillään laaja maakuntauudistus ja pelastustoimi on siirtymässä maakuntien vastuulle. Pelastustoimen uudistus muuttaa nykyistä pelastustoimen järjestelmää ja lainsäädännössä otetaan huomioon siirtymäsäännöksillä se, että nykyiset palvelutasopäätökset ovat voimassa siihen saakka, kunnes maakunnat tekevät uudet palvelutasopäätökset. Pelastustoimen uudistus sitoo myös paljon voimavaroja valmisteluun kaikissa maakunnissa. Sisäministeriö suosittelee, että jos pelastustoimen alueen riskeissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ja jos viimeisin palvelutasopäätös ei ole selkeästi puutteellinen, voidaan viimeisimmän palvelutasopäätöksen voimassaoloaikaa jatkaa. Käytännössä tämä edellyttää kuntien kuulemista. Ehdotus Esittelijä: Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslautakunta päättää pyytää kunnilta lausuntoa Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen voimassaoloajan jatkamisesta vuosien ajalle. Hyväksyttiin. Etelä-Savon pelastuslautakunta, , 15 Valmistelija / lisätiedot: Pekka Piirainen

9 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (12) Liitteet 1 ESPL palvelutasopäätös 2018_2019 Etelä-Savon pelastuslautakunta päätti kokouksessaan pyytää kunnilta lausuntoa Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen voimassaoloajan jatkamisesta vuosille Pelastuslaitos sai lausunnot kolmeltatoista kunnalta. Kaikissa lausunnoissa kannatettiin palvelutasopäätöksen voimassaolon jatkamista. Joissain lausunnoissa oli nostettu esiin se, että Etelä-Savon pelastuslaitoksen toimintavalmius jatkuisi vähintään nykytasolla. Ehdotus Esittelijä: Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslautakunta päättää jatkaa Etelä-Savon pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen voimassaoloaikaa vuosille Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että esittelijä tarkensi esitystään palvelutasopäätöksen s. 24 kohtaan "Lisäresurssi joukkueen johtamiseen läheisyysperusteella: RES P32/ RES P33" tekstiä muotoon. "Järjestetään ja varmistetaan varallaololla. Valmiutta muutetaan tarvittaessa valmiudenkohottamisparametrien mukaan tai muusta syystä." Hyväksyttiin.

10 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (12) 16 Pelastuslautakunnan ilmoitusasiat MliDno Valmistelija / lisätiedot: Pekka Piirainen Liitteet 1 Öljysuojelurahaston päätös 1. Mikkeli kaupungin työhyvinvointikyselyt 2. Öljysuojelurahaston päätös 126/ Sisäisen turvallisuuden strategia on tiekartta, jonka avulla pyritään siihen, että Suomesta tulee hallitusohjelman vision mukaisesti maailman turvallisin maa elää, asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan strategiassa niitä yhteiskunnan ominaisuuksia, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Strategiassa on ennakointiosuus, jossa kuvataan Suomen sisäiseen lähitulevaisuudessa vaikuttavat muutosvoimat. Strategian toimenpideohjelmassa on kahdeksan toimenpidekokonaisuutta ja yhteensä 39 toimenpidettä, joilla nämä muutosvoimat hallitaan niin, että strategian tavoite saavutetaan. Hyvä sisäinen turvallisuus koostuu lukuisista eri osatekijöistä. Strategia on valtioneuvoston periaatepäätös, joka täydentää aiempia turvallisuutta koskevia päätöksiä ja linjauksia niiltä osin kuin nämä eivät riittävällä tavalla vastaa strategiatyössä tunnistettuihin muutosvoimiin. Näin ollen strategia käsittelee ainoastaan osaa sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Strategia toimeenpannaan valtionhallinnossa osana eri hallinnonalojen toiminnan ja talouden suunnittelua sekä tulosohjausta. Muiden vastuutahojen osalta toimeenpano toteutetaan kumppanuusperusteisesti verkostoyhteistyössä. Sisäministeriön julkaisu 15/2017 luettavissa osoitteessa: 4. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista. Strategian ensimmäisessä osassa esitetään kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli, jonka pohjalta Suomessa varaudutaan ja toimitaan erilaisissa häiriötilanteissa. Strategian toinen osa ohjaa valtioneuvoston hallinnonalojen varautumista. Kokonaisturvallisuus on yhteistoimintamalli, kehys yhdessä tekemiselle. Se on kuvattu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, joka kuvaa yhteiskunnan varautumisen perusperiaatteet. Yhteistoimintamallissa toimijat jakavat ja analysoivat turvallisuutta koskevaa tietoa, suunnittelevat ja harjoittelevat yhdessä. Ennakointi kuuluu tärkeänä osana varautumistyöhön: näin voidaan vastata tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin ja ehkäistä niitä.

11 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (12) Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) on laadittu laaja-alaisessa yhteistyössä kaikkien toimijoiden näkökulmat huomioiden. Kokonaisturvallisuus tehdään yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Strategian toimeenpanosta vastaa kukin hallinnonala osaltaan toimivaltansa mukaisesti. Toimeenpanoa seuraa ja yhteistoiminnan kehittämistä koordinoi Turvallisuuskomitea yhteistyössä ministeriöiden valmiuspäälliköiden kanssa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteet kattavat varautumisen erilaisissa häiriö- tai poikkeustilanteissa. Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja arvostettu. Strategiassa määritellään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot eli ne perusasiat, joiden jatkuminen on pystyttävä takaamaan kaikissa olosuhteissa, kaikilla toimintatasoilla. Sen toisessa osassa linjataan valtioneuvoston ministeriöiden varautumisen tehtävät ja vastuualueet. Turvallisuusstrategian laatimiseen ovat osallistuneet yhdessä viranomaiset, järjestöt ja elinkeinoelämän edustajat. Myös kansalaiset ovat saaneet esittää ideoitaan ja osallistua. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka kuvaa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin perusperiaatteet. Se ohjaa ja yhtenäistää hallinnonalojen varautumista ja antaa tietoa varautumisen perusteista myös muille toimijoille. Periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamisesta vastaa toimivaltainen viranomainen. Strategian seurantaa ja kehittämistä koordinoi Turvallisuuskomitea yhteistyössä ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen kanssa. Valtioneuvoston periaatepäätös / luettavissa osoitteessa: YTS2017%20materiaalit/75/YTS_2017_su_verkkojulkaisu.pdf 5. Aluehallintovirastot ovat selvittäneet pelastustoimen kiireellisten pelastustehtävien toteutumista. Aluehallintovirastot valvovat pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa sekä tukevat sisäministeriötä muun muassa raportoimalla pelastustoimen palvelujen saatavuudesta. Valtakunnallinen selvitys pelastustoimen toimintavalmiudesta vuosilta on julkaistu. Aluehallintovirastojen julkaisu luettavissa osoitteissa: Ehdotus Esittelijä: Seppo Lokka Merkitään tiedoksi. Merkittiin.

12 Mikkeli Pöytäkirja 3/ (12) Muutoksenhakukielto 13, 14, 15, 16 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136.