tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti"

Transkriptio

1 ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA tammikuu 2008 sama pelikenttä kaikille. - EK:n Leif Fagernäs sivut 6-7 energiasektorin tulevaisuuden haasteet Uusiutuvan energian osuus EU:n jäsenmaiden energiankulutuksesta tulisi nostaa 20 prosenttiin 2020 mennessä. CleanteCh houkuttelee pääomasijoittajia Pohjoismaissa syntyvät energiateknologia-alan yritykset menestyvät yleensä erinomaisesti. itämeri on ylensyönyt Itämerta rasittaa pitkäaikainen ihmisen toiminta. Sen kuntoa voidaan kuitenkin parantaa pienilläkin teoilla. energiatehokkaampaa talorakentamista Matalaenergiatalo ja ilmalämpöpumppu ovat kannattavia valintoja energiansäästöön. jouhevampaa pullonpalautusta Pullonpalautusautomaattien nopeus ja lajittelutekniikka ovat kehittyneet viime vuosina. Sivut 4 Sivut 7 Sivut 8-9 Sivu Sivut 11

2 2 YmpäRistÖteknoloGia ilmoitusliite pääkirjoitus Kuva: sitra, KuvaaJa timo heikkala ILMOITUSLIITE Tammikuu 2008 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA Sama pelikenttä kaikille. Ympäristöliiketoiminnan kasvumahdollisuudet on vihdoin otettu Suomessakin vakavasti ja ympäristösektorilla toimivat yritykset ovat päässeet hyvään kasvuvauhtiin. - EK:n Leif Fagernäs SIVUT 8-9 ENERGIASEKTORIN TULEVAISUUDEN HAASTEET Uusiutuvan energian osuus EU:n jäsenmaiden energiankulutuksesta tulisi nostaa 20 prosenttiin 2020 mennessä. Sivut 4 CLEANTECH HOUKUTTELEE PÄÄOMASIJOITTAJIA Pohjoismaissa syntyvät energiateknologia-alan yritykset menestyvät yleensä erinomaisesti. Sivut 7 ITÄMERI ON YLENSYÖNYT Itämerta rasittaa pitkäaikainen ihmisen toiminta. Sen kuntoa voidaan kuitenkin parantaa pienilläkin teoilla. Sivut 8-9 ENERGIATEHOKKAAMPAA TALORAKENTAMISTA Matalaenergiatalo ja ilmalämpöpumppu ovat kannattavia valintoja energiansäästöön. Sivu JOUHEVAMPAA PULLONPALAUTUSTA Pullonpalautusautomaattien nopeus ja lajittelutekniikka ovat kehittyneet viime vuosina. Sivut 11 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA on Mediaplanetin tuottama teemalehti, JoKa ilmestyy Kauppalehden yhteydessä tavoittaen lukijaa. Maailmanlaajuiset ympäristöhaasteet toimivat veturina eikä haasteiden odoteta ainakaan pienenevän. Ympäristömarkkinat ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa. Tulevaa ennakoivat mm. riskirahoittajien liikkeet maailmalla. Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä Cleantech nousi Pohjois- Amerikassa kaikkein suurimmaksi pääomasijoittamisen alueeksi. Nämä panostukset tulevat pian ulos uusina teknologioina ja markkinavaltauksina. Markkinakehitys vaatii nyt seurantaa. Suomessa Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin käynnistäminen tulee olemaan tänä vuonna merkittävä avaus hajanaisen ympäristöliiketoiminnan yhteistyön lisäämiseksi ja kuvan kirkastamiseksi. Ympäristöala tarvitsee pitkäjänteistä ja nimenomaan yritysvetoista markkinoiden ja liiketoimintojen kehittämistä. Elinkeinoelämän keskusliiton helsinki TUkhOlMA lontoo zürich MAdrid OslO kööpenhamina Berliini AMsTerdAM MilAnO dublin TAllinnA BrYssel new YOrk VArsOVA MAlMÖ päivälehden ulottuvuus ja ammattilehden keskittyneisyys avaus liiketoiminnan kasvun ja kansainvälistämisen edistämiseksi tällä alueella on tervetullut. Tärkeä muutos meillä on myös herääminen ilmastonmuutoksen haasteiden mukana tuomiin ja puhtaiden teknologioiden tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin, mutta myös huomion kiinnittyminen perinteisen ympäristötekniikan kehittämiseen. Ympäristöyritysten liitto rakentaa klusteriyhteistyötä jätehuoltoalalla ja vesiliiketoimintakin on selkeästi herännyt ruususen unestaan. Puhtaan veden merkitys on korostumassa maailmalla ja siitä on saatu muistutus myös kotimaassa. Oulun CE- WIC-hanke ja Tekesin vesiohjelma tulevat panostamaan merkittävästi vesiteknologian kehittämiseen lähivuosina. Nämä ohjelmat, meneillään olevien ympäristöteknologian ja energiateknologian kansallisten ohjelmien sekä käynnistyvän energiaja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän kanssa tuovat merkittävästi lisää kasvun edellytyksiä alalle. Teknologian kehittämisen ohella tarvitaan lisää panostusta kaupallistamiseen ja ponnistuksia uusien toimintamallien käyttöönottoon ja markkinoiden avaamiseen. Vesien käsittelyn ulkoistamisessa ollaan saamassa vähitellen päätä auki sekä teollisuudessa että kuntasektorilla. Lähiajan haasteeksi muodostuu monien ohjelmien keskinäinen koordinointi. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi voisi tarjota pyöreän pöydän yhteispelin rakentamiseksi. Jukka Noponen Sitra, Ohjelmajohtaja, Energiaohjelma projektipäällikkö: anna Marjanen, toimittajat: Juhani nurmi, päivi Remes, päivi piispa, päivi surakka tuotantopäällikkö: nora helanto, taitto: Mikko hänninen, jaetaan kauppalehden välissä: lisätietoja suomi mediaplanet oy:n teemalehdistä: suomi Mediaplanet oy, unioninkatu 18, helsinki Kannen Kuva: ek, KuvaaJa Juha salminen sisältö Pääkirjoitus... 2 Kohti parempaa energiatehokkuutta teollisuudessa Energiasektorin tulevaisuuden haasteet... 4 Tulevaisuuden energia tuotanto monimuotoista... 5 Energia- ja ilmasto-osaamisesta teollisuudelle uusi tukijalka reach-kemikaalirekisteröinti koskee laajaa yritysjoukkoa cleantech houkuttelee pääomasijoittajia... 7 itämeri on ylensyönyt Pietarin jätevedet puhdistuvat... 9 Öljynkuljetusalusten kunto on parantunut... 9 Taloudellista lämpöä ja sähköä yhteistuotannolla...10 Energiatehokkaampaa talorakentamista Sopeutumista uusiutuvan energian haasteisiin Toimiva pullonpalautus edesauttaa kierrätystä ja kaupankäyntiä... 11

3 ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA 3 Yhteistyöllä kansainväliseen kasvuun Suomen ympäristöalan osaaminen on maailmalla huippuluokkaa. Joidenkin menestyneiden huippuyritysten varjoon on kuitenkin jäänyt merkittävä joukko pk-yrityksiä, joilta kanava kasvaville kansainvälisille markkinoille on jäänyt löytymättä. Syynä on yleensä ollut resurssien, kontaktien tai investointien puutteellisuus. Nyt tätä haastetta on lähdetty kohtaamaan mittavalla, koko Suomen kattavalla yhteistyöllä. Kuopion, Oulun, Uudenmaan ja Lahden seutujen osaamiskeskukset muodostavat yhdessä Suomen ympäristöteknologian osaamisklusterin, jonka tavoitteena on muun muassa auttaa pk-yrityksiä etabloitumaan globaaleille markkinoille. Suomessa on perinteisesti tehty arvokasta innovatiivista työtä ympäristöteknologian alalla. Jotain on kuitenkin puuttunut, mistä osoituksena on se, että Suomessa lasketaan olevan ympäristöalan yritystä, joista kuitenkin vain harva on yltänyt saavutuksiin kansainvälisillä markkinoilla. Suurin osa yrityksistä on pieniä tai keskisuuria, mikä saattaa aloitteellisuuden ja joustavuuden muodossa olla myös Suomen etu kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kansallinen ympäristöteknologian osaamisklusteri tarjoaa ratkaisuksi tiivistä yhteistyötä ja yhteistä päämäärää verkostoitumalla. Keskinäinen avunanto on oleellinen osa myös osaamisen ylläpitämisessä ja innovaatioiden kehittämisessä, siksi mukana toiminnassa ovat sekä valtio, korkeakoulut tutkimuslaitoksineen että elinkeinoelämä pääomasijoittajineen. Klusterin alueellista koordinointia johtavat teknologiakeskukset: Technopolis Oyj Oulussa, Teknologiakeskus Teknia Oy Kuopiossa, Green Net Finland ry Uusimaalla ja Lahden tiedeja yrityspuisto Oy Lahdessa, jossa FT Mari Pantsar-Kallio toimii myös klusterin johtajana. Kansainvälistyminen on klusterin ensisijainen ajatus. Käytännössä se tarkoittaa päämäärätietoista suuntautumista sinne, missä ympäristön ongelmat ovat suurimmat. Osaamistamme ilma- ja vesisektorin tutkimuksessa ja liiketoiminnassa sekä ympäristömonitorointiin liittyvissä kysymyksissä tarvitaan kehittyvillä markkinoilla, muun muassa Kiinassa ja Venäjällä. Näille markkinoille pääseminen on kuitenkin pk-yrittäjälle haasteellista. Me tarjoamme heille käytännön ratkaisuja ja isompien yritysten vetoapua, kertoo Pantsar-Kallio. Toisaalta Suomi on oiva paikka kehittää liiketoimintaa ympäristöalalla myös ulkomaalaisille yrittäjille. Haluamme houkutella heitä sijoittamaan Suomeen. Suomen talouden uusi tukijalka on muodostumassa cleantech-toiminnasta. Kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin toiminnassa on aktiivisesti mukana jo reilusti yli 100 ympäristöalan yritystä ja joukon odotetaan kasvavan voimakkaasti. Lisätietoja: Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteri Johtaja FT Mari Pantsar-Kallio, GSM Projektipäällikkö Johanna Kilpi-Koski, GSM Mari Pantsar-Kallio ohjaa Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteria, joka tähtää voimakkaasti kansainvälisyyteen. Puhdas Itämeri Jätevesistä voidaan poistaa nykyteknologialla olennainen osa Itämeren rehevöitymistä aiheuttavista ravinteista. John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hanke vie kemiallisen fosforinpoiston Pietarin suurimmille jätevedenpuhdistamoille. Lokakuussa 2007 käynnistettiin fosforinpoisto Pietarin suurimmalla jätevedenpuhdistamolla, ja työ jatkuu Pietarin muilla puhdistamoilla. Uusia kohteita valmistellaan. Rajat ylittävän, konkreettisen ympäristöhankkeen suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tukensa hankkeelle ovat antaneet Aktia, ArtPrint, Cargotec, Castrén & Snellman, Fake Graphics, FIM, Fortum, Helsingin Sanomat, Huvudstadsbladet, JCDecaux, John Nurminen Oy, Kemira, Koneen säätiö, Kärkimedia, Lemminkäinen, MTV, Nokia, Nurminen Logistics, Radio Nova, SanomaWSOY, SEB, Suomen Messut, Taivas, TeliaSonera, Ympäristöministeriö, Ålandsbanken sekä lukuisat yksityishenkilöt. Työ jatkuu. Kiitos.. Kuva: Jukka Nurminen, Abyss Art Oy

4 4 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Kohti parempaa energiatehokkuutta teollisuudessa Kuva: TALVIVAARA Teollisuudessa toteutetaan ja etsitään jatkuvasti uusia keinoja paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Taajuusmuuttaja on yksi suosituimmista menetelmistä. Teksti: Juhani Nurmi Taajuusmuuttaja on tehoelektroniikkalaite, jota käytetään usein ohjaamaan teollisuuden selvästi yleisintä sähkömoottorityyppiä eli oikosulkumoottoria tilanteissa, joissa kuormituksen vaihtelut ovat suuria. Taajuusmuuttajaa käyttämällä sähkömoottori saadaan pyörimään prosessin tarpeen mukaisella nopeudella, jolloin energiaa kuluu prosessissa huomattavasti vähemmän. Prosessien energiatehokkuuden kulmakiviä ovat ammattitaitoinen suunnittelu, toteutus ja käyttö. Taajuusmuuttajan etuja ovat ennen kaikkea mahdollisuus portaattomaan säätöön ja energian säästöön. Teollisuuden kestosuosikki Teollisuuden energiatehokkuuden yksikönpäällikkö Hille Hyytiä Motiva Oy:stä muistuttaa, että teollisuuden uudet energiatehokkuussopimukset allekirjoitettiin joulukuussa. - Taajuusmuuttajia on käytetty teollisuudessa jo vuosikausia prosessien säätöön ja tarpeettoman energiankäytön vähentämiseen. Tulee kuitenkin selvittää tapauskohtaisesti, mihin taajuusmuuttaja soveltuu ja lisäksi tulee aina tarkastella kokonaisuuksia energiatehokkuuden optimoimiseksi. Hyytiän mukaan tyypillisiä sovelluksia taajuusmuuttajien käytössä ovat mm. pumppu- ja puhallinkäytöt, kompressorit, hissit, kuljettimet, sovellutukset paperikoneissa ja laivojen potkureissa. Energiankäytön optimointia Suomessa toimii kaksi maailmanlaajuisesti merkittävää taajuusmuuttajavalmistajaa. Kansainvälisen monialakonsernin ABB:n taajuusmuuttajavalmistus sijaitsee Helsingissä. Vaasassa pääkonttoriaan pitävä Vacon Oyj on viime vuosina voimakasta markkinakasvua tehnyt suomalaisvalmistaja. Vacon on vallannut uusia markkinoita Euroopassa, Aasiassa (erityisesti Kiina ja Intia) sekä Yhdysvalloissa. Venäjä ja Etelä- Amerikka ovat myös tulossa vauhdilla mukaan. Vacon Oyj:n varatoimitusjohtaja Heikki Hiltusen mukaan taajuusmuuttajan edut tulevat parhaiten esille isoissa sähkömoottoreissa. - Mitä isompi moottori, sitä suuremman säästön voi saavuttaa taajuusmuuttajalla. Sillä voi optimoida hyvin energiankäyttöä, eikä näköpiirissä ole toistaiseksi mitään korvaavaa teknologiaa. Taajuusmuuttajien monipuolisuutta Hiltunen sanoo, että taajuusmuuttajien markkinat ovat maailmalla tasaisen varmassa nousussa. - Globaalit markkinat kasvavat noin 8-10 prosentin vuositahdilla. Lisäksi taajuusmuuttajien monipuolisuus paranee koko ajan. Niitä käytetään nykyään mm. tuuli- ja aurinkovoimaloissa. Automaatioaste lisääntyy jatkuvasti, mikä parantaa merkittävästi prosessin laatua, nopeutta ja tehokkuutta. Hiltunen mainitsee yhtenä tuoreena esimerkkinä Talvivaaran kaivoksen Sotkamossa. - Toimitamme parhaillaan rakenteilla olevaan Talvivaaran nikkelikaivokseen yli 300 taajuusmuuttajaa, joiden kokonaisteho on noin 37 MW. Taajuusmuuttajamme on suunniteltu kestämään kuumia, likaisia ja pölyisiä olosuhteita. Toimitettavissa laitteissa käytetään ATEX-sertifioitua, täysin sisäänrakennettua termistorituloa, joka on kehitetty räjähdysalttiisiin tiloihin sijoitettujen moottoreiden lämpötilan valvontaan. Moottorin lämpötilan valvonta on vaatimus räjähdysalttiissa ympäristöissä, kuten esimerkiksi kaivosteollisuudessa, Heikki Hiltunen sanoo. Energiasektorin tulevaisuuden haasteet Suomi on moneen muuhun EU-maahan verrattuna edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan uusiutuvan energian osuutta voidaan Suomessa nostaa vielä noin neljä prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä, mutta tämä edellyttäisi isoja investointeja. Teksti: Päivi Remes Toimintaympäristömme on muuttunut ja muuttuu edelleen, kun tietoisuus ilmastonmuutoksesta kasvaa. On selvää, että energiayhtiöiden on huomioitava tämä toiminnassaan ja pyrittävä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä niin uusiutuvan energian avulla kuin muillakin keinoin. Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä vertailuissa monipuolisen energiantuotantorakenteensa ansiosta; hyödynnämme myös tehokkaasti sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa. - Uusiutuvan energian osuus on Suomessa korkea. Meillä hyödynnetään paljon puupolttoaineita ja vesivoimaa, myös tuulivoimakapasiteetti on kasvussa, kertoo Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä. - Investoinnit uusiutuvaan energiaan sekä muut tavat vähentää päästöjä kiinnostavat koko ajan enemmän. On kuitenkin selvää, että energiantuotannossa tarvitaan lähivuosikymmeninä edelleen fossiilisia polttoaineita. Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet eivät ole rajattomat, muistuttaa Energiateollisuuden sähköntuotannon asiantuntija Niina Honkasalo. EU:n kovat tavoitteet EU:n viime maaliskuisen päätöksen mukaan uusituvan energian osuus jäsenmaiden energiankulutuksesta tulisi nostaa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. - Tämä on todella kova tavoite. Nyt uusiutuvan osuus on energian loppukulutuksesta laskettuna unionissa 8,5 prosenttia. Ratkaisevassa asemassa ovat isot jäsenmaat, joissa uusiutuvan energian osuus on vielä hyvin alhainen. Jos ne eivät onnistu nostamaan osuutta 20 prosentin tienoille, unioni ei pääse tavoitteeseen. Suomessa uusiutuvan energian osuus on jo nyt 28 prosenttia energian loppukulutuksesta, sanoo Honkasalo. Tällä hetkellä Suomessa edistetään uusiutuvaa energiaa päästökaupan lisäksi investointituilla ja sähköntuotannon verohelpotuksilla. - Jotta uusiutuvaa energiaa voitaisiin lisätä huomattavasti nopeammin kuin nyt, nykyinen muutaman kymmenen miljoonan euron tukibudjetti tulisi moninkertaistaa, ja tukea tulisi myöntää muillekin kuin uuden teknologian hankkeille, Leskelä ja Honkasalo laskevat. Yhtenä mahdollisuutena he näkevät myös kansallisen sähköntuotannon sertifikaattijärjestelmän, jossa huomioitaisiin suomalainen toimintaympäristö. Uutta lisää, vanhaa tehokkaammin - Uusiutuvan energian lisäystä voidaan Suomessa tehdä esimerkiksi puupolttoaineiden osalta, ennen kaikkea hakkeeseen pohjautuvassa sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa, 28 % Suomessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta Honkasalo toteaa ja lisää samaan hengenvetoon: uusiutuva energia on tärkeä keino kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, mutta sen lisäksi on muitakin keinoja kuten energiatehokkuuden parantaminen, ydinvoima sekä tulevaisuudessa myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Energiateollisuus korostaakin halukkuuttaan olla mukana kehittämässä Suomen energiajärjestelmää niin, että uusiutuvan energian osuutta voidaan lisätä vaarantamatta energiajärjestelmän luotettavuutta ja kustannustehokkuutta.

5 ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA 5 Tulevaisuuden energiatuotanto monimuotoista Rakenteilla olevaan Talvivaaran nikkelikaivokseen toimitetaan yli 300 taajuusmuuttajaa, jotka on suunniteltu kestämään kuumia, likaisia ja pölyisiä olosuhteita. Teksti: Päivi Remes Energiaturvallisuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen nähdään Fortumissa tärkeiksi tulevaisuuden energiatuotannon lähtökohdiksi. Fortumin teknologiapäällikkö Petra Lundström uhkuu uusiutuvaa energiaa visioidessaan tulevaisuuden energiatuotantoa aina vuoteen 2050 asti; silloin Lundström liikkuu sähköautolla ja lämmittää ja sähköistää asuntoaan puhdasta vetyä käyttävällä polttokennolla. - Jotta ilmastonmuutosta voidaan jarruttaa, tulisi 50 tai 100 vuoden päästä energiatuotantojärjestelmän olla täysin päästötön, Lundström laskee. Hän korostaa kuitenkin samanaikaisesti energiatehokkuuden parantamisen tärkeyttä. tuotantomuotojen tehokkaampaan, ja toki myös päästöttömämpään käyttöön. Fuusioenergiaa ja polttokennoja Uusiutuvan energian laajamittainen lisääminen edellyttää vakaata ja pitkäjänteistä, markkinaehtoisuuteen perustuvaa energiapolitiikkaa. Fortum on osallisena useassa eri energiateknologiakehityshankkeessa ja -tutkimusprojektissa. Yhtiössä nähdään tärkeäksi, ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi, energiaturvallisuus, eli riippumattomuus muutamien maiden tuontienergiasta. Siksi uusien uusiutuvien energiamuotojen kehityksen rinnalla tärkeäksi koetaan myös ydinenergian rooli. - Tuulivoimaa on kehitelty jo pitkään, mutta uutta on aaltovoiman, Uutta on aaltovoiman ja pohjaaaltojen hyödyntämisen laajamittainen tutkiminen. - Tulevaisuuden uudet energiantuotantomallit vaativat paljon aikaa, eri valtioiden yhteisiä ponnisteluja ja massiivisia investointeja ennen hyödynnettäväksi päätymistään, ja siksi onkin aivan välttämätöntä panostaa samanaikaisesti nykyisten energiaja myös pohja-aaltojen hyödyntämisen laajamittainen tutkiminen. Biomassan käyttö ja sen lisääminen energianlähteenä korvaamaan fossiilisia polttoaineita on meillä jo pitkällä. Hiilidioksidin talteenottamisesta olemme myös kiinnostuneita, vaikkei Suomen maaperä sen varastointiin olekaan suotuisa, kuten esimerkiksi Norjassa. Näemme kuitenkin, että hiilidioksidin kuljettaminen tulevaisuudessa tapahtuu putkistojen välityksellä, jolloin Suomellakin on mahdollisuus päästä siihen osalliseksi, sanoo Lundström. Aurinkosähkön ja fuusioenergian valjastaminen kotitalouksien hyödynnettäväksi siintävät vielä hyvin kaukana tulevaisuudessa, mutta esimerkiksi polttokennojen yleistyminen voi tapahtua jo lähivuosikymmeninä. Tornion Outokummun teräsmiehet puhtaassa nousukiidossa Ruostumaton teräs on nykyaikaisen yhteiskunnan keskeinen materiaali ja sitä tarvitaan tulevaisuudessa jopa nykyistä enemmän. Torniossa olisi rahkeita kasvuun, mutta se edellyttää EU:n päästökauppajärjestelmän uudistumista. Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen. Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen edustaa yhtä suurta suomalaista yritystä, joka on jo vuosia panostanut tosissaan ympäristö- ja energiatehokkuuteen. Ruostumattoman teräksen valmistusketjussa tärkeätä roolia näyttelevä Tornion ferrokromitehdas käynnisti toimintansa vuonna 1968, 40 kilometrin päässä raaka-ainelähteestä eli yhtiön kromikaivoksesta. Ferrokromia kannattaa nimittäin tuottaa siellä, missä on kromivaroja. Tornion ferrokromitehdas on Outokummun tärkein ferrokromilähde. - Olisikin järkevää laajentaa Tornion ferrokromitehdasta, jotta voisimme siellä valmistaa ympäristö- ja energiatehokkaasti koko konsernin tarvitseman ferrokromin. Tänä päivänä emme kuitenkaan rohkene tätä päätöstä tehdä, koska epävarmuus tulevista päästöoi keuksien ja sähkön hinnoista tappaa investoinnin kannattavuuden, Rantanen toteaa. Teräskuonasta uusia tuotteita Outokumpu on viime vuosina satsannut useita miljoonia euroja hyödyntääkseen teräskuonan käyttöä uusiotuotteissa. Outokummun Sheffieldissä Iso-Britanniassa toimivan terästehtaan puhdistettua teräskuonaa käytetään tien rakennukseen ja asvaltin runkoaineena. Tornion tehtaiden teräskuonasta valmistettiin toissa vuonna tonnia mineraalituotteita erilaisiin rakennuskohteisiin. Näiden sivutuotteiden hyödyntämisen lisäksi Outokummussa panostetaan jatkuvasti myös valmistusprosessien energiatehokkuuden kasvattamiseen. - Kehittämämme ferrokromin valmistusmenetel mä on ylivoimaisesti tehokkain käytössä oleva prosessi koko maailmassa. Tornion tuotanto ei kuitenkaan riitä tehtaillemme Ruotsiin ja Englantiin, joten sinne ostamme ferrokromin markkinoilta, Rantanen kertoo. Kuluttajakin vaikuttaa - Tornion ferrokromitehtaan tuotannon lisääminen on myös keino taistella ilmastonmuutosta vastaan, jos vaihtoehtona on tuottaa ferrokromia maissa, joissa käytetään paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia fossiilisia energialähteitä kuten esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Kazakstanissa, Rantanen muistuttaa. Myös me kuluttajat vaikutamme valinnoillamme ilmastonmuu tokseen. Hankittaessa keittiöön seuraavan kerran uutta kattilaa, kannattaa valintaa miettiä. Ostaako Suomessa energiatehokkaasti ja pienin päästöin valmistetusta, hyvästä ruostumattomasta teräk sestä tehty kattila vai vastaavanoloinen tuote, joka on valmistettu Kiinassa tehdystä ruostumattomasta teräksestä, eikä ehkä yhtä energiatehokkaasti?

6 6 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Kuva: EK, KUVAAJA JUHA SALMINEN Energia- ja ilmasto- teollisuudelle uusi Ilmastonmuutoksen tiedostaminen ja asennoituminen päästöjen vähentämiseen on ensimmäinen askel. Päästöt vähenevät konkreettisin keinoin: toimintatapoja muuttamalla, ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja kehittämällä uutta osaamista. Kuluttajien ja energiateollisuuden roolit ovat tässä yhtä tärkeitä, mutta parhaimmillaan ns. cleantech-osaamisestamme voi tulla teollisuudellemme uusi, erittäin tärkeä tukijalka. Teksti: Päivi Remes Yhä useampi suomalainen satsaa tälläkin hetkellä elämäntaparemonttiin tavoitteenaan laihtua ja elää tervellisemmin. Vointi kohenee pienemmällä kaloritankkauksella ja hyötyliikuntaa lisäämällä. Samoin reagoi ympäristö: tehokkaampi energiankäyttö pienemmin päästöin tuottaa tuloksia hitaasti, mutta varmasti. - Kulutuskäyttäytymisen ohjaus tulee tapahtumaan yhä enemmän myös säädöksiin ja hintamekanismiin pohjautuen, kertoo EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs. Energiaa meidän on jatkossakin saatava - kilpailukykyiseen hintaan, mutta puhtaammin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa suomalaisen energiateollisuuden vahvuus on korkealla tasolla olevan energiateknologiaosaamisen jatkuva kehittäminen. Puhtaan, korkeateknologia-suomen maineesta sekä energia- ja ilmastoosaamisesta onkin mm. EK:n ja Sitran mukaan kehitettävissä Suomelle erittäin vahva liiketoiminta-alue, jonka vientiponnisteluihin kannattaa panostaa nyt tosissaan, sillä cleantechmarkkinat kasvavat todella nopeasti. 24. vuosikerta Automaatioväylä Oy, Asemapäällikönkatu 12 B, Helsinki, puh , REACH-kemikaalirekisteröinti koskee laajaa yritysjoukkoa Kemikaaliviraston aineiden esirekisteröintiaika on kesäkuusta joulukuuhun. Siitä myöhästyminen tai poisjääminen voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Teksti: Päivi Remes Kannattaa tarkistaa yrityksiä varten perustetusta REACH-neuvonnasta, mitä velvoitteita uusi asetus tuo yrityksen toiminnalle. Rekisteröinti koskee myös omaan käyttöön EU:n ulkopuolelta - Jotta yrityksillä on aidot toimintamahdollisuudet, tarvitsemme oikeudenmukaisuuteen perustuvaa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla yrimaahantuotuja kemikaaleja ja aineseoksia. Myöskin koneissa, laitteissa ja vastaavissa tuotteissa tuotavat aineet kuuluvat rekisteröinnin piiriin. Euroopan unionin uusi kemikaaliasetus (REACH-asetus) astui voimaan 1. kesäkuuta

7 ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA 7 osaamisesta tukijalka Kuva: WINWIND OY Cleantech houkuttelee pääomasijoittajia Jotta yrityksillä on aidot toimintamahdollisuudet, tarvitsemme oikeudenmukaisuuteen perustuvaa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Ympäristöteknologia- eli cleantech-alan yritykset kasvavat vauhdilla ja kiinnostavat pääomasijoittajia. tyksillä tulee olla tasapuoliset päästövelvoitteet eli sama pelikenttä kaikille: näin alhaisten ympäristövaatimusten maissa toimivat yritykset eivät saisi kilpailuetua. Tarvitsemmekin kansainväliset vertailuperusteet, joilla paitsi kannustetaan tehottomampia toimijoita investointeihin, myös konkreettisesti palkittaisiin hyvästä suoritustasosta ja vähäpäästöisyydestä. Keinojen valikoimaa ilmastonmuutoksen hillinnässä tulee tarkistaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs. Julkiset hankinnat esimerkkeinä Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, johon liittyy ympäristöä säästävä elementti. Tyypillisinä esimerkkeinä ovat jätevesilaitos tai tuulivoimala. Kotimarkkinoilla valtiovallan panostus innovaatioita tukevaan rahoitusjärjestelmään sekä innovatiivisten, ympäristöystävällisten ratkaisujen suosiminen julkisissa hankinnoissa olisivat selviä edelläkävijän askeleita, jotka noteerattaisiin myös viriävien kansainvälisten yhteistyöprojektien ydinjoukkoa valittaessa. - Mm. kehitysmaiden energiateollisuuden investointitarve tulee olemaan valtava tuotantoineen, jakeluineen ja kunnossapitoineen. Kokonaan eri asia on sitten, kuka sen rahoittaa, Fagernäs toteaa. Järkiperäistä tehostamista Visioitaessa lähitulevaisuuttamme energiankulutuksen tehostamisen suhteen, Fagernäs näkee selvästi kuluttajan roolin päätöksentekijänä korostuvan. - Viihde-elektroniikan valmistuksessa kuluu saman verran energiaa kuin lentoliikenteessä. Kulutuskäyttäytymisen ohjaus tulee tapahtumaan yhä enemmän myös säädöksiin ja hintamekanismiin pohjautuen. Liikennesäädösten lisäksi kotitalouksien sähkönkulutukselle tulee säädöksiä ja vapaa-ajan vietto esimerkiksi paljon energiaa kuluttavissa kohteissa, kuten kylpylä- ja hiihtokeskuksissa tulee yhä hintavammaksi. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole heikentää ihmisten hyvinvointia, vaan pyrkiä turvaamaan se. Elämäntaparemontti antaa parhaimmillaan huimasti lisäenergiaa uusien luovien ratkaisujen kehittämiseen. Teksti: Päivi Piispa Suomalaisten ympäristöteknologia-alan yritysten kirjo on moninainen. Maassamme on muun muassa tuulivoimaloita, energianmittausjärjestelmiä, lietteenkäsittelyjärjestelmiä, kaasuvoimaloita, jätteenkäsittelyjärjestelmiä, sähköajoneuvoja ja puujätteiden käsittelyjärjestelmiä valmistavia yrityksiä. Ala kasvaa nopeasti ilmastonmuutoksen noustua tapetille julkisessa keskustelussa ja kiinnostaa pääomasijoittajia sen miljardien eurojen potentiaalin takia. Pääomasijoittajaa tarvitaan usein jo yrityksen alkavan kasvun vaiheessa. Silloin yrityksen oma tulorahoitus ei vielä riitä kasvuun, vaan tarvitaan ulkopuolista pääomaa, Teollisuussijoitus Oy:n johtaja Mika Räsänen kertoo. Teollisuussijoitus on valinnut salkkuunsa muun muassa oululaisen Winwind Oy:n, joka valmistaa tuulivoimaloita. Sen tarina on tyypillinen: ympäristöteknologia-alan yritykset syntyvät usein ideasta, joka on muhinut yrittäjän päässä jo vuosien ajan. Yrittäjä on saattanut työskennellä alalla jo vuosia, ja tehnyt keksinnön, jota haluaa kehittää omassa yrityksessään. Tuloksena Winwindin tapauksessa on Suomen johtava tuulivoimaloiden valmistaja ja kokonaistoimittaja. Sinänsä ympäristöteknologia-ala on usein perinteistä yritystoimintaa: valmistetaan koneita tai laitteita. Kuitenkin alalla vaadittavaa tietotaitoa on harvalla suoraan koulun penkiltä, vaan tällä alalla tiimit ovat kokeneita ja yrittäjien ikä ylittää usein 40 vuotta. Vaikka yritys on nuori, takana on usein kokenut, markkinat ja tuotteet tunteva tiimi, Räsänen sanoo. Pääomasijoittaja sitoutuu yritykseen yleensä 3-5 vuodeksi. Räsäsen mukaan tärkein sijoituskriteeri on yrittäjätiimi, joka lähtee kehittämään liiketoimintaa. Hyvä tiimi voi saada hieman heikommankin bisnesidean menestymään, mutta huono tiimi voi pilata loistavan bisnesidean, Räsänen kertoo. Alan kysyntä kasvaa jatkuvasti Suomessa syntyvät yritykset tekevät usein pilottihankkeen kotimaassa, mutta suuntaavat välittömästi sen jälkeen kansainvälisille markkinoille. Suomen markkinat eivät riitä yrityksille, ja tuotteiden kansainvälinen kysyntä on kova. Uusia, vakavasti otettavia ympäristöteknologia-alan yrityksiä syntyy Pohjoismaissa noin kymmenen vuodessa. Ne menestyvät yleensä erinomaisesti; vuotuinen kasvu voi olla jopa prosenttia. Räsänen uskoo kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa. Uusia teknologioita on pakko tuoda käyttöön jatkuvasti. EU antaa koko ajan uusia määräyksiä ja Kioton sopimus kiristää vaatimuksia, Räsänen sanoo. TOMRA KaupanMaailma W 124x H90 corrected.qxd :05 Page Se uudistaa perusteellisesti menettelyt, joilla kemikaalien käytöstä aiheutuvat riskit arvioidaan ja poistetaan. Kemikaalilainsäädännön yhtenä päätavoitteena on ennalta ehkäistä kemikaaleista aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja. Toiminnanharjoittajien tulisi mm. luopua kaikkein vaarallisimpien kemikaalien käytöstä ja valita mahdollisuuksien mukaan käyttöönsä pienintä vaaraa aiheuttava kemikaali tai kokonaan muu menetelmä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) ovat yhdessä perustaneet REACHneuvontapalvelun, josta yritykset voivat tiedustella asetuksen soveltamisalasta ja sen tuomista uusista velvoitteista, kertoo SYKEn kemikaaliyksikön ylitarkastaja Heikki Salonen. Kemikaaliviraston ylläpitämään REACH-järjestelmän tietokantaan rekisteröidään aineet, joita valmistetaan tai tuodaan maahan EU:n ulkopuolelta. Tällaisia kemikaaleja on käytössä Euroopassa noin ja luku kasvaa vuosittain n. 300:lla. Rekisteröinnit toteutetaan vaiheittain vuosina Siirtymäaikoja pääsee kuitenkin hyödyntämään vain siinä tapauksessa, että hoitaa esirekisteröinnin ajallaan. Rekisteröimättömiä aineita ei saa valmistaa eikä tuoda maahan. - Oleellista alkuvaiheessa onkin selvittää, onko rekisteröintivelvollinen sekä muistaa esirekisteröinnin kuuden kuukauden ajankohta, kesäkuusta joulukuuhun, Salonen neuvoo. Ratkaisu jokaiseen myymälään! Juomatölkkien haittavero poistui ja kierrätysmuovipulloista tuli pantillisia lähtien. Oletko valmis? Tarjoa asiakkaillesi paras palautusjärjestelmä! Oy Tomra Ab, Elannontie 5, Vantaa, Puh , Fax , TOMRAn patentoiman Sure Return TM tunnistustekniikan avulla automaatti hyvittää oikean summan asiakkaalle estäen samalla väärinkäytökset. OIKEAT HYVITYSSUMMAT ASIAKAS- YSTÄVÄLLINEN JA NOPEA ESTÄÄ VÄÄRIN- KÄYTÖKSET

8 8 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE 8 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Itämeri Teksti: Päivi Piispa Viime vuosikymmeninä ihmisten toiminta on vaikuttanut Itämeren tilaan niin voimakkaasti, ettei täyttä palautumista luonnontilaan voida saavuttaa. Siksi nyt mietitään, miten hyvään kuntoon Itämeri voidaan saada erilaisilla toimenpiteillä. Nyt pyritään noin lukujen Itämereen: veden tulisi olla kirkasta, jotta valo voi tunkeutua mereen ja sinileväkukinnot ja klorofyllituotanto vähentyisivät, Ympäristöministeriön ylitarkastaja Saara Bäck kertoo. Tilanne on ajautunut näin pahaksi, koska Itämereen on erityisesti joutunut hyvin suuri määrä ravinteita ja haitallisia aineita, jotka ovat kertyneet ja rikastuneet meren ekosysteemissä ja eliöissä. Valuma-alueelta tulevat ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä, joka on Itämeren suurin ongelma. Voisi sanoa, että Itämerelle on tarjoiltu vuosikymmenet liikaa ruokaa eli ravinteita, jotka näkyvät rehevöitymisilmiöinä, kuten sinilevälauttoina, hapettomien pohjien lisääntymisenä, kalakantojen muutoksina ja lajien häviämisenä. Itämeri sairastaa, koska se on syönyt liikaa, Bäck kertoo. Kaikki rantavaltiot ja kauempana valuma-alueella sijaitsevat valtiot kuormittavat ravinteillaan Itä- M&A Due Diligence -palvelut Ympäristöselvitykset yritys- ja kiinteistökauppoihin» Lupa-asiat» Ympäristövastuut» Historiaselvitykset» Ympäristöriskien luokittelu» Kustannusarviot» Vastuut kolmansille osapuolille 50 vuoden kokemuksella kuudessa maanosassa Helsinki Turku Tampere Oulu

9 ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA 9 Kuva: Jade Colley on ylensyönyt Itämerta rasittaa pitkäaikainen ihmisen toiminta eikä luonnontilaista merta voida enää saavuttaa. Sen kuntoa voidaan kuitenkin parantaa pienilläkin teoilla. Öljynkuljetusalusten kunto on parantunut Teksti: Päivi Piispa Itämerellä kuljetettiin vuonna 2007 noin miljoonaa tonnia öljyä. Määrän uskotaan kasvavan miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä. Kuljetusmäärien kasvaessa on melko todennäköistä, että jonkin tyyppinen onnettomuus tapahtuu Itämerellä ja tästä syystä merikuljetusten turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota, Ympäristöministeriön ylitarkastaja Saara Bäck kertoo. Pietarissa on pitkälle toistakymmentä jätevedenpuhdistamoa, joista jo seitsemällä käytetään tai testataan kemiallista puhdistusta biologisen tukena. Jos kaikki Pietarin jätevedet puhdistettaisiin tehokkaasti, se poistaisi noin 30 prosenttia Suomenlahden vuotuisesta ulkoisesta fosforikuormasta. Operointiyhtiö LLC Ecovod arvioikin tällä hetkellä kaikkien Pietarin puhdistamoiden toimintaa ja ravinteiden poistoa, mutta nyt meneillään olevat toimenpiteet tulevat saamaan aimerta. Suurin osa Itämeren fosforikuormituksesta tulee Puolasta, joka on vankka maatalousmaa ja vastaa 46 prosenttia koko kuormituksesta. Merialue ei puhdistu, jollei ulkoista kuormitusta vähennetä. Se on ainoa lääke, vaikka vaikuttaakin vähitellen, Bäck sanoo. Jokainen voi vaikuttaa Merialue ei puhdistu, jollei ulkoista kuormitusta vähennetä. Se on ainoa lääke, vaikka vaikuttaakin vähitellen. Itämeren puhdistamiseksi on tapahtumassa paljon toimenpiteitä. Pietarin jätevedenpuhdistamoiden toiminta on suuri etappi. EUmaiden vesiensuojelua säätelevät monet direktiivit ja meriensuojelun tehostamiseen on hyväksytty Euroopan meristrategiadirektiivi. Itämeren suojelukomission HELCOMin piirissä on juuri hyväksytty toimenpideohjelma, johon valtioiden toivotaan sitoutuvan. ma-asunnon jätevedenpuhdistuksesta tai osallistutko vaikkapa Itämeri-työn tukemiseen rahallisesti. Pienetkin asiat vaikuttavat kokonaisuuteen positiivisesti. On täysin mahdollista, että meren kirkkaus voisi parantua ja levien kukinnot vähentyä. Tie Itämeren parantumiseen on pitkä, mutta työ kannattaa, Bäck sanoo. Alusten kunto on viime vuosina kuitenkin parantunut niin voimakkaasti, että onnettomuuden mahdollisuus on erittäin pieni. Merenkulkulaitos tarkastaa 25 prosenttia kaikista ulkomaanliikenteen aluksista, ja jos vika on vakava, alus pysyy satamassa niin kauan, kunnes vika on korjattu. Näiden pysäytysten määrä on laskenut huomattavasti vuoden aikana, joten alusten kunto on parantunut merkittävästi. Öljy-yhtiöt, jotka antavat rahdin kuljetettavaksi, varmistavat huolella, että alukset ovat hyvässä kunnossa. Niiden ei kannata kuljettaa öljyä aluksella, joka pysäytetään vikojensa vuoksi. Öljy-yhtiöt ymmärtävät itse, ettei heillä ole varaa suureen öljyonnettomuuteen; kansainvälinen paine on liian kova, Merenkulkulaitoksen meriturvallisuusjohtaja Paavo Wihuri kertoo. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n säädökset muun muassa kaksoisrungosta ovat parantaneet öljynkuljetusten turvallisuutta merkittävästi. Yksirunkoisilla aluksilla ei saa kuljettaa rahtia Itämerellä enää vuonna Kaksoisrungot ovat jo tähän mennessä estäneet onnettomuuksien jälkiseuraamuksia. Alusten kunto ja turvallisuus ovat parantuneet niin paljon, että olisi hämmästyttävää, jos Itämerellä tapahtuisi vakava öljyonnettomuus. Kehitys menee jatkuvasti eteenpäin kaikissa Itämeren maissa, ja asenteissa on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen 4-5 vuoden aikana, Wihuri sanoo. Pietarin jätevedet puhdistuvat Pietarin jätevesiä puhdistetaan tehokkaasti jo joillakin jätevedenpuhdistamoilla. Edistysaskeleet ovat olleet suuria, mutta paljon on vielä tehtävää. Teksti: Päivi Piispa Yksittäinen kansalainenkin voi vaikuttaa Itämeren kuntoon. Voit valita, miten käyttäydyt rannalla lomanviettäjänä tai veneilijänä, matkustatko laivoilla, kuinka hyvin huolehdit lokaiseksi positiivisen vaikutuksen vasta pitkällä aikavälillä, konsultti Seppo Kiiskinen kertoo. Kemira on ollut Venäjän markkinoilla jo noin kymmenen vuoden ajan ja ajanut kemiallisen jätevedenpuhdistuksen käyttöönottoa eri tahojen kanssa. Tänä aikana on saatu paljon aikaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Lounaisessa ja keskeisessä puhdistamossa on onnistuttu pääsemään kansainväliselle tasolle jätevedenpuhdistuksessa. Puhdistetun jäteveden fosforipitoisuus on alhainen ja typen osalta puhdistustulos erittäin hyvä. Projektit ovat jo parantaneet Itämereen kulkeutuvan veden laatua huomattavasti, Kemiran Helena Lähteenmäki kertoo. Jatkossa tarvitaan vielä monia toimenpiteitä puhdistetun jäteveden laadun parantamiseksi. Lähteenmäen mukaan muissakin maissa kuin Venäjällä on huomattu, ettei näihin asioihin tartuta rivakasti ennen kuin valtio sitä vaatii. Pohjoismaissa jätevedenpuhdistuksen kehittäminen on aloitettu jo 1960-luvulla ja tapahtunut pikku hiljaa. Venäjälläkin edistys tulee tapahtumaan askel askeleelta. Ympäristötietoisuus maassa on kuitenkin lisääntynyt, Lähteenmäki kertoo. Itämerellä kuljetettiin vuonna 2007 noin miljoonaa tonnia öljyä

10 10 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Taloudellista lämpöä ja sähköä yhteistuotannolla Oman asunnon lämmitysmuoto kannattaa harkita tarkkaan. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto tuovat sekä edullisuutta että ympäristöystävällisyyttä. Energiatehokkaampaa talorakentamista Rakentamisen energiatehokkuus on tullut yhä ajankohtaisemmaksi. Matalaenergiatalo ja ilmalämpöpumppu ovat kannattavia valintoja jatkuvaan energiansäästöön. Teksti: Juhani Nurmi Nykyisessä energiantuotannossa etsitään jatkuvasti yhä tehokkaampia muotoja. Kaukolämmitys on kohonnut suomalaisten taajamien suosituimmaksi lämmitysmuodoksi. Sillä on kaikki edut puolellaan: kaukolämpö pitää ympäristön puhtaana, lisää asumisviihtyvyyttä ja säästää energiaa sekä samalla ilmastoa. - Suurin säästö kuluttajalle syntyy, kun kaukolämpö tuotetaan yhteistuotannossa sähkön kanssa. Siinä säästyy aina yli kolmannes polttoainetta verrattuna erillisenä tuotettuun sähköön ja lämpöön, sanoo Helsingin Energian lämmöntuotannon johtaja Veikko Hokkanen. Tätänykyä jo 2,5 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Noin 95 prosenttia asuinkerrostaloista ja puolet rivitaloista sekä valtaosa julkisista ja liikerakennuksista ovat kaukolämmitettyjä. Suurimmissa kaupungeissa (esim. Helsinki, Espoo ja Vantaa) markkinaosuus on yli 90 prosenttia. Kaukolämmön edelläkävijämaa Kaukolämpöä saadaan lämpöä ja sähköä tuottavista lämmitysvoimalaitoksista ja lämpökeskuksista. Kun sähköä tuotetaan voimalaitoksessa, syntyy myös lämpöä, joka lämmitysvoimalaitoksessa otetaan talteen. Tämä energia siirretään asiakkaille kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. - Kaukolämpö ja yhteistuotanto ei ole kuitenkaan mikään uusi keksintö. Esimerkiksi Salmisaaren voimalaitos otettiin käyttöön jo v Kuitenkin yhteistuotantokaukolämpö on yhä ylivertainen puhtaudeltaan moneen muuhun energiamuotoon verrattuna. Euroopan mittakaavassa Suomea voidaan pitää edelläkävijänä kaukolämmön käytössä, Hokkanen sanoo. 2,5 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Teksti: Juhani Nurmi Energian hinnan kallistuessa monet miettivät huokeampia keinoja asumiseen. Hyvä ratkaisu voi olla vaikkapa matalaenergiatalo. Kyseessä on rakennus, joka paremman rakentamisen ansiosta kuluttaa korkeintaan puolet normaalin talon käyttämästä energiasta. Matalaenergiatalojen suunnittelun lähtökohta on kestävä kehitys. Tavoitteena on, että energiaa, sähköä sekä vettä kuluu vähemmän, ja uusiutuvaa energiaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. VTT:n tutkimukset ovat osoittaneet, että matalaenergiatalolla saavutetaan Suomessa vähintään prosentin säästöt energian ja veden käytössä verrattuna tavanomaiseen rakennukseen. Rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja kustannukset ovat huomattavasti keskimääräistä pienemmät. Lämmöneristyksellä säästää paljon - Matalaenergiataloa rakentaessa tulee satsata seinien ja ikkunoiden hyvään eristykseen. Talon tulee olla ilmatiivis ja koneellisessa ilmanvaihdossa on oltava tehokas lämmöntalteenotto. Vielä tehokkaammat passiivienergiatalot ovat jo näköpiirissä, sanoo asiantuntija Kimmo Rautiainen Motiva Oy:ltä. - Matalaenergiarakentaminen nostaa rakennuskustannuksia euroa. Investoinnin takaisinmaksuaika on 6-10 vuotta energiansäästön ansiosta. Talon elinkaaren aikana säästö kasvaa todella mittavaksi. Kimmo Rautiainen suosittelee ilmalämpöpumpun (ILP) yhdistämistä sähkölämmitykseen, etenkin parhaillaan vallitsevina leutoina talvina. - Parasta siinä ovat matalat investointikustannukset, asennettuna n euroa. Ilmalämpöpumpulla voi säästää satoja euroja vuodessa, ja se maksaa itsensä takaisin noin 4-5 vuodessa. Ilmalämpöpumpun suosio kasvussa Kylmämyynnin myyntiryhmän päällikkö Mika Liikonen Onninen Oy:ltä korostaa myös matalaenergiatalojen energiasäästeliäisyyttä. Hän suosittelee erityisesti sähkölämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhteiskäyttöä. - Ilmalämpöpumpulla saavutetaan asumisessa tavallista huokeammat käyttökustannukset. Sen asennus ja käyttö on helppoa. Niiden suosio on ollut Suomessa kasvussa, vuonna 2006 niitä myytiin maassamme jopa yli kpl, Liikonen tähdentää. Kaikista EU:n maista Suomen markkinat ovat kasvaneet suhteessa kaikkein Sopeutumista uusiutuvan energian EU:n uudet ilmastopäätökset edellyttävät päättäväistä siirtymistä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Teollisuuden ja liikenteen päästöt ovat erityistarkastelussa. Teksti: Juhani Nurmi Euroopan Unionin tekemät päätökset uusiutuvasta energiankäytöstä asettavat jokaiselle EU-maalle suuren haasteen. Teollisuuden ja liikenteen päästöt ovat nyt erityistarkastelussa tavalla, joka vaikuttaa myös yksittäisen kansalaisen verotukseen mm. päästöjen ja polttoaineen osalta. - Siirtyminen biopolttoaineisiin ei ole se kaikkein edullisin tapa vähentää päästöjä tai edes liikenteen päästöjä, vaikka joku voisikin ehkä niin helposti luulla, sanoo KTM:n ylitarkastaja Jukka Saarinen. - Tulee muistaa, että biopolttoaineiden lisäkustannukset ovat edelleen vahvasti sidoksissa raakaöljyn hintaan. Epäilyjä raaka-aineiden riittävyydestä Saarisen mukaan ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet eivät juurikaan vähennä päästöjä, koska niiden tuotanto aiheuttaa verrattain paljon hiilidioksidipäästöjä. Toisen sukupolven biopolttoaineet edustavat koostumukseltaan laajaa raaka-ainepohjaa, tosin mediassa on jo nostettu esiin vahvoja epäilyjä noiden raaka-aineiden riittävyydestä. Maailmalla voidaan kuitenkin käyttää etanolin kaltaisten biopolttoaineiden valmistukseen monia erilaisia raaka-aineita, kuten esimerkiksi peltokasvien syötäväksi kelpaamattomia osia. - Toisen sukupolven biopolttoaineissa on tapahtunut aika paljon kehitystä viime aikoina. Niissä on myös potentiaalia suurempiin päästövähennyksiin, vaikka ne ovatkin kalliita valmistaa. Eettistä keskustelua - Raaka-aineiden käytöstä on käyty jopa eettistä keskustelua. Monet tahot pelkäävät, että kehitysmaiden kannalta kallisarvoisia ruoka-aineita tuhlataan biopolttoaineiden valmistukseen. Toisaalta ekologista huolta aiheuttavat myös suunnitelmat laajentaa biopolttoaineiden tuotantoa trooppisten sademetsien alueilla, Jukka Saarinen tähdentää. Lisää uusia EU-direktiivejä on tulossa koskien uusiutuvia polttoaineita. Bioenergia edustaa Suomessa lähes 90 prosenttia uusiutuvista energialähteistä. Tavoite vuodelle 2010 on, että uusiutuvien energialähteiden

11 Kuva: lammi-kivitalo (lyhty) ilmoitusliite YmpäRistÖteknoloGia 11 toimiva pullonpalautus edesauttaa kierrätystä ja kaupankäyntiä rakentamisen energiatehokkuutta Matalaenergiatalo ja ilmalämpöpumppu ovat hyvä yhdistelmä energiansäästöön. Matalaenergiatalo käyttää korkeintaan puolet normaalin talon käyttämästä energiasta. Matalaenergiarakentaminen nostaa rakennuskustannuksia euroa (mutta maksaa itsensä takaisin noin 4-5 vuodessa). suomen markkinat ovat kasvaneet suhteessa kaikkein voimakkaimmin kaikista eu:n maista. ilmalämpöpumppuun ja sähkölämmitykseen on saatavissa myös etähallintajärjestelmä. lisää aiheesta: MediaPlanetin Uusi koti -teemaliitteessä Kauppojen pullonpalautusjärjestelmä toimii parhaimmillaan joustavasti. Pullojen materiaalivirrat voivat olla viikottain määrältään hyvin suuria. teksti: juhani nurmi Kaupassa käydessä pullonpalautus koetaan usein tuskalliseksi velvollisuudeksi. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Maksetaanhan palautetuista pulloista asiakkaalle takaisin myös niistä kuuluva panttiarvo. - Suurimpiin kauppoihin kohdistuvat pullojen ja tölkkien materaalivirrat ovat volyymiltään melkoisia. Isossa kaupassa kuten meillä käy viikottain maksavia asiakkaita jopa suurehkon kaupungin asukasmäärän verran. Kaupan logistiikan kannalta on järkevää ottaa vastaan myös asiakkaan tuoma kierrätysmateriaali, jolloin kuljetusautot kulkevat aina täysinä edestakaisin, sanoo diplomikauppias Heimo Välinen Espoon K-supermarket Seilorista. jouhevampaa pullonpalautusta Kuvat: MiKaela KatRo voimakkaimmin, vaikka eniten ilmalämpöpumppuja käytetään Ruotsissa. - Matalaenergiatalojen ja ilmalämpöpumppujen suhteen Suomesta löytyy paljon kehittyneitä ratkaisuja. Tällainen yhdistelmä nostaa paitsi kiinteistön arvoa, tuo myös itse asumiseen runsaasti lisämukavuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. lämmityksen säätelyä etäteitse Ilmalämpöpumppuun ja sähkölämmitykseen on saatavissa nykyään myös etähallintajärjestelmä. Ensto Electric Oy:n tuotekehityspäällikkö Kimmo Mettiäisen mukaan tällainen ratkaisu on erityisen hyvä vapaa-ajan haasteisiin asuntoihin (esim. kesämökki), joissa ei oleskella jatkuvasti. - Etähallintalaite tuo turvallisuutta asumiseen pitkällä tähtäimellä, ja säästää myös roimasti lämmityskustannuksia. Kun peruslämpöarvo on asetettu, järjestelmä valvoo lämmön kulkua. Kun ollaan asunnolta poissa, lämpötila asetetaan yleensä tavallista alemmaksi lämmityskulujen säästämiseksi. Jos ollaan menossa vaikkapa kesämökille, oman kännykän tulossa -komennolla mökki saadaan nopeassa tahdissa lämpötilaltaan asuttavaan kuntoon. - Järjestelmä on viritetty yksinkertaiseksi, ja se hälyttää omistajan mikäli lämpötila yllättäen laskee asunnossa jostain syystä, Mettiäinen kuvailee. Kaikkien asianomaisten kannalta on tärkeää, että pullonpalautus sujuu mahdollisimman jouhevasti. - Kauppiaalla tulee olla toimiva järjestelmä, jossa on riittävästi pullonpalautusautomaatteja jonojen ehkäisemiseksi, Välinen kertoo. Pullonpalautuslaitteiden kehitykseen Seilorin diplomikauppias on suhteellisen tyytyväinen. Kaupan logistiikan kannalta on järkevää ottaa vastaan myös asiakkaan tuoma kierrätysmateriaali. Kuva K-supermarket seilorista. - Pullonpalautusautomaattien nopeus ja lajittelutekniikka ovat nykyään aivan eri tasolla kuin vielä muutama vuosi sitten. Tosin myymälöille tekniikan lisääntyminen tuo tullessaan myös lisää huollettavaa, vaikka osin huoltotoiminta ja päivitykset voidaankin suorittaa etäyhteyksien avulla. Kauppiaan näkökulmasta olisi toivottavaa, että panimot ja Alko voisivat karsia eri pakkauskokoja ja materiaaleja. Tuolloin koko palautusprosessista saataisiin yksinkertaisempi ja käyttövarmempi. edistyneempää tekniikkaa Laitteistovalmistaja Tomra Oy:n myyntipäällikkö Juha Virtasen mukaan pullonpalautustekniikassa on tapahtunut selvää kehitystä. - Kun pulloja alettiin vastaanottaa automaattisesti, ainoa tunnistusmenetelmä oli pakkauksen muototunnistus. Matkan varrella mukaan on tullut painon- ja metallintunnistus sekä EAN-koodinluku. Muitakin menetelmiä on tutkittu, mutta niitä kehitellään jatkuvasti. Etenkin elektroniset juomapakkauskohtaiset tunnisteet tulevat jatkossa entistä houkuttelevammiksi, kunhan tekniikka vain kehittyy edullisemmaksi. Virtasen mielestä myös ympäristöarvojen ja kierrätyksen huomioiminen on alalla tärkeää. - Arvomme edellyttävät ympäristöarvojen huomioimisen organisaatiomme kaikilla tasoilla. Esimerkiksi asennusten yhteydessä toimitamme käytöstä poistuvat vanhat pullonpalautuslaitteistot ympäristöministeriön määrittelemään jatkokäsittelyyn, jossa materiaalit ja komponentit uusiokäytetään. osuus sähköntuotannosta olisi noin 30 prosenttia. - Suomi ei ole onneksi yksin haasteidensa kanssa. Mm. Yhdysvallat ja Kiina tulevat lähitulevaisuudessa liittymään entistä laajemmalla rintamalla biopolttoaineiden valmistajien joukkoon. pulloja palauttamaan Biopolttoaineista siirtyminen biopolttoaineisiin ei ole kaikkein edullisin tapa vähentää päästöjä. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa verrattain paljon hiilidioksidipäästöjä. Toisen sukupolven biopolttoaineissa on potentiaalia suurempiin päästövähennyksiin, vaikka ne ovat kalliita valmistaa. Jotkut tahot pelkäävät, että kehitysmaiden kannalta kallisarvoisia ruoka-aineita tuhlataan biopolttoaineiden valmistukseen. Bioenergia edustaa suomessa lähes 90 % uusiutuvista energialähteistä. Pullojen ja tölkkien viikottaiset materaalivirrat kauppoihin ovat volyymiltään melkoisia. kauppiaalla on oltava riittävästi pullonpalautusautomaatteja jonojen ehkäisemiseksi. Pullonpalautusautomaattien nopeus ja lajittelutekniikka ovat kehittyneet viime vuosina, mutta tekninen edistys tuo tullessaan myös enemmän huollettavaa. laitteistovalmistaja toivoo elektronisten juomapakkauskohtaisten tunnisteiden tuloa. Myös ympäristöarvot halutaan huomioida laitteistovalmistaja toimittaa käytöstä poistuvat vanhat pullonpalautuslaitteistot jatkokäsittelyyn.

12 12 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Toimii liikkeellä Liikkuva työ tuottavaa liiketoimintaa Yrityksen henkilöstön työaika on joustavaa ja tehokkaampaa liikkuvaa työtä tukevien ratkaisujen avulla. Kokousten, projektien ja organisaatioiden johtaminen verkon yli on tätä päivää. Monikanavaisuus mahdollistaa reaaliaikaisen kontaktien hallinnan ja paremman asiakaspalvelun tuoden myös liikkuvat työntekijät osaksi palveluketjua. Verkkoon siirtyvä viestintä tehostaa toimintaa ja lisää yrityksen tuottavuutta. Elisa tarjoaa yrityksille tarpeiden mukaiset, toimivat ja turvalliset sähköiset viestintäpalvelut.

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Ympäristöanalytiikka: Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry Kemian päivät 28.05.2009 Green Net Finland ry ympäristöteknologian verkosto-organisaatio

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita

Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Metallinjalostuksesta Cleantech -tuotteita Kari Knuutila Teknologiajohtaja, Outotec Oyj EK:n energia- ja ilmastoseminaari Matkalla Kööpenhaminaan Mitä sen jälkeen? 17.9.2009, Helsinki 2 Metallien jalostuksen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan

Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan Elinkeinoelämän keskusliitto Helsinki 10.01.2013 Naps Systems: 30 vuotta cleantech-vientiä Afrikkaan 2012 Timo Rosenlöf Naps Systems Oy 1 Kiitos! 2012 2 10.01.2013 I Naps Systems 3 I Naps Systems Lyhyesti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot