tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti"

Transkriptio

1 ilmoitusliite tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ilmoitusliite YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA tammikuu 2008 sama pelikenttä kaikille. - EK:n Leif Fagernäs sivut 6-7 energiasektorin tulevaisuuden haasteet Uusiutuvan energian osuus EU:n jäsenmaiden energiankulutuksesta tulisi nostaa 20 prosenttiin 2020 mennessä. CleanteCh houkuttelee pääomasijoittajia Pohjoismaissa syntyvät energiateknologia-alan yritykset menestyvät yleensä erinomaisesti. itämeri on ylensyönyt Itämerta rasittaa pitkäaikainen ihmisen toiminta. Sen kuntoa voidaan kuitenkin parantaa pienilläkin teoilla. energiatehokkaampaa talorakentamista Matalaenergiatalo ja ilmalämpöpumppu ovat kannattavia valintoja energiansäästöön. jouhevampaa pullonpalautusta Pullonpalautusautomaattien nopeus ja lajittelutekniikka ovat kehittyneet viime vuosina. Sivut 4 Sivut 7 Sivut 8-9 Sivu Sivut 11

2 2 YmpäRistÖteknoloGia ilmoitusliite pääkirjoitus Kuva: sitra, KuvaaJa timo heikkala ILMOITUSLIITE Tammikuu 2008 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA Sama pelikenttä kaikille. Ympäristöliiketoiminnan kasvumahdollisuudet on vihdoin otettu Suomessakin vakavasti ja ympäristösektorilla toimivat yritykset ovat päässeet hyvään kasvuvauhtiin. - EK:n Leif Fagernäs SIVUT 8-9 ENERGIASEKTORIN TULEVAISUUDEN HAASTEET Uusiutuvan energian osuus EU:n jäsenmaiden energiankulutuksesta tulisi nostaa 20 prosenttiin 2020 mennessä. Sivut 4 CLEANTECH HOUKUTTELEE PÄÄOMASIJOITTAJIA Pohjoismaissa syntyvät energiateknologia-alan yritykset menestyvät yleensä erinomaisesti. Sivut 7 ITÄMERI ON YLENSYÖNYT Itämerta rasittaa pitkäaikainen ihmisen toiminta. Sen kuntoa voidaan kuitenkin parantaa pienilläkin teoilla. Sivut 8-9 ENERGIATEHOKKAAMPAA TALORAKENTAMISTA Matalaenergiatalo ja ilmalämpöpumppu ovat kannattavia valintoja energiansäästöön. Sivu JOUHEVAMPAA PULLONPALAUTUSTA Pullonpalautusautomaattien nopeus ja lajittelutekniikka ovat kehittyneet viime vuosina. Sivut 11 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA on Mediaplanetin tuottama teemalehti, JoKa ilmestyy Kauppalehden yhteydessä tavoittaen lukijaa. Maailmanlaajuiset ympäristöhaasteet toimivat veturina eikä haasteiden odoteta ainakaan pienenevän. Ympäristömarkkinat ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa. Tulevaa ennakoivat mm. riskirahoittajien liikkeet maailmalla. Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä Cleantech nousi Pohjois- Amerikassa kaikkein suurimmaksi pääomasijoittamisen alueeksi. Nämä panostukset tulevat pian ulos uusina teknologioina ja markkinavaltauksina. Markkinakehitys vaatii nyt seurantaa. Suomessa Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin käynnistäminen tulee olemaan tänä vuonna merkittävä avaus hajanaisen ympäristöliiketoiminnan yhteistyön lisäämiseksi ja kuvan kirkastamiseksi. Ympäristöala tarvitsee pitkäjänteistä ja nimenomaan yritysvetoista markkinoiden ja liiketoimintojen kehittämistä. Elinkeinoelämän keskusliiton helsinki TUkhOlMA lontoo zürich MAdrid OslO kööpenhamina Berliini AMsTerdAM MilAnO dublin TAllinnA BrYssel new YOrk VArsOVA MAlMÖ päivälehden ulottuvuus ja ammattilehden keskittyneisyys avaus liiketoiminnan kasvun ja kansainvälistämisen edistämiseksi tällä alueella on tervetullut. Tärkeä muutos meillä on myös herääminen ilmastonmuutoksen haasteiden mukana tuomiin ja puhtaiden teknologioiden tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin, mutta myös huomion kiinnittyminen perinteisen ympäristötekniikan kehittämiseen. Ympäristöyritysten liitto rakentaa klusteriyhteistyötä jätehuoltoalalla ja vesiliiketoimintakin on selkeästi herännyt ruususen unestaan. Puhtaan veden merkitys on korostumassa maailmalla ja siitä on saatu muistutus myös kotimaassa. Oulun CE- WIC-hanke ja Tekesin vesiohjelma tulevat panostamaan merkittävästi vesiteknologian kehittämiseen lähivuosina. Nämä ohjelmat, meneillään olevien ympäristöteknologian ja energiateknologian kansallisten ohjelmien sekä käynnistyvän energiaja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän kanssa tuovat merkittävästi lisää kasvun edellytyksiä alalle. Teknologian kehittämisen ohella tarvitaan lisää panostusta kaupallistamiseen ja ponnistuksia uusien toimintamallien käyttöönottoon ja markkinoiden avaamiseen. Vesien käsittelyn ulkoistamisessa ollaan saamassa vähitellen päätä auki sekä teollisuudessa että kuntasektorilla. Lähiajan haasteeksi muodostuu monien ohjelmien keskinäinen koordinointi. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi voisi tarjota pyöreän pöydän yhteispelin rakentamiseksi. Jukka Noponen Sitra, Ohjelmajohtaja, Energiaohjelma projektipäällikkö: anna Marjanen, toimittajat: Juhani nurmi, päivi Remes, päivi piispa, päivi surakka tuotantopäällikkö: nora helanto, taitto: Mikko hänninen, jaetaan kauppalehden välissä: lisätietoja suomi mediaplanet oy:n teemalehdistä: suomi Mediaplanet oy, unioninkatu 18, helsinki Kannen Kuva: ek, KuvaaJa Juha salminen sisältö Pääkirjoitus... 2 Kohti parempaa energiatehokkuutta teollisuudessa Energiasektorin tulevaisuuden haasteet... 4 Tulevaisuuden energia tuotanto monimuotoista... 5 Energia- ja ilmasto-osaamisesta teollisuudelle uusi tukijalka reach-kemikaalirekisteröinti koskee laajaa yritysjoukkoa cleantech houkuttelee pääomasijoittajia... 7 itämeri on ylensyönyt Pietarin jätevedet puhdistuvat... 9 Öljynkuljetusalusten kunto on parantunut... 9 Taloudellista lämpöä ja sähköä yhteistuotannolla...10 Energiatehokkaampaa talorakentamista Sopeutumista uusiutuvan energian haasteisiin Toimiva pullonpalautus edesauttaa kierrätystä ja kaupankäyntiä... 11

3 ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA 3 Yhteistyöllä kansainväliseen kasvuun Suomen ympäristöalan osaaminen on maailmalla huippuluokkaa. Joidenkin menestyneiden huippuyritysten varjoon on kuitenkin jäänyt merkittävä joukko pk-yrityksiä, joilta kanava kasvaville kansainvälisille markkinoille on jäänyt löytymättä. Syynä on yleensä ollut resurssien, kontaktien tai investointien puutteellisuus. Nyt tätä haastetta on lähdetty kohtaamaan mittavalla, koko Suomen kattavalla yhteistyöllä. Kuopion, Oulun, Uudenmaan ja Lahden seutujen osaamiskeskukset muodostavat yhdessä Suomen ympäristöteknologian osaamisklusterin, jonka tavoitteena on muun muassa auttaa pk-yrityksiä etabloitumaan globaaleille markkinoille. Suomessa on perinteisesti tehty arvokasta innovatiivista työtä ympäristöteknologian alalla. Jotain on kuitenkin puuttunut, mistä osoituksena on se, että Suomessa lasketaan olevan ympäristöalan yritystä, joista kuitenkin vain harva on yltänyt saavutuksiin kansainvälisillä markkinoilla. Suurin osa yrityksistä on pieniä tai keskisuuria, mikä saattaa aloitteellisuuden ja joustavuuden muodossa olla myös Suomen etu kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kansallinen ympäristöteknologian osaamisklusteri tarjoaa ratkaisuksi tiivistä yhteistyötä ja yhteistä päämäärää verkostoitumalla. Keskinäinen avunanto on oleellinen osa myös osaamisen ylläpitämisessä ja innovaatioiden kehittämisessä, siksi mukana toiminnassa ovat sekä valtio, korkeakoulut tutkimuslaitoksineen että elinkeinoelämä pääomasijoittajineen. Klusterin alueellista koordinointia johtavat teknologiakeskukset: Technopolis Oyj Oulussa, Teknologiakeskus Teknia Oy Kuopiossa, Green Net Finland ry Uusimaalla ja Lahden tiedeja yrityspuisto Oy Lahdessa, jossa FT Mari Pantsar-Kallio toimii myös klusterin johtajana. Kansainvälistyminen on klusterin ensisijainen ajatus. Käytännössä se tarkoittaa päämäärätietoista suuntautumista sinne, missä ympäristön ongelmat ovat suurimmat. Osaamistamme ilma- ja vesisektorin tutkimuksessa ja liiketoiminnassa sekä ympäristömonitorointiin liittyvissä kysymyksissä tarvitaan kehittyvillä markkinoilla, muun muassa Kiinassa ja Venäjällä. Näille markkinoille pääseminen on kuitenkin pk-yrittäjälle haasteellista. Me tarjoamme heille käytännön ratkaisuja ja isompien yritysten vetoapua, kertoo Pantsar-Kallio. Toisaalta Suomi on oiva paikka kehittää liiketoimintaa ympäristöalalla myös ulkomaalaisille yrittäjille. Haluamme houkutella heitä sijoittamaan Suomeen. Suomen talouden uusi tukijalka on muodostumassa cleantech-toiminnasta. Kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin toiminnassa on aktiivisesti mukana jo reilusti yli 100 ympäristöalan yritystä ja joukon odotetaan kasvavan voimakkaasti. Lisätietoja: Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteri Johtaja FT Mari Pantsar-Kallio, GSM Projektipäällikkö Johanna Kilpi-Koski, GSM Mari Pantsar-Kallio ohjaa Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteria, joka tähtää voimakkaasti kansainvälisyyteen. Puhdas Itämeri Jätevesistä voidaan poistaa nykyteknologialla olennainen osa Itämeren rehevöitymistä aiheuttavista ravinteista. John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hanke vie kemiallisen fosforinpoiston Pietarin suurimmille jätevedenpuhdistamoille. Lokakuussa 2007 käynnistettiin fosforinpoisto Pietarin suurimmalla jätevedenpuhdistamolla, ja työ jatkuu Pietarin muilla puhdistamoilla. Uusia kohteita valmistellaan. Rajat ylittävän, konkreettisen ympäristöhankkeen suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Tukensa hankkeelle ovat antaneet Aktia, ArtPrint, Cargotec, Castrén & Snellman, Fake Graphics, FIM, Fortum, Helsingin Sanomat, Huvudstadsbladet, JCDecaux, John Nurminen Oy, Kemira, Koneen säätiö, Kärkimedia, Lemminkäinen, MTV, Nokia, Nurminen Logistics, Radio Nova, SanomaWSOY, SEB, Suomen Messut, Taivas, TeliaSonera, Ympäristöministeriö, Ålandsbanken sekä lukuisat yksityishenkilöt. Työ jatkuu. Kiitos.. Kuva: Jukka Nurminen, Abyss Art Oy

4 4 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Kohti parempaa energiatehokkuutta teollisuudessa Kuva: TALVIVAARA Teollisuudessa toteutetaan ja etsitään jatkuvasti uusia keinoja paremman energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Taajuusmuuttaja on yksi suosituimmista menetelmistä. Teksti: Juhani Nurmi Taajuusmuuttaja on tehoelektroniikkalaite, jota käytetään usein ohjaamaan teollisuuden selvästi yleisintä sähkömoottorityyppiä eli oikosulkumoottoria tilanteissa, joissa kuormituksen vaihtelut ovat suuria. Taajuusmuuttajaa käyttämällä sähkömoottori saadaan pyörimään prosessin tarpeen mukaisella nopeudella, jolloin energiaa kuluu prosessissa huomattavasti vähemmän. Prosessien energiatehokkuuden kulmakiviä ovat ammattitaitoinen suunnittelu, toteutus ja käyttö. Taajuusmuuttajan etuja ovat ennen kaikkea mahdollisuus portaattomaan säätöön ja energian säästöön. Teollisuuden kestosuosikki Teollisuuden energiatehokkuuden yksikönpäällikkö Hille Hyytiä Motiva Oy:stä muistuttaa, että teollisuuden uudet energiatehokkuussopimukset allekirjoitettiin joulukuussa. - Taajuusmuuttajia on käytetty teollisuudessa jo vuosikausia prosessien säätöön ja tarpeettoman energiankäytön vähentämiseen. Tulee kuitenkin selvittää tapauskohtaisesti, mihin taajuusmuuttaja soveltuu ja lisäksi tulee aina tarkastella kokonaisuuksia energiatehokkuuden optimoimiseksi. Hyytiän mukaan tyypillisiä sovelluksia taajuusmuuttajien käytössä ovat mm. pumppu- ja puhallinkäytöt, kompressorit, hissit, kuljettimet, sovellutukset paperikoneissa ja laivojen potkureissa. Energiankäytön optimointia Suomessa toimii kaksi maailmanlaajuisesti merkittävää taajuusmuuttajavalmistajaa. Kansainvälisen monialakonsernin ABB:n taajuusmuuttajavalmistus sijaitsee Helsingissä. Vaasassa pääkonttoriaan pitävä Vacon Oyj on viime vuosina voimakasta markkinakasvua tehnyt suomalaisvalmistaja. Vacon on vallannut uusia markkinoita Euroopassa, Aasiassa (erityisesti Kiina ja Intia) sekä Yhdysvalloissa. Venäjä ja Etelä- Amerikka ovat myös tulossa vauhdilla mukaan. Vacon Oyj:n varatoimitusjohtaja Heikki Hiltusen mukaan taajuusmuuttajan edut tulevat parhaiten esille isoissa sähkömoottoreissa. - Mitä isompi moottori, sitä suuremman säästön voi saavuttaa taajuusmuuttajalla. Sillä voi optimoida hyvin energiankäyttöä, eikä näköpiirissä ole toistaiseksi mitään korvaavaa teknologiaa. Taajuusmuuttajien monipuolisuutta Hiltunen sanoo, että taajuusmuuttajien markkinat ovat maailmalla tasaisen varmassa nousussa. - Globaalit markkinat kasvavat noin 8-10 prosentin vuositahdilla. Lisäksi taajuusmuuttajien monipuolisuus paranee koko ajan. Niitä käytetään nykyään mm. tuuli- ja aurinkovoimaloissa. Automaatioaste lisääntyy jatkuvasti, mikä parantaa merkittävästi prosessin laatua, nopeutta ja tehokkuutta. Hiltunen mainitsee yhtenä tuoreena esimerkkinä Talvivaaran kaivoksen Sotkamossa. - Toimitamme parhaillaan rakenteilla olevaan Talvivaaran nikkelikaivokseen yli 300 taajuusmuuttajaa, joiden kokonaisteho on noin 37 MW. Taajuusmuuttajamme on suunniteltu kestämään kuumia, likaisia ja pölyisiä olosuhteita. Toimitettavissa laitteissa käytetään ATEX-sertifioitua, täysin sisäänrakennettua termistorituloa, joka on kehitetty räjähdysalttiisiin tiloihin sijoitettujen moottoreiden lämpötilan valvontaan. Moottorin lämpötilan valvonta on vaatimus räjähdysalttiissa ympäristöissä, kuten esimerkiksi kaivosteollisuudessa, Heikki Hiltunen sanoo. Energiasektorin tulevaisuuden haasteet Suomi on moneen muuhun EU-maahan verrattuna edelläkävijä uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan uusiutuvan energian osuutta voidaan Suomessa nostaa vielä noin neljä prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä, mutta tämä edellyttäisi isoja investointeja. Teksti: Päivi Remes Toimintaympäristömme on muuttunut ja muuttuu edelleen, kun tietoisuus ilmastonmuutoksesta kasvaa. On selvää, että energiayhtiöiden on huomioitava tämä toiminnassaan ja pyrittävä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä niin uusiutuvan energian avulla kuin muillakin keinoin. Suomi pärjää hyvin kansainvälisissä vertailuissa monipuolisen energiantuotantorakenteensa ansiosta; hyödynnämme myös tehokkaasti sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa. - Uusiutuvan energian osuus on Suomessa korkea. Meillä hyödynnetään paljon puupolttoaineita ja vesivoimaa, myös tuulivoimakapasiteetti on kasvussa, kertoo Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä. - Investoinnit uusiutuvaan energiaan sekä muut tavat vähentää päästöjä kiinnostavat koko ajan enemmän. On kuitenkin selvää, että energiantuotannossa tarvitaan lähivuosikymmeninä edelleen fossiilisia polttoaineita. Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet eivät ole rajattomat, muistuttaa Energiateollisuuden sähköntuotannon asiantuntija Niina Honkasalo. EU:n kovat tavoitteet EU:n viime maaliskuisen päätöksen mukaan uusituvan energian osuus jäsenmaiden energiankulutuksesta tulisi nostaa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. - Tämä on todella kova tavoite. Nyt uusiutuvan osuus on energian loppukulutuksesta laskettuna unionissa 8,5 prosenttia. Ratkaisevassa asemassa ovat isot jäsenmaat, joissa uusiutuvan energian osuus on vielä hyvin alhainen. Jos ne eivät onnistu nostamaan osuutta 20 prosentin tienoille, unioni ei pääse tavoitteeseen. Suomessa uusiutuvan energian osuus on jo nyt 28 prosenttia energian loppukulutuksesta, sanoo Honkasalo. Tällä hetkellä Suomessa edistetään uusiutuvaa energiaa päästökaupan lisäksi investointituilla ja sähköntuotannon verohelpotuksilla. - Jotta uusiutuvaa energiaa voitaisiin lisätä huomattavasti nopeammin kuin nyt, nykyinen muutaman kymmenen miljoonan euron tukibudjetti tulisi moninkertaistaa, ja tukea tulisi myöntää muillekin kuin uuden teknologian hankkeille, Leskelä ja Honkasalo laskevat. Yhtenä mahdollisuutena he näkevät myös kansallisen sähköntuotannon sertifikaattijärjestelmän, jossa huomioitaisiin suomalainen toimintaympäristö. Uutta lisää, vanhaa tehokkaammin - Uusiutuvan energian lisäystä voidaan Suomessa tehdä esimerkiksi puupolttoaineiden osalta, ennen kaikkea hakkeeseen pohjautuvassa sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa, 28 % Suomessa uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta Honkasalo toteaa ja lisää samaan hengenvetoon: uusiutuva energia on tärkeä keino kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, mutta sen lisäksi on muitakin keinoja kuten energiatehokkuuden parantaminen, ydinvoima sekä tulevaisuudessa myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Energiateollisuus korostaakin halukkuuttaan olla mukana kehittämässä Suomen energiajärjestelmää niin, että uusiutuvan energian osuutta voidaan lisätä vaarantamatta energiajärjestelmän luotettavuutta ja kustannustehokkuutta.

5 ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA 5 Tulevaisuuden energiatuotanto monimuotoista Rakenteilla olevaan Talvivaaran nikkelikaivokseen toimitetaan yli 300 taajuusmuuttajaa, jotka on suunniteltu kestämään kuumia, likaisia ja pölyisiä olosuhteita. Teksti: Päivi Remes Energiaturvallisuus ja ilmastonmuutoksen torjuminen nähdään Fortumissa tärkeiksi tulevaisuuden energiatuotannon lähtökohdiksi. Fortumin teknologiapäällikkö Petra Lundström uhkuu uusiutuvaa energiaa visioidessaan tulevaisuuden energiatuotantoa aina vuoteen 2050 asti; silloin Lundström liikkuu sähköautolla ja lämmittää ja sähköistää asuntoaan puhdasta vetyä käyttävällä polttokennolla. - Jotta ilmastonmuutosta voidaan jarruttaa, tulisi 50 tai 100 vuoden päästä energiatuotantojärjestelmän olla täysin päästötön, Lundström laskee. Hän korostaa kuitenkin samanaikaisesti energiatehokkuuden parantamisen tärkeyttä. tuotantomuotojen tehokkaampaan, ja toki myös päästöttömämpään käyttöön. Fuusioenergiaa ja polttokennoja Uusiutuvan energian laajamittainen lisääminen edellyttää vakaata ja pitkäjänteistä, markkinaehtoisuuteen perustuvaa energiapolitiikkaa. Fortum on osallisena useassa eri energiateknologiakehityshankkeessa ja -tutkimusprojektissa. Yhtiössä nähdään tärkeäksi, ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi, energiaturvallisuus, eli riippumattomuus muutamien maiden tuontienergiasta. Siksi uusien uusiutuvien energiamuotojen kehityksen rinnalla tärkeäksi koetaan myös ydinenergian rooli. - Tuulivoimaa on kehitelty jo pitkään, mutta uutta on aaltovoiman, Uutta on aaltovoiman ja pohjaaaltojen hyödyntämisen laajamittainen tutkiminen. - Tulevaisuuden uudet energiantuotantomallit vaativat paljon aikaa, eri valtioiden yhteisiä ponnisteluja ja massiivisia investointeja ennen hyödynnettäväksi päätymistään, ja siksi onkin aivan välttämätöntä panostaa samanaikaisesti nykyisten energiaja myös pohja-aaltojen hyödyntämisen laajamittainen tutkiminen. Biomassan käyttö ja sen lisääminen energianlähteenä korvaamaan fossiilisia polttoaineita on meillä jo pitkällä. Hiilidioksidin talteenottamisesta olemme myös kiinnostuneita, vaikkei Suomen maaperä sen varastointiin olekaan suotuisa, kuten esimerkiksi Norjassa. Näemme kuitenkin, että hiilidioksidin kuljettaminen tulevaisuudessa tapahtuu putkistojen välityksellä, jolloin Suomellakin on mahdollisuus päästä siihen osalliseksi, sanoo Lundström. Aurinkosähkön ja fuusioenergian valjastaminen kotitalouksien hyödynnettäväksi siintävät vielä hyvin kaukana tulevaisuudessa, mutta esimerkiksi polttokennojen yleistyminen voi tapahtua jo lähivuosikymmeninä. Tornion Outokummun teräsmiehet puhtaassa nousukiidossa Ruostumaton teräs on nykyaikaisen yhteiskunnan keskeinen materiaali ja sitä tarvitaan tulevaisuudessa jopa nykyistä enemmän. Torniossa olisi rahkeita kasvuun, mutta se edellyttää EU:n päästökauppajärjestelmän uudistumista. Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen. Outokummun toimitusjohtaja Juha Rantanen edustaa yhtä suurta suomalaista yritystä, joka on jo vuosia panostanut tosissaan ympäristö- ja energiatehokkuuteen. Ruostumattoman teräksen valmistusketjussa tärkeätä roolia näyttelevä Tornion ferrokromitehdas käynnisti toimintansa vuonna 1968, 40 kilometrin päässä raaka-ainelähteestä eli yhtiön kromikaivoksesta. Ferrokromia kannattaa nimittäin tuottaa siellä, missä on kromivaroja. Tornion ferrokromitehdas on Outokummun tärkein ferrokromilähde. - Olisikin järkevää laajentaa Tornion ferrokromitehdasta, jotta voisimme siellä valmistaa ympäristö- ja energiatehokkaasti koko konsernin tarvitseman ferrokromin. Tänä päivänä emme kuitenkaan rohkene tätä päätöstä tehdä, koska epävarmuus tulevista päästöoi keuksien ja sähkön hinnoista tappaa investoinnin kannattavuuden, Rantanen toteaa. Teräskuonasta uusia tuotteita Outokumpu on viime vuosina satsannut useita miljoonia euroja hyödyntääkseen teräskuonan käyttöä uusiotuotteissa. Outokummun Sheffieldissä Iso-Britanniassa toimivan terästehtaan puhdistettua teräskuonaa käytetään tien rakennukseen ja asvaltin runkoaineena. Tornion tehtaiden teräskuonasta valmistettiin toissa vuonna tonnia mineraalituotteita erilaisiin rakennuskohteisiin. Näiden sivutuotteiden hyödyntämisen lisäksi Outokummussa panostetaan jatkuvasti myös valmistusprosessien energiatehokkuuden kasvattamiseen. - Kehittämämme ferrokromin valmistusmenetel mä on ylivoimaisesti tehokkain käytössä oleva prosessi koko maailmassa. Tornion tuotanto ei kuitenkaan riitä tehtaillemme Ruotsiin ja Englantiin, joten sinne ostamme ferrokromin markkinoilta, Rantanen kertoo. Kuluttajakin vaikuttaa - Tornion ferrokromitehtaan tuotannon lisääminen on myös keino taistella ilmastonmuutosta vastaan, jos vaihtoehtona on tuottaa ferrokromia maissa, joissa käytetään paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia fossiilisia energialähteitä kuten esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Kazakstanissa, Rantanen muistuttaa. Myös me kuluttajat vaikutamme valinnoillamme ilmastonmuu tokseen. Hankittaessa keittiöön seuraavan kerran uutta kattilaa, kannattaa valintaa miettiä. Ostaako Suomessa energiatehokkaasti ja pienin päästöin valmistetusta, hyvästä ruostumattomasta teräk sestä tehty kattila vai vastaavanoloinen tuote, joka on valmistettu Kiinassa tehdystä ruostumattomasta teräksestä, eikä ehkä yhtä energiatehokkaasti?

6 6 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Kuva: EK, KUVAAJA JUHA SALMINEN Energia- ja ilmasto- teollisuudelle uusi Ilmastonmuutoksen tiedostaminen ja asennoituminen päästöjen vähentämiseen on ensimmäinen askel. Päästöt vähenevät konkreettisin keinoin: toimintatapoja muuttamalla, ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja kehittämällä uutta osaamista. Kuluttajien ja energiateollisuuden roolit ovat tässä yhtä tärkeitä, mutta parhaimmillaan ns. cleantech-osaamisestamme voi tulla teollisuudellemme uusi, erittäin tärkeä tukijalka. Teksti: Päivi Remes Yhä useampi suomalainen satsaa tälläkin hetkellä elämäntaparemonttiin tavoitteenaan laihtua ja elää tervellisemmin. Vointi kohenee pienemmällä kaloritankkauksella ja hyötyliikuntaa lisäämällä. Samoin reagoi ympäristö: tehokkaampi energiankäyttö pienemmin päästöin tuottaa tuloksia hitaasti, mutta varmasti. - Kulutuskäyttäytymisen ohjaus tulee tapahtumaan yhä enemmän myös säädöksiin ja hintamekanismiin pohjautuen, kertoo EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs. Energiaa meidän on jatkossakin saatava - kilpailukykyiseen hintaan, mutta puhtaammin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa suomalaisen energiateollisuuden vahvuus on korkealla tasolla olevan energiateknologiaosaamisen jatkuva kehittäminen. Puhtaan, korkeateknologia-suomen maineesta sekä energia- ja ilmastoosaamisesta onkin mm. EK:n ja Sitran mukaan kehitettävissä Suomelle erittäin vahva liiketoiminta-alue, jonka vientiponnisteluihin kannattaa panostaa nyt tosissaan, sillä cleantechmarkkinat kasvavat todella nopeasti. 24. vuosikerta Automaatioväylä Oy, Asemapäällikönkatu 12 B, Helsinki, puh , REACH-kemikaalirekisteröinti koskee laajaa yritysjoukkoa Kemikaaliviraston aineiden esirekisteröintiaika on kesäkuusta joulukuuhun. Siitä myöhästyminen tai poisjääminen voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Teksti: Päivi Remes Kannattaa tarkistaa yrityksiä varten perustetusta REACH-neuvonnasta, mitä velvoitteita uusi asetus tuo yrityksen toiminnalle. Rekisteröinti koskee myös omaan käyttöön EU:n ulkopuolelta - Jotta yrityksillä on aidot toimintamahdollisuudet, tarvitsemme oikeudenmukaisuuteen perustuvaa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Kansainvälisillä markkinoilla kilpailevilla yrimaahantuotuja kemikaaleja ja aineseoksia. Myöskin koneissa, laitteissa ja vastaavissa tuotteissa tuotavat aineet kuuluvat rekisteröinnin piiriin. Euroopan unionin uusi kemikaaliasetus (REACH-asetus) astui voimaan 1. kesäkuuta

7 ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA 7 osaamisesta tukijalka Kuva: WINWIND OY Cleantech houkuttelee pääomasijoittajia Jotta yrityksillä on aidot toimintamahdollisuudet, tarvitsemme oikeudenmukaisuuteen perustuvaa kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Ympäristöteknologia- eli cleantech-alan yritykset kasvavat vauhdilla ja kiinnostavat pääomasijoittajia. tyksillä tulee olla tasapuoliset päästövelvoitteet eli sama pelikenttä kaikille: näin alhaisten ympäristövaatimusten maissa toimivat yritykset eivät saisi kilpailuetua. Tarvitsemmekin kansainväliset vertailuperusteet, joilla paitsi kannustetaan tehottomampia toimijoita investointeihin, myös konkreettisesti palkittaisiin hyvästä suoritustasosta ja vähäpäästöisyydestä. Keinojen valikoimaa ilmastonmuutoksen hillinnässä tulee tarkistaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs. Julkiset hankinnat esimerkkeinä Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa, johon liittyy ympäristöä säästävä elementti. Tyypillisinä esimerkkeinä ovat jätevesilaitos tai tuulivoimala. Kotimarkkinoilla valtiovallan panostus innovaatioita tukevaan rahoitusjärjestelmään sekä innovatiivisten, ympäristöystävällisten ratkaisujen suosiminen julkisissa hankinnoissa olisivat selviä edelläkävijän askeleita, jotka noteerattaisiin myös viriävien kansainvälisten yhteistyöprojektien ydinjoukkoa valittaessa. - Mm. kehitysmaiden energiateollisuuden investointitarve tulee olemaan valtava tuotantoineen, jakeluineen ja kunnossapitoineen. Kokonaan eri asia on sitten, kuka sen rahoittaa, Fagernäs toteaa. Järkiperäistä tehostamista Visioitaessa lähitulevaisuuttamme energiankulutuksen tehostamisen suhteen, Fagernäs näkee selvästi kuluttajan roolin päätöksentekijänä korostuvan. - Viihde-elektroniikan valmistuksessa kuluu saman verran energiaa kuin lentoliikenteessä. Kulutuskäyttäytymisen ohjaus tulee tapahtumaan yhä enemmän myös säädöksiin ja hintamekanismiin pohjautuen. Liikennesäädösten lisäksi kotitalouksien sähkönkulutukselle tulee säädöksiä ja vapaa-ajan vietto esimerkiksi paljon energiaa kuluttavissa kohteissa, kuten kylpylä- ja hiihtokeskuksissa tulee yhä hintavammaksi. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole heikentää ihmisten hyvinvointia, vaan pyrkiä turvaamaan se. Elämäntaparemontti antaa parhaimmillaan huimasti lisäenergiaa uusien luovien ratkaisujen kehittämiseen. Teksti: Päivi Piispa Suomalaisten ympäristöteknologia-alan yritysten kirjo on moninainen. Maassamme on muun muassa tuulivoimaloita, energianmittausjärjestelmiä, lietteenkäsittelyjärjestelmiä, kaasuvoimaloita, jätteenkäsittelyjärjestelmiä, sähköajoneuvoja ja puujätteiden käsittelyjärjestelmiä valmistavia yrityksiä. Ala kasvaa nopeasti ilmastonmuutoksen noustua tapetille julkisessa keskustelussa ja kiinnostaa pääomasijoittajia sen miljardien eurojen potentiaalin takia. Pääomasijoittajaa tarvitaan usein jo yrityksen alkavan kasvun vaiheessa. Silloin yrityksen oma tulorahoitus ei vielä riitä kasvuun, vaan tarvitaan ulkopuolista pääomaa, Teollisuussijoitus Oy:n johtaja Mika Räsänen kertoo. Teollisuussijoitus on valinnut salkkuunsa muun muassa oululaisen Winwind Oy:n, joka valmistaa tuulivoimaloita. Sen tarina on tyypillinen: ympäristöteknologia-alan yritykset syntyvät usein ideasta, joka on muhinut yrittäjän päässä jo vuosien ajan. Yrittäjä on saattanut työskennellä alalla jo vuosia, ja tehnyt keksinnön, jota haluaa kehittää omassa yrityksessään. Tuloksena Winwindin tapauksessa on Suomen johtava tuulivoimaloiden valmistaja ja kokonaistoimittaja. Sinänsä ympäristöteknologia-ala on usein perinteistä yritystoimintaa: valmistetaan koneita tai laitteita. Kuitenkin alalla vaadittavaa tietotaitoa on harvalla suoraan koulun penkiltä, vaan tällä alalla tiimit ovat kokeneita ja yrittäjien ikä ylittää usein 40 vuotta. Vaikka yritys on nuori, takana on usein kokenut, markkinat ja tuotteet tunteva tiimi, Räsänen sanoo. Pääomasijoittaja sitoutuu yritykseen yleensä 3-5 vuodeksi. Räsäsen mukaan tärkein sijoituskriteeri on yrittäjätiimi, joka lähtee kehittämään liiketoimintaa. Hyvä tiimi voi saada hieman heikommankin bisnesidean menestymään, mutta huono tiimi voi pilata loistavan bisnesidean, Räsänen kertoo. Alan kysyntä kasvaa jatkuvasti Suomessa syntyvät yritykset tekevät usein pilottihankkeen kotimaassa, mutta suuntaavat välittömästi sen jälkeen kansainvälisille markkinoille. Suomen markkinat eivät riitä yrityksille, ja tuotteiden kansainvälinen kysyntä on kova. Uusia, vakavasti otettavia ympäristöteknologia-alan yrityksiä syntyy Pohjoismaissa noin kymmenen vuodessa. Ne menestyvät yleensä erinomaisesti; vuotuinen kasvu voi olla jopa prosenttia. Räsänen uskoo kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa. Uusia teknologioita on pakko tuoda käyttöön jatkuvasti. EU antaa koko ajan uusia määräyksiä ja Kioton sopimus kiristää vaatimuksia, Räsänen sanoo. TOMRA KaupanMaailma W 124x H90 corrected.qxd :05 Page Se uudistaa perusteellisesti menettelyt, joilla kemikaalien käytöstä aiheutuvat riskit arvioidaan ja poistetaan. Kemikaalilainsäädännön yhtenä päätavoitteena on ennalta ehkäistä kemikaaleista aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja. Toiminnanharjoittajien tulisi mm. luopua kaikkein vaarallisimpien kemikaalien käytöstä ja valita mahdollisuuksien mukaan käyttöönsä pienintä vaaraa aiheuttava kemikaali tai kokonaan muu menetelmä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) ovat yhdessä perustaneet REACHneuvontapalvelun, josta yritykset voivat tiedustella asetuksen soveltamisalasta ja sen tuomista uusista velvoitteista, kertoo SYKEn kemikaaliyksikön ylitarkastaja Heikki Salonen. Kemikaaliviraston ylläpitämään REACH-järjestelmän tietokantaan rekisteröidään aineet, joita valmistetaan tai tuodaan maahan EU:n ulkopuolelta. Tällaisia kemikaaleja on käytössä Euroopassa noin ja luku kasvaa vuosittain n. 300:lla. Rekisteröinnit toteutetaan vaiheittain vuosina Siirtymäaikoja pääsee kuitenkin hyödyntämään vain siinä tapauksessa, että hoitaa esirekisteröinnin ajallaan. Rekisteröimättömiä aineita ei saa valmistaa eikä tuoda maahan. - Oleellista alkuvaiheessa onkin selvittää, onko rekisteröintivelvollinen sekä muistaa esirekisteröinnin kuuden kuukauden ajankohta, kesäkuusta joulukuuhun, Salonen neuvoo. Ratkaisu jokaiseen myymälään! Juomatölkkien haittavero poistui ja kierrätysmuovipulloista tuli pantillisia lähtien. Oletko valmis? Tarjoa asiakkaillesi paras palautusjärjestelmä! Oy Tomra Ab, Elannontie 5, Vantaa, Puh , Fax , TOMRAn patentoiman Sure Return TM tunnistustekniikan avulla automaatti hyvittää oikean summan asiakkaalle estäen samalla väärinkäytökset. OIKEAT HYVITYSSUMMAT ASIAKAS- YSTÄVÄLLINEN JA NOPEA ESTÄÄ VÄÄRIN- KÄYTÖKSET

8 8 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE 8 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Itämeri Teksti: Päivi Piispa Viime vuosikymmeninä ihmisten toiminta on vaikuttanut Itämeren tilaan niin voimakkaasti, ettei täyttä palautumista luonnontilaan voida saavuttaa. Siksi nyt mietitään, miten hyvään kuntoon Itämeri voidaan saada erilaisilla toimenpiteillä. Nyt pyritään noin lukujen Itämereen: veden tulisi olla kirkasta, jotta valo voi tunkeutua mereen ja sinileväkukinnot ja klorofyllituotanto vähentyisivät, Ympäristöministeriön ylitarkastaja Saara Bäck kertoo. Tilanne on ajautunut näin pahaksi, koska Itämereen on erityisesti joutunut hyvin suuri määrä ravinteita ja haitallisia aineita, jotka ovat kertyneet ja rikastuneet meren ekosysteemissä ja eliöissä. Valuma-alueelta tulevat ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä, joka on Itämeren suurin ongelma. Voisi sanoa, että Itämerelle on tarjoiltu vuosikymmenet liikaa ruokaa eli ravinteita, jotka näkyvät rehevöitymisilmiöinä, kuten sinilevälauttoina, hapettomien pohjien lisääntymisenä, kalakantojen muutoksina ja lajien häviämisenä. Itämeri sairastaa, koska se on syönyt liikaa, Bäck kertoo. Kaikki rantavaltiot ja kauempana valuma-alueella sijaitsevat valtiot kuormittavat ravinteillaan Itä- M&A Due Diligence -palvelut Ympäristöselvitykset yritys- ja kiinteistökauppoihin» Lupa-asiat» Ympäristövastuut» Historiaselvitykset» Ympäristöriskien luokittelu» Kustannusarviot» Vastuut kolmansille osapuolille 50 vuoden kokemuksella kuudessa maanosassa Helsinki Turku Tampere Oulu

9 ILMOITUSLIITE YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA 9 Kuva: Jade Colley on ylensyönyt Itämerta rasittaa pitkäaikainen ihmisen toiminta eikä luonnontilaista merta voida enää saavuttaa. Sen kuntoa voidaan kuitenkin parantaa pienilläkin teoilla. Öljynkuljetusalusten kunto on parantunut Teksti: Päivi Piispa Itämerellä kuljetettiin vuonna 2007 noin miljoonaa tonnia öljyä. Määrän uskotaan kasvavan miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä. Kuljetusmäärien kasvaessa on melko todennäköistä, että jonkin tyyppinen onnettomuus tapahtuu Itämerellä ja tästä syystä merikuljetusten turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota, Ympäristöministeriön ylitarkastaja Saara Bäck kertoo. Pietarissa on pitkälle toistakymmentä jätevedenpuhdistamoa, joista jo seitsemällä käytetään tai testataan kemiallista puhdistusta biologisen tukena. Jos kaikki Pietarin jätevedet puhdistettaisiin tehokkaasti, se poistaisi noin 30 prosenttia Suomenlahden vuotuisesta ulkoisesta fosforikuormasta. Operointiyhtiö LLC Ecovod arvioikin tällä hetkellä kaikkien Pietarin puhdistamoiden toimintaa ja ravinteiden poistoa, mutta nyt meneillään olevat toimenpiteet tulevat saamaan aimerta. Suurin osa Itämeren fosforikuormituksesta tulee Puolasta, joka on vankka maatalousmaa ja vastaa 46 prosenttia koko kuormituksesta. Merialue ei puhdistu, jollei ulkoista kuormitusta vähennetä. Se on ainoa lääke, vaikka vaikuttaakin vähitellen, Bäck sanoo. Jokainen voi vaikuttaa Merialue ei puhdistu, jollei ulkoista kuormitusta vähennetä. Se on ainoa lääke, vaikka vaikuttaakin vähitellen. Itämeren puhdistamiseksi on tapahtumassa paljon toimenpiteitä. Pietarin jätevedenpuhdistamoiden toiminta on suuri etappi. EUmaiden vesiensuojelua säätelevät monet direktiivit ja meriensuojelun tehostamiseen on hyväksytty Euroopan meristrategiadirektiivi. Itämeren suojelukomission HELCOMin piirissä on juuri hyväksytty toimenpideohjelma, johon valtioiden toivotaan sitoutuvan. ma-asunnon jätevedenpuhdistuksesta tai osallistutko vaikkapa Itämeri-työn tukemiseen rahallisesti. Pienetkin asiat vaikuttavat kokonaisuuteen positiivisesti. On täysin mahdollista, että meren kirkkaus voisi parantua ja levien kukinnot vähentyä. Tie Itämeren parantumiseen on pitkä, mutta työ kannattaa, Bäck sanoo. Alusten kunto on viime vuosina kuitenkin parantunut niin voimakkaasti, että onnettomuuden mahdollisuus on erittäin pieni. Merenkulkulaitos tarkastaa 25 prosenttia kaikista ulkomaanliikenteen aluksista, ja jos vika on vakava, alus pysyy satamassa niin kauan, kunnes vika on korjattu. Näiden pysäytysten määrä on laskenut huomattavasti vuoden aikana, joten alusten kunto on parantunut merkittävästi. Öljy-yhtiöt, jotka antavat rahdin kuljetettavaksi, varmistavat huolella, että alukset ovat hyvässä kunnossa. Niiden ei kannata kuljettaa öljyä aluksella, joka pysäytetään vikojensa vuoksi. Öljy-yhtiöt ymmärtävät itse, ettei heillä ole varaa suureen öljyonnettomuuteen; kansainvälinen paine on liian kova, Merenkulkulaitoksen meriturvallisuusjohtaja Paavo Wihuri kertoo. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n säädökset muun muassa kaksoisrungosta ovat parantaneet öljynkuljetusten turvallisuutta merkittävästi. Yksirunkoisilla aluksilla ei saa kuljettaa rahtia Itämerellä enää vuonna Kaksoisrungot ovat jo tähän mennessä estäneet onnettomuuksien jälkiseuraamuksia. Alusten kunto ja turvallisuus ovat parantuneet niin paljon, että olisi hämmästyttävää, jos Itämerellä tapahtuisi vakava öljyonnettomuus. Kehitys menee jatkuvasti eteenpäin kaikissa Itämeren maissa, ja asenteissa on tapahtunut suuria muutoksia viimeisen 4-5 vuoden aikana, Wihuri sanoo. Pietarin jätevedet puhdistuvat Pietarin jätevesiä puhdistetaan tehokkaasti jo joillakin jätevedenpuhdistamoilla. Edistysaskeleet ovat olleet suuria, mutta paljon on vielä tehtävää. Teksti: Päivi Piispa Yksittäinen kansalainenkin voi vaikuttaa Itämeren kuntoon. Voit valita, miten käyttäydyt rannalla lomanviettäjänä tai veneilijänä, matkustatko laivoilla, kuinka hyvin huolehdit lokaiseksi positiivisen vaikutuksen vasta pitkällä aikavälillä, konsultti Seppo Kiiskinen kertoo. Kemira on ollut Venäjän markkinoilla jo noin kymmenen vuoden ajan ja ajanut kemiallisen jätevedenpuhdistuksen käyttöönottoa eri tahojen kanssa. Tänä aikana on saatu paljon aikaan kansainvälisellä yhteistyöllä. Lounaisessa ja keskeisessä puhdistamossa on onnistuttu pääsemään kansainväliselle tasolle jätevedenpuhdistuksessa. Puhdistetun jäteveden fosforipitoisuus on alhainen ja typen osalta puhdistustulos erittäin hyvä. Projektit ovat jo parantaneet Itämereen kulkeutuvan veden laatua huomattavasti, Kemiran Helena Lähteenmäki kertoo. Jatkossa tarvitaan vielä monia toimenpiteitä puhdistetun jäteveden laadun parantamiseksi. Lähteenmäen mukaan muissakin maissa kuin Venäjällä on huomattu, ettei näihin asioihin tartuta rivakasti ennen kuin valtio sitä vaatii. Pohjoismaissa jätevedenpuhdistuksen kehittäminen on aloitettu jo 1960-luvulla ja tapahtunut pikku hiljaa. Venäjälläkin edistys tulee tapahtumaan askel askeleelta. Ympäristötietoisuus maassa on kuitenkin lisääntynyt, Lähteenmäki kertoo. Itämerellä kuljetettiin vuonna 2007 noin miljoonaa tonnia öljyä

10 10 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Taloudellista lämpöä ja sähköä yhteistuotannolla Oman asunnon lämmitysmuoto kannattaa harkita tarkkaan. Kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto tuovat sekä edullisuutta että ympäristöystävällisyyttä. Energiatehokkaampaa talorakentamista Rakentamisen energiatehokkuus on tullut yhä ajankohtaisemmaksi. Matalaenergiatalo ja ilmalämpöpumppu ovat kannattavia valintoja jatkuvaan energiansäästöön. Teksti: Juhani Nurmi Nykyisessä energiantuotannossa etsitään jatkuvasti yhä tehokkaampia muotoja. Kaukolämmitys on kohonnut suomalaisten taajamien suosituimmaksi lämmitysmuodoksi. Sillä on kaikki edut puolellaan: kaukolämpö pitää ympäristön puhtaana, lisää asumisviihtyvyyttä ja säästää energiaa sekä samalla ilmastoa. - Suurin säästö kuluttajalle syntyy, kun kaukolämpö tuotetaan yhteistuotannossa sähkön kanssa. Siinä säästyy aina yli kolmannes polttoainetta verrattuna erillisenä tuotettuun sähköön ja lämpöön, sanoo Helsingin Energian lämmöntuotannon johtaja Veikko Hokkanen. Tätänykyä jo 2,5 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Noin 95 prosenttia asuinkerrostaloista ja puolet rivitaloista sekä valtaosa julkisista ja liikerakennuksista ovat kaukolämmitettyjä. Suurimmissa kaupungeissa (esim. Helsinki, Espoo ja Vantaa) markkinaosuus on yli 90 prosenttia. Kaukolämmön edelläkävijämaa Kaukolämpöä saadaan lämpöä ja sähköä tuottavista lämmitysvoimalaitoksista ja lämpökeskuksista. Kun sähköä tuotetaan voimalaitoksessa, syntyy myös lämpöä, joka lämmitysvoimalaitoksessa otetaan talteen. Tämä energia siirretään asiakkaille kaukolämpöverkossa kiertävän kuuman veden avulla. - Kaukolämpö ja yhteistuotanto ei ole kuitenkaan mikään uusi keksintö. Esimerkiksi Salmisaaren voimalaitos otettiin käyttöön jo v Kuitenkin yhteistuotantokaukolämpö on yhä ylivertainen puhtaudeltaan moneen muuhun energiamuotoon verrattuna. Euroopan mittakaavassa Suomea voidaan pitää edelläkävijänä kaukolämmön käytössä, Hokkanen sanoo. 2,5 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Teksti: Juhani Nurmi Energian hinnan kallistuessa monet miettivät huokeampia keinoja asumiseen. Hyvä ratkaisu voi olla vaikkapa matalaenergiatalo. Kyseessä on rakennus, joka paremman rakentamisen ansiosta kuluttaa korkeintaan puolet normaalin talon käyttämästä energiasta. Matalaenergiatalojen suunnittelun lähtökohta on kestävä kehitys. Tavoitteena on, että energiaa, sähköä sekä vettä kuluu vähemmän, ja uusiutuvaa energiaa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. VTT:n tutkimukset ovat osoittaneet, että matalaenergiatalolla saavutetaan Suomessa vähintään prosentin säästöt energian ja veden käytössä verrattuna tavanomaiseen rakennukseen. Rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja kustannukset ovat huomattavasti keskimääräistä pienemmät. Lämmöneristyksellä säästää paljon - Matalaenergiataloa rakentaessa tulee satsata seinien ja ikkunoiden hyvään eristykseen. Talon tulee olla ilmatiivis ja koneellisessa ilmanvaihdossa on oltava tehokas lämmöntalteenotto. Vielä tehokkaammat passiivienergiatalot ovat jo näköpiirissä, sanoo asiantuntija Kimmo Rautiainen Motiva Oy:ltä. - Matalaenergiarakentaminen nostaa rakennuskustannuksia euroa. Investoinnin takaisinmaksuaika on 6-10 vuotta energiansäästön ansiosta. Talon elinkaaren aikana säästö kasvaa todella mittavaksi. Kimmo Rautiainen suosittelee ilmalämpöpumpun (ILP) yhdistämistä sähkölämmitykseen, etenkin parhaillaan vallitsevina leutoina talvina. - Parasta siinä ovat matalat investointikustannukset, asennettuna n euroa. Ilmalämpöpumpulla voi säästää satoja euroja vuodessa, ja se maksaa itsensä takaisin noin 4-5 vuodessa. Ilmalämpöpumpun suosio kasvussa Kylmämyynnin myyntiryhmän päällikkö Mika Liikonen Onninen Oy:ltä korostaa myös matalaenergiatalojen energiasäästeliäisyyttä. Hän suosittelee erityisesti sähkölämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhteiskäyttöä. - Ilmalämpöpumpulla saavutetaan asumisessa tavallista huokeammat käyttökustannukset. Sen asennus ja käyttö on helppoa. Niiden suosio on ollut Suomessa kasvussa, vuonna 2006 niitä myytiin maassamme jopa yli kpl, Liikonen tähdentää. Kaikista EU:n maista Suomen markkinat ovat kasvaneet suhteessa kaikkein Sopeutumista uusiutuvan energian EU:n uudet ilmastopäätökset edellyttävät päättäväistä siirtymistä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Teollisuuden ja liikenteen päästöt ovat erityistarkastelussa. Teksti: Juhani Nurmi Euroopan Unionin tekemät päätökset uusiutuvasta energiankäytöstä asettavat jokaiselle EU-maalle suuren haasteen. Teollisuuden ja liikenteen päästöt ovat nyt erityistarkastelussa tavalla, joka vaikuttaa myös yksittäisen kansalaisen verotukseen mm. päästöjen ja polttoaineen osalta. - Siirtyminen biopolttoaineisiin ei ole se kaikkein edullisin tapa vähentää päästöjä tai edes liikenteen päästöjä, vaikka joku voisikin ehkä niin helposti luulla, sanoo KTM:n ylitarkastaja Jukka Saarinen. - Tulee muistaa, että biopolttoaineiden lisäkustannukset ovat edelleen vahvasti sidoksissa raakaöljyn hintaan. Epäilyjä raaka-aineiden riittävyydestä Saarisen mukaan ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet eivät juurikaan vähennä päästöjä, koska niiden tuotanto aiheuttaa verrattain paljon hiilidioksidipäästöjä. Toisen sukupolven biopolttoaineet edustavat koostumukseltaan laajaa raaka-ainepohjaa, tosin mediassa on jo nostettu esiin vahvoja epäilyjä noiden raaka-aineiden riittävyydestä. Maailmalla voidaan kuitenkin käyttää etanolin kaltaisten biopolttoaineiden valmistukseen monia erilaisia raaka-aineita, kuten esimerkiksi peltokasvien syötäväksi kelpaamattomia osia. - Toisen sukupolven biopolttoaineissa on tapahtunut aika paljon kehitystä viime aikoina. Niissä on myös potentiaalia suurempiin päästövähennyksiin, vaikka ne ovatkin kalliita valmistaa. Eettistä keskustelua - Raaka-aineiden käytöstä on käyty jopa eettistä keskustelua. Monet tahot pelkäävät, että kehitysmaiden kannalta kallisarvoisia ruoka-aineita tuhlataan biopolttoaineiden valmistukseen. Toisaalta ekologista huolta aiheuttavat myös suunnitelmat laajentaa biopolttoaineiden tuotantoa trooppisten sademetsien alueilla, Jukka Saarinen tähdentää. Lisää uusia EU-direktiivejä on tulossa koskien uusiutuvia polttoaineita. Bioenergia edustaa Suomessa lähes 90 prosenttia uusiutuvista energialähteistä. Tavoite vuodelle 2010 on, että uusiutuvien energialähteiden

11 Kuva: lammi-kivitalo (lyhty) ilmoitusliite YmpäRistÖteknoloGia 11 toimiva pullonpalautus edesauttaa kierrätystä ja kaupankäyntiä rakentamisen energiatehokkuutta Matalaenergiatalo ja ilmalämpöpumppu ovat hyvä yhdistelmä energiansäästöön. Matalaenergiatalo käyttää korkeintaan puolet normaalin talon käyttämästä energiasta. Matalaenergiarakentaminen nostaa rakennuskustannuksia euroa (mutta maksaa itsensä takaisin noin 4-5 vuodessa). suomen markkinat ovat kasvaneet suhteessa kaikkein voimakkaimmin kaikista eu:n maista. ilmalämpöpumppuun ja sähkölämmitykseen on saatavissa myös etähallintajärjestelmä. lisää aiheesta: MediaPlanetin Uusi koti -teemaliitteessä Kauppojen pullonpalautusjärjestelmä toimii parhaimmillaan joustavasti. Pullojen materiaalivirrat voivat olla viikottain määrältään hyvin suuria. teksti: juhani nurmi Kaupassa käydessä pullonpalautus koetaan usein tuskalliseksi velvollisuudeksi. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Maksetaanhan palautetuista pulloista asiakkaalle takaisin myös niistä kuuluva panttiarvo. - Suurimpiin kauppoihin kohdistuvat pullojen ja tölkkien materaalivirrat ovat volyymiltään melkoisia. Isossa kaupassa kuten meillä käy viikottain maksavia asiakkaita jopa suurehkon kaupungin asukasmäärän verran. Kaupan logistiikan kannalta on järkevää ottaa vastaan myös asiakkaan tuoma kierrätysmateriaali, jolloin kuljetusautot kulkevat aina täysinä edestakaisin, sanoo diplomikauppias Heimo Välinen Espoon K-supermarket Seilorista. jouhevampaa pullonpalautusta Kuvat: MiKaela KatRo voimakkaimmin, vaikka eniten ilmalämpöpumppuja käytetään Ruotsissa. - Matalaenergiatalojen ja ilmalämpöpumppujen suhteen Suomesta löytyy paljon kehittyneitä ratkaisuja. Tällainen yhdistelmä nostaa paitsi kiinteistön arvoa, tuo myös itse asumiseen runsaasti lisämukavuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. lämmityksen säätelyä etäteitse Ilmalämpöpumppuun ja sähkölämmitykseen on saatavissa nykyään myös etähallintajärjestelmä. Ensto Electric Oy:n tuotekehityspäällikkö Kimmo Mettiäisen mukaan tällainen ratkaisu on erityisen hyvä vapaa-ajan haasteisiin asuntoihin (esim. kesämökki), joissa ei oleskella jatkuvasti. - Etähallintalaite tuo turvallisuutta asumiseen pitkällä tähtäimellä, ja säästää myös roimasti lämmityskustannuksia. Kun peruslämpöarvo on asetettu, järjestelmä valvoo lämmön kulkua. Kun ollaan asunnolta poissa, lämpötila asetetaan yleensä tavallista alemmaksi lämmityskulujen säästämiseksi. Jos ollaan menossa vaikkapa kesämökille, oman kännykän tulossa -komennolla mökki saadaan nopeassa tahdissa lämpötilaltaan asuttavaan kuntoon. - Järjestelmä on viritetty yksinkertaiseksi, ja se hälyttää omistajan mikäli lämpötila yllättäen laskee asunnossa jostain syystä, Mettiäinen kuvailee. Kaikkien asianomaisten kannalta on tärkeää, että pullonpalautus sujuu mahdollisimman jouhevasti. - Kauppiaalla tulee olla toimiva järjestelmä, jossa on riittävästi pullonpalautusautomaatteja jonojen ehkäisemiseksi, Välinen kertoo. Pullonpalautuslaitteiden kehitykseen Seilorin diplomikauppias on suhteellisen tyytyväinen. Kaupan logistiikan kannalta on järkevää ottaa vastaan myös asiakkaan tuoma kierrätysmateriaali. Kuva K-supermarket seilorista. - Pullonpalautusautomaattien nopeus ja lajittelutekniikka ovat nykyään aivan eri tasolla kuin vielä muutama vuosi sitten. Tosin myymälöille tekniikan lisääntyminen tuo tullessaan myös lisää huollettavaa, vaikka osin huoltotoiminta ja päivitykset voidaankin suorittaa etäyhteyksien avulla. Kauppiaan näkökulmasta olisi toivottavaa, että panimot ja Alko voisivat karsia eri pakkauskokoja ja materiaaleja. Tuolloin koko palautusprosessista saataisiin yksinkertaisempi ja käyttövarmempi. edistyneempää tekniikkaa Laitteistovalmistaja Tomra Oy:n myyntipäällikkö Juha Virtasen mukaan pullonpalautustekniikassa on tapahtunut selvää kehitystä. - Kun pulloja alettiin vastaanottaa automaattisesti, ainoa tunnistusmenetelmä oli pakkauksen muototunnistus. Matkan varrella mukaan on tullut painon- ja metallintunnistus sekä EAN-koodinluku. Muitakin menetelmiä on tutkittu, mutta niitä kehitellään jatkuvasti. Etenkin elektroniset juomapakkauskohtaiset tunnisteet tulevat jatkossa entistä houkuttelevammiksi, kunhan tekniikka vain kehittyy edullisemmaksi. Virtasen mielestä myös ympäristöarvojen ja kierrätyksen huomioiminen on alalla tärkeää. - Arvomme edellyttävät ympäristöarvojen huomioimisen organisaatiomme kaikilla tasoilla. Esimerkiksi asennusten yhteydessä toimitamme käytöstä poistuvat vanhat pullonpalautuslaitteistot ympäristöministeriön määrittelemään jatkokäsittelyyn, jossa materiaalit ja komponentit uusiokäytetään. osuus sähköntuotannosta olisi noin 30 prosenttia. - Suomi ei ole onneksi yksin haasteidensa kanssa. Mm. Yhdysvallat ja Kiina tulevat lähitulevaisuudessa liittymään entistä laajemmalla rintamalla biopolttoaineiden valmistajien joukkoon. pulloja palauttamaan Biopolttoaineista siirtyminen biopolttoaineisiin ei ole kaikkein edullisin tapa vähentää päästöjä. ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa verrattain paljon hiilidioksidipäästöjä. Toisen sukupolven biopolttoaineissa on potentiaalia suurempiin päästövähennyksiin, vaikka ne ovat kalliita valmistaa. Jotkut tahot pelkäävät, että kehitysmaiden kannalta kallisarvoisia ruoka-aineita tuhlataan biopolttoaineiden valmistukseen. Bioenergia edustaa suomessa lähes 90 % uusiutuvista energialähteistä. Pullojen ja tölkkien viikottaiset materaalivirrat kauppoihin ovat volyymiltään melkoisia. kauppiaalla on oltava riittävästi pullonpalautusautomaatteja jonojen ehkäisemiseksi. Pullonpalautusautomaattien nopeus ja lajittelutekniikka ovat kehittyneet viime vuosina, mutta tekninen edistys tuo tullessaan myös enemmän huollettavaa. laitteistovalmistaja toivoo elektronisten juomapakkauskohtaisten tunnisteiden tuloa. Myös ympäristöarvot halutaan huomioida laitteistovalmistaja toimittaa käytöstä poistuvat vanhat pullonpalautuslaitteistot jatkokäsittelyyn.

12 12 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA ILMOITUSLIITE Toimii liikkeellä Liikkuva työ tuottavaa liiketoimintaa Yrityksen henkilöstön työaika on joustavaa ja tehokkaampaa liikkuvaa työtä tukevien ratkaisujen avulla. Kokousten, projektien ja organisaatioiden johtaminen verkon yli on tätä päivää. Monikanavaisuus mahdollistaa reaaliaikaisen kontaktien hallinnan ja paremman asiakaspalvelun tuoden myös liikkuvat työntekijät osaksi palveluketjua. Verkkoon siirtyvä viestintä tehostaa toimintaa ja lisää yrityksen tuottavuutta. Elisa tarjoaa yrityksille tarpeiden mukaiset, toimivat ja turvalliset sähköiset viestintäpalvelut.

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus

Osavuosikatsausjulkistus Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 31.7.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.8.2008 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 3. neljänneksellä Osavuosikatsaus Q3/2008

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot