Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki"

Transkriptio

1 o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot Sinä oman työelämäsi johtajana Miten hyödynnät työpaikan antim et Miten hyödynnät työmarkkinoiden mahdollisuudet Miten johdat itseäsi h y ö d y n n ä Esimieskoulu Bosnet Palkitsemiskeskus Oy Suomen ISBN Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki Näillä eväillä me molemmat menestymme Haloo, päivitä ittes!! Kohta toi menee musta ohi... No onko siellä muka jotain uutta? Työelämätaidot Sinä oman työelämäsi johtajana

2 Sisältö Johdanto 5 Kiitokset 6 Kirjoittajista 7 1 Mikä sinulle on tärkeää? Kohti sinulle tärkeitä asioita Elämäntilanteen vaikutus arvostuksiin 17 2 Miten toimit? Millaiset ovat toimintatapasi Millainen on toimintatyylisi? 30 3 Miten johdat itseäsi? Itsetuntemuksesta itsensä johtamiseen Työelämän kasvupolun johtaminen Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen 51 Graafinen suunnittelu: Anna Nordling, Annaway Taitto: Jyri Leskinen, Miktor/Vammalan Kirjapaino Kirjan kuvat: Mirva Sopanen Fingerpori-sarjakuvat: Pertti Jarla, 2013 Täysi Käsi Oy / PIB Kirjoittajat, Suomen Palkitsemiskeskus Oy ja Decanet Oy, 2013 ISBN Painopaikka: Bookwell Oy, Porvoo Painos 4 Miten työyhteisöt toimivat? Erilaiset työyhteisöt Työyhteisön toiminnan ohjaaminen 76 5 Miten toimit osana työyhteisöä? Sinä johtamisen tukena Sinä ryhmäsi tukena Sinä hyvän viestinnän rakentajana Sinä palautteen antajana ja vastaanottajana Miten hyödynnät työpaikan tarjoamat antimet? Työ ja tapa toimia Kasvu ja kehittyminen Henkilöstöedut ja tuki Rahallinen palkitseminen Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat? Jatkuvasti muuttuvat työmarkkinat Lait ja sopimukset velvoittavat työnantajaasi ja sinua Miten toimit työmarkkinoilla? Työn hakemisesta työsopimukseen Koeajasta työsuhteen päättymiseen Miten hyödynnät työmarkkinoiden mahdollisuudet? Kun uutta työtä on vaikea saada Kun sinulla on varaa valita Voit valita yrittäjyyden 173 Liitteet 186 Lähteet ja kirjallisuus 194 Miten kirjoittajista tuli yrittäjät 196

3 Johdanto Tämä kirja on tarkoitettu jokaiselle työssäkäyvälle tai töihin pyrkivälle henkilölle. Eniten uutta pohdittavaa tarjoamme juuri työelämään astuvile, jotka vasta tapailevat työelämässä menestymisen askelia. Mutta monikaan kokenut työntekijä ei tiedä kaikkea, mitä tässä kirjassa on kerrottu. Ja vaikka tietäisikin, monen työtoveri ilahtuisi pienestä kertauksesta. tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Kirjassa on pyritty tuomaan esiin mahdollisimman monipuolisesti asioita, joiden avulla työelämästä voi saada enemmän irti. Kirjan laaja-alaisuudesta johtuen olemme joutuneet jättämään pois monien tärkeiden aiheiden syvällisen käsittelyn ja viitanneet muihin teoksiin. Olemme pitäneet tärkeänä tarjota oleellisimmat asiat ja lisätiedon lähteet yksissä kansissa. Yleensä työelämän mielekkyyteen voi itse vaikuttaa monella tavalla, mutta se vaatii tietoa, osaamista ja kykyä hyödyntää ympärillä olevia mahdollisuuksia. Tämän kirjan tavoitteena on auttaa Sinua rakentamaan mielekästä työelämän polkua vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Miten työyhteisöt toimivat o s a a Miten toimit työmarkkinoilla Mite n toimit osana työyhteisöä Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Miten hyödynnät työpaikan antimet Miten hyödynnät työmarkkinoiden mahdollisuudet Miten johdat itseäsi h y ö d y n n ä Kirja koostuu seuraavista osa-alueista: 1. MINÄ: Itsetuntemus ja itsensä johtaminen Lähtökohta onnistuneelle työelämälle on itsetuntemus ja taito johtaa omaa toimintaa. Saat hyvän perustan työelämässä menestymiselle, kun tiedät, mikä sinulle on tärkeää, miten toimintatapasi vaikuttavat menestymiseesi ja opit johtamaan itseäsi eteenpäin. 2. TYÖNI: Erilaiset työyhteisöt, niissä toimiminen ja niiden antimien hyödyntäminen Jotta löytäisit itsellesi sopivan työpaikan, sinun on tunnettava itsesi lisäksi myös se, miten erilaiset työyhteisöt toimivat. Jotta menestyt työyhteisössä, sinun on osattava sovittaa itsellesi luontaiset toimintatavat työyhteisön toimintaan sekä tukea työyhteisön johtoa ja ryhmiä. Lisäksi tyytyväisyyteesi työelämään vaikuttaa myös, miten osaat hyödyntää työnantajan tarjoamat antimet. 3. TYÖN MAAILMA: Työelämään vaikuttavien tekijöiden tunteminen ja työelämän mahdollisuuksien hyödyntäminen Mikään työyhteisö ei ole suojassa ympäristön vaikutuksilta. Lait ja sopimukset velvoittavat niin työantajia kuin sinua. Työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset muuttavat työelämää kaiken aikaa. Sinun on helpompi toimia työelämässä, kun tiedät, millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat. Työmarkkinoilla tarvitset myös monenlaista osaamista työn hakemisesta työsuhteen päättymiseen. Itseä tyydyttävään työuraan vaikuttaa myös se, miten osaat hyödyntää työmarkkinoiden mahdollisuudet. Osaatko esimerkiksi hyödyntää verkostojasi, kun uutta työtä on vaikea saada tai hyödyntää erilaisia rahoitusmahdollisuuksia, kun yrittäjyys kiinnostaa?

4 ... minä a 1. Tiedä Mikä sinulle on tärkeää? 1.1 Kohti sinulle tärkeitä asioita Työn rooli elämässäsi Ura-ankkurit Tärkeiden asioiden muuttuminen 1.2 Elämäntilanteen vaikutus arvostuksiin Työelämän alkuvaihe Perheen perustaminen Terveys Muut elämänprojektit

5 ... minä a Syntyessäsi sinulle on annettu yksi elämä. Sinulla on valta päättää, miten sen elät. Muut ihmiset ja ympäristö vaikuttavat elämäsi kulkuun, mutta sinä teet elämäsi päätökset ja linjaukset. Yksi suurimmista linjattavista asioista on se, millaista työelämää havittelet ja millanen suhde sillä on muuhun elämääsi. Hyvin onnistuessasi saat itseäsi tyydyttävän ja tasapainoisen elämän. Miten onnistut rakentamaan sellaisen työelämän, jonka koet tärkeänä osana elämääsi ja joka täyttää tarpeesi, toiveesi ja odotuksesi? Miten paljon työelämän asioihin lopulta itse voit vaikuttaa? Mitä paremmin tunnistat omat arvosi, tunnet itsesi, tiedostat omien tekojesi ja valintojesi merkityksen ja osaat johtaa itseäsi, sitä paremmat mahdollisuudet sinun on kulkea kohti toiveitasi vastaavaa työelämää. Millaiseen rooliin haluat työn omassa elämässäsi? Työllä voi halutessaan täyttää elämänsä miltei kokonaan. Työ voi myös olla vain tapa ansaita rahaa. Tai jotain siltä väliltä. Parhaimmillaan työ tuottaa tekijälleen nautintoa ja saa hetkeksi unohtamaan kaiken muun. Työllä voi myös olla omaa elämää suurempia merkityksiä, jos työn kautta pääsee parantamaan maailmaa ja muiden ihmisten tai eläinten elämää. Työ voi tarjota valtavan määrän erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa oman elämänsä arvoja. Todennäköisesti työurasi on antoisin, jos rakennat sen niiden asioiden ympärille, joista olet aidosti kiinnostunut ja joita pidät merkityksellisinä. Mikäli työsi vastaa sinulle tärkeimpiä asioita, voit olla valmis luopumaan joistain itsellesi vähemmän tärkeistä asioista. Esimerkiksi joku voi olla niin kiinnostunut tutustumaan erilaisiin kulttuureihin, että päästäkseen matkustamaan hän on valmis luopumaan muista itselleen tärkeistä asioista kuten työn pysyvyydestä ja turvallisuudesta. 1.1 Kohti sinulle tärkeitä asioita Noin puolet työikäisen suomalaisen arjen valveillaoloajasta kuluu työntekoon. Sinun kannaltasi ei ole ollenkaan sama, missä ja miten tuon työaikasi käytät. Työstä saamasi oppi, elämänkokemus, ystävät ja ansiot muodostavat suuren osan elämäsi sisällöstä ja mahdolisuuksista. Työstä saamasi energia auttaa jaksamaan muun elämän vaikeuksissa. Työstä saamillasi ansioilla teet miltei kaikki elämäsi hankinnat. Työn antamat virikkeet aivoillesi kehittävät taitojasi myös elämän muita osa-alueita varten. Työ pitää sinut myös terveenä ja toimeliaana, minkä ansiosta elät pidempään ja voit paremmin. Työ kasvattaa sosiaalista verkostoasi, joka auttaa selviämään elämän haasteellisista tilanteista. Todellisuus voi tuntua joskus juuri päinvastaiselta. Silloin ihminen ei todennäköisesti ole itselleen sopivassa paikassa töissä. Monet vaihtavat työpaikkaa useita kertoja työuransa aikana etsiessään toiveitaan ja tarpeitaan vastaavaa työpaikkaa. Työn rooli elämässäsi Sotien jälkeisen sukupolven ei tarvinnut urapolkuja paljon miettiä. Suomi piti rakentaa uudelleen ja sotakorvaukset maksaa. Työtä lukuun ottamatta kaikesta muusta oli pula. Nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassamme on mahdollista keskittyä omiin valintoihin ja luoda monenlaisia työuria. Suhtautuminen työhön on muuttunut. Työlle pyritään antamaan itselle sopiva rooli osana elämää. Ura-ankkurit Kun annat oman työpanoksesi, haluat kokea tasapainoa sen kanssa, mitä saat työnantajaltasi. Jollekin voi riittää, että työstä saa palkan, jolla voi turvata toimeentulon. Joku toinen puolestaan ei ilman kehittymismahdollisuuksia ja palautetta kauan samassa paikassa viihtyisi. Organisaatiot tarjoavat paljon erilaista vastinetta työnteolle muussakin kuin rahan muodossa. Vastaako tuo tarjonta sinun tarpeitasi? Ensin sinun pitää ymmärtää, mikä sinulle on tärkeää. Pohdi seuraavia arvoja ja laita ne mieleiseesi tärkeysjärjestykseen. Saat selville, mikä sinulle on tärkeää nyt. Turvallisuus ja pysyvyys Haluatko suunnitella asiat hyvin etukäteen, jotta tunnet olosi mukavaksi niitä toteuttaessasi? Onko sinulle tärkeää pystyä ennakoimaan muutoksia? Teetko mielelläsi pitkään samoja asioita? Jotkut ihmiset viihtyvät pitkään samoissa tehtävissä tai samalla työnantajalla. Elämäntilanne voi vaikuttaa paljon siihen, kuinka turvallisuushakuisesti omia asioita haluaa järjestellä. Vastavalmistunut nuori voi ottaa suurempia riskejä kuin asuntovelallinen perheellinen työntekijä. Sairastelu voi myös lisätä turvallisuushakuisuutta, samoin talouden heikko suhdanne. Mikäli sinulle on tärkeää turvallisuus ja pysyvyys, kannattaa hakeutua sellaisiin tehtäviin ja sellaisiin työpaikkoihin, joihin talouden heilahtelut eivät paljon vaikuta. Tällaisia ovat ainakin tähän asti olleet monet julkisen sektorin organisaatiot ja tehtävät. Turvallisuutta voi hakea myös suurista yrityksistä, jotka toimivat vakailla toimialoilla. Perheyrityksiä pidetään myös vakaina työnantajina. On monia töitä, joita ei voi viedä Suomesta kaukomaille, esimerkiksi erilaiset palvelut. Sellaisissa töissä globalisaatio ei luo suoranaista riskiä. 13

6 ... minä a 2. Osaa Miten toimit? 2.1 Millaiset ovat toimintatapasi Reiluus Luottamus Tunnollisuus Yhteistyökyky Organisaatiotaito Aloitteellisuus Tehokkuus Itsensä kehittäminen 2.2 Millainen on toimintatyylisi DISC toimintatyylit Miten toimin erilaisten ihmisten kanssa?

7 ... minä a 3. Hyödynnä Miten johdat itseäsi? 3.1 Itsetuntemuksesta itsensä johtamiseen Itsetuntemus Tavoitteista mielen johtamiseen Muiden vaikutus itsensä johtamiseen 3.2 Työelämän kasvupolun johtaminen Esimerkkejä kasvupoluista Asiantuntijuuden laventaminen tai syventäminen Esimiestehtävät Sisäiset kehitystehtävät Muiden tukemiseen liittyvät tehtävät Yrittäjyys 3.3 Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen Henkinen hyvinvointi Fyysinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi Taloudellinen hyvinvointi Miten hallitsen stressiä ja aikaa?

8 ... minä a Varo ajatuksiasi, niistä voi tulla puhettasi. Varo puheitasi, niistä voi tulla tekojasi. Varo tekojasi, niistä voi tulla tapojasi. Varo tapojasi, niistä voi tulla luontosi. Kuva 3: Itsetuntemuksen arviointi 0% 30% 60% 100% Tunnen itseni huonosti. En ymmärrä miksi toimin kuten toimin tai miksi tunnetilani ailahtelevat. Tunnen itseni melko huonosti. joskus tuntuu että ymmärrän itseäni, toisinaan kuitenkin toimin ja tunnen niin että se yllättää itseni. Tunnen itseni melko hyvin. Kuitenkin tekoni hämmentävät minua usein. Tunnen itseni todella hyvin. Tunnistan omat heikkouteni ja vahvuuteni ja osaan arvioida niiden vaikutusta toimintaani. Yllä oleva ajatusketju kertoo, miten omilla valinnoillasi muokkaat itseäsi ja elämääsi jatkuvasti. Teet päivittäin lukuisia valintoja ajattelematta asiaa sen kummemmin. Mitä paremmin tunnet itsesi, ymmärrät valintojesi merkityksen ja teet valintasi tietoisesti, sitä paremmin johdat itseäsi. Itsensä johtaminen on itseensä vaikuttamista. Miten valitset ammattisi tai miten suunnittelet työurasi? Pohditko tarkkaan, mihin sinulla on taipumusta ja kiinnostusta vai annatko ystävien ja vanhempien vaikuttaa valintoihisi? Annatko sattuman kuljettaa elämääsi vai pyritkö aktiivisesti vaikuttamaan siihen, miten työelämäsi kehittyy? Millaisia valintoja teet, kun puhutaan hyvinvoinnistasi? Nukutko riittävästi, syötkö monipuolista ravintoa ja onko elämässäsi asioita, jotka tuottavat iloa? Hyvinvointisi vaikuttaa koko elämääsi ja myös työskentelysi tehokkuuteen ja laatuun. 3.1 Itsetuntemuksesta itsensä johtamiseen Jotta itsesi johtamisella olisi jokin suunta, sinun on pohdittava elämäsi tarkoitusta ja asetettava itsellesi päämääriä. Jotta päämääräsi olisivat mielekkäitä, sinun on tunnistettava omat arvosi, uskomuksesi, kykysi ja taipumuksesi. Itsesi tunteminen luo myös pohjan sille, millaisilla keinoilla ryhdyt tavoittelemaan omia päämääriäsi. Edellisessä luvussa käsitelty toimintatyylien tunnistaminen on yksi lähestymistapa itsensä tuntemiseen. Koitko tunnistavasi helposti, mikä toimintayyli sopii itseesi parhaiten vai oliko sinun mahdotonta tunnistaa kuvauksista itseäsi? Voit arvioida omaa itsetuntemustasi eri näkökulmista oheisen itsearviointiasteikon avulla. Kirjan ensimmäisessä luvussa käsittelimme sinulle tärkeitä asioita. Omien arvojen tunnistaminen on tärkeää, koska ne kertovat sekä päämääriesi tärkeysjärjestyksen että sen, millainen toiminta on sinulle mielekästä. Jos päädyt tekemään elämässäsi arvojesi vastaisia asioita, voit todennäköisesti huonosti. Millaisiin asioihin sinä uskot? Onko sinun helppo tunnistaa uskomuksiasi? Uskomuksesi vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten toimit ja millaisten lasien läpi maailmaa tarkastelet. Jos esimerkiksi uskot, että hyvä alainen ei kyseenalaista esimiehensä ajatuksia, todennäköisesti vältät itse tekemästä niin ja koet esimiehen ajatuksia kyseenalaistavien työntekijöiden toimivan epäasiallisesti. Ihmisillä on samoista asioista erilaisia uskomuksia. Kun edellisessä esimerkissä henkilö uskoo, ettei hyvä alainen kyseenalaista esimiehensä ajatuksia, toinen voi uskoa, että hyvän alaisen velvollisuus on kyseenalaistaa näin voidaan välttyä virheiltä. Uskomuksilla ei siis välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on totta tai parasta. Uskomuksesi syntyvät pitkälti lapsuudestasi, ja ne muovautuvat kokemustesi kautta. Jos esimerkiksi tietynlainen käyttäytyminen on tuonut sinulle onnistumisen kokemuksia, uskot herkästi vastaavanlaisen toiminnan toimivan jatkossakin. On tärkeää tunnistaa omat uskomuksesi, koska toiset uskomukset tukevat päämääriäsi ja toiset rajoittavat niitä. Esimerkiksi uskomus en voi hakea työpaikkaa, jos en täytä kaikkia työpaikkailmoituksessa olevia ehtoja, sulkee työtä etsivältä monta mahdollista työpaikkaa ulkopuolelleen. Myönteiset uskomukset avaavat sinulle mahdollisuuksia, esimerkiksi usko- 41

9 ... minä a mus selviydyn kaikista tilanteista, kunhan vain panostan riittävästi auttaa sinua ottamaan riskejä. Kannattaa myös pohtia, miten omat uskomuksesi vaikuttavat siihen, mitä odotat muilta ihmisiltä. Myönteiset uskomukset itsestä ja myönteinen ajattelu auttavat sinua saavuttamaan tavoitteesi. Pohdi, suhtaudutko asioihin useammin myönteisesti vai kielteisesti. Myönteiset tunteet lisäävät sietokykyä ja avarakatseisuutta, edesauttavat onnistumista erilaisissa tilanteissa ja auttavat näkemään avarasti erilaisia ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Tavoitteista mielen johtamiseen Itsensä johtamisen perusta on siis itsetuntemus sekä mielekkäät päämäärät ja tavoitteet. Kun teet tulevaisuuden suunnitelmasi siltä pohjalta, mistä aidosti olet kiinnostunut ja mitä todella arvostat, motivaatiosi ponnistella läpi vaikeidenkin asioiden kumpuaa sisältäsi. Kun tiedät, mitä tahdot, sinun on ryhdyttävä luomaan itsellesi mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteesi. Kirjaa tavoitteesi paperille ja kerro niistä muille. Tee väljiä suunnitelmia ja jätä tilaa myös sattumalle. Voit tehdä suunnitelmasi esimerkiksi seuraavaan muotoon: Tietäessäsi, mihin suuntaan aiot kulkea, havaitset odottamattomissa tilanteissa sinua eteenpäin vieviä asioita tai tilaisuuksia. Tästä on syntynyt sanonta sattuma suosii valmistautunutta mieltä. Havaitsemme ympärillämme asioita, joita pidämme tärkeinä. Kuva 4: Suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi Mikä on tavoitteesi? Tavoite Millaiset ovat ominaisuutesi? Millaiset ovat persoonaasi liittyvät vahvuudet? Mitkä ovat tietosi ja osaamisesi? Mitkä ovat haasteesi? Mitkä ovat resurssisi? Miten korkealle sijalle asetat kyseiset tavoitteet elämässäsi? Miten voimakkaasti uskot saavuttavasi ne? Millaista tukea saat ympäriltäsi? Miten paljon aikaa voit varata työskentelylle kohti tavoitteita? Millaiset taloudelliset mahdollisuudet sinulla on toteuttaa tavoitteesi? Miten saavutat tavoitteesi? Askel 1 Askel 2 Askel 3 Tunne vaikuttaa motivaatioon, toimintaan ja havaintoihin ja päinvastoin. Kiinnitä tietoisesti huomiota myönteisiin asioihin, koska myönteiset asiat herättävät myönteisiä tunteita. Myönteiset tunteet puolestaan vaikuttavat suoraan tekemiseesi. Esimerkiksi kiinnostus edistää oppimishalua, toivo saa uskomaan parempaan tulevaisuuteen ja innostus antaa energiaa tarttua hankaliinkin asioihin. Jos keskityt kielteisiin asioihin, ne aiheuttavat kielteisiä tunteita ja vaikuttavat suoraan tekemiseesi. Esimerkiksi epätoivo saa luovuttamaan, pelko houkuttelee pakenemaan ja epäluulo heikentää luottamusta. Tunteita ei pidä kieltää, koska kieltäminen vie paljon energiaa ja vaikeuttaa siten toimintaa. Kielteisillä tunteilla on oma tärkeä tehtävänsä. Esimerkiksi ahdistus kertoo, että jotain on vialla, syyllisyys auttaa meitä tekemään valintoja oikean ja väärän välillä, ja pelko muutoksen edessä kertoo, että jotain itselle tärkeää on uhattuna. Kielteisen tunteen ei pidä kuitenkaan antaa hallita itseä, vaan kannattaa säädellä siitä syntyviä tulkintoja ja käyttäytymistä. Syvässä masennuksessa se luonnollisesti voi olla mahdotonta. Myönteisen ajattelun avulla voit muuttaa kielteisiä uskomuksiasi ja löytää kielteisistä tunteista myönteisiä asioita. Voit esimerkiksi pohtia, mitä voit kielteisen tunteen aiheuttaneesta asiasta oppia ja miten se vie sinua eteenpäin. Tunnekokemuksiin ja uskomuksiin voi vaikuttaa myös käyttämällä tietoisesti myönteisiä termejä. Vertaile seuraavia sanapareja ja niistä syntyviä tunteita: täytyy saan en osaa voin oppia joudun osaan valvonta seuranta ongelma haaste vaikea opettavainen Omissa tavoitteissaan eteneminen on luonnollisesti helpompaa, kun ajattelee, että voin oppia mieluummin kuin että en osaa. Oppimiskyvyllä on suuri merkitys itsensä johtamiseen. Maailma ympärillä muuttuu nopeasti, ja oma pärjääminen muuttuvissa olosuhteissa on oppimiskyvystä kiinni. Myönteinen asenne auttaa myös oppimisessa. Sen lisäksi sinun kannattaa suosia itsellesi sopivia oppimistyylejä ja kehittää oppimiskykyäsi. Jatkuva opiskelu kehittää oppimiskykyäsi. 43

10 . työyhteisö.... b 4. Tiedä Miten työyhteisöt toimivat? 4.1 Erilaiset työyhteisöt Millaista on työskennellä valtiolla? Millaista on työskennellä kunnissa? Millaista on työskennellä yrityksissä? Millaista on työskennellä voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa? 4.1 Työyhteisön toiminnan ohjaaminen Missio, visio, strategia ja arvot Visiosta toimintasuunnitelmaksi Suunnitelmista työntekijän toiminnaksi Vuosikello

11 . työyhteisö.... b Työyhteisöt ovat monin tavoin erilaisia. On eri asia työskennellä julkisella sektorilla, yrityksessä tai kolmannella sektorilla. Eri sektorit heijastelevat erilaisia arvostuksia. Kun löydät omia arvojasi vastaavan työpaikan, on todennäköisempää, että viihdyt työpaikassasi kuin silloin, jos valitset työpaikkasi sattumanvaraisesti. Kuva 7: Julkishallinto ja valtion keskushallinto. (lähde: Valtion ylimmät toimielimet: eduskunta, tasavallan presidentti, valtioneuvosto Työyhteisöt ovat hyvin erilaisia myös kunkin sektorin sisällä. Jokaiseen organisaatioon muodostuu omat toimintatapansa. Tässä luvussa esitellään tyypilliset tavat ohjata työyhteisön toimintaa suurista päämääristä arjen toiminnoiksi. Tämä toiminnan ohjaus vaihtelee toisissa työyhteisöissä se on tiukasti määriteltyä ja toisissa suurpiirteisempää. Organisaatioihin muodostuu omanlainen kulttuuri, joka heijastelee sitä, millaisin keinoin organisaation uskotaan menestyvän. Myös kulttuuri vaikuttaa siihen, miten sopeudut työyhteisöön. On omalla vastuullasi arvioida tulevaa tai nykyistä työnantajaasi ja huolehtia siitä, että se on sinulle sopiva. Työnantaja puolestaan arvioi sinun sopivuuttasi. Mikäli molemmat hoitavat oman osuutensa arvioinnista hyvin, pitäisi työsuhteen olla antoisa molemmille. Tuomioistuimet Välillinen julkishallinto Valtion keskushallinto: ministeriöt ja virastot Valtion liiketoiminta Millaista on työskennellä valtiolla? Valtion paikallishallinto Aluehallinto Kunnat Kuntayhtymät Muu itsehallinto: Ahvenanmaa, kirkot, yliopistot 4.1 Erilaiset työyhteisöt Työyhteisöt toimivat kolmella sektorilla: julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Julkinen sektori käsittää valtion ja kuntien omistuksessa olevat organisaatiot. Julkisen sektorin organisaatioissa hoidetaan Suomen ja kuntien yhteisiä asioita. Yksityinen sektori koostuu yksityisessä omistuksessa olevista yrityksistä, jotka tavoittelevat taloudellista voittoa. Kolmannen sektorin toimijoita ovat yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt, joilla on jokin eettinen tai yhteiskunnallinen tavoite, ja jotka eivät tavoittele voittoa. Kaikki kolme sektoria ovat omalla tavallaan tärkeitä. Julkinen sektori huolehtii, että Suomi pyörii. Yritykset puolestaan tuottavat innovaatioita, työpaikkoja ja verotuloja. Kolmas sektori täydentää aiemmin mainittuja sektoreita tuottamalla helposti saatavia palveluita usein myös vapaaehtoisvoimin. Millaista on työskennellä julkisella sektorilla? Oheisessa kuvassa näet Suomen julkishallinnon rakenteen. Sen lisäksi EU:n julkishallinnossa on omat ulottuvuutensa. Julkishallintoon kuuluvat valtion organisaatiot sekä kunnat ja kuntayhtymät. Tässä luvussa luodaan kuvaa siitä, millaista on työskennellä julkishallinnon organisaatioissa. Valtion tehtävät ja rooli ulottuvat laajalle. Toimintaa on ympäri Suomen. Valtionhallintoon kuuluvat ministeriöt, oikeuslaitos, joukko tutkimuslaitoksia, maanpuolustus, rajavartiointi, poliisi, pelastustoimi, ympäristöhallinto ja paljon muuta. Valtion palveluksessa voi vaikuttaa Suomen suuntaan, sillä valtion työpaikoilla tehdään työtä hyvinvoivan ja kilpailukykyisen Suomen eteen. Valtion eri organisaatioiden toiminnassa on tärkeää mm. yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kansalaisten palveleminen, luotettavuus ja korkea etiikka. Koska näissä organisaatioissa hoidetaan yhteiskuntamme yhteisiä asioita ja omaisuutta, on toiminnan menettely- ja muotovaatimuksilla merkittävä rooli. Kaikki päätökset ja toimenpiteet pitää voida luotettavasti ottaa tarvittaessa jälkikäteen julkiseen käsittelyyn. Valtion työnantajia on suuri määrä; erilaisia organisaatioita on noin 120 kpl. Niiden tehtävät liittyvät esim. turvallisuustoimintaan, alue- ja ympäristöpalveluihin, elinkeinotoiminnan palveluihin, kulttuuripalveluihin, liikenteeseen, oikeustoimeen, opetus- ja koulutuspalveluihin, sosiaali- ja terveyspalveluihin, tutkimustoimintaan, valtiovarainhoitoon sekä rahoitus- ja vakuutuspalveluihin. Asiantuntijatyötä laidasta laitaan Valtiolla työskentelee hyvin erilaisissa tehtävissä noin henkilöä. Koska valtion organisaatioiden toiminta ja tehtävät poikkeavat suuresti toisistaan, on niillä kullakin tarjottavana 67

12 . työyhteisö.... b 5. Osaa Miten toimit osana työyhteisöä? 5.1 Sinä johtamisen tukena Hyvän johtamisen elementit Mitä esimiehet ja alaiset odottavat toisiltaan 5.2 Sinä ryhmäsi tukena Ryhmän toiminta pahimmillaan ja parhaimmillaan Roolit työelämässä Ryhmän kehittymiseen vaikuttaminen 5.3 Sinä hyvän viestinnän rakentajana Viestintävälineiden tarkoituksenmukainen käyttö Sähköposti Palaverit ja neuvottelut Vuorovaikutustaidot Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Rakentava tapa puuttua epäkohtiin

13 . työyhteisö.... b 5.1 Sinä johtamisen tukena Johtaminen on organisaation tulevaisuuden rakentamista yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Keskeisiä johtamisen elementtejä ovat mm: kokonaisuuksien hallinta mahdollisuuksien havainnointi suunnan näyttäminen työskentelyedellytysten luominen vastuun kantaminen aina kohtaa. Esimiesten tehtävä on kaikilla tasoilla rakentaa hyviä suhteita niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolella. Myös työntekijöiden on kyettävä yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Mahdollisia yhteistyötahojasi oman esimiehesi lisäksi ovat muut työntekijät, asiakkaat, ulkopuoliset yhteistyökumppanit, työyhteisön eri ryhmät ja esimiehet. Kaikilla tahoilla on omat tarpeensa ja tavoitteensa, joita on kyettävä sovittamaan yhteen. Kuva 11: työntekijänä johtamisen pelikentällä Mitä suuremmasta organisaatiosta on kyse, sitä enemmän on tarvetta jakaa johtamistyötä. Ylimmän tason johtajat vastaavat kokonaisuudesta. He huolehtivat, että organisaatiolla on yhteinen missio, visio ja strategia sekä toimivat rakenteet ja hyvät resurssit. He myös vastaavat siitä, että organisaatiossa noudatetaan lakeja ja toimitaan vastuullisesti. Keskijohto vastaa ylimmän johdon suunnitelmien konkretisoimisesta välitavoitteiksi ja toimenpiteiksi yhdessä alaistensa kanssa. Lähiesimiehet puolestaan huolehtivat arkipäivän toiminnan johtamisesta, siitä, että työntekijät toimivat strategisten linjausten mukaisesti kohti asetettuja tavoitteita. Omistajat Ylin johto Keskijohto Organisaation tehtävä Muiden ryhmien tehtävät Muut esimiehet Yhteistyökumppanit Sidosryhmät Asiakkaat Hyvän johtamisen elementit Kaikilla tasoilla hyvän johtamisen elementteihin kuuluvat: yhteistyö ja suorituksen johtaminen osallistuminen ja päätöksenteko osaamisen johtaminen luottamus ja lähestyttävyys oikeudenmukaisuus ja esimerkillisyys Ryhmän tehtävä Esimiehesi Oma tehtäväsi Yhteistyö ja suorituksen johtaminen Johtaminen on vaativa tehtävä, jossa kukaan ei selviä ilman muiden tukea. Siinä missä johtajat ja esimiehet pyrkivät luomaan työntekijöilleen onnistumisen mahdollisuuksia, pitäisi työntekijöiden omalta osaltaan tukea johtajia johtamaan hyvin. Tämä ei tarkoita mielistelyä, vaan vastuunkantoa yhteisistä asioista. Yhteistyötaidot korostuvat niin esimiehen kuin työntekijänkin työssä. Keskijohto ja lähiesimiehet näkevät läheltä työntekijöiden haasteet ja samalla toteuttavat ylimmän johdon päätöksiä. Tasapainoilu työnantajan edustamisen ja omien työntekijöiden puolustamisen välillä voi olla haastavaa. Työnantajan ja työntekijän edut eivät Yhteistyön sujuvuuden näkökulmasta on tärkeää, että jokainen esimies ja työntekijä tarkastelee omaa rooliaan organisaation tarkoituksen ja toiminnan kokonaisuuden valossa. Jos työntekijät tarkastelevat asioita vain itsensä ja ryhmänsä näkökulmasta, korostuu omien asemien puolustelu yhteistyön asemesta. Jokainen työntekijä on palkattu tehtäväänsä toteuttamaan organisaation tarkoitusta. Työnantaja odottaa sinulta hyvää suoriutumista tehtävistä, joihin sinut on palkattu. Suoriutumiseesi vaikuttavat osaamisesi, kokemuksesi, motivaatiosi sekä työolosuhteet, vastuunjaon selkeys ja johtamistavat. 89

14 . työyhteisö.... b laisten mielipiteiden ilmaisemisessa ja hyväksymisessä ryhmänvetäjän kannattaa näyttää esimerkkiä. Tässä vaiheessa ryhmä on parhaimmillaan. Ryhmä toimii kokonaisuutena tavoitteen suuntaisesti ja kantaa vastuuta yhdessä. Hyvin toimiva ryhmä saa paljon aikaiseksi, jolloin haasteena on löytää ryhmälle sellaisia uusia tavoitteita, jotka motivoivat ryhmää pysymään kasassa. Yksi tapa löytää uusia haasteita on kierrättää ryhmän sisäisiä tehtäviä mahdollisuuksien mukaan. Hyvin toimiva ryhmä Tunnistat tämän vaiheen, kun koet kuuluvasi ryhmään ja samalla olevasi yksilö ryhmän sisällä. Asetat tässä vaiheessa ryhmän edun oman etusi edelle ja huolehdit, että teet oman osuutesi ryhmän työstä niin, että muiden ryhmän jäsenten työ sujuisi jouhevasti. Ryhmässä arvostetaan erilaisuutta ja erilaista osaamista, ja sitä osataan myös käyttää hyväksi. Erilaisia mielipiteitä sallitaan ja ristiriitoja pystytään käsittelemään yhdessä. Ryhmä on avoin myös ulkopuolisille ja osaa ottaa vastaan ulkopuolelta tullutta palautetta. Ryhmänvetäjän asema ei ole enää niin keskeinen, vaan monia johtajuuteen liittyviä tehtäviä voidaan hoitaa jäsenten kesken. Tässä vaiheessa vetäjän tehtäväksi jää usein olla yhteyshenkilönä muihin ryhmiin, huolehtia ryhmän resursseista ja olla tukena. Ryhmän lopettaminen Töitä tehdään usein projektiryhmissä, joissa ryhmän olemassaolo lakkaa, kun tavoitteet on saavutettu. Ryhmän lopettamisvaiheessa ryhmän jäsenten väliset sidokset heikkenevät, ja alat irtaantua ryhmästä. Kun ryhmän jäsenten motivaatio ryhmän toimintaa kohtaan laskee, kannattaa sinun kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kannat oman vastuusi loppuun saakka. Ryhmänvetäjän kannattaa huolehtia siitä, että lopettava ryhmä arvioi työnsä tuloksellisuutta ja ryhmän toimivuutta. Saatat kokea ryhmän hajoamisen haikeana, jopa ahdistavana. Tällaisissa tapauksissa ryhmä on perustehtävän toteuttamisen ohella usein tyydyttänyt myös sosiaalisia tarpeitasi. Kertaus: Ryhmän toimintaa edistävät ja estävät teot Ryhmätyöskentelyssä piilee mahdollisuuksia ja uhkia, ja ryhmätyöskentelyä voidaan edistää ja estää. Kun keskitymme ryhmän toiminnan edistämiseen, saamme esiin ryhmätyön mahdollisuudet ja koemme, millaista ryhmätyö on parhaimmillaan. Edistät ryhmän työtä seuraavilla keinoilla: 1. Tehtävään liittyvät keinot selvitä ryhmän tarkoitus, tavoitteet ja toimintatavat, jolloin ryhmän jäsenillä on mahdollisuus ponnistella samaan suuntaan keskity ryhmän perustehtävään, jotta teet asioita, joita varten ryhmä on olemassa tiedota ryhmälle tärkeistä asioista, jotta virheet eivät synny tietämättömyydestä, ja ryhmän kokonaistieto kasvaa 2. Vuorovaikutukseen liittyvät keinot kuuntele ja pyri ymmärtämään toisten näkemykset, jotta huomaat toisten ajatuksissa olevat mahdollisuudet tuo oma näkemyksesi päätöksentekoon, johon saadaan näin useita näkökulmia, ja ryhmän jäsenet oppivat toisiltaan korjaa toisten virheellisiä näkemyksiä, jolloin virheet vähenevät osallistu, niin oma ymmärryksesi kasvaa, ja päätöksiin sitoutuminen on helpompaa 3. Asenteisiin liittyvät keinot arvosta erilaisuutta ja kannusta muita, jolloin ryhmän valmius ottaa riskejä kasvaa, ja erilaisuutta voidaan hyödyntää arvosta osaamistasi ja näytä osaamisesi, niin ryhmässä oleva potentiaali tulee esiin, ja sitä voidaan hyödyntää kanna oma vastuusi ryhmän työstä, jolloin ryhmä voi saada aikaiseksi enemmän kuin yksilöiden panostus yhteensä. Jos suhtaudut välinpitämättömästi ryhmän toimintaan tai estät sitä, ryhmätyöskentely näyttää huonoimmat puolensa ja on tehotonta. Voit saada paljon vahinkoa aikaiseksi, jos toimit jollakin seuraavista tavoista: 1. Tehtävään liittyvät tavat keskityt ryhmän oheistehtävään. Tällöin ihmisten väliset suhteet, vallasta kamppailu tai omat tavoitteet nousevat tärkeämmiksi kuin se tarkoitus, mitä varten ryhmä on olemassa 2. Vuorovaikutukseen liittyvät tavat hallitset ryhmää, jolloin päätökset voivat olla huonompia kuin ryhmässä olisi muuten mahdollista tehdä arvostelet kielteisellä tavalla, jolloin yksilöt voivat ryhtyä pelkäämään arvostelua tai kasvojen menettämistä ryhmässä olet jotakin mieltä sosiaalisen paineen vuoksi, mikä voi latistaa päätöksiä ja luovuutta sekä edistää ryhmäajattelua hyökkäät, kilpailet tai olet jatkuvasti eri mieltä, mikä voi aiheuttaa kaunaa jäsenten välille vetäydyt ryhmästä, jolloin ryhmä jää vaille panostasi 105

15 . työyhteisö.... b Edellisiä tapoja kehittyneempää kuuntelemisesi on, kun tarkkailet, oletko puhujan kanssa samaa vai eri mieltä. Myös tällaisessa tilanteessa osa sanomasta voi mennä ohi. Silloin kun etsit sanomasta merkityksiä ja teet niistä tulkintoja, pyrit todella ymmärtämään viestin. Tällaisessa tavassa kuunnella on pidettävä mielessä, että omat käsityksesi asiasta vaikuttavat tulkintaasi. Kehittyneimmillään kuuntelemisesi on silloin, kun tyhjennät pääsi ennakkokäsityksistä ja kuuntelet ikään kuin kuulisit asiasta ensimmäistä kertaa. Tällaisessa avoimessa kuuntelemisessa asetat oman pätemisen tarpeesi tai omien käsitystesi oikeellisuuden osoittamisen taka-alalle. Puhuminen Koska viestisi tulkitaan helposti eri tavoin kuin olet sen tarkoittanut, kannattaa viestin ymmärrettävyyteen kiinnittää erityistä huomiota. Puheen ymmärrettävyyteen voit vaikuttaa puhumalla riittävän kuuluvasti suosimalla lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita kertomalla esimerkkejä ja vertauksia havainnollistamalla puhettasi esimerkiksi kuvilla tai piirtämällä painottamalla tärkeitä asioita pitämällä taukoja. Kun puhut mielenkiintoisesti, kuulijoiden ei tarvitse ponnistella kuunnellakseen sinua. Mielenkiintoinen puhe jää myös paremmin mieleen ja koetaan usein vakuuttavampana kuin yksitoikkoinen kalvosulkeinen. Puheen mielenkiintoisuuteen voit vaikuttaa puhumalla asioista, jotka kiinnostavat kuulijoita puhumalla asioista, jotka koskettavat ja ovat lähellä kuulijoita tuomalla esiin uutuuksia olemalla persoonallinen ja omaperäinen kflla tarinoita olemalla yllättävä tuomalla esitykseesi vaihtelua. Kun haluat saada eteenpäin asioita, joihin uskot, sinun on osattava vaikuttaa ja vakuuttaa. Saat sanomaasi vaikuttavuutta, kun osaat asiasi ja näytät sen kuuntelet muiden mielipiteitä perustelet näkemyksesi asioilla, joita kuulijat arvostavat joustat asioissa, joissa voit olet jämäkkä ja ystävällinen vetoat tarvittaessa auktoriteettiin osoitat, että olet hyvällä asialla ja että sinuun voi luottaa olet sanojesi takana, jotta sanaton viestintäsi tukee puhettasi. Erilaiset tilanteet ja ihmiset vaativat erilaisia vaikuttamisen keinoja. Siksi vuorovaikutustilanteissa sinulla on oltava tilannetajua ja joustavuutta. Jos jokin vaikuttamisen keino ei toimi, kokeile jotain muuta. Vuorovaikutuksessa mm. ilmeet, eleet, asennot, äänensävyt ja sijoittumisesi tilaan ovat sanatonta viestintää. Esimerkiksi palaverissa osoitat sanattomasti sen, ketä ryhmässä eniten arvostat katsomalla häntä puhuessasi enemmän kuin muita. Jos et palaverissa juuri koskaan katso tiettyä henkilöä, pohdi, miten paljon arvostat häntä. Puhuessasi sanaton viestintä joko tukee tai kumoaa sen, mitä haluat viestiä. Esimerkiksi epävarmuus äänessäsi ja hermostunut liikehdintä saattaa tehdä tyhjäksi lausahduksesi Olen varma, että tämä on toimiva ratkaisu.. Viestit jatkuvasti sanattomasti muiden ihmisten seurassa, halusit tai et. Jo pelkkä hiljaisuutesi voi saada monenlaisia tulkintoja riippuen siitä, miten olet pukeutunut, mitä teet tai millainen on asentosi, ilmeesi ja katseesi suunta. Sinun kannattaa olla tietoinen siitä, mitä ilmaiset itsestäsi sanattomasti. Aiheesta löytyy runsaasti kirjallisuutta ja internetmateriaalia. 5.4 Sinä palautteen antajana ja vastaanottajana Sanaton viestintä Mitä hyötyä sinulle on palautteesta? Koko elämäsi ajan kehittyminen on kiinni siitä palautteesta, jota saat jatkuvasti ympäristöstäsi. Lapsesta lähtien toimintaasi vaikuttaa se, millaisilla ilmeillä, eleillä ja äänenpainoilla muut ihmiset vastaavat toimintaasi. Vanhemmiten palautetta tulee myös puheen ja kirjoitettujen viestien kautta. Palautetta ovat myös erilaiset tilastot ja tunnusluvut, jotka esittävät toimintasi mitattavissa olevia vaikutuksia. Palautteen avulla saat tietoa siitä, mitä teet hyvin ja mitä voisit tehdä paremmin. Saamasi palaute muokkaa osaltaan käsitystä itsestäsi. Palaute on siis sinulle hyvin tärkeä asia. Vastaavasti sinun palautteellasi on muille yhtä tärkeä merkitys. Mikäli osaat antaa ja vastaanottaa palautetta rakentavasti, saat hyvät mahdollisuudet kehittyä haluamaasi suuntaan ja pärjäät työelämässä. Palautteella halutaan joko vahvistaa haluttua toimintaa tai korjata toimintaa parempaan suuntaan. Ei ole olemassa kielteistä tai myönteistä palautetta, vaan kaikki palaute on pohjimmiltaan vahvistavaa tai kehittävää. Palaute voidaan toki antaa kielteisessä tai myöntei- 115

16 . maailma c 7. Tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat? 7.1 Muuttuvat ja joustavat työmarkkinat Syyt työmarkkinoiden jatkuvaan muutokseen Joustavuus työsuhteissa 7.2 Mitä lait ja sopimukset edellyttävät työnantajaltasi ja sinulta Työlainsäädännön määrittelemät perusasiat Työ- ja virkaehtosopimuksen määrittelemät asiat Normaali- ja yleissitovuus Paikallinen sopiminen

17 . maailma c Työyhteisöt eivät ole suljettuja saarekkeita, joihin muu maailma ei vaikuta. Päinvastoin: työyhteisöjen olemassaolo on riippuvainen siitä, mitä ympäristössä tapahtuu ja miten työyhteisöt osaavat mukauttaa toimintaansa ympäristön muutoksiin ja vaatimuksiin. Yritykset tekevät konkursseja, jos niiden tuotteiden tai palveluiden kysyntä häviää. Työpaikat katoavat, jos ne tulevat tarpeettomiksi. Samaan aikaan toisaalla syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat varmasti myös sinuun jossain työurasi vaiheessa. Sekä työnantajan että työntekijän on noudatettava työskentelymaan lakeja ja asetuksia. Kun tiedät Suomen työlainsäädännön keskeiset asiat, olet selvillä oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi työelämässä Suomessa. 7.1 Jatkuvasti muuttuvat työmarkkinat Työmarkkinoissa on kysymys siitä, miten työpaikkojen tarjonta ja kysyntä vastaavat toisiaan. Siihen liittyy esimerkiksi se, kuinka paljon, millaisilla aloilla, millaisilla ehdoilla ja missä töitä on tarjolla sekä vastaavasti se, miten paljon eri työtehtäviin ihmisiä koulutetaan ja millaisia työntekijöitä töihin on tarjolla. Työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti. Toisaalla työpaikkoja häviää ja toisaalla syntyy uusia. Toisinaan tietyllä alalla tarvitaan paljon työvoimaa, toisinaan vähän. Työttömyyden määrä vaihtelee. Kuluttajien tarpeet vaihtelevat. Muuttuviin työmarkkinoihin vaikuttavat tekijät ovat moninaisia. Suomen työmarkkinoiden muutoksiin eivät vaikuta ainoastaan Suomessa tapahtuvat asiat, vaan koko maailmassa tapahtuvat asiat. Siksi työmarkkinoita on mahdotonta hallita. teknologian kehittyminen mahdollistaa uusien tuotteiden kehittämisen, työntekijöitä tarvitaan lisää. Työpaikkoja häviää tehtävistä, joissa ei tarvita koulutusta ja joita voidaan korvata teknologialla, kun taas asiatuntijatehtävissä olevia työntekijöitä teknologia harvemmin korvaa. Jo tästä näkökulmasta sinun kannattaa kouluttaa ja kehittää itseäsi läpi elämän. Työtapoihin teknologian kehittyminen on vaikuttanut mm. niin, että yhä useampaa työtä voi tehdä ajasta tai paikasta riipumatta. Kysyntä vaihtelee Asiakas tai kuluttaja on yksi erittäin tärkeä tekijä työelämäpelissä. Viime kädessä asiakas on se, joka sinut työllistää ja palkkasi maksaa. Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset määrittävät kysyntää. Asiakkaat haluavat esimerkiksi palveluita normaalityöajan ulkopuolella, ja se aiheuttaa monella alalla paineita aukioloaikojen pidentämiselle. Tämän luvun alussa mainittu väestörakenteen muutos on yksi kysynnän vaihteluihin vaikuttava tekijä. Tuotteiden ja palveluiden kysyntä on myös yllättävää. Jos yritys saa yllättäen ison tilauksen, se saattaa tarvita nopeasti lisää vakituisia tai määräaikaisia työntekijöitä. Toisaalta jonkin tuotteen tai palvelun kysyntä voi yllättäen laskea nopeasti. Kuinka paljon myydään enää kirjoituskoneita? Myös suhdanteet vaikuttavat kysyntään. Laman aikana ihmiset säästävät usein ylellisyystuotteista tai palveluista. He esimerkiksi harventavat kampaajakäyntejä, lenkkeilevät mieluummin kuin menevät kuntosalille, ostavat mieluummin ihonhoitoaineita kuin menevät kosmetologillle ja käyttävät mieluummin kunnallista terveydenhuoltoa kuin maksavat yksityisestä terveydenhuollosta. Tämä kaikki vaikuttaa työn kysyntään. Suhdanteet vaikuttavat myös yritysten alihankintapalveluiden kysyntään. Esimerkiksi laman aikana saatetaan säästää koulutuspalveluista, ja irtisanomiskonsulttien ja verojuristien palveluiden kysyntä voi kasvaa. Syyt työmarkkinoiden jatkuvaan muutokseen Kun eläkeläisten määrä lisääntyy, työmarkkinoilla lisääntyy kysyntä vanhusten hoivapalveluille. Kun lapsia syntyy aiempaa vähemmän, päivähoitopalveluiden tarve vähenee. Väestörakenne on yksi työmarkkinoihin vaikuttava tekijä. Tässä luvussa käymme läpi tyypillisiä työmarkkinoiden muutoksiin vaikuttavia tekijöitä. Teknologia kehittyy Uusi teknologia tekee joistain töistä tarpeettomia, luo uusia työpaikkoja sekä muuttaa työn sisältöä ja työtapoja. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut esimerkiksi sen, että voit ostaa elokuvaliput netissä ja tulostaa ne itsellesi sähköpostista. Näin lipunmyyjiä tarvitaan entistä vähemmän. Samoin mahdollisuus tehdä itse lähtöselvitys on vähentänyt työntekijöitä lentokentillä. Sen sijaan aloilla, joilla Kysyntä vaihtelee myös vuodenaikojen tai kausien mukaan. Esimerkiksi kesälomilla tarvitaan paljon sijaisia, jouluna posti- ja paketointipalveluja ja influenssa-aalloissa terveyspalveluita. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää, että väliaikaista työvoimaa on saatavilla. Yritykset kilpailevat Yritysten on osattava kohdentaa työpanoksensa oikein asiakkaiden kysynnän mukaan. Yritykset kilpailevat asiakkaista. Sen lisäksi, että asiakkaat saavat sellaisia tuotteita ja palveluita kuin tarvitsevat, heidän ostokäyttäytymiseensä vaikuttaa se, mitä he haluavat. Toiset saattavat haluta tuotteelleen tiettyä hintaa ja keskinkertaista laatua. Toiset vaativat tuotteelta tiettyjä lisäominaisuuksia, eikä hinta ole niin ratkaiseva. Usein kuitenkin kilpaillaan hinnalla. Vaikka yritykset eivät kilpailisi hinnalla, ne pyrkivät kuten kaikki organisaatiot tuottamaan tuotteensa ja palvelunsa mahdollisimman edullisesti. Monien tuotteiden tuotanto onkin 141

18 . maailma c siirretty maihin, joissa työvoima on halvempaa kuin Suomessa ja joissa kyetään tuottamaan riittävän hyvää laatua. Näin monia töitä häviää Suomesta. Jos ostat kiinalaista, lisääntyvät työpaikat Kiinassa. Työllisyys paranee siellä, mihin rahasi kulkevat. Lähellä tuotetusta tavarasta tai palvelusta kannattaa siis maksaa vähän enemmän. Palveluiden ja tuotteiden markkinat ovat muuttuneet internetin myötä globaaleiksi, mikä vaikuttaa voimakkaasti yritysten kilpailukykyyn. Monet yritykset joutuvat lopettamaan toimintansa, elleivät pysty kilpailemaan paikallisesti esimerkiksi hyvällä asiakaspalvelulla. Yritykset kilpailevat myös osaavasta työvoimasta. Jos sinulla on harvinaista ja työmarkkinoilla haluttua osaamista, sinulle on aina tarjolla työtä. Joustavuus työsuhteissa Määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden määrä on reilu neljännes työntekijöiden kokonaismäärästä. Syyt määräaikaisten ja osa-aikaisten työntekijöiden suurelle määrälle ovat sekä työnantajien että työntekijöiden tarpeista kumpuavia. Opiskelijoiden harjoittelujaksot ja oppisopimuskoulutus ovat määräaikaisia. Sijaisuudet, työn projektiluontoisuus ja tilapäistyöntekijöiden tarve lisäävät myös määräaikaisen työvoiman tarvetta. Osa-aikatyö on usein työntekijän valinta. Esimerkiksi kun lapset ovat pieniä, jokin sairaus rajoittaa työntekoasi tai haluat käyttää aikaasi vähemmän työhön ja enemmän johonkin muuhun, osa-aikatyö voi olla sinulle hyvä vaihtoehto. Yritysten omistajien päätökset vaikuttavat kaikkiin työntekijöihin. Tuotanto saatetaan siirtää toiseen maahan tai toimintoja yhdistellään niin, että osa työpaikoista Työvoiman hinta ja muut kulut vaihtelevat maittain poistuu. Ihmisten elämä on paikallista, mutta yritykset toimivat globaalisti. Työtä voidaan siirtää sellaisiin maihin, joissa työvoiman saanti, hyödynnettävyys ja kustannukset ovat helposti ennakoitavissa ja edullisessa suhteessa yrityksen tuottoihin. Työvoiman hinta ja muut kulut vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Euroopassa maksettavissa vähimmäistuntipalkoissa on useiden eurojen eroja eri maiden välillä. Eroja on myös yritysveroasteessa, tilavuokrissa sekä sähkön, öljyn ja muiden raaka-aineiden hinnoissa. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, missä yrityksen kannattaa toimia. Mille aloille ja kuinka paljon koulutetaan Urallesi ja työllistymisellesi sekä organisaatioiden toiminnalle on merkitystä sillä, miten paljon ja millaista osaamista on tarjolla. Siihen puolestaan vaikuttaa koulutuspolitiikka. On luonnollista, että työmarkkinoilla on avoimia työpaikkoja eniten niillä aloilla, joihin koulutetaan vähemmän kuin on kysyntää. Esimerkiksi lääkäreistä on pulaa monessa syrjäseudun terveyskeskuksessa, koska heitä ei ole koulutettu riittävästi. Kun tarjontaa on vähemmän kuin kysyntää, lääkäri voi hinnoitella työnsä korkeammaksi kuin tilanteessa, jossa lääkäreitä olisi enemmän kuin heidän työlleen kysyntää. Monen vastavalmistuneen insinöörin voi sen sijaan olla vaikea saada lähitulevaisuudessa työpaikkaa. Insinöörien ammattikorkeakoulutuksessa on ollut ylitarjontaa ja insinöörien työttömyys on kasvanut. Kun kesällä 2012 Nokia ilmoitti vähentävänsä 3700 työntekijä Suomessa, uusien insinöörien työllistymisnäkymät koulutustaan vastaavaan ammattiin heikkenevät yhä. Täydennyskoulutus ja uudelleenkouluttautumisen mahdollisuus ovat tärkeitä myös työmarkkinoiden tasapainon näkökulmasta. Sen lisäksi, että työantaja voi palkata työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen, väliaikaista työvoimaa voidaan hankkia vuokratyön ja alihankintojen avulla. Sekä vuokratyö että työn teettäminen alihankintana ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla. Tällöin organisaatio ostaa työsuorituksia vuokrayritykseltä tai alihankkijalta, ja työnantajan velvollisuudet ovat vuokrafirman tai alinhankintaa tarjoavan yrityksen vastuulla. Vuokratyön käyttö helpottaa työnantajan rekrytointia, koska vuokratyövoimaa on monella alalla nopeasti ja helposti saatavilla. Työntekijälle vuokratyön tekeminen voi olla portti vakituiseen työsuhteeseen. Myös työajoissa on paljon joustoa. Ihmiset tarvitsevat monia palveluita, kuten sairaaloiden, poliisin ja palokunnan palveluita ympäri vuorokauden. Monella alalla on tehtävä vuorotyötä. Vuorotyö on työntekijälle vaativaa, mutta se voi olla myös mahdollisuus. Jos omaan tilanteseen sopii parhaiten esimerkiksi yötyö, voi työnantajan kanssa olla mahdollista neuvotella vain yötyön tekemisestä. Joillain aloilla työ ei olla sidottuja tiukkoihin työaikoihin, vaan on sovittu liukuvista työajoista. Näin työntekijän on mahdollista suunnitella elämäänsä joustavammin kuin jos työaika olisi määrätty tiettyyn kellonaikaan. Muita työmarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä Teollistumisen alkuaikoina työnantajien valta oli hyvin suuri verrattuna yksittäisiin työntekijöihin. Tasapainon aikaansaamiseksi perustettiin työntekijöiden ammattiliittoja ja työntekijäjärjestöjä, jotka pystyivät joukkovoiman turvin neuvottelemaan parempia työoloja ja suurempia palkkoja. Ajan myötä joidenkin alojen ammattiliittojen valta on kasvanut jopa suuremmaksi kuin työnantajien, minkä seurauksena työnantajien näkökulmasta työvoiman hinta ja ennustettavuus ovat voineet viedä kilpailukyvyn kokonaan. Pääsääntöisesti kuitenkin tasapaino säilyy, koska pitkällä tähtäimellä kaikkien osapuolten kannalta parasta on työn ja sen tuottavuuden kasvu. 143

19 . maailma c Työmaailmassa on valtavasti mahdollisuuksia. Joskus haluamaasi työtä tai ylipäätään mitään työtä on kuitenkin vaikea saada, vaikka erilaista osaamista olisi paljon. Kuten edellä käytiin läpi, suhdanteet ja kysyntä vaihtelevat. Omia mahdollisuuksia työmarkkinoilla voi parantaa erilaisin keinoin, mm. verkostoitumalla hyvin ja olemalla aktiivinen niin kasvokkain tapahtuvissa tilateissa kuin verkossa. Mieti, millaiset tulevaisuuden vaihtoehdot ovat sinulle mieluisia ja mitä niiden eteen voit tehdä Selvitä erilaiset työhakukanavat ja mieti, miten käytät niitä tehokkaasti Arvioi omien voimavarojesi riittävyyttä ja sitä, millaisissa asioissa tarvitset apua Selvitä, mistä saat tarvitsemaasi apua Yrittäjyys ei tänä päivänä ole juurikaan epävarmempi vaihtoehto kuin palkkatyö, kunhan sinulla vain on toimiva liikeidea ja yrittäjäosaamista. Koska uusien yritysten syntyminen on tärkeää yhteiskunnalle ja mahdollisuus sinulle, paneudumme tässä luvussa syvällisemmin myös yrittäjyyteen. 9.1 Kun uutta työtä on vaikea saada Tilanteessa, jossa koet olevasi väärässä työssä, väärällä työnantajalla tai työtön, motivaatiosi hakea uutta työtä kasvaa. Aina uuden työn saaminen ei ole helppoa. Haluamaasi työtä saattaa olla harvoin tarjolla, tai samoista työpaikosta käydään kovaa kilpailua. Silloin on hyvä osata hyödyntää kaikkia mahdollisia keinoja, jotka auttavat selviytymään ja löytämään uuden paikantyömarkkinoilla. Työttömyysjakso Jos työsuhteen päättymistä seuraa työttömyysjakso, ensimmäinen asiasi on ilmoittautua Työja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi saadaksesi työttömyyskorvausta. Viivyttelysi voi johtaa työttömyysturvaetuuksiesi heikentymiseen. Työ- ja elinkeinotoimistosta-toimistosta (TE) saat tietoa myös siitä, kuulutko muutosturvan piiriin. Esimerkiksi jos olet lomautettu vähintään 180 päiväksi tai olet vaarassa joutua irtisanotuksi tuotannollisista tai taloudellisista syistä, olet oikeutettu muutosturvaan. TE-toimistoon kannattaa luonnollisesti ilmoittautua myös heti valmistumisen jälkeen, jos et ole saanut työtä. TE-toimiston kautta saat taloudellisen tuen lisäksi tietoa keinoista, joiden avulla uuden työn saantia pyritään helpottamaan, esimerkiksi erilaisista koulutuksista. Työttömyysjakson aikana kannattaa olla aktiivinen: hakea töitä, verkostoitua, tehdä asioita, jotka itseäsi kiinnostavat, kehittää itseäsi ja pitää huolta omasta hyvinvoinnistasi. Aktiivisuus voi johtaa työhön ja pitää sinut vireänä. Pysähdy kuitenkin ensin kunnolla arvioimaan tilannettasi ja tulevaisuuden mahdollisuuksiasi: Pohdi, miten nykyinen tilanne vaikuttaa sinuun Onnistumisille on yhteistä se, että jaksaa jatkaa toistuvien epäonnistumisten jälkeenkin yrittämistä. Toisinaan onnistumiseen johtaa täysin uuden suunnan valitseminen. Tavoitteellisuus ja itseensä panostaminen Aikana, jolloin on ilman töitä tai jolloin haluaa vaihtaa työtä tai työnantajaa, kannattaa panostaa itsensä kehittämiseen, itsestä huolehtimiseen ja verkostoitumiseen tavoitteellisesti. Tavoitteet tekevät työnhaustasi suunnitelmallista ja tehokasta. Tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi siihen, millaista työtä haet, kuinka monta työhakemusta viikossa vähintään lähetät, kuinka kehität itseäsi eteenpäin tai kuinka monelle työantajalle soitat tiedustellaksesi, tarvitaanko heillä tulevaisuudessa sinulla olevaa osaamista. Mitä enemmän sinulla on verkkoja vesissä, sitä todennäköisemmin löydät mieleistäsi työtä. Jo pienillä asioilla voit lisätä mahdollisuuksiasi työmarkkinoilla ja saada mielekkyyttä elämääsi. Esimerkiksi ATK-ajokortin, ajokortin tai hygieniapassin hankkiminen, esimieskoulutuksen käyminen tai avoimen korkeakoulun kurssien suorittaminen voi parantaa mahdollisuuksiasi sijoittua tietyille aloille. Jatkuvalla itsesi kehittämisellä luot myös myönteistä mielikuvaa itsestäsi. Joskus oma harrastus voi muuttua työksi. Esimerkiksi aktiivisesta liikuntaharrastuksesta voi muodostua liikunnanohjaajan työ. Työmarkkinoilla tarve erilaiseen osaamiseen vaihtelee. Ammatteja häviää ja uusia tulee tilalle. Sen myötä myös osaamistarpeet työmarkkinoilla muuttuvat. Myös tästä näkökulmasta omaan kehittymiseen kannattaa panostaa. Tutki, millaista osaamista sinulla nyt on ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan, ja panosta puuttuvaan osaamiseen. Hyödyllistä tietoa kehittymismahdollisuuksista saat mm. osoitteista: (kansalaisopistot) 169

20 . maailma c Mikäli haluat opiskella ulkomailla, kattavaa tietoa löydät osoitteesta: Voit myös kouluttautua täysin uuteen ammattiin. Oma hyvinvointisi näkyy ulospäin ja siten vaikuttaa osaltaan siihen, millaisen mielikuvan luot itsestäsi mahdollisen työantajan edessä. Kun uutta työtä ei toistuvista yrityksistä huolimatta saa, epäonnistumisen ja ahdistuksen tunteita on vaikea välttää. Alakulo voi johtaa esimerkiksi päihteitten käyttöön tai välinpitämättömyyteen huolehtia itsestä. Tällaisessa tilanteessa henkisen tasapainon kannalta on tärkeää keskustella ystävien tai perheenjäsenten kanssa ja pyrkiä säilyttämään usko siihen, että jonakin päivänä löytää itseään tyydyttävän työpaikan. Hyvinvointia käsiteltiin luvussa 3.3. Hyödynnä palvelua monipuolisesti ja persoonallisesti. Sen lisäksi, että julkaiset palvelussa CV:si, voit tehdä itsestäsi videon ja kirjata tilapäivityksiin omaa ammattialaasi koskevia huomioita, ajatuksia ja oivalluksia. Säännöllisesti päivittyvä profiili luo sinusta mielikuvaa osaavana ja aktiivisena henkilönä. Kannattaa myös liittyä ryhmiin, joissa on oman ammattialasi edustajia ja joissa voit tuoda itseäsi esiin osallistumalla keskusteluihin. Verkossa näkymistä saatetaan pitää riskinä. Riskit liittyvät siihen, miten olet verkossa: millaisia kuvia laitat itsestäsi verkkoon, mitä kirjoitat statuspäivityksiin tai blogiin tai miten kommentoit muiden kuvia ja tekstejä. Esimerkiksi Facebookin tilapäivityksissä rasistiset kommentit ovat aiheuttaneet tappouhkauksia, ja kotihipoista kertominen on johtanut kutsumattomien vieraiden vyöryyn. Jos pidät kiinni turvallisista yksityisyyden rajoista ja kunnioitat kanssaihmisiä verkossa, ei verkossa näkymisellä ole riskejä sen enempää kuin muussakaan elämässä. Miten huolehdit, että sinut löydetään? Yksi tapa tehdä itsensä näkyväksi työantajalle on ottaa suoraan yhteyttä mahdolliseen työnantajaan. Voit ottaa yhteyttä tekemällä avoimen työhakemuksen verkossa ja lähestymällä sähköpostitse tai puhelimitse tiedustellaksesi, onko sinun osaamiselle tarvetta tulevaisuudessa. Kun lähestyt työnantajaa suoraan, voi olla tehokkaampaa soittaa mahdolliselle uudelle esimiehellesi kuin henkilöstöhallintoon. Lähiesimiehet ovat parhaiten tietoisia siitä, mitä osaamista ryhmässä tarvitaan, mitä siellä jo on ja millaista osaamista sieltä puuttuu. Verkostoituminen on tehokas tapa välittää tietoa osaamisestasi ja työnhaustasi. Verkostoituminen kannattaa aloittaa heti. Voit verkostoitua sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa tilanteissa. Sosiaalisessa mediassa voit tehokkasti luoda ja ylläpitää kontakteja. Linkedin on työnhaun näkökulmasta tärkein palvelu, mutta työnantajat etsivät tarvitsemaansa osaamista myös Twitteristä ja Facebookista. Jos haluaa käyttää edellä mainittuja verkkopalveluja työnhaussa, on profiilin oltava julkisesti nähtävissä. Mikäli haluat käyttää facebookia kaveriverkostona, voit avata henkilökohtaisen profiilin rinnalle ammatilliseen puoleesi keskittyvän profiilin. Tällöin voit rajata henkilökohtaisen profiilin näkyvyyden kavereihisi ja tehdä ammatillista profiiliasi kuvaavat sivut julkisiksi. Kun teet ammatillista profiilia verkkopalveluun, mieti, miten erotut muista. Tuo esille oma osaamisesi olematta vaatimaton. Työantajat etsivät osaajia johonkin tarpeeseen, ja sinun osaamisesi voi vastata juuri siihen. Verkostoitua voi myös erilaisen vapaa-ajan toiminnan kautta, esimerkiksi harrastusten ja järjestötoiminnan kautta. Harrastuskaverit, serkut, ystävät ja entiset koulukaverit voivat olla juuri niitä, joiden kautta voit löytää mielenkiintoisen työpaikan. Messuilla, koulutuksissa ja kaikille avoimissa tapahtumissa voit luoda tehokkaasti uusia kontakteja ja vaihtaa yhteystietoja. Suomessa on lukematon määrä järjestöjä, joiden toimintaan voi osallistua eri tavoin. Todennäköisesti myös sinun kiinnostuksesi kohteita vastaavia järjestöjä on olemassa. Niiden toimintaan osallistuminen voi tuoda sinulle mielihyvää ja uusia tärkeitä kontakteja. Kun olet aktiivisesti ulospäinsuuntautunut, lisäät omaa hyvinvointiasi. Uusi työpaikka voi tulla eteesi tilanteessa, jossa sitä vähiten odotat. Ei riitä, että tunnet paljon ihmisiä. Ihmissuhteidesi toimivuudesta riippuu, mitä saat verkostossasi olevilta ihmisiltä. Ole kiinnostunut verkostossasi olevista ihmisistä niin verkossa kuin kasvokkain. Pyri antamaan heille jotain, esimerkiksi apua, ideoita, tukea tai hyvää mieltä. Auttamasi ihmiset ovat valmiimpia tarjoamaan apuaan sinulle mahdollisuuksiensa mukaan. Avaimet tehokkaaseen työnhakuun esittele osaamisesi houkuttelevasti kirkasta itsellesi, millaista työtä haet aseta itsellesi kehittymiseen ja työnhakuun liittyviä tavoitteita panosta osaamiseesi ja hyvinvointiisi etsi tietoa työnantajiista, jotka vastaavat osaamistasi ja kiinnostustasi käytä tehokkaasti erilaisia työnhakukanavia tee työhakemuksestasi ja CV:stäsi kuvaavia ja kiinnostavia valmistaudu työhaastatteluun 171

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari

Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Keski-Suomen Sote 2020 Peurunka 2 -seminaari Minä muutoksessa ja muutos minussa Pirkko-Liisa Vesterinen KT, dosentti Kunnanjohtaja 15.4.2015 Pirkko-Liisa Vesterinen 15.4.2015 1 1. Minä muutoksessa Mikä

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy TIIVISTELMÄ Muutos on osa työelämää. Työelämän muutokset

Lisätiedot

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet

Työn mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot